IÄN ILOINEN KAINUU 2030

Transkriptio

1 IÄN ILOINEN KAINUU 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia: YDINKOHDAT Koti ja ympäristö Työ ja elinkeinoelämä Liikunta, kulttuuri ja sosiaali- ja terveyspalvelut Vihreästä luonnosta kasvaa kekseliäs ja sitkeä Kainuu. Euroopan ikääntyneimmän maan ikääntyneimpänä alueena Kainuu on edelläkävijä. Täällä ikääntyminen on voimavara, sillä ikääntyvät ovat aktiivisesti osallisena yhteisöissä. Tasa-arvoisina arvoisina osallisina, tukea antaen ja saaden, ihmiset säilyttävät toimintakykynsä ja hyvinvointinsa pitkään. Osallisuus edellyttää ihmisistä välittämistä, ja Kainuussa välitetään.

2 Iän iloinen Kainuu 2030 Iän iloinen Kainuu 2030 on maakunnallinen suunnitelma, jossa esitetään tavoitteet ja keinot hyvän ikääntymisen turvaamiseksi Kainuussa vuoteen 2030, eli se on ikääntymispoliittinen strategia. Ikääntymispolitiikka on elämänkulkupolitiikka, jossa aiempi vaikuttaa tulevaan. Strategian avainasemassa ovat keski-ikäiset, vuotiaat, jotka elävät eräänlaista ikääntymisen herkkyyskautta: ikääntyminen tulee todeksi itselle ja omaan hyvinvointiin seuraavina vuosikymmeninä voi vaikuttaa ratkaisevasti. Toisena kohderyhmänä ovat tätä vanhemmat. Strategia on työväline Kainuun viranhaltijoille ja päättäjille sekä ideoiden lähteenä yrittäjille, järjestöille ja muille kainuulaisille. Sen valmisteluun on osallistunut laaja ja edustava joukko kainuulaisia. Iän iloinen Kainuu strategia on laadittu Euroopan unionin aluekehitysrahaston ja Kainuun kuntien rahoittamana Ikääntymispolitiikka on osa maakuntaohjelmaa. Strategian seurannasta huolehtii vuosittain maakunnallinen ennakointi- ja seurantatyöryhmä tai muu sopiva toimija. Se huolehtii myös strategian päivityksestä ja toimintaohjelman uudistamisesta vähintään valtuustokausittain. Tässä ydinkohdat-koosteessa on esitetty vallitseva tilanne, asetetut tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Liitteenä on koko strategia-asiakirjan luonnos. Lisäksi tehtiin strategian 1. toteutusohjelma, joka sisältää yksityiskohtaisemmat suunnitelmat strategian toimeenpanemiseksi vuosina Iän iloinen Kainuu 2030:n kolmeksi toimintalinjaksi on valittu koti ja ympäristö, työ ja elinkeinoelämä sekä liikunta, kulttuuri ja sosiaali- ja terveyspalvelut. 2

3 1. NYKYTILA Haasteet ja ennusteet Iän iloinen Kainuu strategian lähtökohta on Kainuun väestön nopea ikääntyminen (kuvat 1 ja 2). Työikäisten määrä vähenee ja yli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa, mikä kasvattaa taloudellista huoltosuhdetta. Vuonna 2010 Kainuussa oli 163 työssä käymätöntä sataa työssä käyvää kohti, koko Suomessa 131 (Tilastokeskus). Kainuun maakuntaohjelma :ssa Kainuun taloudellisen huoltosuhteen tavoite vuonna 2025 on 175 eli vain pieni nousu nykyisestä. Mie het Kainuu Nais e t Miehet Kainuu Nais e t Kuvat 1 ja 2. Kainuun ikäpyramidit 2010 ja 2030 (Tilastokeskus) Väestönmuutokseen pohjalta Kainuun työvoiman ennustetaan vuoteen 2030 mennessä vähenevän kolmanneksen samalla, kun hoidon tarve puolitoistakertaistuu. Kainuun tilannetta heikentää lisäksi väestön muuta maata korkeampi sairastavuus, kuolleisuus ja työkyvyttömyys. Esimerkiksi kansantauteja sairastetaan täällä selvästi muuta maata enemmän (Taulukko 1) Koko maa Kainuu Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Kansantautiindeksi 100,0 130,3 145,0 127,2 126,7 142,5 155,2 137,3 124,8 122,8 149,5 Taulukko 1. Kansantautien summaindeksi (Kela) Julkisen talouden ongelma on kestävyysvaje. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveysja hoivamenot kasvavat (kuva 3) eivätkä vähenevän työvoiman tuottamat verotulot riitä niitä kattamaan. On laskettu, että joissakin Kainuun kunnissa veroprosenttia pitäisi korottaa yli kymmenellä, mikäli suuria muutoksia toimintatavoissa ei tehtäisi; toinen vaihtoehto on palveluiden rankka karsiminen. Kaikkia keinoja joudutaan vuoteen 2030 mennessä harkitsemaan. 3

4 Opetus Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaispalvelut Lapset ja nuoret 400 Opetus+SoTe Kuva 3. Kainuun ikäriippuvat kustannukset vuoden 2005 rahassa (Tilastokeskus ja HEMAASU-malli) Muutosten jäävuoren huippu näkyy kustannuspaineena vanhuspalveluissa. Nykyisillä toimintamalleilla jatkettaessa kustannukset lähes kaksinkertaistuisivat vuoteen 2030 mennessä (kuva 4). Kuva 4. Vanhuspalveluiden kokonaiskustannusten muutos vuosina (NHG 2012) Pitkäaikaishoidon menojen nousua hillitsee parhaiten se, että hoitoon tullaan jatkossa nykyistä vanhempana ja hoidossa vietetään lyhyempi aika (kuva 4). Tähän päästään, kun ikääntyvien ihmisten toimintakyky ja kotona pärjääminen paranevat. Tämä turvaa myös palveluiden saatavuuden. 4,00 % 3,50 % 3,00 % 2,50 % 2,00 % 1,50 % 1,00 % 0,50 % 0,00 % Hoidon ikäkohtainen tarve pysyy nykytasolla Hoidon tarve myöhenee vuodella suhteessa nykytasoon Hoidossa vietetty elinaika pysyy vakiona (lisäelinvuodet ovat terveitä) Hoidossa vietetty elinaika lyhenee vuodella (hoitoon tullaan myöhemmin) Kuva 5. Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon menojen kasvu Suomessa prosentteina bruttokansantuotteesta eri oletuksilla hoidon tarpeen kehityksestä (STM 2010) 4

5 Yhteiskunnan rakenteet ovat murroksessa: Kainuun hallintokokeilu on päättymässä, valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteen muutos on käynnissä, eikä tarkkaa tietoa tulevista ratkaisuista ole. Kainuulla kuitenkin uskoo tulevaan ja osaa uudistaa rakenteita ja toimintakulttuuria. Tulevaisuuden polut: avainasemassa keski-ikäiset Kainuulaiset ovat tottuneet selviämään haasteista. Strategiassa on tunnistettu vahvuuksia ja voimavaroja, joiden varaan onnistuminen perustuu. Näiden pohjalta on rakennettu vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja eli skenaarioita, jotka kuvaavat erilaisia mahdollisia kehityssuuntia. Iän iloisen skenaarioiden taustalla ovat Kainuun maakuntasuunnitelma 2025:n kolme skenaariota, joita kehiteltiin edelleen työryhmissä ja tapaamisissa. Lähtömuuttujia ovat asenteet ja yhteistyö, sillä niihin voimme itse vaikuttaa. Iän iloinen Kainuu 2030 tähtää hyvinvoinnin edistämiseen, joka lisää terveyttä ja toimintakykyä enemmän ja edullisemmin kuin jo ilmenneiden ongelmien hoito. Toimenpiteiden pitää olla aidosti ennaltaehkäiseviä ja ajoissa hyvinvointia lisääviä, jotta niillä saadaan aikaa parhaat hyvinvointi- ja kustannusvaikutukset. Rakennamme siis elinympäristöstä aktivoivan, kehitämme työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä eettistä senioritaloutta ja muovaamme palveluista, rakenteista, toimintatavoista ja asenteista osallisuutta ja hyvinvointia tasa-arvoisesti edistäviä. Oman aktiivisuuden, esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin, omahoidon ja omaehtoisen ikääntymiseen varautumisen sekä yhteisöllisten voimavarojen merkitys kasvaa, ja myös huono-osaiset tulee saada osallisiksi. 2. TAVOITTEET, MITTARIT JA TOTEUTUS Tavoiteltu tulevaisuuden tilanne - visio 2030: Ikääntyminen on Kainuun voimavara. Kainuulaisten hyvinvoivaa ikääntymistä tukee toimijoiden yhteistyössä kehittyvä aktivoiva ympäristö ja kulttuuri. Kainuu on kansainvälisesti arvostettu eettisen senioritalouden edelläkävijä. 5

6 Strategian päätavoitteet: 1. Ikääntyvien osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät 2. Ikääntyvien toimintakyky ja terveys paranevat 3. Palveluiden tuottamiseen kehitetään uusia laadullisesti kestäviä ratkaisuja Määrälliset tavoitteet: Hoidon tarve kasvaa vain 20 prosenttia vuodesta 2012 (päätavoite 2,1) Osaavaa työvoimaa on riittävästi (2,3) Työn tuottavuus kasvaa julkisella sektorilla vuosittain prosentin ennakoitua enemmän (3) Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa koko maakunnassa ja myönteistä käsitystä ikääntymisestä. Toteuttamisen periaatteet: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys ikääntyminen on voimavara alueelle ja yksilöille ihmisellä on oikeus elää hyvinvointia edistävässä ympäristössä ja kokea itsensä merkitykselliseksi koko elämänsä ajan sukupolvien välinen vuorovaikutus osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen Toimijat: Julkisen sektorin velvollisuus on tehdä terveyttä edistäviä valintoja ja kehittää niiden houkuttelevuutta sekä auttaa ongelmatilanteissa, mutta tämä ei korvaa ihmisen omaa osuutta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Strategiaa toteuttavat kaikki kainuulaiset, niin asukkaat, viranomaiset, järjestöt kuin yrityksetkin. Päätavoitteet toteutuvat toimintalinjojen osatavoitteiden kautta. Toimenpiteet, tekijät ja mittarit määritellään tarkemmin toteutusohjelmissa. Toimintalinja: KOTI JA YMPÄRISTÖ -vastuuviranomainen: aluesuunnittelu, tekninen toimi Osatavoitteet ja mittarit: 1. Ympäristö on aktivoiva ja esteetön ympäristön aktivoivuusinventoinnit (ml. esteettömyys) 2. Ympäristön turvallisuus paranee turvallisuussuunnitelmien mukaan 3. KEINOT Toimintalinja: TYÖ JA ELINKEINO-ELÄMÄ - vastuuviranomainen: aluekehitys, elinkeinotoimi Osatavoitteet ja mittarit: 1. Työn tuottavuus kasvaa laadukkaasti ja kestävästi - julkisen toimialan tuottavuuden kasvu vuosittain - eläköitymisikä - osaavan työvoiman riittävyys - työhyvinvointi 2. Ikääntyvät ovat osallisia taloudessa: eettinen senioritalous Strategian keskeiset toimenpiteet - ikääntyvät toteutetaan ansiotyössä kolmen ja yrittäjinä toisiinsa limittyvän toimintalinjan kautta. Toteutusohjelmat täsmentävät ja konkretisoivat strategian toteuttamista 2. Sosiaalineljän ja vuoden terveyspalvelut jaksoissa. ovat - eettisen senioritalouden verkoston toiminta Toimintalinja: LIIKUNTA, KULTTUURI JA SOSI- AALI- JA TERVEYSPALVELUT -vastuuviranomainen: liikunta- ja kulttuuritoimet, sosiaali- ja terveystoimi Osatavoitteet ja mittarit: 1. Kulttuuri ja liikunta vähentävät korjaavien sosiaali- ja terveys palveluiden tarvetta - liikunnan ja kulttuurin harrastaminen - koettu ja mitattu terveys ja toimintakyky - syrjäytyminen - sote-palveluiden tarve asukaslähtöisiä, riittäviä ja asukkaat ovat niihin tyytyväisiä - palvelustrategian mukaan 6

7 PÄÄKOHDAT: Aktivoiva ympäristö osallisuus, sukupolvien välinen kanssakäyminen ekologinen Toimenpiteet kestävyys, ja tekijät: luontokokemukset asukaslähtöinen kehittäminen monitoimijainen ympäristöstä huolehtiminen Asumisen ja asumispalveluiden uudistukset ja innovaatiot aktivoivan asumisen suunnittelu, rakentaminen ja rahoitus monihyötyliikenne virtuaaliset palvelut kotona asuminen, aktiivikodit PÄÄKOHDAT: Laadullisesti kestävä työn tuottavuuden kasvu teknologian, organisaatioiden ja prosessien kehittäminen työelämän laadun kehittäminen: joustavuus, osallistavuus ikääntyvien osaamisen käytön kehittäminen; hiljainen tieto työyhteisötaidot: johtamis-, alais- ja työkaveritaidot rekrytoinnin kehittäminen Eettinen senioritalous senioritaloudesta vahva ala Kainuuseen ikääntyvien työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva työelämä välimatkoista kehittämis- ja markkinointivaltti PÄÄKOHDAT: Painopiste 1. hyvinvoinnin lisäämiseen, 2 terveyden edistämiseen ja 3. ennaltaehkäisyyn, mikä vähentää korjaavien palveluiden tarvetta hyvinvoinnin kansalaistaidot keski-ikäisille omatoimisuuden ja kolmannen sektorin vahvistuminen vaikutustenarvioinnin kehittäminen syrjäytymisvaarassa olevien osallistaminen osaamisen kehittäminen: senioritalous, Green Care haja-asutusalueen kustannustehokkaat ratkaisut Palvelustrategia palvelukulttuurin muutos: asiakaslähtöisyys, kestävä talous palvelurakenteen muutos: monitoimijainen verkosto, yksilöllinen palveluohjaus ennaltaehkäisevät palvelut TOIMENPITEET JA TEKIJÄT: 1. Ympäristö on aktivoiva - käyttää ja hoitaa elinympäristöään - kannustaa, tarjoaa seuraa ja apua lähipiirissään, antaa mahdollisuuden auttaa itseään tarvittaessa - järjestävät toimintaa asuinympäristössä - vastaa ympäristön aktivoivuusinventoinnista - kehittää ympäristön aktivoivuutta - ohjaa ja neuvoo - osallistaa 2. Ympäristön turvallisuus paranee - huolehtii omasta ja ympäristön turvallisuudesta omalta osaltaan - edistää toiminnassaan turvallisuutta esimerkiksi turvallisuussuunnitelmien avulla - edistää turvallisuutta toteuttamalla ja päivittämällä alueellisia ja alakohtaisia turvallisuussuunnitelmia TOIMENPITEET JA TEKIJÄT: 1. Työn tuottavuus kasvaa laadukkaasti ja kestävästi - pitää huolta hyvinvoinnistaan - on hyvä työkaveri kaiken ikäisille - on asiakkaana aktiivinen - toimijat kehittävät yhdessä työhyvinvointia - kehittää rekrytointia - kehittää työhyvinvointia - luottamus ja kommunikointi - työn aika- ja paikkajoustavuus - työtilat - kehittää työprosesseja - tehostaa hallinnointia - parantaa tietotekniikan käyttöä 2. Ikääntyvät ovat osallisia taloudessa: eettinen senioritalous - osallistuu toimintaan - arvostaa ikääntymistä - kehittävät eettisen senioritalouden verkoston - osallistavat ikääntyviä - tukee ikääntyvien työuria, yrittäjyyttä ja eettistä senioritaloutta: koulutus, kannusteet työnantajille ja työntekijöille TOIMENPITEET JA TEKIJÄT: 1. Kulttuuri ja liikunta vähentävät korjaavien palveluiden tarvetta - nauttii elämästä ja ikääntymisestä - liikkuu riittävästi ja harrastaa muuta virkistävää, kannustaa toisia - syö hyvin ja terveellisesti - järjestävät liikunta- ja kulttuuritoimintaa - 45: Puolivälin Pysäkki-toiminta - tukee ja järjestää kulttuuri- ja liikuntatoimintaa ja tiloja - 45: Puolivälin Pysäkki-toiminta 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaslähtöisiä, riittäviä ja asiakkaat ovat niihin tyytyväisiä - on osallinen palveluiden kehittämisessä ja palveluprosessissa - tuottavat ja kehittävät palveluita, viestivät ja osallistavat - laatii palvelustrategian, toteuttaa ja päivittää sitä - asukaslähtöisyys, kestävä ja ennakoiva talous 7