Kaupunginjohtajan katsaus

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan katsaus Kuntajohdon ja kuntien talousjohdon ennustajankyvyt asetettiin vuoden 2010 taloustilastojen valmistuessa kyseenalaiseksi, ja vähintäänkin perustellusti. Ennustaminen oli niin heikkoa, että meteorologejakin nauratti. Näin myös meillä Hyvinkäällä. Osavuosikatsauksissa arvioimme syyskuussa n. 7 milj. euron alijäämää ja vielä lokakuussakin runsaan 3 milj. euron alijäämää, kun lopullinen tulos oli n. 7 milj. euroa positiivinen. En puolustele, mutta tämä ennustevirhe toteutui valtaosassa suomalaista kuntakenttää ja monessa kunnassa arvio poikkesi enemmän kuin meillä. Huonosta ennustamisesta huolimatta olen erittäin iloinen siitä, että Hyvinkään kaupungin vuoden 2010 muodostui ylijäämäiseksi ja vielä näin paljon. Miksi tällainen suuri ero syntyi, sitä on hyvä hieman avata, sillä kyllä tämä ymmärrettävästi hämmentää ainakin päätöksentekijöitä. Osansa Hyvinkään osalta selittää se, että osavuosiarvioissa ei ole vesilaitos mukana, ja lopullisessa tilinpäätöksessä vesilaitoksen tulos yleensä parantaa tulosta. Pääsyitä on kuitenkin kolme. Ensimmäinen, kaikkein suurin ja selittävin (myös koko kuntakentän osalta) on verotulojen tulouttaminen. Kuntien jako-osuus muuttui loppuvuodesta ja lähes koko vuoden verotuloja oli tilitetty kunnille niin heikosti, että ei todellakaan osattu ennustaa lopullista kertymää tarpeeksi rohkeasti. Toinen syy, mikä paransi nimenomaan Hyvinkään tulosta, oli etenkin keskustakorttelista, mutta muutoinkin vahvasti, ja myös paljon yli ennusteen, toteutuneet myyntivoitot. Kolmas syy, mistä varsinkin kaupungin henkilöstö ansaitsee erityiskiitoksen, oli menojen kasvuvauhdin puristaminen kiitettävän matalaksi. Voi suoraan sanoa, että koko kaupungin henkilöstö teki parhaansa sen eteen ja vielä onnistui, että Hyvinkään kaupungin tulos vuonna 2010 on niin hyvä. Liikaan itsetyytyväisyyteen tai minkäänlaiseen löysäilyyn ei silti ole syytä eikä varaakaan, sillä on hyvä muistaa, että tilikauden tulos ilman myyntivoittoja olisi jäänyt nytkin alijäämäiseksi. Tilikauden tulos vuonna 2010 oli joka tapauksessa edellä mainituista syistä ilahduttavan positiivinen. Tilikauden tulos parani vuoden takaisesta yli 11 milj. euroa, mikä ei mielestäni kerro kuntatalouden vahvuudesta, vaan kuntatalouden turbulenssista. Verotulot kasvoivat 7 milj. euroa, mutta kannattaa muistaa, että kunnallisveron tuotto nousi vähemmän kuin mitä oli veroprosentin korotuksen vaikutus. Toimintatuotot kasvoivat vuonna 2010 vahvasti. Kaupungin talouden tunnusluvut paranivat vuoden 2009 heikoista tunnusluvuista, mutta eivät nousseet vuoden 2008 tunnuslukujen tasolle. Vuosikatteen paraneminen paransi selvästi tunnuslukuja, vaikka vuosikate ei nytkään riittänyt nettoinvestointien kattamiseen. Taseen ylijäämä on nyt n. 32 milj. euroa ja lainamäärä vuoden 2010 lopusta 1575 euroa jokaista hyvinkääläistä kohti. Talouden tunnuslukujen ohella toimintaympäristössäkin tunnusluvut paranivat, kun talous elpyi lamavuodesta Työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 8,5 %, kun se oli vuotta aiemmin 9,5 % ja kaksi vuotta sitten 7,1 %. Tärkeimmillä hyvinkääläisillä yrityksillä meni edelleen hyvin ja asukaslukukin kasvoi, tosin vain 0,5 %. Vuoden 2010 lopussa meitä hyvinkääläisiä oli yhteensä Hyvinkään keskustakorttelin rakentuminen alkoi toden teolla ja yrityselämä kaikkinensa vilkastui. Voidaan myös todeta, että Hyvinkää etenee strategiansa mukaisesti tasaisen vahvasti tiellään olla entistäkin vetovoimaisempi, viihtyisämpi ja turvallisempi Pohjois-Uudenmaan keskus. Kiitos henkilöstölle työstänne ja päätöksentekijöille hyvistä päätöksistä Hyvinkään parhaaksi vuonna 2010! Raimo Lahti Kaupunginjohtaja

2 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 Yleistä Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupungin organisaatio Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Hyvinkään toimintaympäristön kehitys 8 2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Talous Riskienhallinnan toteutuminen kaupungissa Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 23 4 Rahoitusasema ja sen muutokset 25 5 Hyvinkään talouden kehitys suhteessa muihin 28 kuntiin 6 Kokonaismenot ja -tulot 33 7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut 38 8 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 48 9 Talousarvion toteutuminen 9.1 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttötalouden toteutuminen toimielimittäin 20 Tarkastuslautakunta 49 Keskushallinnon tavoitteet Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Konserni- ja tukipalvelujaosto 54 Sivistystoimi 59

3 30 Opetuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 70 Tekniikka ja ympäristö 40 Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 80 Perusturva 60 Perusturvalautakunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Käyttötalouden yhteenveto toimielimittäin Käyttötalouden yhteenveto tulosalueittain Investointiosan yhteenveto 121 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 125 Kaupungin tuloslaskelma 126 Rahoituslaskelma 127 Kaupungin tase 128 Konsernituloslaskelma 130 Konsernin rahoituslaskelma 131 Konsernitase 132 Tilinpäätöksen liitetiedot 134 Tuloslaskelman liitetiedot 136 Taseen liitetiedot 139 Eriytetyt tilinpäätökset Hyvinkään Vesi 151 Tilikauden aikana käytetyt tilikirjat ja tilikartta 167 Tilinpäätöksen allekirjoitukset

4 1 1. YLEISTÄ 1.1 KAUPUNGIN HALLINTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto piti vuoden 2010 aikana 8 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 94 pykälää. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Kokoomus (Kok) 16 Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 13 Suomen Keskusta (Kesk) 6 Vasemmistoliitto (Vas) 5 Vihreä Liitto (Vihr) 5 Perussuomalaiset (PS) 3 Puolueisiin sitoutumattomat (Sit) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Yhteensä 51 Kaupunginvaltuuston jäseninä vuonna 2010 olivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtajat: Kokko, Annika Myllymäki, Mauri Laine, Marja-Leena puheenjohtaja, KM, pääsihteeri, KOK I varapuheenjohtaja, pääluottamusmies, eläkeläinen, SDP II varapuheenjohtaja, KM, päiväkodinjohtaja, KESK KANSALLINEN KOKOOMUS Rp (Kok) Ahola, Merja osastonhoit aja, esikoissairaanhoitaja Hakala, Kalle lääketieteen lisensiaatti Komulainen, Riikka assistentti Mc Leod Smith, Karel työpajatoiminnan päällikkö Mäkelä, Ari korjaamopäällikkö Poikolainen, Jutta hammashoitaja Puupponen, Riitta perushoitaja Rahkonen, Liisa sosiaalihuollon johtaja, eläkeläinen Rantala, Kyllikki yrittäjä Rantalainen, Antti yrittäjä Rantatorikka, Miika erityisluokanopettaja Räikkä, Sari erikoissaira anhoitaja, yrittäjä Rönkä, Antero projektipäällikkö, saakka Silfverberg, Krista erityisluokanopettaja Vanhatalo, Tuula MMK Koski, Matti vanhempi konstaapeli alkaen (Röngän tilalle) SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Rp (SDP) Aalto, Seppo työsuojelup äällikkö, eläkeläinen Ahtikari, Markku yhteiskuntatieteiden maisteri, päihdehuollon johtaja Järvinen, Eira hieroja, eläkeläinen

5 2 Karttunen, Pasi Latosuo, Tuula Linna-Pirinen, Tuija Miettinen, Riitta Mäkinen, Raimo Nikkilä, Juhani Pahlman, Irma Saukkonen-Hämäläinen, Seija Tani, Sari toimistopäällikkö pääluottamusmies, Metalli 58 ammattios. Pj apulaisosastonhoitaja pääluottamusmies VTM, kansalaisopiston rehtori kuljetusyrittäjä yrittäjä oikeustieteen tohtori, MBA osastonhoitaja SUOMEN KESKUSTA Rp Salmi, Joonas Salmi, Jukka TV-tuottaja Skyttä, Juhani Vilkka, Leena Yli-Saunamäki, Tapani (Kesk) opiskelija opistoupseeri FT, dosentti toimitusjohtaja VASEMMISTOLIITTO Rp Hämäläinen, Pirjo Kouhia, Juhani Nieminen, Jukka Pussinen, Heikki Savela, Olli yliaktuaari VIHREÄ LIITTO Rp Ala-Paavola, Sinikka Korpela, Aki Koskelin, Niina Lustig, Helena Morero, Micaela (Vas) (Vihr) toimittaja-kirjailija pääluottamusmies raudoittaja työneuvoja FM, lehtori kieltenopettaja sosiaalialan ohjaaja toimittaja FM, biologian opettaja PERUSSUOMALAISET (PS) Jäske, Heikki m uurari Orre, Taisto yhteiskuntatieteiden maisteri, eläkeläinen Perälahti, Raimo toiminnanjohtaja, ero Salonen, Antti operatiivinen johtaja, alkaen (Perälahden tilalle) SITOUTUMATTOMAT Laine, Pekka komisario Virmala, Timo (Sit) tulosyksikön päällikkö SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT Rp (KD) Tuomi, Sirpa markkinointijohtaja, ero Sotaniemi, Timo isännöitsijä, alkaen (Tuomen tilalle)

6 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä huolehtia kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanosta. Lisäksi se valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia sekä tekee sopimukset sen puolesta. Kaupunginhallitus piti vuoden 2010 aikana 25 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 326 pykälää. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Leinonen, Aki I Varapuheenjohtaja Linna-Pirinen, Tuija (SDP) Pahlman, Irma II Varapuheenjohtaja Korpela, Aki (VIHR) Airto, Mikko Kouhia, Juhani (VAS) Nieminen, Jukka Mc Leod Smith, Karel (KOK) Ruha, Tapio Salmi, Jukka (KESK) Syrjälä, Anne Silfverberg, Krista (KOK) Ahola, Mervi Tani, Sari (SDP) Kalliomaa, Sirpa Tuomi, Sirpa (KD) Laine, Pekka (SIT) Ero kv Rönkä, Maaret alkaen (Tuomen tilalle) HENKILÖSTÖJAOSTO Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto piti vuoden aikana 13 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 114 pykälää. Jaoston kokoonpano 2010 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Tani, Sari (SDP) Pöllänen, Nina Varapuheenjohtaja Salmi, Jukka (KESK) Syrjälä, Anne Karhunen, Tuula (KOK) Poikolainen, Jutta Mäkelä, Ari (KOK) Rönkä, Antero, saakka Hintikka, Esa, alkaen (Röngän tilalle) Myllymäki, Mauri (SDP) Harjumaaskola, Arto KONSERNI- JA TUKIPALVELUJAOSTO Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaosto piti vuoden aikana 13 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 100 pykälää. Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaostoon kuuluivat vuonna 2010 seuraavat henkilöt: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Leinonen, Aki Varapuheenjohtaja Linna-Pirinen, Tuija (SDP) Päivärinta, Marja-Riitta Ahvenainen, Aarre T. (SDP) Pätäri, Hannu Hämäläinen, Pirjo (VAS) Niemi, Paula Laakso, Marja-Leena (VIHR) Sten, Pami Pallonen, Jouni (KOK) Silfverberg, Krista Pääkkönen, Vesa (SDP) Nousiainen, Pauli

7 Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto- ja toimintasääntö hyväksyttiin valtuustossa ja se tulee voimaan Yhtenä tekijänä sääntömuutoksen taustalla on varhaiskasvatuksen siirto perusturvan toimialalta sivistystoimeen Lisäksi lautakuntien toimivaltaan tehtiin tarkennuksia, ja samoin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston toimivaltaan liittyviä asioita tarkistettiin ja selkeytettiin. Hyria-koulutus Oy aloitti toimintansa Kaupungin omistamat ammatilliset koulut ammattikoulu, kauppaoppilaitos, terveydenhoito-oppilaitos, taidekoulu, ja maaseutuoppilaitos luovutettiin apporttina osakeyhtiön pääomaan Siivouspalvelujen yksikkö teknisen toimialan tuotantoryhmästä siirtyi keskushallintoon konserni- ja tukipalvelujen palvelualueelle alkaen. Vuoden aikana valmisteltiin siivous- ja ruokapalveluyksikön organisaatiota sekä toimialojen ruoka- ja siivouspalvelutehtävien integrointia keskitettyyn yksikköön. Organisaatiokaavio on vuoden 2010 lopussa seuraava: Hyvinkään kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Tarkastustoimi Perusturva Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Konserni- ja tukipalvelut Kaupunginkanslia Hallinto ja kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuollon palvelut Koti- ja laitos palvelut Peruskoulutus Yleissivistävä Koulutus ja työpajatoiminta Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto ja kehittäminen Tekninen keskus Hankintapalvelut Tuotantoryhmä Ympäristökeskus Hyvinkään Vesi Konserniyhteisöt -Hyvinkään Lämpövoima Oy -Hyvinkään Techvilla Oy -KoyHyvinkään Wanha Villatehdas -Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy - Muut yhteisöt Tilapalvelu Tietohallinto Ateria- ja puhtauspalvelut Kehittämisyksikkö Henkilöstökeskus Hallintopalvelut Talousosasto Viestintä

8 Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Tilivelvollisten määritteleminen liittyy sisäisen valvonnan ketjun varmistamiseen. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvontavastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvollisten luetteloa on tarkistettu organisaatiomuutoksia ja talousarvion tulosaluemuutoksia vastaavasti. Tilivelvollisiksi on määritelty seuraavat johtavat viranhaltijat, luettelo on vuoden 2010 talousarviorakenteen ja organisaation mukainen: TOIMIELIN/Tulosalue Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta tarkastussihteeri Keskusvaalilautakunta kansliapäällikkö Kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Päätöksenteko ja hallinto kaupunginjohtaja Henkilöstöja osto henkilöstöjohtaja Konserni- ja tukipalvelujaosto liiketoimintajohtaja Opetuslautakunta sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen hallinto ja kehittäminen sivistystoimenjohtaja Perusopetus perusopetuksen koulutusjohtaja Yleissivistävä koulutus ja työpajatoiminta sivistystoimen johtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aika kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja Tekninen lautakunta tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Toimialan hallinto ja kehittäminen tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Tekninen keskus tekninen johtaja Tuotantoryhmä tuotantojoht aja Ympäristölautakunta Ympäristökeskus ympäristötoimen Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut sosiaalipalveluiden Perusterveydenhuolto terveydenhu Erikoissairaanhoidon palvelut Koti- ja laitospalvelut Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuksen Hyvinkään Veden johtokunta tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja johtaja ollon johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja koti- ja laitoshoidon johtajaylilääkäri johtaja vesihuoltojohtaja

9 6 Investointiosa Kiinteä omaisuus (kaupunginhallitus) Arvopaperit (kaupunginhallitus) Talonrakennus (konserni- ja tukipalvelujaosto) Julkinen käyttöomaisuus Kunnallistekniikka tekninen Maaperä- ja vesivahingot Urheilu- ja ulkoilualueet Irtain omaisuus Kaupunginhallitus kaupunginjo Opetustoimi (opetusltk) Kulttuuri- ja vapaa-aika (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta) kulttuuri- Perusturva (perusturvalautakunta) Tekniikka ja ympäristö (tekla ja ympla) Vesihuolto vesihuoltojo kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginarkkitehti kaupunginjohtaja johtaja tekninen johtaja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja htaja sivistystoimenjohtaja ja vapaaaikatoimenjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja htaja Rahoitusosa talousjohtaja Henkilöstö Kaupungin henkilöstön määrä toimialoittain oli vuoden 2010 lopussa seuraava: VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET SIJAISET YHTEENS Ä Muutos ed.vuodesta Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Yhteensä Sivutoimia ei ole taulukon henkilöstömäärissä mukana. Sivutoimista henkilöstöä oli vuoden lopussa 16 henkilöä kohdistuen sivistystoimeen. Lisäksi vuodenvaihteessa kaupungin palveluksessa oli 60 työllistettyä. Työllistettyjä henkilötyövuosina oli yhteensä vuoden 2010 aikana 49 vuosityöntekijää. Vuoden 2010 lopun henkilöstömäärä kasvoi lievästi vuoden 2009 lopusta.

10 7 Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 14 henkilöä, määräaikaisten 3 henkilöä ja sijaisten määrä 16 henkilöä. Osa-aikaisten määrän osuus koko henkilöstöstä on noin 11 %. Siivoushenkilöstö siirtyi vuoden 2010 alusta keskushallintoon teknisen toimialan tuotantoryhmästä. Siivousyksikön vahvuus oli 94 henkilöä vuoden 2009 lopussa, vakinaisten määrä oli 79 ja määräaikaisia ja sijaisia oli 15. Kokopäiväisiksi muutettuna vakinaisten ja määräaikaisten henkilöstömäärä on pysynyt melko vakaana vuonna Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi 7,5 vuosityöntekijää (0,3 %) vuoden 2009 lopusta Kokopäiväiseksi muutettu henkilöstömäärä ja muutos ed.vuoden vastaavasta ajankohdasta muutos, kpl /07 02/08 04/08 06/08 08/08 10/08 12/08 02/09 04/09 06/09 08/09 10/09 12/09 02/10 04/10 06/10 08/10 10/10 12/10 Sijaiset ja sivutoimiset eivät yllä olevassa kuvassa sisälly henkilöstölukuihin. Henkilöstön työssä oleva työpanos, jolloin vakinaisista palvelujaksoista poistetaan poissaolot ja lisätään sijaisten toteutuneet palvelujaksot, kehittyi vuosina toimialoilla seuraavasti: Muutos, kpl / / / /2009 Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Vuositasolla vuoden 2010 työpanos oli 73 laskennallista vuosityöntekijää pienempi kuin vuonna Vähennys kohdistui pääasiassa opetustoimeen ja tekniseen toimialaan. Ammatillisten koulujen henkilöstö oli vielä 1-7 kk/2009 kaupungin henkilöstöä. Siivoushenkilöstö selittää pääosin tekniikan ja ympäristön toimialan vähennystä ja toisaalta keskushallinnon lisäystä. Toimintakertomuksesta erillisenä laaditaan henkilöstökertomus vuodelta 2010.

11 Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2009 taantuman jälkeen maailmantalous lähti nousuun vuonna Kasvu on kuitenkin epätasaista eri maissa eivätkä tummat pilvet vieläkään ole tyystin väistyneet. Erityisesti eräiden Euroopan valtioiden ongelmat lisäävät edelleen epävarmuutta. Suomen talous elpyi erityisesti loppuvuonna Bruttokansantuote kasvoi noin 3 % viennin, asuntorakentamisen ja kulutuksen tukemana. Työllisyystilanne ei heikentynyt taantuman aikana niin paljon kun pelättiin. Keskimäärin vuonna 2009 työttömyysaste oli koko maassa 8,2 % ja 8,4 % vuonna Joulukuussa 2010 työttömyysaste oli sama kuin vuosi sitten. Kuluttajahinnat lähtivät hienoiseen nousuun ja ennuste muutokseksi on 1,2 %. Korkotaso on pysynyt melko alhaalla, mutta lievää nousupainetta on vuoden loppupuolella esiintynyt. Suomi lähti taantumaan hyvistä lähtökohdista ja vahvasta julkisen talouden tilasta. Suomen velkaantuminen on ollut kuitenkin nopeaa ja julkinen talous painui alijäämään vuonna 2009 ja alijäämä syveni vuonna Vuoden 2010 tilikausien tulosten arvioidaan olevan kunnissa yhteensä ylijäämäinen. Toimintamenojen kasvu on edelleen hidastunut muun muassa kuntien omien tehostamistoimenpiteiden seurauksena, kasvu on ennakkotietojen mukaan 3,5 %. Vuonna 2009 toimintamenot kasvoivat lähes 4,6 %. Verotulojen kasvu oli kunnissa keskimäärin 4 % vuodesta Lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, mikä heijastuu osaltaan kasvuun. Tulorahoitus ei kuitenkaan ole riittänyt minään vuonna vuodesta 1997 lähtien poistonalaisten investointien rahoittamiseen. Julkiselle taloudelle on ennustettu vaikeita vuosia talouskriisin ja myös ikärakenteen vanhenemisen seurauksena. Kuntataloutta uhkaa pysyvämpi alijäämäisyys ja velkakierteen jatkuminen. 1.3 Hyvinkään toimintaympäristön kehitys Väestö Hyvinkään väkiluku oli asukasta joulukuun lopussa Kasvua vuoden alusta oli 219 asukasta (0,5 prosenttia). Kasvu jäi edellisvuosia laimeammaksi. Asukasluvun muutoksesta luonnollisen lisäyksen oli 53 % eli 116 henkeä, kuntien välinen nettomuutto jäi +27 henkilöön ja ulkomailta muutto oli nettovaikutukseltaan + 74 henkilöä. Muuttovoittoa saatiin jo kolmatta vuotta peräkkäin enemmän ulkomailta kuin kotimaasta.

12 9 hlöä Väestömuutokset vuosina kuntien välinen nettomuutto nettomaahanmuutto luonnollinen väestönlisäys Muuttoliike kaiken kaikkiaan hieman piristyi edellisvuodesta. Lähtömuuttajien määrä kasvoi tulomuuttajia enemmän. Kotimaan rajojen sisältä Hyvinkäälle muutti uutta asukasta, ja Hyvinkäältä muihin kuntiin lähti asukasta. Vuoteen 2009 verrattuna tulomuutto kasvoi 31 henkilöllä ja lähtömuutto 78 henkilöllä. Syntyneiden ja myös kuolleiden määrä pieneni vuodesta Ennakkotietojen mukaan vuoden 2010 aikana syntyi 484 hyvinkääläistä lasta (491 vuonna 2009) ja kuolleita oli 368 (388 vuonna 2009). Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä nousi hieman ja osuus koko väestöstä pysyi samana. Peruskouluikäisten määrä aleni merkittävästi, 163 henkilöä ja osuus koko väestöstä 0,4 %-yksikköä. Eläkeikäisten osuus puolestaan kasvoi edellisvuosia voimakkaammin. 65 vuotta täyttäneiden määrä nousi 300 henkilöllä ja osuus väestöstä oli vuoden 2010 lopussa 16,2 prosenttia väestöstä, vuotta aiemmin osuus 15,7 % vuotiaita työikäisiä oli lukumääräisesti enemmän kuin vuosi sitten, mutta kuitenkin laski ollen 60,1 prosenttia. Alle 20 vuotiaita 120 vähemmän kuin vuosi sitten ja osuus laski 0,3 %-yksikköä ollen 23,7 prosenttia väestöstä. Väestön vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75+ vuotiaat määrä väestö % väestö % väestö % väestö % väestö % väestö % väestö Yhteensä vuosittainen kasvu % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 (Lähde: Tilastokeskus)

13 10 Työllisyys Työttömien määrä kasvoi lievästi vuosikeskiarvona vuodesta Vuoden 2010 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 1 887, mikä oli keskimäärin 84 henkilöä edellisvuotta enemmän. Työttömyyden kasvu kuitenkin taittui elokuusta lähtien. Vuoden 2010 lopussa Hyvinkäällä oli työtöntä työnhakijaa, kun vuotta aiemmin joulukuussa määrä oli Vuoden 2010 aikana nuorten työttömyystilanne lievästi parani. Joulukuussa alle 25 - vuotiaita oli työttömänä 282, kun määrä vuoden 2009 lopussa oli 300. Keskimäärin nuorten työttömien määrä edelleen nousi vuodesta 2009 noin 11 %. Pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kääntyi nousuun vuonna Vuoden 2010 aikana Hyvinkäällä oli keskimäärin 269 pitkäaikaistyötöntä. Määrä kasvoi noin 35 henkilöllä (15 %) edellisvuodesta. Vuoden loppua kohti pitkäaikaistyöttömien määrä edelleen kasvoi ollen joulukuussa 311 (vuotta aiemmin 223). Työttömyyden suunnat eri ryhmissä alle 20 v alle 25 v yli 50 v yli 1 v työttömänä tammi 2006 tammi 2007 tammi 2008 tammi 2009 tammi 2010 tammi Työttömyysaste oli Hyvinkäällä vuoden 2010 lopussa 8,5 prosenttia, eli 1,0 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysprosentti alkoi alentua elokuusta lähtien, joskaan muutokset eivät ole olleet jyrkkiä kuin vastaavat nousut vuoden 2009 syksyllä. Vuoden keskiarvona työttömyysaste oli 8.3 prosenttia ja nousua edellisvuodesta oli 0,3 prosenttia. Työttömyysaste oli Uudellamaalla vuonna 2010 keskimäärin 7,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,8 prosenttia. Avointen työpaikkojen määrä on lähtenyt nousuun vuoden 2010 aikana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin koko vuoden aikana Hyvinkäällä keskimäärin 203 työpaikkaa kuukaudessa, mikä oli 10 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin erityisesti rakennusalalle ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle.

14 11 Avoimet työpaikat, vuosikeskiarvo Työpaikkojen määrä kasvoi 511 uudella työpaikalla (+ 2,7 prosenttia) vuodesta 2007 vuoteen 2008, jolloin vuoden 2008 lopussa Hyvinkäällä oli työpaikkaa ( työpaikkaa v. 2007). Työpaikkoja väheni edelleen rakentamisen toimialalta. Uusia työpaikkoja syntyi erityisesti palvelusektorille, mutta myös teollisuuteen, sähkö- kaasuja vesihuollon toimialalle ja logistiikkaan. Työpaikkaomavaraisuus nousi lähes 90 prosenttiin. Työpaikkojen määrän ja työpaikkaomavaraisuuden kehitys 2000-luvulla Yhteensä Työpaikkaomavaraisuus (%) 91,0 90,0 89,0 88,0 87,0 86,0 85,0 84,0 83,0 82,0 Vuoden 2009 lopussa Hyvinkäällä toimi kaikkiaan yritystä. Yrityksistä 73 prosenttia toimi palvelualalla, 26 prosenttia oli jalostuksen toimialalla ja alkutuotannon yritysten osuus oli noin prosentin yrityskannasta. Yrityskanta kasvoi vuoden 2009 aikana vain 17 yrityksellä edellisestä vuodesta. Aloittaneita uusia yrityksiä oli 262 mikä oli 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2009 toimintansa lopetti 232 yritystä. Lopettaneiden yritysten määrä oli 13 yritystä vähemmän kuin vuonna 2008.

15 12 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskanta Hyvinkäällä Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita 0 Rakentaminen Asuntorakentaminen hiljeni vuonna 2009 ja valmistuneiden asuinrakennusten määrä pysyi alhaisena vuonna Uusia asuntoja valmistui vuoden 2010 aikana 103, mikä oli 27 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Uusista asunnoista 83 % oli pientaloja, 16 prosenttia valmistui rivitaloihin ja vain 1 asunto valmistui lisärakentamisen kautta kerrostaloissa. Asuntotuotanto vuosina talotyypeittäin AK AR AO Asuntorakentaminen vauhdittui vuoden 2010 aikana. Hyvinkäällä aloitettiin vuoden aikana 290 uuden asunnon rakennustyöt, mikä tarkoittaa määrän yli kolminkertaistumista vuodesta Vuonna 2010 aloitetuista asuntorakentamiskohteista kolmannes oli pientaloja, 22 prosenttia ketju- tai rivitaloasuntoja ja 18 prosenttia kerrostaloasuntoja. Lisäksi aloitettuihin liikerakennushankkeisiin sisältyy asuntoja 78 kpl. Liikerakentamisen määrä vuonna 2009 aloitetuissa hankkeissa ja 2010 aloitetussa hankkeissa on yhteensä noin kerrosneliömetriä.

16 13 Aloitetut asunnot asuinkerrostalot rivi- ja ketjutalot erilliset pientalot Myönnettyjen asuinrakennuslupien määrä vilkastui jo vuonna 2009 ja pysyi korkeana Vuonna 2010 rakennusluvan sai 270 uutta asuntoa. Myönnetyistä rakennusluvista pientalorakentamisen osuus oli 24 prosenttia, kerrostaloasuntojen osuus 43 prosenttia, ja rivi- ja ketjutaloasuntojen osuus runsas 20 prosenttia.

17 14 2. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Kaupungin strategiaan pohjautuvat toimialojen (sivistystoimi, perusturva sekä tekniikka ja ympäristö) strategiat valmistuivat. Palvelustrategian ja palveluverkon valmistelu käynnistyi. Ammattikoulutuksen järjestäminen Hyria-koulutus osakeyhtiössä käynnistyi Ammatillisten koulujen henkilöstö siirtyi tällöin yhtiön palvelukseen. Koulurakennukset tontteineen ja kalustoineen luovutettiin Hyria-Koulutus Oy:lle osakepääoman apporttina allekirjoitetun luovutuskirjan mukaisesti. Hyvinkään Koulukiinteistöt Oy:n osakekanta myytiin Järvenpään kaupungille. Yhtiö isännöi entisen maaseutuoppilaitoksen Järvenpään yksikön kiinteistöjä. Hyvinkää hyväksyi muiden osakkaiden tapaan Kiljavan sairaala Oy:n toiminnan jatkon turvaamisen jakamalla yhtiö kiinteistö- ja ja hoitopalveluyhtiöön. Kaupunki oli mukana Sitran käynnistämissä talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-palvelujen palvelukeskusten perustamisneuvotteluissa. Vuoden lopulla kaupunki liittyi osakkaaksi Sitran:n käynnistämään KPK-ICT -yhtiöön. Asuntopoliittinen ohjelma vuosille hyväksyttiin. Kaupungin väestötavoite tarkistettiin. Pidemmän aikavälin tavoite vuoteen 2030 pidettiin entisenä, tavoiteväkiluku on asukasta. 2.2 Talous Vuoden 2010 tilikauden tulosarvio oli hyväksytyn talousarvion mukaan alijäämäinen lähes 9 milj. euroa. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,75 %-yksikköä. Talousarviomuutosten sekä vuoden aikana myönnettyjen lisämäärärahojen ja määrärahasiirtojen jälkeen alijäämä syveni noin 15 milj. euroon. Talous toteutui kuitenkin arvioita paremmin. Tuloarviot ylittyivät ja toisaalta menoarviot alittuivat. Lisämäärärahoilla ja määrärahasiirroilla muutettuun talousarvioon nähden verorahoitus ylittyi 4,9 milj. euroa ja varsinaisen toiminnan menokehitys alittui 8,2 milj. euroa. Alkuperäisen talousarvion toimintamenojen ja -tuottojen erotus alittui 2,5 milj. euroa. Kunnallisverotilitykset ylittyivät vuosiarviosta 1,3 milj. euroa. Joulukuussa toteutunut kuntaryhmän osuuden nosto lisäsi oikaisuna kunnallisveron tuottoa 1,5 milj. euroa. Myös yhteisöveron tuotto ylittyi vuosiarviosta, ylitys oli 1,5 milj. euroa. Yhtenä kuntataloutta vahvistavana toimenpiteenä valtio nosti vuosille kuntaryhmän osuutta yhteisöveron tuotosta 10 %-yksikköä 32,03 %:iin. Merkittävällä tavalla talouden paranemiseen vaikuttivat kertaluonteiset myyntivoitot. Hyria Koulutus Oy:n perustamisesta kirjattiin nettona voittoa noin 3,8 milj. euroa ja keskustakorttelin tonttien myynnistä myös vajaa 4 milj. euroa.

18 15 Myös normaali tonttikauppa piristyi ja näin myyntivoittojen/-tappioiden määrä nousi yhteensä 11,3 milj. euroon Ammattikoulujen luovutuksesta aiheutunut myyntivoitto kirjattiin satunnaisiin eriin, koska ammattikoulutus kunnan toimintana tässä yhteydessä lakkaa. Vuoden 2010 tulos muodostui myyntivoittojen johdosta ylijäämäiseksi noin 5,8 milj. euroa. Hyvinkään Veden tulos oli niin ikään ylijäämäinen 1,5 milj. euroa ja siten kaupungin tulos yhdessä liikelaitoksen kanssa 7,3 milj. euroa ylijäämäinen. Taseessa oleva edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2009 lopussa 25,1 milj. euroa ja kasvaa näin rahastosiirtojen jälkeen 32,2 milj.euroon. Taseen ylijäämä vuoden 2010 lopussa vastaa noin 4,50 prosentin kunnallisverotuottoa. Vuosi 2011 Vuoden 2011 talousarvio on laadittu liikelaitos Hyvinkään Vesi huomioon ottaen n. 9 milj. euroa alijäämäiseksi ja ilman liikelaitosta 10,1 milj. euroa. Toiminnan nettomenojen kasvu vuoden 2010 toteumaan nähden on kaupungin talousarviossa 2011 ilman liikelaitosta 7 % (14 milj. euroa) ja verorahoituksen kasvu vajaa 3 % (5,8 milj. euroa). 2.3 Riskienhallinnan toteutuminen kaupungissa Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisia johdannaisia on käytetty useissa konserniyhteisöissä lainasalkkujen korkosuojauksiin. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuodenvaihteessa 82,5 %. Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy jatkoivat korkosuojauksien asiantuntijapalveluiden hankkimista rahalaitoksista riippumattomalta asiantuntijayritykseltä. 4Ks Pelastus - pelastussuunniteluohjelmiston avulla lähes 100 kaupungin omistamaan kiinteistöön tehdyn pelastussuunnitelman päivitystyö on viety loppuun palotarkastuksissa saatujen ohjeiden mukaisesti. Otettiin koekäyttöön 4Ks Raportti -niminen raportointijärjestelmä muutamassa yksikössä. Järjestelmän avulla siirrytään paperiraporteista sähköiseen raportointiin. Tällöin myös tilastointi helpottuu. Käytössä olevat raportit ovat Lasten ja nuorten tapaturmailmoitus päiväkodeille ja kouluille sekä kaikkia yksiköitä koskevat Väkivalta- ja uhkatilanneilmoitus ja Läheltä piti -tilanteen ilmoitus. Kaupungin henkilökunnalle järjestettiin alkusammutusharjoituksia, ensiapukursseja, tulityökorttikoutuksia, sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskorttikoulutuksia, uhkatilannekoulutuksia ja poistumisturvallisuuskoulutuksia sekä koulutuksia 4Ks-riskienhallintajärjestelmän käytössä. 2.4 Ympäristötekijät Ympäristökeskus kokoaa ja koordinoi tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyn suppean ympäristötilinpäätöksen. Sen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristösuojeluun käytetyistä kuluista, tuotoista ja investoinneista. Tilinpäätöksestä erillisenä laaditaan ympäristötilinpäätös.

19 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Hyvinkään kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty kaupunginhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan yleisohjeen ja riskienhallinnasta annettujen erillisohjeiden mukaan. Sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan perustoiminnot ovat olleet samantyyppiset eri toimialoilla, mutta selviä tasoeroja niiden välillä on ollut edelleenkin. Olennaisia puutteita ei ole kuitenkaan ilmennyt vuoden 2010 aikana. Hyvinkään kaupungin sisäisen valvonnan selonteko vuodelta 2010 on laadittu tulosalueiden tilivelvollisten suorittaman systemaattisen ja dokumentoidun arvioinnin pohjalta. Selonteko on yhteenveto toimialakohtaisista selvityksistä. Toimialoittaiset selvitykset on raportoitu myös lautakunnille. 1. Valvontaympäristö Toimialojen organisaatiorakenteet on kuvattu ja pidetty ajan tasalla. Toimintasäännöt ja delegoinnit on päivitetty. Toimintojen ja valvonnan valtuudet, vastuut ja tilivelvollisuudet on määritelty ja tiedotettu asianosaisille. Hyvän hallinnon periaatteita on noudatettu. Kehityskeskustelut on pääosin käyty. Kaikille toimialoille on hyväksytty uudet strategiat, jotka perustuvat vuonna 2009 vahvistettuun kaupunkistrategiaan. Strategioiden jalkauttaminen tulosalueille ja yksiköihin on tapahtunut vuoden 2010 aikana. Tiedonvälitys on parantunut. Asioita on käsitelty systemaattisesti johtoryhmissä, työpaikkakokouksissa, kehittämis- ja koulutuspäivillä sekä kehityskeskusteluissa. Luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen on panostettu kaikilla toimialoilla. Prosessikuvausten laadintaa on jatkettu kaikilla toimialoilla. Perusturvan toimialalla on myös suoritettu tuotteistamista viiden toimintakokonaisuuden osalta. Puutteet: Toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi on ollut hankalaa Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat seuraavat: Esimiesten kouluttaminen ennakoimaan toiminnan muutoksia ja arvioimaan niiden vaikutuksia talouteen Toimivan kannustejärjestelmän luominen henkilöstöpolitiikan osaksi ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan Tavoitteiden toteutuminen Hyvinkään kaupungilla on vakiintunut talousarvion ja taloussuunnitelman laadintakäytäntö. Sitovat tavoitteet on johdettu toimialan strategiasta osallistavan menettelyn avulla. Toimialoilla on käytössä tuloskortit, joissa tavoitteet on tarkemmin vastuutettu ja aikataulutettu. Perusturvan toimialalla on pystytty lisäämään myös laadullisia tavoitteita. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on asetettu mittarit, joiden laatua ja täsmällisyyttä on pyritty parantamaan. Kaikilla toimialoilla tavoitteiden toteutumista on seurattu osavuosikatsausten yhteydessä kolmannesvuosittain. Lisäksi tavoitteiden toteutumista ja määrärahojen riittävyyttä on seurattu säännöllisesti myös toimialojen johtoryhmissä. Perusturvan toimialalla on erikseen ajantasainen seurantalomake kehittämishankkeista intranet-sivustolla. Puutteet: Oikeanlaisten tilaratkaisujen tarve Viivästymiset tavoitteiden toteutumisaikatauluissa

20 17 Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat seuraavat: Määrärahojen budjetointitarkkuuden ja ennakoitavuuden parantaminen Riskienhallinta Hyvinkään kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaista työtä koordinoi riskienhallintatyöryhmä, joka myös valvoo ja kehittää riskienhallintaa kaupunkikonsernin tasolla. Työryhmässä on edustaja jokaiselta toimialalta. Toimialojen riskit on pääosin kartoitettu ja arvioitu sekä hallintatoimenpiteet kirjattu, aikataulutettu ja vastuutettu operatiivisten riskien osalta. Riskienhallinnan painopistettä tulisi siirtää strategisten riskien arviointiin ja hallintaan. Riskienhallinnan raportointia on kehitetty. Hyvinkään Vedellä on järjestetty vakavaa toimintahäiriötä koskeva harjoitus vuonna Perusturvan toimialalla on hyväksytty valmiussuunnitelma vuonna Muilla toimialoilla valmiussuunnitelmien hyväksymiset ovat siirtyneet vuodelle Olennaisia riskejä ei ole selvitysten mukaan realisoitunut vuonna Puutteet: Toimialojen merkittävimpien riskien tunnistaminen Palvelun sisällön kannalta epäasialliset tilat aiheuttavat turvallisuusriskejä Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat seuraavat: Strategisten riskien kartoitukset ja hallintasuunnitelmat Valvontatoimet Perusturvan toimialalla ydinprosessit ja toimintoketjut on kuvattu. Valvontaa on dokumentoitu. Asumispalveluyksiköiden valvontaa on parannettu. Perusturvan johtoryhmässä on pidetty tilannekatsaukset säännöllisesti tuloskorttien pohjalta ja viety asiat lautakunnalle tiedoksi osavuosikatsausten avulla. Sivistystoimen toimialalla perusopetuksen prosessit on kuvattu opetussuunnitelmassa. Muissa yksiköissä prosesseja on kuvattu vain osin. Vaikuttavimmat valvontatoimet on tehty osana päivittäistä esimiestyötä. Tavoitteiden toteutumista on valvottu raportoinnilla osavuosikatsausten yhteydessä. Teknisen ja ympäristön toimialalla on ydinprosessit pääosin kuvattu. Viranomaisprosessit on kuvattu tarkkaan ja niitä valvotaan ulkopuolisen viranomaisen toimesta. Prosessien ja myös projektien etenemistä on seurattu ja koordinoitu johtoryhmissä ja työryhmissä. Kaikilla toimialoilla virkamiespäätöksiä on valvottu otto-oikeuden nojalla. Sopimustoiminnan hallinta on ohjeistettu ja käytössä on sopimusrekisteri. Toimivallan ylityksiä ei ole raportoitu vuonna Sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviot ja ehdotukset on käsitelty toimialojen johtoryhmissä ja ko. yksiköissä. Puutteet: Prosessimainen johtaminen ja työtapa ei ole riittävällä tasolla Annettujen ohjeiden käytännön sovellusten tarkentaminen ja valvonnan tehostaminen Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat seuraavat: Valvontatoimenpiteiden systematisointi ja dokumentointi Prosessien kuvauksiin tulee määritellä myös valvontatoimenpiteet

21 18 Seuranta ja muutokset Kaikilla toimialoilla on annettujen selvitysten mukaan seurattu ulkoisten olosuhteiden muutoksia ja arvioitu niihin sisältyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Seurannassa ilmenneitä poikkeamia on ryhdytty selvittämään ja laatimaan korjaavat toimenpiteet. Toiminnan kehittämistarpeita on arvioitu vuosittain talousarviosuunnittelun yhteydessä. Lainsäädännön muutoksia on seurattu yksiköissä. Sisäisen toimintaympäristön muutostarpeisiin on saatu signaaleja asiakaspalautteista ja asiakaskyselyistä, joiden seuranta ja käsittely on ollut säännöllistä. Toimialoilla käytössä olevat tietojärjestelmät todettu pääosin tarpeeseen nähden riittäviksi, muttei kaikilta osin ajan tasalla oleviksi. Toisaalta on myös todettu, ettei kaikkien tietojärjestelmien käyttö ole vielä optimaalista, vaan tarvitaan lisäkoulutusta. Puutteet Vaikuttavuusmittareiden tarve Kustannuslaskennan tarve Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat seuraavat: Johdon raportointijärjestelmän kehittäminen ja sen hyvä hallinta Tuotteistaminen Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on ollut avustaa kaupungin johtoa valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Sen tehtävänä on ollut tutkia ja arvioida kaupungin johtamis- ja hallintoprosessia sekä riskienhallinta- ja valvontajärjestelmää tarkoituksena tuottaa riippumaton arvio niiden tilasta ja antaa suosituksia niiden kehittämiseksi. Hyvinkään kaupunkikonsernissa on yksi vakinainen sisäisen tarkastajan virka. Sisäisen tarkastajan työaika on ollut 60 % lähes koko vuoden 2010 osa-aikaeläkkeen vuoksi. Valtuustokaudelle hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta on laadittu vuodelle 2010 sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt. Sisäisen tarkastuksen toiminnassa on noudatettu kansainvälisiä valvontastandardeja. Vuonna 2010 sisäistä tarkastusta on kohdennettu toiminnan ja talouden tarkastukseen (Työvoiman palvelukeskus ja Hyvinkään Opisto), palkkojen tarkastukseen (terveyskeskuslääkärit), investointikohteen tarkastukseen (Tanssikallion päiväkodin rakentamisprosessi) sekä konsernin tytäryhteisöjen talouden analysointiin. Tarkastusten tulokset on raportoitu ohjeiden mukaisesti tarkastuskohteelle, toimialajohtajalle, kaupunginjohtajalle ja tilintarkastajalle sekä yhteenvedot kaupunginhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Sisäisellä tarkastuksella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Sisäisen tarkastuksen kehittämiskohteet Sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen (vuosi 2011) Sisäisen tarkastajan viran ilmoittaminen haettavaksi (syyskuu 2011)

22 19 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Kunnallisena liikelaitoksena toimivan Hyvinkään Veden luvut sisältyvät tuloslaskelmaan Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Palkat ja palkkiot Eläkkeet Muut henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+) Varausten lisäys (-)/vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) Tilikauden ylijäämä / alijäämä Koko

23 20 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT maa Uusimaa Toimintakate/asukas Toimintatuotot/Toimintakulut (%) 20,0 16,5 17,1 24,1 29,4 Vuosikate/Poistot (%) 123,3 69,5 167, Vuosikate % ** 7,4 4,3 8,8 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloveroprosentti 19,25 18,50 18,50 18,98 * 18,22 * * vuoden 2010 tuloveroprosentit, painotettu keskiarvo ** vuosikate % = 100* vuosikate/(toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) Hyvinkään kaupungin talous parani kaikkien mittarien osalta. Tulos oli ylijäämäinen vuoden 2009 alijäämän jälkeen. Hyvinkään Veden vaikutus tulokseen oli tulosta parantava noin 1,5 milj. euroa Vuonna 2010 varsinaisen toiminnan menoissa ja valtionosuudessa ei enää ole mukana ammatillisia kouluja. Vuonna 2009 ammatilliset koulut sisältyivät lukuihin 7 kuukauden osalta. Kokonaisvertailut edelliseen vuoteen eivät näin ollen anna todellista kuvaa taloudessa tapahtuneista muutoksista. Vuoden 2010 tulosta paransivat kertaluonteiset luovutusvoitot. Keskustakorttelin tonttien myynneistä kirjattiin vuodelle 2010 nettona noin 3,9 milj. myyntivoittoa Lisäksi asunto- ja yritystonttien myynnistä myyntivoittoja kertyi runsas 4 milj. euroa. Hyvinkään Koulukiinteistöt Oy -yhtiön myynnistä kirjattiin myyntitappiota noin euroa. Satunnaisiin eriin kirjattiin Hyria Koulutus Oy:lle apporttina luovutetuista koulukiinteistöistä saatu kirjanpidollinen myyntivoitto. Seuraavassa taulussa toimintakulut ja -tuotot ja erikseen myyntivoittojen/-tappioiden muutokset 2010 vuodesta 2009 (luvut 1000 euroina): ero Myyntivoitot Muut toimintatuotot Myyntitappiot Muut toimintakulut-valm.omaan käyttöön TOIMINTAKATE Kunnallisveron vuoden 2010 tilitysten määrä edellisvuoteen nähden kasvoi 3,5 %. Tuloveroprosenttia nostettiin toimintavuodelle 0,75 %-yksikköä 18,50 %:sta 19,25 %:iin. Taloustilanteen piristyminen heijastui yhteisöverotuoton kasvussa. Yhteisöveroa tilitettiin lähes 18 % edellisvuotta enemmän. Kuntaryhmän osuus oli edelleen 32,03 %, joksi se nostettiin vuonna 2009 taloustilanteen heiketessä. Kiinteistöveron alarajojen tarkistus aiheutti vakituisten asuinrakennusten veroprosentin noston 0,25 %:sta 0,32 %:iin. Nosto lisäsi kiinteistöverotuottoa noin euroa. Kiinteistöjen määrän kasvu jäi vaatimattomaksi rakentamisen vähentyessä. Verotulot yhteensä kasvoivat vuodesta 2009 noin 7 milj. euroa eli 4,5 %.

24 21 Valtionosuuksien muutos edellisvuodesta oli ammatillisen koulutuksen takia negatiivinen. Valtionosuusjärjestelmä ja laskelmat muuttuivat vuoden 2010 alusta. Valtionosuus jakautuu kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ja muun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Valtionosuuden määrä oli 6 milj. euroa vuoden 2009 määrää alhaisempi. Verorahoitus yhteensä (verotulot ja valtionosuudet) nousi vain 1 milj. euroa. Rahoituserissä korkomenot alenivat korkotason alhaisuuden ja lainamäärän vähentyessä. Rahoitustuottoja nosti keskustakorttelin tonttien kauppaehtoihin liittyneet korkotulot. Toimintakulujen kehitys ja toisaalta tulokseen sisältyvien tuloerien kehitys on ollut viime vuosina seuraava (1000 euroa): Toimintatuotot Myyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Yhteensä Muutos% 7,4 6,8 10,3-2,8 4,2 Muutos 1000 euroa Toimintakulut Myyntitappiot Rahoituskulut Yhteensä Muutos% 5,9 5,6 7,2 2,0 0,3 Muutos 1000 euroa Verorahoituksen ja toimintakatteen kumulatiivinen kehitys v:sta Verotulot + valtionosuudet Toimintakate, /as. Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen parani. (Nettoinvestoinnit = investointimenot-rahoitusosuudet). Vuosikatteen riittävyys oli noin puolet nettoinvestointien ja lyhennysten määrästä.

25 22 Vuosikatteen määrä poistoihin nähden myös parani vuodesta 2009, vuosikate oli nyt 123 % poistoista, suhde oli vuotta aiemmin 69 % Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin nettoinv. lainojen lyh. vuosikate Satunnaisiin eriin kirjattiin ammatillisten koulujen luovutuksesta Hyria Koulutus Oy:lle kirjanpidollista myyntivoittoa 3,8 milj. euroa. Erästä satunnaisia tuottoja oli 5,3 milj. euroa ja tappioita 1,5 milj. euroa. Satunnaisten erien jälkeen tilikauden tulos oli 7,3 milj. euroa positiivinen. Poistoeron ja tapaturmarahastoon siirron jälkeen tilikauden ylijäämä on 7,1 milj. eura.

26 Toiminnan rahoitus Rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Hyvinkään Veden luvut sisältyvät rahoituslaskelmaan. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tulo Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Koko maa Uusimaa Rahavarat Rahavarat /asukas

27 24 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Koko maa Uusimaa Investointien tulorahoitus, % 60,7 43,0 71, Pääomamenojen tulorahoitus% 36,9 28,0 52,3 Lainanhoitokate 1,0 0,9 1,8 1,4 2,4 Kassan riittävyys, pv 11,5 9,2 13, Kassastamaksut/vuosi, Kassasta maksut/asukas Asukasluku Investointien tulorahoitus, %= 100*vuosikate/investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus%= 100*vuosikate/(investointien omahankintamenot+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate= (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv =365*Rahavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudella Tulorahoituksen riittävyys investointeihin parani vuodesta Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella ja luovutustuloilla. Investointeihin sisältyy Hyria Koulutus Oy:n osakemerkintä apporttina, jonka vastineena luovutettiin kaupungin omistamat ammatiilliset koulut. Erät lisäävät investointimenoja ja -tuloja lähes 12 milj. euroa. Rahavaroihin on laskettu konsernitilin varat ja tytäryhteisöjen osuus varojen muutoksesta sisältyy muihin maksuvalmiuden muutoksiin. Pääomamenojen tulorahoitus-% kuvaa, minkä osuuden vuosikate kattaa investointien omahankintamenoista, lainojen lyhennyksistä ja antolainojen nettomuutoksesta. Kate 24 %:sta 43 %:iin. Investointien omahankintamenoilla tarkoitetaan investointimenoja vähennettynä niihin saaduilla rahoitusosuuksilla (ei myyntituloilla). Lainanhoitokate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä pelkästään lainojen hoitokuluihin, korkoihin ja lyhennyksiin. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluku on yli 2, mikäli se on 1-2, lainanhoitokyky on tyydyttävä ja heikko, jos se jää alle 1. Hyvinkään lainanhoitokate hieman parani arvon ollessa tasan yksi. Seuraavassa Hyvinkään investointitasoa on tarkasteltu 2000-luvulla suhteessa vuosikatteeseen ja poistojen tasoon. Vuosikate, investoinnit ja poistot asukasta kohti, Hyvinkää Vuosikate Investointien omahankintamenot Poistot