maaviesti Kuinka alentaa maidon tuotantokustannusta? Omavalvonta auttaa yritystä löytämään toiminnan riskit Puutarhayrittäjäksi asiakkaan ehdoilla

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun asiakaslehti /007 Kuinka alentaa maidon tuotantokustannusta? Omavalvonta auttaa yritystä löytämään toiminnan riskit Puutarhayrittäjäksi asiakkaan ehdoilla

2 UUSI 30-SARJA ESILLÄ KONEKESKUKSESSASI! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! MYYNTI OULUN KONEKESKUKSEN ALUEELLA: LASSI SUUTARI KAJAANI ARTO HEIKKILÄ ROVANIEMI (LAPIN-LÄÄNI) ARTO PESOLA OULU, KEMINMAA EERO MÄÄTTÄ OULU MIKKO KONTIO OULU VESA LITHOVIUS OULU OULU, KAJAANI, KEMINMAA, ROVANIEMI maaviesti 2/2007

3 Kuva: Ella Karttimo Maaviesti on ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja - yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Painos kpl Julkaisija ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), OULU puh , faksi (08) ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI puh , faksi (08) ProAgria Lappi Tutkijantie SAARENKYLÄ puh , faksi (016) Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, KIVINIEMI puh , ella.karttimo@proagria.fi Ilmoitukset Sirpa Heikkinen Kielontie 8, KAJAANI puh. ja faksi (08) , sirpa.heikkinen@proagria.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen mari.lahteenmaa@proagria.fi, faksi (08) Taitto Aija Tihinen Aikataulu Numero ilmestyy aineistot 3/ / Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta ISSN vuosikerta Osoitteenmuutokset Ota yhteyttä omaan ProAgria Maaseutukeskukseen! Kevät toi, kevät toi... Kevät tuo vilskettä rakennustyömaille. Uudistamalla tuotantotekniikkaa parannetaan omaa kilpailukykyä eurooppalaisiin tuottajiin verrattuna ja samalla lisätään maatalouden kiinnostavuutta nuorten silmissä. Maatiloilla on käynnissä isojako maatalouteen keskittyvien tilojen laajentaessa tuotantoaan. Tilojen määrä vähenee, mutta tuotannon kokonaismäärä säilyy jokseenkin nykyisellä tasolla. Tekniikan kehittyminen tekee tämän mahdolliseksi, ja toisaalta odotukset kannattavuuden parantamiseksi jopa edellyttävät sitä. Suomen maatilojen kehitys käy rintarinnan eurooppalaisen maatalouden kanssa. Sielläkin on sekä pieniä että suuria tiloja. On tärkeää huomata, että jokaisella tilalla on omat olosuhteensa. Tuotannon laajuus on yritys- ja perhekohtaista. Tuotannon laajuuteen, investointitarpeisiin ja taloudelliseen tulokseen vaikuttaa muun muassa se, onko tilalla monipuolista tuotantoa, sivuansioita tai onko tilalla jatkajaa tiedossa. Myös tavoitteet elintasosta ja elämisen laadusta ovat talonväen oman puntaroinnin tulosta. Näissä kysymyksissä neuvonta voi olla yrittäjien tukena tavoitekeskustelujen ja yrityssuunnittelupalvelujen avulla. Voimme tarjota yrittäjille ja yrittäjäperheille asiantuntijapalveluja niin sopeutumistilanteissa kuin uusien mahdollisuuksien selvittämisessäkin. ProAgria Maaseutukeskusten alueyhteistyön tavoitteena on entisestään vahvistaa asiantuntijaresursseja vaativiin yrityskonsultointeihin. Muutospaineet eivät rajoitu yksin maatalouteen. Vaikka maatalous on edelleen viihtyisän maaseutumaiseman sydän ja antaa perustan kylien väestöpohjalle, on myös nähtävä se tosiasia, että maaseutuelinkeinojen monipuolinen kirjo olisi kuitenkin kylien elinvoiman turva. Rajautuuko neuvontamme tulevaisuudessa vain yrityskohtaiseen konsultointiin vai haluammeko olla edelleen mukana myös kylätoiminnassa? Siihen näkyy olevan halukkuutta muillakin. Siinäkin on kysymys purtavaksi järjestöllemme. Toivotaan viisautta valintoihin! Tuuli tuo, tuuli vie Mielihyvällä olen saanut kirjoitella näitä näkemyksiäni Maaviestiin ja sitä ennen Kainuun omaan lehteen, Maauskoon, jo parin vuosikymmenen ajan. Aika aikaan kutakin. Tulevan syksyn kuluessa luovun johtajan työstä ja siirryn päätoimisesti projektitehtäviin. Kun olen antanut sille työlle pikkusormen, se on vienyt koko miehen. Kiitollisin mielin, onnea ja menestystä Maaviestin lukijoille toivottaen Tapani Karjalainen johtaja, ProAgria Kainuu 2/2007 maaviesti

4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Ajassa 5 Uudistunut Tilakunto tarjoaa 10 vertailutietoa tilan kehittämiseen Maidon tuotantokustannus 11 nyt ja tulevaisuudessa Typpilannoituksen 12 tarkentaminen peltokasveilla Liukoisen typen määritys 12 Kuoppatesti - mittari 13 viljelyn arviointiin Puutarhayrittäjäksi 14 asiakkaan ehdoilla Ympäristötuki erikoiskasvi- 15 ja puutarhatilalla Omavalvonta auttaa yritystä 17 tunnistamaan riskit Omavalvonnan kuvaus 17 maa- ja puutarhatilalla Perunavirukset kuriin 18 Hyödynnä viljely- 19 suunnittelun kausialennus Ravinnetaselaskenta 19 ympäristötuen toimenpiteeksi Tukioikeuksien siirto 19 ja varantohaku Bioenergia ja maisema teemana 23 Siikajoella ja Rantsilassa Vinkkejä ympäristötuki- 24 suunnitelman laadintaan Keveyttä kahvipöytään! 25 Naisissa maaseudun voima 26 Äitijohtaja - supersankari? 27 Allakka 28 Bioenergia Tanskan 30 opintomatkan teemana Aiemmin maitotilojen parantamiseen keskittynyt Tilakunto-palvelu tarjoaa nyt vertailutietoa koko tilan kehittämiseen. Sivu 10. E Anja Puttonen Nivala-Haapajärven seutukunnassa meneillään oleva Tulevaisuutta työstäen -hanke edistää maaseutuyrittäjyyttä räätälöidyn ja yrityskohtaisen neuvonnan avulla. Sivu 7. Maidon tuotantokustannus on yksi tuottavuuden kehityksen mittari. Se kertoo, mitä tuotto- ja kustannustekijöitä tuotantoon sisältyy ja mikä on niiden painoarvo. Sivu 11. maaviesti 2/2007

5 Täysi hyöty EU-TUISTA! a j a s s a ProAgrian neuvojat tarjoavat asiantuntemustaan EU-tukiin liittyviin kysymyksiin. EU-tukineuvonta sisältää tukien optimointilaskelman, tukihakemuksen ja vaadittavien lisäselvitysten laadinnan sekä opastuksen pellon vuokraamiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvojat avustavat tarvittaessa myös tarkastus- ja valitustilanteissa. ProAgrian neuvojat päivittävät EU-tukiin liittyvää osaamistaan eri koulutuksissa, jolloin alan uusin tieto on nopeasti neuvojien ja samalla maaseudun yrittäjien käytössä. Kun asiantuntija turvaa tukiehtojen täyttymisen, viljelijälle jää enemmän aikaa tilan johtamiseen ja kehittämiseen. ProAgria Oulun EU-tukineuvojat 2007 Alavieska: Sari Isotalus, ; Risto Jokela, ; Heikki Ollikainen, ; Anitta Talus, Haapajärvi: Hannu Kokkoniemi, ; Paula Orava, ; Erkki Ryynänen, Haapavesi: Anna-Riitta Leinonen, ; Tarja Paatero, ; Tommi Palonen, ; Matti Viitala, Hailuoto: Sauli Kärenlampi, ; Alpo Törmänen, Ii: Elvi Kehusmaa, Kempele: Alpo Törmänen, ; Paula Vilppola, Kestilä: Esko Ojalehto, ; Maire Pikkarainen, Kiiminki: Sanna Suomela, Kuusamo: Laina Hekkala, ; Martti Määttä, ; Päivi Määttä, ; Pertti Törmänen, Kärsämäki: Matti Viitala, Liminka: Sauli Kärenlampi, ; Anna-Kaisa Haapajärvi, ; Alpo Törmänen, Lumijoki: Sauli Kärenlampi, ; Anna-Kaisa Haapajärvi, ; Alpo Törmänen, Merijärvi: Sari Isotalus, ; Vuokko Lukinmaa, ; Heikki Ollikainen, ; Tommi Palonen, ; Anitta Talus, Muhos: Antti Harjunen, ; Minna Kärenlampi, ; Sanna Suomela, Nivala: Satu Huovinen, ; Markku Kalaoja, ; Paula Orava, ; Anna-Riitta Leinonen, ; Olli Valtonen, Oulainen: Sari Isotalus, ; Vuokko Lukinmaa, ; Heikki Ollikainen, ; Tommi Palonen, Oulu: Anna-Kaisa Haapajärvi, ; Sanna Suomela, ; Paula Vilppola, Oulunsalo: Anna-Kaisa Haapajärvi, Piippola: Esko Ojalehto, Pudasjärvi: Sirkku Kaijala, ; Elvi Kehusmaa, ; Sanna Suomela, ; Pertti Törmänen, ; Esko Viitala, Pulkkila: Esko Ojalehto, Pyhäjoki: Sari Isotalus, ; Vuokko Lukinmaa, Heikki Ollikainen, Pyhäjärvi: Erkki Ryynänen, Pyhäntä: Esko Ojalehto, Raahe: Erika Jylhä-Pekkala, ; Jousi Sassali, Rantsila: Esko Ojalehto, ; Paula Vilppola, Siikajoki: Erika Jylhä-Pekkala, ; Anna-Kaisa Haapajärvi, ; Jousi Sassali, ; Alpo Törmänen, ; Ulla Yrjänä, Taivalkoski: Sirkku Kaijala, ; Laina Hekkala, ; Pertti Törmänen, ; Esko Viitala, Tyrnävä: Antti Harjunen, ; Anna-Kaisa Haapajärvi, Utajärvi: Antti Harjunen, ; Minna Kärenlampi, Vihanti: Sari Isotalus, ; Erika Jylhä-Pekkala, ; Vuokko Lukinmaa, ; Heikki Ollikainen, ; Tommi Palonen, Yli-Ii: Elvi Kehusmaa, ; Sanna Suomela, Ylikiiminki: Sanna Suomela, ; Esko Viitala, Ylivieska: Sari Isotalus, ; Heikki Ollikainen, ; Tommi Palonen, Koko Proagria Oulun alue: Kyllikki Lumijärvi, (EU-tukivastaava); Marketta Sarja, (lammastilat). Maa tu lento 2/2007 maaviesti

6 Yhteistyössä: Unelmiesi keittiö ideasta asennukseen. KALAJOKI Kalajoen tie 43 Puh. (08) OULU Kirkkokatu 7, puh. (08) Limingantie 5, puh. (08) RAAHE Lappastentie 1 Puh. (08) ROVANIEMI Rovakatu Puh. (016) maaviesti 2/2007

7 PITKÄT TOIMITUSAJAT koettelevat rakentajaa Navettarakentamista suunnittelevat ja erityisesti jo rakentavat maatalousyrittäjät ovat saaneet kokea, että rakentaminen on kallistunut. Rakennusmateriaalit ja -kustannukset nousivat tilastojen mukaan vuonna 2006 noin 10 prosenttia. Hurjimpien tietojen mukaan pelkästään alkuvuoden aikana kustannukset ovat nousseet saman verran. Esimerkiksi betonielementtien toimitusaika on nyt noin yhdeksän kuukautta. Globaalissa maailmassa muun muassa Kiinan, Intian ja Venäjän rakentamisen kiihkeys vaikuttaa rakennusmateriaalien hintoihin. Työvoimasta on myös kova kysyntä, mikä sekin nostaa hintoja. Siirtyminen puun myyntituloverotukseen on nostanut raaka-ainehintoja, mikä voi tosin lohduttaa puun myyjiä. Nyt ei ole oikein rakentajan markkinat. Lähes kaikista materiaaleista voi olla pulaa. Euroopassa on kova puute sementistä. Puutavaraa joutuu Suomessa jopa jonottamaan kaupasta. Pienillä paikkakunnilla on kilpaileva rakentaja saattanut käydä putsaamassa kaupan hyllyt kuumasinkityistä nauloista tai betoniteräksistä, eikä täydennystoimituksesta ole tietoakaan. HANKALA tilanne kannattaa ottaa huomioon navettainvestoinnin suunnittelussa ja erityisesti aikatauluttamisessa lupaprosessista rakennusmateriaalien hankintaan. Rakentaja on auttamattomasti myöhässä, jos hän on aloittanut materiaalihankinnat vasta nyt, ja rakennushanke on ajoitettu tälle vuodelle. Rakentamista vuonna 2008 harkitsevalla alkaa olla sopiva hetki käynnistellä tavaratilauksia. Samalla voi hyödyntää edullisia talvitoimitusehtoja. Jos rakentaminen alkaa varmasti kesällä 2008, kannattaa harkita materiaalien hankintaa varastoon talven aikana ja rahoittaa hankinnat vaikka pankkilainalla. Tilanne on kiusallinen myös tavarantoimittajalle. Rakentajien on syytä olla varuillaan, etteivät myyjät myy itseään tukkoon, jolloin toimitusajat eivät pidä. Tällöin korostuu tavarantoimitussopimusten sisältö muun muassa toimitusaikojen ja sakkojen osalta. Onko syksyllä edessä tilanne, ettei ORASTAVAT IDEAT kannattavaksi liiketoiminnaksi Nivala-Haapajärven seutukunnassa meneillään oleva Tulevaisuutta työstäen -hanke edistää maaseutuyrittäjyyttä räätälöidyn ja yrityskohtaisen neuvonnan avulla. Maaseutuyrittäjien ja maaseudun toimijoiden verkostoituminen kuuluu tämän vuoden ajan kestävän hankkeen keskeisiin tavoitteisiin. Viime syksynä päättyneen Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus -hankkeen aikana kävi ilmi, että tulevaisuuden suuntaa miettivä maaseutuyrittäjä tietää perin vähän rahoitusmahdollisuuksista ja yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista. Mieluisin vaihtoehto yrittäjälle on yrityskohtainen neuvonta, ProAgria Oulun yritysneuvoja ja hankkeen projektipäällikkö Hannu Kokkoniemi kertoo. Tulevaisuutta työstäen -hanke paneutuu maaseutuyrittäjän kumppanina yritystoiminnan aloittamiseen, toiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Mahdollisuuksien tutkailussa apuvälineitä ovat muun muassa liikeidean testaus, liiketoiminnan suunnittelu, erilaiset tuotanto- ja taloussuunnitelmat, kannattavuusja maksuvalmiuslaskelmat, rahoitus- ja tukilaskelmat ja osaamisen kehittäminen. Hanke edistää yrittäjien sekä maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyötä muun muassa koulutuksen, opintomatkojen ja yrityskäyntien avulla. Suunnitteilla on myös teemapäiviä ajankohtaisista aiheista, Hannu Kokkoniemi lisää. KOTIMAINEN energia, hoiva- ja hyvinvointipalvelut ja maaseutumatkailu kiinnostavat uusia maaseutuyrittäjiä tällä hetkellä erityisesti. Erikoistuneet sopimustoimittajat ovat toivoneet yhteistyötä puuja metallialan toimijoiden kesken. Vertaisoppimisen ovat nostaneet esiin erityisesti naisyrittäjät. Myös hyvinvointiin liittyvät kysymykset askarruttavat maaseutuyrittäjiä, ARI HYVÄRINEN tavarantoimittaja uskalla avata kännykkäänsä kiukkuisten puhelinsoittojen pelossa? Ammattirakentajat pohtivat parhaillaan, olisiko syytä siirtää investointeja myöhäisempään ajankohtaan. Mikä on tilanne navettarakentajalla? Ari Hyvärinen on ProAgria Oulun rakennusinsinööri. Hannu Kokkoniemi sanoo. Tulevaisuutta työstäen -hankkeen tavoitteena on uusien keksintöjen kehittämiseen tarkoitetun innovaatio- ja protopajatoiminnan tarvekartoitus. Hanke selvittää myös yliseutukunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu yhteistyökumppaneinaan NIHAK Oy, Nivala-Haapajärven seutukunta, Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus, Keskipiste-Leader, alueen kunnat ja maaseutuasiamiehet. Rahoittajia ovat Euroopan maatalouden ohjausrahasto EMOTR, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Nivala-Haapajärven seutukunta ja alueen kunnat. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Tulevaisuutta työstäen -hanke, projektipäällikkö Hannu Kokkoniemi, puh , a j a s s a VUODEN MAATILAA HAETAAN JÄLLEEN ProAgrian vuosittain järjestämä Vuoden Maatila kilpailu korostaa maatilan ja maaseutuyrityksen laatutyön ja kilpailukyvyn merkityksestä. Se nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja kilpailukykyisiä tapoja toimia. Kilpailuun osallistuva yritys saa kattavan analyysin kilpailukyvystään, vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan. Analyysin perusteella laaditaan parhaiten menestyneille tiloille kehittämissuunnitelma, joka antaa etappeja jatkuvaan kehittämiseen. Kattava toiminnan arvioinnin työkalu, Maatilan kilpailukykykriteeristö, on tehnyt mahdolliseksi sen, että osallistuvien yritysten toiminnan taso ja kilpailukyky voidaan luotettavasti mitata. Vuoden Maatila kilpailun pääpalkinto on Tapiolan kustantama enintään euron arvoinen opintomatka voittajan haluamaan kohteeseen, joka voi olla esimerkiksi maailman parhaimpiin kuuluva maatila tai maaseutuyritys, voittajaa kiinnostavat messut, koulutus tai muu tapahtuma. Kilpailun tuomaristo voi lisäksi myöntää kunniamaininnan enintään kolmelle maatilalle. Ilmoittautuminen Vuoden Maatila 2007 kilpailuun päättyy 15. toukokuuta. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. Tuomaristoon kuuluvat ProAgrian, Elintarviketeollisuuden, MTK:n, Innovation Networks Oy:n ja Tapiolan edustajat. Lisätiedot: Vuoden Maatila kilpailuun voi ilmoittautua osoitteessa vuodenmaatila. 2/2007 maaviesti 7

8 p u h e e n v u o r o TOIMINTA- JÄRJESTELMÄN pitää olla käyttäjänsä näköinen Kärsämäen Rannankylässä maitotilayrittäjinä toimivat Irene ja Timo Flankkila päivittävät parhaillaan kuusi vuotta käytössä ollutta laatujärjestelmäänsä ProAgria Oulun Laatutreenihankkeen toimintajärjestelmäkoulutuksessa. Mikä sai teidät innostumaan toimintajärjestelmäkoulutuksesta? Asiat muuttuvat ja uutta tietoa tulvii koko ajan. Kun tilallamme oli alkamassa rakennusprojekti, ajattelimme, että koulutus antaisi uusinta tietoa ja päivittäisi samalla omaa ammattitaitoamme. Mitä hyötyä laatujärjestelmästä on ollut tilallenne? Vuonna käydyn laatukoulutuksen jälkeen kirjasimme toiminnan tavoitteet paperille, mikä auttoi hahmottamaan, mihin suuntaan haluamme tilaa kehittää. Selkeistä työohjeista on ollut suuri hyöty lypsy- ja navettatöissä. Erityisesti niistä ovat hyötyneet lomittajat. Onko Haapajärven koulutus antanut uutta vai ollut vanhan kertausta? Jo kertaalleen opitut asiatkin on hyvä välillä palauttaa mieleen. Aina saa virikkeitä ja tapaa uusia ihmisiä. Laatutreenin tarjoamassa koulutuksessa on ilahduttanut paneutuminen tilan talousasioihin. Tulosanalyysi on avannut uusia asioita muun muassa veroilmoituksesta ja tilinpäätöksestä. Talouden hallinta on entistä tärkeämpää, kun tilakoko on kasvamassa. Koulutuksessa tuli esille myös monia ruokintaan ja lehmä terveyteen liittyviä asioita, joita ei itse ole hoksannut. Ennestään tuttujen ja uusien kasvojen tapaaminen merkitsi itselle henkistä hyvinvointia. Mitä sanotte viljelijälle, joka parhaillaan miettii, miten hallita ja johtaa maatilan paremmin? ELLA KARTTIMO Rakentamisen äänet ovat kuuluneet viime vuosina Irene ja Timo Flankkilan maitotilan arkeen. Toimintajärjestelmän laatiminen ja vanhan päivittäminen kannattaa. Jokainen tila on omannäköinensä, niin myös sen toimintakäsikirja. Ei kannata nostaa rimaa liian korkealle tehdä liian hienoa tai raskasta järjestelmää. Tärkeintä on, että se riittää itselle ja sitä on helppo pitää ajan tasalla. Mitä Mäntysaaren tilalle muuten kuuluu? Tässä hetkellä meillä on noin 100 eläintä, joista lypsylehmiä on 50. Meneillään oleva navetan laajennus nostaa lehmäpaikkojen määrän 77:een. Samalla on rakennettava uudet rehusiilot ja lietesäiliöt. Tammikuussa otimme käyttöön uuden lypsyrobotin. Tavoitteemme on säilyttää tila elinkelpoisena, jotta tekemämme työ säilyisi mielekkäänä koko perheelle. Lisätietoa Laatutreeni-koulutuksista: ProAgria Oulu, projektipäällikkö Markku Pellikka, puh Laatutreeni-koulutus, kevät 2007 KESTÄVÄ LEHMÄ -TEEMAPÄIVÄ ke klo , Kuusamo, Juustokairan kokoustilat, Kitkantie 110 Kestävän lehmän arvoitus; Miten kasvatan hiehoistani kestäviä lehmiä? Hiehojen ja ensikoiden ruokinnan avainalueet; ProAgria Maito -raporttien mittarit ja niiden tulkinta / kotieläinagrologi Tiina Karlström, ProAgria Oulu Karjan hoitajan merkitys: onko karjasilmä katoamassa - osaatko lukea lehmiäsi? Hyvän lehmän raamit / maidontuottaja Sari Alhainen Kuusamon toimintajärjestelmäkoulutuksen todistusten jako. Ilm. pe mennessä: ProAgria Oulu, p. (08) , anne.kipina@proagria.fi; Markku Pellikka, p , markku.pellikka@proagria.fi. LAIDUNPÄIVÄ to klo n.15, Rantsila, Rosenbergin maatilamatkailu, Sipolantie 25 Ruokailu lähtien / Karjakerho ja Oulun seudun tarkkailuyhdistykset tarjoavat Avaus / kotieläinagronomi Virpi Huotari, ProAgria Oulu Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous Kahvi Naseva nautojen kansallisen terveydenhuollon esittely / rekisterivastaava Paula Halkosaari, ETT Parhaiden karjojen palkitseminen / jalostusagronomi Sirkka-Liisa Haapamäki, Faba Jalostus Ilmoittautumiset ke 25.4 mennessä: ProAgria Oulu, p. (08) , anne.kipina@proagria.fi; SirkkaLiisa Haapamäki, p Omavalvonta, Naseva, täydentävät ehdot mitä NE tarkoittavat maitotilalla? pe , Haapavesi, Nora-instituutti, Kytökyläntie 260. Ilm mennessä ti , Utajärvi, Rokuanhovi, Jaakonjärventie 43. Ilm mennessä ma , Juustokairan kokostilat, Kitkantie 110. Ilm mennessä Teemapäivät pidetään klo Mitä omavalvonnan kuvaus tarkoittaa maitotilalla? Mitä tarkastetaan täydentävien ehtojen tukivalvonnassa 2007? Miten liitytään Nasevaan? Mitkä kaikki tiedot kirjataan ylös? Mitä on tilaneuvonta täydentävistä ehdoista? Saat mukaasi omavalvontalomakkeiston ja tuhdin tietopaketin myös muista asioista! Mukana läänineläinlääkäri Hanna Lounela sekä meijerin ja ProAgrian neuvoja. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, p. (08) , anne.kipina@proagria.fi; Markku Pellikka, p , markku.pellikka@proagria.fi. Tavoite 1 -alue: Kestilä, Pulkkila, Piippola, Pyhäntä, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Utajärvi, Ylikiiminki, Yli-Ii, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo. maaviesti 2/2007 Lisää tietoa koulutuksista osoitteessa ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), Oulu puh. (08) , faksi (08) , info.oulu@proagria.fi

9 MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, viherrakentajat, turkistarhat Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTL Annankatu C Helsinki Puh. (09) FINASin akkreditoima testauslaboratorio T 071* EVIRAn hyväksymä elintarviketutkimuslaboratorio EL 301 ANALYYSIT MAASTA (esim. bensiini- ja öljyhiilivedyt, raskasmetallit, PAH, PCB) LANTA- ja KOMPOSTIANALYYSIT Esim. lanta-analyysipaketti (tilavuuspaino, kuiva-aine, liukoinen typpi, kokonaistyppi, fosfori ja kalium) Teemme tarvitsemanne analyysit mm. lannasta, maasta, kasveista, vesistä, elintarvikkeista ja rehuista. Meiltä myös mikrobiologiset analyysit (salmonella, E. coli, homeet, hiivat jne) *pätevyysalue ja lisätietoja internetistä: KYSY LISÄÄ! PALVELEMME MIELELLÄMME! NOVALAB OY, Lepolantie 9, Karkkila puh , fax /2007 maaviesti 9

10 MAGNESIUMKIVENNÄINEN LAIDUNKAUDELLE JA SISÄRUOKINTAAN m a i t o UUDISTUNUT TILAKUNTO tarjoaa vertailutietoa koko tilan kehittämiseen ELL A KARTTIMO ProAgrian Tilakuntopalvelu on ollut käytössä tuotosseurantatiloilla kolmisen vuotta. Maitotilojen kilpailukyvyn kehittämiseen keskittynyt Tilakunto on laajentunut ja tukee nyt koko tilan kehittämistä. Uudessa Tilakunnossa yhdistyvät ProAgrian osaaminen - talouden, peltoviljelyn ja maidontuotannon tulokset ja vertailut, ProAgria Lapin kotieläinneuvoja Kaisu Risto kertoo. Tilakunnon avulla koko tilan tuloksia on helppo verrata eri ryhmiin ja tilan omiin aiempiin tuloksiin, mikä helpottaa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämistä. Tilakunnolla tilan talouden mittarit pystytään avaamaan helposti tekemisen muutoksiksi. LYPSY-MELLI YMPÄRI- VUOTISEEN KÄYTTÖÖN LYPSY- MELLI Maitotilalla nämä kohdistuvat joko rehun- tai maidontuotantoon. Kaisu Riston kokemusten mukaan Tilakunto osoittaa helposti tilan plussat ja miinukset, auttaa tavoitteiden asettelussa ja oleellisten mittareiden valinnassa. Se helpottaa myös tilan neuvojia löytämään yhteisiä työtapoja, joilla autetaan asiakastilan kehittämistä. Tilakunto yhdistää eri tuotannonalat, niinpä niiden väliset yhteydet on entistä helpompi nähdä. Jos menot prosentteina liikevaihdosta ovat liian suuret, analysoidaan sekä tulot että menot: missä vuotaa ja mistä on saatavissa lisätuloja. Sen mukaan pohditaan, mitä tekemisiä kannattaa muuttaa, Kaisu Risto kertoo. MUISTA MYÖS PIHATTO-MELLI VAPAASEEN RUOKINTAAN Lypsy-Melli on tehokas magnesiumkivennäinen ympärivuotiseen käyttöön. Se helpottaa ruokintaa ja soveltuu sekä laidunkaudelle että sisäruokintaan. Uudistettu kivennäinen sisältää entistä enemmän tehokasta magnesiumfosfaattia, joka toimii ja imeytyy, vaikka säilörehun kaliumtaso olisi korkea. Melli on panostus eläinten terveyteen! Kysy lavatarjousta lähimmältä rehuraisiolaiselta. Tuotannon tunnusluvut voivat olla huippuhyviä, mutta talouden tunnusluvut saattavat paljastaa tuotannon kalliiksi, Kaisu Risto sanoo. MAITOTILAN Tilakunto perustuu ProAgria Maito -palvelukokonaisuudesta saataviin tietoihin suomalaisista maitotiloista. Tilan keskeisiä tuloksia verrataan koko maan tuloksiin. Vertailu kertoo tilan maidontuotannon vahvuudet ja kehittämiskohdat. Viljelijän tavoitteissa tasapainon hakeminen tuotannon tehokkuuden, meijerin ja teurastamon asiakkuuden sekä oman osaamisen ja talouden välillä ovat tärkeitä. Tuotannon tunnusluvut voivat olla huippuhyviä, mutta talouden tunnusluvut saattavat paljastaa tuotannon hyvin kalliiksi. Vain kannattava yritys menestyy, Kaisu Risto sanoo. Hän korostaa, että hyvää tulosta pystyvät tekemään kaikenkokoiset tilat. Tilakunto sisältää hyviä mittareita asiaan kuin asiaan. Ja kun mitataan, voidaan myös parantaa! TILAKUNTO on myös tärkeä osa neuvonnan uutta toimintamallia. Lähtötietoina ovat tilan tavoitteet Kotimaisella lihalla on menekkiä Rönkän hyvin toimiva kuljetuslogistiikka varmistaa nopean keräilyn tuottajilta Pohjois-Suomesta Oulun läänissä ostosta vastaa: Juha Lindholm, p Lapin läänissä ostosta vastaa: Hannu Lonnakko, p Lisäksi hankinnassa palvelee Matti Heikkilä, p. (016) Lisätiedustelut hankintapäällikkö Pentti Kuusela, p. (016) , , sähköpostiosoite: pentti.kuusela@ronka.fi ja tulokset. Tilakunnon avulla on mahdollista tehdä analyysi tilakokonaisuudesta. Kehityskeskustelussa asiakas ja neuvoja määrittävät, millä keinoilla lisätään kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta, Kaisu Risto sanoo. Yrittäjän tavoitteet välittyvät Tilakunnon avulla kaikille tilan kanssa tekemisissä oleville neuvojille palvelujen perustaksi. Tilakunto perustuu palvelujen yhteydessä tallennettaviin tietoihin ja tuloksiin. Esimerkiksi talouden tietoja kertyy Tulosanalyysi-palvelusta. Lisätiedot: ProAgria Lappi, kotieläinneuvoja Kaisu Risto, puh ; ProAgria Kainuu, maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh ; ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh maaviesti 2/2007

11 MAIDON TUOTANTOKUSTANNUS KYLLIKKI L AMPINEN nyt ja tulevaisuudessa Maidon tuotantokustannus on yksi tuottavuuden kehityksen mittari. Se kertoo, mitä tuottoja kustannustekijöitä tuotantoon sisältyy ja mikä on niiden painoarvo. Tuotantokustannusta alennettaessa analysoidaan sekä tuottojen lisäysettä kustannusten alennusmahdollisuudet Menestyäkseen muuttuvassa maailmassa maatilaa tulee johtaa kokonaisvaltaisesti ja yritysmäisesti. Kilpailutilanteet kovenevat, rakennemuutoksen seurauksena tilakoot suurenevat, eikä tilan kilpailukykyisyyttä enää takaa perinteinen tuotelähtöinen kehittämisajattelu. Tuotteista saatava yksikköhinta ei ole nousussa. Jo nyt Keski- Euroopassa maidosta tuottajalle maksettava hinta on 25 prosenttia pienempi kuin Suomessa. Kilpailukykyisen maitotilan perusta on tuotannon kannattavuus ja maidontuotannon tuottavuuden tilakohtainen parantaminen. Maitotilalla tulee tehdä aktiivinen päätös siitä, aikooko se tuottaa maitoa vai antaa vain maidon tulla. Tiedon hallinnassa kyse on siitä, että seurataan oikeita mittareita ja tulosten kehitystä. Tulosten kehityk- Tarja Paatero sen analysoinnilla löydetään koko ajan ne kehittämiskohdat, joihin on syytä puuttua. KUINKA ALENTAA tuotantokustannusta? Kun tiedetään, missä ollaan nyt, voidaan asettaa tavoite, mihin pyritään ja lähteä miettimään, mitä muuttamalla päästään parempaan. Viime vuoden talous- ja tuotantotulokset ovat ajankohtaisia. Nyt on hyvä analysoida ProAgrian neuvojien kanssa, mistä tuottavuuden parantamista kannattaa lähteä hakemaan. Tulevaisuuden maidontuottajan on syytä tarkoin laskea, miten pellot käytetään, millaista rehua tuotetaan ja miten pelloilla tuotettu rehu täydennetään. Jo nyt saman tuotostason ja karjakoon omaavissa karjoissa voi ero ostorehukustannuksessa olla tuhansia euroja vuodessa. Jos ostorehukustannus vuodelta 2006 on yli 6 snt/meijerimaitolitra, on syytä tarkempaan analyysiin ja etenemisvaihtoehtojen miettimiseen Kyllikki Lampinen on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton tuoteryhmäpäällikkö. Lisätiedot: kyllikki.lampinen@proagria.fi, puh senttiä/litra Kotoiset rehut 8,7 Ostorehut 7,1 Eläinten ostot 0,5 Eläinlääkintä 0,7 Siemennys ja jalostus 1,2 Puhtaanapito ja navetan tarvikkeet 2,7 Eläinpääoman korko 0,6 Liikepääoman korko 1,3 Oma työ 24,1 Palkkatyö 0,9 Koneet 1,9 rakennukset 2,8 muut kiinteät 1,4 53,9 Vuoden 2005 maidon tuotantokustannuksessa 54 senttiä/litra suurimmat vaikuttavat erät ovat oma työ, kotoiset rehut ja ostorehut. Näihin tekijöihin kohdistetut kehittämistoimet vaikuttavat nopeimmin tuottoihin ja kustannuksiin m a i t o YLIMÄÄRÄINEN KOELYPSY takaa tuotosseurannan laatua Ylimääräinen koelypsy tarkoittaa normaalin tuotosseurannan lisäksi tehtävää seurantaa, jossa ProAgrian työntekijä tulee tilalle tekemään koelypsyn. Tuloksia verrataan omistajan tai neuvojan muutamaa päivää aikaisemmin pitämään koelypsyyn. Ylimääräisen koelypsyn tarkoitus on osoittaa, että karjassa saadut lehmäkohtaiset tulokset pitävät paikkansa. Ylimääräisen koelypsyn tuloksia arvioitaessa vertaillaan jokaisen lehmän tulosta erikseen ja lasketaan lehmäkohtaisten poikkeamien itseisarvojen keskiarvoja. Näin esimerkiksi -/+ viiden prosentin poikkeamat eivät kumoa toisiaan, vaan antavat keskimääräiseksi poikkeamaksi viisi prosenttia. Hyväksytty tulos ylimääräisessä koelypsyssä on edellytys tulosten viralliseksi hyväksymiselle niissä karjoissa, joihin ylimääräinen koelypsy on määrätty. Tuotosseurannan valvoja valitsee vuosittain tilat, joille ylimääräinen koelypsy määrätään, ja ilmoittaa ne alueellisille ProAgria Maaseutukeskuksille. Periaatteessa ylimääräinen koelypsy voi osua mille tilalle tahansa, mutta yleensä niitä määrätään runsastuottoisimmille karjoille. Tilanväelle asiasta kerrotaan vasta ylimääräistä koelypsyä edeltävän aamulypsyn päätyttyä, koska tarkoitus on, ettei siihen voi mitenkään valmistautua. Ylimääräiseen koelypsyyn kuuluu varmistaa, että kaikki lypsylehmät ovat siinä mukana. Koelypsyyn kuuluu aina myös maidon mittaus ja näytteenotto tilanväen käyttämän menetelmän mukaan. Viime vuosina pidetyistä ylimääräisistä koelypsyistä noin 97 prosenttia on ollut hyväksyttyjä, mikä kertoo viljelijöiden itse tekemien mittausten hyvästä luotettavuudesta. Toivottavasti sama hyvä taso säilyy tänäkin vuonna. Kirjoittaja Juho Kyntäjä on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehityspäällikkö, joka vastaa muun muassa tuotosseurannan valvonnasta. 2/2007 maaviesti 11

12 k a s v i TYPPILANNOITUKSEN tarkentaminen peltokasveilla RISTO JOKEL A Peltokasvien typpilannoituksen tarkentaminen on yksi uuden ympäristötukiohjelman lisätoimenpide. Sen tavoitteena on tarkentaa typpilannoitteiden käyttömääriä selvittämällä liukoisen typen määrä peltomaasta keväällä ennen kylvöjä. Mittaamalla keväällä maan typpipitoisuus ja kasvukaudella kasvuston lehtivihreäpitoisuus todennetaan typpilannoituksen riittävyys ja opitaan, että tietyissä kasvuolosuhteissa saavutetaan optimaalinen satotaso ympäristötukiehtoja alemmilla typpilannoitusmäärillä. LIUKOISEN TYPEN määrä on mitattava peltomaasta keväällä ennen kevätlannoitusta. Osanäytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta, mutta kuitenkin niin, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohden (osanäytteitä 15-25). Mitattavien kasvulohkojen alan on edustettava vähintään 30 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Tähän alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2 -ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Liukoisen typen määrä on selvitettävä ensisijaisesti niiltä kasvulohkoilta, joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi/viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Typen mittauksella voidaan selvittää maan kasvukuntoa esim. sellaisilta lohkoilta, joilta edellisenä vuonna saatiin panostettuun lannoitukseen nähden huono sato. Jos lohkolta on jäänyt sato korjaamatta, voidaan typen mittauksella tutkia, paljonko peltoon on jäänyt typpeä varastoon. Jos tilalla käytetään runsaasti karjanlantaa, voidaan typen mittauksella tarkistaa, kuinka paljon lannoitusmäärää voidaan laskea ja säästää lannoitekuluissa. Samoin viherlannoituksen kautta saatava typpi voidaan huomioida paremmin. Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin vesiliukoisen kokonaistypen määrästä (nitraattitypen) käyttämällä pikamääritysmenetelmää (ns. typpisalkku 2) tai hän voi teettää laboratorioanalyysin. Ammoniumtyppimääritys on tehtävä, jos lohkolle on levitetty orgaanista lannoitetta, jos peltoon on muokattu runsas vihermassa, jos lohkolla on kasvanut voimakkaasti lannoitettu erikoiskasvi tai jos lohko on erittäin runsasmultainen. KASVULOHKOILLA, joilla toimenpide toteutetaan, on otettava typpilannoituksessa huomioon analyysin tulos. Jos analyysitulos on yli 20 kiloa typpeä, 20 kilon ylittävä typpimäärä on vähennettävä lohkon typpilannoitemäärästä. Jos analyysin tulos ei ole käytettävissä ennen typpilannoitusta, ympäristötuen ehtojen mukaisesti sallittua typpilannoituksen lohkokohtaista enimmäismäärää on pienennettävä vähintään 20 kg/ha. Typpisalkku 2 on pikamenetelmä, jolla voidaan määrittää liukoisen typen määrän helposti pellon reunalla. Levittämättä jätetty määrä voidaan levittää, jos analyysin tulos on enintään 20 kiloa. Jos tulos on suurempi, 20 kilon ylittävä typpimäärä on vähennettävä toisesta levitysmäärästä. Mittaustulokset tulee merkitä lohkomuistiinpanoihin. Edellä mainitut asiat kerrotaan uuden ympäristötuen sitoumusehdoissa. Tätä kirjoitettaessa ympäristötukiohjelmaa ei ole vahvistettu ja odotettavissa on, että ympäristötuen toimenpiteet tarkentuvat. Näin jokaisen viljelijän kannattaa tarkistaa ympäristötuen lopulliset ehdot tilalle tulevista tukioppaista. Risto Jokela on ProAgria Oulun piiriagrologi. ProAgria Oulu tarjoaa LIUKOISEN TYPEN MÄÄRITYSTÄ Mittauksen avulla selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Keväällä näytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta siten, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohden. Analyysillä tutkittavien kasvulohkojen on edustettava 30 prosenttia maatilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Puutarhatiloilla jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi ennen kevätlannoitusta ja ennen lisälannoitusta. Näytteen ottaminen: Mitattavalta lohkolta tulee ottaa osanäytettä eripuolelta lohkoa. Näytteenottosyvyyden tulee olla vähintään senttiä. Näyte otetaan joka kerta samalta syvyydeltä. Helpoin tapa on ottaa näytteet maanäytekairalla. Tällöin kairaan merkitään sentin väli yläosasta mitattuna, josta osanäytteet kerätään. Näytteen käsittely: Hienonna kokkareet ja sekoita keruunäyte ämpä- 12 maaviesti 2/2007 rissä huolellisesti. Ota ämpärissä sekoitettua kosteaa maata umpinaiseen muovipussiin tai rasia täyteen. Kirjoita näytepussin päälle viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon numero (koko pitkä numero). Näytteen säilytys: On suositeltavaa, että näyte tutkitaan viimeistään kolmen tunnin kuluessa näytteenotosta. Ellei näytettä ole mahdollista analysoida näytteen oton jälkeen, voidaan näytettä säilyttää kylmälaukussa muutamia tunteja ja jääkaapissa enintään 12 tuntia. Tilaukset: Näytteet tutkitaan toukokuussa. Analysoinnin hinta on 13,50 /näyte. Palvelun voi tilata internetin kautta tai soittaa suoraan neuvojalle. Tilauslomake löytyy osoitteesta Maanäytteet toimitetaan mittauspaikalle ja analysoidaan samana päivänä. Analysointipäivä ilmoitetaan palvelun tilaajalle viikolla 17 huhtikuussa. Lisätiedot ja tilaukset: ProAgria Oulu: Laina Hekkala, Esko Viitala, Anna-Kaisa Haapajärvi, Kirsti Voho, Sauli Kärenlampi, Tuukka Laitila, Risto Jokela, Olli Valtonen, Paula Orava, Anna-Riitta Leinonen, LIUKOISEN TYPEN MITTAUSPAIKAT KEVÄT 2007 Haapajärvi: HAO, Erkkiläntie 1; Kärsämäki: Kataja; Nivala: Nitek; Pyhäjärvi: Keskuskoulu, Tunturitie 1. Alavieska: R. Jokela, Putaanperäntie 364; Merijärvi: kunnan varikko; Oulainen: Honkamaja; Ylivieska: O. Valtonen, Ouluntie 6. Pyhäjoki: P. Tiirinki, Hiihtomajantie 39; Siikajoki: MTT-tutkimusasema; Vihanti: ProAgrian toimisto, Vanha Raahentie 2. Haapavesi: Nora; Pulkkila: A. Tahvola, Viitastentie 64; Piippola: Kairanmaa talo Kestilä: meijeri; Pyhäntä: Tavastkengän kylätalo; Rantsila: maataloustoimisto, Sandelsintie 2. Hailuoto, Kempele, Oulunsalo, Oulu: V. Blomqvist Ollikaisentie 2; Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki: Kiimingin kunnanvirasto, neuvoja Anna-Kaisa Haapajärvi, Ii: Micropolis maaseutupalvelut, Piisilta 1; Kuivaniemitalo, Oijärventie 12; Yli-Ii: E. ja K. Kehusmaa, Karjalantie 517 A; Pudasjärvi: ammattioppilaitos, Jyrkkäkoskentie 18, neuvoja Esko Viitala, Liminka, Lumijoki: Eviran toimitila, Kedonperäntie 70; Liminka, Tyrnävä: ProAgrian toimisto, Kunnankuja 1; Oulu, Muhos: Koivikko kasvilaboratorio; Utajärvi: Tiimitupa Kuusamo: ProAgrian toimisto, Keskuskuja 1 C 12; Taivalkoski: maaseututoimisto, neuvoja Laina Hekkala,

13 OLLI VALTONEN KUOPPATESTI - työkalu maan laadun arviointiin Uuden ympäristötukikauden alkaessa lisätoimenpiteiden kirjo laajenee muutamalla uudella valintamahdollisuudella. Yksi vaihtoehto on valita lisätoimenpiteeksi peltojen kasvukunnon parantaminen, jossa viljelymaan laadun ja maanrakenteen mittarina on laajennettu lapiodiagnoosi - kuoppatesti. Hyvä maanrakenne ja toimiva ojitus tehostavat tuotantopanosten hyötykäyttöä. Ympäristökuormitus vähenee ja samalla tuotospanoksella saadaan entistä suurempi sato. Lisätoimenpide edellyttää, että lohkokortteihin tehdään vuosittain muistiinpanoja viljelyyn vaikuttavista asioista joka lohkolta. Kirjattavia asioita ovat muun muassa ojitustyyppi, ojituksen toimivuus, maan mururakenne ja lieromäärä. Lisäksi tulee arvioida muokkauksen sujuvuutta ja maarakenteen vedenläpäisykykyä. Asiat ovat tuttuja jokaiselle viljelijälle. Niihin vain ei aina tule kiinnitettyä huomiota, eikä kaikkia asioita enää muista talvella viljelysuunnitelmaa laadittaessa. Kirjaamisen avulla eri havaintoja voidaan hyödyntää jatkossa paremmin viljelysuunnitelmaa tehtäessä. Muistiinpanojen lisäksi vähintään kahdelta peruslohkolta pitää tehdä vuosittain arviointilomake ja kuoppatesti. Peruslohkoa kohti tehdään kaksi kuoppaa, jos pinta-ala on alle 10 hehtaaria. Isommille lohkoille tehdään kaksi kuoppaa kutakin 10: tä hehtaaria kohti. Useampi havainnointipiste on suositeltavaa silloin, kun maalaji muuttuu lohkon eri osissa. Toisen vuoden loppuun mennessä on lisäksi tehtävä lohkokohtainen vapaamuotoinen kehityssuunnitelma maanlaadun parantamiseksi. Suunnitelman tuloksia tulee arvioida neljäntenä vuonna. KUOPPATESTI on käytännössä laajennettu lapiodiagnoosi, joka tehdään vähän syvemmälle peltomaahan. Peltoon kaivetaan noin 40x 50 x 40 sentin kokoinen kuoppa. Jos ruokamultakerros on paksumpi, kuoppaa voi syventää yli 40 senttiä. Kuopasta otetaan lisäksi lapionäyte sekä pinta- että pohjamaasta tarkempaa arviota varten. Kuopan yksi reuna murretaan puukolla siten, ettei pinta muistuta leikattua pintaa. Tällöin havainnointi kuopasta on helpompaa. Puukolla murtaessa tiivistymät huomaa selvästi tiivistyneinä kohtina. Kuopasta havainnoidaan muun muassa maalaji, tiivistymät, mururakenne, multavuus, kasvijätteen maatuminen, juurikäytävät ja lierot. Pohjamaan lapionäytteestä havainnoidaan murtuvuus, yleisrakenne, lierokäytävät ja juurikanavat. Pinta-maan lapionäytteestä voidaan vielä tarkemmin havainnoida juuristoa ja lierojen määrää. Saadut tiedot tallennetaan paperille tai suoraan Excel-pohjaan joko kämmenmikrolla tai kännykällä, josta tiedot voi siirtää pöytäkoneelle. Tulokset voi lukea havainnollisesta ympyrädiagrammista. Excel-taulukko löytyy osoitteesta kasviosiosta, peltomaan maanlaatutestin kohdalta. Sivustolla on myös täydentävien testien ohjeet ja pisteytyksen selvitykset. HAVAINTOJEN soveltaminen viljelyyn ja käytäntöön on kuoppatestin suurin etu. Suorakylvöön siirtyneet tilat voivat kuoppien kautta seurata maan rakenteen muuttumista ja havainnoida, millä vauhdilla matojen määrä lisääntyy. Testin avulla on hyvä tutkia myös lohkot, jotka aiotaan siirtää suorakylvöön. Rakennevikaisilla lohkoilla pelkkä siirtyminen suorakylvöön ei ole pelastus, vaan usein täydellisen tuhon varmistus. Jos maassa on pahoja tiivistymiä jo sentin syvyydellä, ensimmäisinä vuosina siemenet hukkuvat pienilläkin sademäärillä, koska vesi ei imeydy maahan normaalisti tiivistymien takia. Tällöin esimerkiksi kevytmuokkaus tai jopa kyntö on suositeltava korjaava toimenpide k a s v i tiivistymän rikkomiseksi. Vaihtoehtoisesti kahden vuoden viherlannoitusnurmella tilannetta saadaan parannettua niin, että suorakylvön aloittaminen lohkolla on järkevää. ELOPERÄISTEN maiden rakenteen arviointi on vaikeaa, koska turvekerros saattaa olla useita metrejä syvä. Tällöin kannattaa keskittyä havainnoimaan maatumisastetta ja juuriston kuntoa. Maatumisen parantaminen lisää maan vedenpidätyskykyä ja parantaa ravinteiden liukenemista. Maatumisasteen perusteella voidaan arvioida muun muassa, mihin syvyyteen muokkaus kannattaa tehdä eli onko lohkoa syytä kyntää vai riittääkö pelkkä lapiorullaäkeen käyttö. Asian miettiminen on usein aiheellista raiviolohkoilla. Kuoppatesti on hyvä työkalu tilalla, joka haluaa kehittää peltoviljelyä. Yhdessä ravinnetasetoimenpiteen kanssa tilan tuotantoa voidaan analysoida ja parantaa kannattavuutta suunnitelmallisella työllä ja panostuksella oikeisiin asioihin. Lisätoimenpiteitä valittaessa kannattaa ottaa huomioon myös muut hyödyt kuin niistä maksettavat eurot. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvoja. Uutta! 2/2007 maaviesti 13

14 p u u t a r h a Marjanviljelystäkö tilan tulos tulevaisuudessa? PUUTARHAYRITTÄJÄKSI ASIAKKAAN EHDOILLA HELI PIRINEN Markkinoiden ja ostajan pitäisi olla ensisijainen asia, kun lähdetään kartoittamaan uuden puutarhakasvin marjan, vihanneksen, yrtin tai koristekasvien viljelyä. Vaikka marjakasvien satoa joudutaan odottamaan kolmesta neljään vuotta, marjoille on varmistettava ostaja ennen sitä. Ostaja voi olla kuluttaja, jatkojalostaja tai vähittäiskauppa. Niillä kaikilla on omat vaatimuksensa tuotteelle, pakkaukselle ja hinnalle. Yrittäjän on myös haisteltava maailman markkinoita - kehitystä Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa - sekä viljelytekniikoiden kehittymistä ja ilmaston muutosta. Onko sinulla tulevaisuuden markkinoilla intuitio - menestyvän yrittäjän suuntavaisto? Kun nämä asiat ovat selvillä, suunnitteluun kannattaa lähteä tilan tavoitteiden ja resurssien ehdoilla. Suomessa viljellään eniten mansikkaa, mustaherukkaa ja vadelmaa. Erikoismarjojen pinta-alat ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vaihtoehtoina ne ovat houkuttelevia, mutta vaativat myös tunnetuksi tekemistä. Toisaalta uuden viehätys lisää myös menekkiä: tyrni, mesimarja, saskatoon, lakka, karpalo, ahomansikka, pensasmustikka, marja-aronia, karhunvatukka, ruusunmarja, makea pihlaja vaihtoehtoja riittää. Erikoismarjoja tutkitaan tällä hetkellä paljon. Terveysvaikutteisuutta on sanottu tulevaisuuden trendiksi tuotekaupassa. Marjat sisältävät paljon flavonoideja ja vitamiineja. LUOMUN kulutus kasvaa Euroopassa nopeasti. Kehitys voi olla muutaman vuoden päästä sama myös Suomessa, jonne on jo nyt suunnitteilla luomuun erikoistuneita kauppoja. Luomumarjantuotannossa on tuotannollisen osaamisen oltava vahva. Jälkikäteen on vaikea oikaista tehtyä viljelyvirhettä. Marjantuotannossa visio on nähtävä vähintään neljän vuoden päähän. Oletko silloin luomumansikan tuottaja? TIHKUKASTELU on tullut avomaan vihannestenkin tuotantoon lisäämään satotasoa hehtaarilta. Mansikan ja omenan kastelutekniikkaa on kehitetty jo muutama vuosi. Kuivina kasvukausina tihkukastelu voi pelastaa sadon. Se kasvattaa myös satoa sekä marjamäärän että -koon kautta. Se ei lisää kasvitauteja, mikä on sadetuksen riskinä. Viime kesänä sato tosin kypsyi osin liian nopeasti, eikä kastelusta saatu marjan koon kasvattamisessa täyttä hyötyä. Tihkukastelun avulla lannoitus on helppo antaa useassa erässä ja täsmälannoittaa optimaaliseen sadon tuottoon. Rikkakasvien kasvu myös heikkenee, kun vesi ja ravinteet suunnataan mahdollisimman lähelle viljelykasvin juuristoa. Investointi voi tulla takaisin nopeasti työn säästönä. KASVUTUNNELIT tulevat vauhdilla marjantuotantoon. Ne parantavat marjan laatua, toimitusvarmuutta sekä lisäävät marjalajien ja -lajikkeiden viljelymahdollisuuksia myös Pohjois-Suomessa. Myös hedelmänviljelyn mahdollisuudet kasvavat tunnelien kautta. Kääpiöivien omenapuiden viljely kasvutunnelissa kuulostaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Marjakasvien kasvihuoneviljely on todellisuutta. Ympärivuotista kasvihuonemansikkaa tuotetaan jo. Myös lakan ja mesimarjan viljely onnistuu. ILMATIETEEN laitoksen FINSKENohjelma on tutkinut Suomen ilmaston muuttumista. Maa- ja puutarhataloudelle lämpötilan nousulla on merkitystä. Ennusteen mukaan Suomen keskilämpötilan nousee 2-7 astetta vuoteen 2080 mennessä ja sadanta lisääntyy 5-40 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän 1-3 astetta. 7 asteen lämpötilan nousu merkitsee sitä, että Sodankylän korkeudella on lämpimämpää kuin Helsingissä nyt ( Ilmaston lämpiäminen lisää puutarhakasvilajien ja -lajikkeiden viljelymahdollisuuksia, mutta voi tuoda tullessaan uusia tuholaisia ja tauteja. Tuottamiseen liittyvien tekijöiden lisäksi tulokseen vaikuttavat yrittäjän ominaisuudet. Heli Pirinen on ProAgria Kainuun ja Kainuun maa- ja kotitalousnaisten puutarha- ja luonnontuoteneuvoja. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, puutarha- ja luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen, , heli.pirinen@proagria.fi. ProAgria Oulu, puutarhatuotannonneuvoja Kirsti Voho, Oletko valmis investoimaan, ottamaan riskejä, myymään ja markkinoimaan? Jotta marjantuotantoon laitettavat panokset tuloutuvat euroiksi, tarvitset suuntalinjan tavoitteen johon pyrit. Riskien hallinta laskelmien avulla kannattaa. ProAgrian YritysTutkan avulla voi vertailla eri marjalajien kannattavuusmahdollisuuksia ja investointien vaikutusta. Tee tunnetuksi ja tutuksi yrityksesi ja tuotteesi. Muista, että myynti on ihmisten välistä kauppaa. Keskikyläntie 42 A, TYRNÄVÄ P/F (08) , , maaviesti 2/2007 PIHA JA PUUTARHA Niemelänkyläntie 110 YLIVIESKA Puh Hehkuvaa kukkaloistoa puutarhalta Mäkysen Puutarha Ky Ollinmäki, Pyhäjoki Puh Avoinna joka päivä klo 9 21

15 YMPÄRISTÖTUKI erikoiskasvi- ja puutarhatilalla Selvä muutos koskien puutarhatuotantoa ovat lannoituksen enimmäiskäyttörajat. Enimmäismäärät koskevat typpi-ja fosforilannoitusta. Jatkossa puutarhakasvien fosforilannoituksessa voidaan käyttää viiden vuoden fosforin tasausta. Aikaisemmin puutarhatuotantoa lannoituskohdassa on ohjannut pelkästään ns. nitraattidirektiivi. Lannoituksen perustana on riittävän usein tehty viljavuustutkimus ja vuosittainen viljelysuunnitelma. Viljavuustutkimus on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein lukuun ottamatta monivuotisia kasveja, joilla perustamisvaiheen lannoitusta suunniteltaessa ei saa käyttää yli kahta vuotta vanhemman viljavuustutkimuksen tuloksia. Lisätoimenpiteen valinta C-alueella viljelijä voi valita enintään kaksi lisätoimenpidettä, joista puutarhakasvien lisätoimenpiteitä voi valita nollasta yhteen. Puutarhakasvien typpilannoituksen tarkentaminen Toimenpidettä voidaan toteuttaa ryhmän 1 puutarhakasvialoilla. Viljelijän on mitattava liukoisen typen määrä maasta keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoitusta. Jos maassa olevan liukoisen typen määrä on yli 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus on vähennettävä lohkon vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Ennen lisälannoitusta tehtävän mittauksen tarkoitus on auttaa lisälannoituksen ajoituksessa, jotta saadaan typpi tehokkaaseen käyttöön ja pärjätään asetettujen enimmäislannoitusrajojen kanssa. Jokaiselta kasvulohkolta tehdään vuosittain oma analyysi. Viljelijä voi tehdä itse tai teettää neuvojalla mittauksen siihen tarkoitetuilla apuvälineillä. Typen määrityksen voi teettää myös laboratoriossa. Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tämä on pääsääntöisesti jo käytännössä totta varsinkin marjatuotannossa ja voidaan valita vain ryhmän 2 puutarhakasvialalle. Eli maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella tai muulla orgaanisella materiaalilla, muovikalvolla, muovikankaalla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella. Muovikalvolta edellytetään, että se on valmistettu polyeteenistä, jotta se voidaan hävittää polttamalla. KIRSTI VOHO Katettujen viljelylohkojen pinta-alan on oltava vähintään 95% viljelyalasta muilla 2-ryhmän kasveilla paitsi taimitarhakasveilla, joilla katettujen viljelylohkojen pinta-alan tulee olla vähintään 50% näiden kasvien viljelyalasta. Tuhoeläinten seuranta Toimenpidettä voidaan toteuttaa ryhmän 1 ja 2 puutarhakasvialoilla sekä siemenmaustealoilla. Ryhmän 1 ja 2 puutarhakasvien alasta tulee vuosittain vähintään 50 prosenttia olla sellaisten kasvien viljelyksessä, joilla esiintyvien tuholaisten seurantaan on saatavilla tai käytettävissä liimapyydyksiä tai feromoniansoja. Sellaisia kasveja ovat muun muassa kaalit, herne, syötävät sipulikasvit sekä herukat, mansikka ja vadelma. Toimenpiteen tavoitteena on, että seurannan avulla voidaan tarkentaa tuholaistorjunnan käsittelyajankohtaa ja vähentää käytettäviä torjunta-aineen määrää ja käsittelykertoja. Torjuntaeliöiden ja kasvintuhoojien tarkkailuvälineiden (liima-ansat, feromonipyydykset) myyntiä löytyy esimerkiksi Biotus Oy:ltä. Ympäristötuki ja täydentävät ehdot Uuteen ympäristötukeen sitoutumisen kautta tilalle tulee velvollisuus noudattaa niin sanottuja täydentäviä ehtoja. Täydentävien ehtojen noudattaminen korvaa muun muassa tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön vaatimukset. Täydentävät ehdot ohjeistavat myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Perusvaatimus on, että torjuntaaineena saa käyttää vain Suomessa rekisteriin merkittyjä torjunta-aineita. Täydentävien ehtojen vaatimusten noudattamiseen viljelijällä on mahdollista saada neuvontaa niin sanotun tilaneuvontajärjestelmän kautta. Neuvontaan viljelijä saa valtion tukea 150 euroa neuvontaosiota kohti. Asiantuntija-apua ProAgriasta ProAgria tarjoaa puutarhatilalle asiantuntija-apua viljelysuunnitteluun ja EU-tukiasioihin. Kasvukauden aikana viljelijä voi tilata puutarhatuotannonneuvojalta liukoisen typen määritykset. Häneltä saa lisätietoa myös tilaneuvontajärjestelmän kautta saatavasta neuvonnasta. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarhatuotannon neuvoja. Lisätiedot puh ERIKA jylhä-pekkala p u u t a r h a SOPIMUS- TUOTANTOON! Puh / Antti Sarvela /007 maaviesti 1

16 o m a v a l v o n t a KYLLIKKI L AMPINEN OMAVALVONTA auttaa yritystä tunnistamaan toiminnan riskit Menestyksekäs yrityksen johtaminen edellyttää toiminnan riskien tunnistamista ja hallintaa. Riskit liittyvät muun muassa talouteen, tuotelaatuun, työturvallisuuteen, ympäristöön ja omaisuuden tuhoutumiseen. Epähygieeninen ja huonolaatuinen rehu ja vesi ovat tilalla sekä tuoteturvallisuus- että talousriski. Eläinten lääkitseminen ja siirrot voivat aiheuttaa sekä tuote-, työturvallisuus- että talousriskejä. Riskien kartoitus ja tulosten järjestelmällinen hyödyntäminen ovat osa maayrityksen johtamista. Järjestelmälliseen hyödyntämiseen kuuluu, että tiedot ja mittaustulokset ovat helposti tarvitsijoiden saatavilla. Lähtökohtana on, että elintarviketuottajan tuntee tuotantoon ja tuotteen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat ja riskit toiminnassaan. Elintarvikelaki ja alkutuotantoasetus ovat muuttuneet vuonna Omavalvonnan kuvaaminen on koskenut alkutuotantotiloja lähtien. OMAVALVONNAN kuvaus sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Alkutuotantopaikan rekisteröinti Viranomaiset luovat rekisterin elintarvikkeiden alkutuotantopaikoista ja niissä harjoitettavasta alkutuotannosta. Perustana käytetään pääsääntöisesti olemassa olevia rekistereitä. Kunnan elinkeinoviranomaiselta on tullut mennessä tieto tilalle alkutuotantopaikan rekisteröinnistä. Jos tietoa ei ole tullut, kannattaa toukokuun loppuun mennessä ottaa yhteyttä oman kunnan elinkeinoviranomaiseen. 2. Omavalvonnan kuvaus Omavalvonnan yksi tarkoitus on kuvata kirjallisesti elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta oleellisiksi katsotut kohdat tuotannossa, kuten tilojen puhtaanapito ja haittaeläintorjunnat. Jos tila on ennestään sellaisen laatusopimuksen piirissä, jossa mainitut seikat on jo otettu huomioon tai tila on kuvannut ne esimerkiksi laatukäsikirjassa, omavalvonnan kuvauksen lisätyö on hyvin vähäinen. 3. Kirjanpito Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi on määritetty asioita, joista tieto löytyy tilan kirjanpidosta. Kirjanpitovaatimuksissa osa koskee kaikkia ja osa koskee vain esimerkiksi maitotiloja tai vesiviljely-yrityksiä. Maitotilalta tämä edellyttää sitä, että kirjanpidosta löytyvät tiedot esimerkiksi rehuista, kasvinsuojeluaineista, lääkkeistä ja hoidosta. Samoin on oltava selvillä tuotantoon ja puhdistukseen käytettävän veden laadusta. Miten eteenpäin? Valio ja ProAgrian valmistelevat toimialakohtaista runkoa omavalvonnan kirjausten tekoon. Yrittäjä voi tehdä kuvauksen itse, mutta ProAgrian neuvojat ovat mielellään mukana tarvittavissa lisäpohdinnoissa. Riskianalysoinnin laajentamisessa talous-, työturvallisuus-, ympäristö- ja omaisuusriskeihin kannattaa käyttää ProAgrian osaamista. Kyllikki Lampinen on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton tuoteryhmäpäällikkö. HELENA KÄMÄRÄINEN HELI PIRINEN OMAVALVONNAN KUVAUS - mitä se tarkoittaa maa- tai puutarhatilalla? Omavalvonnan kuvaus tulee tehdä yrityksessä, jotka tuottavat esimerkiksi maitoa, teuraita, porkkanoita, mansikoita, perunoita tai muita kasviksia, joita ei jatkojalosteta tilalla. Omavalvonnan kuvaus on aina yrityskohtainen ja eri asia kuin omavalvonta. Omavalvonnan kuvaus on pakollinen yrityksessä, joka tuottaa elintarviketuotteita ja jonka luonne on muuttunut tuotteen käsittelyn vuoksi, esimerkkeinä viljan jauhaminen ja pussittaminen. Kuvaus säilytetään tilalla ja näytetään tarvittaessa viranomaisille. Oheiset esimerkit kertovat, mitä omavalvonnan kuvaus tarkoittaa emolehmä- ja mansikan suoramyyntitilalla. EMOLEHMÄTILA 1. tilojen puhtaanapito - eläintilojen ja rehuvarastojen puhtaanapito niin kuin se tilalla tehdään, esim. ruokintapöytä: kolaus harjalla 2 kertaa/päivä; makuuparret: kuivitus 2/viikko; lantakäytävä: traktorilla puhdistus 2/viikko. 2. laitteiden, säiliöiden, häkkien ja kuljetusvälineiden puhtaanapito - toimenpiteet, joilla laitteet puhdistetaan, esim. juomakupit: tarkistetaan päivittäin, harjalla pesu viikoittain. 3. eläinten puhtaanapito - emolehmien puhtautta seurataan ja tarvittaessa lisätään kuivitusta - teuraiden lantaisuus estetään hyvällä kuivituksella; jos on lantaa, se poistetaan mekaanisesti ja vesipesulla ennen teurasautoon laittoa 4. kasveista ja sienistä saatavien sellaisenaan syötävien alkutuotannon Nyt pannaan maan asiat kuntoon! Kalkituksesta on aina hyötyä, mutta todellinen kannattavuus saavutetaan Nordkalkin tehokkailla, lannoitteiden vaikutusta parantavilla ominaisuuksilla ja niiden myötä selvästi suuremmalla sadolla. Kysy lisää maatalouskauppiaaltasi. M A A S S A M A A N T A V A L L A 16 maaviesti 2/2007

17 Omavalvonnan kuvaus tukee yrityksen omaa toimintaa ja estää elintarvikehygieniaan vaikuttavien haitallisten mikrobien ja tuotteen laatua heikentävien tekijöiden pääsyn kuluttajalle. tuotteiden puhtauden tarkkailu 5. rehun ja veden aistinvaraisen laadun valvonta - veden hajua ja makua seurataan juomakuppien tarkkailun yhteydessä - eläinten rehut tarkastetaan päällisin puolin jakohetkellä 6. haittaeläinten torjunta - jyrsijöiden torjunta myrkkysyöteillä tarvittaessa - sähköinen kärpäsansa vasikkapiilon yläpuolella 7. jätteiden käsittely - huonot rehut kompostoidaan lantalassa - raadot toimitetaan Honkajoelle 8. elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset varotoimet tuotaessa eläimiä, kasveja ja sieniä alkutuotantopaikalle - ostettaessa eläimiä noudatetaan ETT:n ohjeita 9. rehun lisäaineiden, eläinlääkkeiden, kasvinsuojeluaineiden, lannoitevalmisteiden, biosidien ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys - täydentävien ehtojen mukaiset toimenpiteet 10. henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan - lomittajat ja muut tilapäiset työntekijät; ohjeet navetan kansiossa. MANSIKAN SUORAMYYNTITILA 1. tilojen puhtaanapito - käsittää viljelypaikan ja tuotantotilat sisältäen varastotilat - marjan vastaanottopisteen ja siinä olevien laitteiden päivittäinen puhdistus vedellä, toiminnan aloitus- ja lopetusvaiheessa Virkon S - mansikkamuovien harjaus keväällä Heli Pirinen - välikäytävät siistitään poimintakaudella esim. harjakoneella tai nurminassella - pilaantuneiden marjojen keräys ennen asiakaspoimintaa - itsepoimintatilan ohjeistus poimijoille - riittävät roskienkeruupaikat ja wc tilat asiakkaille sekä niiden säännöllinen puhdistus - käsienpesupaikka - kaikkien pestävä kädet ennen poiminta-alueelle menoa 2. laitteiden, säiliöiden, häkkien ja kuljetusvälineiden puhtaanapito - poimintavälineiden puhdistus vedellä ja harjalla, tarvittaessa Virkon S - koneiden ja laitteiden puhdistus (tarvittaessa Virkon S) ja kunnossapito 3. kasveista ja sienistä saatavien sellaisenaan syötävien alkutuotannon tuotteiden puhtauden tarkkailu - mansikat tarkistetaan silmämääräisesti myyntipisteessä 4. rehun ja veden aistinvaraisen laadun valvonta - kasteluvesi ei saa sisältää vierasta hajua, makua, pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita - veden hajua, makua ja sameutta tarkkaillaan koko ajan kastelussa, viljelykoneiden puhdistuksessa, itsepoimintatilan käsienpesupisteessä ja poiminta-asioiden pesupisteessä - vedestä tutkitaan kolmen vuoden välein vähintään Escheria coli -bakteerin pitoisuus luotettavassa laboratoriossa - tarkkaillaan vedenottopistettä vuosittain ja sinilevien määrää vuosittain - hyvä suodatus tihkukastelussa ja kasteluveden tutkimus 5. haittaeläinten torjunta - kasvinsuojelun torjuntatoimenpiteet ennakoidaan tarkkailemalla kasvustoa vatinäytteillä ja noudattamalla viljelykiertoa - pyritään käyttämään mahdollisimman vähän torjunta-aineita sekä suositaan biologisia ja mekaanisia menetelmiä: liima-ansat, petopunkit, harsot, hyönteisverkot ja imurointi - myyrien torjuntaan käytetään karkottimia ja syksyllä levitettävää valkosipulimursketta mansikkariveissä - lintujen ja jyrsijöiden pääsy estetään poiminta-astioiden säilytystiloihin - linnunpelättimet pellolla - noudatetaan torjunta-aineiden annostus- ja varomääräyksiä sekä niiden asianmukaista käsittelyä ja säilytystä 6. jätteiden käsittely - jätteet lajitellaan biojätteeseen, poltettaviin ja kaatopaikkajätteeseen tilalla oleviin jätepisteisiin - biojäte kompostoidaan tilalla, muut toimitetaan jätekeräilyfirmaan - kompostoitu lanta levitetään perustamisvaiheessa viljelyvuoden keväällä ja muokataan kasvualustaan välittömästi tai levitetään edellisenä vuonna esikasville - lantaa ei levitetä , eikä routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. 7. elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset varotoimet tuotaessa eläimiä, kasveja ja sieniä alkutuotantopaikalle - taimimateriaali valiotaimitoimittajalta 8. rehun lisäaineiden, eläinlääkkeiden, kasvinsuojeluaineiden, lannoitevalmisteiden, biosidien ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys - säilytys erillisessä lukitussa ja kuivassa tilassa - kasvinsuojelun peruskurssi käytynä kaikilla torjunta-aineita käsittelevillä - tarvittaessa vaarallisten aineiden tutkinto - lannoitteet säilytetään erillään kasvinsuojeluaineista ja sadonkorjuuvälineistä 9. henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan ja tartuntatautien torjuntaan - koulutuspäivä elintarvikehygieniasta ja tartuntatautien torjunnasta - hygieniapassi hyvä olla ainakin yhdellä tilan työntekijällä, joka informoi ja valvoo hyvää hygieniakäytäntöä tilalla Kirjoittajat ovat ProAgria Kainuun kotieläinagronomi Helena Kämäräinen ja puutarha- ja luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen. Lisätiedot: ProAgria Maaseutukeskusten neuvojat sekä www. kotimaisetkasvikset.fi, ja o m a v a l v o n t a MAANMITTAUS- TOIMITUKSET tilojen jaot yksityistie-toimitukset rajankäynnit MAAKAUPAT ALUSTA LOPPUUN kiinteistötiedot kiinteistöjen kauppakirjat kaupanvahvistukset rasitus- ja lainhuutotodistukset kiinteistörekisterikartat ja-otteet KARTAT Peruskartat Tiekartat Opaskartat Ulkoilukartat Digitaaliset kartta-aineistot KARTAT MYÖS SÄÄNKESTÄVÄKSI LAMINOITUNA LAPIN MAANMITTAUSTOIMISTO Hallituskatu 3B, Rovaniemi, puh , fax Suensaarenkatu 2, Tornio, puh , fax Kirkkokatu 16, Kemijärvi, puh , fax Kaamostie 6, Ivalo, puh , fax KAINUUN-KOILLISMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Lönnrotinkatu 2C, Kajaani, puh , fax Kaiterantie 20, Kuusamo, puh , fax Toritie 1, Pudasjärvi, puh , fax POHJOIS-POHJANMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Kansankatu 53, Oulu, puh , fax Valtakatu 4, Ylivieska, puh , fax /2007 maaviesti 17

18 k a s v i Kestävät, toimivat ja helppohoitoiset puu- ja puualumiini-ikkunat mittatilaustyönä Sinun toivomustesi mukaisesti TEHDAS: Kantolan Teollisuusalue KUHMO Puh. (08) Fax (08) kuhmonikkuna@kuhmonikkuna.com lindab l rakennustuotteet LindabBuildingSystem Kysy lisää VALMISTAMME KATTORISTIKOITA Koillisen Mittarakenne Ky Kemijärventie 584 C, Kuusamo Puh , Fax. (08) mittarakenne@koillismaa.fi EDULLISESTI YLÄ- JA ALAPOHJIIN Suurtehoimurointi kuiva/märkä Muutot ja vaihtolavakuljetukset MYYNTIKONTTORI: Rovakatu ROVANIEMI Puh , Fax jari.haste@kuhmonikkuna.com Oulunseudun Puhallusvilla Oy Rantsila puh teräshalliratkaisut soveltuvat maatalouden ja yritystoiminnan tarpeisiin, kuten: Pihatot ja konesuojat Autohallit ja -korjaamot Varastot ja laitesuojat Toimisto- ja tuotantotilat Kokonaistaloudellinen, asiakkaan erityistarpeet huomioiva halliratkaisu, nopea pystytys, runsas väri- ja profiilivalikoima, Pohjolan oloihin tehty. Tilaa esite! PERUNAVIRUKSET KURIIN puhtaalla si emenellä ja kestävillä lajikkeilla Perunavirusten hallinta edellyttää ennen kaikkea puhdasta siementä ja kestäviä lajikkeita. Asianmukainen jäteperunoiden hävittäminen on tärkeää, jotta ympäristöön ei jäisi viruslähteitä. Perunatutkimuksen helmikuisilla talvipäivillä Kuortaneella puhuttiin kasvitautien hallinnasta. Keskeiseksi puheenaiheeksi nousi perunan virustilanne, joka on parin viime vuoden aikana aiheuttanut päänvaivaa niin viljelijöille kuin siementaloillekin. Eviran virallisissa siementarkastuksissa testaamissa näytteissä perunan A- ja Y-virusta oli kesän 2006 sadossa aikaisempia vuosia enemmän. Lähes puolesta testatuista näytteistä sisälsi viruksia ja noin kolmasosalla viljelyksistä siemenluokkaa joudutaan laskemaan. Virustilanne on paha, mutta Suomi ei paini ongelman kanssa yksin. Esimerkiksi Ruotsissa siemenperunaa on hylätty viisinkertainen määrä. Pahoja ongelmia on myös Tanskassa. Virustauteja saa Eviran talvitestauksessa esiintyä perussiemenen alimmassa E3-luokassa vain prosentin verran ja A-luokassa neljä prosenttia, josta enintään kaksi prosenttia saa olla Y-virusta. B-luokan sertifioidussa siemenessä virusten määrä saa olla 10 prosenttia, mikä vastaa EU:n vaatimuksia. Suomen virusrajat ovat tiukat, mutta toisaalta siemenperunan puhtaus on ensisijaisen tärkeää, jotta myös tuotantoketjun loppupää pystyisi tuottamaan hyvälaatuista perunaa. VIRUKSET heikentävät perunan kasvua ja kehitystä, sillä virus häiritsee solujen normaalia toimintaa. Viruksesta riippuen kasvin kasvu häiriintyy, jolloin lehdet muuttuvat kurttuisiksi ja kirjaviksi. Viroottisesta mukulasta kasvaneen perunan oireet ovat yleensä pahemmat kuin kasvukaudella tartunnan saaneen kasvin. Perunalla esiintyy maailmanlaa- ANNA-KAISA HAAPAJÄRVI Ella Karttimo juisesti useita eri viruksia. Suomessa merkittävimmät ovat Y-,A-, X-, S-, M- ja kierrelehtivirus (PLRV), joista Y-virus on haitallisin. Viruksia levittävät pääsääntöisesti kirvat, mutta ne saattavat tarttua myös lehtien hangatessa toisiinsa sekä eräiden maasienten ja ankeroisten välityksellä. Perunalla voi elää useita kirvalajeja kuten tuomi-, koiso- tai persikkakirva, jotka levittävät viruksia imiessään kasvimehua sairaasta kasvista. Tämän jälkeen virus säilyy kirvassa jonkin aikaa ja voi levittää virusta kasvustossa pistäessään terveitä kasveja. KIRVOJEN runsaus vaihtelee vuosittain. Perunamaan kirvatilannetta kannattaa seurata kevään ja kesän aikana kelta-ansojen avulla heti perunan ehdittyä pintaan. Kirvat kannattaa torjua kasvustosta, jos niitä esiintyy. Pitkällä aikavälillä tarvitaan virusten hallintaan puhdasta siementä ja kestäviä lajikkeita. Asianmukainen jäteperunoiden hävittäminen on tärkeää, jotta ympäristössä ei olisi viruslähteitä. Erityisesti High Grade -alueen tuotantoturvallisuuden takaamiseksi tarkastetun siemenen käyttö on kaikkien etujen mukaista. Virussaastunta kasvaa nopeasti, sillä jo yhden prosentin tartunta siemenessä voi johtaa seuraavana kesänä noin 20 prosentin tartuntaan. Anna-Kaisa Haapajärvi on ProAgria Oulun peruna-agronomi. Lisötiedot puh maaviesti 2/2007

19 Hinnoitteluvaihtoehto viljelysuunnitteluun HYÖDYNNÄ KAUSIALENNUS! Viljelysuunnitelma maksaa lähtien 20 euroa vähemmän kuin keväällä kausihinnoittelun ansiosta. Kausialennus on voimassa vuoden loppuun. Kasvukauden 2008 viljelysuunnitelma kasvukaudelle kannattaa teettää syksyllä, koska silloin myös lannoitteiden hintaporrastusedun voi hyödyntää täysimääräisenä. Suomi otti vuonna 2006 käyttöön Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena tilatukijärjestelmän. Sen perustana ovat tukioikeudet, joiden perusteella viljelijälle voidaan myöntää tilatukea tukioikeuksia vastaavalta tukikelpoiselta maatalousmaalta. Tukioikeudet myönnettiin vuonna 2006 niille viljelijöille, jotka kyseisen vuoden kevään päätukihaussa ilmoittivat tukikelpoista maatalousmaata ja hakivat tukioikeuksien vahvistamista. Tänä keväänä tilatukeen liittyen on mahdollista hakea tukioikeuksia kansallisesta varannosta ja tukioikeuksien siirtoa. Varantohakemus TE-keskukseen Kansalliseen varantoon siirrettiin maakohtaisesta tilatuen enimmäismäärästä 0,8 prosenttia. Tällä hetkellä varannon arvo on noin 1,1 miljonaa euroa. Tukioikeuksia voidaan myöntää varannosta jatkossakin vuosittain, mutta vain tietyin tarkasti rajoitetuin perustein. Viljelysuunnitelma WebWisulla! Tänä vuonna viljelysuunnitelma voidaan tehdä netissä WebWisuohjelman avulla. WebWisun avulla viljelysuunnitelma ja lohkomuistiinpanot ovat aina ajan tasalla. Webohjelmat päivittyvät automaattisesti. WebWisun tiedot voidaan siirtää myös normaaliin Wisu-ohjelmaan. Viljelijä voi myös hankkia WebWisun käyttöoikeudet, jolloin viljelysuunnitelma on helposti päivitettävissä. Päivitysversion saa yhdellä puhelinsoitolla. WebWisun avulla neuvoja voi tehdä viljelysuunnitelman toimistotyönä viljelijän niin halutessa. Tämän vuoden alusta lähtien on Wisu-viljelysuunnitelma ollut neuvojan toimistolla on 20 euroa edullisempi kuin tilalla tehtynä. Lisätiedot: ProAgria Oulua, kasvinviljelyvastaava Anna-Riitta Leinonen, puh , proagria.fi. Helena Kämäräinen OLLI HÄYRYNEN TUKIOIKEUKSIEN SIIRTO JA VARANTOHAKU Tänä vuonna tukioikeuksien haku kansallisesta varannosta päättyy Varantohakemus toimitetaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Kansallisesta varannosta myönnetään tukioikeuksia seuraavin perustein: 1. uusi viljelijä 2. vuokratun maan siirto perilliselle 3. vuokratun maan ostaminen 4. peruslohkokartan ajantasaistaminen 5. tilusjärjestely 6. ympäristötuen 20-vuotisen erityistukisopimuksen päättyminen 7. tuomioistuimen päätös tai hallinnollinen määräys 8. ylivoimainen este Jos varannosta haetaan tukioikeuksia enemmän kuin voidaan myöntää, on mahdollista, että tukioikeuksien myöntämisperusteita joudutaan rajoittamaan. Varannosta myönnettyjä tukioikeuksia koskee niin sanottu viiden vuoden käyttövelvoite. Tämä tarkoittaa sitä, että varannosta myönnettyjen tukioikeuksien perusteella tilatukea on haettava viiden tukivuoden ajan myöntämisvuodesta alkaen. Jos tukioikeus jää yhtenä vuotena käyttämättä, se palautuu vastikkeetta takaisin kansalliseen varantoon. Viljelijä ei myöskään saa siirtää varannosta saatua tukioikeutta toiselle henkilölle viiden tukivuoden aikana. Tukioikeuksien siirto haettavissa mennessä. Tilatukea voi hakea tukioikeuksista, jotka ovat viljelijän hallinnassa kesäkuun 15. päivänä. Ennen tätä päivämäärää tukioikeuksia on mahdollista ostaa, myydä, vuokrata tai vaihtaa. Peltojen 10 kuukauden hallinta-aikavaatimus ei siis koske tukioikeuksia. Tukioikeuksien siirtohakemus on jätettävä tukioikeuksia luovuttavan osapuolen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle mennessä. Tukioikeus voidaan myydä k a s v i RAVINNETASELASKENTA ympäristötuen toimenpiteeksi roagria Oulu tarjoaa asiantuntijan tekemään ympäristötuen toimenpiteisiin liittyvän ravinnetaselaskennan P (pelto-ja porttitase). Tase kuvaa paljonko ravinteita on jäänyt hyödyntämättä. Porttitase osoittaa tilalle ostettujen ja sieltä myytyjen ravinteiden tasapainon. Porttitase voidaan laskea vuosittain kiloina hehtaaria tai tilaa kohden ja ravinteiden hyväksikäyttö ilmaistaan hyväksikäyttöprosenttina. Mitä parempi hyväksikäyttöprosentti on sitä taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää tuotanto tilalla on. Helpoiten ravinnetaselaskelmat voi tehdä viljelysuunnitteluun ja lohkomuistiinpanoihin käytettävällä ohjelmalla kuten Wisulla. Ravinteiden kauppataselaskelman (porttitase) saa myös maidontuotannon tuloslaskennasta (Matu). Ravinnetaselaskelmat voidaan tehdä viljelysuunnittelukäynnin yhteydessä. Neuvontakäynnin hinta alkaen 125 euroa. Peltojen kasvukunnon parantaminen ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijan tekemään ympäristötuen lisätoimenpiteisiin liittyvän maan laadun arvioinnin. Neuvontakäynnillä tehdään lohkon kasvukunnon kartoitus ja etsitään viljelijän kanssa yhdessä korjaavat toimet kasvukunnon parantamiseksi. Toimenpidesuositukset kirjataan ylös. Neuvontakäynnin hinta alkaen 125 euroa. Lisätiedot: ProAgria Oulua, kasvinviljelyvastaava Anna-Riitta Leinonen, puh , anna-riitta.leinonen@proagria.fi. tai lahjoittaa ilman kytkentää peltoalaan. Jos siirretään vain tukioikeuksien hallintaoikeus (tukioikeuksien vuokraus), on samalla siirrettävä vastaava määrä tukikelpoista alaa. Omistusoikeuden siirtäminen (palauttaminen) vuokranantajalle vastaa luonteeltaan myyntiä tai lahjaa. Tukioikeuksien siirtoa on haettava myös siinä tapauksessa, että vuokralainen ja vuokranantaja ovat sopineet tukioikeuksien siirtymisestä. Olli Häyrynen toimii tarkastajana Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosastolla. Lisätietoa tilatukijärjestelmästä on vuoden 2007 tukihakuoppaassa. Oppaita ja hakulomakkeita saa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja TE-keskuksesta. Niitä voi myös tulostaa maa- ja metsätalousministeriön internet-osoitteista www. mmm.fi. ja Sivuilta löytyvät myös varantohakuun ja tukioikeuksien siirtoihin liittyvät ohjeet. 2/2007 maaviesti 19

20 r a k e n n u s NAVETTAPÄIVILTÄ uskonvahvistusta ja tulevaisuuden näkyjä ELL A KARTTIMO Vain karjakoon tuplaus kerrallaan, pitkäjänteinen suunnittelu, omaan osaamisen kartuttaminen ja oman pääoman käyttö. Siinä maitotilan hallitun kasvun avainasioita, jotka Rokuan navettapäivillä nosti esiin arkkitehti Jouni Pitkäranta. Navettojen koko kasvaa ja hinnat nousevat - missä liikkuvat rajat? Jouni Pitkäranta esitteli laskelmia parsipaikkakustannuksista ja kustannusten eri tekijöistä. Kyse on valinnoista. Lehmäpaikkakustannus liikkuu välillä euroa. Kun nuorkarjatilat ja rehuvarastot lasketaan mukaan hinta nousee euroon. Parsipaikkakustannukseen voi vaikuttaa tehokkailla pohjaratkaisuilla: turhat käytävät ja tilat pois. Lehmien neliöistä ei tingitä, niitä lisätään. Isoissa yksiköissä suosin eri tiloja nuorkarjalle - enemmän tai vähemmän kylmäkasvatuksen kaltaisia oloja, Jouni Pitkäranta sanoi. Maltillinen koneistaminen ja suhteutus tuotettuun maitomäärään voi myös alentaa parsipaikan hintaa. Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä automatiikkaa todella tarvitaan ja tuoko kaikki automaatio todellista työn- ja ajansäästöä. Jouni Pitkärannan mielestä olisi paikallaan miettiä, voiko navettaa keventää. Navettaa ei kannata suunnitella vuoden kahden kylmimmän viikon mukaan, vaan eläinhallit voivat olla viileitä ja sen sijan lämmittää lypsy- ja sosiaalisia tiloja. Kun lehmä viihtyy viileässä, miksi navetoista tehdään turhan lämpimiä. Jouni Pitkärannan vision mukaan Suomessa on vuoden 2015 jälkeen kolmenlaisia tiloja lehmän pikkutilat ovat parsinavetoita tai pihattoja, joilla on vähän velkaa ja lisäksi muuta toimintaa. Kasvu on maltillista ja kuluja karsitaan Aktiivisilla perheviljelmillä on lehmää ja pari ulkopuolista työtekijää lehmän isot tilat perustuvat yhtiömuotoon tai muuhun yhteistyöhön. Ne kasvavat aggressiivisesti ja ovat keskittäneet hiehonkasvatuksen eri yksikköön. NAVETTAPÄIVIEN järjestelyistä vastasivat ProAgria Kainuun Rakentajatiimi, ProAgria Oulun Laatutreeni-hanke ja Osuuskunta Pohjolan Maito. Kun kaikilla oli meillä suunnitteilla samantyyppinen tilaisuus, päätimme laittaa hynttyyt yhteen ja järjestää kerralla yhden ison tilaisuuden, ProAgria Kainuun Esa Heikkinen kertoi. Viljelijöille oli tarjolla muun muassa pihattotutkimuksen tuloksia sekä tietoa rakennuttamisesta, navetan kustannuksista, lypsyjärjestelmistä, investoinnin rahoituksesta ja nuorkarjatilan suunnittelusta. Molempina päivinä oli myös viljelijäpuheenvuoroja. Viljelijöiden omat kokemukset olivat tärkeä osa päivien antia. Niitä nousi esiin puheenvuoroissa, vapaamuotoisissa keskusteluissa ja kuudella tilalla navettapäivien aattona pidetyissä avoimien ovien päivissä. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Rakentajatiimi, Esa Heikkinen, puh ; ProAgria Oulu, Laatutreenihankkeen rakentajavalmennus, Ari Hyvärinen, puh Ella Karttimo Veijo Leinonen Simosta ja Marjo Peltola Puolangalta kertoivat kokemuksistaan ja muutosvaiheen haasteista, kun eläimet ja ihmiset totuttelivat uuteen robottinavettaan. Alussa saattaa tekniikkasokeus yllättää, mutta pian huomaa jälleen eläimet. Robottinavetassa hoitaja tarvitsee entistä enemmän silmiä ja korvia - jokaisellä äänellä on merkitys, he pohtivat. Ella Karttimo Robotti vai lypsyasema? Rokuan navettapäivät kokosivat yhteen toista sataa viljelijää Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Pohjois-Savosta. Osa oli aloittamassa rakennusprojektia tulevana kesänä, osa suunnitteli tulevien vuosien investointeja. Ella Karttimo 20 maaviesti 2/2007 Ari Hyvärinen (vasemmalla), Pekka Petäjäsuvanto ja Esa Heikkinen päättivät yhdistää voimansa ja järjestää rakentajille yhden ison tilaisuuden monen pienen sijaan. Isännällä on viimeinen sana suunnittelussa ja tavarahankinnoissa, mihin hän tarvitsee uskonvahvistusta ja toisaalta kriittistä otetta.