ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA"

Transkriptio

1

2

3 ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma Mikkeli 2008

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Tausta Elintarvikealan rooli Etelä-Savon elinkeinoelämässä Ohjelman työstäminen Elintarvikeohjelman liityntä muihin ohjelmiin ja strategioihin Ohjelman tavoite ja tarkoitus Elintarvikealan tilanne ja yritysten tarpeet Vain muutos on pysyvää Maakunnan mahdollisuudet ja vahvuudet käyttöön Etelä-Savon elintarvikealan visio ja strategiset tavoitteet Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Palvelutuotteistaminen Lähituotteiden toimintamallit Kestävyys ja kannattavuus Yritysten jatkuvuus Osaamisen turvaaminen Ohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet Elintarvikejalostusyritykset maakunnittain Alkutuotannon nykytila Etelä-Savossa Yrityshaastattelujen yhteenveto Elintarvikealan koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoavia toimijoita Etelä-Savossa Kuvat: Ekoneumin arkisto/sanna Kauppinen ja Marjo Särkkä-Tirkkonen, Leipätiedotus ry, Sanna Peurakoski/Kotimaiset kasvikset ry, Jukka Rajala Takakannen kartta: Työhuone/Tuula Virtanen Paino: Teroprint Oy, Mikkeli, 2008

5 TIIVISTELMÄ Kädessäsi on Erinomaista Ekomaakunnasta, Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma vuosille Ohjelmatyö käynnistettiin keväällä 2007 elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin aloitteesta. Alueellinen elintarvikeohjelmatyö on osa valtakunnallista Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa Ruoka-Suomi työtä, josta Etelä-Savossa vastaa Ekoneum ry. Rahoitus ohjelmatyöhön saatiin Mikkelin Seudun aluekeskusohjelmasta (MAKE ). Etelä-Savossa elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on merkittävä. Vuonna 2004 yksin elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo oli 29,5 miljoonaa euroa eli 5,3 % Etelä-Savon koko teollisen tuotannon jalostusarvosta. Tällä hetkellä maakunnassamme toimii 114 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Etelä-Savo on vahva matkailun ja vapaa-ajan asumisen maakunta. Eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet ovat osa alueen imagoa ja luovat matkailuelämyksiä. Ruokapalveluja ja elintarvikkeita tulisi kehittää myös osana vesistö-, kulttuuri- ja hyvinvointiteemojen matkailutuotteita, tapahtumia ja palveluja. Alueen monipuolinen raaka-ainepohja voi palvella sekä ammattikeittiöiden että vähittäiskauppojen ja niiden asiakkaiden tarpeita. Ekomaakunnallamme on mahdollisuudet kehittää kestävistä tuotantotavoista tärkein kilpailuvalttinsa. Tämä edellyttää kuitenkin edistyksellistä tuotantotekniikkaa, ylivertaisia tuotteita ja ennen kaikkea vahvaa verkostoitumista ja kumppanuutta ketjun joka vaiheessa. Luomuruoan suosion vahvistuminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti luo markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa ja heillä on omat erityistarpeensa. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit ovat lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Maakuntamme yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja muut tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot ovat kansainvälisesti hyvin verkostoituneita. Tämä mahdollistaa myös alan osaamisen vaihdon ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä tiivistämällä ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan saavuttaa kilpailuetua koko elintarvikeketjuun. Alueemme elintarvikealan kehittymisen ja vahvistumisen kannalta tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita ovat yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien löytäminen eläkkeelle jäävien tilalle. Ekoneumin tekemässä haastattelututkimuksessa yritykset mainitsivat tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi tuotekehityksen sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen. Kehittämisohjelman visio on Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen ja vuosien kehittämistyö keskittyy viiteen strategiseen tavoitteeseen: 1. Palvelutuotteistaminen 2. Lähituotannon toimintamallien kehittäminen 3. Kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen 4. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen. 5. Osaamisen turvaaminen Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kannattavammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ohjelmassa esitetään ehdotuksia konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, mutta siinä on pyritty säilyttämään myös riittävä väljyys.pitkän ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä ja toimialan sisällä voi tapahtua ennakoimattomiakin muutoksia, joihin on pystyttävä reagoimaan. Ohjelman toteutumista seuraa maakuntaryhmä, jonka tehtävänä on edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja varmistaa aktiivinen yhteistyö. Ryhmässä pohditaan kehittämistarpeita, ideoidaan hankkeita, arvioidaan ohjelman toteutumista sekä jaetaan kokemuksia toteutetuista hankkeista. Ohjelmatyötä koordinoi valmisteluryhmä. Varsinaiseen ohjelmatyöhön kutsuttiin kattavasti mukaan kaikkien seutukuntien Mikkelin, Juvan, Savonlinnan ja Pieksämäen elintarvikeyrittäjät, ammattikeittiöt, kauppa, rahoittajat, ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo. Esitän erityiskiitokseni valmisteluryhmän puolesta kaikille strategian valmisteluun osallistuneille ja omasta puolestani myös valmisteluryhmälle. Mikkelissä Sari Mäkinen-Hankamäki toiminnanjohtaja Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum 3

6 1 TAUSTA 1.1 Elintarvikealan rooli Etelä-Savon elinkeinoelämässä Etelä-Savo kuuluu maamme alkutuotantovaltaisiin maakuntiin. Elintarviketuotannon osuus on 5,5 % koko tuotantorakenteesta. Etelä-Savon elintarviketuotanto on positiivisella kasvu-uralla; sen kasvuvaikutus on ollut maakuntien korkein ajanjaksolla (Rakennemuutoskatsaus 2007). Elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on merkittävä. Etelä-Savossa maa- ja riistatalous tarjosi työpaikkaa vuonna 2005, josta yrittäjiä oli ja palkansaajia Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus tarjosi 905 työpaikkaa, sisältäen 62 yrittäjää ja 843 palkansaajaa. Ravitsemistoiminnassa elintarvikeketju työllisti 884 henkilöä vuonna 2004 (Tilastokeskus). Lisäksi elintarvikeketju työllisti tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kuljetuksissa. Vuonna 2004 Etelä-Savon elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo oli 29,5 miljoonaa euroa, joka oli 5,3 % Etelä-Savon koko teollisen tuotannon jalostusarvosta. Etelä-Savossa toimi 114 elintarvikealan yritystä vuonna Taulukossa 1 on jaoteltuna Etelä-Savon elintarvikkeita jalostavat yritykset toimialoittain. Yritykset ovat pääosin pieniä ja yli 80 % niistä sijaitsee maaseutualueella. Liitteessä 1 on esitetty valtakunnallinen tilanne. Taulukko 1. Etelä-Savon elintarvikeyritykset toimialoittain ja kokoluokittain vuonna 2007 (Lähde: Ekoneum) 0-4 henkeä 5 9 henkeä henkeä henkeä > 50 henkeä Yhteensä 4 Teurastus ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Myllytuotteiden valmistus Leipomotoiminta Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus 9 9 Yhteensä

7 1.2 Ohjelman työstäminen Etelä-Savon ensimmäinen elintarvikealan kehittämisohjelma laadittiin vuonna Ohjelma kattoi vuodet ja se päivitettiin keväällä Ohjelma loi pohjan useille elintarvikealan kehittämisprosesseille ja hankkeille. Uuden ohjelman valmistelu käynnistettiin keväällä 2007 elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin aloitteesta. Ekoneum toimii kolmen jäsenorganisaationsa, Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Mikkelin muodostamana yhteistyöelimenä. Ekoneum toimii valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän vastuutahona Etelä-Savossa. Alueellinen elintarvikeohjelmatyö on osa valtakunnallista Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa Ruoka-Suomi työtä. Rahoitus ohjelmatyöhön saatiin Mikkelin Seudun aluekeskusohjelmasta (MAKE ). Valmisteluryhmä aloitti ohjelmatyön huhtikuussa Ryhmän jäsenet olivat tutkimusjohtaja Pirkko Gröhn Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksesta, vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi MTT Mikkelin toimipisteestä, kehittämispäällikkö Hanna-Maija Väisänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, projektiassistentti Riina Tuominen Ekoneumista ja toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki Ekoneumista. Ryhmään kutsuttiin mukaan strategiatyön ohjaukseen erikoistunut konsultti Paul Silfverberg Planpoint Oy:stä. Ohjelmatyön taustaksi valmistui keväällä 2007 haastattelututkimus koko maakunnan elintarvikeyritysten toiminnasta ja tarpeista. Kesäkuukausien aikana valmisteluryhmä teki ohjelmatyön pohjaksi sidosryhmäanalyysin, yrityshaastattelujen tuloksena saadun yritysten kehittämistarveselvityksen, analyysin toimintaympäristön muutostekijöistä, alustavan SWOT-analyysin sekä ohjelman sisältörungon luonnoksen. Tämän jälkeen työhön kutsuttiin mukaan kattavasti kaikkien seutukuntien Mikkelin, Juvan, Savonlinnan ja Pieksämäen elintarvikeyrittäjät, ammattikeittiöt, kauppa, rahoittajat, ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo. Näiden toimijoiden työpanos konkretisoitui ohjelman laatimisprosessin kehittämisseminaarissa Mikkelissä. Tilaisuudessa käytiin edellisen ohjelman arviointikeskustelu ja ryhmätöissä määriteltiin alkutuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin kehittämiskohteet, joita täydennettiin ja priorisoitiin sähköpostikyselyn avulla. Syys-lokakuussa valmisteluryhmä työsti ohjelman vision, strategiset tavoitteet ja käytännön toimenpideehdotukset. Näiden pohjalta kirjoitettiin ensimmäinen ohjelmaluonnos, joka esiteltiin toisessa kehittämisseminaarissa Tilaisuudessa saatu palaute huomioitiin kirjoitustyössä. Lisäksi seminaarissa ideoitiin toimenpiteitä ja keskusteltiin visiosta. Uusi ohjelmaluonnos taitettiin tammikuussa 2008 ja se lähetettiin lausunnolle sidosryhmille, jonka jälkeen tehtiin viimeistely. Ohjelmatyöhön osallistuneita pyydettiin nimeämään edustajansa ohjelman seurantaryhmään. Lopullinen ohjelmaversio painettiin ja julkistettiin maaliskuussa Elintarvikeohjelman liityntä muihin ohjelmiin ja strategioihin Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma tukeutuu seuraaviin ohjelmiin: Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelma Etelä-Savon Maakuntaohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä siihen liittyen: Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Etelä-Savon paikallisten Leader-toimintaryhmien kehittämissuunnitelmat: o Piällysmies ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma o Veej jakaja ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma o Rajupusu Leader ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Mikkelin seudun aluekeskusohjelma (MAKE) Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelma Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen valtakunnallinen strategia vuosille (Ruoka Suomi-työryhmä) Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Etelä-Savon väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy. Lisäksi vapaa-ajan asutus ja osa-aika-asuminen yleistyvät, hyvin-

8 vointipalvelujen tarve kasvaa ja osittainen työvoimapula lisääntyy. Etelä-Savon menestys perustuu muun muassa luonnonmukaisuuteen ja valituille aloille erikoistuneeseen ylivoimaiseen osaamiseen. Kestävän kehityksen periaatteita tulisi ottaa toiminnoissa huomioon, mutta kestävää kehitystä tulisi myös tuotteistaa (mm. ympäristöteknologia, luomutuotanto, ympäristökasvatus, luontopalvelut). Kehittämistoimenpiteet ja -resurssit tullaan suuntaamaan valituille avainklustereille: metsät ja puu, metalli, matkailu, elintarviketalous, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, kulttuuri ja hyvinvointi. Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille mukaan elintarvikkeiden jalostuksen yleisiä vahvuuksia Etelä-Savossa ovat puhdas luonto/raaka-aine ja eläintautien vähäisyys. Puhdas metsäluonto mahdollistaa laadukkaiden keräilytuotteiden saatavuuden. Etelä-Savossa on myös luomutuotteiden jatkojalostuksen erikoisosaamista. Pienet paikallismarkkinat edellyttävät jalostettujen elintarvikkeiden markkinointia alueen ulkopuolella. Toisaalta matkailu ja runsas vapaa-ajan asutus laajentavat varsinkin sesonkiaikoina merkittävästi paikallista asiakaskuntaa. Suunnitelmaan valituista painopisteistä puutarhataloutta kehitetään niin, että Etelä-Savon asema puutarhakasvien viljelyn ja jatkojalostuksen vahvana alueena säilyy. Maaseutumatkailun kannattavuutta kehitetään niin, että alueen asema maan johtavana maaseutumatkailumaakuntana vahvistuu. Lisäksi maaseudun pienyritykset kehittävät toimintaansa ja niiden liiketoiminnan kannattavalle kasvulle luodaan edellytyksiä. Piällysmies-toimintaryhmän kehittämissuunnitelmassa todetaan mahdollisuus toimia Itä-Suomen kalataloustoimintaryhmänä. Veej jakajan kehittämissuunnitelmassa on nostettu vahvasti esiin pienyritystoiminnan kehittäminen, jossa painopistealueena on pienyritysten toimintaympäristö, yritysten verkostoituminen sekä yrittäjyyskulttuurin kehittäminen. Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma ohjelmakaudella keskittyy yrittäjyyden edistämiseen. Elintarvikkeiden osalta nähdään, että lähiruoalla ja paikallisilla elintarvikkeilla on kansainvälistyvässä ja keskittyvässä elintarviketuotannossa tietty sosiaalinen tilaus. Tuotannon keskittyessä Suomessa entistä harvempien käsiin, syntyy alalle luonnostaan markkinarakoja perinteisille ja paikallisille elintarvikkeille ja lähiruoalle Ohjelman tavoite ja tarkoitus Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarviketuotantoketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan koulutetun ja osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kustannustehokkaammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ohjelmassa esitetään ehdotuksia konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, mutta siinä on pyritty säilyttämään myös riittävä väljyys. Pitkän ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä ja toimialan sisällä voi tapahtua ennakoimattomiakin muutoksia, joihin on pystyttävä reagoimaan. Maakunnan elintarviketalouden kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alkutuotannon osalta tehdään vastaava kehittämisohjelma. Se keskittyisi raaka-ainetuotantoon eli maatalouteen ja linkittyisi Erinomaista Ekomaakunnasta -ohjelmaan.

9 2 ELINTARVIKEALAN TILANNE JA YRITYSTEN TARPEET Edellisen elintarviketalouden kehittämisohjelman visiona oli Laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella. Ohjelmaa arvioitiin yleiskeskusteluna ensimmäisessä kehittämisseminaarissa Keskustelussa käsiteltiin edellisen ohjelmakauden onnistumisia sekä pohdittiin elintarvikealan olemassa olevia ongelmia, jotka tulisi ottaa huomioon uutta ohjelmaa laadittaessa. Onnistumiset: marja- ja hunajayrittäjät ovat verkostoituneet, mikä on sekä lisännyt hyvinvointi- ja erikoistuotteiden määrää että parantanut niiden markkinointia luomu- ja lähiruoan arvostus on kasvanut yrttien ja ruukkusalaatin tuotannon osaaminen on huippuluokkaa vihannes- ja liha-aloille on syntynyt kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä kärkiyritysten tunnettavuus alueella ja Suomessa laajemminkin on parantunut yhteistyö on lisääntynyt sekä elintarvikeketjun eri tasojen että alan yritysten ja muiden toimijoiden välillä Ongelmat ja puutteet: tuotekehitys ei ole riittävästi pystynyt vastaamaan kuluttajien tarpeisiin, ammattikeittiöt on unohdettu kokonaan kärkiyrityksiä ei ole syntynyt lisää eivätkä nykyiset tarjoa vetoapua pienemmille jatkojalostuksessa käytetään tuontiraakaaineita silloinkin kun paikallisen raaka-ainetuotannon potentiaali on hyvä tuotteiden jalostusaste on monilla yrityksillä alhainen luomutuotanto ja -jalostus eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla keruutuoteyrittäjyys ei houkuttele kannattavuusongelmien vuoksi ammattikeittiöillä ei ole riittävästi tietoa potentiaalisista alueen tuotteista verkostoituminen ei ole edistynyt toivotusti logistiikkaongelmat ovat yleisiä 7 Kuva 1. Haastattelututkimuksiin osallistuneiden eteläsavolaisten yrittäjien ikäjakauma vuosina 2001 ja (Lähteet: Ekoneumin haastattelututkimus elintarvikeklusteria varten 2001, Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeen haastattelututkimus)

10 Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa ( ) selvitettiin 117 yritykselle kohdennetun haastattelututkimuksen avulla yritysten tämän hetkisiä kehittämistarpeita. Yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien löytäminen ovat alan merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita. Haastattelussa selvitettiin yrittäjien ikäjakaumaa sekä mahdollista sukupolvenvaihdoksen toteutumista. Kuvasta 1 nähdään, että yli 56-vuotiaiden yrittäjien määrä on selvästi kasvanut vuodesta 2001 vuoteen Haastattelututkimuksen mukaan suurimmalla osalla yrityksiä sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen, vaikka nykyinen yrittäjä alkaa lähestyä eläkeikää. Sukupolvenvaihdoksen aikoo toteuttaa tai se on ajankohtainen lähimmän viiden tai kymmenen vuoden aikana 37 yrityksessä. Haastatelluista yrityksistä 68 %:lla on jatkaja tiedossa. Erityisesti maatalouskytkentäisissä yrityksissä ei ole tiedossa halukkaita jatkajia. Kuva 2 esittää yritysten itsensä kokemia kehittämistarpeita. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat tuotekehitys sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen. Tarpeita tarkasteltaessa on muistettava, että haastattelussa annettiin valmiit vastausvaihtoehdot. 8 Kuva 2. Haastattelututkimuksessa yritysten esiin tuomat kehittämistarpeet (Lähde: Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeen haastattelututkimus) 3 VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ Elintarvikealan toimintaympäristössä on tapahtumassa monia muutoksia. 1. Alkutuotanto Tilojen määrä alenee, tilakoko kasvaa ja tilat erikoistuvat. Tämä lisää kuljetuskustannuksia, kausityövoiman tarvetta ja vaatii yrittäjiltä itseltään hyvää liiketoimintaosaamista. Kilpailu ruoantuotantoon käytettävästä peltoalasta lisääntyy bioenergiaksi viljeltävien kasvien viljelypintaalan lisääntyessä. EU:n laajentuessa raaka-aineiden tuonti saattaa lisääntyä ja polkea tuottajahintoja alas. Alkutuotannon kannattamattomuuden ja tukirahoituksen lyhytnäköisyyden vuoksi tilojen määrä vähenee, mikä kiihdyttää työperäistä muuttoa taajamiin. Tämän seurauksena kylien elinvoimaisuus katoaa ja infrastruktuuri heikkenee. 2. Talous ja markkinat Yleinen taloudellinen kasvu ja tehokkuus sekä verotuksen aleneminen säilyttävät kuluttajien ostovoiman hyvänä. Tämä luo mahdollisuuksia luomutuotannolle ja muille erikoistuotteille, mutta se voi myös vahvistaa roskaruokakulttuuria ja kasvattaa tuontiruoan kysyntää. Markkinahintamekanismi ei toimi Suomessa ja maataloustulo on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan. EUtukirahoituskaudet lähenevät loppuaan, joten kehitystä ei voi rakentaa niiden varaan. Maatalous on kuitenkin tärkein ihmisiä maaseutuun sitova elinkeino. Vain suomalainen elintarviketeollisuus saa lisäarvoa kotimaisesta raaka-aineesta. Kilpailu kiristyy edelleen ja äärimmäisen keskittynyt kauppa kilpailuttaa yrityksiä kannattavuuden rajoille. Tuotteen hyllytilan säilyttäminen vaatii yritykseltä myös entistä suurempia markkinointipanoksia.

11 Kaupan logistiikka tehostuu entisestään. Tukkuja on yhä harvemmassa ja valikoimat perustuvat tarkkaan menekki- ja kustannusanalyysiin. Pitkä logistiikkaketju edellyttää tuotteilta pitkiä säilyvyysaikoja. Samalla tarjoutuu mahdollisuus korostaa lähellä tuotetun tuoreutta. Yhteiskunta polarisoituu ja kuluttajat eriytyvät, jolloin kysyntään vaikuttaa samanaikaisesti useita vastakkaisia trendejä: terveystietoiset, lähituotefanit, pitsa purilaiskulttuuri ym. Syntyy mahdollisuuksia suunnata tuotteita eri kuluttajaryhmille kuten ympäristö- ja terveystietoisille, ikääntyneille, pienperheille ja maahanmuuttajille. Etelä-Savossa mahdollisuuksia luovat erityisesti matkailijoiden ja mökkiläisten sekä venäläisten kävijöiden tarpeet. Turvallisuus- ja terveellisyyshakuisuus lisäävät terveystuotteiden ja terveellisen ruoan kysyntää. Näitä ovat esim. kaura-, ruis- ja kokojyvätuotteet, kasvisruoka ja kevyet lihatuotteet. Turvallisuushakuisuus tarkoittaa myös elintarvikeomavaraisuuden varmistamista. Valmiin ja helpon ruoan vastakohtana vastuullinen kuluttaminen luo vaateita ruoan alkuperän ja tuotantotavan tuntemiselle. Eettisesti kestävän tuotannon vaatimukset tukevat luomu- ja geenimanipulaatiosta vapaan tuotannon suosimista. 3. Teknologia EU ja internet ovat avanneet rajat. Uusi teknologia on kansainvälistä, mutta usein myös kallista, minkä vuoksi pk-yrityksillä on vaikeuksia hyödyntää sitä. Sen käyttöönotto ja kunnossapito ovat usein ongelmallisia, mutta samalla uudet ratkaisut voivat tarjota myös pk-yrityksille tasaveroiset mahdollisuudet mm. tehokkaampaan tuotantoon, omavalvontaan, logistiikkaan ja markkinointiin. Myös kaupan järjestelmät edellyttävät ajantasaisuutta ja tehokasta toimintaa, mikä on sekä haaste että mahdollisuus kaikille toimijoille. Käyttötarkoitukseensa sopivan teknologisen ratkaisun löytäminen on haasteellista, sillä puolueetonta tietoa on vaikea saada. Tämän seurauksena kallista teknologiaa voi olla vajaakäytössä. Teknologian monimutkaistuminen lisää myös sen haavoittuvuutta muun muassa sen vuoksi, että tarvittavaa erikoisosaamista on vaikea saada pienyrityksiin. Riippuvuus laitetoimittajista voi myös kasvaa. 4. Institutionaaliset tekijät Ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä kaupunkeihin ja maaseudun tyhjeneminen jatkuu. Tyhjenevä maaseutu pusikoituu ja maaseudun infrastruktuuri rapistuu. Tämä heikentää maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksia yleisesti ja myös maaseudun matkailullista käyttöarvoa. EU-harmonisointi tuo elintarvikelainsäädäntöön lisävaatimuksia, joiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia on vaikea siirtää tuotteiden hintaan. Vaatimusten täyttäminen voi olla ongelmallista erityisesti pienissä yrityksissä. Väestön siirtyessä Etelä-Suomeen uhka koulutuspaikkojen vähentämisestä alueellamme kasvaa. Vain hyvällä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on mahdollista houkutella alueella koulutettua työvoimaa alueen työpaikkoihin. Elintarviketeollisuus pyrkii keskittymään ja sijoittumaan lähemmäs markkinoita ja kuluttajia. Kuntien yrittäjäystävällinen asenneilmasto, työvoiman hyvä saatavuus ja toimivat logistiset ratkaisut voivat kuitenkin vetää yrityksiä alueelle. 5. Ympäristö Ympäristöasiat ovat esillä yhä vahvemmin poliittisessa keskustelussa ja ympäristövaatimukset lisääntyvät koko elintarvikealan tuotantoketjussa. Tuotantoprosesseja on kehitettävä yhä kestävämpään suuntaan ja mm. jätteiden käsittely tulee vaatimaan lisäinvestointeja, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa ruoan tuotantohäiriöitä, jolloin ruoan saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Viljelyssä uhkiin on syytä varautua kasvilaji- ja lajikevalikoimaa sopeuttamalla. Toisaalta voi avautua mahdollisuus kokonaan uusien lajien viljelyyn. 6. Sosio-kulttuuriset tekijät Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Tämä luo uusia markkinoita esimerkiksi senioreille räätälöidyille nostalgiatuotteille. Myös kotipalveluiden välittämät ateriat voivat olla uuden tuotekehityksen kohde. Yksin asuvien määrä ja suurten uusperheiden määrä kasvaa. Normaalien pakkauskokojen lisäksi on tarvetta sekä pienille että suurille pakkauksille. Ikääntyvät yrittäjät tarvitsevat yrityksille jatkajia. Vaikka koulutustaso nousee, korkeasti koulutetut karsastavat yrittäjyyttä ja hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön. Elintarvikeyritysten määrä saattaa laskea, sillä moniyrittäjyydessä elintarvikejalostus jätetään usein ensimmäisenä pois sen raskauden, sitovuuden ja huonon tuottavuuden vuoksi. Laajeneva matkailu Suomeen ja maailmalle sekä maahanmuuttajaväestön kasvu lisäävät kansainvälistymistä. Tämä luo mahdollisuuksia uusille palvelutuotteille kuten räätälöidyille ruokapalveluille ja erilaisille erikoistuotteille. Maahanmuuttajat voivat toimia sekä asiakkaina että yrittäjinä. 9

12 4 MAAKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA VAHVUUDET KÄYTTÖÖN 10 Etelä-Savolla on edellytykset kehittää kestävistä tuotantotavoista tärkein kilpailuvalttinsa Ekomaakunnan on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja laitettava luomuketjunsa kuntoon Etelä-Savossa tuotetaan puhtaassa ympäristössä monipuolisesti laadukkaita raaka-aineita: maitoa, lihaa, viljaa, vihanneksia, marjoja, yrttejä ja kalaa. Maa- ja metsätalouspainotteisuus ja teollisuuden vähäisyys ovat pitäneet maakunnan ympäristön muuhun maahan verrattuna puhtaana. Etelä-Savossa on valtakunnan tasolla merkittäviä tuotannon keskittymiä, esim. luomumaito, lehtivihannekset, marjat, kumina, ruukkusalaatit ja -yrtit. Etelä-Savossa on myös vahvaa luomuosaamista. Maakunnassa viljellään huomattava osa valtakunnan luomuporkkanasta, -sipulista ja -kaalista. Niille kehitetyt jakelukanavat, verkostot ja tuotteistaminen ovat hyviä kivijalkoja muillekin luomutuotteille. Luomutuotteiden kysynnän kasvu kansainvälisillä markkinoilla on myös eteläsavolaisen elintarviketuotannon ulottuvissa. Etelä-Savon tuotantopuitteet luovat hyvän mahdollisuuden kehittää vihannes- ja marjatuotantoa kestävän kehityksen suuntaan. Tälle on myös yhteiskunnallinen tilaus maailmanlaajuisesti. Vihannestuotantoketjussa on käytössä maan edistyksellisin tekniikka, joka on ehdoton edellytys maan kärkituotannossa pysymiseksi. Eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet ovat osa alueen imagoa ja luovat matkailuelämyksiä Etelä-Savossa on vahvoja tuotemerkkejä, jotka ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja jotka ovat kaupan valikoimassa ja ammattikeittiöiden käytössä vakiintuneita. Lähi- ja luomuruoan suosion vahvistuminen kansallisesti ja kansainvälisesti luovat markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Alueen yritysten tyypillisellä koolla on myös etunsa; eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus reagoida nopeasti kuluttajien toiveisiin ja kulutusmuutoksiin. Yksilöllisille tuotteille on myös entistä enemmän kysyntää. Alueen monipuolinen raaka-ainepohja voi palvella sekä ammattikeittiöiden että vähittäistavarakauppojen ja niiden asiakkaiden tarpeita. Laaja raaka-ainepohja antaa hyvät mahdollisuudet myös matkailun ravitsemistoiminnalle. Matkailu ja vapaa-ajan asuminen tuovat lomakaudella runsaasti ostovoimaa Etelä-Savoon. Paikallinen, maukas ja ainutlaatuinen ruoka on osa matkailuelämystä. Ruokapalveluja ja elintarvikkeita tulisi kehittää myös osana vesistö-, kulttuuri- ja hyvinvointiteemojen matkailutuotteita, tapahtumia ja palveluja. Kestävä luonto- ja ympäristömatkailu tarvitsee tuekseen ekologisesti kestävää ruokaa. Kasvava matkailu ja vapaa-ajan asuminen Etelä-Savossa lisäävät myös tuotteiden tunnettuutta yli maakuntarajojen. Ikääntyville suunnatut ruokapalvelut ja elintarvikkeet mahdollisuutena Etelä-Savossa ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa entisestään ja tällä ryhmällä on myös omat erityistarpeensa. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit saattavat olla lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Eteläsavolainen luovuus osaamisella ja verkostomaisella toimintatavalla höystettynä Etelä-Savon elintarvikeketjussa työskentelevillä on monipuolista ammatillista osaamista. Palveluosaamisen vahvistaminen voisi olla Etelä-Savolle merkittävä mahdollisuus erityisesti matkailuun linkitettynä. Palveluosaamisen koulutuksessa on potentiaalia myös vientituotteeksi esimerkiksi Venäjälle. Etelä-Savon yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja muut kehittäjäorganisaatiot ovat kansainvälisesti hyvin verkostoituneita, joka mahdollistaa myös alan osaamisen vaihdon ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä tiivistämällä ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan saavuttaa tehokkuutta, kustannussäästöjä ja kehittää uusia liiketoimintakonsepteja. On otettava tavoitteeksi yhteisen tahtotilan löytäminen markkinointiyhteistyön kehittämiseen sekä sitouduttava siihen.

13 5 ETELÄ-SAVON ELINTARVIKEALAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET Visio: Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen Ekomaakunta: ekologista toimintamallia sovelletaan koko elintarvikeketjussa, maakunnan asema luomujohtajana vahvistuu edelleen Reilua: elintarviketuotteet on valmistettu hyvistä paikallisista tai suomalaisista raaka-aineista, ne ovat helposti jäljitettävissä ja tuotteilla on kasvot Ruokaa: korkealaatuiset tuotteet ja ateriat ovat räätälöityjä eri kohderyhmien tarpeisiin (ammattikeittiöt, erilaiset kotimaiset ja kansainväliset kuluttajaryhmät) Luovasti: tuotteet ovat innovatiivisesti kehitettyjä ja hyödyntävät Etelä-Savon perinteitä ja vahvuuksia Erikoistuen: erikoistumalla tarjotaan yksilöllisiä vaihtoehtoja massatuotannolle Strategiset tavoitteet Vuosien kehittämistyö keskittyy viiteen strategiseen tavoitteeseen: 1. Palvelutuotteistaminen: Elintarviketuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja tuotteistettu eri asiakasryhmien tarpeisiin. 2. Lähituotannon toimintamallien kehittäminen: Tuottajien, jalostajien ja asiakkaiden välille on luotu tehokkaat toimintamallit ja tuotevalikoimat lähiruoan käytön edistämiseksi. 3. Kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen: Yritysten toiminnan ekologinen, institutionaalinen ja sosiaalinen kestävyys on hyvä ja kannattavuus on turvattu. 4. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen: Yritysten menestyksellisille sukupolvenvaihdoksille on luotu edellytykset ja yritysten resurssitarpeet on turvattu. Yrityksille on tarjolla niiden tarvitsemia räätälöityjä tukipalveluita. 5. Osaamisen turvaaminen: Osaavan työvoiman saanti on turvattu yritysten kanssa yhteistyössä räätälöidyn monimuotoisen koulutuksen (ml. harjoittelut ja opinnäytetyöt) ja soveltavan yritysten kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön avulla. Luvussa 6 on esitetty kunkin strategisen tavoitteen (toimenpidekokonaisuuden) kehittämisprioriteetit sekä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. 11

14 6 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 6.1 Palvelutuotteistaminen Kohdennetut palvelutuotteet matkailuun, ammattikeittiöille, vapaa-ajan asukkaille, ikääntyville, tapahtumiin ja vientiin yrittäjät kiinteään yhteistyöhön matkailu- ja hyvinvointialan sekä tapahtumanjärjestäjien kanssa, pyritään mm. tapahtuman ja ruoan harmoniaan menut maakunnan raaka-aineista, esim. Etelä-Savo menu, luomumenu, venäläinen menu nostalgiatuotteet kaikille ikäryhmille ruoka osaksi hoivapalveluja ja omaishoitoa uusien toimintamallien luominen valmennusprosessin avulla yritysten ja ammattikeittiöiden yhteistyöhön viennissä hyödynnetään olemassa olevia vientipalveluja, vientiyhtiöitä ja vientirenkaita, esim. Food from Finland (www.finfood.fi) tuotteiden muokkaaminen kohdemaan markkinoille maakohtaista vienti- ja markkinatuntemusta avuksi käyttäen, esim. luomutuotteita Pietarin ravintoloille yrittäjien verkostoitumisen edistäminen kansainvälisesti esim. messu- ja opintomatkojen avulla 6.2 Lähituotteiden toimintamallit 12 Lähi- ja luomutuotteiden käytön edistäminen kotimaisuuden merkityksen korostaminen, esim. Aitoja makuja Etelä-Savosta tyyppinen mainonta yritysyhteistyön mahdollisuudet pk-noutotukku - tyyppisessä toiminnassa verkostoituneiden yrittäjien Ruokakassi -toimitukset esim. työpaikoille, vapaa-ajan asukkaille, kotiin, ml. luomutuotteet suoramyyntitoiminta, esim. torit vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden palvelemiseen markkinapaikkatieto kuluttajille, esim. lähiruokaopas lähiruoan merkityksen esiin nostaminen imagotyön avulla, esim. yrityksiin kytkeytyvien juttujen syöttö aktiivisesti medialle paikallistuotteiden näkyvyyden parantaminen kaupoissa ja ruokapalveluissa ruokakulttuurin esiin nostaminen kasvatuksellisessa mielessä esim. peruskouluissa ja esiopetuksessa kalaketjun toimivuuden parantaminen lähileipäketjun toimivuuden turvaaminen, esim. alueen rukiin viljelyn elvyttäminen lähiruoan kulutuksen nykytilanteen selvittäminen ja sen kehityksen seuraaminen 6.3 Kestävyys ja kannattavuus Kestävyyden vahvistaminen kestävän tuotannon menetelmät osaksi koko elintarvikeketjua luomu- ja lähiraaka-ainepohjan vahvistaminen markkinalähtöisten luomutuotteiden kehittäminen uudet energialähteet ja energiansäästötoimenpiteet, esim. leipomoiden hukkalämmön hyödyntäminen sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen (mm. energia, maanparannusaineet) Liiketoimintaosaaminen osaamisen vahvistaminen ja tukeminen räätälöidyn ryhmäkoulutuksen kautta esim. johtaminen, markkinointi, myynti, businessajattelu, edelläkävijyys, tietotekniikan ja eri ohjelmistojen mahdollisuudet mestari-kisälli-mallin, benchmarking-toiminnan ja oppisopimusjärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen yritysten hankintojen nykytilan selvittäminen, yhteistyöhakuisten yritysten yhteen saattaminen ja hankintayhteistyön vahvistaminen uusien toimintakonseptien etsiminen kärkiyritysten luomiseksi maakunnan ja valtakunnan rajat ylittävässä verkostoituneessa yhteistyössä

15 Teknologia koneiden, laitteiden ja tuotantotilojen käytön nykytilan ja yhteistyömuotojen kartoittaminen uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin tutustuminen, esim. messukäyntien ja opintomatkojen avulla Markkinointi ja logistiikka yhteisen tahtotilan löytäminen ja siihen sitoutuminen markkinayhteistyön kehittämisessä, kohteina esim. logistiikka, pakkaukset, tiedotus, konsulenttitoiminta yritysten markkinoinnin tukeminen järjestämällä kohtaamisia eri asiakasryhmien kanssa uusien toimintamallien luominen yritysten ja kaupan yhteistyöhön valmennusprosessien avulla lähi- ja luomutuotteiden markkinointiin panostaminen elintarvike- ja logistiikkayritysten yhteiset työpajat, logistiikkamahdollisuuksien ja yritysyhteistyön hyödyntäminen yhteisten laatukriteerien määrittäminen eri toimijoiden kesken 6.4 Yritysten jatkuvuus Elintarvikeyrittäjyyden mahdollistaminen eläkeikää lähestyvien yrittäjien herätteleminen yrittäjävaihdoksen vaihtoehtoihin yrittäjävaihdosten neuvontapalvelujen hyödyntäminen, esim. ohjatut kohtaamiset omistajavaihdosten mahdollistaminen esim. yritysmarkkinoiden avulla 6.5 Osaamisen turvaaminen Yritysten työvoiman saannin turvaaminen koulutuksen kautta tiedonkulun ja yhteistyön vahvistaminen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä alan koulutusmahdollisuuksien markkinointi yläasteikäisille yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kesken ammattitaitoisten yrittäjien kouluttamiseksi elintarvikeyrittäjyys kiinnostavaksi nuorille tiedottamalla mm. ruoasta yleensä, ruoan kotimaisuudesta ja alan koulutuksesta sekä esittelemällä elintarvikealan tuotantoa Yrittäjien ja kehittäjien erikoisosaamisen vahvistaminen messu- ja opintomatkat toimintamalli yrityshankkeiden työstämiseen laatukoulutus elintarviketeknologiaosaamisen vahvistaminen, esim. alueellinen koulutus 13

16 7 OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Ohjelman toteutusta seuraamaan kootaan maakuntaryhmä, jossa ovat edustettuna seuraavat tahot Etelä-Savon alueelta: eri toimialojen yritykset kauppa ammattikeittiöt rahoittajat kunnat neuvonta-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot MTK Etelä-Savo alan oppilaitokset elintarvikevalvonta Ekoneum Ryhmän tehtävänä on edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja varmistaa, että yhteistyö on aktiivista. Ryhmässä pohditaan kehittämistarpeita, ideoidaan hankkeita, arvioidaan ohjelman toteutumista sekä jaetaan kokemuksia toteutetuista hankkeista. Tietoa toteutuneista hankkeista löytyy Ekoneumin internetsivustolta com. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuonna Ohjelmaa päivitetään arvioinnin pohjalta ohjelmakauden loppuajaksi. 14 LÄHTEET Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka yrityshaastattelujen tulokset. Ekoneum ry Moniste 19 s. Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 67: s. Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisohjelma. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Etelä-Savon maakuntaliitto, Moniste 72 s. Etelä-Savon elintarvikeyritykset toimialoittain ja kokoluokittain. Ekoneum ry, Julkaisematon tilasto. Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelma vuosille Etelä-Savon TE-keskus s. Kalayritysten lukumäärä ja EU-tukia hakeneiden tilojen lukumäärä. Suullinen tiedonanto, Etelä-Savon TE-keskus, Maatilatilastollinen vuosikirja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, s. Menestyjä luonnostaan Mikkelin Seudun aluekeskusohjelma s. fi/fi/content/tiedostot/liitteet/aluekeskusohjelma/ako_ esite_2007_webbiversio.pdf Paikallinen maaseudun kehittämisohjelma Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle ohjelmakaudella Visio, strategia ja toimenpiteet. Rajupusu Leader ry s. Visio,%20strategia%20ja%20tavoitteet.pdf Piällysmies ry -toimintaryhmän kehittämissuunnitelma ohjelmakaudelle Piällysmies ry s. Puutarhayritysrekisteri Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus s. Rakennemuutoskatsaus Kuntaliitto s. hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p h. pdf Teollisuuden alue- ja toimialatilasto ja aluetilinpitotilasto. Tilastokeskus, Tilojen lukumäärä ja tuotantosuunnittaiset myyntitulot. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Veej jakajan kehittämisohjelma vuosille Veej jakaja ry s. doc Yritysten kehittämistarpeet yrityshaastattelujen pohjalta. Ekoneum ry Moniste 20 s.

17 LIITTEET ELINTARVIKEJALOSTUSYRITYKSET MAAKUNNITTAIN LIITE 1 Taulukko 1. Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset maakunnittain ja toimialoittain vuonna 2007 (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Teurastus ja Kalan- Vihannesten Maidon Mylly- Leipomo- Juomien Muiden Yhteensä lihan- jalostus sekä jatko- tuotteiden toiminta valmistus elintarvikjalostus marjojen ja jalostus valmistus keiden hedelmien jalostus jalostus Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %

18 Taulukko 2. Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset maakunnittain ja kokoluokittain vuonna 2007 (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Henkilöstö < > 50 Yhteensä Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %

19 ALKUTUOTANNON NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA LIITE 2 Alla olevan taulukon lähteet ovat Maatilatilastollinen vuosikirja 2006, Puutarhayritysrekisteri 2005, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Tilastokeskus sekä Etelä-Savon TE-keskus. Alkutuotannon luvut ovat vuodelta 2005, jollei toisin mainita. Taulukossa esitetyt tulot ovat bruttotuloja ilman arvonlisäveroa. ALKUTUOTANNON NYKYTILA aktiivitiloja kpl työllisiä kpl, viljelijöiden keski-ikä 49,8 vuotta peltoala yhteensä ha (keskimäärin 22,3 ha/tila) viljelty ala ha luomutiloja 244 kpl (osuus tilojen kokonaismäärästä 6,8 %) peltoala ha (7,9 % kokonaispeltoalasta) peltoa keskimäärin 23,2 ha / tila tulot yhteensä 268,51 milj. euroa myyntitulot 76,74 M tulotuet 61,83 M metsätulot 60,85 M sivuansio / liitännäiset 69,10 M vuonna 2007 tukea hakeneita tiloja kpl MAIDONTUOTANTO tiloja kpl lehmiä kpl (keskimäärin 16,1 lehmää / tila) tuotanto 128,8 milj. l maitoa (keskimäärin l / maidonlähettäjä, 5,6 % koko maan tuotannosta) myyntitulot 45,60 M NAUDANLIHANTUOTANTO tiloja 367 kpl eläimiä (poisluettuna lypsylehmät) yhteensä kpl tuotanto 3,4 milj. kg (lypsylehmien lihantuotanto lisää määrää 1,4 milj. kg) myyntitulot 9,90 M SIANLIHANTUOTANTO tiloja 66 kpl lihasikoja yhteensä kpl tuotanto 2,8 milj. kg myyntitulot 3,63 M MUU LIHANTUOTANTO myyntitulot 3,56 M SIIPIKARJA tiloja 100 kpl eläimiä yhteensä kpl (ml. munivat kanat ja kananpoikaset) kalkkunanlihan tuotanto 1,2 milj. kg kananmunien myyntitulo 0,14 M VILJANTUOTANTO tiloja 721 kpl viljelyala ha tuotanto 72,4 milj. kg myyntitulot 2,00 M PUUTARHATUOTANTO yrityksiä yhteensä 436 kpl avomaan vihanneksia viljeli 160 yritystä viljelypinta-ala 668 ha tuotanto 12,9 milj. kg marjoja viljeli 309 yritystä viljelypinta-ala 705 ha tuotanto 1,2 milj. kg kasvihuonevihanneksia (ml. ruukkuvihannekset) tuotti 32 yritystä tuottoala m2 tuotanto oli kg KALAKETJU 50 ammattikalastajaa (kalastuslain mukaisia) vuonna

20 YRITYSHAASTATTELUJEN YHTEENVETO LIITE 3 Liitteeseen on koottu Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa ( ) tehdyn haastattelututkimuksen tuloksia yritysten nykytilasta ja kehittämistarpeista. Vastaukset saatiin 117 yritykseltä. 18 Kuva 1. Haastatteluun vastanneiden yritysten toimialat. Jokainen toimiala voi sisältää tuotantoon, jalostukseen tai markkinointiin keskittyneen yrityksen. Kuva 2. Yritysten liikevaihdot vuosina 2000 ja 2004 sekä yrittäjien ennustamat liikevaihdot vuosina 2007 ja Vuoden 2000 ja 2007 arvot on saatu Ekoneumin vuonna 2001 elintarvikeklusteria varten tekemästä selvityksestä, haastateltuja yrityksiä oli 116. (Liikevaihtoluokat: 1= alle 8 500, 2 = , 3 = , 4 = , 5 = yli )

21 Kuva 3. Yritysten mahdollisuus lisätä tuotantoaan nykyisellä tila- ja laitekapasiteetilla. 19 Kuva 4. Tuotekehityksen tarpeellisuus toimialoittain.

22 Kuva 5. Markkinoinnin kehittämisen tarpeellisuus toimialoittain. 20 Kuva 6. Liiketoiminnan kehittämisen tarpeellisuus toimialoittain.

23 Kuva 7. Yhteistyön lisäämisen halukkuus toimialoittain. 21 Kuva 8. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen halukkuus toimialoittain.

24 Kuva 9. Yrityshallinnon kehittämisen halukkuus toimialoittain. 22

25 ELINTARVIKEALAN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUJA LIITE 4 TARJOAVIA TOIMIJOITA ETELÄ-SAVOSSA Koulutuspalvelut: Etelä-Savon ammattiopisto PL 165, MIKKELI Puh. (015) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto PL 12, Pohjolankatu 4-6, SAVONLINNA Puh. (015) , fax. (015) Pieksämäen ammattiopisto Kuusitie 41, PIEKSÄMÄKI Puh , fax Bovallius-ammattiopisto Pyhityntie 45, PIEKSÄMÄKI Puh Korkeakouluopetus sekä tutkimus- ja kehityspalvelut: Mikkelin ammattikorkeakoulu PL 181, MIKKELI Mikkeli, Patteristonkatu 3, puh. (015) Savonlinna, Savonniemenkatu 6, puh. (015) Pieksämäki, Metsäopistontie 100, puh Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015) Helsingin kauppakorkeakoulu, Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Lönnrotinkatu 5, MIKKELI Puh. (015) , fax (015) Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh , fax Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mikkeli Karilantie 2A, MIKKELI Puh. (03) , fax (015) Elintarvikealan kehityspalvelut: ProAgria Etelä-Savo Mikonkatu 5, MIKKELI Puh , fax Ekoneum Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mikkeli Mikkelin ammattikorkeakoulu Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh , fax. (015) Mikkelin yliopistokeskus Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulu, Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin yksikkö Kuopion yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Lönnrotinkatu 5, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015)

26 Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus, Joensuun yliopisto Matkailun verkosto-osaamiskeskus, MOSKE PL 126, Kuninkaankartanonkatu 5, SAVONLINNA Puh. (015) , fax.: (015) skk.joensuu.fi Leader-toimintaryhmät Veej jakaja ry Mikonkatu 5, MIKKELI Puh. (015) RAJUPUSU LEADER ry Juvantie 2, JUVA puh. (015) leader.rajupusu.fi Piällysmies ry Kerimäentie 10, KERIMÄKI Puh Miset Oy Patteristonkatu 2 C, MIKKELI Puh Savonlinnan seudun yrityspalvelut Olavinkatu 27 D, SAVONLINNA Puh. (015) , fax. (015) Pieksämäen yrityspalvelut PL 125, PIEKSÄMÄKI Puh. (015) , fax (015) Miktech Mikkelin teknologiakeskus Oy Graanintie 5, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015) Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo Patteristonkatu 2 C, MIKKELI Puh Rahoitus- ja kehityspalvelut: TE-keskus Etelä-Savo Mikonkatu 3 ja 5, MIKKELI Puh Teknologiakehittämiskeskus Tekes Etelä-Savon TE-keskus, Teknologian kehittämisosasto PL 164, Mikonkatu 5, MIKKELI Puh , fax Finnvera Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, MIKKELI Puh Yrityssuomi Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015)

27

28

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot