MELLUNKYLÄN ALUEEN SOSIAALISET PROJEKTIT JA SOSIAALISEN TUEN TARVE. Emilia Järvinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MELLUNKYLÄN ALUEEN SOSIAALISET PROJEKTIT JA SOSIAALISEN TUEN TARVE. Emilia Järvinen"

Transkriptio

1 MELLUNKYLÄN ALUEEN SOSIAALISET PROJEKTIT JA SOSIAALISEN TUEN TARVE Emilia Järvinen

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KAUNIAISTEN YKSIKKÖ Emilia Järvinen Mellunkylän alueen sosiaaliset projektit ja sosiaalisen tuen tarve Kauniainen s. ja 3 liitettä Tutkimukseni aiheena on Mellunkylän alueen ihmisten sosiaalista selviytymistä tukevat projektit ja sosiaalisen tuen tarve. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mihin sosiaaliseen haastealueeseen tai ongelmaan seurakunnan diakoniaprojektityöntekijän tulisi paneutua Mellunkylän alueella. Kokosin aineiston alueen projektityöntekijöiden keskuudesta teemahaastattelumenetelmällä. Haastatteluissa kartoitin minkälaisia projekteja alueella toimi, millaisia sosiaalisia haasteita alueella oli ja haastateltavan toiveita seurakunnan diakoniatyötä kohtaan. Haastattelujen pohjalta kokosin projektikuvauslistan (LIITE 3), johon on koottu alueella toimivat projektit. Muutama projektikuvaus on otettu suoraan projektisuunnitelmasta, sillä projektia ei oltu vielä ehditty aloittaa. Tulososassa tein yhteenvedon alueen projekteista, nostin esille yhteisiä teemoja, jotka käsittelevät alueen sosiaalista tilannetta ja haastateltavien suhtautumista diakoniatyöhön. Tutkimuksen tulokset osoittivat projektityön suuntautuvan suurelta osin nuoriin. Alueen suurimmiksi sosiaalisiksi haasteiksi nähtiin ihmisten passiivisuus ja perheiden ongelmat. Diakoniatyöstä haastateltavilla oli melko hatara mielikuva. Diakoneilta kaivattiin aktiivisempaa suuntautumista alueen asukkaiden pariin. Mitään yksiselitteistä vastausta diakonianprojektityöntekijän toimenkuvaksi tutkimus ei anna. Viitteitä ja ehdotuksia, mihin työntekijän kannattaisi suuntautua, tutkimuksesta kuitenkin voi löytää. Ikäryhmänä vanhusväestö vaikuttaisi jääneen syrjään. Myös työskentelyä ihmisten passiivisen elämänasenteen murtamiseksi voisi harkita. Haastateltavien tietämättömyys diakoniatyöstä haastaa diakoniatyön verkostoitumaan yhä aktiivisemmin ja tutustumaan paremmin alueen eri toimijoihin. Asiasanat: projektit - diakoniatyö - sosiaalityö - julkinen sektori - epävirallinen sektori - verkostoituminen - segregaatio 2

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC KAUNIAINEN TRAINING UNIT Emilia Järvinen Social projects and need of social support in Mellunkylä Kauniainen pp. 3 appendixs The subject of this study is social projects and need of social support in Mellunkylä. Church social workers in Mellunkylä Church has applied for project worker of their own. The purpose of this study is to discover what kind of work this church project worker could do in this area. The topic of this study was separated from three different parts: 1) What kinds of projects was based in Mellunkylä? 2) What kinds of social challenge or problems were in Mellunkylä? 3) Project workers wishes concerning social work in church The material was based on 12 theme interviews which were carried out with Mellunkyläs project workers. The result show that most projects in Mellunkylä were started for young people. Project workers were concerned about the passivity of inhabitants and problems of families. Church social work was quite an unfamiliar thing to project workers. That is why it is not easy for them to answer the third question. However, they hoped that church social worker could be more active towards the inhabitans of the area. It is not simple to say what kind of work a church project worker should start to do. Some thouhgts can be found in this study. Elderly people and their situation will maybe need more attention. Church social worker could work with passive people and encourage them to take more responsibility for themselves and their neighbourhood. Project workers lack of knowledge challenge church social workers to come to know other area workers better and come into contact with inhabitants. Keywords: project - church social work - social work- public sector - unofficial sector - networking - segregation Stored and filed at the Diaconia Polytechnic Library 3

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KONTEKSTIT Mellunkylän alue Ikärakenne Segregaatio Tutkimus eri asuinalueiden eroista Tiedotusvälineissä esiintyvä kuva alueesta Diakoniatyö Mitä diakonia on? Diakoniatyön muutos 90- luvulla Diakonia Mellunkylän seurakunnassa Sosiaalityö Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lakisääteiset sosiaali- mielenterveys ja päihdepalvelut Mellunkylän alueella Sosiaalityön muutokset Sosiaalityön haastealueet Helsingin sosiaaliset haastealueet Epävirallinen sektori vai kolmas sektori? Mihin Suomen evankelis- luterilainen kirkko sijoittuu? Miksi tarvitaan epävirallisen sektorin toimijoita ja projekteja? Diakoniatyö ja yhteiskunnan sosiaalityö Mitä yhteistä on diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä? Mitä eroa on diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä? Verkostoituminen Projektityö Mikä on projekti? Projektin kulku Projektit ja sosiaalityö Projektit Mellunkylän alueella TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS

5 3.1. Tutkimuskohde ja -kysymykset Tutkimusaineisto TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Millaisia projekteja toimi Mellunkylän seurakunnan alueella? Lapset ja nuoret etusijalla Perhetyö Muut projektit Yleistä projekteista Aukkokohdat Mellunkylän sosiaaliset haasteet Suurimmat sosiaaliset haasteet Mitä pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi? Yhteiskunnan sektorin työntekijät ja diakoniatyö POHDINTAA Projektien kohdistuminen Sosiaalisten ongelmien ratkaisut Yhteiskunnan sektorin toimijoiden suhde diakoniatyöhön Jatkotutkimusehdotuksia KEHITTÄMISHAASTEITA Verkostoitumisen suuri haaste Projektiehdotukset OMAN TUTKIMUKSEN ARVIOINTIA...41 LÄHTEET LIITTEET liite 1. Teemahaastattelun kysymykset liite 2. Haastattelujen ajankohdat liite 3. Projektikuvausliite 5

6 1. JOHDANTO Työn jatkuva kehittäminen on ajankohtainen asia monella työalalla. Nykyisenä suuntauksena on käyttää projektityötä vastaamaan yksityiskohtaisiin tarpeisiin tai kehittämään työtä. Myös kirkon piirissä on jouduttu kohtaamaan yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten lama-aika 1990-luvun alkuvuosina ja siitä koituneet seuraukset. Nämä ovat kohdanneet erityisesti kirkon diakoniatyötä. Diakoniatyö onkin omalta osaltaan ollut aktiivisesti vastaamassa ihmisten tarpeisiin, kun Suomen sosiaalinen todellisuus on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen mietinnön mukaan seurakunnissa tarvitaan jatkuvasti tutkivaa työnotetta, jotta työtä voitaisiin kehittää oikeaan suuntaan. (Osallisuuden ja jakamisen yhteisö 1995, 56) Kun jollekin alueelle halutaan perustaa uusi projekti tai suunnitellaan uutta toimintaa, on tärkeää ottaa huomioon alueen tarpeet ja alueella toimivat muut saman alan projektit ja toiminnat. Päällekkäisistä projekteista tai toiminnasta ei ole tarkoitusta vastaavaa hyötyä. Hyvin suunniteltu hanke vähentää myös epäonnistumisen mahdollisuuksia. Joulukuussa 1999 Mellunkylän seurakunnan diakoniatyöhön päätettiin lähteä anomaan itselleen määräaikaista projektityöntekijää. Koska Mellunkylän seurakunnan alueella toimi useita ihmisten sosiaalista selviytymistä tukevia projekteja, nähtiin tärkeäksi kartoittaa alueella jo toimivat projektit päällekkäisyyksien välttämiseksi. Keväällä 2000 sain Mellunkylän seurakunnan diakoniatyöltä pyynnön lähteä kartoittamaan alueella toimivat projektit. Tästä muodostui tutkimukseni aihe. Tutkimustehtäväni on Mellunkylän alueen sosiaaliset projektit ja alueen sosiaalisen tuen tarve. Mellunkylän seurakunnalla oli myös joitakin omia alueella toimivia projekteja. Koska tutkimukseni on tilaustyö seurakunnalta, rajasin seurakunnan toimeenpanemat projektit sen ulkopuolelle. 6

7 Suoritin Muuttuvat ammattikäytännöt ja Työyhteisöt ja niiden tukeminen - opintojaksojen harjoittelun (10 ov) Mellunkylän seurakunnan diakoniatyössä projektikartoituksen parissa. Sen aikana tutustuin seurakunnan diakoniatyöhön, seurakuntaan työyhteisönä ja alueen eri sosiaalisiin toimijoihin. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mihin sosiaaliseen haastealueeseen tai ongelmakohtaan seurakunnan diakoniaprojektityöntekijän tulisi paneutua Mellunkylän alueella tekemäni projekti- ja tarvekartoituksen perustella. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä myös vakinaiselle diakoniatyölle ja sen kehittämiselle. Toteutin tutkimukseni teemahaastattelumenetelmällä, jossa haastattelin projektien parissa työskenteleviä ihmisiä. Tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimukseni jakautuu kolmeen osaan: Ensimmäinen on projektien kartoitusosuus. Siihen on koottu Mellunkylän alueella tapahtuvia erilaisia sosiaalisia projekteja ja kuvailtu niiden toteutustapoja ja tavoitteita. Toinen osa on Mellunkylän alueen sosiaaliset tarpeet työntekijöiden näkökulmasta. Kolmannessa osassa olen kartoittanut haastateltavien toivomukset seurakunnan diakoniatyötä kohtaan. Tutkimukseni tulosten pohjalta diakoniatyö suuntaa tulevan diakonian projektityöntekijän toimenkuvaa ja näin pystytään estämään päällekkäisten projektien syntymistä. 7

8 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KONTEKSTIT Tutkimukseni taustaluvussa kuvaan perusasioita Mellunkylän alueesta ja sen sosiaalisesta tilanteesta. Esittelen kirkon diakoniatyötä Suomessa ja Mellunkylän seurakunnassa. Käsittelen yhteiskunnan puolella tapahtuvaa sosiaalityötä ja diakoniatyön suhdetta siihen. Lisäksi otan esille projektityön perusasioita. Tutkimuksen lopussa on mukana olevien projektien kuvaukset aakkosjärjestyksessä. (LIITE 3) 2.1. Mellunkylän alue Mellunkylän peruspiiri sijaitsee Itä - Helsingissä ja kuuluu Itäiseen suurpiiriin. Alueella asuu n asukasta. Mellunkylä jaetaan pienempiin asuinalueisiin: Kontula asukasta, Kurkimäki 3000 asukasta, Vesala 7700 asukasta, Kivikko 3000 asukasta ja Mellunmäki 8500 asukasta. Väkiluku on tulevina vuosina kasvussa, sillä Kivikkoon on ennustettu tulevan vuoteen 2004 mennessä 2000 lisää asukasta kerrostaloasuinalueen valmistuttua. (Helsinki alueittain 2000,? Asuinalueet on rakennettu eri aikoina. Kontula on alueista vanhin. Se rakennettiin 60-luvulla. Mellunmäen ensimmäinen kerrostaloalue nousi luvun vaihteessa. Kontulan kylkeen rakennettiin 80-luvulla pienempi kerrostalolähiö Kurkimäki. Vesala rakennettiin 80-luvulla ja 90-luvulla metroradan valmistuttua Mellunmäkeen rakennettiin lisää kerrostaloaluetta. Kivikon rakentaminen aloitettiin 1993 ja sitä rakennetaan parhaillaan. Mellunkylän alueella on isoja kerrostalokeskittymiä, mutta alueella on myös pientaloasutusta. Kontulassa on myös metroasema, joten kulkuyhteydet toimivat muualle Helsinkiin. (Helsinki alueittain 2000,?; ) 8

9 Ikärakenne Asuinalueiden rakennusajankohdat vaikuttavat siihen, mikä on kunkin alueen väestön ikärakenne. Erityisesti Kontulassa vanhusväestön osuus on huomattava, verrattuna muihin alueisiin. Alueelle 60-luvulla muuttaneet alkavat ikääntyä. Rakenteilla olevassa Kivikossa on korkein lasten ja nuorten osuus. Ikärakenne Lapset ja nuoret 0-17 v. väkiluvusta % Työikäiset v. väkiluvusta % Vanhukset +65 v. väkiluvusta % Kivikko Kontula Kurkimäki Mellunmäki Vesala 30% 18% 26% 22% 27% 68% 63% 66% 66% 66% 1,75% 19% 8% 12% 6,8% taulukko 1. www. hel.fi /tietokeskus Segregaatio Voidaan sanoa, että Mellunkylän alue on monestakin näkökulmasta segregoitunut. Segregaatiolla ilmaistaan sitä, että samantyyppiset ihmiset ovat keskittyneet johonkin maantieteellisesti määrätylle alueelle. (Mitä osoite osoittaa? 1997,12) Esimerkiksi Mellunkylän Kivikkoa voisi luonnehtia segregoituneeksi, sillä siellä ei vanhuksia juurikaan ole. Alueella on myös korkein yksinhuoltajaperheiden lukumäärä. Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet kaikista perheistä % Helsinki Kivikko Kontula Kurkimäki Mellunmäki Vesala 17% 27% 20% 23% 19% 22% taulukko 2. Mellunkylän alueella on myös keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. Väestöstä ulkomaalaisia on 8,7% ja ulkomaalaistaustaisia 10,5%. Koko 9

10 Helsingin vastaavat luvut ovat 4,7% ja 6,3%. Työpaikkoja alueella on vähän asukasmäärään verrattuna, noin Alueella on paljon työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömiä on kolmanneksi eniten koko Helsingistä. Toimeentulotuen saajia alueella on neljänneksi eniten Helsingin peruspiireistä. Mellunkylässä määrä on 20,7% kun koko Helsingissä se on 14%. (Helsinki alueittain 2000,?) Tutkimus eri asuinalueiden eroista Jon Maury jakaa tutkimuksessaan pääkaupunkiseudun kahdeksaan erityyppiseen asuinalueeseen faktorianalyysin avulla. Erottelevia muuttujia ovat 1) urbanisoituneisuus, joka kuvaa perusperheistä poikkeavien asuntokuntien suurta määrää alueella, 2) resurssit, jotka viittaavat väestön elintasoon: tuloihin, koulutukseen ja asumistasoon, 3) sukupolvet, joka kuvaa nuorten ikäpolvien suhteellista määrää alueella, 4) deprivaatio, joka tarkoittaa puutteellisten elinolojen ja huono-osaisuuden kasautumista. Faktorianalyysin jälkeen asuinalueet tyypiteltiin ryhmittelyanalyysilla kahdeksaan erityyppiseen asuinalueeseen alueiden sosiaalisen tilan mukaan. Sekä Kontulan että Vesalan kohdalla deprivoituneisuus nousee voimakkaasti esiin. Asuinalueryhmittelyssä Maury liittää Kontulan ryhmään 4., joka on vanhoihin lähiöihin jääneet niukkuuden jakajat. Ryhmää leimaa deprivaation lisäksi matala resurssitaso ja vanheneva ikärakenne. Vesalan Maury lukee ryhmään 3, nuoret lähiöniukkuuden jakajat. Vesalassa on myös Mauryn tutkimuksen mukaan matala resurssitaso ja paljon nuorten, usein yksinhuoltajien, perheitä. (Maury 1997, 55-87) Kivikkoa tutkimuksessa ei mainita lainkaan, sillä se on tutkimuksen tekovaiheessa ollut silloin vasta rakenteilla Tiedotusvälineissä esiintyvä kuva alueesta Tiedotusvälineiden luoma kuva Itä - Helsingin alueesta, johon Mellunkyläkin kuuluu on melko synkkä. Syystalvella 1999 esitetty televisiosarja Pieni pala Jumalaa sijoitti tapahtumat Itä- Helsinkiläiseen seurakuntaan ja kuvasi alueella olevia vaikeita ongelmia ja seurakunnan sisäisiä ristiriitoja nuoren naispapin 10

11 silmin. (Pieni pala Jumalaa. 1999) Mellunkylän alueen Vesalasta valmistui vuonna 1997 dokumenttifilmi, joka kuvasi muutamien nuorten ja heidän perheidensä synkkää elämää. Dokumentti antoi suoraan ymmärtää, että Vesala on todellinen ongelmien kaatopaikka, jossa elää vain syrjäytyneitä ja epätoivoisia, yhteiskunnan kelkasta pudonneita ihmisiä. (Karkoitetut - dokumenttifilmi Vesalasta 1997.) Helsingin Sanomien uutisointi Mellunkylän alueesta käsittelee lähinnä Kontulan ja Kivikon alueita. Positiivisiksi tarkoitetuissa lehtijutuissa Kontulan ostarin siistiytymisestä tai alueella toteutettavista syrjäytymisen ehkäisyhankkeista muistetaan mainita alueen vaikeasta työttömyystilanteesta, huono-osaisuuden kasautumisesta tai alueen huonosta maineesta. (Karumo 2000 Ostarilla on hyvä olla; Tuohimaa 2000 Helsinki yrittää estää syrjäytymistä.) Tämän kaltainen julkisuus ei hyvästä tarkoituksestaan huolimatta paranna ihmisten mieliin painunutta mielikuvaa ongelmallisesta Itä- Helsingistä. Vaikka median luoma mielikuva alueesta varmasti onkin osittain totta, se ei tietenkään kerro koko totuutta. Se antaa hyvin yksipuolisen ja ongelmallisen kuvan Itä - Helsingistä Diakoniatyö Seurakunnan perustehtävä on evankeliumin julistaminen ja lähimmäisen rakkauden toteuttaminen. Diakonia toteuttaa seurakunnan perustehtävää ja on evankeliumin julistamista teoilla. Koko seurakunnan olemus on diakoninen, mutta kirkossa toimii myös erillinen diakoniatyön työmuoto. (Huotari 1992, 270) Tässä tutkimuksessa diakonialla tarkoitetaan tätä seurakuntien erillistä työmuotoa. 11

12 Mitä seurakunnan diakoniatyö on? Seurakunnan diakoniatyö on perusluonteeltaan kristillistä palvelutyötä. Sen tarkoituksena on antaa hengellistä, henkistä, ruumiillista ja aineellista apua hädänalaisille. (Huotari 1992, 270) Kirkkojärjestyksen mukaan sen tulee kohdistua niihin, joiden hätä on kaikkein suurin ja joita ei muulla tavalla auteta (KJ 4. luku 3 ). Tämän vuoksi diakoniatyön on oltava jatkuvasti valmiina uusiutumaan ja etsimään kunkin ajan polttavinta avun tarvetta ja unohdettua hätää. Diakoniatyö ei erottele asiakkaitaan, vaan kaikki tietyn seurakunnan alueella asuvat ihmiset tulee huomioida tarpeen mukaan diakoniatyössä - kuuluivatpa he kirkkoon tai eivät. (Huotari 1992, 270) Eri seurakunnissa tehtävä työ poikkeaa toisistaan, koska diakoniatyö lähtee paikallisista tarpeista ja pyritään toteuttamaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. (Kirkon aineellinen avustaminen kotimaassa 2000, 9) Diakoniatyön muutos 90- luvulla Diakoniatyön sisältö ja asiakaskunta on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut paljon. Vuonna 1992 julkaistussa kirjassa Elävä seurakunta Voitto Huotari kuvasi diakoniatyön pääsisältöä hengellisen ja henkisen tuen antamiseksi. Aineellisella auttamisella oli toiminnassa hyvin vähäinen sija. Diakoniatyön asiakaskunta oli hänen mukaansa vanhuspainotteista. Vanhuksia toiminnassa oli n. 60%. (Huotari 1992, ) Nyt tilanne on toinen. Taloudellisen laman myötä diakoniatyön asiakkaiksi on tullut yhä enemmän työikäistä väestöä. Vuonna 1990 yksilökohtaisen työn asiakkaista 37% oli työikäisiä (18-64 vuotiaita). Vuonna 1995 luku oli 46,6%. Kaupungeissa luku on vielä suurempi. Samana vuonna Helsingin hiippakunnan kaupunkiseurakunnissa työikäisten diakonia-asiakkaiden osuus oli 61,2%. Seurakunnissa on siis siirrytty vanhustyöstä työikäisten kanssa työskentelyyn. (Karjalainen 1997, 200) Diakonian asiakastapaamismäärät ovat nousseet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Diakoniavastaanotoilla käy entistä enemmän taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevia, mielenterveysongelmaisia, päihdeongelmaisia ja työttömiä. (Kirkon aineellinen avustaminen kotimaassa 2000, 17) 12

13 Diakoniatyö Mellunkylän seurakunnassa Mellunkylän seurakunnan rajat myötäilevät Mellunkylän peruspiirin rajoja. Jäseniä seurakunnassa on , eli kymmenen tuhatta vähemmän kuin koko alueella. Mellunkylän seurakunnassa on viisi diakonian virkaa. Aikuisten parissa diakoniatyötä tekee neljä työntekijää. Yhden diakonin vastuulla on seurakunnan erityisnuorisotyö. Hän kuuluu seurakunnan sisäisessä työtiimijaossa käytännössä nuorisotyön puolelle. Seurakunnan alue on jaettu neljään osaan neljän aikuisdiakonian parissa työskentelevän työntekijän kanssa. He pitävät yksilökohtaista vastaanottoa oman alueensa asukkaille. Asiakkaat tulevat tapaamaan diakonia elämän eri vaikeuksissa. Useimmilla asiakkaista on taloudellisia ongelmia ja tarpeita. Vastaanottotyön lisäksi diakoneilla on oma erityisvastuualueensa. Vastuualueita ovat mielenterveystyö, päihdetyö, maahanmuuttajatyö ja perheneuvonta. Diakoniatyö järjestää myös ryhmätoimintaa työttömille, yksinhuoltajille ja vanhuksille. Diakoniatyöntekijät toimivat myös aktiivisesti Kivikon, Kurkimäen ja Kontulan alueilla toimivissa aluetyöryhmissä. Ne ovat kunkin osa-alueen viranomaisyhteistyöryhmiä, jossa eri alojen ammattilaiset tapaavat toisiaan. Alueen väkimäärään nähden diakoniatyöntekijöitä on liian vähän. Diakonialiitto suosittelee yhtä diakonian virkaa 3000 asukasta kohden. (http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/kes2000/diakonia.htm) Mellunkylässä tämä suositus ylittyy huomattavasti. Oman lisävärinsä työhön tuo alueen haastavuus. Diakoniatyöntekijöiden mukaan alueella on paljon työttömyyttä, päihdeongelmia ja toimeentulotukiasiakkaita, jotka koskettavat juuri seurakunnan diakoniatyötä Sosiaalityö Suomen laissa määritellään tietyt lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka kunnan on järjestettävä. Tätä valtion ylläpitämää sosiaaliturvajärjestelmää kutsutaan julkiseksi sektoriksi. 13

14 Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Suomen laki määrittelee sosiaalityön seuraavasti: Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. (So 201: 3 18) Sosiaalihuoltolain mukaan järjestettäviin yleisiin palveluihin sisältyvät sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä omaishoidon tuki. Tämän lisäksi sosiaalipalvelujen piiriin kuuluvat erityislainsäädännöllä säädetyt erityispalvelut, jotka ovat lasten päivähoito, lasten ja nuorten huolto, ottolapsineuvonta, isyyden selvittäminen, perheasioiden sovittelu, päihdehuolto, vammaishuolto ja kehitysvammahuolto. (Koivula, Lehtimäki, Aukee, Jokinen, Juhila 1994, ; Suomen laki So 201: 3 17) Lakisääteiset sosiaali- mielenterveys ja päihdepalvelut Mellunkylän alueella Helsinki on jaettu seitsemään eri sosiaalipalvelualueeseen. Jokaisessa palvelualueessa on sosiaalikeskus, joka palvelee alueen asukkaita. Sen tarkoituksena on vastata lain määräämiin palveluihin. Sosiaalikeskuksiin kuuluu sosiaalipalvelutoimistoja, perheneuvola ja A-klinikka. Mellunkylän seurakunnan alue kuuluu Itäisen sosiaalikeskuksen piiriin. Seurakunnan alueella toimii kaksi sosiaalipalvelutoimistoa: Kivikon ja Mellunkylän sosiaalipalvelutoimistot. Kivikkoon saatiin syksyksi 2000 omat toimitilat, mutta Mellunkylän toimisto sijaitsee Myllypuron puolella. Perheneuvola ja A-klinikka sijaitsevat Itäkeskuksessa. (http://www.hel.fi/sosv/) Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut tulee järjestää ensisijaisesti avopalveluina (So 409:1 4). Mikäli avopalvelun apu ei riitä, kunnan on tarjottava 14

15 mahdollisuus psykiatriseen sairaanhoitoon (So 409:1 6). Mellunkylässä on mielenterveystoimisto ja toimintaterapia. Lakien keskeisenä ajatuksena on, että kunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveyspalveluja riittävästi ja kuntalaisten tarpeita vastaavalla tavalla. Lait ovat ns. puitelakeja, jolloin kunnan on itse tehtävä yksityiskohtaisempi määrittely, miten palvelut järjestetään. (Taipale, Lehto, Mäkelä, Kokko, Kling, Viialainen (toim.) 1997, 79-80) Sosiaalityön muutokset Sosiaalipalvelujen tarpeen sisällöt muuttuvat jatkuvasti. Siihen vaikuttaa yhteiskunnan erilaiset muutokset, jotka koskevat lainsäädäntöä, taloutta, työllisyyttä, kaupungin kehitystä, väestön määrää, ikärakennetta ja sosiaalista tilannetta. Palvelujen käyttöön vaikuttavat myös muutokset alueen asukkaiden arvoissa ja odotuksissa. (Sosiaalitoimen vuoden 2001 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus. 2000, 8) Vuonna 1990 Suomessa alkoi taloudellinen lamakausi. Sen vaikutukset koskettivat sosiaalityötä monella tavalla. Laman myötä valtion velka kasvoi. Sitä yritettiin hillitä supistamalla mm. työttömyysturvaan, asumistukeen ja muihin sosiaaliturva etuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla. Tämä vaikutti negatiivisesti hyvinvointivaltion tilaan. EU:n määrittelyn mukainen köyhyysaste on Suomessa lamavuosien jälkeen noussut ja tuloerot ovat kasvaneet. (Uusitalo 2000,15-16) Palvelurakenneuudistus on muuttanut sosiaalityötä vähemmän laitosmaiseen suuntaan (Rönnberg 1994, 58) Avopalveluja on kehitetty ja pyritty ihmisen oman aktiivisuuden lisäämiseen. Eräänä sosiaalityön uutena toimintaajatuksena on empowerment- henkinen sosiaalityö. Sen tarkoituksena on aktivoida ihmisiä oman elämänsä subjektiksi ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Tällaista sosiaalityötä tehdään ulkona sosiaalitoimistoista ihmisten parissa. (Sosiaalipolitiikka modernin ajan jälkeen 1998, ) 15

16 Sosiaalityön haastealueet Stakesin tekemässä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsauksessa 2000 on kartoitettu sosiaali- ja terveyden huollon nykytilaa. Suurimmiksi erityishaasteiksi ja huolenaiheiksi nimetään vanhustenhuollon ja mielenterveystyön tilanne. Vanhusten palvelujen tarjonta on selvästi niukentunut. Kotihoitoa on vähennetty ja vain huonokuntoisemmat pääsevät laitoksiin. Laitosten henkilökunta on kiireistä ja kuormittunutta, joka vaikuttaa hoidon laadun heikkenemiseen. Laman jälkeen on panostettu palveluasumiseen, tukipalveluun ja omaishoidon tukeen, mutta vanhusväestön kasvun määrään verrattuna kehitys on hidasta. Mielenterveysongelmat näyttävät olevan myös kasvussa. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla hoidon tarve kasvaa. Psykiatrisia laitospaikkoja on vähennetty rajusti ja siirrytty avopalveluihin. (Vaarama, Hakkarainen, Voutilainen & Päivärinta 2000, ; Lehtinen & Taipale 2000, ) Helsingin sosiaaliset haastealueet Helsingin sosiaalivirasto on nostanut oman alueensa haasteet esille vuoden taloussuunnitelmaehdotuksessaan. Helsingissä väestöennuste on jatkuvassa kasvussa muuttoliikkeen myötä. Yhtenä uusista kasvualueista mainitaan Mellunkylän Kivikko. Väestön määrän nousu vaikeuttaa asuntotilannetta entisestään. Puutteellisesti asuvien ja asunnottomien määrä tulee kasvamaan. Muuttoliikkeestä huolimatta väestö vanhenee. Alle kouluikäisten määrä on laskenut jo kolmena vuonna peräkkäin. Koululaisten määrä sen sijaan kasvaa. Väestön kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy. Ulkomaalaisten määrän on ennustettu kasvavan 4,7%:sta vuoteen 2007 mennessä n. 9%:n. Ulkomaalaisten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tulee olemaan todellinen haaste. (Sosiaalitoimen vuoden 2001 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus. 2000, 8) 16

17 2.4. Epävirallinen sektori vai kolmas sektori? Julkisen sosiaali- ja terveystoimen lisäksi maassamme on lukuisa joukko erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestöjä, yhteisöjä ja organisaatioita, jotka antavat sosiaalista tukea ja apua ihmisille. Tätä ryhmää eri tutkijat ovat määritelleet eri tavoin eikä selvää yksimielisyyttä ole löytynyt Määritelmien vaikeus Osa tutkijoista nimittää tätä vapaaehtoisuuteen perustuvaa sosiaalista toimintaa käsitteellä kolmas sektori. Kuitenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoa on ollut vaikea sijoittaa tämän määritelmien alle. Esimerkiksi kansainvälinen Johns Hopkins- tutkijaryhmä, jonka tarkoituksena on luoda kolmannelle sektorille yhtenäinen käsitteistö, rajata ilmiökenttä ja kehittää tilastointia varten luokitusjärjestelmä, ei ole halunnut ottaa Suomen kirkkoa mukaan tutkimukseensa. (Helander 1998, 53-55) Kirkko ei täytä yksityisyyden kriteeriä, koska sillä on verotusoikeus ja suora yhteys valtioon. Tämän määritelmän mukaan sen ei katsota kuuluvan kolmanteen sektoriin. (Helander 1998, 55-56) Suomalainen tutkija A-L Matthies välttää ongelman kirkon kohdalla vaihtamalla käsitettä. Hän ei käytä kolmas sektori- käsitettä lainkaan vaan käyttää väljempää epävirallisen sektorin määritelmää. Epävirallinen sektori sisältää hänen mukaansa organisoidun kansalaisten toiminnan valtion, markkinoiden ja kotitalouksien ulkopuolella. Tähän hän mainitsee kuuluvaksi myös kirkon. (Matthies 1994, 17-19) Tutkimuksessani sisällytän kirkon diakoniatyön epävirallisen sektorin käsitteen alle. 17

18 Miksi tarvitaan epävirallisen sektoria? Suomen sosiaalipalveluverkko on laaja ja kattava. Sen palvelujen pyrkimyksenä on tarjota riittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, jotta ihmiset voisivat elää kohtuullisen hyvinvoinnin puitteissa. Kuitenkin Suomessa toimii suuri määrä epävirallisen sektorin toimijoita. Epävirallisella sektorilla onkin oma tärkeä paikkansa Suomen sosiaalisessa kentässä. Hyvinvointiajattelumme on muuttumassa elintasokeskeisestä elämänhallintaa korostavaksi. Ihmisen itsenäinen suoriutuminen ja itseorganisoidut tuen muodot ovat tulossa näin tärkeämmäksi. (Rönnberg 1994, 51) Sosiaaliturvalta tullaan tulevaisuudessa vaatimaan nykyistä selkeämpää ja tehokkaampaa organisaatiota, enemmän vaihtoehtoisuutta, suurempaa palveluhenkisyyttä ja enemmän yksilön vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevissa asioissa. Näihin haasteisiin epävirallisen sektorin toimijoilla on erityisen hyvät mahdollisuudet vastata. (Jaakkola 1991, 26-27) Epävirallinen sektori on tärkeä osa kansalaisten hyvinvointia ja perusturvallisuutta luovaa hyvinvointiverkostoa. (Rönnberg 1994, 51) 2.5. Diakoniatyö ja sosiaalityö Suomen evankelis- luterilaisella kirkolla on maassamme ylivoimaisesti suurin julkista sosiaalihuoltoa täydentävä organisaatio (Karjalainen 1997,200) luvun lopussa kirkon diakoniatyössä toimi 1000 diakonian ammattilaista. Julkisen sektorin sosiaalityöntekijöitä oli vastaavasti (Heikkilä 2000,166) Vaikka diakoniatyö ja sosiaalityö kuuluvat eri sektorien alaisuuteen niistä on löydettävissä samankaltaisia elementtejä ja yhtäläisyyksiä Mitä yhteistä on diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä? Työmuodoilla on historiallinen yhteys, sillä yhteiskunnan sosiaalityö on kasvanut diakoniatyön sisältä. Kuntien köyhäin hoito perustettiin seurakuntien vuosisatoja 18

19 rakentamalle työn pohjalle. Sosiaalityön ja diakonian toiminnan rakenne on samankaltainen. Sekä sosiaalityössä, että diakoniatyössä käsitellään ja myönnetään toimeentuloon liittyviä avustuksia. (Iivari1999,19-20) Sosiaalityöllä on omat eettiset virallistetut periaatteensa. Näitä ovat ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, itsenäisyys ja elämän hallinta, syrjäytymisen poistaminen, syrjinnän vastustaminen, väkivallan vastustaminen, asiakkaan yksityisyyden suojaaminen, asiakkaan osallisuus ja henkilökohtainen vastuu. (Karvinen 1993, 274) Sosiaalityön yhteys diakoniatyöhön löytyy myös eettisestä näkökulmasta. Vaikka sosiaalityö ei voikaan asettua suoraan diakoniatyön kristillisen lähtökohdan taakse, diakoniatyö voi sen sijaan allekirjoittaa kaikki nämä sosiaalityön eettiset periaatteet. Diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä on paljon yhteisiä asiakkaita. Lama-ajan tullessa Suomeen 90-luvun alussa sekä sosiaalityön että diakoniatyön asiakasmäärät lisääntyivät rajusti. Molemmat pyrkivät vastaamaan yhteisten asiakkaiden yhteiseksi koettuun hätään. (Iivari 1999,19-20; Henttonen 1997, 260) Mitä eroa on diakoniatyöllä ja yhteiskunnan sosiaalityöllä? Diakoniatyö eroaa yhteiskunnan sosiaalityöstä lähtökohdaltaan. Yhteiskunnan sosiaalityön käsitteellä tarkoitan diakoniatyön ulkopuolelle jäävää julkisen ja epävirallisen sektorin sosiaalityötä. Diakonian juuret ovat kristillisessä uskossa ja sieltä nousevasta palvelussa. Diakoniatyön tulisi nousta jumalanpalveluselämästä ja ehtoollisesta. Näin sillä tulisi olla selkeä, liturginen luonne. (Ahonen 1991,130). Diakonian työntekijöille suunnatussa Diakoniabarometri 1999 tutkimuksessa vastaajat korostivat, että diakoniatyöllä tulisi olla yhteiskunnan sosiaalityöstä eriäviä tehtäviä. Julkisen sektorin tulisi kantaa vastuunsa sosiaalisen avun tehtävissä kun taas diakoniatyö voisi keskittyä täydentämään sitä. Diakonialle sopivaksi nähtiin mm. konkreettinen toiminta katutyön muodossa, henkinen 19

20 tukeminen auttavan puhelimen kautta ja katastrofiapu. (Heikkilä 2000, ) Diakoniatyön vahvuuksia voisikin olla kristilliseen elämänkatsomukseen perustuva henkinen auttaminen Verkostoituminen 80- luvun lopulla sosiaalityössä alettiin puhua verkostoista. Verkostoilla käsitetään joko asiakasverkostoja, jotka muodostuvat asiakkaan omista ihmissuhteista tai viranomaistahoista. Viranomaisverkostot ovat moniammatillisia tiimejä tai poikkihallinnollisia työryhmiä, joiden avulla pyritään yhteiseksi koettuun päämäärään. Eräs tärkeä verkostojen tehtävä on välittää tietoa. (Virtanen, 1999, 36-38) Kirkkojärjestys ohjeistaa, että seurakunnan tulisi toteuttaa diakonista tehtäväänsä liittymällä julkisen ja epävirallisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen. (KJ 4 4) Tavoitteena on, että seurakunta ei jää irralliseksi toimijaksi vaan vastaa omalla sarallaan sille kuuluvasta tehtävästä. Tämä edellyttää yhteistyötä ja verkostoitumista yhteiskunnan sektorin toimijoiden kanssa Projektityö Mikä on projekti? Projekti- sana vilahtelee nykyään mitä erilaisimpien työalojen yhteydessä. Projekti on varsinaisesta työorganisaatiosta erillinen osa, jolla on tavoite, määritellyt työntekijät, projektiorganisaatio, taloudelliset resurssit ja määräaikainen toteutusaika. (Hätönen, Metsola, Mäkelä, Rokka, Åström, 1992, 19) Projekti on yleensä kertaluontoinen, mutta se voi tuoda mukanaan uusia projekteja tai vakiintua pysyväksi työkäytänteeksi (Riikonen 1998, 6). 20

21 Käytännössä projektien määritteleminen ei ole näin yksinkertaista. Projektisanaa käytetään usein huolimattomasti mitä erilaisimmista pienimuotoisista uusista kokeiluista. Kaikki projekti- sanan ansaitsevat toiminnat eivät taas miellä itseään projekteiksi. Osa toimijoista taas haluaa välttää koko sanan käyttöä, sillä he eivät halua korostaa toiminnan määräaikaisuutta, vaan toivovat työnsä vakiintuvan vähitellen pysyväksi toiminnaksi. Projekteista saatetaan käyttää myös sanaa hanke, joka kuulostaa väljemmin rajatulta Projektin kulku Projektilla on perusrunko, jonka mukaan sen kulku tapahtuu. Projektin pohjana on toimiva idea. Se ei pelkästään riitä, vaan projektin toimivuuden eteen tarvitaan huolellista suunnittelua ja esityötä. Suunnitteluvaiheessa mietitään tarkkaan mitä ja miten työtä aiotaan tehdä ja mitä tehdyllä työllä saavutetaan. Projekti liittyy yleensä johonkin suurempaan organisaatioon. Siksi on tärkeää miettiä projektin tausta ja merkitys muun organisaation toiminnan kannalta. Projektilla on myös oma organisaationsa. Siinä tulee huomioida projektiin osallistuvien työntekijöiden ja mahdollisten kumppanien vastuualueet. Projektin toteuttamiseen vaaditaan resursseja. Projektisuunnitelmassa tulee näkyä talousarvio. Lisärahoitusta on mahdollista anoa etukäteen eri rahoittajatahoilta kuten RAY:lta tai EU:lta. Koska projekti on määräaikainen sille laaditaan aikataulu ja suunnitellaan milloin mitäkin vaihetta on tarkoitus toteuttaa. Kun projekti on saatu käynnistettyä, sen toteutumista tulee seurata ja arvioida. Jos projektilta on saatu ulkopuolista rahoitusta, ulkopuolinen taho yleensä vaatii tarkan toiminnan kuvauksen ja raportoinnin. Projekti on hyvä päättää selkeästi. Myös tulosten levittämistä on syytä harkita, ettei työ jäisi pelkäksi tyhjäksi kokeiluksi. Vaikka projekti ei jatkuisikaan tärkeää olisi, että sen tuloksista voisi oppia ja varsinainen työ voisi kehittyä sen myötä. (Riikonen 1998,16-33) 21

22 Projektit ja sosiaalityö Projektityö on sosiaalityön parissa kohtuullisen uusi asia. Projektimuotoinen työ on tullut sosiaalityön ja varsinkin nuorisotyön piiriin 80- luvun lopulla. Sen avulla on haluttu välttää perinteisten byrokraattisten organisaatioiden jäykkyys ja sektoroitunut toimintatapa. Projekti on organisoitumistapana joustava. Se on tilannekohtainen, eikä sitä sido valmiit toimintamallit. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat luoneet painetta löytää uusia työtapoja, joilla vastata niihin. (Talvitie 1994, 4; Jalava 1995, 60) Tulevaisuudessa sosiaaliset projektit tulevat luultavasti yhä lisääntymään, sillä yhteiskunnan sosiaalinen kenttä on täynnä monenlaisia erityishaasteita yhä enenevässä määrin. Projektityön avulla voidaan paneutua erityisiin kohderyhmiin. Eräs tyypillinen sosiaalialan projektien työmuoto ovat kokeilu- ja kehittämisprojektit. Ne ovat sisällöllisesti uusia hankkeita omassa toteuttamisympäristössään tai koostuvat uudenlaisista olemassa olevien työ- ja lähestymistapojen yhdistelmästä. (Fisker 1994,33) Kokeiluprojektien etu on poiketa rutiineista, joita varsinkin julkisen sektorin sosiaalityölle on saattanut muodostua. Ne antavat mahdollisuuden kokeilla asioiden tekemistä toisella tapaa ja parhaimmillaan näyttävät, kuinka asioita voi tehdä toisin. (Kaasalainen 1994, 57) Niissä etsitään myös uusia päämääriä työlle ja saadaan uutta tietoa erilaisista ongelmien ratkaisumenetelmistä. (Jalava 1995,117) Sosiaalialan projektien tyypillinen piirre on ollut moniammatillinen verkostoituminen. Se pohjautuu palvelujen käyttäjien kunnioitukseen, sillä sen avulla on tarkoitus välttää ihmisen ongelmien osittaminen ja ajatella ihmistä kokonaisuutena. Kaikki projektit eivät tietenkään vaadi moniammatillista työryhmää, tiivistä verkostoa tai projektin liittymistä toiseen projektiin mutta tämänsuuntainen asenneorientaatio on tarpeellista. (Jalava 1996,35) Projektityöntekijän palkkaaminen voi olla myös taloudellinen kysymys. Sosiaalialalla tarvittaisiin jatkuvasti lisää työtyöntekijöitä. Uusia virkoja ei haluta perustaa kuitenkaan taloudellisista syistä. Projektityöntekijä on edullisempi vaihtoehto. Mikäli projektille saadaan osarahoitusta vielä jostakin muualta kuin 22

23 omasta organisaatioista, projektin perustaminen kannattaa. Jonkinlaisena taustavaikuttimena projektin luomiseen saattaa olla myös se, että projektien perustaminen koetaan tällä hetkellä trendikkääksi. (Talvitie 1996, 5) Kun perusorganisaatio haluaa perustaa projektin, se saattaa haluta samalla viestittää ympäristölleen olevansa muuntautumis- ja innovaatiokykyinen ja haluavansa kehittää omaa työtään Projektit Mellunkylän alueella Mellunkylän seurakunnan alueella projektien perustamiseen on ollut matala kynnys, sillä niihin on ollut mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta. Helsingin kaupunki perusti vuonna 1996 lähiöprojektin. Sen tavoitteena on saada lähiöiden arvostus nousemaan, pitää kiinteistöt hyvässä kunnossa, lisätä alueiden viihtyvyyttä ja aktivoida asukkaita toimimaan. Mellunkylän alueelta mukaan valittiin Kontula. Osana lähiöprojektia toimii EU:n URBANyhteisöaloiteohjelma. URBAN- ohjelman tavoitteena on lisätä sosiaalista hyvinvointia, synnyttää uusia työpaikkoja ja parantaa lähiön kaupunkiympäristöä. Mellunkylän alueella se koskettaa Kontulaa ja Kivikkoa pitkäaikaistyöttömyyden määrän ja sosiaalisten syiden perusteella. Paikalliset järjestöt ja toimijat ovat voineet hakea URBAN- ohjelmalta rahoitusta erilaisiin sosiaalisiin ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. (Helsingin lähiöprojekti , 8,14) 23

24 3. TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS 3.1. Tutkimuskohde ja -kysymykset Tutkimukseni kohteena oli Mellunkylän seurakunnan alueen sosiaaliset projektit ja sosiaalisen tuen tarve. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mihin sosiaaliseen haastealueeseen tai ongelmakohtaan seurakunnan diakoniaprojektityöntekijän tulisi paneutua Mellunkylän alueella tekemäni projekti- ja tarvekartoituksen perustella. Tutkimuksessani etsin vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1) Millaisia projekteja Mellunkylän alueella tehdään? 2) Mitä sosiaalisia haasteita on yhteiskunnan sektorilla sosiaalisten ongelmien kanssa työskentelevien mielestä Mellunkylän alueella? 3) Mitä yhteiskunnan sektorin työntekijät odottavat seurakunnan diakoniatyöltä? 3.2. Tutkimuksen toteuttaminen ja tutkimusaineisto Tutkimukseni on kartoitustutkimus. Olen toteuttanut sen teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimustyyppi on tapaustutkimus, sillä se koskettaa vain Mellunkylän aluetta ja sen sosiaalista tilannetta. Tutkimuksen aikana olen tehnyt yhteistyötä diakoniatyöntekijöiden kanssa ja suunnannut työtäni heidän toivomustensa mukaan. Tutkimuksessa mukana olevien projektit valitsin seuraavilla perusteilla: Niiden tuli tapahtua Mellunkylän seurakunnan alueella ja niissä tuli olla sisällöltään sosiaalityön ulottuvuus. Projektien toteuttajatahot olivat julkisen tai epävirallisen sektorin sosiaalialan eri toimijoita. Kokonaisuudessaan tein haastatteluja 14. Näistä rajasin myöhemmin pois kaksi, sillä toinen ei tapahtunut Mellunkylässä ja toisessa en ollut haastatellut varsinaista projektityöntekijää. Muutama projektikuvaus on otettu suoraan 24

25 projektisuunnitelmasta, sillä projektia ei oltu ehditty vielä aloittaa. (Liite 3) Toteutin tutkimuksen teemahaastattelumenetelmällä. Otin yhteyttä eri toimijatahoihin, joita tiesin olevan Mellunkylän seurakunnan alueella ja pyysin haastattelua projektin toteuttamisessa mukana olevalta työntekijältä. Apua sain seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä ja erilaisista esittelylehtisistä, joita projekteista oli tehty. Tästä huolimatta projektien löytyminen ei ollut kovin yksinkertaista. Oli vaikea tietää, mikä toiminta oli projektia ja mikä pysyvää toimintaa. Määräaikaisuutta ei haluttu aina pitää esillä, sillä monet tahot toivoivat olevansa ns. ikuisuusprojekteja, jotka vakiintuisivat pysyväksi toiminnaksi alueella. Haastattelujen ajankohta ajoittui lähes kokonaan toukokesäkuuhun. Yhden haastattelun tein elokuussa. Heinäkuussa haastatteluja en voinut tehdä työntekijöiden lomien vuoksi. Teemahaastattelu sisälsi kolme erillistä aihealuetta: Ensimmäinen käsitteli varsinaista projektia, jossa työntekijä oli mukana. Toinen koski Mellunkylän aluetta ja sitä, minkälaisia ajatuksia kyseessä olevalla työntekijällä oli alueesta sosiaalisesta näkökulmasta. Kolmanneksi haastateltava sai esittää toiveitaan Mellunkylän seurakunnan diakoniatyötä kohtaan. 25

26 4. TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1. Millaisia projekteja toteutettiin Mellunkylän seurakunnan alueella? Lapset ja nuoret etusijalla Mellunkylän alueella oli projektikartoituksen perusteella erityisesti panostettu nuoriin. Kartoituksen 14 projektista 11 kohdistui lapsiin tai nuoriin, joko kokonaan, osittain tai perhetyön yhteydessä. Alueella keskityttiin erityisesti maahan- ja paluumuuttajanuorien kotoutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn (Palmu, HUMANES, Startti). Alueella oli myös projekteja, joiden tarkoitus on ennalta ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä (Klaari, Kurkimäki-projekti) ja tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria (Itä-Luotsi, Menu-projekti, Startti) Osa näistä projekteista oli suuria, tarkasti suunniteltuja ja koko Itä- Helsingin aluetta koskettavia hankkeita (Klaari, Itä-Luotsi, Startti). Nämä projektit olivat myös alkamassa, joten tulevina vuosina nuoriin ja heidän parissa tehtävään työhön tullaan panostamaan alueella paljon Perhetyö Osassa nuorisoprojekteissa oli asetettu tavoitteeksi yhteys nuoren vanhempiin ja heidän tukeminen. (Palmu, Itä-Luotsi, Klaari) Alueella toimi myös muutama selkeästi koko perheen tukemiseen keskittyvä projekti. (Koku, MLL:n lapsiperheprojekti) Muutamassa projektissa tehtiin myös lapsi- ja perhetyötä, vaikka siinä ei ollut toiminnan pääpaino. (Lähiöprojekti, Syty-Center) Muut projektit Nuorisoprojektien lisäksi Mellunkylässä oli suoraan aikuisväestölle suunnattuja projekteja: Pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi toimi työllistymiseen ja 26

27 elämänhallinnan parantamiseen liittyvä projekti (Mellunraide), häätö- tai asumishäiriötapauksissa auttamiseksi oli perustettu sosiaalisen isännöinnin projekti ja lähinnä vanhusväestölle oli suunnattu koko Itä-Helsingin kattava vapaaehtoisvälityksen projekti (Vati). Alueella oli myös Lähiöprojektin lähiöasema, joka tarjosi asukkaille aktiviteettimahdollisuuksia ja Syty-Center - projekti, joka toimi päivätoimintakeskuksena ja teki päihdetyötä Yleistä projekteista Suurimalla osalla projekteista oli tavoitteena syrjäytymiskehityksen ennalta ehkäisy. Ainoastaan muutama projekti oli järjestetty varsinaisesti syrjäytyneiden auttamiseksi. (Syty-Center, Sosiaalinen isännöinti, Mellunraide) Noin puoleen projekteista asiakkaat tulivat pääasiassa joko koulujen tai sosiaalitoimiston kautta. Muihin asiakkaat tavoitettiin joko aktiivisella suuntautumisella alueen asukkaisiin projektin taholta tai projektissa jo mukana olevien alueen ihmisten kautta. Suurin osa projekteista oli julkisen sektorin palveluiden järjestämiä. Epävirallisen sektorin projekteja oli vähemmän. Alueelle saatu EU:n URBANrahoitus näkyi projektien rahoitustavoissa. Kuusi projektia oli perustettu EU rahan turvin. Sekä julkisen että epävirallisen sektorin projektit olivat anoneet URBAN- rahoitusta. Projektien suunniteltu kesto oli 1-3 vuoteen. Pääasiassa se oli 3 vuotta. Osa projekteista olivat jatkunut pitempään, sillä ensimmäisen suunnitellun toimintakauden jälkeen niiden jatkuminen oli nähty tarpeelliseksi ja ne olivat saaneet lisärahoitusta ja jatkoaikaa. Tutkimuksen lopussa on projektilista, josta selviää jokaisen projektin kohderyhmä, tavoitteet, kesto, toteuttaja, rahoitus, toteutusalue, asiakkaiden projektiin tulotapa, toteutustapa, yhteyshenkilö ja mahdollinen internet-osoite. (LIITE 3) 27

28 Aukkokohdat Tarkasteltaessa Mellunkylän alueen projekteja huomio kiinnittyy projektien ikäryhmän suuntaukseen. Suurin osa projekteista kohdistuu lapsiin tai nuoriin. Tälle ikäryhmälle on tarjolla monille eri kohderyhmille järjestettyä projektitoimintaa. Myös aikuisväestölle on järjestetty muutamia projekteja. Eri kohderyhmiä ei tosin ole kovin laajasti. Esimerkiksi aikuisille maahanmuuttajille tai mielenterveysongelmaisille ei ole perustettu erikseen projektia. Selkeästi vanhusväestön käytössä projekteista oli ainoastaan yksi (Vati). Vapaaehtoisvälitystä harjoittava projekti koski koko Itä- Helsingin aluetta eikä tietoa ollut siitä, kuinka paljon asiakkaita oli mukana Mellunkylän alueelta. Projektien sijainti kohdistuu suurimmaksi osaksi Kontulan alueeseen. Lähiöasema ja Syty-Center sijaitsevat molemmat Kontulassa. Nuorisotalohanke Startti tulee myös Kontulaan. Mellunmäki oli projektien puolesta alueista kaikkein syrjäisin. Ihmisten on tietysti mahdollista tulla omalta asuinalueeltaan käymään projektien toimipisteissä, mutta haastatteluissa kuvastui, että ihmisiä on vaikea saada lähtemään liikkeelle lyhyenkin välimatkan päästä Mellunkylän sosiaaliset haasteet Mellunkylän sosiaalisen tilanteen kirjavuus nousi haastateltavien kuvauksissa selkeästi esille. Koottuani kuvaukset yhteen haastatteluista monia erilaisia teemoja, joilla haastateltavat luonnehtivat alueen sosiaalista tilannetta. Suurin osa nosti esille alueen päihdeongelmat; alkoholin ja huumeiden käytön. Mielenterveysongelmat ja työttömyyden suuri määrä saivat useita mainintoja. Haastateltavat olivat huolissaan myös perheiden tilanteesta. Yksinhuoltajien määrä, perheväkivalta ja lastensuojelunasiakastapausten määrä huolestuttivat projektien työntekijöitä. Haastateltavat kuvasivat osaa alueen ihmisistä juurettomiksi, eristäytyneiksi ja yksinäisiksi, jotka vain viettivät aikaansa asunnoissaan. Ihmisten passiivisuus ja innostumattomuus vaikuttaa omaan 28

29 elämäänsä ja ympäristöönsä mainittiin usein. Maahanmuuttajien suuren määrän mainittiin tuovan uudenlaisia haasteita alueelle. Kaikki alueen ihmiset eivät tietenkään voi huonosti. Tietoisena tiedotusvälineiden tuomasta negatiivisesta julkisuudesta, osa haastateltavista halusi korostaa, että Mellunkylän sisällä on asuinalueita, joissa elää aivan tavallisia ja normaaleja perheitä. Ongelmat näyttävätkin keskittyvän tietyille asuinalueille tai taloryhmittymille. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupungin omistamia vuokrataloja Suurimmat sosiaaliset haasteet Suurimmaksi sosiaaliseksi haasteeksi haastateltavat nostivat alueen ihmisten passiivisuuden. Tämä nousi esille lähes jokaisessa haastattelussa. Haastateltavat olivat huolissaan ihmisten eristäytymisestä ongelmineen koteihinsa. Ihmisillä ei ole tarpeeksi kiinnostusta suuntautua aktiivisesti ulos yhteiskuntaan. Osa ihmisistä on tietämättömiä peruspalveluista eivätkä osaa hyödyntää myöskään alueella tarjottavaa harrastustoimintaa itselleen. Me tehtiin kysely koulun kautta lasten koteihin. Noin 25% vanhemmista ei tiennyt palveluista yhtään mitään. Jotkut ihmiset ovat uusavuttomia, etteivät löydä... Passiivisuuden syynä on usein omassa elämässä vaikuttava raskas tilanne, kuten päihde- tai mielenterveysongelmat. Voimavaroja omien asioiden hoitamiseen tai muihin ihmisiin tutustumiseen ei yksinkertaisesti ole. Ihmiset eivät vaan osaa hakeutua avun piiriin, koska ovat niin luhistuneita ja väsyneitä. He ovat vaan kotona, eivätkä avaa posteja... Haastatteluissa mainittiin myös, että ihmiset eivät viihdy kaikilla Mellunkylän asuinalueilla. Rakentamisen myötä Mellunkylään on muuttanut paljon muualta ihmisiä, joilla ei ole valmiita sosiaalisia verkostoja. Juurettomuuden tunne ja yksinäisyys lamauttaa ihmisiä, jolloin on helpompi passivoitua ja jäädä neljän seinän sisälle. 29

30 Toinen selkeästi esiin nouseva haastealue oli perheiden tilanne. Haastateltavat olivat huolissaan alueen yksinhuoltaja- ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Erilaisten ongelmien kanssa kamppailevilla perheillä on vaikeutena monien eri ongelmien kasautuminen. Työttömyyden, taloudellisten vaikeuksien, päihdeongelmien ja avuttomuuden esiintyminen samassa perheessä tuo ratkaistavaksi valtavan ongelmavyyhdin, jonka purkaminen ei käy helposti. On vaikea määritellä syy-seuraus-suhde ja mitä kautta perheen tilannetta tulisi lähteä ratkaisemaan Mitä alueella pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi? Mellunkylän alueen sosiaalista työn kehittämistä voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Sosiaalisia haasteryhmiä on kahdenlaisia: Ensimmäinen ryhmä koostuu niistä ihmisistä, joille tulisi tarjota tukea syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi. Toinen ryhmä ovat ihmiset, jotka ovat jo mukana vakavassa syrjäymiskehityksessä tai syrjäytyneet. Nämä ryhmät ovat nähtävissä myös projektien tavoitteidenasettelussa. Tutkimuksen projektien kohdalla syrjäytymistä ennalta ehkäisevät tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteutuneet. Koska sosiaaliset ongelmat olivat jo päässeet liian pitkälle, projekteissa oli ollut pakko keskittyä työskentelemään jo syrjäytyneiden kanssa ja jättää paremmin voivat ihmiset huomiotta....me tehään tätä työtä ennalta ehkäisevässä merkityksessä. Tää on niin kauheen kiva klisee tää ennalta ehkäsevä... ennemmin tää on kyl korjaavaa työtä... Jotta Mellunkylän alueen sosiaalisia ongelmia kyettäisiin ehkäisemään tulevaisuudessa, haastateltavat nostivat esille asukkaiden aktiivisuuden lisäämisen ja varhaisen ongelmiin puuttumisen merkityksen. Alueella tulisi järjestää ja tukea toimintaa, joka edistäisi alueen asukkaiden viihtymistä alueella, toisi mielekästä tekemistä ihmisille ja tarjoaisi normaalin elämän 30

31 malleja. Ihmisten elämänhallinnan tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toiminta tulisi järjestää yhdessä alueen asukkaiden kanssa, jotta he saisivat vaikuttaa itse oman elinympäristönsä asioihin. Aktiivisten asukkaiden kautta toimintaan tulisi mukaan myös helpommin alueen muita ihmisiä, joita työntekijöiden on vaikeampi tavoittaa. Ongelmiin olisi tärkeää puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja huomioida etenkin lapsiperheiden ongelmat tarjoamalla heille tukea. Jo syrjäytyneiden ihmisten tilanne on Mellunkylässä erityisen hankala. Jotta heidän ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan, sosiaalista työtä tulisi kehittää edelleen. Tää alue on sellainen, että nyt tarvittaisiin aivan poikkeuksellisia sosiaalitoimen toimia. Vanhat keinot ei enää riitä... Asia on vaikea, sillä kaikki eivät edes halua ottaa vastaan apua, vaikka sitä heille tarjottaisiin. Suurin osa julkisen ja epävirallisen sektorin toimijoista valittivat resurssien vähyyttä. Alueelle pitäisi saada lisää rahaa, jonka avulla toteuttaa erilaisia hankkeita. Myös palkallisten työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden vähyys vaikeuttaa toimimista ja kuormittaa tämän hetkisiä työntekijöitä. Haastateltavat korostivat verkostoitumisen merkitystä. Vaikka alueella toimii erilaisia verkostoja, silti yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Koska ihmiset ovat moniongelmaisia tarvitaan monien eri tahojen yhteistyötä ja työpanosta purkamaan ongelmavyyhtiä. Hirveän hyvin verkostoitunut alue, mut ongelma on ehkä siinä, et jokainen tekee työtä hiukan lokeroituneena omassa hallintokunnassaan oman sektorinsa näkökulmasta... On meillä ne aluetyöryhmät, missä todetaan ongelmat, mut täytyis tehdä jotain konkreettista... 31

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Tuloksia ja johtopäätöksiä 11 17 - vuotiaiden hyvinvoinnista Petri Kinnunen 15.04.2011 1. Kaksi näkökulmaa tämän hetken todellisuuteen 2. Perinteinen

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot