CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma

2 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA Ohjelma-asiakirja hyväksytty komission päätöksellä Pori Tampere Mikkeli Rauma Toijala Hämeenlinna Heinola Lahti Kouvola Imatra Lappeenranta Uusikaupunki Riihimäki Viipuri Naantali Turku Salo Lohja Hyvinkää Porvoo Loviisa Hamina Kotka Tammisaari Karjaa Helsinki Suomenlahti Hanko

3 Lailla valtioneuvostosta annetun lain 1 :n muuttamisesta (970/2007) perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö ja se aloitti toimintansa Uuteen ministeriöön siirtyivät kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön (lukuun ottamatta maahanmuutto- ja kotoutusasioita) sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston (lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä) tehtävät. Tähän ohjelma-asiakirjaan on komission hyväksymispäätöksen jälkeen lisätty ministeriöuudistuksesta aiheutuneet ministeriöiden nimimuutokset siten, että lisäyksiä ei ole tehty esim. ohjelman valmistelua koskevaan osaan. ISBN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Ohjelman säädösperusta sekä rakenteen ja ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Ympäristöselostus ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi ETELÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Etelä-Suomen toiminnallinen rakenne, erityispiirteet, väestönkehitys ja muuttoliike Talouskehitys Elinkeinorakenne Työvoima ja työllisyyden kehitys Osaaminen Yrittäjyys ja yritystoiminta Liikenne ja tietoliikenne Luonnon- ja kulttuuriympäristö Etelä-Suomen EAKR-ohjelman haasteellisimmat alueet Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Suuret kaupungit Pääkaupunkiseutu Turun seutu Kokemukset rakennerahastokaudelta Rakennerahastokauden arvioinnin tulosten hyödyntäminen kaudella ETELÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Strategian lähtökohdat Toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Kestävä kehitys Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Verkostoituminen ja kumppanuus Muut strategian kannalta keskeiset painotukset Etelä-Suomen SWOT- analyysi Eri ohjelmien rahoitus Etelä-Suomen kehittämisessä vuosina Suomen rakennerahastostrategian ja EAKR -ohjelman kytkennät Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman strategiaa tukevat painopistevalinnat Painopiste 1. Kansainvälinen kilpailukyky... 41

5 3.6.2 Painopiste 2. Erikoistunutta osaamista Painopiste 3. Vahvat verkostot ja keskukset Painopiste 4. Tehokas ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Ohjelman päätavoitteet ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Lähtökohdat Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen (TL 3) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 4) Suuralueet - Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (TL 5) Tekninen tuki (TL 6) EU-ohjelmien yhteensovittaminen RAHOITUSSUUNNITELMA Rahastojen välisen jouston ja täydentävyyden käyttö VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Vaikuttavuusmittarit ja tuloksellisuuden mittaaminen SEA-direktiivin seurantamittarit Koordinointi yhteisön koheesiopolitiikan ja Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman kanssa OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ Ohjelmien viestintä LIITTEET LIITE 1. ETELÄ-SUOMEN EAKR -OHJELMAN KÄSITTELY LIITE 2. EU-TYÖRYHMÄN KOKOONPANO LIITE 3. YMPÄRISÖSELOSTUS YMPÄRISTÖSELOSTUKSEN LIITTEET LIITE 4. VALTIONEUVOSTON ASETUS SAARISTOKUNNISTA...99 LIITE 5. HALKE-PÄÄTÖS LIITE 6. YLEISASETUS 1083/ LIITE 7. ETELÄ-SUOMEN OSAAMISKESKITTYMÄT LIITE 8. EAKR-OHJELMIEN INDIKAATTOREIDEN MÄÄRITELMÄT...114

6 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelman säädösperusta sekä rakenteen ja ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Eurooppa-neuvoston esitys koskien kauden rakennerahastoja määritteli koko Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen piiriin. Siinä esitettiin myös Suomen rakennerahastoista saama tuki kaudelle , joka on kaikkiaan miljoonaa euroa vuoden 2006 hinnoin. Kansallisen päätöksen (Halke ) mukaisesti Etelä-Suomen osuus ko. varoista on kaikkiaan noin 138 miljoonaa euroa. Rakennerahastojen käytön valmistelusta ja toimeenpanosta on säädetty Euroopan unionin rakennerahastojen yleisasetuksessa (EY N:o 1083/2006)) ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa (EY N:o 1080/2006). Yleisasetuksessa määritellään rakennerahastojen toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa määritellään rahaston tehtävät lähentymistavoitteen sekä kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toteuttamisessa, menolajien tukikelpoisuus ja erityissäännökset mm. syrjäisimpien alueiden kohtelusta sekä toimenpideohjelmien sisällöstä. Eurooppa-neuvoston päätelmien ja yhdennettyjen suuntaviivojen mukaan uudistettu Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi koko EU:n alueella. Rakennerahastotoimien sitomiseksi Lissabonin strategian toteutukseen ja yhteisön koheesiopolitiikan strategisen otteen lisäämiseksi rakennerahastojen ohjelmointiprosessi ohjelmakaudella on kolmiportainen. Sen tasot ovat (1) Koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat, (2) Kansallinen strateginen viitekehys (myöh. Suomen kansallinen rakennepoliittinen strategia) ja (3) toimenpideohjelmat. Periaatteena on, että koheesiopolitiikan suuntaviivat määrittelevät seuraavan ohjelmakauden keskeiset painotukset, jotka otetaan huomioon kussakin jäsenmaassa tapahtuvassa valmistelutyössä, joka koostuu kansallisten strategisten suuntaviivojen ja toimenpideohjelmien laadinnasta. Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittiset tavoitteet vuosille on esitetty komission tiedonannossa Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi Yhteisön koheesiopolitiikalla edistetään Lissabonin- ja Göteborgin strategioiden tavoitteita. Koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat määrittelevät EU:n rakennerahasto-ohjelmien varojen kohdentamista koskevat ensisijaiset tavoitteet, jotka ovat: (1) tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, (2) edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta sekä (3) luodaan uusia ja parempia työpaikkoja. Suomen kansallinen rakennerahastostrategia on puolestaan linjannut Suomen kannalta keskeiset strategiset linjaukset seuraavalle rakennerahastokaudelle ja ohjannut toimenpideohjelmien laadintaa. Toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa on otettu huomioon myös Lissabonin strategia ja siihen liittyvä kansallinen uudistusohjelma. Kansallisen rakennepoliittisen strategian toteuttamista varten ohjelmakaudelle on Manner-Suomessa laadittu neljä suuralueittaista, EAKR- osarahoitteista toimenpideohjelmaa, jotka ovat Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmat. Ohjelmien laadintaa ja toteutusta ohjaavat rakennerahastoja koskeva yleisasetus (EY N:o 1083/2006), EAKR asetus (EY N:o 1080/2006) sekä komission asetus rakennerahastojen täytäntöönpanosta (EY N:o 1828/2006). Lisäksi toimeenpanossa huomioidaan muut rahastojen toimeenpanoa ohjaavat periaatteet, kuten mm. kilpailuttaminen ja valtiontuet. Kansallisesti Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa ohjaa rakennerahastolaki, jossa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista. Lisäksi alueellisesta kehittämisestä annettu laki (alueke- 7

7 hityslaki) määrittelee alueellisen kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista ja yhteensovituksesta rakennerahastotoimien kanssa maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toimenpideohjelma kattaa Varsinais-Suomen, Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä-Uusimaan, Uusimaan ja Etelä-Karjalan maakunnat. Sen valmistelu käynnistettiin jo SM:n lähettämällä kirjeellä, jolla ohjeistettiin kauden maakuntaohjelmien laatimista. Kirjeessä maakunnan liittoja pyydettiin vuoden 2005 loppuun mennessä arvioimaan käynnissä olevan ohjelmakauden tuloksia (sekä EU-ohjelmat että kansalliset toimet ja aluekehittämislain mukaiset erityisohjelmat). Lisäksi liittoja pyydettiin tekemään toimintaympäristön muutoksiin perustuva SWOT -analyysi sekä asettamaan tehtyjen arvioiden ja maakuntasuunnitelman pohjalta alustavat maakuntaohjelmien tavoitteet ja painopisteet. Sisäasiainministeriö ohjeisti tarkemmin EAKR -toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Aluekehitysviranomaisina toimivien maakunnan liittojen tehtävänä oli valmistella ohjelmat yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Etelä-Suomessa EAKR-ohjelman valmisteluvastuu annettiin maakunnan liittojen yhteistyöorganisaatiolle, Etelä-Suomen maakuntien liittoumalle, joka toteutti sen yhteistyössä Päijät- Hämeen liiton kanssa. (Liite 1.) Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annettua lakia (SOVA- laki) sovellettiin alueelliseen EAKR -toimenpideohjelmaan käyttäen hyväksi maakuntaohjelmien SOVA -menettelyä. RAKENNERAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite Phasing in -alue phasing out -kohtelulla Lisärahoitus 35 euroa asukasta kohden vuodessa Etelä-Suomen EAKR -toimenpideohjelma vuosille on laadittu maakuntaohjelmien valmistelutyön sekä Etelä-Suomen maakuntien liittouman toimesta tehtyjen visioiden ja selvitysten pohjalta. Toimenpideohjelma toimii maakuntien kehittämistyössä koordinoivana kehysohjelmana, jossa sovitetaan yhteen Euroopan unionin koheesiostrategiassa ja Lissabonin kilpailukyky- ja työllisyysstrategiassa esitetyt sekä Suomen kansalliset ja toiminta-alueen maakuntien tavoitteet. Etelä-Suomen ohjelma-alueen yhteisen näkemyksen muodostaminen alueen ongelmista, kehittämistarpeista ja kehittämisen painopisteistä on ollut tämän toimenpideohjelman lähtökohta. Yhteistä näkemystä tarvitaan mm. maakuntien välisten hankkeiden toteuttamisessa, mitä seikkaa EU:n komissio on erikseen painottanut. Kehittämisstrategian tarkoitus on osaltaan edistää Etelä-Suomen kehittämistä yhtenäiseksi ja vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta. Näin edesautetaan taloudellista kehitystä ja vahvistetaan Etelä-Suomen asemaa kansainvälisessä ympäristössä ja erityisesti Itämeren piirissä. Toimenpideohjelma sisältää alueiden kuvaukset Etelä-Suomen seitsemän maakunnan (Varsinais-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Itä-Uusimaa, Uu-simaa ja Etelä-Karjala) sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä, niiden pohjalta 8

8 laaditut kehittämisen strategiset tavoitteet sekä kehittämistyön määritellyt toimintalinjat, rahoitussuunnitelman ja menettelytavat. Toimenpideohjelmaa toteutetaan kuuden toimintalinjan kautta, jotka ovat: 1) yritystoiminnan edistäminen 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämi nen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3) alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen 4) suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 5) suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen 6) tekninen tuki Etelä-Suomen EAKR- toimenpideohjelman valmistelua ja laatimista ovat ohjanneet seuraavat keskeiset periaatteet ja tavoitteet: toimenpiteiden kohdentaminen heikoimmin kehittyneille alueille (ns. koheesioperiaate); toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen unionin koheesiopoliittisten strategisten suuntaviivojen kanssa; toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen Lissabonin ja Göteborgin strategian tavoitteiden kanssa; eri rahastojen keskinäisen koordinaation varmistaminen aluetasolla; toimenpiteiden ja toteutettavuuden yhdenmukaisuus ESR:n, EMR:n ja KOR:n rakennerahasto-ohjelmien kanssa. 1.2 Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Fin-Auguuri Oy:n kanssa toteutti sisäasianministeriön aloitteesta kauden EU-osarahoitteisten EAKR -toimenpideohjelmaluonnosten ennakkoarvioinnin. Arviointityön vastuuorganisaationa toimi Suomen Aluetutkimus FAR. Ennakkoarvioinnin kohteena olivat kaikki neljä Suomessa laadittua suuralueittaista EAKR- toimenpideohjelmaa. Arviointityössä korostui soveltava ja vuorovaikutteinen lähestymistapa ja pääpaino oli käytännöllisen ja välittömästi hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamisessa. Etelä-Suomen ohjelmaluonnos toimitettiin arvioitsijoille Lisäksi arvioitsija osallistui pidettyyn EU-työryhmän kokoukseen. Palaute ohjelmaluonnoksesta saatiin kokouksessa. Toteutetussa ennakkoarvioinnissa todettiin, että Etelä-Suomen ohjelmaehdotuksessa alueen ongelmat ja haasteet oli tunnistettu hyvin. Kuitenkin Etelä-Suomen ohjelmassa, kuten muissakin suuralueohjelmissa, ongelmaksi nähtiin se, että seuraavan ohjelmakauden haasteet eivät olleet suhteessa tulevalla ohjelmakaudella käytettävissä oleviin resursseihin. Tämä on alueellakin tunnistettu ongelma, mutta on nähty, että Etelä-Suomen alueen heterogeenisuus ja ongelmien erilaisuus ei anna mahdollisuutta kovin selkeisiin rajauksiin. Etelä-Suomen ohjelman strategian nähtiin lähtevän aidosti alueen visioista, joskin tässäkin ongelmana oli Etelä-Suomen maakuntien erilaisuus ja sen seurauksena painotusten kirjavuus. Ohjelmakauden kokemuksien huomioinnista arvioinnissa todettiin, että arviointien johtopäätökset oli otettu hyvin esille, mutta niitä ei oltu riittävästi huomioitu uuden ohjelman toimenpiteissä. Palautteen jälkeen ongelma käytiin läpi strategian ja toimintalinjojen osalta ja pyrittiin erottelemaan ne seikat, joiden taustalla ovat edellisen ohjelmakauden kokemukset. 9

9 Arvioitaessa sitä, ovatko ohjelmien strategiat linjassa alueellisten strategioiden, kansallisen strategian ja yhteisön strategisten suuntaviivojen kanssa, arvioitsijat antoivat ohjeeksi selkiyttää linjaa etenkin suhteessa Lissabonin strategian tavoitteisiin, sekä uudistetun kansallisen strategian tavoitteisiin. Etelä-Suomen ohjelman lähtökohtana on etenkin kasvun ja sitä kautta työllisyyden edistäminen. Tätä näkökulmaa pyrittiin tuomaan arvioinnin perusteella vielä selkeämmin esille toimintalinjojen osalta. Arvioitsijoiden mukaan arvioitaessa ohjelmien lisäarvoa kansalliseen politiikkaan Etelä-Suomessa korostuu etenkin osaamiskeskusohjelma. Tasa-arvon osalta korostui alueellinen ja maahanmuuttajaryhmiin kohdistuva tasaarvo. Arviointipalautteen jälkeen kiinnitettiin huomioita myös sukupuolten ja eri ikäryhmien väliseen tasa-arvoon ja sen edistämiseen mm. hoivayrittäjyyttä edistämällä. Ohjelman ympäristövaikutuksia arvioiva SOVA- lain mukainen ympäristöselostus oli tehty asianmukaisella tavalla. Toimenpideohjelmien tavoitteita arvioitaessa tuotiin esille se, että tarkoituksena on mahdollisimman realistinen ja selkeä tavoitteenasettelu. Arvioinnin perusteella Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaesityksen suunnitellut toimenpiteet tukevat hyvin ohjelman strategiaa, ja sen toimintalinjat edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Toimintalinjojen 1 ja 2 osalta katsottiin olevan hivenen päällekkäisyyttä, mutta ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. 1.3 Ympäristöselostus ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) astui voimaan Tämä niin kutsuttu SOVA- laki sekä sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Sisäasianministeriön päivätyssä ohjeessa EAKR -toimenpideohjelmien laatimisesta todetaan, että ympäristöselostuksen laadinnassa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää maakuntaohjelmien valmisteluun liittyvää SOVA -prosessia. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelma on yhteydessä maakunnan liitoissa laadittaviin maakuntakohtaisiin maakuntaohjelmiin, jotka laaditaan neljän vuoden välein ja on arvioitu SOVA -lain mukaan, sekä niiden toteuttamiseen tähtääviin maakuntaohjelman vuosittaisiin toteuttamissuunnitelmiin. Ohjelman valmistelua koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos pidettiin julkisesti nähtävillä välisenä aikana Päijät-Hämeen liiton virastossa. Lisäksi luonnokseen oli mahdollisuus tutustua Etelä-Suomen maakuntien liittouman kotisivuilla osoitteessa Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta oli mahdollisuus jättää nähtävillä oloajan kuluessa ( mennessä) Päijät-Hämeen liitolle osoitettuna postitse tai sähköpostitse. Ohjelman valmistelua on ollut mahdollista seurata Päijät-Hämeen liiton kotisivuilla. Ohjelmakauden aluekehittämistyö tähtää kokonaisuudessaan alueen kestävään kehitykseen. Tarkasteltaessa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman vaikutuksia on samanaikaisesti otettava huomioon myös muu aluekehitystyö, mm. maakuntaohjelmat. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma on laadittu hyvin yleisellä tasolla ajatellen ympäristövaikutusten tunnistamista. Ohjelmalla rahoitettavat hankkeet eivät ole vielä tiedossa, eikä myöskään ole tiedossa, minne hankkeet kohdistuvat. Tästä johtuen vaikutusarviointi jää yleiselle tasolle. Rahoitettavien hankkeiden vaikutusten selvittäminen täsmentyy vaiheittain: hakemusvaiheessa hakijan edellytetään arvioivan hankkeen ympäristövaikutuksia. Näin edistetään negatiivisten ympäristövaikutusten karsimista hankkeista jo hakuvaiheessa. Jollain yksittäisellä hankkeella saattaa olla välillisesti tai paikallisesti myös ympäristön kannalta kielteisiä vaikutuksia (esim. liikenteen määrän kasvu). Tästä syystä rahoittaja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset ympäristöselostuksessa esitetyin kriteerein (liite 3) ja ympäristöselostus otetaan huomioon ja hyödynnetään työkaluna hankkeiden ohjelmaan sopivuutta ja ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Merkittävimmin ympäristöön vaikuttavat hankkeet käsitellään YVA-lain mukaisessa menettelyssä tai Natura-arvioinnissa. Edellisellä ohjelmakaudella YVA-ryhmien toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja lausunnot ovat auttaneet hankevalinnoissa ja lausuntojen pohjalta hankkeita on voitu kehittää ympäristömyönteisemmiksi. 10

10 Ympäristövaikutukset positiivisia, mutta yleensä vähäisiä Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa ei pääsääntöisesti rahoiteta toimenpiteitä/hankkeita, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Ohjelmasta rahoitetaan lähes yksinomaan kehittämishankkeita, joten ohjelman ympäristövaikutukset ovat usein välillisiä. Varsinaiset ympäristövaikutukset syntyvät ketjun loppupäässä siten, että osa kehittämishankkeista johtaa investointeihin ja niillä on edelleen vaikutuksia tuotantoon. Investoinnit rahoitetaan pääosin muilla rahoitusinstrumenteilla ja niiden ympäristövaikutukset arvioidaan siinä yhteydessä kansallisten säädösten mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden varmentaminen on tärkeä osa ekologisen kestävyyden tavoittelua. Tämä on hoidettu luonnonsuojelulainsäädännöllä ja maakuntakaavoituksella. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman kosketuspinta luonnon ja luonnonvarojen käyttöön on kapea ja yleensä välillinen. Ohjelmalla voidaan kuitenkin rahoittaa sellaisia luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kehittämishankkeita, joilla on elinkeinoelämää edistävä merkitys ja siten ohjelma voi jossain määrin edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Koska ohjelman merkitys luontoon jää vähäiseksi, ei sillä tule olemaan olennaisia vaikutuksia Etelä-Suomen Natura-alueisiin. Ohjelmasta rahoitettavilla luonnonhoidollisilla hankkeilla saattaa olla lieviä myönteisiä vaikutuksia Natura-alueiden luonnontilaisuudelle ja virkistyskäytölle. Ohjelman keskeisin merkitys ympäristön kannalta on se, että se vauhdittaa ja suuntaa elinkeinotoiminnan rakenteellista muutosta. Ohjelmakaudella kehittyvä elinkeinotoiminta eroaa ympäristövaikutuksiltaan aikaisemmasta. Suuntaus on perustuotannosta osaamisintensiivisille aloille ja palveluihin. Tähän liittyy myös uuden ympäristöteknologian käyttöönotto ja ympäristön laadun korostuminen myös perinteisillä tuotannonaloilla, joten voidaan perustellusti sanoa, että ohjelma vähentää elinkeino- ja tuotantotoiminnan ympäristökuormitusta Etelä-Suomessa. Ohjelmassa on aineksia, jotka keskeisellä tavalla vauhdittavat ympäristön osaamisklusterin kehittymistä Etelä- Suomessa. Ympäristöklusteriin liittyen tullaan rahoittamaan mm. poikkitieteellistä tutkimusta sekä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostoja. Ympäristöosaamisen ja ympäristöteknologian kehittymisellä on oletettavasti positiivinen yhteys alueen ympäristön tilan kehitykseen. Vaikutusten seuranta Ohjelmakaudella seurattiin ympäristöpositiivisten hankkeiden suhteellista rahoitusosuutta EUrahoituksesta. Ko. indikaattorin käytöstä saatiin positiivisia kokemuksia, joten sen seurantaa jatketaan myös kaudella Indikaattorin tavoitetasona on, että 18,5 % eli lähes viidennes EAKR-toimenpideohjelman rahoituksesta kohdistuu ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. Lisäksi seurataan ohjelmatason ympäristöindikaattoreiden kehitystä ohjelmakauden aikana. Ympäristöselostuksen pohjalta on todettavissa, että Etelä-Suomessa eri maakunnilla on omia ja yhteisiä ympäristöhaasteita. Ympäristöhaasteiden yhteenvetona voidaan todeta, että ympäristöriskien hallinnan ja kestävän kehityksen kannalta tärkeiksi asioiksi nousivat: uusiutuvien energialähteiden tutkimus ja käyttö energiansäästö, energiataseeltaan positiivisen ja ympäristökuormitusta välttävän bioenergian hyödyntämisen edistäminen asumisen, elinkeinojen ja liikenteen päästöjen vähentämistoimien ja pilaantuneiden maiden kunnostuksen edistäminen yhdyskuntien vedensaannin turvaaminen luonnonarvojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistoimet ja aktiiviset kunnostustoimet Ympäristöselostus on liitteenä 3. 11

11 2. ETELÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelma kattaa koko Etelä-Suomen alueen eli Etelä-Karjalan, Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnat. Ohjelma-alue jaetaan koko Etelä-Suomen alueen kattavaan suuralueeseen sekä haasteellisimpiin alueisiin, joita ovat Imatran, Länsi-Saimaan, Heinolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan, Loimaan, Vakka-Suomen, Lahden, Kouvolan, Riihimäen ja Forssan, seutukunnat sekä saaristolain mukaiset varsinaiset saaristokunnat sekä asetuksen (1211/2004) mukaiset saaristo-osakunnat. (Liite 4) ETELÄ-SUOMEN ALUEEN MAAKUNNAT Päijät-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso 2.1 Etelä-Suomen toiminnallinen rakenne, erityispiirteet, väestönkehitys ja muuttoliike Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen maakuntien alueella on koko maahan verrattuna: 12 % pinta-alasta, 50 % väestöstä, 60 % bruttokansantuotteesta, 63 % tutkimus- ja koulutusmenoista, 65 % tuonnista ja viennistä, 76 % moottoriteistä ja 95 % ulkomaan lentoliikenteestä. Vahvoja toimialoja Etelä-Suomessa ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperi- ja puutavarateollisuus, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. Etelä-Suomi on pääasiassa voimakkaan väestönkasvun aluetta, mutta myös sen alueella useat kunnat kärsivät muuttotappiosta. Väestöään ovat menettäneet eniten Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Suurinta kasvu on pääkaupunkiseudulla, mutta kasvua tapahtuu myös hitaamman väestönkehityksen alueilla. 12

12 Etelä-Suomen alueella oli vuonna 2005 asukkaita henkeä eli vajaa 50 % koko maan väestömäärästä. Kuntia on kaikkiaan 140. Alueen ääripäiden, Turun saariston länsiosien ja Etelä- Karjalan itäisimpien osien välillä on linnuntie-etäisyyttä 500 kilometriä. Tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa (213 as/m 2 ) ja harvimmin asuttu Etelä-Karjalan maakunta (24 as/m 2 ). Maakunnittaiset väestöntiheydet on esitetty seuraavassa taulukossa. MAAKUNNITTAISET VÄESTÖTIHEYDET Maakunnat Väkiluku v % Maapinta-ala 2 km v Väestöntiheys as/km 2 BKT/Asukas v Etelä-Karjalan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Varsinais-Suomen maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakunta Yhteensä ,2% 6,5% 7,7% 7,1% 17,6% 3,6% 52,4% 100% k.a Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis-toiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu asumisen ja elinkeinotoiminnan alueina käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. ETELÄ-SUOMEN VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE 2000, 2010 JA Etelä- Karjala Vuosi 2000 Vuosi 2010 Vuosi 2040 Kanta- Häme Itä- Uusimaa Kymenlaakso Päijät- Häme Lähde: Tilastokeskus Uusimaa Varsinais- Suomi Alueen tiheästä palvelukeskus- ja liikennöintiverkosta johtuen tavoitealueen maaseutualueet ja keskukset muodostavat keskenään mosaiikkimaisen kokonaisuuden, jossa välimatkat maaseutualueiden ja keskuksien välillä ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Poikkeuksen muodostaa saaristoalue, joka eroaa jossain määrin eristetyn sijaintinsa vuoksi muusta alueesta, ehkä joitakin Saimaan alueella sijaitsevia maaseutualueita lukuun ottamatta. Myös Etelä- Karjalassa on syrjäisiä maaseutualueita. Väestönkasvun edellyttämä rakennuskannan lisäys keskittynee suurelta osin kehityskäytävien varsille, erityisesti rautateitse saavutettaville alueille. Näin Etelä-Suomeen muotoutuu laaja keskusten verkosto. Verkoston keskeisimpiä liikenteen solmukohtia ovat kaupungit, henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit, satamat ja lentokentät. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais- Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin yhdentyvän Euroopan ja avautuvan Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Etelä-Suomen alueella on kansainvälistä osaamista 13

13 ja koulutuspotentiaalia, joka tukee elinkeinoelämän kansainvälistymisvalmiuksia. Alueella on lisäksi perinteitä ja lisääntyviä edellytyksiä lähialueyhteistyön suhteen Väestön nopea ikääntyminen 6000 lähitulevaisuudessa on yleiseurooppalainen ilmiö. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on %. Myös Etelä-Suomessa yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa 0 maakunnissa tulevina vuosikymmeninä. Väestön ikääntyminen merkitsee luonnollisen väestönkasvun Etelä-Suomi pysähtymistä ja kääntymistä negatiiviseksi monilla alueilla. Tällöin myös korostuu muuttoliikkeen merkitys alueiden väestönkehitykselle. KOKONAISNETTOMUUTTO ETELÄ-SUOMESSA JA HAASTEELLISILLA ALUEILLA VUOSINA 2000, 2002 JA Haasteelliset alueet 2005 Lähde: Tilastokeskus Talouskehitys Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestönkehityksen osalta. Pääosassa maakunnista talouskehitys on kokonaiskasvultaan positiivista. Kasvuerot koko maan keskimääräiseen kehitykseen nähden ovat melko pienet, mutta Etelä-Suomen maakuntien väliset kasvuerot ovat melko huomattavia. Kasvun erot selittyvät lähinnä sillä, että alueiden kasvun lähteet eroavat toisistaan. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tuotannon kasvu on ollut keskimääräistä hitaampaa, vaikka Kymenlaaksossa vuonna 2004 kasvu ylsikin maan keskitasoon. Varsinais-Suomi on kasvanut hyvin tuotanto-, työllisyys- ja väestökomponenttien osalta. Kanta-Hämeessä kasvu on perustunut positiiviseen tuotanto- ja työllisyyskehitykseen. Työllisyyskehitys oli positiivista myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Arvonlisäyksen, työllisyyden ja väestön vuosimuutoksen poikkeama koko maan kehityksessä BTV-INDIKAATTORIN POIKKEAMAT MAAKUNNITTAIN VUOSINA JA ENNUSTE VUOSILLE ,8 % Lähde: BTV-katsaus/Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen TE-keskus 0,6 % 0,4 % 0,2 % -0,2 % -0,4 % -0,6 % -0,8 % -1,0 % Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala

14 2.1.2 Elinkeinorakenne Tarkemmin maakuntien elinkeinorakennetta analysoitaessa kasvu on selitettävissä seuraavilla muuttujilla: elinkeinorakenteen monipuolisuus, kasvuseutujen olemassaolo, palvelurakenteen kehittyneisyys ja osaavan työvoiman saatavuus. Kasvun edellytyksenä on, että alueella on ensisijaisesti oltava kilpailukykyistä ja innovatiivista tuotantoa sekä osaavaa työvoimaa. Tämän jälkeen elinkeinorakenne ja palvelurakenne hiljalleen monipuolistuvat positiivisen kasvun vaikutuksesta. Nyt tilanne on monen maakunnan osalta se, että entiset vahvuusalueet ovat menettäneet kilpailukykyään ja tuotannon uusiutuminen ei ole käynnistynyt esim. innovaatioympäristön toimimattomuuden vuoksi. Etelä-Suomen alueella tuotanto on ollut kasvussa teollisuudessa ja palveluissa. Erityisesti julkisten palvelujen kasvu ylittää koko maan tason. Laskussa ovat olleet kaupan sekä rakennustuotannon ja alkutuotannon arvot. Jaksolla ennustetaan kaikkien sektorien tuotannon kasvua, selvimmin teollisuudessa ja kaupan alalla, rakentamisessa ja yksityisissä palveluissa. Etelä-Suomen alueella vienti on kasvussa. Käynnissä olevan kasvun aikana on ehtinyt käynnistyä isoja hankkeita ja kokonaisten toimialojen tilauskanta on noussut korkealle. Positiivinen vaikutus on heijastunut myös työllisyyteen. Työllisyyden arvioidaankin yleisesti olevan kasvussa ja työttömyyden laskussa. Myönteiseen kehitykseen vaikuttaa myös työmarkkinoilta poistuvien määrä siten, että ainakin työttömyys näyttäisi jatkossa edelleen laskevan. Etelä-Suomen maakuntien osalta kehitys riippuu niin kansainvälisen talouden suhdanteista kuin myös kotimaan tekijöistä. Kotimarkkinoiden kysyntä ylläpitää kaupan, rakentamisen ja monien palveluiden kysyntää. On nähtävissä, että kotimarkkinoiden vetovoima säilyy edelleen hyvänä joitakin vuosia. Itä-Uudellamaalla kemian teollisuus ja kemian teollisuuden rakentamishankkeet lisäävät talouden kasvua ja työllisyyttä. Pendelöivä väestö on kasvanut ja työmatkojen pituus on lisääntynyt. Helsingin ja pääkaupunkiseudun läheisyys vaikuttavat palvelujen kasvua hidastavasti. Paperiteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset osuvat Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Kaakkois-Suomessa on useita kuntia, joissa paperitehtaiden toiminta on merkittävää (Imatra, Kuusankoski, Anjalankoski, Kotka, Lappeenranta, Joutseno ja Rautjärvi). Näissä kunnissa sekä yhteisöveromuutokset että verotulontasausjärjestelmä vaikuttavat kuntatalouksiin negatiivisesti. Etelä-Karjalassa rakennusalan tuotanto kasvaa vuonna 2007 käynnistyvien tie- ja ratahankkeiden vaikutuksesta ja hankkeilla on vaikutusta myös työllisyyden kasvuun. Kovin merkittäviä uusia työpaikkalisäyksiä ei ole näkyvissä. Paperiteollisuus vähentää huonosti kannattavien paperilaatujen tuotantoa, joka merkitsee myös työntekijämäärän vähennystä osasta yksiköitä. Kaakkois-Suomen turvallisuusklusterin odotetaan lisävään työpaikkoja - kasvun taustalla ovat rajavalvontaan liittyvät palvelut ja esim. Utin varuskunnan helikopteritukikohdan laajeneminen. Kanta-Hämeessä tuotanto on kasvanut erityisesti kaupan alalla ja kasvua on ollut myös palvelualojen tuotannossa. Päijät-Hämeen tuotantorakenne on samantyyppinen kuin Kanta-Hämeessä ja siellä tuotanto on kasvanut erityisesti teollisuustuotannossa. Varsinais-Suomen osalta avaintoimialojen suhdannetilanne on positiivinen. Laivanrakennuksen tilauskanta on vahvistunut. Samaan aikaan rakennusalalla on käynnistynyt uustuotantoa sekä julkisen rakentamisen että liiketilarakentamisen osalta. Myös metalliteollisuuden ja rakennusalan työttömyys on ollut vuoden 2006 aikana laskussa. Erittäin positiivinen kehitys on ollut käynnissä sekä Turun, Salon että jossakin määrin myös Vakka-Suomen (autoteollisuus) seutukunnissa. Maakuntien tuotannon ja työllisyyden muutokset ja niiden muutosennusteet on kuvattu seuraavissa kaavioissa. 15

15 TUOTANNON MUUTOS ETELÄ-SUOMEN ALUEELLA (INDEKSI, 100=2000) 135 Lähde: BTV-katsaus/Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen TE-keskus Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Työvoima ja työllisyyden kehitys Etelä-Suomen suuralueen työllisyystilanne vaihtelee merkittävästi maakunnittain. Työllisyysaste on maan keskitasoa korkeampi Uudenmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa, mutta Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnissa maan keskitasoa selvästi alempi. Vastaavanlainen tilanne vallitsee myös työttömyysasteen suhteen. Korkein työttömyysaste oli vuonna 2005 Etelä-Karjalan (13,6 %) ja Päijät-Hämeen maakunnissa (12,9 %) ja alhaisin Uudellamaalla, 7,9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 2000-luvun alkuvuosina laskussa, mutta osuus kokonaistyöttömyydestä on edelleen varsin korkea erityisesti Hämeessä ja Uudellamaalla, noin 30 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on Etelä-Suomessa viime vuosina alentunut selvästi kokonaistyöttömyyttä nopeammin, ja alenemisen ennustetaan jatkuvan edelleen. Työmarkkinoiden kehitystä leimaa lähivuosina toisaalta merkittävä työmarkkinoilta poistuvan työvoiman määrä, josta osa on jo pitkään työttömänä olleita henkilöitä, jolloin työttömyys näyttäisi laskevan ja työllisyysaste paranevan. Erityisesti Uudenmaan maakunnat eroavat muista maakunnista voimakkaan väestökehityksensä vuoksi, mikä on muokannut myös työvoiman ikärakenteen muita alueita edullisemmaksi. Suomalaisten työmarkkinoiden tulevien vuosien suurimmiksi haasteiksi on nousemassa väestön ikääntymisen lisäksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Kehityksen seurauksena kasvavan työvoimatarpeen rinnalla esiintyy myös työttömyyttä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla väestön koulutustaso on korkea, mutta 15 % vuotiaista nuorista on kokonaan vailla peruskoulun jälkeistä lukio tai ammatillista koulutusta. Rekrytointiongelmat ovat Etelä-Suomen suuralueella lisääntyneet mm. terveydenhuollossa sekä kuljetus- ja rakennusaloilla, joissa määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä. Työvoiman kysyntä tulee jatkossakin kasvamaan em. toimialojen lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluissa. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat kärjistymään erityisesti muuttovoittoa saavilla alueilla, joiden väestö kasvaa ja samanaikaisesti ikääntyy. Hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvuun vaikuttavat myös kaupungistuminen ja esim. vapaa-ajan tottumuksissa ja asenteissa tapahtuvat muutokset. Voimakkain työvoiman lisäys tulee tapahtumaan yksityisissä palveluyrityksissä. Ulkomaista työvoimaa käytetään jo nyt runsaasti mm. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa erityisesti rakennusalalla ja metalliteollisuudessa. On odotettavissa, että ulkomaisen työvoiman käyttö yleistyy myös muissa Etelä-Suomen maakunnissa ja muillakin toimialoilla. Työmarkkinoille tulevat nuoret eivät pysty tyydyttämään kokonaan uuden työvoiman tarvetta, minkä vuoksi maahanmuuttajataustaisen väestön käyttäminen työvoimavajeen paikkaamisessa lisääntyy. Pääkaupunkiseutu on jo tällä hetkellä maamme monikulttuurisin alue, jossa ulkomaalaistaustaisten, eri kieliä äidinkielinään puhuvien sekä eri uskontokuntiin kuuluvien määrät ja osuudet ovat korkeita muuhun maahan verrattuna. Muuttovoitto on Etelä-Suomen mahdollisuus, mutta toisaalta maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on suuri haaste mm. koulutus- ja työvoimapalvelutarjonnalle. 16

16 TYÖLLISYYDEN MUUTOS ETELÄ-SUOMEN ALUEELLA (INDEKSI, 100=2000) Lähde: BTV-katsaus/Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen TE-keskus Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Osaaminen Etelä-Suomen väestön koulutusrakenne vaihtelee melko paljon maakunnittain. Suhteellisesti eniten ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on Itä-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Uudenmaan erityispiirre on suuri pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus. Toisen asteen ammatillisten tutkintojen osuus korostuu erityisesti Kaakkois-Suomen maakunnissa. Opistotasoisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuksissa ei ole suuria eroja maakuntien välillä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on sen sijaan suurin Uudellamaalla ja alhaisin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tasa-arvoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjonnan ylläpito on lähivuosien keskeinen haaste sillä toimiva koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen verkosto on myös keskeinen alueellinen menestys- ja vetovoimatekijä. ETELÄ-SUOMEN KOULUTUSRAKENNE MAAKUNNITTAIN VUONNA 2004, YLI 15-VUOTIAAT % Lähde: Tilastokeskus ,65 38,71 40,66 34,13 39,35 37,50 40,09 38,93 40,54 38,09 34,01 33,27 32,72 37,74 37, ,64 25,21 23,15 20,97 21,37 24, Etelä-Karjala Kanta-Häme Itä-Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Ei tutkintoa Keski-aste Korkea-aste Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneiden määrä on viime vuosina ollut varsin suuri. Tulevaisuuden haasteita on lisäksi työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellisen kohtaamisen varmistaminen ja ennakointi sekä tarpeellisten tukitoimien kohdentaminen maahanmuuttajiin, jotta heidät saadaan perusopetuksen ja ammatillisen tai työvoimakoulutuksen piiriin. 17

17 2.1.5 Yrittäjyys ja yritystoiminta Suomen kaikista yritysten toimipaikoista noin 52 % ja yritysten henkilöstöstä noin 56 % sijaitsee Etelä-Suomen alueella. Alueen merkitystä yritystoiminnalle edullisena sijaintipaikkana korostaa suuri ostovoimainen väestöpohja, edullinen sijainti kuluttajiin nähden, kehittynyt liikenneinfrastruktuuri, vientisatamien läheisyys sekä edullinen sijainti Venäjän ja Itämeren kasvavan talousalueen markkinoille. Yrittäjien osuus työllisistä oli vuonna 2005 Etelä-Suomen alueella 10,7 %, mikä oli jonkin verran alhaisempi kuin maassa keskimäärin (12,1 %). Vain Varsinais-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla yrittäjien osuus ylitti valtakunnan keskitason. Naisten osuus yrittäjistä vaihtelee suuresti maakunnittain. Naisten osuus oli Etelä-Suomessa vuonna 2005 selvästi korkein Kymenlaaksossa (41,5 %) ja alhaisin Päijät-Hämeessä (26,4 %). Koko maassa naisten osuus oli keskimäärin 33,2 %. Naisyrittäjyyttä esiintyy eniten palvelualoilla, kun taas tuotannollinen yritystoiminta on voittopuolisesti miesten käsissä. Kasvu- ja vientiyritysten osuus on Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa korkeampi kuin maassa keskimäärin; Uudellemaalle sijoittuu noin 40 prosenttia Suomen kaikista vientiyrityksistä ja noin 35 % koko maan ns. nopean kasvun yrityksistä. Varsinais-Suomen maakunnan monipuolisesta elinkeinorakenteesta huolimatta alueen kasvu perustuu melko harvan vientivetoisen toimialan ja niilläkin melko harvojen yritysten varaan. Siksi alueen suhdanteet vaihtelevat voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuuden suhdanteita seuraten. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminta on edelleen varsin perinteistä, metallin- ja puun jalostukseen sekä elintarvikkeiden valmistamiseen perustuvaa. Palvelujen ja uusien nopeasti kasvavien toimialojen osuus on maakunnissa edelleen vähäinen, vaikka alueen sijainti esim. palvelutuotannon kannalta olisi edullinen. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella on myös melko niukasti kasvuyrityksiä. Tuotannollinen rakenne on lisäksi melko riippuvaista suurteollisuuden kehityksestä, mikä on luonut alueelle vaurautta, mutta samalla suhdanneherkkyyttä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on selkeästi keskeinen kilpailukykyä ja kasvua vahvistava tekijä. Alueiden kilpailukyky perustuu olennaisesti yritysten ja työpaikkojen innovatiivisuuteen eli kykyyn tuottaa uusia tai kehittää olemassa olevia tuotteita ja palveluja sekä tapoja tuottaa niitä. Erityisesti uusien innovaatioiden käyttöönotto palvelualoille on innovaatiotoiminnan keskeinen haaste. Alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ainakin tarjolla olevaan koulutukseen, työvoiman ammattitaitoon, tutkimustoiminnan puitteisiin, uuden teknologian nopeaan hyödyntämiseen, yritysten perustamis- ja toimintaedellytyksiin sekä yhteistyöverkostojen muodostumiseen Liikenne ja tietoliikenne Suomenlahden alue muodostaa lähes 10 miljoonan asukkaan vyöhykkeen, joka voi toimia koko Itämeren alueen talouden veturina. Tämä kuitenkin edellyttää ennen kaikkea toimivaa liikenneverkostoa. Etelä-Suomen alueen liikenneverkko on tällä hetkellä säteittäinen ja Helsinki-keskeinen. Tärkeimmät liikenneyhteydet Venäjälle kulkevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kautta. Näiden yhteyksien liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvussa mikä vaatii parannustoimia. Tällä hetkellä liikenneverkko ei pysty täysin vastaamaan lähialueiden, kuten Venäjän kehityksen haasteisiin. Tulevaisuudessa poikittaisten yhteyksien merkitys tuleekin korostumaan. Etelä-Suomessa tietoliikenneverkkojen käyttö yrityksissä ja kotitalouksissa on maan keskiarvoa korkeampaa. Tietoliikennepalvelujen runsas tarjonta ja kilpailu pitävät myös hinnat muuta maata edullisempina. Kansallinen laajakaistastrategia on jo lähes toteutunut Etelä-Suomessa. Tietoliikenteestä on tullut keskeinen muutostekijä niin elinkeinoelämän kuin kotitalouksienkin toiminnassa. Tietoliikenteen kehityksen vaikutukset aluerakenteen kehitykseen liittyvät saavutettavuuden parantumiseen. Erilaiset hajautuvan työnteon muodot mahdollistuvat ja palvelujen saatavuus paranee. Toisaalta tietoliikenneverkkojen nopeudet kasvavat ensin tiheimmin asutuilla alueilla ja maaseudulla kehitys on hitaampaa, jolloin palvelutasoerot saattavat olla jyrkkiä. 18

18 2.1.7 Luonnon- ja kulttuuriympäristö Eteläsuomalainen luonnonympäristö on monimuotoista. Se muodostuu laajasta rannikkovyöhykkeestä saaristoineen sekä mittavista savikkotasangoista, joita rikkovat kalliopaljastumavyöhykkeet ja halkovat isot jokivesistöt, kuten Kymijoki ja Vuoksen vesistö, Salpausselkien (I - III) vyöhykkeestä pohjavesialueineen ja niiden pohjoispuolella avautuvista suurista järvivesistöistä sekä karummista ja metsäisistä ylänköalueista. Eteläsuomalainen ympäristö on myös perinteikästä kulttuuriympäristöä ja maatalousmaisemaa, johon monikerroksinen historia on lyönyt leimansa. Rakennetun ympäristön merkitys korostuu tiiviisti asutussa Etelä-Suomessa. Luonto- ja kulttuuriympäristöt yhdistyvät Etelä-Suomessa mosaiikkimaisesti muodostaen laadukkaan asumisen ympäristön ja kilpailukykyisen luonto- ja kulttuurimatkailualueen. Etelä-Suomen tulevaisuuden haasteena on sovittaa maankäytöllinen, elinkeinojen ja infrastruktuurin kehittäminen yhteen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja hallita kasvun ympäristölle aiheuttamat riskit. Etelä- Suomen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvokohteet ovat voimavara, jonka avulla voidaan kehittää maakuntien erityisominaisuuksia asuin-, vapaa-ajan ja matkailun ympäristöinä. Etelä-Suomessa luonnonympäristön uhkana ovat metsäluonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien heikentyminen. Osa vielä jäljellä olevista laajemmista ja luonnonarvoiltaan tärkeistä metsäalueista on vaarassa pirstoutua ja niiden lajisto köyhtyä sekä vanhojen metsien lajien elinolosuhteet heikentyä. Tähän kehitykseen vaikuttavat erityisesti rakentaminen ja metsien taloudellinen hyödyntäminen. Etelä-Suomessa kaupunkiseutujen lähettyvillä oleva maaseutu on hyvinvoivaa ja kehittyvää, mutta reuna-alueilla on ongelmaisia, syrjäisiä maaseutualueita. Tulevaisuuden haasteita tuo maatalouselinkeinon muuttuminen. Toimenpiteitä tarvitaan sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi että maisemaltaan arvokkaiden avoimien viljeltyjen kulttuurimaisemien säilyttämiseksi. Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen edellyttävät maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistä ja aktiivisia kunnostustoimia. Bioenergian hyödyntämisessä pyritään positiiviseen energiataseeseen ja ympäristökuormituksen välttämiseen. Vanhat kylä- ja teollisuusympäristöt sekä sotahistoriamme ovat myös niitä arvokerrostumia, jotka tulevat yhä korostetummin esille maankäytössä ja virkistys- ja matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suurien ympäristökokonaisuuksien vastapainona tulevaisuudessa korostuvat myös asuinalueiden kulttuuriympäristö ja lähiluonto. Toimivat virkistysalueet ja yhteydet ovat yhä merkittävämpiä asukkaiden elin- ja toimintaympäristön laadun mittareita sekä alueellisia vetovoimatekijöitä. Etelä-Suomen näkökulmasta yksi suurimmista ympäristöhaasteista on Itämeren sekä muiden vesistöjen suojelu. Meren ja vesistöjen suojelu edellyttää asumisen, elinkeinojen ja liikenteen päästöjen vähentämistä. Se vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä onnistuakseen. Toimenpiteet Itämeren pelastamiseksi ovat välttämättömiä, jotta merialueen veden laatu ja koko meriluonto pystytään säilyttämään pilaantumatta tai sen tilaa voidaan parantaa. Huomattava osa Etelä-Suomen asutuksesta, liikenneväylistä ja tuotantolaitoksista on sijoittunut harjualueille pohjavesiesiintymien päälle ja noin miljoona pääkaupunkialueen ihmistä saa juomavetensä Päijänteestä, mikä vaatii erityishuomiota ympäristöriskien torjunnassa. Erityisinä ympäristön painopistealueina nousevat esiin ympäristöriskien hallinta ja ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta myös siihen varautuminen. Merkittävimmät kotimaiset ympäristökuormitus- ja riskitekijät ovat kasvava liikenne ja energian kulutus. Puhdasta teknologiaa kehittämällä ja soveltamalla halutaan turvata kestävät yhdyskunnat. Ympäristön nykytila, ongelmat ja suojelutavoitteet Etelä-Suomessa Suomen kansallisen kestävän kehityksen strategian visiona on hvyinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti. Tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Tavoitteena on mahdollisuuksiin tarttuva, dynaaminen tietoyhteiskunta, jolla on ympäristön kannalta tehokas tuotanto. Ilmastonmuutos haasteena Ilmastonmuutos on merkittävä uhka ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille. Vuoteen 2020 mennessä Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän 1 3 astetta ja sateiden lisääntyvän 0 15 % vuosien keskiarvoihin verrattuna. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin talviolosuhteisiin, mutta myös kasvukauden pituuteen ja äärevöittää sääilmiöitä. 19

19 Ilmastomuutokseen vaikuttavat erityisesti kasvihuonekaasut, joiden määrä on lisääntynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), otsoni (O3) ja halogenoidut hiilivedyt. Päästöistä suurin osa on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Etelä-Suomessa teollisuuden ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti energiankulutuksen lisääntymisestä huolimatta. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat hitaasti kasvaneet ajoneuvotekniikan kehittymisestä huolimatta liikennesuoritteen lisääntymisen vuoksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ohjaa vuonna 1997 hyväksytty ja voimaan tullut Kioton pöytäkirja, joka täsmentää vuonna 1992 hyväksyttyä YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta (SopS 61/1994). Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen ns. taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on pitää vuosina kasvihuonekaasupäästöt keskimäärin enintään vuoden 1990 tasolla. Vuonna 2001 on hyväksytty kansallinen ilmastostrategia, ja se on päivitetty vuonna Strategia sisältää toimenpiteitä Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteuttamiseksi ja pitemmän aikavälin tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton energiansäästön edistämiseksi Suomessa. Luonnon monimuotoisuus Suomi on sitoutunut edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 1992 (SopS 78/1994) mukaisesti. YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa 2002 Suomi hyväksyi toimeenpanosuunnitelman, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää merkittävästi luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä. EU:n kestävän kehityksen strategiassa on asetettu tavoitteeksi luonnon biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Uusimmassa komission tiedonannossa biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi toimenpiteenä on mainittu aluekehityksen ja biologisen monimuotoisuuden yhteensopivuuden vahvistaminen siten, että aluekehitykseen suunnattavilla yhteisön varoilla edistetään biologista monimuotoisuutta eikä vahingoiteta sitä, sekä edistetään suunnittelijoiden, rakentajien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua edistävien tahojen välisen kumppanuuden kehittämistä. Kansallinen biodiversiteettiohjelma kattaa vuodet ja se uudistetaan vuosille Uudistettavassa toimintaohjelmassa määritellään toimet, joilla hidastetaan merkittävästi luonnon monimuotoisuuden katoa vuoteen 2010 mennessä, vakiinnutetaan Suomen luonnon tilan myönteinen kehitys vuosina sekä luodaan valmiudet varautua luonnon monimuotoisuutta uhkaaviin ympäristömuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, vuoteen 2016 mennessä. Vesivarat Vesistöjä kuormittavat lähinnä päästöt teollisuudesta, taajamista ja kalankasvatuksesta sekä hajakuormitus maa- ja metsätaloudesta, turvetuotannosta sekä haja- ja vapaa-ajan asutuksesta. Kuormituksessa haitallisimpia ovat rehevöittävät ravinteet fosfori ja typpi, veden happivaroja kuluttavat orgaaniset aineet sekä myrkylliset yhdisteet. Kiintoaine aiheuttaa veden samentumista sekä rantojen ja pohjan liettymistä. Yhdyskuntien ja teollisuuden päästöt ovat jätevesien tehostuneen käsittelyn ansiosta viime vuosikymmenien aikana erityisesti fosforin osalta merkittävästi pienentyneet. Pistemäisten päästöjen vähentymisen myötä hajapäästöjen merkitys korostuu. Vesiensuojelussa onkin viime vuosina pyritty vaikuttamaan nimenomaan hajapäästöjen vähentämiseen. Vesihuoltolaitosten viemäriverkkoihin kuulumattomien kiinteistöjen talousjätevesien käsittelylle on annettu vähimmäisvaatimukset vuonna 2003 (VnA 542/2003). Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä. Vaatimusten vuoksi taajamien ja vesihuoltolaitosten läheisyydessä viemäriverkostoon liittyminen lisääntyy, jolloin kuntakeskusten ja maaseudun kylien jätevesien käsittelyn parantaminen ja tehostaminen on useassa paikassa tarpeen. Salpausselkien (I-III) alueella sijaitsevat Etelä-Suomen merkittävimmät pohjavesivarat. Uhkatekijöinä pohjavesien puhtaudelle ovat maa-ainesten otto, tienpito ja taajamien läheisyydessä on pohjavesialueille sijoittunut 20

20 runsaasti erilaista pohjavettä likaavaa toimintaa. Tärkeille pohjavesialueille on sijoittunut muun muassa vanhoja kaatopaikkoja, huoltoasemia, korjaamoita, polttoainevarastoja, hautausmaita ja suolavarastoja. Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat olleet pääasiassa öljytuotteiden aiheuttamia. Paikoitellen tienpidossa käytetty suola on kohottanut pohjaveden kloridipitoisuutta. Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen ekologinen tila on vähintään hyvä vuonna Pohjavesien hyvä määrällinen ja laadullinen tila tulisi direktiivin mukaan saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Erinomaisten ja hyviksi luokiteltujen vesien tila ei saa heiketä eikä niiden luokka aleta. Hyvää alempaan luokkaan kuuluvien vesistöjen tilaa on parannettava. Ensimmäinen vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen ekologisen tilan luokittelu tehdään vuosina Vesistöille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat vuosina Suomen vesivarastrategia valmistui vuonna 1999 ja se on päivitetty vuonna Tavoitteena on, että vesivarojen käyttö on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, käyttäjät ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin ja vesistöjen käytettävyyteen, ja vesihuollon toimivuus ja vesistörakenteiden turvallisuus on varmistettu myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Yhdyskunnat, kulttuuriympäristöt ja luonnon virkistyskäyttö Etelä-Suomen maisemat ovat monimuotoisia vaihdellen Saaristomeren meriluontoalueesta ja itäisen Suomenlahden saaristosta Päijänteen järviluontoalueelle ja Vanajaveden, Porvoonjokilaakson ja Turun seutujen kulttuurihistoria-alueilta Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueeseen sekä Hämeen ja Uudenmaan järviylänköalueille. Etelä-Suomen luonto- ja kulttuuriympäristön vision mukaisesti kehitettävät alueet on esitetty ympäristöselostuksen kuvassa 2. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti eteläsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia. Etelä-Suomen asukkaista 88% asuu taajamissa, joiden toimivuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena on ympäristöltään viihtyisä ja turvallinen ja terveellinen asuinympäristö kaikkien ikäluokkien ja väestöryhmin kannalta. Haasteena on väestön ikääntyminen ja esteettömien ratkaisujen ja liikennöintipalvelujen kehittäminen omatoimisuuden ja aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Kaupunkiympäristöjä koskevan EU:n strategian tavoitteena on parantaa kaupunkiympäristöjen laatua ja tehdä niistä vetovoimaisia ja terveellisiä asuin- ja työpaikkoja ja investointikohteita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/49/EY) ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot selvittävät ja kartoittavat ympäristömelulle altistuvia alueita, tekevät ympäristömelun torjuntasuunnitelman ja säilyttävät hiljaisia alueita niin rakentamattomissa kuin rakennetuissa ympäristöissä. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen valtakunnallisesta melutorjunnan toimintaohjelmasta. Tavoitteena on taata kansalaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö ja vähentää melulle altistuvien määrää 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Meluntorjuntatoimet kohdistetaan ensi vaiheessa melulle herkille alueille ja asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 desibeliä ja alueille, joilla altistuvia on paljon. Ohjelman mukaan suunnittelussa ja meluntorjuntatoimien suuntaamisessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota uusien melualueiden syntymisen ehkäisemiseen, meluisimpien alueiden meluntorjuntaan sekä hiljaisten alueiden säilyttämiseen. Maisemien, kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttämisessä ja hoitamisessa on otettava huomioon Euroopan Neuvoston Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus (SopS 10/1992), Euroopan maisemayleissopimus (SopS 14/2006) ja Suomen rakennusperintöstrategia (VNp ). Arkeologisten kohteiden säilyttämistä ja suojelua ohjaa eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta (SopS 26/1995). Etelä-Suomessa on kolme merkittävää UNESCO:n maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaista kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinna Helsingissä, Verlan tehdasmuseoalue ja Struven ketju (vain osittain Etelä-Suomen alueella). 21

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n Länsi-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnos 28.4.2006 Pirkanmaan liitto Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot