KOULUTUSTOIMIKUNTIEN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYSTEN YHTEENVETO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSTOIMIKUNTIEN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYSTEN YHTEENVETO"

Transkriptio

1 Riikka Saarimaa ja Johanna Mantere KOULUTUSTOIMIKUNTIEN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYSTEN YHTEENVETO Raportit ja selvitykset 2013:2

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2013:2 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

3 SISÄLTÖ Esipuhe... 5 Tiivistelmä Selvityksen tausta Toimintaympäristö muutoksessa Poliittiset muutosvoimat Taloudelliset muutosvoimat Sosiokulttuuriset muutosvoimat Teknologian kehitystrendit Ekologiset muutosvoimat Muutosvoimat koulutusta koskevissa arvoissa ja asenteissa Koulutuksen, osaamisen ja työelämän ennakoinnin tulevaisuuden asiantuntijaverstas Työelämä 2030 kolme tulevaisuuspolkua Koulutustoimikuntaseminaarien tulokset Toimenpide-ehdotuksia koulutustoimikuntien ennakointitoiminnalle Koulutustoimikuntien laadulliset ennakointiselvitykset Yhteenvetoa koulutustoimikuntien ennakointiselvityksistä Osaamistarvekuvaukset Ennakointiselvitysten rajapintatarkastelut Koulutus- ja tutkintojärjestelmää koskevia muutostarpeita Koulutuksen sukupuolittumisen vähentäminen Muita huomioita ennakointiselvityksistä Rajapintatarkastelut Metsäalasta fotosynteesiklusteriin vuonna Elintarvikealasta bioalan monitahoinen toimija vuonna Green Care maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa Matkailualan monet mahdollisuudet matkailun eldoradot Merenkulkualan monialaiset uudet tulevaisuudet Yhteenvetoa rajapintatarkasteluista Yhteenvetoa tulevaisuuden osaamistarpeista selvitysten, toimintaympäristön kartoituksen, asiantuntijaverstaan ja tulevaisuustyöpajojen pohjalta Tulevaisuuden yleiset osaamistarpeet selvitysten, toimintaympäristön kartoituksen, asiantuntijaverstaan ja tulevaisuustyöpajojen pohjalta Osaamisen ennakoinnin ja koulutuksen vuorovaikutus...44 Lähteet Kirjalliset lähteet...45 Internet-lähteet...47 Muut lähteet

4 Liitteet LIITE 1. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Kiinteistö- ja rakentaminen, metsä- ja kemianteollisuus, energia, metsä, elintarvike, maatalous ja ympäristö...48 LIITE 2. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Auto- ja kuljetusala, merenkulku, kone- ja metalli, ilmailu, tietojenkäsittely, sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikan ala...50 LIITE 3. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Liiketalous, yksityinen turvallisuusala, sosiaali-, terveys- ja kuntoutus- ja liikunta-ala sekä kauneudenhoitoala...53 LIITE 4. Tiivistelmätaulukko osaamistarpeiden ennakointiselvityksistä: Viestintä, musiikin, teatterin ja tanssin ala, kuvataide, tekstiiliala sekä taideteollisuus

5 Esipuhe Laadullinen ennakointi on yksi koulutustoimikunnille asetettu tehtävä. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta, ja tässä tehtävässä osaamistarpeiden ennakoinnilla on merkittävä rooli. Vuonna 2012 Opetushallitus teetti 21 kappaletta eri koulutustoimikuntien aloja käsittelevää ennakointiselvitystä, joissa koottiin yhteen aiemmin laadittua alakohtaista laadullisen ennakoinnin materiaalia. Alakohtaisten selvitysten valmistuttua Opetushallitus käynnisti yhteenvedon laadintatyön, jonka tulokset on koottu tähän raporttiin. Toimeksiantona oli laatia analyysi alakohtaisista ennakointiselvityksistä hyödyntäen tarpeen mukaan muuta aineistoa. Keskeisenä tavoitteena oli kuvata työelämässä tulevaisuudessa tarvittavia osaamistarpeita ottaen huomioon ennen kaikkea useita aloja koskevat osaamistarpeet sekä osaamistarpeiden rajapinnat. Lisäksi työssä tuli esittää koulutuksen ja tutkintojen kehittämistarpeita. Tämä yhteenvetoraportti on koostettu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Työstä vastasivat koulutuspäällikkö Leena Jokinen ja projektipäällikkö Riikka Saarimaa. Työhön liittyviin seminaareihin osallistui laajasti henkilöitä koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmästä. Työtä on ohjannut Opetushallituksesta opetusneuvos Anne Liimatainen, ja seminaarien järjestelyihin osallistui myös opetusneuvos Riikka Vacker. Kiitos kaikille seminaareihin osallistuneille, alakohtaisten selvitysten laatijoille sekä erityisesti tämän ennakointiselvityksen tekijöille. Tämä raportti sisältää laajan toimintaympäristön muutoksia käsittelevän osion sekä yhteenvedot alakohtaisista ennakointiselvityksistä. Lisäksi raportissa on kuvattu yhteenvetona koulutustoimikunnille syksyllä 2012 järjestettyjen seminaarien työpajakeskusteluiden tuotokset. Raportin lopussa esitetään skenaarioita mahdollisista tulevaisuuden poluista ja eri alojen rajapinnoista. Tämä raportti on tarkoitettu koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin tueksi, koulutuksen kehittäjille sekä kaikille muille tulevaisuuden osaamistarpeista kiinnostuneille. Raportin tehtävänä on avata ajatuksia ja antaa suuntaviivoja kehittää koulutusta ja tutkintoja tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioon ottaen. Tämä raportti sekä ennakointiselvitykset ovat saatavissa Opetushallituksen verkkosivuilta. Helsingissä Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus 5

6 6

7 Tiivistelmä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, jonka yhtenä tehtävänä on seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. Osana tätä ennakointitehtäväänsä toimikunnat teetättivät Opetushallituksen rahoittamana keväällä 2012 laadullisen ennakoinnin selvitykset tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloilla. Selvitysten valmistuttua Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus lähti toteuttamaan koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenvetoprosessia Opetushallituksen toimeksiannosta. Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenvetoprosessia lähdettiin toteuttamaan käytännönläheisesti. Keskeisenä tavoitteena oli arvioida koulutustoimikuntien teettämiä selvityksiä sekä etsiä sellaisia ennakoinnin osa-alueita, jotka vaativat täydennystä tai puuttuvat selvityksistä. Koulutukseen, osaamiseen ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristöjen muutostekijät asettavat haasteita sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin että oppimiseen ja koko laajaan koulutuksen kenttään ja sen kehittämiseen Suomessa. Yksi ratkaisu vastata näihin haasteisiin on jatkuva työelämän osaamistarpeiden ennakoinnin edelleen kehittäminen ja nivominen kiinteäksi osaksi tutkintojärjestelmää ja -rakennetta koskevaa kehittämistyötä. Osaamistarpeiden ennakointi tulee koulutuksen saralla korostumaan, koska ennakointitiedon pohjalta voidaan suunnata koulutusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita. Koulutukseen, osaamiseen ja työelämään liittyvät toimintaympäristön muutostekijät ja -tilanteet vaativat uudenlaisia ajattelu- ja lähestymistapoja, joita tulevaisuusajattelun avulla voidaan nostaa esille ja käyttää suunnittelun tukena. Koko ajan ilmeisemmäksi käyvä muutos on se, että henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet korostuvat elämisen eri alueilla. Tämä vahvistuva ilmiö heijastuu myös koulutukseen, opiskeluun ja työelämään. Käytännössä sekä peruskoulutusta että toisen asteen ammatillista koulutusta toteutetaan aikaisempaa joustavammin ja räätälöidymmin yksilölähtöisesti. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kehittyy parhaillaan nopeasti ja teknologian sulautuminen ympäristöön eli ubiteknologinen kehitys ja sen käyttö luontevasti osana työtä ja oppimista lisääntyy. Oppiminen tapahtuu nykyistä useammin työn lomassa, ja työn ja vapaa-ajan yhteensulautuminen jatkuu. Elinikäinen oppiminen mahdollistuu yhä helpommin. Monikulttuuristumisen, kansainvälistymisen ja globalisaation voimistuminen tuovat uusia haasteita ja osaamistarpeita koulutuksen kentälle. Ekologiset muutosvoimat vahvistavat kehityskulkuja, joiden myötä ympäristöajattelu tulee heijastumaan läpileikkaavasti kaikkeen koulutuksen tarjontaan kaikilla aloilla ja tasoilla. Oppimismahdollisuuksien, oppimisen ja koulutuksen uudet ulottuvuudet ja teknologiset innovaatiot tulevat haastamaan käytännössä myös oppilaitosten keskeisen tavan toimia, kun esimerkiksi opiskelu muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomammaksi. Tutkintojärjestelmää ja -rakennetta koskevia kehittämistarpeita ja haasteita kohdataan eri koulutusasteilla. Yhteiskunnassa tarvitaan laajempaa osaamiskäsitteen ymmärtämystä ja kykyä erottaa osaamisen kehittäminen tiedon kehittämisestä. Koulutuksen eri osapuolten ja 7

8 tahojen on yhteistyössä luotava aivan uusia oppimisympäristöjä ja osaamiskehityksen kohtauspaikkoja. Tarvitaan myös halua, kykyä, tietoa ja taitoja käyttää eri menetelmiä erilaisissa vaihtuvissa tilanteissa. 8

9 1 Selvityksen tausta Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu ohjausryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä (valtioneuvoston asetus 882/2010). Koulutustoimikuntien tehtävänä on 1. seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti 2. tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi 3. tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä 4. suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen niille osoittamat muut tehtävät. Koulutustoimikuntien yhtenä tehtävänä on siis seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. Osana tätä ennakointitehtävää koulutustoimikunnat teetättivät Opetushallituksen rahoittamana keväällä 2012 laadullisen ennakoinnin selvitykset tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloilla. Toimeksiantona oli kerätä olemassa olevaa ennakointimateriaalia ja laatia niistä yhteenvedot. Selvitysten tavoitteena oli lisäksi tuottaa konkreettista tietoa, jonka pohjalta koulutustoimikunnat voivat tehdä alaansa koskevia aloitteita esimerkiksi tutkintorakenteen ja tutkintojen sisältöjen kehittämiseksi. Selvitysten valmistuttua Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus lähti toteuttamaan koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenvetoprosessia Opetushallituksen toimeksiannosta. Koko yhteiskunnan kehityksen kannalta katsottuna koulutusta tulee pystyä ennakoimaan ja suunnittelemaan sekä arvioimaan siihen sijoitettavia resursseja. Suomi on tunnettu erityisesti määrällisen ennakoinnin korkeasta laadusta (ks. Leveälahti, Järvinen & Vesterinen 2009). Esimerkiksi väestöennusteet ovat suhteellisen tarkkoja, ja niiden pohjalta tiedetään ikäluokkien koot, jotka vaikuttavat koulutuksen määrällisiin tarpeisiin. Laadullisen ennakoinnin osalta tulevaisuustieto on luonteeltaan erilaisia mahdollisuuksia kartoittavaa ja perustuu lopulta näkemykselliseen ja tulkinnalliseen tietoon. Osaamisen ja koulutustarpeiden laadullisessa ennakoinnissa oleellista on pyrkiä hahmottamaan niitä osaamisalueita ja ydinkompetensseja, jotka ovat vasta syntymässä ja kehittymässä. Laadullisen ennakoinnin haasteina ovat kyky ennakkoluulottomaan ja luovaan ajatteluun, joka ei liiaksi nojaudu vanhoihin uskomuksiin tai pyri ajamaan jotain tiettyä asiaa tai etua. Ennakoinnin haasteisiin pyritään vastaamaan tekemällä johdonmukaista ja menetelmällisesti mahdollisimman laadukasta ennakointityötä. Käyttämällä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ja osallistamalla riittävän monipuolisia sidosryhmiä voidaan tuottaa päätöksentekijöille mahdollisimman luotettavaa tietoa tulevasta kehityksestä ja koulutustarpeista. (Aaltonen & Wilenius 2002.) 9

10 Näistä lähtökohdista koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten yhteenvetoprosessia lähdettiin toteuttamaan käytännönläheisesti ja monivaiheisesti. Prosessiin sitoutettiin eri asiantuntijaryhmiä, joiden kokemukseen ja tietoon perustuvia näkemyksiä on kerätty yhteenvedon laadinnan aineistoksi. Yhteenvedon keskeisenä tavoitteena oli arvioida koulutustoimikuntien teettämiä selvityksiä sekä etsiä sellaisia ennakoinnin osa-alueita, jotka näyttävät vaativan täydennystä tai puuttuvat selvityksistä. Yhteenvetoraportin tulokset perustuvat toimintaympäristön kartoitukseen, koulutustoimikuntien ennakointiselvitysten analyysiin, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutustyöryhmälle järjestämän tulevaisuusverstaan tuloksiin sekä koulutustoimikunnille järjestettyjen tulevaisuustyöpajojen tuloksiin. Raportissa käsitellään ennakoinnin näkökulmasta koulutusta, osaamista ja työelämää koskevia toimintaympäristön muutoksia, tulevaisuuden osaamistarpeita ja eri alojen rajapinnoilta syntyviä mahdollisuuksia. Yhteenvetoprosessissa toteutettiin seuraavat päävaiheet: 1. Taustatyö: Toimintaympäristön kartoitus koulutukseen, osaamiseen ja työelämään vaikuttavista muutostekijöistä 2. Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten tarkastelu ja analyysi 3. Asiantuntijaverstas: Koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden kehityssuuntien ja rakenteiden kartoitus, osallistujina Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntijoita 4. Seminaarit koulutustoimikunnille laadullisten ennakointiselvitysten tuloksista ja Yhteenvetoraportin laadinta. 10

11 2 Toimintaympäristö muutoksessa Koulutuksen, osaamisen ja työelämään liittyvien toimintaympäristön muutosten kartoituksessa käytettiin jäsentämisen PESTEA-luokittelua, jossa muutokset jaetaan poliittisiin, ekonomisiin, sosiokulttuurisiin, teknologisiin, ekologisiin sekä arvoihin ja asenteisiin kytkeytyviin muutostekijöihin. Näiden kuuden yläkategorian avulla kyetään laajalti kuvaamaan yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä ja analysoimaan niiden mahdollisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ennakointiselvitysten yhteenvetoprosessissa toimintaympäristön kartoitusta varten tarkasteltiin olemassa olevaa kirjallisuutta sekä poimittiin asiantuntijaverstaan keskusteluista esiin nousseita tulevaisuuden osaamiseen vaikuttavia asioita. 2.1 Poliittiset muutosvoimat Uusimman hallitusohjelman koulutus-, tiede- ja kulttuuripoliittisissa linjauksissa todetaan, että hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomen tulisi sijoittua OECD-maiden kärkeen nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa (Avoin, oikeudenmukainen 2011). Koulutuspolitiikan suuria linjoja on suunniteltu ja suunnitellaan Suomessa vielä keskitetysti, kuten esimerkiksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma osoittaa (Koulutus ja tutkimus 2011). Koulutusta ohjaavat tietyt valtakunnalliset raamit, kuten lait, opetussuunnitelmat, tuntijaot ja ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen perusteet, jotka määräyksinä ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kaikissa koulutuspolitiikan tavoitteissa korostetaan yhdenvertaisuusperiaatetta ja sitä, että palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Suomessa haasteita näiden koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi tulee tulevaisuudessa muun muassa alue- ja kuntapolitiikan suunnalta. Käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena syntyvien kuntaliitosten strategisena tavoitteena on taata tulevaisuudessa alueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky sekä kehittää palvelujärjestelmiä. Uudistusten tarkoituksena on myös lisätä kuntarajat ylittävien palvelujen käyttöä ja kuntien yhteistyössä tuottamia palveluja. Tämän uudistuksen ohella koulutuspoliittista päätösvaltaa on viime vuosikymmeninä siirretty yhä enemmän kuntiin, joissa tehdään koulutuspolitiikan konkreettisia päätöksiä. Näin ollen kansallinen koulutuspolitiikka toteutuu erilaisin tavoin paikallisesti, kun valtakunnallinen politiikka sallii alueelliset erot ja erilaiset käytänteet. Kuntaliitosten vaikutusten yhdeksi huolenaiheeksi on noussut perus-, lukio- ja ammatillisen koulutuksen keskittyminen kohti suurempia yksiköitä. Kouluja ja oppilaitoksia on tämän kehityksen seurauksena tulevaisuudessa entistä harvemmassa. Keskittymisen taustalla on myös yhtenäiskoulujärjestelmän toteuttaminen ja väestökehityksellisiä tekijöitä, koska oppilasmäärät vähenevät tietyillä alueilla. Pystytäänkö muuttuvassa toimintaympäristössä turvaamaan tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet? 11

12 Yhteiskunnallisen polarisoitumiskehityksen suunnalta nousee myös tulevaisuuden koulutuspoliittisia haasteita. Polarisoituvassa yhteiskunnassa sosio-ekonomiset tekijät määrittävät ihmisten asuinpaikkaa ja lisäävät eriarvoistumista. Suomessa koulut ovat alkaneet esimerkiksi eriytyä oppimistuloksiltaan. Vähän koulutettujen, pienituloisten ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten keskittyminen samoihin kouluihin heijastuu koulujen oppimistuloksiin. Hyvin koulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapset saattavat ohjautua omiin kouluihin, joissa on paremmat oppimisen edellytykset. Pystyykö perus- ja lukiokoulutus enää tarjoamaan kaikille oppilaille tasavertaisia, asuinpaikasta riippumattomia oppimisen edellytyksiä? Koulutuspolitiikan keinoin voidaan pyrkiä ehkäisemään ja vähentämään eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kansallinen koulutuspolitiikka on sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on vaikuttanut suomalaisen koulutuspolitiikan kehitykseen jo neljän vuosikymmenen ajan. Suomesta tuli järjestön täysjäsen virallisesti vuonna OECD mielletään taloudellisten tavoitteiden edistäjäksi, mutta yksi sen toiminnan keskeisistä alueista on ollut koulutuksellinen yhteistyö ja kokemusten ja ideoiden vaihtaminen. OECD on teollistuneille maille tärkein kansainvälinen koulutuspoliittinen viitekehys ja vertailutiedon tarjoaja. Suomessa OECD:n linjaukset ovat eri vuosikymmenten aikana saaneet erilaisia painotuksia, mutta yhteistyö on tiivistynyt erityisesti 1990-luvulta lähtien. (Niukko 2007.) Koulutustoimijoiden yhteistyö on kasvanut kansainvälisesti ja koulutuksen uudet verkostot ja kumppanuudet ovat lisääntyneet. Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö herättää tulevaisuuteen luotaavan kysymyksen: Onko yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuskuva yhteiseurooppalainen tai teollistuneiden maiden (OECD) yhteinen ammatillinen koulutustarjonta? Voiko keskittymiskehityksen seurauksena koulutuksen tarjoajista tulla entistä suurempia yksiköitä ja niitä sijaita entistä harvemmassa? Myös taloudellisten resurssien niukentumisen vuoksi kustannustehokkuutta voidaan joutua hakemaan koulutustarjonnasta. Onko varaa ylläpitää pienten alojen koulutusohjelmia vai keskitetäänkö Euroopan laajuisesti pienten alojen koulutusta? Jos tapahtuisi kuvatun kaltainen radikaali koulutuksen keskittyminen, niin mitkä alat olisivat suomalaisten ammatillisen koulutuksen ja osaamisen vahvuusaloja? Mitkä olisivat sellaisia aloja, joita tultaisiin muualta Euroopasta ja maailmasta tänne tai vir tuaaliyhteyksien kautta opiskelemaan? Yksi näkökulma keskittymiskehitykseen nousee syrjäytymiskeskustelusta. Pystytäänkö ammatillisen koulutuksen keskittämisellä tarjoamaan koulutusta kaikille tasa-arvoisesti taustoista riippumatta? Edellä tarkasteltujen koulutuspoliittisten muutosvoimien ohella eri sektorien poliittiset linjaukset vaikuttavat joko alakohtaisesti tai laajemmin useihin eri toimialoihin. Esimerkiksi energia-, ilmasto- ja maatalouspolitiikan linjauksilla on kytkentöjä laajasti eri alojen tulevaisuuteen. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka on kytköksissä muihin poliittisiin linjauksiin, ja koulutuksen ja osaamisen ennakoinnissa nämä eri sektorien poliittiset linjauk set tulisi myös ottaa huomioon. 2.2 Taloudelliset muutosvoimat Suomalaisessa yhteiskunnassa sekä yleissivistävää koulutusta että ammatillista koulutusta pyritään tasa-arvoisesti tarjoamaan kaikille. Talouden taantuma, taloudellisten resurssien niukkuus tai muiden elintärkeiden palveluiden ylläpitäminen ikääntyvien ihmisten ja pienentyvien ikäluokkien Suomessa voivat haastaa maksuttoman koulutusjärjestelmän 12

13 ylläpitämisen Suomessa. Onko varaa ylläpitää nykyisenkaltaista laajaa ja laadukasta koulutusjärjestelmää? Tuleeko vaikeasta taloudellisesta tilanteesta paineita koulutuksen muuttamiseen maksulliseksi tai edellä mainittuun koulutuksen nykyistä laajempaan keskittämiseen? Voiko koulutukseen suunnattavien julkisten resurssien niukentaminen tuoda yksityisen sektorin entistä vahvemmin mukaan koulutuksen tuottajaksi osana kuntien palvelurakenneuudistusta? OECD:n koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastoraportin Education at a Glance 2012 uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, mutta siinä on myös runsaasti koulutusjärjestelmien kehitystä kuvaavia trenditietoja aina vuodesta 1995 lähtien. Yhtenä raportin tarkastelunäkökulmana on maailman taloudellisen tilanteen heikentyminen, joka alkoi jo vuonna 2008 ja on entisestään syventynyt. Taloudellinen taantuma koskettaa välillisesti kaikkia maailman maita. Koulutuksen näkökulmasta raportti rohkaisee kehittämään ja ylläpitämään koulutusjärjestelmiä, sillä korkeampi ammatillinen koulutus turvaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet pysyä työmarkkinoilla. Koulutus takaa paremmat mahdollisuudet työelämässä taloudellisen taantuman ja irtisanomisen varalta verrattuna kouluttamattomiin työntekijöihin. Työttömyys oli OECD:n kansainvälisessä vertailussa pienempää koulutettujen keskuudessa kuin kouluttamattomien parissa. (OECD 2012.) Heikkoina signaaleina näyttäytyy ilmiöitä, joissa palkkatyön asemaa hyvinvoinnin perustana kyseenalaistetaan. Jos tällainen kehitys vahvistuu ja nuoret jättäytyvät pois ammatillisesta koulutuksesta ja työikäiset ammattiosaajat lähtevät työelämästä, niin mistä saadaan riittävästi työntekoon motivoitunutta työvoimaa? Toisaalta töiden automatisoituminen entisestään vähentää työntekijöiden tarvetta, mutta joka tapauksessa nykyisenkaltaisessa työkeskeisessä yhteiskunnassa on tapahduttava valtavasti muutoksia, jos laajemmin siirryttäisiin siviili- ja vaihtotalouteen (Heinonen & Ruotsalainen 2012). 2.3 Sosiokulttuuriset muutosvoimat Sosiokulttuurisista muutosvoimista kohdataan globaali ja alueellinen väestökehitys, maahanmuutto ja maastamuutto. Suomen aluekehityksen ja väestörakenteen yksi vahva muutossuunta on ollut viime vuosina ihmisten muuttaminen taajamiin ja maaseudun hajaasutusalueiden asukasluvun pieneneminen. Ikärakenteen muutosten ja erityisesti peruskouluikäisten ja nuorisoikäluokkien määrän vähentymisen vuoksi joudutaan miettimään toimenpiteitä perusopetus- ja lukiopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Toinen vahva väestökehityksellinen muutosvoima on maahanmuutto, jonka myötä monikulttuuriset oppimisryhmät kaikilla koulutuksen asteilla ovat tulleet osaksi arkea. Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen järjestäminen on haasteellista, koska heidän lähtötasonsa ja sosiokulttuuriset taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutustausta ja kielitaito vaihtelevat runsaasti. Onko maahanmuuttajille räätälöitävä kokonaan omia ammatillisia polkuja? Monikulttuurisuuden osaamisesta voi tulevaisuudessa muodostua yksi osa kaikkia tutkintoja. Työn ja koulutuksen maailmanlaajuinen polarisoituminen on vahvistunut globalisaatiokehityksen myötä. Asiantuntijuuteen perustuva henkinen työ on viime vuosikymmeninä vahvistunut länsimaissa, jotka ovat korkean kustannusten maita, ja ruumiillinen työ ja tuotanto ovat siirtyneet alhaisten kustannusten kehittyviin maihin. Toisaalta nykyisin on kehittyvissä maissa tapahtunut nopeaa kehitystä ja tuotekehitystä, ja palvelujen tuotantoa on siirtynyt sinne. 13

14 Koulutuksen, työn ja osaamisen näkökulmasta joudutaan pohtimaan, mihin ammatteihin väkeä koulutetaan. Jos teollisuuden työpaikat ja tiettyjä teollisuuden aloja katoaa Suomesta kokonaan, niin kannattaako näihin katoaviin ammattialoihin ja koulutusaloihin lainkaan käyttää resursseja? Globalisaation vastatrendinä paikallisuus ja paikallinen tuotanto voivat lähteä uudestaan viriämään, jos esimerkiksi toimintavarmuus on luotettavampaa tai nopea reagointikyky tilausten muutoksiin tuo kilpailuetua tai kuluttajien vaatimukset lähellä tuotetuista tuotteista kasvaa. Raaka-aineiden saatavuus, energian hinta ja kuljetuskustannukset määrittävät myös kehityksen suuntaa. Maastamuuttokeskustelussa on kannettu huolta siitä, että Suomessa sekä ammatillisesti että korkeasti koulutetut muuttavat maasta, jos he eivät saa koulutustaan vastaavia työpaikkoja. Myös kansainvälistyvät yritykset edistävät työvoiman siirtymistä muualle. Viime aikoina maastamuutto ei ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi, mutta koulutuspaikkojen määrän, koulutuksen laadun ja osaamisen näkökulmasta tätä näkökulmaa tulee ennakointityössä ottaa huomioon. Työnteko ja töiden sisällöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Työelämässä jatkuvuus näyttää perustuvan yhä erikoistuneempiin työtaitoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Elinikäinen oppiminen edellyttää työntekijöiltä, työnantajilta ja koulutuksen toteuttajilta yhteistyötä ja suunnittelua, jonka avulla tähän tarpeeseen löydetään toimivia ratkaisuja. Yksilölliset tarpeet korostuvat elämisen eri alueilla. Ilmiö heijastuu koulutukseen, opiskeluun ja työelämään. Koulutusta toteutetaan aikaisempaa joustavammin ja räätälöidymmin yksilölähtöisesti. 2.4 Teknologian kehitystrendit Koulutuksen, osaamisen ja työelämän muutosten näkökulmasta tällä hetkellä on tapahtumassa paljon ja nopeassa tahdissa teknologian kehitystrendeissä. Tulevaisuuden tutkimuksessa on käytetty singulariteetin käsitettä, jolla teknologiassa tarkoitetaan tietynlaista eri teknologioiden leikkauspistettä. Sen on arvioitu toteutuvan luvulla (Kurzweil 2005). Tuolloin nano-, bio-, informaatio- ja kognitioteknologioiden yhdistyminen on saavuttanut sellaisen tason, jossa ne alkavat toimia ihmisestä riippumatta itsenäisesti, ja niiden suuntaa on mahdoton ennakoida. Yhtenä ilmiönä tästä singulariteetista on tekoälyn kehitys niin voimakkaasti, että se ylittää inhimillisen älyn ja alkaa kehittää teknologiaa itsenäisesti ja karkaa inhimillisen käsityskyvyn ulottumattomiin (Heinonen & Ruotsalainen 2012). Teknologian kehityssuunnista ihmisen ja koneiden välinen yhteensulautuminen on tällä hetkellä aluillaan, mutta sen arvioidaan etenevän harppauksella. Osana tätä kehitystä tullaan kehittämään tietokone, jolla on samankaltaiset älylliset kyvyt kuin ihmisellä. Tietokoneet kykenevät kehittämään myös itseään, ja sen seurauksena kehitys nopeutuu entisestään. Konvergenssin myötä riippuvuus koneista kasvaa, ja koneet tulevat muokkaamaan ajatteluamme ja arkipäiväistä toimintaamme. Muistamista ja tiedon käsittelyä siirretään yhä enemmän koneille. Tiedon sisäistäminen saattaa tämän kehityksen seurauksena muuttua, kun ei enää ole samanlaista tarvetta painaa asioita muistiin kuin ennen tietotekniikan aikakautta. Internetistä on mahdollista tarkistaa ja etsiä tietoa, jolloin ihmisten kyky muistaa asioita ja yksityiskohtia voi heiketä. Intellektuaalinen laiskuus 14

15 saattaa ajan myötä heikentää kykyä kriittiseen ajatteluun ja analyysiin, koska ne ovat syvällisen oppimisen edellytyksiä (ks. Heinonen & Ruotsalainen 2012). Onko tällä kehityksellä vaikutusta ihmisen aivotoimintaan? Heikkeneekö aivojen toimintakyky samanaikaisesti kuin koneiden kapasiteetti kasvaa? Tämä kehitys olisi huomioitava tutkintoja, koulutussisältöjä ja opetustapoja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Digitalisaatio, internet ja verkottuminen leviävät kaikkialle, ja osana tieto- ja viestintäteknologian kehitystä tapahtuu kulttuurinen muutos. Raja yksityisen ja julkisen välillä tulee yhä häilyvämmäksi, kun tietoa itsestä ja maailmasta jaetaan avoimesti esimerkiksi sosiaalisen median eri muodoissa ympärillemme. Avoimuus tiedon jakamisessa voi kuitenkin toimia uusien innovaatioiden synnyttäjänä. (Heinonen & Ruotsalainen 2012.) Avoimen innovaation menetelmiä käytetään nykyisin esimerkiksi yrityksissä palvelu- ja tuotekehityksen tukena, kun yritykset ovat siirtyneet perinteisestä suljetusta innovaatioprosessista kohti avoimempaa innovointitapaa. Tätä kehitystä kohti on johtanut muun muassa se seikka, että korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus on kasvanut, ja isojen yritysten tutkimuslaboratorioiden ja kehittämisyksiköiden ulkopuolella on paljon tietoa. Työpaikkojen vaihtuessa työntekijät vievät mukanaan tietonsa ja taitonsa joko omaan yritykseensä tai toisen työnantajan yritykseen, joten tietoa virtaa yritysten välillä (Chesbrough 2003). Yritykset ovat ulkopuolisten asiantuntijoiden tieto-taidon ja kokemuksen lisäksi entistä kiinnostuneempia myös asiakkaiden ja kuluttajien osallistamisesta tuotekehitysprosesseihin, minkä nykyteknologia jo hyvin mahdollistaa. Teknologian kehitys vie kohti ubiikkiyhteiskuntaa, jossa jokapaikan tietotekniikka on läsnä arjessa ja sulautuu kaikkeen toimintaan (Mannermaa 2008). Ubiikilla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan (ICT) murrosta tai kehitysvaihetta, jonka seurauksena ICT tulee olemaan läsnä ja palvelemaan ihmistä hänen käytössään oleviin laitteisiin sulautuneen elektroniikan avulla. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa kehittyy nyt valtavan nopeasti. Siitä ovat hyviä esimerkkejä virtuaaliset oppimisympäristöt, pelien avulla oppiminen, sähköiset koe- ja tenttijärjestelmät, eportfoliot ja pilvipalvelut. Uusien tekniikoiden avulla koulutus, opiskelu ja työnteko tulevat paikasta ja ajasta riippumattomimmiksi. Tämä kehitys herätti asiantuntijaverstaassa melko havahduttavan kysymyksen siitä, karkaako koulutus tulevaisuudessa pois oppilaitoksista? Missä koulutus tapahtuu, millä välineillä ja kuka opettaa tulevaisuuden ammattilaisia? Millaisiksi uudet oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät kehittyvät ja mitä tämä kehitys merkitsee osaamistarpeille ja tutkintojen sisällöille? Kuinka virtuaaliseksi ammatillinen koulutus voi kehittyä? Työ tehdään nykyään pääsääntöisesti työpaikoilla, mutta mahdollistuuko etätyön tekeminen tulevaisuudessa yhä useammalle? Tuleeko koulutuksen ja työelämän vaateiden välille entistä suurempi ristiriita, jos ei ole kunnollista kosketuspintaa koulutuksen ja käytännön työn välillä? Teknologinen kehitys muuttaa työelämää ja voi korvata ammatteja. Robotiikan alalla sosiaalisten robottien tutkimus ja kehittely on yksi uusista nousevista aloista, ja sen tuottamat sovellukset voivat tulevaisuudessa korvata ihmisiä työtekijöinä. Sosiaalisten robottien kehitystyössä esimerkiksi Suomen Akatemian Motive-tutkimusohjelman yhdessä hankkeessa kehitetään tunnetilat tunnistavaa sosiaalista robottia. Robotti kykenee havainnoimaan ympäristöään ja liikkumaan itsenäisesti sisäisten antureidensa tuottaman tiedon avulla. Roboteille on runsaasti käytännön sovellusmahdollisuuksia muun muassa vanhusten- ja terveydenhuollossa, turvallisuusalalla ja logistiikassa. Tutkimuksen tavoitteena on saada ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus mukailemaan mahdollisimman hyvin ihmisten 15

16 välistä vuorovaikutusta. Yksilöllinen, sosiaalinen palvelu mahdollistaa hyödyn sekä opettavan viihteen. Toistaiseksi robotit ovat kalliita, joten aivan lähitulevaisuudessa robotit eivät laajamittaisesti korvaa ihmisiä työntekijöitä. Robotit voivat olla yksi ratkaisu palvelualoilla mahdollisesti uhkaavaan työvoimapulaan (Sosiaalinen robotti 2012). Teollisuudessa robotteja on käytetty jo vuosikymmeniä etenkin metalli-, muovi- ja elintarviketeollisuudessa. Kolmiulotteinen 3D-tulostaminen on nopeasti kehittyvä ala, jonka merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan runsaiden sovellusmahdollisuuksien vuoksi. Teollisuuskäytössä tulostimet ovat Suomessa vielä verraten harvinaisia, ja ne ovat toistaiseksi pääosin prototyyppikäytössä, mutta harrastelijat ovat rakentaneet jo useita tulostimia. 3D-tulostamisen harrastelijakäyttö on maailmanlaajuisesti kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Harrastelijoiden muovista tulostamia tuotoksia on nähtävissä sivuilla: Teollisuuden ammattikäytössä olevilla tulostimilla pystyy jo tulostamaan metallia, joten mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen lisääntyvät jatkuvasti. Monilla aloilla seurataan tarkasti 3D-tulostuksen kehittymistä. Yhtenä esimerkkinä lääketieteessä on kiinnostusta hammas- ja leukaluuproteesien 3D-valmistusta kohtaan. Kolmiulotteinen tulostaminen on yksi rajapinta-ala, jossa tarvitaan jo nyt eri alojen osaamista ja yhteistyötä niin tuotekehityksessä kuin valmistuksessakin. Kiintoisia näkymiä tuo myös tulostusmuovin raaka-aineena käytettävien biopohjaisten raaka-aineiden tuotanto ja siihen liittyvät osaamistarpeet. Tuotetaanko Suomen pelloilla tulevaisuudessa ruoan sijasta mahdollisesti taloudellisesti paremmin kannattavampaa tulostusmuovin raaka-ainetta (Hietanen 2012)? 2.5 Ekologiset muutosvoimat Ekologisten muutosvoimien esiintymiseen ja voimakkuuteen vaikuttavat laajakantoiset globaalit ympäristöongelmat ja samanaikaisesti niukentuvat luonnonresurssit. Kattokäsitteenä ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvät muut ilmiöt, kuten voimakkaasti vaihtelevat säiden ääri-ilmiöt, vedenpinnan nousu, kuivuus ja biodiversiteetin kaventuminen ovat asioita, jotka vaikuttavat jo nykyisin asenteisiin ja toimintaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ennakoidaan tavallisesti pitkän ajan tarkastelulla usean vuosikymmenen päähän, mutta jo nyt ilmastonmuutos on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua varautumisesta muutoksiin. Osaamisen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän näkökulmasta asiaa on lähdetty selvittämän jo vuonna 2008, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma julkaisi raportin vihreistä työtehtävistä (Green Jobs 2008). Osmo Kuusi (2012, 6) on analysoinut edellä mainittua UNEPin Green Jobs -raporttia ja kirjoittaa, että vihreät työtehtävät määriteltiin raportissa siten, että niillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnan ja muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Näitä tehtäviä ovat sellaiset maa- ja metsätalouteen, teolliseen valmistukseen, rakentamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä hallintoon ja palveluihin liittyvät tehtävät, jotka vaikuttavat ympäristön laadun säilyttämiseen tai parantamiseen. Kuusi kuitenkin lisää, että ilmastonmuutoksen haasteet ja muut ympäristötavoitteet olisi tärkeää ottaa huomioon kaikissa ammateissa eikä pelkästään erityisissä ympäristöalan ammateissa. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, ja ratkaisevan tärkeää on kansainvälinen yhteistyö ja toimet ongelmien ratkaisemiseksi. Kuusi tarkastelee skenaarioiden valossa ja Suomen näkökannalta, miten täällä voitaisiin ammattikoulutuksen ja osaamisen kehittämisen avulla varautua ilmastonmuutoksen 16

17 ja sosiaalisen kehityksen haasteisiin. Tiivistettynä Kuusen mukaan ilmastonmuutoksen uhatessa koulutuksessa on tärkeää eri alojen opetuksen sisällön kehittäminen. Yksi Suomen vahvuus ovat metsät, ja niiden merkitys ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinieluina. Tähän teemaan kytkeytyvä tutkimus ja koulutus ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Myös kuluttajien kasvava kiinnostus uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita kohtaan voi lisätä tarvetta muun muassa puurakentamiseen ja muuhun puuosaamiseen liittyvien ammattien koulutukselle. Metsä- ja puunjalostusteollisuuteen liittyvä laitteiden ja koneiden valmistus tai metsiä hyödyntävä matkailu voivat olla nykyisten ja uusien mahdollisuuksien kannalta tärkeitä. Myös energiantuotantoa ajatellen metsän ja puun rooli sellupohjaisen bioetanolin tuottamisessa tulisi tulevaisuudessa korostua. Metsät energian lähteenä olisi kestävämpi vaihtoehto kuin esimerkiksi maissin ja palmuöljyn tuotanto pelloilla, jotka muuten sopivat ruoan tuotantoon. Ilmastonmuutos tulisi ottaa vakavana haasteena kaikessa koulutuksen suunnittelussa. (Kuusi 2012 ja 2011.) Kestävyyden näkökulmat ovat tulleet viime vuosina yhä keskeisemmäksi sisällöksi työelämän kehittämisessä. Antti Kasvio ja Timo Räikkönen (2010) tutkivat työelämän muutoksia Suomessa ja muissa teollisuusmaissa osana Löytyykö työstä koherenssia -hanketta. Työelämä on heidän mukaansa ajautunut murrokseen taloustilanteen heikentymisen, kansainvälisen kilpailun kiristymisen ja resurssi- ja ympäristöongelmien kärjistymisen yhteisvaikutuksesta. Murrosta voitaisiin hallita tekemällä aktiivisesti kehittämistyötä kestävän työelämän mallin rakentamiseksi ekologisen, sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen ulottuvuuden näkökulmista. Portaat kohti kestävää työn tulevaisuutta edellyttävät aktiivisia toimia. Suomessa on toteutettu melko varovaisia ja passiivisia toimintamalleja, mutta jatkossa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ympäristöliiketoimintojen kehittämistä ja yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa tulisi terävöittää kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti. Myös koulutusjärjestelmien tulisi kasvattaa osaajia, joilla on kestävän työelämän edellyttämät valmiudet (Kasvio ja Räikkönen 2010). Ekologisten uhkatekijöiden vastineeksi myönteisempänä muutoksena ja kehityksen suuntana voidaan tunnistaa biotalouden ja vihreän talouden mahdollisuudet, joista voi kehittyä uutta liiketoimintaa. Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien Cleantech eli puhtaan teknologian toimialan kehitykseen uskotaan Suomessa (ks. Cleantech 2012). Myös ruoantuotannossa ja elintarvikealalla ilmenee joitakin lupaavia tulevaisuuden näkymiä. Puhtaassa ympäristössä ja lähellä tuotetun ruoan asema vahvistuu nykyisten ruokatrendien valossa (Kirveennummi et al & Taloustutkimus 2012). Tällainen kehitys ylläpitää kotimaista alkutuotantoa, vahvistaa tuotteiden jatkojalostuksen mahdollisuuksia elintarviketuotannossa ja avaa myös vientinäkymiä (Elintarviketeollisuus 2012). Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos voi tehdä pohjoisen alueella ruoantuottamisesta kannattavampaa, jos ruoantuotanto-olosuhteet eivät kärsi niin pahoista ilmastovaikutuksista kuin maapallon eteläisemmillä alueilla. Ruoantuotanto ja elintarvikkeiden valmistus voivat olla entistä houkuttavampia liiketoiminnan ja investointien kohteita maailmanlaajuisesti. Lisäksi puhdas ympäristö ja luonto sekä maisema-arvot luovat virkistys- ja matkailuelinkeinoille ja hyvinvointialoille tulevaisuuden uusia mahdollisuuksia. 2.6 Muutosvoimat koulutusta koskevissa arvoissa ja asenteissa Suomalaista koulutusjärjestelmää on kehitetty vuosikymmeniä, ja tulokset ovat olleet kiitettäviä monilla mittareilla mitattuna. Yhtenä esimerkkinä OECD:n PISA-tutkimuksen nuorten oppimistuloksia mittaavat kansainväliset vertailut, joissa on viimeksi mitattu 17

18 erityisesti lukutaitoa (PISA 2009). Toisissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa suomalaisten peruskoululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen taso on korkea ja lukutaidon kehittymistä selvittävässä tutkimuksessa lapset ja nuoret menestyvät hyvin. Viimeksi mainituissa tutkimuksissa selvitettiin myös oppilaiden motivaatiota käydä koulua, ja hätkähdyttävää tuloksissa on suomalaislasten alhainen motivaatio koulunkäyntiä kohtaan. (TIMSS 2011a; 2011b ja PIRLS 2012). Onko alhaisella motivaatiolla vaikutuksia asenteisiin ja jatkossa ammatilliseen kouluttautumiseen? Tämän selvittäminen vaatisi enemmän motivaation ja asenteiden tutkimusta. Suomessa ammatillisia tutkintoja arvostetaan, mutta pystytäänkö tutkintoja kehittämään vastaisuudessa siten, että tutkinto takaa työllistymisen? Muuttuvatko koulutusta ja sivistystä koskevat arvot ja asenteet? Puolet maailman väestöstä on alle 24-vuotiaita, ja työn käsite ja merkitys ihmisen elämässä on muutoksessa. Huolestuttavina taustatekijöinä ovat näköalattomuus ja jatkumattomuuden näkymät tulevaisuuden töille. (To be Young 2012.) Nuoria ja aikuisiakin jättäytyy koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, jos toivottomuus työsaannista kasvaa. 18

19 3 Koulutuksen, osaamisen ja työelämän ennakoinnin tulevaisuuden asiantuntijaverstas Laadullisen ennakoinnin yhteenvetoprosessin yhtenä osana toteutettiin tulevaisuusverstas, johon osallistui Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutustyöryhmän asiantuntijoita. Verstaan teemana oli tarkastella koulutuksen, osaamisen ja työelämän tulevaisuuden kehityssuuntia soveltamalla ennakointimenetelmiä. Verstaassa työmenetelminä oli ensiksi perususkomusten määritteleminen ja sitten tulevaisuustaulukon laatiminen koulutukseen, osaamiseen ja työelämään liittyvistä perususkomuksista kahdenkymmenen vuoden aikajanalla. Työtä jatkettiin rakentamalla tulevaisuustaulukolle polkuja ja koostamalla tulevaisuuden näkemyksiä sekä käymällä lopuksi yhteenvetokeskustelu. Asiantuntijatyöpajan tarkoituksena oli toimintaympäristön kartoituksen ohella hahmottaa ja tunnistaa muutoksia ja katsoa, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Asiantuntijaverstaan tuloksia on käytetty toimintaympäristön kuvauksen taustamateriaalina ja osaamisen ennakoinnin yhteenveto-osiossa. Tässä esitellään lyhyesti tulevaisuustaulukoiden tuottamat kolme tulevaisuuspolkua työelämän tulevaisuudesta vuonna Työelämä 2030 kolme tulevaisuuspolkua 1. Vahvasti sosiaalinen työnteon polku Ensimmäinen tulevaisuuspolku kuvastaa syvää sosiaalista mallia tehdä työtä. Koulut ja työympäristöt ovat motivoivia tulevaisuuden toivon tuottajia. Koulutus ja työnteko ovat eräänlaisia terapeuttisen ympäristön tuottajia, joissa yhdistyvät yksilön innostus ja kiinnostus työntekoon ja samalla yhteisöllinen vastuunkanto. Mallissa korostuvat kansalaisuus, ihmisyystaidot, epäonnistumisten sietokyky ja erilaisuuden suvaitseminen. Onnistumista ja pärjäämistä korostavan asenneilmapiirin sijasta tuetaan epäonnistumisten sietoa ja ongelmanratkaisutaitoja. Vahvuutta ei olekaan ainoastaan pärjääminen, vaan myös vastoinkäymisten voittamisen taito. Koulu- ja työyhteisöissä kannustetaan oman mielipiteen muodostamiseen ja sen ilmaisemiseen. Mallissa korostuvat kestävyyden näkökulmat, pysyvät perustaidot ja osaaminen. Mallissa on samankaltaisia piirteitä kuin aikaisemmin kuvatussa kestävän työelämän mallissa, joka rakentuu ekologisen, inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuuksista. Työympäristöt kansainvälistyvät globalisaation ja ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden vuoksi. Samalla työnteon sisällöt ja paikat moninaistuvat ja etätyön tekeminen lisääntyy teknologian mahdollistamana. Yhtenä esimerkkinä keskusteluissa nousi kansainvälisen työn tekeminen etätyönä Pudasjärvellä yhdistettynä toiseen työhön, esimerkiksi poronhoitoon. Polkuun liittyvät kyvyt ja osaamistarpeet ovat kyky tiedon laadun ja merkityksen kriittiseen arviointiin kyky haastaa ja kestää kilpailuyhteiskunnan vaateita mediakriittisyys, -ymmärrys ja -tiedon käyttökyky kestäviä ja ikuisia taitoja: tiedon ja mielipiteen ero kansalaisuus ja ihmisyystaidot: jakamisen taito ja vuorovaikutustaidot intuitiivisuuden ruokkiminen. 19

20 2. Tilannekohtaisen ja vertaisverkkomaisen työnteon polku Toisessa tulevaisuuspolussa maailma on nykyistä pirstaloituneempi, ja sitä luonnehtii entistä vahvemmin sosiaalinen vertaisverkkomaisuus, jossa ihmiset kohtaavat ja jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Työntekijät ja työ eivät kohtaa toisiaan kovin hyvin tällä polulla. Työn merkitys rakentuu vaihdannan prosessissa, ja työ määrittyy tilannekohtaisesti. Työnteko on jatkumo oman tekemisen ja palkkatyön välillä. Koulutuksen ja työn merkitys yksilölle ei ole itsetarkoitus. Toimeentulon tapa voi olla hyvin erilainen kuin nykyisin palkkatyöhön perustuva toimeentulo. Työn organisoitumisen keskeisiä muotoja ovat itsensä johtaminen ja itseorganisoituminen. Työyhteisöissä ei ole enää lähiesimiehiä yhtä paljon kuin nykyisin, mutta sen sijaan itseohjautuvuus tulee korostumaan. Yksilöiden pitää tunnistaa omat tehtävänsä ja ottaa vastuu työn suorittamisesta. Polkuun liittyvät kyvyt ja osaaminen ovat itsensä johtaminen ja itseorganisoituminen verkottumisen osaaminen teknologian hallinta ja prosessien hallinta. 3. Neogrowth uuskasvu työteon perustana -polku Toistaiseksi suomalainen yhteiskunta on ollut melko suljettu eikä se ole ollut aidosti kytkeytynyt muutoksiin, vaikka niitä aistitaan ja muutosten seurauksista käydään yhteiskunnallista keskustelua. Maailma on kuitenkin niin suurten muutosten ja haasteiden edessä, että ne tulevat ennen pitkää heijastumaan myös niin koulutukseen kuin työntekoonkin. Muutokset ovat alkaneet mullistaa elämää jo vuonna 2030, ja kehitys johtaa kolmannessa tulevaisuuspolussa neogrowth-ajattelun viitoittamia polkuja. Neowgroth eli uuskasvu perustuu taloudellisen kasvun uudenlaiseen sisältöön, jossa painottuvat ekologinen kestävyys sekä aineettomat ja humanistiset arvot (Malaska 2010). Jo nyt on nähtävissä uudenlaista luovuutta edellyttävä kuudes aalto, jossa bio-, nano- ja energiateknologian avulla luodaan uusi jälkiteollinen infrastruktuuri, jossa materiaalit ja energia kiertävät ekosysteemissä kestävästi (Kurki & Wilenius 2012). Yhteiskunnan murrosvaiheessa talouskasvu on pysähtynyt ja koulutuksen resurssit ovat niukentuneet. Ratkaisuna vahvistetaan koulujen ulkopuolella olevaa kulttuuria ja oppimista. Maailmassa ei ole sellaista kulttuuria, joka ei siirtäisi taitoja seuraavalle sukupolvelle. Millainen olisi yhteiskunta ilman koulutusta? Polkuun liittyvät kyvyt ja osaaminen ovat (ympäristö)teknologinen osaaminen tieto- ja viestintäosaaminen verkosto-osaaminen käsillä tekemisen taidot. 20

21 4 Koulutustoimikuntaseminaarien tulokset Yhteenvetoprosessin yhtenä vaiheena järjestettiin seminaarit koulutustoimikuntien jäsenille ja ohjausryhmälle laadullisten ennakointiselvitysten yhteenvetotuloksista ja Tulosten esittelyn ohella seminaareissa järjestettiin tulevaisuustyöpaja ja kuultiin asiatuntijapuheenvuorot koulutuksen tulevaisuuden näkymistä. Tulevaisuustyöpajan tavoitteena oli saada uusia ideoita ja näkemyksiä koulutustoimikuntien toimintaan, hahmotella tulevaisuuden osaamista ja koulutusta sekä luoda uusia tapoja ja käytäntöjä tehdä laadullista ennakointia. Tulevaisuustyöpajat toteutettiin osallistavina kolmivaiheisina ryhmätöinä, joiden ydintulokset kukin ryhmä esitti. Tuloksista ja seminaarin annista käytiin yhteinen loppukeskustelu. Tulevaisuustyöpajojen ryhmätöiden esittämiä ydintuloksia koulutuksesta, osaamisesta ja työelämän tulevaisuudesta esitetään yhteenvetomaisesti seuraavassa. Koulutusputki joustavaksi jatkumoksi koulutusjärjestelmän uusiminen: Valmistumisen tukeminen on tärkeätä, koska vähäinen valmistumisaste huolestuttaa ilmiönä. Innovatiivinen ja dynaaminen arviointi: Arvioinnin tulisi olla opiskelijaa kehittävä, ei vain toteavaa arviointia. Nuori yrittäjyys: Koulutuksen tulisi antaa faktatietoa yrittäjyydestä, mutta myös herättää yrittäjyyteen tarvittavaa innostavuutta ja luovuutta. Perusosaaminen: Perusosaamisen määrittelystä tulisi käydä keskustelua. Onko perusosaaminen osaamistarve, joka ei muutu tulevaisuudessa? Onko perusosaaminen ammattiosaamista vai yleisiä työelämätaitoja? Mitä on perusammattiosaaminen ja mitä erikoisammattiosaaminen? Mitä ovat yleiset työelämätaidot ja mitä erityiset työelämätaidot? Liittyvätkö perusosaamiseen väitetyt asenneongelmat? Ihmisläheisiä ammatteja edustavassa ryhmässä painotettiin inhimillistä otetta. Tunneälyn ja kestävän kehityksen tulisi näkyä koulutuksessa. Vahva perusosaaminen antaa muuntautumiskykyä, jotta sen päälle voidaan rakentaa tulevaisuuden vaateita työelämässä. Oleellista osaamista ovat mediakritiikki ja vuorovaikutustaidot. Pitää osata toimia työyhteisössä myös silloin, kun vuorovaikutus tapahtuu teknisten apuvälineiden kanssa. Monialainen yhteistyö etenee muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. Hyvä perusosaaminen on osaamisen peruslähtökohta. Systeeminen ja kokonaisuuksien hallinta: Auttaako tietynlainen kokonaisuuksien ymmärtäminen ymmärtämään, minkälaisia yrityksiä tarvitaan ja miten voi perustaa yrityksen? Tukeeko kokonaisuuksien hallinta innostusta ja luovuutta? Älyosaaminen: Tarvitaan keskustelua siitä, onko älyosaaminen vain trendiosaamista vai tulevaisuuden perusosaamista? Ympäristöarvot ja -teknologia: Tarvitaan keskustelua siitä, ovatko ympäristöasiat trendiosaamisia vai vastakohta perusosaamiselle? 21

22 Työelämän ääni esiin: Kuinka työelämän ääni tulisi enemmän esille? Onko mekanismeja, joihin innovatiivinen monipuolinen työelämänäkemys pysähtyy? Tasa-arvoisen osaamisen kehittäminen: Uusien viestintävälineiden avulla voidaan viestiä ja kaikilla on mahdollisuus oppia ihan mistä alasta tahansa. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja halu kehittymiseen ovat keskeisiä asioita. Kehittymisen pitää olla jatkuvaa, kun asiat ja alat menevät eteenpäin. Itsenäisten toimijoiden sijaan asiakkaat otetaan mukaan. Dataa on valtavasti, jolloin tiedon analysoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti. Ubiikkikehitys tieto- ja viestintätekniikka osaksi kaikkea toimintaa: Tietoja viestintätekniset välineet tulevat kaikilla aloilla vastaan. Myös palvelut lähestyvät tekniikkaa. ICT-osaaminen kuuluu kaikkiin aloihin. Ohjelmistolisenssien osaamista tarvitaan. PK-yritykset kaipaavat henkilöstöä, joka ymmärtää lisenssejä. Ubiikkikehitykseen liittyvät asiat kaikkien työntekijöiden osaamiseksi tulevaisuudessa. Globaali koulutus ja yli rajojen menevä koulutus: Koulutus tulee jatkossa olemaan hyvin globaalia. Koulutuksessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ei ole yhtä mallia, jolla osaaminen saadaan. Tutkintorakenteiden on oltava hyvin joustavia. Kohtaamiset: Miten kohdataan toinen ihminen ja miten teknologia ja muutos kohdataan? Kuinka ihminen kohtaa koneen ja miten yhteiskunta kohdataan? Kuka päättää, mitä koulutetaan ja missä koulutetaan? Huoltovarmuus tulisi säilyttää ja meillä pitäisi olla turvallista. Perustarpeista tulisi pitää huolta. Laaja-alaisen osaamisen ja erityisosaamisen ristiriita: Pitää määritellä, mitä on tulevaisuuden osaaminen. Kun oppimisympäristöt muuttuvat, niin mitä on keskeinen osaaminen? Tulevaisuuden osaajan tulee osata yhteistyötaitoja ja verkostotaitoja. Luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeitä asioita. Oppiminen työympäristöissä: Millainen on tulevaisuuden oppija? Tietotekniikan käyttö kasvaa oppimisessa, mutta pysyvätkö aivot perässä? Oppijan tulee tajuta vastuullisuus ja vastikkeellisuus oppimisessa. Kun on saatu tutkinto, niin miksi jättäydytään pois työelämästä? Tulisi olla vastuu tutkinnon suorittamisen jälkeen mennä työelämään. Yhteisöllisyys korostuu ja toisaalta oppija on aika yksin, kun opiskelijamaailma perustuu yksinäiseen tiedonhakuun. Laaja-alainen hoitajan tutkinto: Yhtenä visiona voisi olla hoitajan tutkinto, joka palvelee mahdollisesti kaikkia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa ei ehkä ole nykyisessä mielessä tutkintoa, vaan valitaan osaamisia. Erilaisen kombinaation voisi koota yksilöllisesti ja saada todistuksen, jolla osoitetaan hoitamisen osaamisalue (lähihoitaja, metsänhoitaja jne.). Hoitajien tutkinnolla hoidetaan monien eri alojen ongelmat. Oppimisen elinkaari: Jatkumo peruskoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen tulisi tehdä motivoivaksi. Kouluun mennään innokkaina, mutta miten saada into jatkumaan ja osaamista syvennettyä. Keskeisiä asioita ovat yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja opiskelussa sekä työssä pärjääminen. Työelämälähtöisyys on tärkeätä ammatillisessa koulutuksessa. Työelämästä tulevien tarpeiden huomioiminen ja yrittäjämäinen asenne ovat keskeisiä. Työelämää ei opita kurssilla tai koulussa. Koulutuksessa tulisi huomioida kokonaisuudet ja tehdä oppimisesta elinkaari. 22

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. Ennakointiseminaari Helsinki, Johtaja Esa Karvinen

Tilaisuuden avaus. Ennakointiseminaari Helsinki, Johtaja Esa Karvinen Tilaisuuden avaus Ennakointiseminaari Helsinki, 16.2.2016 Johtaja Esa Karvinen Koulutus ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä työn ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta Suomi elää monin tavoin haasteellisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 N:o 882 884. Valtioneuvoston asetus. N:o 882. koulutustoimikuntajärjestelmästä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 N:o 882 884. Valtioneuvoston asetus. N:o 882. koulutustoimikuntajärjestelmästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 N:o 882 884 SISÄLLYS N:o Sivu 882 Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä... 2873 883 Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna 2030 Opetushallitus 10.2.2015 Petri Haltia If I knew where jazz was going, I d be there already Humphrey Lyttelton Työn sisällön symbolianalyyttinen luonne ei ole suoraan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot