RILAINEN NUMERO 3 L O K A K U U EUROOPAN AIKAAN. Amiraali Juhani Kaskealan haastattelu s.4. Porilainen-lehti verkossa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RILAINEN NUMERO 3 L O K A K U U 2 0 0 3 EUROOPAN AIKAAN. Amiraali Juhani Kaskealan haastattelu s.4. Porilainen-lehti verkossa: www.mil."

Transkriptio

1 P RILAINEN EUROOPAN AIKAAN Amiraali Juhani Kaskealan haastattelu s.4 NUMERO 3 L O K A K U U Porilainen-lehti verkossa: 1

2 Porilainen ajan sykkeessä Aliupseerioppilas Jaana Hirvonen voitti sotilaiden SM-tittelin s. 44 P RILAINEN SISÄLTÖ Porilainen-lehti verkossa: 4 Euroopan aikaan 8 Nordic Peace historiaa 9 Porilaisen päiväkirja 11 Kolumni 13 Juhlava valatilaisuus Uudessakaupungissa 14 Varastointijärjestelyt siirtyivät uudelle vuosituhannelle 18 Maakunnat havittelevat maavoimien esikuntaa 20 Maavoimat ovat voimakkaan kehityksen kohteena 24 Asuntojen ostorynnäkkö yllätti Kruunuasunnot 26 Mika Lundelinin uskomaton urakehitys 27 Parempi katsoa kuin katua 28 Jotostelu on mukavaa itsensä kiusaamista 29 Naisten osuus kasvaa maanpuolustuskursseilla 30 Varusmiehenä ja pappina varusmiesten joukossa 31 Keittotaitoa metsän siimeksessä 32 Erna-2003, hieman erilainen urheilukomennus Virossa 34 Haikeita muistoja ja juhlan aikaa 36 Varustus joka lähtöön 38 Sotkun lämpöä puomien takana 40 Säkylässä 40 vuotta 42 PMMP ja Mariska Säkylässä 44 Tapahtumien ja asioiden polttopisteessä 47 Viherhiukkaset Etukansi: Pekka Huima, takakansi: Marko Haikkola 1 N U M E R O 3 L O K A K U U s. 14 s. 29 Uusi Keskusvarasto vihittiin käyttöön Naisten osuus valtakunnallisilla Maanpuolustuskursseilla kasvaa s. 6 Nordic Peace -harjoitus toi kansainvälistä väriä varuskuntaan s. 36 Varustus joka lähtöön 2

3 P RILAINEN PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI 53. VUOSIKERTA PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI Toimitus SÄKYLÄ JULKAISIJA Porin Prikaati ja Porin Rykmentin Porin Prikaatin Kilta TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja eversti Markku Aherto Jäsenet: Killan pj oik.kand., ekonomi Pentti Eskola Killan vpj majuri evp Pekka Kinkku PÄÄTOIMITTAJA Everstiluutnantti Jari Kytölä puh. (02) TOIMITUSSIHTEERI Kapteeni Marko Haikkola puh. (02) TOIMITTAJA Korpraali Miikka Tarkia AVUSTAJAT Jarmo Metsänranta puh Kari Nummila puh. (02) Asko Tanhuanpää puh Samuli Vahteristo puh Tapio Vallin puh. (02) Esa-Pekka Avela puh. (02) TAITTO Samuli Vahteristo Liisa Kaija ILMOITUKSET AuK:n oppilaskunta Ylil Pertti Kallio Evl evp Toivo Lehmusvirta TALOUDENHOITAJA, OSOITTEENMUUTOKSET Tmi Tilistö Seppo Luoto puh. (02) PANKKI Nordea, Säkylä KIRJAPAINO Oy West Point, Rauma Kansainväliset valmiusjoukot - lisää uskottavuutta puolustukseen Maailmalla ja erityisesti Euroopassa sekä sen lähialueilla konfliktien ja selkkausten rakenteet ovat muuttuneet valtiollisten asevoimien välisistä sodista enemmän etnisten ja eri uskonnollisten ryhmien välisiksi kriiseiksi. Tämä seikka sekä Suomen liittyminen Euroopan Unioniin aiheutti luvulla tarpeen tarkastella mahdollisuutta kehittää puolustusvoimien kykyä vastata rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan muuttuneisiin haasteisiin. Porin Prikaatissa käynnistettiin Puolustusministeriön linjausten sekä Pääesikunnan käskyjen perusteella vuonna 1996 kansainvälisten valmiusjoukkojen kouluttaminen. Koulutettaviksi valittiin varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvia vapaaehtoisia nuoria miehiä ja naisia, jotka halusivat kotimaan puolustuksen taitojen lisäksi koulutuksen vaativiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Päätös aloittaa rauhanturva- ja kriisinhallintajoukkojen kouluttaminen varusmieskoulutusta antavassa joukko-osastossa joukkotuotantokonseptin pohjalta oli niin Suomen oloissa kuin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Meillä rauhanturvatehtäviin käytettyjen joukkojen henkilöstö oli vuosikymmenien vahvan rauhanturvaperinteen myötä muodostanut ammattitaitoisen ja motivoituneen rauhanturvareservin. Siitä voitiin sujuvasti muodostaa joukkoja perinteiseen rauhanturvaoperaatioon. Sama järjestely oli yleinen kaikkialla Pohjoismaissa. Muualla maailmassa tehtäviin pääsääntöisesti määrättiin ja määrätään vieläkin tavanomaisia taistelujoukkoja, jotka pyritään lyhyellä operaatioon perehdyttämisellä sopeuttamaan kriisinhallintatehtävään. Kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutuksen käynnistäminen herätti tunteita ja intohimoja puolustusvoimien henkilöstön sisällä, rauhanturvareservissä sekä yhteiskunnassa. Epäilyä ja epävarmuutta herätti erityisesti se, kuinka nuoret miehet ja naiset selviäisivät mahdollisista operaatioista ilman laajempaa elämänkatsomusta tai kokemusta rauhanturvatehtävistä. Suomen kansainvälisen valmiusjoukon koulutuksessa olleet osat ovat osallistuneet lukuisiin mo- nikansallisiin harjoituksiin Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Palautteet harjoituksista ovat yksiselitteisesti vahvistaneet sitä näkemystä, että nykyinen järjestelmä on toimiva ja tehokas. Porin Prikaatin kouluttama valmiusjoukko sai tulikasteensa elokuussa 1999, kun Suomi lähetti jääkäripataljoonan brittien johtaman keskisen prikaatin käyttöön KFOR-operaatioon Kosovoon. Pataljoona oli palkatun henkilöstön lisäksi muodostettu sekä valmiusjoukkokoulutetuista että rauhanturvareservistä sijoitetuista reserviläisistä. Nuoret valmiusjoukon sotilaat oli sijoitettu raskaimpiin ja fyysisesti vaativimpiin miehistötehtäviin. Kuluneiden neljän vuoden aikana Kosovossa on palvellut vajaa tuhat Porin Prikaatissa koulutettua valmiusjoukon sotilasta. Keväällä ja kesällä 2003 lisää valmiusjoukkokoulutettuja sijoitettiin Kosovoon lähetettyyn esikunta- ja viestikomppaniaan sekä Eritrean ja Etiopian rajalle lähetettyyn esikunta- ja vartiokomppaniaan. Näissä operaatioissa, erityisesti Kosovossa, nuoret kansainvälisen valmiusjoukon sotilaat ovat osoittaneet toiminnan alussa esiintyneet pelot ja epäilyt turhiksi. Koko joukko, niin Porin Prikaatin kouluttamat kuin rauhanturvareservistä sijoitetut, on rauhallisella, määrätietoisella, tasapuolisella ja ammattitaitoisella asenteella täyttänyt tehtäväänsä. Suomen Pataljoona Kosovossa on osoittanut kaikille osapuolille ja kansainvälisille toimijoille, että Suomen sodan ajan puolustusvoimien rungon muodostava reservi on ensiluokkaista, se on varustettu ensiluokkaisella kalustolla ja se osaa käyttää sitä. Tällaisella lipunnäytöllä on ensiarvoisen tärkeä osuus Suomen puolustuskyvyn uskottavuutta arvioitaessa. Se osoittaa vahvasti jo rauhan aikana, että uskottavuutta ei ole hyvä lähteä ehdoin tahdoin kokeilemaan. Everstiluutnantti Jari Kytölä 3

4 Euroopan Teksti: Tapio Vallin Kuva: Miikka Tarkia aikaan EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö ei muuta kansallisia perusratkaisujamme, yleistä asevelvollisuutta ja alueellista puolustusta, sanoo puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala. Euroopan unionin yhteistä puolustusta koskevat linjaukset eivät aiheuta muutoksia Suomen sotilaspoliittiseen perusratkaisuun, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Näin vakuuttaa puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala Porilaiselle antamassaan haastattelussa. Suomi on valmis lähtemään mukaan unionin yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja myös puolustusytimeen, jos se toteutuu niillä ehdoilla, jotka Suomen hallitus on asettanut. Puolustuksemme täyttää jo nyt ne vaatimukset, joita jäsenvaltioiden yhdentymiskriteereiksi on ehdotettu, Kaskeala sanoo. Puolustusytimellä tarkoitetaan rakenneyhteistyötä, tiivistettyä sotilaallista yhteistyötä, johon perussopimuksen luonnoksen mukaan voivat osallistua ne jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sopimuksia. Kaskealan mielestä rakenneyhteistyön on oltava niin kuin Suomen ja eräiden muiden pienten valtioiden edustajat ovat esittäneet tiivistettyä niin, että siihen osallistuu vähintään kolmannes jäsenvaltioista ja yhteistyön on oltava avointa kaikille siihen halukkaille. Suomessa unionin puolustusytimen kehittämiseen osallistuminen ei muuttaisi mitään. Muutokset ehkä näkyisivät vain kansainvälisissä valmiusjoukoissamme, joiden lähtönopeutta olisi tehostettava. Se tarkoittaa mm. sitoumusjärjestelmän kehittämistä, amiraali Kaskeala sanoo. Hän painottaa, että asevelvollisuus koskee vain oman maan puolustamista. Sen perusteella ei yhtään suomalaista sotilasta voida lähettää kansainvälisiin operaatioi- 4 hin. Naton ja EU:n operaatioissa Suomi on Euroopan kärkimaita, mitä tulee joukkojen määrään suhteessa väkilukuun. Unionille yhteinen harjoitushävittäjä Unionin yhteinen puolustus ei Kaskealan mukaan tarkoita sitä, että esimerkiksi jäsenvaltioille välttämättä hankittaisiin yhteisiä asejärjestelmiä. Uusi puolustusmateriaalivirasto pyrkii kuitenkin löytämään hankintaprojekteja, joita voitaisiin viedä yhdessä eteenpäin. Erityisesti pienen maan aseteollisuudelle tällaisella on suuri merkitys. Yksi esimerkki on uusi harjoitushävittäjä, jonka hankkimisesta ilmavoimien komentajat ovat keskenään keskustelleet. Suomessa se tarkoittaa Hawkharjoitushävittäjien korvaamista tulevaisuudessa mahdollisesti yhdessä unionin muiden jäsenmaiden kanssa hankittavalla koneella. Hankinta tulee ajankohtaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi on myös tarjoamassa Kauhavan lentokoulutuskeskusta unionin käyttöön eurooppalaisten lentäjien kouluttamiseksi. Kun Kauhavalla lisäksi on vapaata Hawkkapasiteettia, se soveltuisi erinomaisesti tällaiseen tehtävään. Kilpailu asiassa on kuitenkin äärimmäisen kovaa. Ruotsi tarjoaa Suomen lailla omaa vaihtoehtoaan. Suurten harjoitusten aika ohitse Entä onko mahdollista, että Suomeen tulee eurooppalaisia joukkoja harjoittelemaan. Meillähän on mm. laajat ampumaharjoitusalueet Rovajärvellä Lapissa ja Pohjankankaalla Niinisalossa? Tähän mahdollisuuteen ei amiraali Kaskeala usko. Hänen mukaansa suurten joukkojen harjoitusten aika alkaa olla ohitse. Sitä paitsi olisi erittäin kallista kuljettaa esimerkiksi saksalaisia sotilaita Suomeen leirille, kun vastaavia harjoitusalueita löytyy lähempääkin. Tulevaisuuden harjoituksissa koulutetaan esikuntia ja esikuntayksiköitä. Niiden kouluttamista ja harjoittamista on laajennettava. Esimerkiksi Säkylässäkin koulutetun Pohjoismaisen Prikaatin esikunnan jatkoharjoitukset voivat olla jonkin eurooppalaisen harjoituksen yhteydessä. On täysin mahdollista, että tällaisia harjoituksia järjestetään vuorollaan myös Suomessa.

5 Kommentti Ajatus eurooppalaisesta harjoitushävittäjästä, joka korvaisi vähitellen käytöstä poistuvat Hawkit, on erinomainen suomalaisen lentokoneteollisuuden kannalta. Se noudattelee samaa ajatusta kuin siviilipuolella jo kehitetyt Airbus-matkustajakoneet. Eurooppalainen osaaminen ja tietotaito pannaan yhteen, jolloin syntyy menestystuote, jonka valmistus on lisäksi siroteltu eri maihin. Myös ajatus unionin sotilaslentäjien kouluttamisesta Suomessa kuulostaa hyvältä. Meidän etunamme on vapaa ilmati- la, jossa on mahdollisuus lentää aivan eri määriä kuin ruuhkaisessa Keski-Euroopassa. Kauhavalla on pitkät perinteet lentäjäkoulutuksessa, valmiit tilat ja laajat lakeudet. Toisaalta kyllä tulee mieleen, että onhan Porissakin Ilmailuopisto, lentäjien peruskoulutusta ja niin ikään hyvä kenttä laitteineen. Artikkelin ja kommentin kirjoittaja, Tapio Vallin on Satakunnan Kansan artikkelitoimittaja TENTATTAVANA. Kapteeni Esa Rautio sai tehdä selkoa Nordic Peace-harjoituksen kulusta amiraali Juhani Kaskealalle ja kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakalle. Mikä kummallinen puolustusydin? Euroopan unionin turvallisuuspolitii kassa keskeiseksi asiaksi on noussut ns. puolustusydin. Mutta mitä se itse asiassa siis tarkoittaa? Unionin käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa uudeksi perustuslaiksi on kaksi asiaa, joissa puhutaan tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä. Ensimmäiseksi todetaan, että valtiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sopimuksia tällä alalla suorittaakseen vaativampia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa rakenneyhteistyön. Tätä voidaan tulkita eräänlaiseksi ytimen synnyttämiseksi. Ne valtiot, jotka siihen lähtevät mukaan, kehittävät yhteistä turvallisuuspolitiikkaansa pitemmälle kuin yhteisön muut jäsenet. Mitä se käytännössä voisi merkitä? Ilmeisesti sitä, että näille valtioille voidaan antaa sellaisia vaativampia tehtäviä mm. kriisinhallinnassa, joihon muut eivät kykene. Ne olisivat valmiita reagoimaan nopeasti kriisipesäkkeisiin, lähettämään joukkoja lyhyellä varoitusajalla ja osallistumaan myös interventioihin. Toinen tiiviimmän yhteistyön muoto koskee suoraan puolustusta. Se voidaan aloittaa ennen kuin Eurooppa-neuvosto, jäsenvaltioiden päämiesten kokous, tekee yksimielisen päätöksen yhteisestä puolustuksesta. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat sitoutuneet tähän tiiviimmän puolustuksen yhteistyöhön, saavat turvatakuut muilta yhteistyökumppaneiltaan. Jos jokin tähän yhteistyöhön osallistuvista valtioista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut osallistujavaltiot antavat sille apua kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin ja muilla keinoilla tämän yhteistyön nojalla ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti. Keskinäistä puolustusta koskevaa läheisempää yhteistyötä toteuttaessaan siihen osallistuvat jäsenvaltiot toimivat läheisessä yhteistyössä Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Itse asiassa kyseessä eivät ole mitkään uudet asiat. Niistä on puhuttu jo Amsterdamin sopimuksissa sekä Petersbergin sopimuksessa, jossa määriteltiin unionin kriisihallintatehtävät. Nyt näitä asioita kuitenkin ollaan ajamassa osaksi unionin perustuslakia. Avoimia kysymyksiä on silti edelleen useita. Mitkä valtiot voisivat kuulua rakenneyhteistyön piiriin, mitä vaatimuksia niiden sotilaallisen yhteistyön on täytettävä ja millaisiin operaatioihin joukkoja voidaan lähettää. Puolustusvelvoitteeseen sisältyvä vaatimus yhteistyöstä Naton kanssa on myös kokonaan määrittelemättä. Mutta voisiko tiiviimpi puolustusyhteistyö joidenkin valtioiden kesken jakaa unionin kahden kerroksen väkeen tai jopa tarjota erilaista turvallisuutta eri maille? Se on tietenkin mahdollista. Nykyisinkin unionissa on sotilaalliselta voimaltaan kovin eri tasoisia valtioita. Pieni Viro lähes kokonaan ilman omaa puolustusta, liittoutumattomat, omaan kansalliseen puolustukseen luottavat valtiot, mm. Suomi, Ruotsi ja Itävalta tai ydinaseitakin omistavat Ranska ja Iso-Britannia. Selkeä jakolinja kulkee myös Nato-maiden ja ei-nato-maiden välillä. Mikä on turvatakuun merkitys ilman Naton sotilaallista voimaa ja toisaalta, onko Nato valmis puolustamaan myös muita kuin jäsenvaltioitaan? Puolustusydin ei ole unionin turvallisuuspolitiikan ydinkysymys. Sen sijaan puolustusyhteistyön sisällä on monia kovia ytimiä, joiden merkityksestä on syytä keskustella avoimesti myös Suomessa. 5 5

6 Teksti: Esa-Pekka Avela Kuvat: Nordic Peace -tiedotuskeskus TIUKKOJA TILANTEITA. Yksi harjoituksen näyttävimmistä tapahtumista oli lento-onnettomuus, jonka pelastustoimet hoidettiin tehokkaasti. Pääpaino on tulevaisuudessa Pohjoismaisen prikaatin esikunnan harjoittamisessa Nordic Peace historiaa, pohjoism Nordic Peace historiaa, pohjoism YHTEISTYÖN SYMBOOLINA LIPPU SALKOON. 6 TÄSSÄ EI PELKKÄ PUHALTAMINEN AUTA.

7 Suomella ja Porin Prikaatilla oli kunnia isännöidä seitsemättä ja samalla viimeistä pohjoismaista Nordic Peace - rauhanturvaharjoitusta syyskuussa Säkylän Pyhäjärven seudulla. Nordic Peace -harjoitusta ei järjestetä enää ainakaan siinä muodossa kuin se on järjestetty vuosittain vuodesta Aika ei ehkä ole ajanut tämänkaltaisten harjoitusten ohi, mutta harjoituksella on raskas rakenne varsinkin, kun tavoitteita on kaksi: harjoituttaa prikaatin esikuntaa sekä yksittäisiä sotilaita ja heidän komppanioitaan, sanoi puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala Nordic Peace rauhanturvaharjoituksen loppumetreillä. Viimeisen Nordic Peace -harjoituksen johtajana toimi Läntisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakka. Hän kertoi, että pohjoismaisen yhteistyön painotukset muuttuvat. - Pääpaino on tulevaisuudessa Pohjoismaisen prikaatin esikunnan harjoittamisessa. Joukkoja voidaan harjoittaa esimerkiksi kahden maan kesken. Nordic Peace harjoitus oli joka tapauksessa onnistunut. Kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakan mielestä harjoitukseen osallistuneilla joukoilla on erittäin hyvät valmiudet rauhanturvatehtäviin. Pohjoismaisen prikaatin komentajana toimiva Porin Prikaatin komentaja, eversti Markku Aherto oli myös harjoituksen jälkeen tyytyväinen. Hän arvioi harjoituksen onnistuneen suunnitelmien mukaan ja kertoi sekä ulkomaalaisten että suomalaisten antaneen harjoituksesta hyvää palautetta. Ahvenanmaalaiset hermostuivat Kiivaimman keskustelun aiheeksi nousivat harjoitukseen osallistuneiden norjalaisten ja ruotsalaisten joukkojen kuljetusjärjestelyt. Ahvenanmaalaiset reagoivat varsin voimakkaasti siihen, että norjalaisten sotilashelikopterit lensivät Suomeen Ahvenanmaan yli ja että ruotsalaiset joukot kalustoineen matkustivat Suomeen siviililiikenteessä olevalla reittialuksella Ahvenanmaan kautta. Puolustusministeri Seppo Kääriäiselle ahvenanmaalaisten reaktio tuli täytenä yllätyksenä. Hänen tietojensa mukaan kulje- tukset tapahtuivat vanhan käytännön mukaisesti. Hän valitteli silti tapahtunutta ja lupasi, että ulko- ja puolustusministeriö selvittävät, rikottiinko tapauksessa kansainvälistä sopimusta. Ahvenanmaalaisten kansanedustaja Roger Jansson arvioi keskustelun lähtökohtien olleen osittain virheellisiä. Hänen mielestään kysymys on ollut ainoastaan siitä, miten yhtä maailman vanhimmista voimassa olevista sotilaallisista sopimuksista noudatetaan ja miten Suomi, Ruotsi ja Norja hoitavat puolustusyhteistyötään suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja solmittuihin sopimuksiin. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alunperin Pariisin rauhassa vuonna 1856 ja Kansainliitto on uusinut demilitarisointisopimuksen Genevessä vuonna 1921, jolloin päätettiin, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle. Sopimuksen mukaan mitkään sotilaalliset joukot eivät saa tunkeutua maakunnan alueelle, eikä maakunnassa saa olla mitään sotilaallista varustusta tai materiaalia. Päähuomio yhteistoimintakyvyssä Nordic Peace rauhanturvaharjoitukseen osallistui noin 2600 sotilasta, joista noin 2200 oli suomalaisia. Norjasta oli mukana noin 250 ja Ruotsista noin sata sotilasta. Tanskasta harjoitukseen osallistui tällä kertaa vain esikuntaupseereita. Baltian maat, MINISTERIN HYMY. Ahvenanmaalaisten närkästys ei saanut puolustusministeri Seppo Kääriäisen ilmettä kovinkaan murheelliseksi. ainen yhteistyö jatkuu ainen yhteistyö jatkuu 7

8 Nordic Peace historiaa VIIHTEELLÄ. Yksi harjoituspäivistä oli varattu huoltoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Köydenveto edusti ohjelman miehisempää puolta, mutta muutakin silmäniloa oli tarjolla. Viro, Latvia ja Liettua, lähettivät myös harjoitukseen esikuntaupseereita ja mukana oli yksi esikuntaupseeri Britanniastakin. Tarkkailijoita oli kutsuttu Euroopan unionin sotilasesikunnasta, Natosta ja Venäjältä. Roolipelaajiksi oli värvätty entisiä rauhanturvaajia ja reserviläisiä. Lisäksi harjoitukseen osallistui lukuisia siviiliviranomaisia ja siviilijärjestöjen edustajia. Mukana oli poliisi- ja pelastusviranomaisia sekä Suomen Punaisen Ristin, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Ruotsin kansallisen voimayhtiön Svenska Kraftnätin väkeä. Päätarkoituksena oli kehittää sotilaiden ja siviilien yhteistoimintakykyä rauhanturvaoperaatioissa. Pohjoismaisen prikaatin esikunnalle harjoitus oli näytön paikka, sillä se oli ensimmäisen kerran mukana harjoituksessa ja otti joukkoja johtoonsa. Harjoitus kesti kaksi viikkoa ja jakaantui kahteen osaan. Ensimmäisellä viikolla keskityttiin koulutukseen. Jälkimmäisellä viikolla harjoitus huipentui sovellutusvaiheeseen, jossa oli tätä aiempiin harjoituksiin verrattuna aivan uusi tilanne. Realand ja Hundland vastakkain 8 Säkylän Pyhäjärven alueella oli jälkimmäisellä, ns. livex-viikolla kuvitteellisessa harjoitustilanteessa vastakkain kaksi maakuntaa, Realand (Varsinais-Suomi) ja Hundland (Satakunta). Erityisen kiistelyn kohteena oli Holy Lake -alue (Pyhäjärven seutu). Harjoitusskenaarion mukaan maakuntien välillä oli käyty vuonna 2001 sisällissota ja solmittu tämän jälkeen aselepo, mutta alueella oli silti erilaisia jännitteitä ja tilannetta vaikeutti vielä kiihtyvä paluumuutto. Osapuolet olivat tässä tilanteessa pyytäneet apua Yhdistyneiltä kansakunnilta. Harjoitusjoukkojen tehtävänä oli ryhtyä asuttamaan taistelutantereilta aikanaan evakkoon lähteneitä uudelleen alueille, joilla oli jo uusia asukkaita. Harjoituksen edetessä tilanteet kärjistyivät jatkuvasti entistä vakavammiksi. Harjoitusta suunniteltaessa hyödynnettiin todellisia kokemuksia eri rauhanturvaoperaatioista. Asetelma oli monessa suhteessa samankaltainen kuin Balkanilla ja erityisesti Bosniassa sekä Kroatiassa. Helikopterijärjestelmä hioutui Nordic Peace rauhanturvaharjoituksen keskuspaikkana oli Säkylän Huovinrinteen varuskunta. Ns. livex-viikolla joukot liikkuivat myös Säkylän naapurikunnissa sekä Harjavallassa, Huittisissa ja Kiukaisissa. Harjoituksessa käytettiin yhteensä noin 550 ajoneuvoa. Raskainta kalustoa olivat norjalaisten joukkojen Leopard 2 A4 -taistelupanssarivaunut. Helikoptereita harjoituksessa oli mukana peräti 17, joista suurin osa oli sotilashelikoptereita. Suomalaisilla helikopterijoukoilla oli käytössään neljä venäläisiä Mi-8 -kuljetushelikopteria ja viisi amerikkalaisia Hughes McDonnell Douglas 500 -koulutushelikopteria, norjalaisilla neljä Bell 412SP -kuljetushelikopteria ja ruotsalaisilla kolme BO105 -sotilashelikopteria. Helikoptereiden tukikohtana oli Piikajärven purjelentokeskus Kokemäellä. Suomalaisille helikopterijoukoille harjoitus oli osa helikopterijärjestelmän kehittämistä. - Meillä pitää olla kykyä toimia monenlaisissa ympäristöissä, sanoi Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Ville Mantere, joka toimi harjoituksessa helikoptereiden tukikohdan ja lento-osaston johtajana. Nordic Peace rauhanturvaharjoitus oli Porin Prikaatille vuoden suurin voimanponnistus. Harjoitusta valmisteltiin 1,5 vuotta ja sen toteuttaminen sitoi kaikki prikaatin voimavarat.

9 PORILAISEN PÄIVÄKIRJA PORIN PRIKAATIIN TULLEET: Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä: Majuri Petteri Iitti PORIN PRIKAATISTA LÄHTENEET: Pääesikuntaan: Yliluutnantti Panu Pokkinen Puolustusvoimien Kansainvälisestä Keskuksesta: Yliluutnantti Kari Lehto Lylyn Viestivarikosta: Insinööri Jukka Niemeläinen Maasotakoulusta: Vänrikki Jaakko Liimatta Vänrikki Jesse Mäkinen Vänrikki Antti Tähkäpää Vänrikki Matti Vehmas Siviilistä: Insinööri Juha Mikkonen Insinööri Juha Mäkinen Insinööri Arto Ilola Ylikersantti (sopimussotilas) Toni Vainio Alikersantti (sopimussotilas) Ville-Matti Väisänen Ylikersantti (sopimussotilas) Veikko Mäkelä Ylikersantti (sopimussotilas) Eetu Räsänen Alikersantti (sopimussotilas) Toni Hinkkanen Alikersantti (sopimussotilas) Jussi Laitila Alikersantti (sopimussotilas) Visa Järvinen Läntisen Maanpuolustusalueen Esikuntaan: Kapteeni Otto Sunell Uudenmaan Prikaatiin: Yliluutnantti Sami Jaakkola Siviiliin: Kersantti (sopimussotilas) Jussi Ahopelto Kersantti (sopimussotilas) Matti Filatoff Kersantti (sopimussotilas) Hannu Päivärinta Kersantti (sopimussotilas) Jani Paulamäki Ylikersantti (sopimussotilas) Fredrik Löfberg Ylikersantti (sopimussotilas) Perttu Urpi Alikersantti (sopimussotilas) Eric Ljungberg Ylikersantti (sopimussotilas) Lauri Reichardt Vänrikki (sopimussotilas) Tommi Larikka Ylikersantti (sopimussotilas) Veli-Kalle Kursi Ylikersantti (sopimussotilas) Riku Länsineva Ylikersantti (sopimussotilas) Antti Ollikainen Kersantti (sopimussotilas) Jussi Ala-Myöntäjä Kersantti (sopimussotilas) Jaakko K. Viitala Kersantti (sopimussotilas) Jaakko M. Viitala Vänrikki (sopimussotilas) Eero Lehtonen Ylikersantti (sopimussotilas) Jaakko Häkli Ylikersantti (sopimussotilas) Essi Laivo Ylikersantti (sopimussotilas) Eero Lehtonen Kersantti (sopimussotilas) Markus Anttila Kersantti (sopimussotilas) Kalle Mattila Ylikersantti (sopimussotilas) Esamatti Pynnönen Alikersantti (sopimussotilas) Simo Sikiö Everstiluutnantti Markku Heinonen Ylimatruusi (sopimussotilas) Riku Ekman Ylikersantti (sopimussotilas) Riku Tuomi AVAIMET KÄTEEN. Senaattikiinteistöjen Petri Mork ja Mikko Koskiahde luovuttivat avaimen komentajalle. LÄMMIN KIITOS. Porin Prikaati sai tukijoiltaan ja ystäviltään runsaan määrän tuomisia 40-vuotisjuhlapäivänä. 9

10 SOTILASVARUSTEITA SÄKYLÄSTÄ TULE OSTOKSILLE! SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ TÄYNNÄ army-varusteita Suomesta, Nato-maista ym. maastojalkineita, maasto- ja pakkaspukuja, kenttäpaitoja, molskihousuja, vöitä, lakkeja, pilottitakkeja, makuupusseja, sadevarusteita, maiharitakkeja, villapaitoja, naamioverkkoja, merkkejä, ym. OY MILPRO Ltd TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO, SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ Avoinna: ti-pe 10-17, la 10-15, Köörnummi, Säkylä MYÖS POSTIMYYNTI PORI TILAA ILMAINEN ESITE 200 Puh (02)867 RAUMA 0431 fax(02) Internet: Porilaisen osoitteenmuutokset sekä killan jäseneksi liittyminen: Kiltaveli Seppo Luoto Tilitoimisto Tilistö Alinentie SÄKYLÄ Puh. (02) TURKU puh

11 Kolumni Kirjoittaja Ursula Lehtivuori toimii Satakunnan Kansan Helsingin aluetoimituksessa Palvelua rahan tuolta puolen Olen viime aikoina pannut merkille, että nykyisin ollaan kyllä valmiita puhumaan palvelemisesta, mutta samanaikaisesti halu palvella vähenee koko ajan. Hah, vaikka eletään muka palveluyhteiskunnassa. Koko sanan palvelu voisi välillä rutata ja heittää tarpeettomana roskikseen. Ajatelkaa nyt vaikka terveyspalveluita. Paikoin lääkäriin ei pääse ollenkaan. Kehotetaan vain tilaamaan aika yksityiselle parantajalle. Huijausta! Miksi olen maksanut veroja, jos ei niillä saakaan korkealuokkaisia terveyspalveluja. Tai maksoinko pullakahveistani viisi euroa vain siksi, että teen myös kuppilan keittiöapulaisen työt eli kärrään tahmaisen tarjottimeni likaisten astioiden kärryyn? Palvelu tarkoittaa yhä useammin vain jotain, minkä voi rahalla ostaa. On toisenlaistakin palvelua. Sitä eivät talouden suhdanteet jyrsi. Sen nimi on lähimmäisen ja yhteiskunnan palveleminen tähän tapaan: älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teille, vaan kysykää, mitä te voitte tehdä maanne eteen. Viisaus on tuttu varusmiehille, mutta ei enää läheskään kaikille niille, joille se kuuluisi. Noin ajattelin vielä silloin, kun istuin pari viikkoa sitten poikkeuksellisessa tiedotustilaisuudessa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra oli koonnut parinkymmenen nuoren aikuisen joukon luonnostelemaan, millainen paikka Suomi on elää vuonna Porukka laati ajatuksistaan pamfletin Parasta ennen Toivoni yhteisvastuun lisääntymisestä heräsi juuri tuona päivänä, vaikka vanhimmat Sitran nuorista olivatkin jo varhaisessa keski-iässä eli vuotiaita ja vaikka he olivatkin jo oppineet meiltä vanhemmilta tyhjillä sanoilla leikkimisen. Nuorten viesti on yhdessä tekeminen ja lähimmäisten auttaminen. Ei mitään sankarillista, josta täytyisi lyödä rumpua, vaan vaikkapa naapurissa asuvan yksinhuoltajan jeesaamista. Yksin ei ole hyvä olla. Monet dosentit ovat vahvistaneet tutkimuksillaan, että rannikkoruotsalaiset elävät paremmin, terveemmin ja pitempään, koska he harrastavat kuorolaulua. Ne, joilla on laulussa viiva, löytävät toki muita yhdessä tekemisen tapoja. Varusmiespalvelu on loistavaa aikaa kehittyä ihmisenä ja ryhmän jäsenenä. Missään työssä tuskin enää pääsee kovin pitkälle aivan yksin. Kaikki tarvitsevat toisiaan, kaikki tarvitsevat myös palveluita. On aika auttaa ja aika tulla autetuksi. Jos aikakone kääntyisi takaperin, hankkiutuisin ilman muuta Säkylään varusmieheksi. Jos en kelpaisi, toivoisin, että voisin palvella isänmaatani esimerkiksi vanhainkodissa. Hoitelisin elämän ehtoota viettäviä vanhuksia, jotta nämä saisivat arvoisensa elämän myös laitoksessa. Siinä saisi taatusti kuulla monet kiinnostavat jutut, joita omat lapset eivät enää jaksa kuulla. Jokainen meistä tarvitsee kuuntelijaa. Kuuntelemista oppii olemalla muiden kanssa. Elämän peruskoulussa pidemmälle ehtinyt hoksaa, että myös kuunteleminen voi olla toisen palvelemista. Silloin voi saada jalon tehtävän osallistua taakan kantamiseen. Nuorena ylioppilastyttönä en voinut käsittää, miksi pojat saivat ylimääräisiä pisteitä joidenkin tiedekuntien pääsykokeissa siitä, että he olivat käyneet armeijan. Ns. prostata-pisteet olivat meistä osoitus siitä, että yhteiskunta on miesten. Olen muuttanut käsitystäni. Oli oikein, että poikia hyvitettiin. Tänään, lokakuisena sunnuntaina on satanut kellon ympäri. Kaikki on kurassa. Voin vain kuvitella, millaiselta tuntuisi mönkiä sotaharjoituksissa näillä säillä. Pikkuvinkki sinne ojan pohjalle: anna aina vähän enemmän, kuin olet itse saanut. Noin sanoi menestyvä liikemies Abraham Stiller, toimittaja Ruben Stillerin isoisä. Palveluhalu kasvatti Stiller vanhemman ihmisoikeustaistelijaksi jatkosodan aikana, jolloin Hitlerin miehittämistä maista saapui Suomeen juutalaisia hakemaan turvapaikkaa. 11

12 Juhlava valatilaisuus Uudessakaupungissa Juhlava valatilaisuus Uudessakaupungissa Tahto ratkaisee voittajan Teksti: Marko Haikkola Kuvat: Miikka Tarkia NÄYTTÄVÄÄ OHIMARSSIA Alokkaat vannoitte juuri valanne kaikkein arvokkaimmassa seurassa: Porin Prikaatin lipun, sotaveteraanien, kouluttajienne, varusmiestoverienne ja vanhempienne edessä. Pitäkää valanne. Älkää antako helposti periksi, vaan hoitakaa voitto kotiin. Näyttäkää epäilijöille, että nykynuori pärjää siinä, missä edellisetkin sukupolvet. 12

13 Porin Prikaatin komentajan eversti Markku Aherton lausumat velvoittavat sanat kaikuivat elokuussa Uudessakaupungissa, jossa Porin Prikaatin 1200 alokasta vannoi sotilasvalansa. Aherto kehotti nuoria muistamaan porilaisen tunnussanat Kunnia Velvollisuus Tahto. - Me porilaiskoulutajat luotamme teihin Tahto ratkaisee voittajan. Urheilukentän laidoille oli sateisesta aamupäivän säästä huolimatta kerääntynyt muutamia tuhansia omaisia. Valan alkuun mennessä sää oli kirkastunut ja auringon paistetta riitti juuri valan ajan ja sadekin jatkui vasta kun viimeiset marssiosastot olivat suorittaneet ohimarssin. Valan kaavan esilukijana toimi veteraanien edustaja opettaja ja ikämiesten sarjan tuore suunnistuksen Suomen mestari Erkki Luntamo. Kenttähartauden piti kirkkoherra Esko Halivaara, ja musiikista vastasi Lahden varusmiessoittokunta. Oman arvokkaan lisänsä tilaisuuteen toi lopussa esiintynyt veteraanikuoro Rauman isku joka lauloi kappaleen Suomi on hyvä maa. Ohimarssin vastaanottivat eversti Aherton lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Nikula ja veteraanien edustaja Erkki Rumpunen. Omaisten tuki on Porin Prikaatille tärkeää Vala ja sitä seurannut omaisten päivä Huovinrinteen varuskunnassa, vaativat runsaasti järjestelyjä onnistuakseen sotilaan siirtoon käytettiin 30 linja-autoa ja SANKAREITA KUNNIOITTAEN. Seppeleen sankarihaudalle laskivat eversti Markku Aherto, yliluutnantti Jari Lintunen ja alokas Leevi Virtanen. arvioidun omaisen noin ylimääräräistä auton opastukseen osallistuivat niin sotilaspoliisit kun poliisitkin. Uudenkaupungin virkakoneiston avustuksella saatiin autojen paikoitus ja järjestelyt sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla, vaikkei pientä jonomuodostusta voitukaan välttää. Vaikka sotilasvalan täydellinen merkitys ei ehkä vielä kaikille varusmiehille au- kenisikaan, niin ilahduttavaa on nähdä miten varusmiesten omaiset ja ystävät saapuvat kannustamaan poikiaan ja tyttäriään. Eversti Aherto kiitti valapuheessaan omaisia sanomalla, että puolison, vanhempien, tyttö- tai poikakaverien tukea ei korvaa mikään. - Tuella en tarkoita vain euroja, vaan sitä henkistä tukea, jota vaativassa koulutuksessa oleva läheisenne tarvitsee. VALA OMAISTEN SILMIEN EDESSÄ. Paraatijoukkoja komensi everstiluutnantti Jari Kytölä. Valan kaavan esilukijana toimi veteraani Erkki Luntamo ja kenttähartauden piti kirkkoherra Esko Halivaara. 13

14 Varastointijärjestelyt siirtyivät uudelle vuosituhannelle Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Huovinrinteen uudella keskusvarastolla on pituutta 180 metriä ja leveyttä 60 metriä. Varasto-osaston päällikkö Juha Kakko kertoo, että Porin Prikaati on uuden keskusvaraston myötä ottanut jättiloikan varastointiin ja asiakaspalveluun liittyvässä kehityksessä. - Olemme siirtyneet kehityksessä kokonaan uudelle vuosituhannelle. Saamme lähes koko 40 henkeä käsittävän varastohenkilöstön saman katon alle. Vain Elektroniikkavarasto toimii erillisenä varastopisteenä edellisvuonna peruskorjatuissa tiloissaan aivan keskusvaraston vieressä. Uudet varastojärjestelyt tuovat tehoa monella sektorilla. Se parantaa tavaran vastaanottoa, varastointia, asiakaspalvelua, kaluston huoltoa ja henkilöstöhallinnon sekä työnjohdollisten asioiden hoitamista. Lisäksi keskusvarastorakennus toi kaivattua helpotusta prikaatin toimistotiloihin, uusiin tiloihin on jo sijoitettu prikaatin esikunnan ja Säkylän korjaamon henkilöstöä. 14 Koko varaston lämmin pinta-ala on lähes hehtaarin eli m 2, joten rakennusta voi verrata kooltaan pieneen teollisuuslaitokseen. - Tilat ovat kahdeksan metriä korkeat. Kuusi kuormalavaa mahtuu päällekkäin. Materiaalin käsittelyä helpottavat ajanmukaiset trukit ja nostolaitteet. Kuormalavapaikkoja on noin ja pientavarahyllytilaa on kolme kilometriä, Kakko kertoo. Massiivista varastokokonaisuutta täydentävät vastaanottoterminaali ja konttivarasto. - Vastaanottoterminaali helpottaa tavaran tuontia ja luovuttamista asiakkaille, varsinkin prikaatiin tulevat ulkopuolisten yritysten toimittamat lähetykset voidaan ottaa vastaan yhdessä pisteessä ja toimittaa sitten sisäisesti oikeaan osoitteeseen. Konttivarasto mahdollistaa katospaikan 32 erikoiskontille ja 72 merikuljetuskontille. Kontit voidaan koneellisesti pitää kuivina ja ne voidaan pakata valmiiksi. Se mahdol-

15 TOIMISTOSSA TARVITTAVAA. Sirkku-Liisa Suvitie ja Katja Ojala palvelevat toimistotarvikevarastolla. VAATTEET JOKA LÄHTÖÖN. Varusvaraston pitkän pöydän takaa löytyvät varusteet kaiken kokoisille. listaa kaluston ja materiaalin kokoamisen kansainvälistä operaatiota varten, Kakko kertoo. Liikenneturvallisuuden lisääminen on ollut yksi keskeinen kysymys uusia tiloja suunniteltaessa. - Asfaltoidut piha-alueet ovat väljät ja näkyvyys on hyvä. Raskas liikenne ohjataan sisään uutta tulotietä pitkin ja kasarmien lähituntuma rauhoitetaan jalan liikkuvia osastoja varten, Kakko kertoo. Hänen mielestään siirtyminen uusiin tiloihin on sujunut lähes ongelmitta. - Eniten hämminkiä on tullut liikkumisesta ison talon sisällä osastolta toiselle. Meidän on parannettava vielä merkittävästi opasteita niin ulkona kuin talon sisällä. Olemme pitäneet henkilöstölle avoimien ovien päiviä, jotta paikat ja uuden talon tavat tulisivat tutuiksi. 15

16 Varastointijärjestelyt siirtyivät KUITTAUS. Nimi paperiin ja valtion vermeet käyttöön. Uusissa ajanmukaisissa tiloissa on helpompi palvella ja asioida tuumivat Varastonhoitaja Tuula Hautamäki ja kapteeni Jouni Koskinen. Eroa kuin yöllä ja päivällä Henkilöstö on ottanut uudet tilat ilolla vastaan. Luutnantti Arto Rannanmäki on pitkän taisteluvälinealan uransa aikana nähnyt monenlaista. Hän kuvaa uutta tilannetta selväsanaisesti. Eroa on kuin yöllä ja päivällä - Nyt on pienten kopperoiden ja ahtauden aika ohi. Materiaali on nyt saman katon alla, eikä tarvitse kantaa vyöllä kymmeniä avaimia. Yhdellä elektronisella avaimella eli lakulla pääsee joka paikkaan. Meillä on täällä tilavat toimistot ja sosiaalitilat, jopa saunakin, jossa saa hinkattua aserasvat pois, Rannanmäki kiittelee. Keskusvarasto on tullut maksamaan 8 miljoonaa euroa ja se on toinen laatuaan puolustusvoimissa. - Kainuun Prikaatiin on rakennettu keskusvarasto jo aikaisemmin. Siellä on päätetty kuitenkin säilyttää edelleen pataljoonakohtaiset alavarastot, jotka palvelevat kouluttajien tarpeita ja osittain myös varusmiehiä. Meillä taas pyrittiin keskittämään kaikki mahdolliset toiminnot ja palvelut samaan rakennukseen, jolloin asiakkaat, niin kouluttajat kuin varusmiehetkin, saavat pääosan palveluistaan saman katon alta. Uusissa tiloissa pystytään myös palvelemaan varusmiehiä pyykinvaihdoissa ja materiaalihuollossa entistä tehokkaammin. Kakon mukaan suunnitelmissa on myös toimintojen kehittäminen. - Pyrkimys on parempaan asiakaspalveluun esimerkiksi konttivarastoinnin kautta. Tilaamalla tavarat etukäteen ne voidaan pakata konttiin ja toimittaa asiakkaan haluamaan paikkaan. Nordic Peace -harjoituksessa kokeiltiin vähän vastaavaa systeemiä. 16

17 KOKENEEN KIITOS. Valmiusvarastonhoitaja Arto Rannanmäki on ehtinyt uransa aikana toimia monenlaisissa kopperoissa. Nyt meillä on jopa sauna. VASTAANOTTOTERMINAALI. Varastopäällikkö Juha Kakon mukaan väljät tilat helpottavat työtä. K eskusvarasto palvelee taisteluvälinemateriaali, ampumatarvikkeet, maalilaitteet ja huolto pioneerimateriaali, -koneet ja huolto vaatetusmateriaali, varus- ja pyykinvaihto majoituskalusto ja telttakuivaamo liikuntavälineet ohjusmateriaali kenttämuonituskalusto ja huolto tavaraterminaali konttivarasto 17

18 Maakunnat havittelevat maavoimien esikuntaa Säkylä esillä varteenotettavana vaihtoehtona Teksti: Samuli Vahteristo, kuva: SA-kuva Puolustusvoimissa johtamis- ja hallintojärjestelmän muutokseen tähtäävä suunnittelu on käynnistymässä. Suunnittelutavoitteiden yhdeksi keskeiseksi tekijäksi on määritetty maavoimien kokonaisjohtamisen kehittäminen. On arvioitavissa, että nykyisen Maavoimaesikunnan rooli muuttuu itsenäiseksi operatiiviseksi esikunnaksi meri- ja ilmavoimien tapaan. 18

19 Maakuntien päättäjät käyvätkin parhaillaan kuumana. Mediassa on jo otsikoitu, että mm. Satakunta on valmis taistelemaan Maavoimaesikunnasta. Säkylän kunta on ollut asiassa myös hyvin aktiivisesti esillä. Vettä myllyyn lisää hallitusohjelmaan kirjattu kohta valtionhallinnon toimintojen hajasijoittamisesta. Maakunnilla on lupa näin elätellä toiveita. Valtion virastojen ja laitosten hajasijoittamisen toivotaan tuovan työpaikkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Uusi maavoimien esikunta saatetaan hyvinkin sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Kalervo Sipi kuitenkin kehottaa kotimaakuntansa päättäjiä pistämään ainakin toistaiseksi jäitä hattuun. - Tämänkaltaiset päätökset ovat isoja asioita, joita on tarkasteltava paljon laajemmin. Niihin vaikuttavat mm. se, mitä ovat tämän maan puolustusratkaisut pitkällä aikavälillä ja miten niihin sopeutetaan johtamis- ja hallintojärjestelmät. Mitään äkkiliikkeitä ei tässä ole tehtävissä ja eivät nämä ole aivan tämän päivän asioita. Edelliset organisaatiomuutokset on sulatettava ensin. Mikkelin, Säkylän ja Niinisalon kiinnostuksen maavoimien esikunnasta ymmärtää, kun kyseessä on vähintään yli 100 työpaikkaa. On selvää, että maakunnista lähetetään lähetystöjä pääkaupunkiseudun päättäjien pakeille. Satakunnan Kansan artikkelin mukaan maakuntajohtaja Pekka Turunen arvioi, että Maavoimaesikunnan toiminnot sopisivat luontevasti Satakuntaan, koska Säkylässä sijaitseva Porin Prikaati on yksi maavoimien kehitettävistä valmiusyhtymistä ja Niinisalon Tykistöprikaatissa on kansainvälisen toiminnan keskus. Sipin mukaan asia on esillä ensi vuonna tehtävässä puolustuspoliittisessa selonteossa. - Mahdolliset organisaatiomuutokset sekä esikuntien, joukko-osastojen ja laitosten sijaintia koskevat esitykset on tarkoitus sisällyttää valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon puolustuspoliittisia päätöksiä varten. Suunnittelun lähtökohtana on, että uusittu johtamis- ja hallintojärjestelmä olisi toiminnassa alkaen. Sipi haluaa muistuttaa, että puolustusvoimat ovat olleet jo useiden vuosien ajan voimakkaan rakennemuutoksen kohteena. Pohjan Prikaatin toiminnot sopeutettiin Kajaaniin ja viisi varikkoa lakkautettiin. Nyt on syytä rauhoittua ja sulatella rakennemuutoksen viimeistelyä. Säkylän kunta pitää itsensä esillä Säkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, teollisuusneuvos Esko Eelan mukaan Säkylän kunta on valmis merkittäviin panostuksiin, mikäli Maavoimaesikunnan operatiivinen rooli puolustuspoliittisessa selonteossa muuttuu, ja jos esikunta aiotaan sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. - Olemme keskustelleet asiasta puolustusministeri Seppo Kääriäisen kanssa ja olemme olleet asian tiimoilta yhteydessä kansliapäällikkö Matti Aholaan. Haluamme, että Säkylä on esillä hyvänä vaihtoehtona, kun sijoituspäätös tehdään. Olemme vakuuttaneet, että kunta on valmis panostamaan merkittävästi, mikäli maavoimien esikunta Säkylään saadaan. Eela arvioi, että ison esikunnan siirto merkitsisi kunnalle kerrannaisvaikutuksin reilusti yli 100 työpaikkaa. Hän sanoo, että Säkylän valtteina ovat monet vahvuustekijät. - Säkylän kehittyvän varuskunnan rakenteiden kehittyminen ja kansainvälinen koulutus sekä kunnan ja lähiseudun kuntien hyvät palvelurakenteet ovat meidän valttikorttejamme. Näkymät seudun elinkeinorakenteiden kehittymisen osalta ovat myös merkittäviä. Esimerkiksi Lännen tehtaiden elintarviketuotannon laajenemisnäkymät luovat työpaikkoja myös sotilaiden puolisoille, Eela painottaa. CV-90 EDUSTAA MAAVOIMIEN UUSINTA TULIVOIMAA JA SUOJAA. 19

20 20 NAAMIO. Tarkka-ampuja syyspuvussaan.

21 Maavoimat ovat voimakkaan kehityksen kohteena Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua Suomen osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön ja liittymisestä Natoon. Päätökset tulevat varmasti heijastumaan myös puolustusvoimien kehitysnäkymiin. - Tulevissakin puolustusratkaisussa Suomen kansallinen puolustus on etusijalla ja siinä maavoimien rooli on keskeinen, sanoo maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Kalervo Sipi. AMV-TAISTELU- AJONEUVO. Sipin mukaan maavoimia kehitetään toistaiseksi vuonna 2001 hyväksytyn puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. - Maavoimien iskukyky tulee paranemaan merkittävästi, kun kaikki valmiuden ja reagointikyvyn parantamiseksi suunnitellut elementit on saatettu kuntoon. Siihen liittyy oleellisena osana valmiusprikaatien varustaminen ja koulutus, kuljetushelikopterien hankinta, pääkaupunkiseudun puolustus ja koulutuksen, sotavarustuksen sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen. Yhtenä erillisenä osa-alueena on kansainvälisen yhteistoimintakyvyn parantaminen. Maavoimien kehittämiseen liittyvät hankinnat ja joukkojen koulutus ovat jo pitkällä. Ne perustuvat siihen, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustusjärjestelmä. - Maavoimien sodan ajan joukot kyetään saamaan operatiiviseen valmiuteen vuoden 2008 loppuun mennessä. Se tarkoittaa sitä, että jokainen valmiusprikaatin (Prikaati 2005) pataljoona on varustettu, aseistettu ja koulutettu toimimaan uusilla asejärjestelmillä taistelukentän vaatimissa olosuhteissa, Sipi tiivistää. Hänen mukaansa tämä tietää myös sitä, että valmiusprikaateihin sijoitetuilla reserviläisillä kertausharjoitusten rytmi tulee tiivistymään. - Joukkojen iskukykyä ylläpidetään kertausharjoituksilla, jotka tulevat 3-5 vuoden välein tehtävästä riippuen. Puolustusvoimilla on kertausharjoitusvuorokauden kiintiö, mikä mahdollistaa tämän. hankinnat, kuljetushelikopterihankinnat ja maavoimien iskukykytutkimus, jotka työllistävät henkilöstöä kaikilla tasoilla. Hankinnat ovat Sipin mukaan iso operaatio. - Meitä on moitittu siitä, että tilausvaltuudesta hankintaan kuluu liikaa aikaa. Olemme pyrkineet löytämään tähänkin ratkaisun jakamalla tutkimukseen ja kehittämiseen sekä prototilausvaltuuksiin omat menokehykset. Hankinnat sisältävät tuhansia yksityiskohtia, joiden on nivellyttävä toisiinsa saumattomasti ja oikeaan aikaan. - Esimerkiksi hankittavalle kalustolle on järjestettävä varastotilat, koulutettava henkilöstö ja luotava huolto- ja varaosajärjestelmä. Tätä työtä ohjaa ja valvoo hankeohjausryhmä. Se sovittaa kehittämisohjelman monimutkaisen palapelin kaikki palat kohdalleen aina päätöksenteosta kenttätason käyttöperiaatteisiin ja taistelutekniikkaan. Keskeisissä rooleissa maavoimapäällikön lisäksi ovat apulaismaavoimapäällikkö, sotavarustepäällikkö ja aselajitarkastajat. Pitkässä ketjussa on paljon muitakin vastuunkantajia, jotka vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. - Hankinnat kuuluvat Puolustusvoimien Materiaalilaitokselle, henkilöstökoulutuksesta vastaavat maanpuolustusalueet, kalusto-ohjeet tuottaa materiaalilaitos, tilanhallinnasta huolehtivat maanpuolustusalueet ja joukko-osastot, koulutus- ja toimintaohjeita laativat aselajikoulut ja joukko-osastot, viranomaismääräysten antamisesta vastaavat Puolustusministeriö sekä Maavoimaesikunta ja hankittavan kaluston ja aseistuksen käyttöperiaatteet, taktiikka ja taistelutekniikka ovat maanpuolustusalueiden ja aselajikoulujen käsialaa, Sipi listaa. Kehittämishankkeissa jokaisen palan on sovittava paikoilleen Maavoimien tämän hetken kehittämistoimet voidaan linjata kolmeen pääosa-alueeseen. Niitä ovat Prikaati 2005:n vaatimat MUUTOKSIA EI PIDÄ TEHDÄ MUUTOKSEN VUOKSI. Maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Kalervo Sipin mukaan henkilöstö tarvitsee aikaa muutosprosessin sulatteluun. 21

22 Maavoimat ovat voimakkaan kehityksen kohteena TAISTELUKENTÄLLÄ ON MONTA ELEMENTTIÄ. Meneillään on kiivas hankintojen kausi Maavoimien hankintojen osalta eletään Sipin mukaan nyt kiivainta jaksoa, sillä pääosin suunnitelmat, tutkimus ja kehittäminen on saatu sellaiseen vaiheeseen, jossa joukoille tulee jatkuvasti uutta kalustoa koulutuskäyttöön. Tämäkin luettelo on pitkä. - Joukoille on saatu tai toimitetaan lähitulevaisuudessa viesti ja johtamisjärjestelmiä oleellisesti parantavat komentopanssariajoneuvot ja viestipasit typpiä Sisu XA- 202, komento- ja esikuntasimulaattorit sekä digitaaliset kenttäradiot. Joukkojen taistelusuojaa Porin Prikaatissa lisää 150 kuljetuspanssariajoneuvon tilausvaltuus. Niiden tyyppi on XA-203 ja AMV, kertoo Sipi. XA-203:n katolla olevaa konekivääriä pystytään käyttämään suojasta vaunun sisältä. Hän lisää luetteloon pioneeri- ja suojelualan työkoneet, siltapanssarivaunut ja suojelutiedusteluajoneuvot sekä maavoimien tulivoimaa lisäävät aseet. 22

23 - Jalkaväen tulivoima lisääntyy merkittävästi, kun jo osin toimitettujen 155 mm:n kenttätykkien lisäksi äskettäin allekirjoitetun 24 vaunun AMOS -kranaatinheitinjärjestelmän tilaus voidaan toimittaa joukoille. Sipin mukaan maavoimien tulivoimaa täydentävät Saksasta ostetut Leopard 2- panssarivaunut, joita hankittiin kaikkiaan 124 kappaletta. - Leopard-vaunuille koulutus annetaan Panssariprikaatissa Parolassa ja vaunuja käytetään Karjalan Prikaatin ja Porin Prikaatin taistelujen tukemiseen. Lueteltua tulivoimaa lisäävät Porin Prikaatille hankittu panssarintorjuntaohjus 2000 (Euro-Spike) ja it-ohjus Henkilöstö tekee työtään kovan paineen alla Maavoimaesikunnan, Materiaalilaitoksen, maanpuolustusalueiden ja joukko-osastojen henkilöstöllä on Sipin mukaan kädet täynnä työtä ennen kuin kaikki suunnitellut kehitystoimet on saatettu toimivaksi kokonaisuudeksi. - Totuuden nimissä on sanottava, että henkilöstö on jatkuvan muutospaineen alla ja toimii jo nyt kestävyyden äärirajoilla. Kehittämistoimiin on vielä listattava vuonna 2004 alkavat kuljetushelikopteri NH- 90:n toimitukset sekä maavoimien iskukyvyn tutkimuksen kautta tulleen tietotaidon siirtäminen operatiiviseen johtamiseen, taktiikkaan ja taistelutekniikan koulutukseen. Tämän kautta ymmärretään paremmin puolustusvoimain komentajan toivomaa työrauhaa henkilöstölle, joka mahdollistaa maltillisen ja harkitun puolustusvoimien kehittämisen kaikilla tasoilla. Maavoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään suunnitellaan muutoksia Mistään työrauhasta ei kuitenkaan voi puhua, sillä kehittämistoimet ja suunnitelmat elävät koko ajan. Sipin mukaan maavoimien pidemmän ajan näkymät ratkaistaan seuraavassa puolustuspoliittisessa selonteossa. - Kysymys on siitä, miten tätä maata puolustetaan. Puolustusvoimissa käynnistetään suunnitelmat, jotka tähtäävät johtamis- ja hallintojärjestelmän muutokseen. Sen tarkoituksena on parantaa maa-, meri-, ja ilmavoimien yhteiskäyttöä. Samalla halutaan tehostaa maavoimien kokonaisjohtamista. Sipin mukaan tämänhetkisen suunnitelmalinjauksen mukaan Pääesikunnan maavoimaesikunta lakkautetaan, ja perustetaan erillinen maavoimien esikunta puolustushaaraesikunnaksi merivoimien esikunnan ja ilmavoimien esikunnan tapaan. - Aluehallintotasolle on jatkossa yksi johtoporrastaso nykyisen kahden sijasta. Tarvittaessa myös paikallistason johtoportaiden eli joukko-osastojen ja laitosten tehtäviä tarkastetaan. Sipin mielestä on selvää, että EU:n turvallisuusratkaisut ja se miten Suomi on niissä mukana voivat vielä tuoda poliittisten päättäjien taholta nykyisiinkin kehityssuunnitelmiin ja ratkaisuihin joitakin muutoksia. 23

24 Asuntojen ostorynnäkkö yllätti Kruunuasunnot Kerrostalokolmio myytiin kymppitonnilla Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo AJATELLA! MEILLÄ OLI TULITERÄ JÄÄKAAPPI. Kerrostalon asukkaat kohtaavat muuttopuuhissa. Kruunuasunnot Oy on myynyt tyhjiksi jääneitä asuntoja Säkylässä, Sodankylässä, Orivedellä ja Niinisalossa. Ainakin Säkylässä on puhuttu asuntomyynnin hulluista päivistä, sillä kymppitonnilla sai 70 neliön kerrostalokolmion. Pääkaupunkiseudun parhailta paikoilta saisi vastaavalla summalla korkeintaan asunnon eteisen. 24 Asuntojen hinnat Säkylässä ovat olleet noin euroa neliöltä. - Myyntisuunnitelmat eivät lopu tähän, vakuuttaa myyntipäällikkö Kai von Plato. Kruununasunnot Oy on yllättynyt siitä kerrostaloasuntoihin kohdistuneesta varausrynnäköstä, joka syntyi pelkästään markkinoimalla niitä Laukaan asuntomessuilla. Vähintään yhtä yllättyneitä olivat Porin Prikaatissa ansiotyössä käyvät, jotka olisivat odottaneet, että he olisivat myös saaneet enemmän tietoa myyntiaikeista. - Kruunuasunnot päätti koemarkkinoida myymällä puolustusvoimilta tarpeettomaksi käyneitä Säkylän asuntoja. Markkinointia oli tarkoitus jatkaa postin mukana asuntoihin jaettavilla esitteillä ja alueellisilla lehti-ilmoituksilla. Sitä ei tarvinnut tehdä, koska lyhyessä ajassa myytäville asunnoille ilmaantui 100 ostoaikeissa olevaa, Plato kertoo. SKV:n Porin toimisto on huolehtinut myyntityöstä. Konttorinjohtaja Heikki Kyhä kertoo, että kohteen myynnin helppous yllätti alan ammattilaisetkin. - Kerrostalo numero 27:n kaikki 28 asuntoa on myyty ja luovutettu lokakuun alussa uusille omistajille. Kerrostalo 28:n kaikki 36 asuntoa ovat varattuja ja kaupat vahvistetaan vielä lokakuun kuluessa. Asunnon ostajia jäi jonoon useita kymmeniä henkilöitä, Kyhä kertoo. Kolmaskin kerrostalo tulee myyntiin, mikäli puolustusvoimat eivät asuntoja tarvitse ja vuokraa. - Meidän ensisijainen tehtävämme on huolehtia puolustusvoimien henkilöstön asunnontarpeesta ja nykyisten asuntojen paremmasta kunnosta. Mikäli puolustusvoimilla ei ole kiinnostusta asuntoihin ne joudutaan myymään, Plato kertoo. Kruunuasunnot Oy käy jatkuvasti neuvotteluja eri tahojen kanssa ja toimimme puolustusvoimien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Uusien myyntikohteiden valmistelu vie kuitenkin aikaa. Ne tulevat myös olemaan hinnaltaan edullisia. Täytyy

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani

AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani 1 Tapani Kalliomäki Pori 060 390 2 Sami Leppänen Parikkala 035 700 3 Jarmo Kauppinen Mänttä 064 765 4 Pentti Ignatius Joensuu 039 965 5 Risto Ruuth Kouvola

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos Petri Mäki 19 203 202 233 156 212 171 1177 tulos + tas 222 221 252 175 231 190 1291 Helvi Mäkipää 11 141 176 213 191 191 183

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Rullaluistelusarjoissa yhteensä 34 osallistujaa: 30 miestä, 4 naista

Rullaluistelusarjoissa yhteensä 34 osallistujaa: 30 miestä, 4 naista Äetsä Kunnon Helaventti Äetsä 21.05.2009 Rullaluistelusarjoissa yhteensä 34 osallistujaa: 30 miestä, 4 naista Kilpasarjat FIC:n 2. osakilpailu Kilpasarja, miehet (14 kilpailijaa) 1. Suihkonen Jani HTL,

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 päätöksellä palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Kokouksen päätös perustui

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

Kokonaistilanne. Page 1

Kokonaistilanne. Page 1 Jyväskylä Liiton erikoiskilpailu Keuruu Tervaken kilpailu Hutunki Syyskisa Äänekoski Syyskynnöt Jyväskylä Valmet erikoinen Hutunki Talven odotus Jyväskylä Silver open Äänekoski X-Games Keuruu Kaamoskaadot

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot