ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA

Transkriptio

1

2

3 ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma Mikkeli 2008

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Tausta Elintarvikealan rooli Etelä-Savon elinkeinoelämässä Ohjelman työstäminen Elintarvikeohjelman liityntä muihin ohjelmiin ja strategioihin Ohjelman tavoite ja tarkoitus Elintarvikealan tilanne ja yritysten tarpeet Vain muutos on pysyvää Maakunnan mahdollisuudet ja vahvuudet käyttöön Etelä-Savon elintarvikealan visio ja strategiset tavoitteet Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet Palvelutuotteistaminen Lähituotteiden toimintamallit Kestävyys ja kannattavuus Yritysten jatkuvuus Osaamisen turvaaminen Ohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet Elintarvikejalostusyritykset maakunnittain Alkutuotannon nykytila Etelä-Savossa Yrityshaastattelujen yhteenveto Elintarvikealan koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoavia toimijoita Etelä-Savossa Kuvat: Ekoneumin arkisto/sanna Kauppinen ja Marjo Särkkä-Tirkkonen, Leipätiedotus ry, Sanna Peurakoski/Kotimaiset kasvikset ry, Jukka Rajala Takakannen kartta: Työhuone/Tuula Virtanen Paino: Teroprint Oy, Mikkeli, 2008

5 TIIVISTELMÄ Kädessäsi on Erinomaista Ekomaakunnasta, Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma vuosille Ohjelmatyö käynnistettiin keväällä 2007 elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin aloitteesta. Alueellinen elintarvikeohjelmatyö on osa valtakunnallista Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa Ruoka-Suomi työtä, josta Etelä-Savossa vastaa Ekoneum ry. Rahoitus ohjelmatyöhön saatiin Mikkelin Seudun aluekeskusohjelmasta (MAKE ). Etelä-Savossa elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on merkittävä. Vuonna 2004 yksin elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo oli 29,5 miljoonaa euroa eli 5,3 % Etelä-Savon koko teollisen tuotannon jalostusarvosta. Tällä hetkellä maakunnassamme toimii 114 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Etelä-Savo on vahva matkailun ja vapaa-ajan asumisen maakunta. Eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet ovat osa alueen imagoa ja luovat matkailuelämyksiä. Ruokapalveluja ja elintarvikkeita tulisi kehittää myös osana vesistö-, kulttuuri- ja hyvinvointiteemojen matkailutuotteita, tapahtumia ja palveluja. Alueen monipuolinen raaka-ainepohja voi palvella sekä ammattikeittiöiden että vähittäiskauppojen ja niiden asiakkaiden tarpeita. Ekomaakunnallamme on mahdollisuudet kehittää kestävistä tuotantotavoista tärkein kilpailuvalttinsa. Tämä edellyttää kuitenkin edistyksellistä tuotantotekniikkaa, ylivertaisia tuotteita ja ennen kaikkea vahvaa verkostoitumista ja kumppanuutta ketjun joka vaiheessa. Luomuruoan suosion vahvistuminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti luo markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa ja heillä on omat erityistarpeensa. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit ovat lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Maakuntamme yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja muut tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot ovat kansainvälisesti hyvin verkostoituneita. Tämä mahdollistaa myös alan osaamisen vaihdon ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä tiivistämällä ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan saavuttaa kilpailuetua koko elintarvikeketjuun. Alueemme elintarvikealan kehittymisen ja vahvistumisen kannalta tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita ovat yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien löytäminen eläkkeelle jäävien tilalle. Ekoneumin tekemässä haastattelututkimuksessa yritykset mainitsivat tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi tuotekehityksen sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen. Kehittämisohjelman visio on Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen ja vuosien kehittämistyö keskittyy viiteen strategiseen tavoitteeseen: 1. Palvelutuotteistaminen 2. Lähituotannon toimintamallien kehittäminen 3. Kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen 4. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen. 5. Osaamisen turvaaminen Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kannattavammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ohjelmassa esitetään ehdotuksia konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, mutta siinä on pyritty säilyttämään myös riittävä väljyys.pitkän ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä ja toimialan sisällä voi tapahtua ennakoimattomiakin muutoksia, joihin on pystyttävä reagoimaan. Ohjelman toteutumista seuraa maakuntaryhmä, jonka tehtävänä on edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja varmistaa aktiivinen yhteistyö. Ryhmässä pohditaan kehittämistarpeita, ideoidaan hankkeita, arvioidaan ohjelman toteutumista sekä jaetaan kokemuksia toteutetuista hankkeista. Ohjelmatyötä koordinoi valmisteluryhmä. Varsinaiseen ohjelmatyöhön kutsuttiin kattavasti mukaan kaikkien seutukuntien Mikkelin, Juvan, Savonlinnan ja Pieksämäen elintarvikeyrittäjät, ammattikeittiöt, kauppa, rahoittajat, ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo. Esitän erityiskiitokseni valmisteluryhmän puolesta kaikille strategian valmisteluun osallistuneille ja omasta puolestani myös valmisteluryhmälle. Mikkelissä Sari Mäkinen-Hankamäki toiminnanjohtaja Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum 3

6 1 TAUSTA 1.1 Elintarvikealan rooli Etelä-Savon elinkeinoelämässä Etelä-Savo kuuluu maamme alkutuotantovaltaisiin maakuntiin. Elintarviketuotannon osuus on 5,5 % koko tuotantorakenteesta. Etelä-Savon elintarviketuotanto on positiivisella kasvu-uralla; sen kasvuvaikutus on ollut maakuntien korkein ajanjaksolla (Rakennemuutoskatsaus 2007). Elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on merkittävä. Etelä-Savossa maa- ja riistatalous tarjosi työpaikkaa vuonna 2005, josta yrittäjiä oli ja palkansaajia Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus tarjosi 905 työpaikkaa, sisältäen 62 yrittäjää ja 843 palkansaajaa. Ravitsemistoiminnassa elintarvikeketju työllisti 884 henkilöä vuonna 2004 (Tilastokeskus). Lisäksi elintarvikeketju työllisti tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kuljetuksissa. Vuonna 2004 Etelä-Savon elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo oli 29,5 miljoonaa euroa, joka oli 5,3 % Etelä-Savon koko teollisen tuotannon jalostusarvosta. Etelä-Savossa toimi 114 elintarvikealan yritystä vuonna Taulukossa 1 on jaoteltuna Etelä-Savon elintarvikkeita jalostavat yritykset toimialoittain. Yritykset ovat pääosin pieniä ja yli 80 % niistä sijaitsee maaseutualueella. Liitteessä 1 on esitetty valtakunnallinen tilanne. Taulukko 1. Etelä-Savon elintarvikeyritykset toimialoittain ja kokoluokittain vuonna 2007 (Lähde: Ekoneum) 0-4 henkeä 5 9 henkeä henkeä henkeä > 50 henkeä Yhteensä 4 Teurastus ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Myllytuotteiden valmistus Leipomotoiminta Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus 9 9 Yhteensä

7 1.2 Ohjelman työstäminen Etelä-Savon ensimmäinen elintarvikealan kehittämisohjelma laadittiin vuonna Ohjelma kattoi vuodet ja se päivitettiin keväällä Ohjelma loi pohjan useille elintarvikealan kehittämisprosesseille ja hankkeille. Uuden ohjelman valmistelu käynnistettiin keväällä 2007 elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin aloitteesta. Ekoneum toimii kolmen jäsenorganisaationsa, Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Mikkelin muodostamana yhteistyöelimenä. Ekoneum toimii valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän vastuutahona Etelä-Savossa. Alueellinen elintarvikeohjelmatyö on osa valtakunnallista Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa Ruoka-Suomi työtä. Rahoitus ohjelmatyöhön saatiin Mikkelin Seudun aluekeskusohjelmasta (MAKE ). Valmisteluryhmä aloitti ohjelmatyön huhtikuussa Ryhmän jäsenet olivat tutkimusjohtaja Pirkko Gröhn Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksesta, vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi MTT Mikkelin toimipisteestä, kehittämispäällikkö Hanna-Maija Väisänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, projektiassistentti Riina Tuominen Ekoneumista ja toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki Ekoneumista. Ryhmään kutsuttiin mukaan strategiatyön ohjaukseen erikoistunut konsultti Paul Silfverberg Planpoint Oy:stä. Ohjelmatyön taustaksi valmistui keväällä 2007 haastattelututkimus koko maakunnan elintarvikeyritysten toiminnasta ja tarpeista. Kesäkuukausien aikana valmisteluryhmä teki ohjelmatyön pohjaksi sidosryhmäanalyysin, yrityshaastattelujen tuloksena saadun yritysten kehittämistarveselvityksen, analyysin toimintaympäristön muutostekijöistä, alustavan SWOT-analyysin sekä ohjelman sisältörungon luonnoksen. Tämän jälkeen työhön kutsuttiin mukaan kattavasti kaikkien seutukuntien Mikkelin, Juvan, Savonlinnan ja Pieksämäen elintarvikeyrittäjät, ammattikeittiöt, kauppa, rahoittajat, ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo. Näiden toimijoiden työpanos konkretisoitui ohjelman laatimisprosessin kehittämisseminaarissa Mikkelissä. Tilaisuudessa käytiin edellisen ohjelman arviointikeskustelu ja ryhmätöissä määriteltiin alkutuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin kehittämiskohteet, joita täydennettiin ja priorisoitiin sähköpostikyselyn avulla. Syys-lokakuussa valmisteluryhmä työsti ohjelman vision, strategiset tavoitteet ja käytännön toimenpideehdotukset. Näiden pohjalta kirjoitettiin ensimmäinen ohjelmaluonnos, joka esiteltiin toisessa kehittämisseminaarissa Tilaisuudessa saatu palaute huomioitiin kirjoitustyössä. Lisäksi seminaarissa ideoitiin toimenpiteitä ja keskusteltiin visiosta. Uusi ohjelmaluonnos taitettiin tammikuussa 2008 ja se lähetettiin lausunnolle sidosryhmille, jonka jälkeen tehtiin viimeistely. Ohjelmatyöhön osallistuneita pyydettiin nimeämään edustajansa ohjelman seurantaryhmään. Lopullinen ohjelmaversio painettiin ja julkistettiin maaliskuussa Elintarvikeohjelman liityntä muihin ohjelmiin ja strategioihin Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma tukeutuu seuraaviin ohjelmiin: Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelma Etelä-Savon Maakuntaohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä siihen liittyen: Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Etelä-Savon paikallisten Leader-toimintaryhmien kehittämissuunnitelmat: o Piällysmies ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma o Veej jakaja ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma o Rajupusu Leader ry:n paikallisen Leadertoimintaryhmän kehittämissuunnitelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Mikkelin seudun aluekeskusohjelma (MAKE) Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelma Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen valtakunnallinen strategia vuosille (Ruoka Suomi-työryhmä) Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Etelä-Savon väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy. Lisäksi vapaa-ajan asutus ja osa-aika-asuminen yleistyvät, hyvin-

8 vointipalvelujen tarve kasvaa ja osittainen työvoimapula lisääntyy. Etelä-Savon menestys perustuu muun muassa luonnonmukaisuuteen ja valituille aloille erikoistuneeseen ylivoimaiseen osaamiseen. Kestävän kehityksen periaatteita tulisi ottaa toiminnoissa huomioon, mutta kestävää kehitystä tulisi myös tuotteistaa (mm. ympäristöteknologia, luomutuotanto, ympäristökasvatus, luontopalvelut). Kehittämistoimenpiteet ja -resurssit tullaan suuntaamaan valituille avainklustereille: metsät ja puu, metalli, matkailu, elintarviketalous, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, kulttuuri ja hyvinvointi. Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille mukaan elintarvikkeiden jalostuksen yleisiä vahvuuksia Etelä-Savossa ovat puhdas luonto/raaka-aine ja eläintautien vähäisyys. Puhdas metsäluonto mahdollistaa laadukkaiden keräilytuotteiden saatavuuden. Etelä-Savossa on myös luomutuotteiden jatkojalostuksen erikoisosaamista. Pienet paikallismarkkinat edellyttävät jalostettujen elintarvikkeiden markkinointia alueen ulkopuolella. Toisaalta matkailu ja runsas vapaa-ajan asutus laajentavat varsinkin sesonkiaikoina merkittävästi paikallista asiakaskuntaa. Suunnitelmaan valituista painopisteistä puutarhataloutta kehitetään niin, että Etelä-Savon asema puutarhakasvien viljelyn ja jatkojalostuksen vahvana alueena säilyy. Maaseutumatkailun kannattavuutta kehitetään niin, että alueen asema maan johtavana maaseutumatkailumaakuntana vahvistuu. Lisäksi maaseudun pienyritykset kehittävät toimintaansa ja niiden liiketoiminnan kannattavalle kasvulle luodaan edellytyksiä. Piällysmies-toimintaryhmän kehittämissuunnitelmassa todetaan mahdollisuus toimia Itä-Suomen kalataloustoimintaryhmänä. Veej jakajan kehittämissuunnitelmassa on nostettu vahvasti esiin pienyritystoiminnan kehittäminen, jossa painopistealueena on pienyritysten toimintaympäristö, yritysten verkostoituminen sekä yrittäjyyskulttuurin kehittäminen. Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma ohjelmakaudella keskittyy yrittäjyyden edistämiseen. Elintarvikkeiden osalta nähdään, että lähiruoalla ja paikallisilla elintarvikkeilla on kansainvälistyvässä ja keskittyvässä elintarviketuotannossa tietty sosiaalinen tilaus. Tuotannon keskittyessä Suomessa entistä harvempien käsiin, syntyy alalle luonnostaan markkinarakoja perinteisille ja paikallisille elintarvikkeille ja lähiruoalle Ohjelman tavoite ja tarkoitus Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarviketuotantoketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan koulutetun ja osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kustannustehokkaammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ohjelmassa esitetään ehdotuksia konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, mutta siinä on pyritty säilyttämään myös riittävä väljyys. Pitkän ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä ja toimialan sisällä voi tapahtua ennakoimattomiakin muutoksia, joihin on pystyttävä reagoimaan. Maakunnan elintarviketalouden kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alkutuotannon osalta tehdään vastaava kehittämisohjelma. Se keskittyisi raaka-ainetuotantoon eli maatalouteen ja linkittyisi Erinomaista Ekomaakunnasta -ohjelmaan.

9 2 ELINTARVIKEALAN TILANNE JA YRITYSTEN TARPEET Edellisen elintarviketalouden kehittämisohjelman visiona oli Laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella. Ohjelmaa arvioitiin yleiskeskusteluna ensimmäisessä kehittämisseminaarissa Keskustelussa käsiteltiin edellisen ohjelmakauden onnistumisia sekä pohdittiin elintarvikealan olemassa olevia ongelmia, jotka tulisi ottaa huomioon uutta ohjelmaa laadittaessa. Onnistumiset: marja- ja hunajayrittäjät ovat verkostoituneet, mikä on sekä lisännyt hyvinvointi- ja erikoistuotteiden määrää että parantanut niiden markkinointia luomu- ja lähiruoan arvostus on kasvanut yrttien ja ruukkusalaatin tuotannon osaaminen on huippuluokkaa vihannes- ja liha-aloille on syntynyt kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä kärkiyritysten tunnettavuus alueella ja Suomessa laajemminkin on parantunut yhteistyö on lisääntynyt sekä elintarvikeketjun eri tasojen että alan yritysten ja muiden toimijoiden välillä Ongelmat ja puutteet: tuotekehitys ei ole riittävästi pystynyt vastaamaan kuluttajien tarpeisiin, ammattikeittiöt on unohdettu kokonaan kärkiyrityksiä ei ole syntynyt lisää eivätkä nykyiset tarjoa vetoapua pienemmille jatkojalostuksessa käytetään tuontiraakaaineita silloinkin kun paikallisen raaka-ainetuotannon potentiaali on hyvä tuotteiden jalostusaste on monilla yrityksillä alhainen luomutuotanto ja -jalostus eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla keruutuoteyrittäjyys ei houkuttele kannattavuusongelmien vuoksi ammattikeittiöillä ei ole riittävästi tietoa potentiaalisista alueen tuotteista verkostoituminen ei ole edistynyt toivotusti logistiikkaongelmat ovat yleisiä 7 Kuva 1. Haastattelututkimuksiin osallistuneiden eteläsavolaisten yrittäjien ikäjakauma vuosina 2001 ja (Lähteet: Ekoneumin haastattelututkimus elintarvikeklusteria varten 2001, Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeen haastattelututkimus)

10 Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa ( ) selvitettiin 117 yritykselle kohdennetun haastattelututkimuksen avulla yritysten tämän hetkisiä kehittämistarpeita. Yrittäjien ikääntyminen ja uusien yrittäjien löytäminen ovat alan merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita. Haastattelussa selvitettiin yrittäjien ikäjakaumaa sekä mahdollista sukupolvenvaihdoksen toteutumista. Kuvasta 1 nähdään, että yli 56-vuotiaiden yrittäjien määrä on selvästi kasvanut vuodesta 2001 vuoteen Haastattelututkimuksen mukaan suurimmalla osalla yrityksiä sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen, vaikka nykyinen yrittäjä alkaa lähestyä eläkeikää. Sukupolvenvaihdoksen aikoo toteuttaa tai se on ajankohtainen lähimmän viiden tai kymmenen vuoden aikana 37 yrityksessä. Haastatelluista yrityksistä 68 %:lla on jatkaja tiedossa. Erityisesti maatalouskytkentäisissä yrityksissä ei ole tiedossa halukkaita jatkajia. Kuva 2 esittää yritysten itsensä kokemia kehittämistarpeita. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat tuotekehitys sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen. Tarpeita tarkasteltaessa on muistettava, että haastattelussa annettiin valmiit vastausvaihtoehdot. 8 Kuva 2. Haastattelututkimuksessa yritysten esiin tuomat kehittämistarpeet (Lähde: Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeen haastattelututkimus) 3 VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ Elintarvikealan toimintaympäristössä on tapahtumassa monia muutoksia. 1. Alkutuotanto Tilojen määrä alenee, tilakoko kasvaa ja tilat erikoistuvat. Tämä lisää kuljetuskustannuksia, kausityövoiman tarvetta ja vaatii yrittäjiltä itseltään hyvää liiketoimintaosaamista. Kilpailu ruoantuotantoon käytettävästä peltoalasta lisääntyy bioenergiaksi viljeltävien kasvien viljelypintaalan lisääntyessä. EU:n laajentuessa raaka-aineiden tuonti saattaa lisääntyä ja polkea tuottajahintoja alas. Alkutuotannon kannattamattomuuden ja tukirahoituksen lyhytnäköisyyden vuoksi tilojen määrä vähenee, mikä kiihdyttää työperäistä muuttoa taajamiin. Tämän seurauksena kylien elinvoimaisuus katoaa ja infrastruktuuri heikkenee. 2. Talous ja markkinat Yleinen taloudellinen kasvu ja tehokkuus sekä verotuksen aleneminen säilyttävät kuluttajien ostovoiman hyvänä. Tämä luo mahdollisuuksia luomutuotannolle ja muille erikoistuotteille, mutta se voi myös vahvistaa roskaruokakulttuuria ja kasvattaa tuontiruoan kysyntää. Markkinahintamekanismi ei toimi Suomessa ja maataloustulo on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan. EUtukirahoituskaudet lähenevät loppuaan, joten kehitystä ei voi rakentaa niiden varaan. Maatalous on kuitenkin tärkein ihmisiä maaseutuun sitova elinkeino. Vain suomalainen elintarviketeollisuus saa lisäarvoa kotimaisesta raaka-aineesta. Kilpailu kiristyy edelleen ja äärimmäisen keskittynyt kauppa kilpailuttaa yrityksiä kannattavuuden rajoille. Tuotteen hyllytilan säilyttäminen vaatii yritykseltä myös entistä suurempia markkinointipanoksia.

11 Kaupan logistiikka tehostuu entisestään. Tukkuja on yhä harvemmassa ja valikoimat perustuvat tarkkaan menekki- ja kustannusanalyysiin. Pitkä logistiikkaketju edellyttää tuotteilta pitkiä säilyvyysaikoja. Samalla tarjoutuu mahdollisuus korostaa lähellä tuotetun tuoreutta. Yhteiskunta polarisoituu ja kuluttajat eriytyvät, jolloin kysyntään vaikuttaa samanaikaisesti useita vastakkaisia trendejä: terveystietoiset, lähituotefanit, pitsa purilaiskulttuuri ym. Syntyy mahdollisuuksia suunnata tuotteita eri kuluttajaryhmille kuten ympäristö- ja terveystietoisille, ikääntyneille, pienperheille ja maahanmuuttajille. Etelä-Savossa mahdollisuuksia luovat erityisesti matkailijoiden ja mökkiläisten sekä venäläisten kävijöiden tarpeet. Turvallisuus- ja terveellisyyshakuisuus lisäävät terveystuotteiden ja terveellisen ruoan kysyntää. Näitä ovat esim. kaura-, ruis- ja kokojyvätuotteet, kasvisruoka ja kevyet lihatuotteet. Turvallisuushakuisuus tarkoittaa myös elintarvikeomavaraisuuden varmistamista. Valmiin ja helpon ruoan vastakohtana vastuullinen kuluttaminen luo vaateita ruoan alkuperän ja tuotantotavan tuntemiselle. Eettisesti kestävän tuotannon vaatimukset tukevat luomu- ja geenimanipulaatiosta vapaan tuotannon suosimista. 3. Teknologia EU ja internet ovat avanneet rajat. Uusi teknologia on kansainvälistä, mutta usein myös kallista, minkä vuoksi pk-yrityksillä on vaikeuksia hyödyntää sitä. Sen käyttöönotto ja kunnossapito ovat usein ongelmallisia, mutta samalla uudet ratkaisut voivat tarjota myös pk-yrityksille tasaveroiset mahdollisuudet mm. tehokkaampaan tuotantoon, omavalvontaan, logistiikkaan ja markkinointiin. Myös kaupan järjestelmät edellyttävät ajantasaisuutta ja tehokasta toimintaa, mikä on sekä haaste että mahdollisuus kaikille toimijoille. Käyttötarkoitukseensa sopivan teknologisen ratkaisun löytäminen on haasteellista, sillä puolueetonta tietoa on vaikea saada. Tämän seurauksena kallista teknologiaa voi olla vajaakäytössä. Teknologian monimutkaistuminen lisää myös sen haavoittuvuutta muun muassa sen vuoksi, että tarvittavaa erikoisosaamista on vaikea saada pienyrityksiin. Riippuvuus laitetoimittajista voi myös kasvaa. 4. Institutionaaliset tekijät Ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä kaupunkeihin ja maaseudun tyhjeneminen jatkuu. Tyhjenevä maaseutu pusikoituu ja maaseudun infrastruktuuri rapistuu. Tämä heikentää maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksia yleisesti ja myös maaseudun matkailullista käyttöarvoa. EU-harmonisointi tuo elintarvikelainsäädäntöön lisävaatimuksia, joiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia on vaikea siirtää tuotteiden hintaan. Vaatimusten täyttäminen voi olla ongelmallista erityisesti pienissä yrityksissä. Väestön siirtyessä Etelä-Suomeen uhka koulutuspaikkojen vähentämisestä alueellamme kasvaa. Vain hyvällä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on mahdollista houkutella alueella koulutettua työvoimaa alueen työpaikkoihin. Elintarviketeollisuus pyrkii keskittymään ja sijoittumaan lähemmäs markkinoita ja kuluttajia. Kuntien yrittäjäystävällinen asenneilmasto, työvoiman hyvä saatavuus ja toimivat logistiset ratkaisut voivat kuitenkin vetää yrityksiä alueelle. 5. Ympäristö Ympäristöasiat ovat esillä yhä vahvemmin poliittisessa keskustelussa ja ympäristövaatimukset lisääntyvät koko elintarvikealan tuotantoketjussa. Tuotantoprosesseja on kehitettävä yhä kestävämpään suuntaan ja mm. jätteiden käsittely tulee vaatimaan lisäinvestointeja, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa ruoan tuotantohäiriöitä, jolloin ruoan saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Viljelyssä uhkiin on syytä varautua kasvilaji- ja lajikevalikoimaa sopeuttamalla. Toisaalta voi avautua mahdollisuus kokonaan uusien lajien viljelyyn. 6. Sosio-kulttuuriset tekijät Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Tämä luo uusia markkinoita esimerkiksi senioreille räätälöidyille nostalgiatuotteille. Myös kotipalveluiden välittämät ateriat voivat olla uuden tuotekehityksen kohde. Yksin asuvien määrä ja suurten uusperheiden määrä kasvaa. Normaalien pakkauskokojen lisäksi on tarvetta sekä pienille että suurille pakkauksille. Ikääntyvät yrittäjät tarvitsevat yrityksille jatkajia. Vaikka koulutustaso nousee, korkeasti koulutetut karsastavat yrittäjyyttä ja hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön. Elintarvikeyritysten määrä saattaa laskea, sillä moniyrittäjyydessä elintarvikejalostus jätetään usein ensimmäisenä pois sen raskauden, sitovuuden ja huonon tuottavuuden vuoksi. Laajeneva matkailu Suomeen ja maailmalle sekä maahanmuuttajaväestön kasvu lisäävät kansainvälistymistä. Tämä luo mahdollisuuksia uusille palvelutuotteille kuten räätälöidyille ruokapalveluille ja erilaisille erikoistuotteille. Maahanmuuttajat voivat toimia sekä asiakkaina että yrittäjinä. 9

12 4 MAAKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA VAHVUUDET KÄYTTÖÖN 10 Etelä-Savolla on edellytykset kehittää kestävistä tuotantotavoista tärkein kilpailuvalttinsa Ekomaakunnan on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja laitettava luomuketjunsa kuntoon Etelä-Savossa tuotetaan puhtaassa ympäristössä monipuolisesti laadukkaita raaka-aineita: maitoa, lihaa, viljaa, vihanneksia, marjoja, yrttejä ja kalaa. Maa- ja metsätalouspainotteisuus ja teollisuuden vähäisyys ovat pitäneet maakunnan ympäristön muuhun maahan verrattuna puhtaana. Etelä-Savossa on valtakunnan tasolla merkittäviä tuotannon keskittymiä, esim. luomumaito, lehtivihannekset, marjat, kumina, ruukkusalaatit ja -yrtit. Etelä-Savossa on myös vahvaa luomuosaamista. Maakunnassa viljellään huomattava osa valtakunnan luomuporkkanasta, -sipulista ja -kaalista. Niille kehitetyt jakelukanavat, verkostot ja tuotteistaminen ovat hyviä kivijalkoja muillekin luomutuotteille. Luomutuotteiden kysynnän kasvu kansainvälisillä markkinoilla on myös eteläsavolaisen elintarviketuotannon ulottuvissa. Etelä-Savon tuotantopuitteet luovat hyvän mahdollisuuden kehittää vihannes- ja marjatuotantoa kestävän kehityksen suuntaan. Tälle on myös yhteiskunnallinen tilaus maailmanlaajuisesti. Vihannestuotantoketjussa on käytössä maan edistyksellisin tekniikka, joka on ehdoton edellytys maan kärkituotannossa pysymiseksi. Eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet ovat osa alueen imagoa ja luovat matkailuelämyksiä Etelä-Savossa on vahvoja tuotemerkkejä, jotka ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja jotka ovat kaupan valikoimassa ja ammattikeittiöiden käytössä vakiintuneita. Lähi- ja luomuruoan suosion vahvistuminen kansallisesti ja kansainvälisesti luovat markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Alueen yritysten tyypillisellä koolla on myös etunsa; eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus reagoida nopeasti kuluttajien toiveisiin ja kulutusmuutoksiin. Yksilöllisille tuotteille on myös entistä enemmän kysyntää. Alueen monipuolinen raaka-ainepohja voi palvella sekä ammattikeittiöiden että vähittäistavarakauppojen ja niiden asiakkaiden tarpeita. Laaja raaka-ainepohja antaa hyvät mahdollisuudet myös matkailun ravitsemistoiminnalle. Matkailu ja vapaa-ajan asuminen tuovat lomakaudella runsaasti ostovoimaa Etelä-Savoon. Paikallinen, maukas ja ainutlaatuinen ruoka on osa matkailuelämystä. Ruokapalveluja ja elintarvikkeita tulisi kehittää myös osana vesistö-, kulttuuri- ja hyvinvointiteemojen matkailutuotteita, tapahtumia ja palveluja. Kestävä luonto- ja ympäristömatkailu tarvitsee tuekseen ekologisesti kestävää ruokaa. Kasvava matkailu ja vapaa-ajan asuminen Etelä-Savossa lisäävät myös tuotteiden tunnettuutta yli maakuntarajojen. Ikääntyville suunnatut ruokapalvelut ja elintarvikkeet mahdollisuutena Etelä-Savossa ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa entisestään ja tällä ryhmällä on myös omat erityistarpeensa. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit saattavat olla lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Eteläsavolainen luovuus osaamisella ja verkostomaisella toimintatavalla höystettynä Etelä-Savon elintarvikeketjussa työskentelevillä on monipuolista ammatillista osaamista. Palveluosaamisen vahvistaminen voisi olla Etelä-Savolle merkittävä mahdollisuus erityisesti matkailuun linkitettynä. Palveluosaamisen koulutuksessa on potentiaalia myös vientituotteeksi esimerkiksi Venäjälle. Etelä-Savon yliopistoyksiköt, ammattikorkeakoulu ja muut kehittäjäorganisaatiot ovat kansainvälisesti hyvin verkostoituneita, joka mahdollistaa myös alan osaamisen vaihdon ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä tiivistämällä ja uusia yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan saavuttaa tehokkuutta, kustannussäästöjä ja kehittää uusia liiketoimintakonsepteja. On otettava tavoitteeksi yhteisen tahtotilan löytäminen markkinointiyhteistyön kehittämiseen sekä sitouduttava siihen.

13 5 ETELÄ-SAVON ELINTARVIKEALAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET Visio: Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen Ekomaakunta: ekologista toimintamallia sovelletaan koko elintarvikeketjussa, maakunnan asema luomujohtajana vahvistuu edelleen Reilua: elintarviketuotteet on valmistettu hyvistä paikallisista tai suomalaisista raaka-aineista, ne ovat helposti jäljitettävissä ja tuotteilla on kasvot Ruokaa: korkealaatuiset tuotteet ja ateriat ovat räätälöityjä eri kohderyhmien tarpeisiin (ammattikeittiöt, erilaiset kotimaiset ja kansainväliset kuluttajaryhmät) Luovasti: tuotteet ovat innovatiivisesti kehitettyjä ja hyödyntävät Etelä-Savon perinteitä ja vahvuuksia Erikoistuen: erikoistumalla tarjotaan yksilöllisiä vaihtoehtoja massatuotannolle Strategiset tavoitteet Vuosien kehittämistyö keskittyy viiteen strategiseen tavoitteeseen: 1. Palvelutuotteistaminen: Elintarviketuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja tuotteistettu eri asiakasryhmien tarpeisiin. 2. Lähituotannon toimintamallien kehittäminen: Tuottajien, jalostajien ja asiakkaiden välille on luotu tehokkaat toimintamallit ja tuotevalikoimat lähiruoan käytön edistämiseksi. 3. Kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen: Yritysten toiminnan ekologinen, institutionaalinen ja sosiaalinen kestävyys on hyvä ja kannattavuus on turvattu. 4. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen: Yritysten menestyksellisille sukupolvenvaihdoksille on luotu edellytykset ja yritysten resurssitarpeet on turvattu. Yrityksille on tarjolla niiden tarvitsemia räätälöityjä tukipalveluita. 5. Osaamisen turvaaminen: Osaavan työvoiman saanti on turvattu yritysten kanssa yhteistyössä räätälöidyn monimuotoisen koulutuksen (ml. harjoittelut ja opinnäytetyöt) ja soveltavan yritysten kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön avulla. Luvussa 6 on esitetty kunkin strategisen tavoitteen (toimenpidekokonaisuuden) kehittämisprioriteetit sekä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. 11

14 6 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 6.1 Palvelutuotteistaminen Kohdennetut palvelutuotteet matkailuun, ammattikeittiöille, vapaa-ajan asukkaille, ikääntyville, tapahtumiin ja vientiin yrittäjät kiinteään yhteistyöhön matkailu- ja hyvinvointialan sekä tapahtumanjärjestäjien kanssa, pyritään mm. tapahtuman ja ruoan harmoniaan menut maakunnan raaka-aineista, esim. Etelä-Savo menu, luomumenu, venäläinen menu nostalgiatuotteet kaikille ikäryhmille ruoka osaksi hoivapalveluja ja omaishoitoa uusien toimintamallien luominen valmennusprosessin avulla yritysten ja ammattikeittiöiden yhteistyöhön viennissä hyödynnetään olemassa olevia vientipalveluja, vientiyhtiöitä ja vientirenkaita, esim. Food from Finland ( tuotteiden muokkaaminen kohdemaan markkinoille maakohtaista vienti- ja markkinatuntemusta avuksi käyttäen, esim. luomutuotteita Pietarin ravintoloille yrittäjien verkostoitumisen edistäminen kansainvälisesti esim. messu- ja opintomatkojen avulla 6.2 Lähituotteiden toimintamallit 12 Lähi- ja luomutuotteiden käytön edistäminen kotimaisuuden merkityksen korostaminen, esim. Aitoja makuja Etelä-Savosta tyyppinen mainonta yritysyhteistyön mahdollisuudet pk-noutotukku - tyyppisessä toiminnassa verkostoituneiden yrittäjien Ruokakassi -toimitukset esim. työpaikoille, vapaa-ajan asukkaille, kotiin, ml. luomutuotteet suoramyyntitoiminta, esim. torit vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden palvelemiseen markkinapaikkatieto kuluttajille, esim. lähiruokaopas lähiruoan merkityksen esiin nostaminen imagotyön avulla, esim. yrityksiin kytkeytyvien juttujen syöttö aktiivisesti medialle paikallistuotteiden näkyvyyden parantaminen kaupoissa ja ruokapalveluissa ruokakulttuurin esiin nostaminen kasvatuksellisessa mielessä esim. peruskouluissa ja esiopetuksessa kalaketjun toimivuuden parantaminen lähileipäketjun toimivuuden turvaaminen, esim. alueen rukiin viljelyn elvyttäminen lähiruoan kulutuksen nykytilanteen selvittäminen ja sen kehityksen seuraaminen 6.3 Kestävyys ja kannattavuus Kestävyyden vahvistaminen kestävän tuotannon menetelmät osaksi koko elintarvikeketjua luomu- ja lähiraaka-ainepohjan vahvistaminen markkinalähtöisten luomutuotteiden kehittäminen uudet energialähteet ja energiansäästötoimenpiteet, esim. leipomoiden hukkalämmön hyödyntäminen sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen (mm. energia, maanparannusaineet) Liiketoimintaosaaminen osaamisen vahvistaminen ja tukeminen räätälöidyn ryhmäkoulutuksen kautta esim. johtaminen, markkinointi, myynti, businessajattelu, edelläkävijyys, tietotekniikan ja eri ohjelmistojen mahdollisuudet mestari-kisälli-mallin, benchmarking-toiminnan ja oppisopimusjärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen yritysten hankintojen nykytilan selvittäminen, yhteistyöhakuisten yritysten yhteen saattaminen ja hankintayhteistyön vahvistaminen uusien toimintakonseptien etsiminen kärkiyritysten luomiseksi maakunnan ja valtakunnan rajat ylittävässä verkostoituneessa yhteistyössä

15 Teknologia koneiden, laitteiden ja tuotantotilojen käytön nykytilan ja yhteistyömuotojen kartoittaminen uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin tutustuminen, esim. messukäyntien ja opintomatkojen avulla Markkinointi ja logistiikka yhteisen tahtotilan löytäminen ja siihen sitoutuminen markkinayhteistyön kehittämisessä, kohteina esim. logistiikka, pakkaukset, tiedotus, konsulenttitoiminta yritysten markkinoinnin tukeminen järjestämällä kohtaamisia eri asiakasryhmien kanssa uusien toimintamallien luominen yritysten ja kaupan yhteistyöhön valmennusprosessien avulla lähi- ja luomutuotteiden markkinointiin panostaminen elintarvike- ja logistiikkayritysten yhteiset työpajat, logistiikkamahdollisuuksien ja yritysyhteistyön hyödyntäminen yhteisten laatukriteerien määrittäminen eri toimijoiden kesken 6.4 Yritysten jatkuvuus Elintarvikeyrittäjyyden mahdollistaminen eläkeikää lähestyvien yrittäjien herätteleminen yrittäjävaihdoksen vaihtoehtoihin yrittäjävaihdosten neuvontapalvelujen hyödyntäminen, esim. ohjatut kohtaamiset omistajavaihdosten mahdollistaminen esim. yritysmarkkinoiden avulla 6.5 Osaamisen turvaaminen Yritysten työvoiman saannin turvaaminen koulutuksen kautta tiedonkulun ja yhteistyön vahvistaminen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä alan koulutusmahdollisuuksien markkinointi yläasteikäisille yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kesken ammattitaitoisten yrittäjien kouluttamiseksi elintarvikeyrittäjyys kiinnostavaksi nuorille tiedottamalla mm. ruoasta yleensä, ruoan kotimaisuudesta ja alan koulutuksesta sekä esittelemällä elintarvikealan tuotantoa Yrittäjien ja kehittäjien erikoisosaamisen vahvistaminen messu- ja opintomatkat toimintamalli yrityshankkeiden työstämiseen laatukoulutus elintarviketeknologiaosaamisen vahvistaminen, esim. alueellinen koulutus 13

16 7 OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Ohjelman toteutusta seuraamaan kootaan maakuntaryhmä, jossa ovat edustettuna seuraavat tahot Etelä-Savon alueelta: eri toimialojen yritykset kauppa ammattikeittiöt rahoittajat kunnat neuvonta-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot MTK Etelä-Savo alan oppilaitokset elintarvikevalvonta Ekoneum Ryhmän tehtävänä on edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja varmistaa, että yhteistyö on aktiivista. Ryhmässä pohditaan kehittämistarpeita, ideoidaan hankkeita, arvioidaan ohjelman toteutumista sekä jaetaan kokemuksia toteutetuista hankkeista. Tietoa toteutuneista hankkeista löytyy Ekoneumin internetsivustolta com. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuonna Ohjelmaa päivitetään arvioinnin pohjalta ohjelmakauden loppuajaksi. 14 LÄHTEET Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka yrityshaastattelujen tulokset. Ekoneum ry Moniste 19 s. Etelä-Savo 2025 Maakuntasuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 67: s. Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisohjelma. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli, Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Etelä-Savon maakuntaliitto, Moniste 72 s. Etelä-Savon elintarvikeyritykset toimialoittain ja kokoluokittain. Ekoneum ry, Julkaisematon tilasto. Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelma vuosille Etelä-Savon TE-keskus s. Kalayritysten lukumäärä ja EU-tukia hakeneiden tilojen lukumäärä. Suullinen tiedonanto, Etelä-Savon TE-keskus, Maatilatilastollinen vuosikirja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, s. Menestyjä luonnostaan Mikkelin Seudun aluekeskusohjelma s. fi/fi/content/tiedostot/liitteet/aluekeskusohjelma/ako_ esite_2007_webbiversio.pdf Paikallinen maaseudun kehittämisohjelma Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle ohjelmakaudella Visio, strategia ja toimenpiteet. Rajupusu Leader ry s. Visio,%20strategia%20ja%20tavoitteet.pdf Piällysmies ry -toimintaryhmän kehittämissuunnitelma ohjelmakaudelle Piällysmies ry s. Puutarhayritysrekisteri Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus s. Rakennemuutoskatsaus Kuntaliitto s. hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p h. pdf Teollisuuden alue- ja toimialatilasto ja aluetilinpitotilasto. Tilastokeskus, Tilojen lukumäärä ja tuotantosuunnittaiset myyntitulot. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Veej jakajan kehittämisohjelma vuosille Veej jakaja ry s. doc Yritysten kehittämistarpeet yrityshaastattelujen pohjalta. Ekoneum ry Moniste 20 s.

17 LIITTEET ELINTARVIKEJALOSTUSYRITYKSET MAAKUNNITTAIN LIITE 1 Taulukko 1. Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset maakunnittain ja toimialoittain vuonna 2007 (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Teurastus ja Kalan- Vihannesten Maidon Mylly- Leipomo- Juomien Muiden Yhteensä lihan- jalostus sekä jatko- tuotteiden toiminta valmistus elintarvikjalostus marjojen ja jalostus valmistus keiden hedelmien jalostus jalostus Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %

18 Taulukko 2. Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset maakunnittain ja kokoluokittain vuonna 2007 (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Henkilöstö < > 50 Yhteensä Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä %

19 ALKUTUOTANNON NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA LIITE 2 Alla olevan taulukon lähteet ovat Maatilatilastollinen vuosikirja 2006, Puutarhayritysrekisteri 2005, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Tilastokeskus sekä Etelä-Savon TE-keskus. Alkutuotannon luvut ovat vuodelta 2005, jollei toisin mainita. Taulukossa esitetyt tulot ovat bruttotuloja ilman arvonlisäveroa. ALKUTUOTANNON NYKYTILA aktiivitiloja kpl työllisiä kpl, viljelijöiden keski-ikä 49,8 vuotta peltoala yhteensä ha (keskimäärin 22,3 ha/tila) viljelty ala ha luomutiloja 244 kpl (osuus tilojen kokonaismäärästä 6,8 %) peltoala ha (7,9 % kokonaispeltoalasta) peltoa keskimäärin 23,2 ha / tila tulot yhteensä 268,51 milj. euroa myyntitulot 76,74 M tulotuet 61,83 M metsätulot 60,85 M sivuansio / liitännäiset 69,10 M vuonna 2007 tukea hakeneita tiloja kpl MAIDONTUOTANTO tiloja kpl lehmiä kpl (keskimäärin 16,1 lehmää / tila) tuotanto 128,8 milj. l maitoa (keskimäärin l / maidonlähettäjä, 5,6 % koko maan tuotannosta) myyntitulot 45,60 M NAUDANLIHANTUOTANTO tiloja 367 kpl eläimiä (poisluettuna lypsylehmät) yhteensä kpl tuotanto 3,4 milj. kg (lypsylehmien lihantuotanto lisää määrää 1,4 milj. kg) myyntitulot 9,90 M SIANLIHANTUOTANTO tiloja 66 kpl lihasikoja yhteensä kpl tuotanto 2,8 milj. kg myyntitulot 3,63 M MUU LIHANTUOTANTO myyntitulot 3,56 M SIIPIKARJA tiloja 100 kpl eläimiä yhteensä kpl (ml. munivat kanat ja kananpoikaset) kalkkunanlihan tuotanto 1,2 milj. kg kananmunien myyntitulo 0,14 M VILJANTUOTANTO tiloja 721 kpl viljelyala ha tuotanto 72,4 milj. kg myyntitulot 2,00 M PUUTARHATUOTANTO yrityksiä yhteensä 436 kpl avomaan vihanneksia viljeli 160 yritystä viljelypinta-ala 668 ha tuotanto 12,9 milj. kg marjoja viljeli 309 yritystä viljelypinta-ala 705 ha tuotanto 1,2 milj. kg kasvihuonevihanneksia (ml. ruukkuvihannekset) tuotti 32 yritystä tuottoala m2 tuotanto oli kg KALAKETJU 50 ammattikalastajaa (kalastuslain mukaisia) vuonna

20 YRITYSHAASTATTELUJEN YHTEENVETO LIITE 3 Liitteeseen on koottu Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa ( ) tehdyn haastattelututkimuksen tuloksia yritysten nykytilasta ja kehittämistarpeista. Vastaukset saatiin 117 yritykseltä. 18 Kuva 1. Haastatteluun vastanneiden yritysten toimialat. Jokainen toimiala voi sisältää tuotantoon, jalostukseen tai markkinointiin keskittyneen yrityksen. Kuva 2. Yritysten liikevaihdot vuosina 2000 ja 2004 sekä yrittäjien ennustamat liikevaihdot vuosina 2007 ja Vuoden 2000 ja 2007 arvot on saatu Ekoneumin vuonna 2001 elintarvikeklusteria varten tekemästä selvityksestä, haastateltuja yrityksiä oli 116. (Liikevaihtoluokat: 1= alle 8 500, 2 = , 3 = , 4 = , 5 = yli )

21 Kuva 3. Yritysten mahdollisuus lisätä tuotantoaan nykyisellä tila- ja laitekapasiteetilla. 19 Kuva 4. Tuotekehityksen tarpeellisuus toimialoittain.

22 Kuva 5. Markkinoinnin kehittämisen tarpeellisuus toimialoittain. 20 Kuva 6. Liiketoiminnan kehittämisen tarpeellisuus toimialoittain.

23 Kuva 7. Yhteistyön lisäämisen halukkuus toimialoittain. 21 Kuva 8. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen halukkuus toimialoittain.

24 Kuva 9. Yrityshallinnon kehittämisen halukkuus toimialoittain. 22

25 ELINTARVIKEALAN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUJA LIITE 4 TARJOAVIA TOIMIJOITA ETELÄ-SAVOSSA Koulutuspalvelut: Etelä-Savon ammattiopisto PL 165, MIKKELI Puh. (015) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto PL 12, Pohjolankatu 4-6, SAVONLINNA Puh. (015) , fax. (015) Pieksämäen ammattiopisto Kuusitie 41, PIEKSÄMÄKI Puh , fax Bovallius-ammattiopisto Pyhityntie 45, PIEKSÄMÄKI Puh Korkeakouluopetus sekä tutkimus- ja kehityspalvelut: Mikkelin ammattikorkeakoulu PL 181, MIKKELI Mikkeli, Patteristonkatu 3, puh. (015) Savonlinna, Savonniemenkatu 6, puh. (015) Pieksämäki, Metsäopistontie 100, puh Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015) Helsingin kauppakorkeakoulu, Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Lönnrotinkatu 5, MIKKELI Puh. (015) , fax (015) Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh , fax Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mikkeli Karilantie 2A, MIKKELI Puh. (03) , fax (015) Elintarvikealan kehityspalvelut: ProAgria Etelä-Savo Mikonkatu 5, MIKKELI Puh , fax Ekoneum Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mikkeli Mikkelin ammattikorkeakoulu Lönnrotinkatu 7, MIKKELI Puh , fax. (015) Mikkelin yliopistokeskus Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulu, Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin yksikkö Kuopion yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Lönnrotinkatu 5, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015)

26 Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus, Joensuun yliopisto Matkailun verkosto-osaamiskeskus, MOSKE PL 126, Kuninkaankartanonkatu 5, SAVONLINNA Puh. (015) , fax.: (015) skk.joensuu.fi Leader-toimintaryhmät Veej jakaja ry Mikonkatu 5, MIKKELI Puh. (015) RAJUPUSU LEADER ry Juvantie 2, JUVA puh. (015) leader.rajupusu.fi Piällysmies ry Kerimäentie 10, KERIMÄKI Puh Miset Oy Patteristonkatu 2 C, MIKKELI Puh Savonlinnan seudun yrityspalvelut Olavinkatu 27 D, SAVONLINNA Puh. (015) , fax. (015) Pieksämäen yrityspalvelut PL 125, PIEKSÄMÄKI Puh. (015) , fax (015) Miktech Mikkelin teknologiakeskus Oy Graanintie 5, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015) Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo Patteristonkatu 2 C, MIKKELI Puh Rahoitus- ja kehityspalvelut: TE-keskus Etelä-Savo Mikonkatu 3 ja 5, MIKKELI Puh Teknologiakehittämiskeskus Tekes Etelä-Savon TE-keskus, Teknologian kehittämisosasto PL 164, Mikonkatu 5, MIKKELI Puh , fax Finnvera Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, MIKKELI Puh Yrityssuomi Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI Puh. (015) , fax. (015)

27

28