ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA"

Transkriptio

1

2

3 ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma Mikkeli 2008

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Tausta Elintarvikealan rooli Etelä-Savon elinkeinoelämässä Ohjelman työstäminen Elintarvikeohjelman liityntä muihin ohjelmiin ja strategioihin Ohjelman tavoite ja tarkoitus Elintarvikealan tilanne ja yritysten tarpeet Vain muutos on pysyvää Maakunnan mahdollisuudet ja vahvuudet käyttöön Etelä-Savon elintarvikealan visio ja strategiset tavoitteet Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Palvelutuotteistaminen Lähituotteiden toimintamallit Kestävyys ja kannattavuus Yritysten jatkuvuus Osaamisen turvaaminen Ohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet Elintarvikejalostusyritykset maakunnittain Alkutuotannon nykytila Etelä-Savossa Yrityshaastattelujen yhteenveto Elintarvikealan koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoavia toimijoita Etelä-Savossa Kuvat: Ekoneumin arkisto/sanna Kauppinen ja Marjo Särkkä-Tirkkonen, Leipätiedotus ry, Sanna Peurakoski/Kotimaiset kasvikset ry, Jukka Rajala Takakannen kartta: Työhuone/Tuula Virtanen Paino: Teroprint Oy, Mikkeli, 2008

5 TIIVISTELMÄ Kädessäsi on Erinomaista Ekomaakunnasta, Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma vuosille Ohjelmatyö käynnistettiin keväällä 2007 elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin aloitteesta. Alueellinen elintarvikeohjelmatyö on osa valtakunnallista Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa Ruoka-Suomi työtä, josta Etelä-Savossa vastaa Ekoneum ry. Rahoitus ohjelmatyöhön saatiin Mikkelin Seudun aluekeskusohjelmasta (MAKE ). Etelä-Savossa elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on merkittävä. Vuonna 2004 yksin elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo oli 29,5 miljoonaa euroa eli 5,3 % Etelä-Savon koko teollisen tuotannon jalostusarvosta. Tällä hetkellä maakunnassamme toimii 114 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Etelä-Savo on vahva matkailun ja vapaa-ajan asumisen maakunta. Eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet ovat osa alueen imagoa ja luovat matkailuelämyksiä. Ruokapalveluja ja elintarvikkeita tulisi kehittää myös osana vesistö-, kulttuuri- ja hyvinvointiteemojen matkailutuotteita, tapahtumia ja palveluja. Alueen monipuolinen raaka-ainepohja voi palvella sekä ammattikeittiöiden että vähittäiskauppojen ja niiden asiakkaiden tarpeita. Ekomaakunnallamme on mahdollisuudet kehittää kestävistä tuotantotavoista tärkein kilpailuvalttinsa. Tämä edellyttää kuitenkin edistyksellistä tuotantotekniikkaa, ylivertaisia tuotteita ja ennen kaikkea vahvaa verkostoitumista ja kumppanuutta ketjun joka vaiheessa. Luomuruoan suosion vahvistuminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti luo markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa ja heillä on omat erityistarpeensa. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit ovat lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Maakuntamme yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja muut tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot ovat kansainvälisesti hyvin verkostoituneita. Tämä mahdollistaa myös alan osaamisen vaihdon ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä tiivistämällä ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan saavuttaa kilpailuetua koko elintarvikeketjuun. Alueemme elintarvikealan kehittymisen ja vahvistumisen kannalta tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita ovat yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien löytäminen eläkkeelle jäävien tilalle. Ekoneumin tekemässä haastattelututkimuksessa yritykset mainitsivat tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi tuotekehityksen sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen. Kehittämisohjelman visio on Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen ja vuosien kehittämistyö keskittyy viiteen strategiseen tavoitteeseen: 1. Palvelutuotteistaminen 2. Lähituotannon toimintamallien kehittäminen 3. Kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen 4. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen. 5. Osaamisen turvaaminen Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kannattavammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ohjelmassa esitetään ehdotuksia konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, mutta siinä on pyritty säilyttämään myös riittävä väljyys.pitkän ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä ja toimialan sisällä voi tapahtua ennakoimattomiakin muutoksia, joihin on pystyttävä reagoimaan. Ohjelman toteutumista seuraa maakuntaryhmä, jonka tehtävänä on edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja varmistaa aktiivinen yhteistyö. Ryhmässä pohditaan kehittämistarpeita, ideoidaan hankkeita, arvioidaan ohjelman toteutumista sekä jaetaan kokemuksia toteutetuista hankkeista. Ohjelmatyötä koordinoi valmisteluryhmä. Varsinaiseen ohjelmatyöhön kutsuttiin kattavasti mukaan kaikkien seutukuntien Mikkelin, Juvan, Savonlinnan ja Pieksämäen elintarvikeyrittäjät, ammattikeittiöt, kauppa, rahoittajat, ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo. Esitän erityiskiitokseni valmisteluryhmän puolesta kaikille strategian valmisteluun osallistuneille ja omasta puolestani myös valmisteluryhmälle. Mikkelissä Sari Mäkinen-Hankamäki toiminnanjohtaja Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum 3

6 1 TAUSTA 1.1 Elintarvikealan rooli Etelä-Savon elinkeinoelämässä Etelä-Savo kuuluu maamme alkutuotantovaltaisiin maakuntiin. Elintarviketuotannon osuus on 5,5 % koko tuotantorakenteesta. Etelä-Savon elintarviketuotanto on positiivisella kasvu-uralla; sen kasvuvaikutus on ollut maakuntien korkein ajanjaksolla (Rakennemuutoskatsaus 2007). Elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on merkittävä. Etelä-Savossa maa- ja riistatalous tarjosi työpaikkaa vuonna 2005, josta yrittäjiä oli ja palkansaajia Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus tarjosi 905 työpaikkaa, sisältäen 62 yrittäjää ja 843 palkansaajaa. Ravitsemistoiminnassa elintarvikeketju työllisti 884 henkilöä vuonna 2004 (Tilastokeskus). Lisäksi elintarvikeketju työllisti tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kuljetuksissa. Vuonna 2004 Etelä-Savon elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo oli 29,5 miljoonaa euroa, joka oli 5,3 % Etelä-Savon koko teollisen tuotannon jalostusarvosta. Etelä-Savossa toimi 114 elintarvikealan yritystä vuonna Taulukossa 1 on jaoteltuna Etelä-Savon elintarvikkeita jalostavat yritykset toimialoittain. Yritykset ovat pääosin pieniä ja yli 80 % niistä sijaitsee maaseutualueella. Liitteessä 1 on esitetty valtakunnallinen tilanne. Taulukko 1. Etelä-Savon elintarvikeyritykset toimialoittain ja kokoluokittain vuonna 2007 (Lähde: Ekoneum) 0-4 henkeä 5 9 henkeä henkeä henkeä > 50 henkeä Yhteensä 4 Teurastus ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Myllytuotteiden valmistus Leipomotoiminta Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus 9 9 Yhteensä

7 1.2 Ohjelman työstäminen Etelä-Savon ensimmäinen elintarvikealan kehittämisohjelma laadittiin vuonna Ohjelma kattoi vuodet ja se päivitettiin keväällä Ohjelma loi pohjan useille elintarvikealan kehittämisprosesseille ja hankkeille. Uuden ohjelman valmistelu käynnistettiin keväällä 2007 elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin aloitteesta. Ekoneum toimii kolmen jäsenorganisaationsa, Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Mikkelin muodostamana yhteistyöelimenä. Ekoneum toimii valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän vastuutahona Etelä-Savossa. Alueellinen elintarvikeohjelmatyö on osa valtakunnallista Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa Ruoka-Suomi työtä. Rahoitus ohjelmatyöhön saatiin Mikkelin Seudun aluekeskusohjelmasta (MAKE ). Valmisteluryhmä aloitti ohjelmatyön huhtikuussa Ryhmän jäsenet olivat tutkimusjohtaja Pirkko Gröhn Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksesta, vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi MTT Mikkelin toimipisteestä, kehittämispäällikkö Hanna-Maija Väisänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, projektiassistentti Riina Tuominen Ekoneumista ja toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki Ekoneumista. Ryhmään kutsuttiin mukaan strategiatyön ohjaukseen erikoistunut konsultti Paul Silfverberg Planpoint Oy:stä. Ohjelmatyön taustaksi valmistui keväällä 2007 haastattelututkimus koko maakunnan elintarvikeyritysten toiminnasta ja tarpeista. Kesäkuukausien aikana valmisteluryhmä teki ohjelmatyön pohjaksi sidosryhmäanalyysin, yrityshaastattelujen tuloksena saadun yritysten kehittämistarveselvityksen, analyysin toimintaympäristön muutostekijöistä, alustavan SWOT-analyysin sekä ohjelman sisältörungon luonnoksen. Tämän jälkeen työhön kutsuttiin mukaan kattavasti kaikkien seutukuntien Mikkelin, Juvan, Savonlinnan ja Pieksämäen elintarvikeyrittäjät, ammattikeittiöt, kauppa, rahoittajat, ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo. Näiden toimijoiden työpanos konkretisoitui ohjelman laatimisprosessin kehittämisseminaarissa Mikkelissä. Tilaisuudessa käytiin edellisen ohjelman arviointikeskustelu ja ryhmätöissä määriteltiin alkutuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin kehittämiskohteet, joita täydennettiin ja priorisoitiin sähköpostikyselyn avulla. Syys-lokakuussa valmisteluryhmä työsti ohjelman vision, strategiset tavoitteet ja käytännön toimenpideehdotukset. Näiden pohjalta kirjoitettiin ensimmäinen ohjelmaluonnos, joka esiteltiin toisessa kehittämisseminaarissa Tilaisuudessa saatu palaute huomioitiin kirjoitustyössä. Lisäksi seminaarissa ideoitiin toimenpiteitä ja keskusteltiin visiosta. Uusi ohjelmaluonnos taitettiin tammikuussa 2008 ja se lähetettiin lausunnolle sidosryhmille, jonka jälkeen tehtiin viimeistely. Ohjelmatyöhön osallistuneita pyydettiin nimeämään edustajansa ohjelman seurantaryhmään. Lopullinen ohjelmaversio painettiin ja julkistettiin maaliskuussa Elintarvikeohjelman liityntä muihin ohjelmiin ja strategioihin Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma tukeutuu seuraaviin ohjelmiin: Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelma Etelä-Savon Maakuntaohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä siihen liittyen: Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Etelä-Savon paikallisten Leader-toimintaryhmien kehittämissuunnitelmat: o Piällysmies ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma o Veej jakaja ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma o Rajupusu Leader ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Mikkelin seudun aluekeskusohjelma (MAKE) Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelma Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen valtakunnallinen strategia vuosille (Ruoka Suomi-työryhmä) Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Etelä-Savon väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy. Lisäksi vapaa-ajan asutus ja osa-aika-asuminen yleistyvät, hyvin-

8 vointipalvelujen tarve kasvaa ja osittainen työvoimapula lisääntyy. Etelä-Savon menestys perustuu muun muassa luonnonmukaisuuteen ja valituille aloille erikoistuneeseen ylivoimaiseen osaamiseen. Kestävän kehityksen periaatteita tulisi ottaa toiminnoissa huomioon, mutta kestävää kehitystä tulisi myös tuotteistaa (mm. ympäristöteknologia, luomutuotanto, ympäristökasvatus, luontopalvelut). Kehittämistoimenpiteet ja -resurssit tullaan suuntaamaan valituille avainklustereille: metsät ja puu, metalli, matkailu, elintarviketalous, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, kulttuuri ja hyvinvointi. Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille mukaan elintarvikkeiden jalostuksen yleisiä vahvuuksia Etelä-Savossa ovat puhdas luonto/raaka-aine ja eläintautien vähäisyys. Puhdas metsäluonto mahdollistaa laadukkaiden keräilytuotteiden saatavuuden. Etelä-Savossa on myös luomutuotteiden jatkojalostuksen erikoisosaamista. Pienet paikallismarkkinat edellyttävät jalostettujen elintarvikkeiden markkinointia alueen ulkopuolella. Toisaalta matkailu ja runsas vapaa-ajan asutus laajentavat varsinkin sesonkiaikoina merkittävästi paikallista asiakaskuntaa. Suunnitelmaan valituista painopisteistä puutarhataloutta kehitetään niin, että Etelä-Savon asema puutarhakasvien viljelyn ja jatkojalostuksen vahvana alueena säilyy. Maaseutumatkailun kannattavuutta kehitetään niin, että alueen asema maan johtavana maaseutumatkailumaakuntana vahvistuu. Lisäksi maaseudun pienyritykset kehittävät toimintaansa ja niiden liiketoiminnan kannattavalle kasvulle luodaan edellytyksiä. Piällysmies-toimintaryhmän kehittämissuunnitelmassa todetaan mahdollisuus toimia Itä-Suomen kalataloustoimintaryhmänä. Veej jakajan kehittämissuunnitelmassa on nostettu vahvasti esiin pienyritystoiminnan kehittäminen, jossa painopistealueena on pienyritysten toimintaympäristö, yritysten verkostoituminen sekä yrittäjyyskulttuurin kehittäminen. Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma ohjelmakaudella keskittyy yrittäjyyden edistämiseen. Elintarvikkeiden osalta nähdään, että lähiruoalla ja paikallisilla elintarvikkeilla on kansainvälistyvässä ja keskittyvässä elintarviketuotannossa tietty sosiaalinen tilaus. Tuotannon keskittyessä Suomessa entistä harvempien käsiin, syntyy alalle luonnostaan markkinarakoja perinteisille ja paikallisille elintarvikkeille ja lähiruoalle Ohjelman tavoite ja tarkoitus Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarviketuotantoketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan koulutetun ja osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kustannustehokkaammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ohjelmassa esitetään ehdotuksia konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, mutta siinä on pyritty säilyttämään myös riittävä väljyys. Pitkän ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä ja toimialan sisällä voi tapahtua ennakoimattomiakin muutoksia, joihin on pystyttävä reagoimaan. Maakunnan elintarviketalouden kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alkutuotannon osalta tehdään vastaava kehittämisohjelma. Se keskittyisi raaka-ainetuotantoon eli maatalouteen ja linkittyisi Erinomaista Ekomaakunnasta -ohjelmaan.

9 2 ELINTARVIKEALAN TILANNE JA YRITYSTEN TARPEET Edellisen elintarviketalouden kehittämisohjelman visiona oli Laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella. Ohjelmaa arvioitiin yleiskeskusteluna ensimmäisessä kehittämisseminaarissa Keskustelussa käsiteltiin edellisen ohjelmakauden onnistumisia sekä pohdittiin elintarvikealan olemassa olevia ongelmia, jotka tulisi ottaa huomioon uutta ohjelmaa laadittaessa. Onnistumiset: marja- ja hunajayrittäjät ovat verkostoituneet, mikä on sekä lisännyt hyvinvointi- ja erikoistuotteiden määrää että parantanut niiden markkinointia luomu- ja lähiruoan arvostus on kasvanut yrttien ja ruukkusalaatin tuotannon osaaminen on huippuluokkaa vihannes- ja liha-aloille on syntynyt kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä kärkiyritysten tunnettavuus alueella ja Suomessa laajemminkin on parantunut yhteistyö on lisääntynyt sekä elintarvikeketjun eri tasojen että alan yritysten ja muiden toimijoiden välillä Ongelmat ja puutteet: tuotekehitys ei ole riittävästi pystynyt vastaamaan kuluttajien tarpeisiin, ammattikeittiöt on unohdettu kokonaan kärkiyrityksiä ei ole syntynyt lisää eivätkä nykyiset tarjoa vetoapua pienemmille jatkojalostuksessa käytetään tuontiraakaaineita silloinkin kun paikallisen raaka-ainetuotannon potentiaali on hyvä tuotteiden jalostusaste on monilla yrityksillä alhainen luomutuotanto ja -jalostus eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla keruutuoteyrittäjyys ei houkuttele kannattavuusongelmien vuoksi ammattikeittiöillä ei ole riittävästi tietoa potentiaalisista alueen tuotteista verkostoituminen ei ole edistynyt toivotusti logistiikkaongelmat ovat yleisiä 7 Kuva 1. Haastattelututkimuksiin osallistuneiden eteläsavolaisten yrittäjien ikäjakauma vuosina 2001 ja (Lähteet: Ekoneumin haastattelututkimus elintarvikeklusteria varten 2001, Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeen haastattelututkimus)

10 Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa ( ) selvitettiin 117 yritykselle kohdennetun haastattelututkimuksen avulla yritysten tämän hetkisiä kehittämistarpeita. Yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien löytäminen ovat alan merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita. Haastattelussa selvitettiin yrittäjien ikäjakaumaa sekä mahdollista sukupolvenvaihdoksen toteutumista. Kuvasta 1 nähdään, että yli 56-vuotiaiden yrittäjien määrä on selvästi kasvanut vuodesta 2001 vuoteen Haastattelututkimuksen mukaan suurimmalla osalla yrityksiä sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen, vaikka nykyinen yrittäjä alkaa lähestyä eläkeikää. Sukupolvenvaihdoksen aikoo toteuttaa tai se on ajankohtainen lähimmän viiden tai kymmenen vuoden aikana 37 yrityksessä. Haastatelluista yrityksistä 68 %:lla on jatkaja tiedossa. Erityisesti maatalouskytkentäisissä yrityksissä ei ole tiedossa halukkaita jatkajia. Kuva 2 esittää yritysten itsensä kokemia kehittämistarpeita. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat tuotekehitys sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen. Tarpeita tarkasteltaessa on muistettava, että haastattelussa annettiin valmiit vastausvaihtoehdot. 8 Kuva 2. Haastattelututkimuksessa yritysten esiin tuomat kehittämistarpeet (Lähde: Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeen haastattelututkimus) 3 VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ Elintarvikealan toimintaympäristössä on tapahtumassa monia muutoksia. 1. Alkutuotanto Tilojen määrä alenee, tilakoko kasvaa ja tilat erikoistuvat. Tämä lisää kuljetuskustannuksia, kausityövoiman tarvetta ja vaatii yrittäjiltä itseltään hyvää liiketoimintaosaamista. Kilpailu ruoantuotantoon käytettävästä peltoalasta lisääntyy bioenergiaksi viljeltävien kasvien viljelypintaalan lisääntyessä. EU:n laajentuessa raaka-aineiden tuonti saattaa lisääntyä ja polkea tuottajahintoja alas. Alkutuotannon kannattamattomuuden ja tukirahoituksen lyhytnäköisyyden vuoksi tilojen määrä vähenee, mikä kiihdyttää työperäistä muuttoa taajamiin. Tämän seurauksena kylien elinvoimaisuus katoaa ja infrastruktuuri heikkenee. 2. Talous ja markkinat Yleinen taloudellinen kasvu ja tehokkuus sekä verotuksen aleneminen säilyttävät kuluttajien ostovoiman hyvänä. Tämä luo mahdollisuuksia luomutuotannolle ja muille erikoistuotteille, mutta se voi myös vahvistaa roskaruokakulttuuria ja kasvattaa tuontiruoan kysyntää. Markkinahintamekanismi ei toimi Suomessa ja maataloustulo on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan. EUtukirahoituskaudet lähenevät loppuaan, joten kehitystä ei voi rakentaa niiden varaan. Maatalous on kuitenkin tärkein ihmisiä maaseutuun sitova elinkeino. Vain suomalainen elintarviketeollisuus saa lisäarvoa kotimaisesta raaka-aineesta. Kilpailu kiristyy edelleen ja äärimmäisen keskittynyt kauppa kilpailuttaa yrityksiä kannattavuuden rajoille. Tuotteen hyllytilan säilyttäminen vaatii yritykseltä myös entistä suurempia markkinointipanoksia.

11 Kaupan logistiikka tehostuu entisestään. Tukkuja on yhä harvemmassa ja valikoimat perustuvat tarkkaan menekki- ja kustannusanalyysiin. Pitkä logistiikkaketju edellyttää tuotteilta pitkiä säilyvyysaikoja. Samalla tarjoutuu mahdollisuus korostaa lähellä tuotetun tuoreutta. Yhteiskunta polarisoituu ja kuluttajat eriytyvät, jolloin kysyntään vaikuttaa samanaikaisesti useita vastakkaisia trendejä: terveystietoiset, lähituotefanit, pitsa purilaiskulttuuri ym. Syntyy mahdollisuuksia suunnata tuotteita eri kuluttajaryhmille kuten ympäristö- ja terveystietoisille, ikääntyneille, pienperheille ja maahanmuuttajille. Etelä-Savossa mahdollisuuksia luovat erityisesti matkailijoiden ja mökkiläisten sekä venäläisten kävijöiden tarpeet. Turvallisuus- ja terveellisyyshakuisuus lisäävät terveystuotteiden ja terveellisen ruoan kysyntää. Näitä ovat esim. kaura-, ruis- ja kokojyvätuotteet, kasvisruoka ja kevyet lihatuotteet. Turvallisuushakuisuus tarkoittaa myös elintarvikeomavaraisuuden varmistamista. Valmiin ja helpon ruoan vastakohtana vastuullinen kuluttaminen luo vaateita ruoan alkuperän ja tuotantotavan tuntemiselle. Eettisesti kestävän tuotannon vaatimukset tukevat luomu- ja geenimanipulaatiosta vapaan tuotannon suosimista. 3. Teknologia EU ja internet ovat avanneet rajat. Uusi teknologia on kansainvälistä, mutta usein myös kallista, minkä vuoksi pk-yrityksillä on vaikeuksia hyödyntää sitä. Sen käyttöönotto ja kunnossapito ovat usein ongelmallisia, mutta samalla uudet ratkaisut voivat tarjota myös pk-yrityksille tasaveroiset mahdollisuudet mm. tehokkaampaan tuotantoon, omavalvontaan, logistiikkaan ja markkinointiin. Myös kaupan järjestelmät edellyttävät ajantasaisuutta ja tehokasta toimintaa, mikä on sekä haaste että mahdollisuus kaikille toimijoille. Käyttötarkoitukseensa sopivan teknologisen ratkaisun löytäminen on haasteellista, sillä puolueetonta tietoa on vaikea saada. Tämän seurauksena kallista teknologiaa voi olla vajaakäytössä. Teknologian monimutkaistuminen lisää myös sen haavoittuvuutta muun muassa sen vuoksi, että tarvittavaa erikoisosaamista on vaikea saada pienyrityksiin. Riippuvuus laitetoimittajista voi myös kasvaa. 4. Institutionaaliset tekijät Ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä kaupunkeihin ja maaseudun tyhjeneminen jatkuu. Tyhjenevä maaseutu pusikoituu ja maaseudun infrastruktuuri rapistuu. Tämä heikentää maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksia yleisesti ja myös maaseudun matkailullista käyttöarvoa. EU-harmonisointi tuo elintarvikelainsäädäntöön lisävaatimuksia, joiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia on vaikea siirtää tuotteiden hintaan. Vaatimusten täyttäminen voi olla ongelmallista erityisesti pienissä yrityksissä. Väestön siirtyessä Etelä-Suomeen uhka koulutuspaikkojen vähentämisestä alueellamme kasvaa. Vain hyvällä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on mahdollista houkutella alueella koulutettua työvoimaa alueen työpaikkoihin. Elintarviketeollisuus pyrkii keskittymään ja sijoittumaan lähemmäs markkinoita ja kuluttajia. Kuntien yrittäjäystävällinen asenneilmasto, työvoiman hyvä saatavuus ja toimivat logistiset ratkaisut voivat kuitenkin vetää yrityksiä alueelle. 5. Ympäristö Ympäristöasiat ovat esillä yhä vahvemmin poliittisessa keskustelussa ja ympäristövaatimukset lisääntyvät koko elintarvikealan tuotantoketjussa. Tuotantoprosesseja on kehitettävä yhä kestävämpään suuntaan ja mm. jätteiden käsittely tulee vaatimaan lisäinvestointeja, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa ruoan tuotantohäiriöitä, jolloin ruoan saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Viljelyssä uhkiin on syytä varautua kasvilaji- ja lajikevalikoimaa sopeuttamalla. Toisaalta voi avautua mahdollisuus kokonaan uusien lajien viljelyyn. 6. Sosio-kulttuuriset tekijät Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Tämä luo uusia markkinoita esimerkiksi senioreille räätälöidyille nostalgiatuotteille. Myös kotipalveluiden välittämät ateriat voivat olla uuden tuotekehityksen kohde. Yksin asuvien määrä ja suurten uusperheiden määrä kasvaa. Normaalien pakkauskokojen lisäksi on tarvetta sekä pienille että suurille pakkauksille. Ikääntyvät yrittäjät tarvitsevat yrityksille jatkajia. Vaikka koulutustaso nousee, korkeasti koulutetut karsastavat yrittäjyyttä ja hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön. Elintarvikeyritysten määrä saattaa laskea, sillä moniyrittäjyydessä elintarvikejalostus jätetään usein ensimmäisenä pois sen raskauden, sitovuuden ja huonon tuottavuuden vuoksi. Laajeneva matkailu Suomeen ja maailmalle sekä maahanmuuttajaväestön kasvu lisäävät kansainvälistymistä. Tämä luo mahdollisuuksia uusille palvelutuotteille kuten räätälöidyille ruokapalveluille ja erilaisille erikoistuotteille. Maahanmuuttajat voivat toimia sekä asiakkaina että yrittäjinä. 9

12 4 MAAKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA VAHVUUDET KÄYTTÖÖN 10 Etelä-Savolla on edellytykset kehittää kestävistä tuotantotavoista tärkein kilpailuvalttinsa Ekomaakunnan on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja laitettava luomuketjunsa kuntoon Etelä-Savossa tuotetaan puhtaassa ympäristössä monipuolisesti laadukkaita raaka-aineita: maitoa, lihaa, viljaa, vihanneksia, marjoja, yrttejä ja kalaa. Maa- ja metsätalouspainotteisuus ja teollisuuden vähäisyys ovat pitäneet maakunnan ympäristön muuhun maahan verrattuna puhtaana. Etelä-Savossa on valtakunnan tasolla merkittäviä tuotannon keskittymiä, esim. luomumaito, lehtivihannekset, marjat, kumina, ruukkusalaatit ja -yrtit. Etelä-Savossa on myös vahvaa luomuosaamista. Maakunnassa viljellään huomattava osa valtakunnan luomuporkkanasta, -sipulista ja -kaalista. Niille kehitetyt jakelukanavat, verkostot ja tuotteistaminen ovat hyviä kivijalkoja muillekin luomutuotteille. Luomutuotteiden kysynnän kasvu kansainvälisillä markkinoilla on myös eteläsavolaisen elintarviketuotannon ulottuvissa. Etelä-Savon tuotantopuitteet luovat hyvän mahdollisuuden kehittää vihannes- ja marjatuotantoa kestävän kehityksen suuntaan. Tälle on myös yhteiskunnallinen tilaus maailmanlaajuisesti. Vihannestuotantoketjussa on käytössä maan edistyksellisin tekniikka, joka on ehdoton edellytys maan kärkituotannossa pysymiseksi. Eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet ovat osa alueen imagoa ja luovat matkailuelämyksiä Etelä-Savossa on vahvoja tuotemerkkejä, jotka ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja jotka ovat kaupan valikoimassa ja ammattikeittiöiden käytössä vakiintuneita. Lähi- ja luomuruoan suosion vahvistuminen kansallisesti ja kansainvälisesti luovat markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Alueen yritysten tyypillisellä koolla on myös etunsa; eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus reagoida nopeasti kuluttajien toiveisiin ja kulutusmuutoksiin. Yksilöllisille tuotteille on myös entistä enemmän kysyntää. Alueen monipuolinen raaka-ainepohja voi palvella sekä ammattikeittiöiden että vähittäistavarakauppojen ja niiden asiakkaiden tarpeita. Laaja raaka-ainepohja antaa hyvät mahdollisuudet myös matkailun ravitsemistoiminnalle. Matkailu ja vapaa-ajan asuminen tuovat lomakaudella runsaasti ostovoimaa Etelä-Savoon. Paikallinen, maukas ja ainutlaatuinen ruoka on osa matkailuelämystä. Ruokapalveluja ja elintarvikkeita tulisi kehittää myös osana vesistö-, kulttuuri- ja hyvinvointiteemojen matkailutuotteita, tapahtumia ja palveluja. Kestävä luonto- ja ympäristömatkailu tarvitsee tuekseen ekologisesti kestävää ruokaa. Kasvava matkailu ja vapaa-ajan asuminen Etelä-Savossa lisäävät myös tuotteiden tunnettuutta yli maakuntarajojen. Ikääntyville suunnatut ruokapalvelut ja elintarvikkeet mahdollisuutena Etelä-Savossa ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa entisestään ja tällä ryhmällä on myös omat erityistarpeensa. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit saattavat olla lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Eteläsavolainen luovuus osaamisella ja verkostomaisella toimintatavalla höystettynä Etelä-Savon elintarvikeketjussa työskentelevillä on monipuolista ammatillista osaamista. Palveluosaamisen vahvistaminen voisi olla Etelä-Savolle merkittävä mahdollisuus erityisesti matkailuun linkitettynä. Palveluosaamisen koulutuksessa on potentiaalia myös vientituotteeksi esimerkiksi Venäjälle. Etelä-Savon yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja muut kehittäjäorganisaatiot ovat kansainvälisesti hyvin verkostoituneita, joka mahdollistaa myös alan osaamisen vaihdon ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä tiivistämällä ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan saavuttaa tehokkuutta, kustannussäästöjä ja kehittää uusia liiketoimintakonsepteja. On otettava tavoitteeksi yhteisen tahtotilan löytäminen markkinointiyhteistyön kehittämiseen sekä sitouduttava siihen.

13 5 ETELÄ-SAVON ELINTARVIKEALAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET Visio: Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen Ekomaakunta: ekologista toimintamallia sovelletaan koko elintarvikeketjussa, maakunnan asema luomujohtajana vahvistuu edelleen Reilua: elintarviketuotteet on valmistettu hyvistä paikallisista tai suomalaisista raaka-aineista, ne ovat helposti jäljitettävissä ja tuotteilla on kasvot Ruokaa: korkealaatuiset tuotteet ja ateriat ovat räätälöityjä eri kohderyhmien tarpeisiin (ammattikeittiöt, erilaiset kotimaiset ja kansainväliset kuluttajaryhmät) Luovasti: tuotteet ovat innovatiivisesti kehitettyjä ja hyödyntävät Etelä-Savon perinteitä ja vahvuuksia Erikoistuen: erikoistumalla tarjotaan yksilöllisiä vaihtoehtoja massatuotannolle Strategiset tavoitteet Vuosien kehittämistyö keskittyy viiteen strategiseen tavoitteeseen: 1. Palvelutuotteistaminen: Elintarviketuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja tuotteistettu eri asiakasryhmien tarpeisiin. 2. Lähituotannon toimintamallien kehittäminen: Tuottajien, jalostajien ja asiakkaiden välille on luotu tehokkaat toimintamallit ja tuotevalikoimat lähiruoan käytön edistämiseksi. 3. Kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen: Yritysten toiminnan ekologinen, institutionaalinen ja sosiaalinen kestävyys on hyvä ja kannattavuus on turvattu. 4. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen: Yritysten menestyksellisille sukupolvenvaihdoksille on luotu edellytykset ja yritysten resurssitarpeet on turvattu. Yrityksille on tarjolla niiden tarvitsemia räätälöityjä tukipalveluita. 5. Osaamisen turvaaminen: Osaavan työvoiman saanti on turvattu yritysten kanssa yhteistyössä räätälöidyn monimuotoisen koulutuksen (ml. harjoittelut ja opinnäytetyöt) ja soveltavan yritysten kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön avulla. Luvussa 6 on esitetty kunkin strategisen tavoitteen (toimenpidekokonaisuuden) kehittämisprioriteetit sekä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. 11

14 6 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 6.1 Palvelutuotteistaminen Kohdennetut palvelutuotteet matkailuun, ammattikeittiöille, vapaa-ajan asukkaille, ikääntyville, tapahtumiin ja vientiin yrittäjät kiinteään yhteistyöhön matkailu- ja hyvinvointialan sekä tapahtumanjärjestäjien kanssa, pyritään mm. tapahtuman ja ruoan harmoniaan menut maakunnan raaka-aineista, esim. Etelä-Savo menu, luomumenu, venäläinen menu nostalgiatuotteet kaikille ikäryhmille ruoka osaksi hoivapalveluja ja omaishoitoa uusien toimintamallien luominen valmennusprosessin avulla yritysten ja ammattikeittiöiden yhteistyöhön viennissä hyödynnetään olemassa olevia vientipalveluja, vientiyhtiöitä ja vientirenkaita, esim. Food from Finland (www.finfood.fi) tuotteiden muokkaaminen kohdemaan markkinoille maakohtaista vienti- ja markkinatuntemusta avuksi käyttäen, esim. luomutuotteita Pietarin ravintoloille yrittäjien verkostoitumisen edistäminen kansainvälisesti esim. messu- ja opintomatkojen avulla 6.2 Lähituotteiden toimintamallit 12 Lähi- ja luomutuotteiden käytön edistäminen kotimaisuuden merkityksen korostaminen, esim. Aitoja makuja Etelä-Savosta tyyppinen mainonta yritysyhteistyön mahdollisuudet pk-noutotukku - tyyppisessä toiminnassa verkostoituneiden yrittäjien Ruokakassi -toimitukset esim. työpaikoille, vapaa-ajan asukkaille, kotiin, ml. luomutuotteet suoramyyntitoiminta, esim. torit vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden palvelemiseen markkinapaikkatieto kuluttajille, esim. lähiruokaopas lähiruoan merkityksen esiin nostaminen imagotyön avulla, esim. yrityksiin kytkeytyvien juttujen syöttö aktiivisesti medialle paikallistuotteiden näkyvyyden parantaminen kaupoissa ja ruokapalveluissa ruokakulttuurin esiin nostaminen kasvatuksellisessa mielessä esim. peruskouluissa ja esiopetuksessa kalaketjun toimivuuden parantaminen lähileipäketjun toimivuuden turvaaminen, esim. alueen rukiin viljelyn elvyttäminen lähiruoan kulutuksen nykytilanteen selvittäminen ja sen kehityksen seuraaminen 6.3 Kestävyys ja kannattavuus Kestävyyden vahvistaminen kestävän tuotannon menetelmät osaksi koko elintarvikeketjua luomu- ja lähiraaka-ainepohjan vahvistaminen markkinalähtöisten luomutuotteiden kehittäminen uudet energialähteet ja energiansäästötoimenpiteet, esim. leipomoiden hukkalämmön hyödyntäminen sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen (mm. energia, maanparannusaineet) Liiketoimintaosaaminen osaamisen vahvistaminen ja tukeminen räätälöidyn ryhmäkoulutuksen kautta esim. johtaminen, markkinointi, myynti, businessajattelu, edelläkävijyys, tietotekniikan ja eri ohjelmistojen mahdollisuudet mestari-kisälli-mallin, benchmarking-toiminnan ja oppisopimusjärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen yritysten hankintojen nykytilan selvittäminen, yhteistyöhakuisten yritysten yhteen saattaminen ja hankintayhteistyön vahvistaminen uusien toimintakonseptien etsiminen kärkiyritysten luomiseksi maakunnan ja valtakunnan rajat ylittävässä verkostoituneessa yhteistyössä

15 Teknologia koneiden, laitteiden ja tuotantotilojen käytön nykytilan ja yhteistyömuotojen kartoittaminen uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin tutustuminen, esim. messukäyntien ja opintomatkojen avulla Markkinointi ja logistiikka yhteisen tahtotilan löytäminen ja siihen sitoutuminen markkinayhteistyön kehittämisessä, kohteina esim. logistiikka, pakkaukset, tiedotus, konsulenttitoiminta yritysten markkinoinnin tukeminen järjestämällä kohtaamisia eri asiakasryhmien kanssa uusien toimintamallien luominen yritysten ja kaupan yhteistyöhön valmennusprosessien avulla lähi- ja luomutuotteiden markkinointiin panostaminen elintarvike- ja logistiikkayritysten yhteiset työpajat, logistiikkamahdollisuuksien ja yritysyhteistyön hyödyntäminen yhteisten laatukriteerien määrittäminen eri toimijoiden kesken 6.4 Yritysten jatkuvuus Elintarvikeyrittäjyyden mahdollistaminen eläkeikää lähestyvien yrittäjien herätteleminen yrittäjävaihdoksen vaihtoehtoihin yrittäjävaihdosten neuvontapalvelujen hyödyntäminen, esim. ohjatut kohtaamiset omistajavaihdosten mahdollistaminen esim. yritysmarkkinoiden avulla 6.5 Osaamisen turvaaminen Yritysten työvoiman saannin turvaaminen koulutuksen kautta tiedonkulun ja yhteistyön vahvistaminen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä alan koulutusmahdollisuuksien markkinointi yläasteikäisille yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kesken ammattitaitoisten yrittäjien kouluttamiseksi elintarvikeyrittäjyys kiinnostavaksi nuorille tiedottamalla mm. ruoasta yleensä, ruoan kotimaisuudesta ja alan koulutuksesta sekä esittelemällä elintarvikealan tuotantoa Yrittäjien ja kehittäjien erikoisosaamisen vahvistaminen messu- ja opintomatkat toimintamalli yrityshankkeiden työstämiseen laatukoulutus elintarviketeknologiaosaamisen vahvistaminen, esim. alueellinen koulutus 13

16 7 OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Ohjelman toteutusta seuraamaan kootaan maakuntaryhmä, jossa ovat edustettuna seuraavat tahot Etelä-Savon alueelta: eri toimialojen yritykset kauppa ammattikeittiöt rahoittajat kunnat neuvonta-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot MTK Etelä-Savo alan oppilaitokset elintarvikevalvonta Ekoneum Ryhmän tehtävänä on edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja varmistaa, että yhteistyö on aktiivista. Ryhmässä pohditaan kehittämistarpeita, ideoidaan hankkeita, arvioidaan ohjelman toteutumista sekä jaetaan kokemuksia toteutetuista hankkeista. Tietoa toteutuneista hankkeista löytyy Ekoneumin internetsivustolta com. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuonna Ohjelmaa päivitetään arvioinnin pohjalta ohjelmakauden loppuajaksi. 14 LÄHTEET Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka yrityshaastattelujen tulokset. Ekoneum ry Moniste 19 s. Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 67: s. Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisohjelma. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Etelä-Savon maakuntaliitto, Moniste 72 s. Etelä-Savon elintarvikeyritykset toimialoittain ja kokoluokittain. Ekoneum ry, Julkaisematon tilasto. Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelma vuosille Etelä-Savon TE-keskus s. Kalayritysten lukumäärä ja EU-tukia hakeneiden tilojen lukumäärä. Suullinen tiedonanto, Etelä-Savon TE-keskus, Maatilatilastollinen vuosikirja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, s. Menestyjä luonnostaan Mikkelin Seudun aluekeskusohjelma s. fi/fi/content/tiedostot/liitteet/aluekeskusohjelma/ako_ esite_2007_webbiversio.pdf Paikallinen maaseudun kehittämisohjelma Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle ohjelmakaudella Visio, strategia ja toimenpiteet. Rajupusu Leader ry s. Visio,%20strategia%20ja%20tavoitteet.pdf Piällysmies ry -toimintaryhmän kehittämissuunnitelma ohjelmakaudelle Piällysmies ry s. Puutarhayritysrekisteri Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus s. Rakennemuutoskatsaus Kuntaliitto s. hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p h. pdf Teollisuuden alue- ja toimialatilasto ja aluetilinpitotilasto. Tilastokeskus, Tilojen lukumäärä ja tuotantosuunnittaiset myyntitulot. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Veej jakajan kehittämisohjelma vuosille Veej jakaja ry s. doc Yritysten kehittämistarpeet yrityshaastattelujen pohjalta. Ekoneum ry Moniste 20 s.

17 LIITTEET ELINTARVIKEJALOSTUSYRITYKSET MAAKUNNITTAIN LIITE 1 Taulukko 1. Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset maakunnittain ja toimialoittain vuonna 2007 (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Teurastus ja Kalan- Vihannesten Maidon Mylly- Leipomo- Juomien Muiden Yhteensä lihan- jalostus sekä jatko- tuotteiden toiminta valmistus elintarvikjalostus marjojen ja jalostus valmistus keiden hedelmien jalostus jalostus Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %

18 Taulukko 2. Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset maakunnittain ja kokoluokittain vuonna 2007 (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Henkilöstö < > 50 Yhteensä Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %

19 ALKUTUOTANNON NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA LIITE 2 Alla olevan taulukon lähteet ovat Maatilatilastollinen vuosikirja 2006, Puutarhayritysrekisteri 2005, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Tilastokeskus sekä Etelä-Savon TE-keskus. Alkutuotannon luvut ovat vuodelta 2005, jollei toisin mainita. Taulukossa esitetyt tulot ovat bruttotuloja ilman arvonlisäveroa. ALKUTUOTANNON NYKYTILA aktiivitiloja kpl työllisiä kpl, viljelijöiden keski-ikä 49,8 vuotta peltoala yhteensä ha (keskimäärin 22,3 ha/tila) viljelty ala ha luomutiloja 244 kpl (osuus tilojen kokonaismäärästä 6,8 %) peltoala ha (7,9 % kokonaispeltoalasta) peltoa keskimäärin 23,2 ha / tila tulot yhteensä 268,51 milj. euroa myyntitulot 76,74 M tulotuet 61,83 M metsätulot 60,85 M sivuansio / liitännäiset 69,10 M vuonna 2007 tukea hakeneita tiloja kpl MAIDONTUOTANTO tiloja kpl lehmiä kpl (keskimäärin 16,1 lehmää / tila) tuotanto 128,8 milj. l maitoa (keskimäärin l / maidonlähettäjä, 5,6 % koko maan tuotannosta) myyntitulot 45,60 M NAUDANLIHANTUOTANTO tiloja 367 kpl eläimiä (poisluettuna lypsylehmät) yhteensä kpl tuotanto 3,4 milj. kg (lypsylehmien lihantuotanto lisää määrää 1,4 milj. kg) myyntitulot 9,90 M SIANLIHANTUOTANTO tiloja 66 kpl lihasikoja yhteensä kpl tuotanto 2,8 milj. kg myyntitulot 3,63 M MUU LIHANTUOTANTO myyntitulot 3,56 M SIIPIKARJA tiloja 100 kpl eläimiä yhteensä kpl (ml. munivat kanat ja kananpoikaset) kalkkunanlihan tuotanto 1,2 milj. kg kananmunien myyntitulo 0,14 M VILJANTUOTANTO tiloja 721 kpl viljelyala ha tuotanto 72,4 milj. kg myyntitulot 2,00 M PUUTARHATUOTANTO yrityksiä yhteensä 436 kpl avomaan vihanneksia viljeli 160 yritystä viljelypinta-ala 668 ha tuotanto 12,9 milj. kg marjoja viljeli 309 yritystä viljelypinta-ala 705 ha tuotanto 1,2 milj. kg kasvihuonevihanneksia (ml. ruukkuvihannekset) tuotti 32 yritystä tuottoala m2 tuotanto oli kg KALAKETJU 50 ammattikalastajaa (kalastuslain mukaisia) vuonna

20 YRITYSHAASTATTELUJEN YHTEENVETO LIITE 3 Liitteeseen on koottu Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa ( ) tehdyn haastattelututkimuksen tuloksia yritysten nykytilasta ja kehittämistarpeista. Vastaukset saatiin 117 yritykseltä. 18 Kuva 1. Haastatteluun vastanneiden yritysten toimialat. Jokainen toimiala voi sisältää tuotantoon, jalostukseen tai markkinointiin keskittyneen yrityksen. Kuva 2. Yritysten liikevaihdot vuosina 2000 ja 2004 sekä yrittäjien ennustamat liikevaihdot vuosina 2007 ja Vuoden 2000 ja 2007 arvot on saatu Ekoneumin vuonna 2001 elintarvikeklusteria varten tekemästä selvityksestä, haastateltuja yrityksiä oli 116. (Liikevaihtoluokat: 1= alle 8 500, 2 = , 3 = , 4 = , 5 = yli )

21 Kuva 3. Yritysten mahdollisuus lisätä tuotantoaan nykyisellä tila- ja laitekapasiteetilla. 19 Kuva 4. Tuotekehityksen tarpeellisuus toimialoittain.

22 Kuva 5. Markkinoinnin kehittämisen tarpeellisuus toimialoittain. 20 Kuva 6. Liiketoiminnan kehittämisen tarpeellisuus toimialoittain.

23 Kuva 7. Yhteistyön lisäämisen halukkuus toimialoittain. 21 Kuva 8. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen halukkuus toimialoittain.

24 Kuva 9. Yrityshallinnon kehittämisen halukkuus toimialoittain. 22

25 ELINTARVIKEALAN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUJA LIITE 4 TARJOAVIA TOIMIJOITA ETELÄ-SAVOSSA Koulutuspalvelut: Etelä-Savon ammattiopisto PL 165, MIKKELI Puh. (015) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto PL 12, Pohjolankatu 4-6, SAVONLINNA Puh. (015) , fax. (015) Pieksämäen ammattiopisto Kuusitie 41, PIEKSÄMÄKI Puh , fax Bovallius-ammattiopisto Pyhityntie 45, PIEKSÄMÄKI Puh Korkeakouluopetus sekä tutkimus- ja kehityspalvelut: Mikkelin ammattikorkeakoulu PL 181, MIKKELI Mikkeli, Patteristonkatu 3, puh. (015) Savonlinna, Savonniemenkatu 6, puh. (015) Pieksämäki, Metsäopistontie 100, puh Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015) Helsingin kauppakorkeakoulu, Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Lönnrotinkatu 5, MIKKELI Puh. (015) , fax (015) Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh , fax Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mikkeli Karilantie 2A, MIKKELI Puh. (03) , fax (015) Elintarvikealan kehityspalvelut: ProAgria Etelä-Savo Mikonkatu 5, MIKKELI Puh , fax Ekoneum Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mikkeli Mikkelin ammattikorkeakoulu Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh , fax. (015) Mikkelin yliopistokeskus Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulu, Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin yksikkö Kuopion yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Lönnrotinkatu 5, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015)

26 Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus, Joensuun yliopisto Matkailun verkosto-osaamiskeskus, MOSKE PL 126, Kuninkaankartanonkatu 5, SAVONLINNA Puh. (015) , fax.: (015) skk.joensuu.fi Leader-toimintaryhmät Veej jakaja ry Mikonkatu 5, MIKKELI Puh. (015) RAJUPUSU LEADER ry Juvantie 2, JUVA puh. (015) leader.rajupusu.fi Piällysmies ry Kerimäentie 10, KERIMÄKI Puh Miset Oy Patteristonkatu 2 C, MIKKELI Puh Savonlinnan seudun yrityspalvelut Olavinkatu 27 D, SAVONLINNA Puh. (015) , fax. (015) Pieksämäen yrityspalvelut PL 125, PIEKSÄMÄKI Puh. (015) , fax (015) Miktech Mikkelin teknologiakeskus Oy Graanintie 5, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015) Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo Patteristonkatu 2 C, MIKKELI Puh Rahoitus- ja kehityspalvelut: TE-keskus Etelä-Savo Mikonkatu 3 ja 5, MIKKELI Puh Teknologiakehittämiskeskus Tekes Etelä-Savon TE-keskus, Teknologian kehittämisosasto PL 164, Mikonkatu 5, MIKKELI Puh , fax Finnvera Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, MIKKELI Puh Yrityssuomi Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015)

27

28

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTT Hannu Törmä ja KTM Leena Viitaharju hannu.torma@helsinki.fi, leena.viitaharju@helsinki.fi Tehdään lähiruokapäätöksiä

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot