MELLUNKYLÄN ALUEEN SOSIAALISET PROJEKTIT JA SOSIAALISEN TUEN TARVE. Emilia Järvinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MELLUNKYLÄN ALUEEN SOSIAALISET PROJEKTIT JA SOSIAALISEN TUEN TARVE. Emilia Järvinen"

Transkriptio

1 MELLUNKYLÄN ALUEEN SOSIAALISET PROJEKTIT JA SOSIAALISEN TUEN TARVE Emilia Järvinen

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KAUNIAISTEN YKSIKKÖ Emilia Järvinen Mellunkylän alueen sosiaaliset projektit ja sosiaalisen tuen tarve Kauniainen s. ja 3 liitettä Tutkimukseni aiheena on Mellunkylän alueen ihmisten sosiaalista selviytymistä tukevat projektit ja sosiaalisen tuen tarve. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mihin sosiaaliseen haastealueeseen tai ongelmaan seurakunnan diakoniaprojektityöntekijän tulisi paneutua Mellunkylän alueella. Kokosin aineiston alueen projektityöntekijöiden keskuudesta teemahaastattelumenetelmällä. Haastatteluissa kartoitin minkälaisia projekteja alueella toimi, millaisia sosiaalisia haasteita alueella oli ja haastateltavan toiveita seurakunnan diakoniatyötä kohtaan. Haastattelujen pohjalta kokosin projektikuvauslistan (LIITE 3), johon on koottu alueella toimivat projektit. Muutama projektikuvaus on otettu suoraan projektisuunnitelmasta, sillä projektia ei oltu vielä ehditty aloittaa. Tulososassa tein yhteenvedon alueen projekteista, nostin esille yhteisiä teemoja, jotka käsittelevät alueen sosiaalista tilannetta ja haastateltavien suhtautumista diakoniatyöhön. Tutkimuksen tulokset osoittivat projektityön suuntautuvan suurelta osin nuoriin. Alueen suurimmiksi sosiaalisiksi haasteiksi nähtiin ihmisten passiivisuus ja perheiden ongelmat. Diakoniatyöstä haastateltavilla oli melko hatara mielikuva. Diakoneilta kaivattiin aktiivisempaa suuntautumista alueen asukkaiden pariin. Mitään yksiselitteistä vastausta diakonianprojektityöntekijän toimenkuvaksi tutkimus ei anna. Viitteitä ja ehdotuksia, mihin työntekijän kannattaisi suuntautua, tutkimuksesta kuitenkin voi löytää. Ikäryhmänä vanhusväestö vaikuttaisi jääneen syrjään. Myös työskentelyä ihmisten passiivisen elämänasenteen murtamiseksi voisi harkita. Haastateltavien tietämättömyys diakoniatyöstä haastaa diakoniatyön verkostoitumaan yhä aktiivisemmin ja tutustumaan paremmin alueen eri toimijoihin. Asiasanat: projektit - diakoniatyö - sosiaalityö - julkinen sektori - epävirallinen sektori - verkostoituminen - segregaatio 2

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC KAUNIAINEN TRAINING UNIT Emilia Järvinen Social projects and need of social support in Mellunkylä Kauniainen pp. 3 appendixs The subject of this study is social projects and need of social support in Mellunkylä. Church social workers in Mellunkylä Church has applied for project worker of their own. The purpose of this study is to discover what kind of work this church project worker could do in this area. The topic of this study was separated from three different parts: 1) What kinds of projects was based in Mellunkylä? 2) What kinds of social challenge or problems were in Mellunkylä? 3) Project workers wishes concerning social work in church The material was based on 12 theme interviews which were carried out with Mellunkyläs project workers. The result show that most projects in Mellunkylä were started for young people. Project workers were concerned about the passivity of inhabitants and problems of families. Church social work was quite an unfamiliar thing to project workers. That is why it is not easy for them to answer the third question. However, they hoped that church social worker could be more active towards the inhabitans of the area. It is not simple to say what kind of work a church project worker should start to do. Some thouhgts can be found in this study. Elderly people and their situation will maybe need more attention. Church social worker could work with passive people and encourage them to take more responsibility for themselves and their neighbourhood. Project workers lack of knowledge challenge church social workers to come to know other area workers better and come into contact with inhabitants. Keywords: project - church social work - social work- public sector - unofficial sector - networking - segregation Stored and filed at the Diaconia Polytechnic Library 3

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KONTEKSTIT Mellunkylän alue Ikärakenne Segregaatio Tutkimus eri asuinalueiden eroista Tiedotusvälineissä esiintyvä kuva alueesta Diakoniatyö Mitä diakonia on? Diakoniatyön muutos 90- luvulla Diakonia Mellunkylän seurakunnassa Sosiaalityö Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lakisääteiset sosiaali- mielenterveys ja päihdepalvelut Mellunkylän alueella Sosiaalityön muutokset Sosiaalityön haastealueet Helsingin sosiaaliset haastealueet Epävirallinen sektori vai kolmas sektori? Mihin Suomen evankelis- luterilainen kirkko sijoittuu? Miksi tarvitaan epävirallisen sektorin toimijoita ja projekteja? Diakoniatyö ja yhteiskunnan sosiaalityö Mitä yhteistä on diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä? Mitä eroa on diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä? Verkostoituminen Projektityö Mikä on projekti? Projektin kulku Projektit ja sosiaalityö Projektit Mellunkylän alueella TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS

5 3.1. Tutkimuskohde ja -kysymykset Tutkimusaineisto TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Millaisia projekteja toimi Mellunkylän seurakunnan alueella? Lapset ja nuoret etusijalla Perhetyö Muut projektit Yleistä projekteista Aukkokohdat Mellunkylän sosiaaliset haasteet Suurimmat sosiaaliset haasteet Mitä pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi? Yhteiskunnan sektorin työntekijät ja diakoniatyö POHDINTAA Projektien kohdistuminen Sosiaalisten ongelmien ratkaisut Yhteiskunnan sektorin toimijoiden suhde diakoniatyöhön Jatkotutkimusehdotuksia KEHITTÄMISHAASTEITA Verkostoitumisen suuri haaste Projektiehdotukset OMAN TUTKIMUKSEN ARVIOINTIA...41 LÄHTEET LIITTEET liite 1. Teemahaastattelun kysymykset liite 2. Haastattelujen ajankohdat liite 3. Projektikuvausliite 5

6 1. JOHDANTO Työn jatkuva kehittäminen on ajankohtainen asia monella työalalla. Nykyisenä suuntauksena on käyttää projektityötä vastaamaan yksityiskohtaisiin tarpeisiin tai kehittämään työtä. Myös kirkon piirissä on jouduttu kohtaamaan yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten lama-aika 1990-luvun alkuvuosina ja siitä koituneet seuraukset. Nämä ovat kohdanneet erityisesti kirkon diakoniatyötä. Diakoniatyö onkin omalta osaltaan ollut aktiivisesti vastaamassa ihmisten tarpeisiin, kun Suomen sosiaalinen todellisuus on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen mietinnön mukaan seurakunnissa tarvitaan jatkuvasti tutkivaa työnotetta, jotta työtä voitaisiin kehittää oikeaan suuntaan. (Osallisuuden ja jakamisen yhteisö 1995, 56) Kun jollekin alueelle halutaan perustaa uusi projekti tai suunnitellaan uutta toimintaa, on tärkeää ottaa huomioon alueen tarpeet ja alueella toimivat muut saman alan projektit ja toiminnat. Päällekkäisistä projekteista tai toiminnasta ei ole tarkoitusta vastaavaa hyötyä. Hyvin suunniteltu hanke vähentää myös epäonnistumisen mahdollisuuksia. Joulukuussa 1999 Mellunkylän seurakunnan diakoniatyöhön päätettiin lähteä anomaan itselleen määräaikaista projektityöntekijää. Koska Mellunkylän seurakunnan alueella toimi useita ihmisten sosiaalista selviytymistä tukevia projekteja, nähtiin tärkeäksi kartoittaa alueella jo toimivat projektit päällekkäisyyksien välttämiseksi. Keväällä 2000 sain Mellunkylän seurakunnan diakoniatyöltä pyynnön lähteä kartoittamaan alueella toimivat projektit. Tästä muodostui tutkimukseni aihe. Tutkimustehtäväni on Mellunkylän alueen sosiaaliset projektit ja alueen sosiaalisen tuen tarve. Mellunkylän seurakunnalla oli myös joitakin omia alueella toimivia projekteja. Koska tutkimukseni on tilaustyö seurakunnalta, rajasin seurakunnan toimeenpanemat projektit sen ulkopuolelle. 6

7 Suoritin Muuttuvat ammattikäytännöt ja Työyhteisöt ja niiden tukeminen - opintojaksojen harjoittelun (10 ov) Mellunkylän seurakunnan diakoniatyössä projektikartoituksen parissa. Sen aikana tutustuin seurakunnan diakoniatyöhön, seurakuntaan työyhteisönä ja alueen eri sosiaalisiin toimijoihin. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mihin sosiaaliseen haastealueeseen tai ongelmakohtaan seurakunnan diakoniaprojektityöntekijän tulisi paneutua Mellunkylän alueella tekemäni projekti- ja tarvekartoituksen perustella. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä myös vakinaiselle diakoniatyölle ja sen kehittämiselle. Toteutin tutkimukseni teemahaastattelumenetelmällä, jossa haastattelin projektien parissa työskenteleviä ihmisiä. Tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimukseni jakautuu kolmeen osaan: Ensimmäinen on projektien kartoitusosuus. Siihen on koottu Mellunkylän alueella tapahtuvia erilaisia sosiaalisia projekteja ja kuvailtu niiden toteutustapoja ja tavoitteita. Toinen osa on Mellunkylän alueen sosiaaliset tarpeet työntekijöiden näkökulmasta. Kolmannessa osassa olen kartoittanut haastateltavien toivomukset seurakunnan diakoniatyötä kohtaan. Tutkimukseni tulosten pohjalta diakoniatyö suuntaa tulevan diakonian projektityöntekijän toimenkuvaa ja näin pystytään estämään päällekkäisten projektien syntymistä. 7

8 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KONTEKSTIT Tutkimukseni taustaluvussa kuvaan perusasioita Mellunkylän alueesta ja sen sosiaalisesta tilanteesta. Esittelen kirkon diakoniatyötä Suomessa ja Mellunkylän seurakunnassa. Käsittelen yhteiskunnan puolella tapahtuvaa sosiaalityötä ja diakoniatyön suhdetta siihen. Lisäksi otan esille projektityön perusasioita. Tutkimuksen lopussa on mukana olevien projektien kuvaukset aakkosjärjestyksessä. (LIITE 3) 2.1. Mellunkylän alue Mellunkylän peruspiiri sijaitsee Itä - Helsingissä ja kuuluu Itäiseen suurpiiriin. Alueella asuu n asukasta. Mellunkylä jaetaan pienempiin asuinalueisiin: Kontula asukasta, Kurkimäki 3000 asukasta, Vesala 7700 asukasta, Kivikko 3000 asukasta ja Mellunmäki 8500 asukasta. Väkiluku on tulevina vuosina kasvussa, sillä Kivikkoon on ennustettu tulevan vuoteen 2004 mennessä 2000 lisää asukasta kerrostaloasuinalueen valmistuttua. (Helsinki alueittain 2000,? Asuinalueet on rakennettu eri aikoina. Kontula on alueista vanhin. Se rakennettiin 60-luvulla. Mellunmäen ensimmäinen kerrostaloalue nousi luvun vaihteessa. Kontulan kylkeen rakennettiin 80-luvulla pienempi kerrostalolähiö Kurkimäki. Vesala rakennettiin 80-luvulla ja 90-luvulla metroradan valmistuttua Mellunmäkeen rakennettiin lisää kerrostaloaluetta. Kivikon rakentaminen aloitettiin 1993 ja sitä rakennetaan parhaillaan. Mellunkylän alueella on isoja kerrostalokeskittymiä, mutta alueella on myös pientaloasutusta. Kontulassa on myös metroasema, joten kulkuyhteydet toimivat muualle Helsinkiin. (Helsinki alueittain 2000,?; ) 8

9 Ikärakenne Asuinalueiden rakennusajankohdat vaikuttavat siihen, mikä on kunkin alueen väestön ikärakenne. Erityisesti Kontulassa vanhusväestön osuus on huomattava, verrattuna muihin alueisiin. Alueelle 60-luvulla muuttaneet alkavat ikääntyä. Rakenteilla olevassa Kivikossa on korkein lasten ja nuorten osuus. Ikärakenne Lapset ja nuoret 0-17 v. väkiluvusta % Työikäiset v. väkiluvusta % Vanhukset +65 v. väkiluvusta % Kivikko Kontula Kurkimäki Mellunmäki Vesala 30% 18% 26% 22% 27% 68% 63% 66% 66% 66% 1,75% 19% 8% 12% 6,8% taulukko 1. www. hel.fi /tietokeskus Segregaatio Voidaan sanoa, että Mellunkylän alue on monestakin näkökulmasta segregoitunut. Segregaatiolla ilmaistaan sitä, että samantyyppiset ihmiset ovat keskittyneet johonkin maantieteellisesti määrätylle alueelle. (Mitä osoite osoittaa? 1997,12) Esimerkiksi Mellunkylän Kivikkoa voisi luonnehtia segregoituneeksi, sillä siellä ei vanhuksia juurikaan ole. Alueella on myös korkein yksinhuoltajaperheiden lukumäärä. Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet kaikista perheistä % Helsinki Kivikko Kontula Kurkimäki Mellunmäki Vesala 17% 27% 20% 23% 19% 22% taulukko 2. Mellunkylän alueella on myös keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. Väestöstä ulkomaalaisia on 8,7% ja ulkomaalaistaustaisia 10,5%. Koko 9

10 Helsingin vastaavat luvut ovat 4,7% ja 6,3%. Työpaikkoja alueella on vähän asukasmäärään verrattuna, noin Alueella on paljon työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömiä on kolmanneksi eniten koko Helsingistä. Toimeentulotuen saajia alueella on neljänneksi eniten Helsingin peruspiireistä. Mellunkylässä määrä on 20,7% kun koko Helsingissä se on 14%. (Helsinki alueittain 2000,?) Tutkimus eri asuinalueiden eroista Jon Maury jakaa tutkimuksessaan pääkaupunkiseudun kahdeksaan erityyppiseen asuinalueeseen faktorianalyysin avulla. Erottelevia muuttujia ovat 1) urbanisoituneisuus, joka kuvaa perusperheistä poikkeavien asuntokuntien suurta määrää alueella, 2) resurssit, jotka viittaavat väestön elintasoon: tuloihin, koulutukseen ja asumistasoon, 3) sukupolvet, joka kuvaa nuorten ikäpolvien suhteellista määrää alueella, 4) deprivaatio, joka tarkoittaa puutteellisten elinolojen ja huono-osaisuuden kasautumista. Faktorianalyysin jälkeen asuinalueet tyypiteltiin ryhmittelyanalyysilla kahdeksaan erityyppiseen asuinalueeseen alueiden sosiaalisen tilan mukaan. Sekä Kontulan että Vesalan kohdalla deprivoituneisuus nousee voimakkaasti esiin. Asuinalueryhmittelyssä Maury liittää Kontulan ryhmään 4., joka on vanhoihin lähiöihin jääneet niukkuuden jakajat. Ryhmää leimaa deprivaation lisäksi matala resurssitaso ja vanheneva ikärakenne. Vesalan Maury lukee ryhmään 3, nuoret lähiöniukkuuden jakajat. Vesalassa on myös Mauryn tutkimuksen mukaan matala resurssitaso ja paljon nuorten, usein yksinhuoltajien, perheitä. (Maury 1997, 55-87) Kivikkoa tutkimuksessa ei mainita lainkaan, sillä se on tutkimuksen tekovaiheessa ollut silloin vasta rakenteilla Tiedotusvälineissä esiintyvä kuva alueesta Tiedotusvälineiden luoma kuva Itä - Helsingin alueesta, johon Mellunkyläkin kuuluu on melko synkkä. Syystalvella 1999 esitetty televisiosarja Pieni pala Jumalaa sijoitti tapahtumat Itä- Helsinkiläiseen seurakuntaan ja kuvasi alueella olevia vaikeita ongelmia ja seurakunnan sisäisiä ristiriitoja nuoren naispapin 10

11 silmin. (Pieni pala Jumalaa. 1999) Mellunkylän alueen Vesalasta valmistui vuonna 1997 dokumenttifilmi, joka kuvasi muutamien nuorten ja heidän perheidensä synkkää elämää. Dokumentti antoi suoraan ymmärtää, että Vesala on todellinen ongelmien kaatopaikka, jossa elää vain syrjäytyneitä ja epätoivoisia, yhteiskunnan kelkasta pudonneita ihmisiä. (Karkoitetut - dokumenttifilmi Vesalasta 1997.) Helsingin Sanomien uutisointi Mellunkylän alueesta käsittelee lähinnä Kontulan ja Kivikon alueita. Positiivisiksi tarkoitetuissa lehtijutuissa Kontulan ostarin siistiytymisestä tai alueella toteutettavista syrjäytymisen ehkäisyhankkeista muistetaan mainita alueen vaikeasta työttömyystilanteesta, huono-osaisuuden kasautumisesta tai alueen huonosta maineesta. (Karumo 2000 Ostarilla on hyvä olla; Tuohimaa 2000 Helsinki yrittää estää syrjäytymistä.) Tämän kaltainen julkisuus ei hyvästä tarkoituksestaan huolimatta paranna ihmisten mieliin painunutta mielikuvaa ongelmallisesta Itä- Helsingistä. Vaikka median luoma mielikuva alueesta varmasti onkin osittain totta, se ei tietenkään kerro koko totuutta. Se antaa hyvin yksipuolisen ja ongelmallisen kuvan Itä - Helsingistä Diakoniatyö Seurakunnan perustehtävä on evankeliumin julistaminen ja lähimmäisen rakkauden toteuttaminen. Diakonia toteuttaa seurakunnan perustehtävää ja on evankeliumin julistamista teoilla. Koko seurakunnan olemus on diakoninen, mutta kirkossa toimii myös erillinen diakoniatyön työmuoto. (Huotari 1992, 270) Tässä tutkimuksessa diakonialla tarkoitetaan tätä seurakuntien erillistä työmuotoa. 11

12 Mitä seurakunnan diakoniatyö on? Seurakunnan diakoniatyö on perusluonteeltaan kristillistä palvelutyötä. Sen tarkoituksena on antaa hengellistä, henkistä, ruumiillista ja aineellista apua hädänalaisille. (Huotari 1992, 270) Kirkkojärjestyksen mukaan sen tulee kohdistua niihin, joiden hätä on kaikkein suurin ja joita ei muulla tavalla auteta (KJ 4. luku 3 ). Tämän vuoksi diakoniatyön on oltava jatkuvasti valmiina uusiutumaan ja etsimään kunkin ajan polttavinta avun tarvetta ja unohdettua hätää. Diakoniatyö ei erottele asiakkaitaan, vaan kaikki tietyn seurakunnan alueella asuvat ihmiset tulee huomioida tarpeen mukaan diakoniatyössä - kuuluivatpa he kirkkoon tai eivät. (Huotari 1992, 270) Eri seurakunnissa tehtävä työ poikkeaa toisistaan, koska diakoniatyö lähtee paikallisista tarpeista ja pyritään toteuttamaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. (Kirkon aineellinen avustaminen kotimaassa 2000, 9) Diakoniatyön muutos 90- luvulla Diakoniatyön sisältö ja asiakaskunta on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut paljon. Vuonna 1992 julkaistussa kirjassa Elävä seurakunta Voitto Huotari kuvasi diakoniatyön pääsisältöä hengellisen ja henkisen tuen antamiseksi. Aineellisella auttamisella oli toiminnassa hyvin vähäinen sija. Diakoniatyön asiakaskunta oli hänen mukaansa vanhuspainotteista. Vanhuksia toiminnassa oli n. 60%. (Huotari 1992, ) Nyt tilanne on toinen. Taloudellisen laman myötä diakoniatyön asiakkaiksi on tullut yhä enemmän työikäistä väestöä. Vuonna 1990 yksilökohtaisen työn asiakkaista 37% oli työikäisiä (18-64 vuotiaita). Vuonna 1995 luku oli 46,6%. Kaupungeissa luku on vielä suurempi. Samana vuonna Helsingin hiippakunnan kaupunkiseurakunnissa työikäisten diakonia-asiakkaiden osuus oli 61,2%. Seurakunnissa on siis siirrytty vanhustyöstä työikäisten kanssa työskentelyyn. (Karjalainen 1997, 200) Diakonian asiakastapaamismäärät ovat nousseet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Diakoniavastaanotoilla käy entistä enemmän taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevia, mielenterveysongelmaisia, päihdeongelmaisia ja työttömiä. (Kirkon aineellinen avustaminen kotimaassa 2000, 17) 12

13 Diakoniatyö Mellunkylän seurakunnassa Mellunkylän seurakunnan rajat myötäilevät Mellunkylän peruspiirin rajoja. Jäseniä seurakunnassa on , eli kymmenen tuhatta vähemmän kuin koko alueella. Mellunkylän seurakunnassa on viisi diakonian virkaa. Aikuisten parissa diakoniatyötä tekee neljä työntekijää. Yhden diakonin vastuulla on seurakunnan erityisnuorisotyö. Hän kuuluu seurakunnan sisäisessä työtiimijaossa käytännössä nuorisotyön puolelle. Seurakunnan alue on jaettu neljään osaan neljän aikuisdiakonian parissa työskentelevän työntekijän kanssa. He pitävät yksilökohtaista vastaanottoa oman alueensa asukkaille. Asiakkaat tulevat tapaamaan diakonia elämän eri vaikeuksissa. Useimmilla asiakkaista on taloudellisia ongelmia ja tarpeita. Vastaanottotyön lisäksi diakoneilla on oma erityisvastuualueensa. Vastuualueita ovat mielenterveystyö, päihdetyö, maahanmuuttajatyö ja perheneuvonta. Diakoniatyö järjestää myös ryhmätoimintaa työttömille, yksinhuoltajille ja vanhuksille. Diakoniatyöntekijät toimivat myös aktiivisesti Kivikon, Kurkimäen ja Kontulan alueilla toimivissa aluetyöryhmissä. Ne ovat kunkin osa-alueen viranomaisyhteistyöryhmiä, jossa eri alojen ammattilaiset tapaavat toisiaan. Alueen väkimäärään nähden diakoniatyöntekijöitä on liian vähän. Diakonialiitto suosittelee yhtä diakonian virkaa 3000 asukasta kohden. (http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/kes2000/diakonia.htm) Mellunkylässä tämä suositus ylittyy huomattavasti. Oman lisävärinsä työhön tuo alueen haastavuus. Diakoniatyöntekijöiden mukaan alueella on paljon työttömyyttä, päihdeongelmia ja toimeentulotukiasiakkaita, jotka koskettavat juuri seurakunnan diakoniatyötä Sosiaalityö Suomen laissa määritellään tietyt lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka kunnan on järjestettävä. Tätä valtion ylläpitämää sosiaaliturvajärjestelmää kutsutaan julkiseksi sektoriksi. 13

14 Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Suomen laki määrittelee sosiaalityön seuraavasti: Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. (So 201: 3 18) Sosiaalihuoltolain mukaan järjestettäviin yleisiin palveluihin sisältyvät sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä omaishoidon tuki. Tämän lisäksi sosiaalipalvelujen piiriin kuuluvat erityislainsäädännöllä säädetyt erityispalvelut, jotka ovat lasten päivähoito, lasten ja nuorten huolto, ottolapsineuvonta, isyyden selvittäminen, perheasioiden sovittelu, päihdehuolto, vammaishuolto ja kehitysvammahuolto. (Koivula, Lehtimäki, Aukee, Jokinen, Juhila 1994, ; Suomen laki So 201: 3 17) Lakisääteiset sosiaali- mielenterveys ja päihdepalvelut Mellunkylän alueella Helsinki on jaettu seitsemään eri sosiaalipalvelualueeseen. Jokaisessa palvelualueessa on sosiaalikeskus, joka palvelee alueen asukkaita. Sen tarkoituksena on vastata lain määräämiin palveluihin. Sosiaalikeskuksiin kuuluu sosiaalipalvelutoimistoja, perheneuvola ja A-klinikka. Mellunkylän seurakunnan alue kuuluu Itäisen sosiaalikeskuksen piiriin. Seurakunnan alueella toimii kaksi sosiaalipalvelutoimistoa: Kivikon ja Mellunkylän sosiaalipalvelutoimistot. Kivikkoon saatiin syksyksi 2000 omat toimitilat, mutta Mellunkylän toimisto sijaitsee Myllypuron puolella. Perheneuvola ja A-klinikka sijaitsevat Itäkeskuksessa. (http://www.hel.fi/sosv/) Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut tulee järjestää ensisijaisesti avopalveluina (So 409:1 4). Mikäli avopalvelun apu ei riitä, kunnan on tarjottava 14

15 mahdollisuus psykiatriseen sairaanhoitoon (So 409:1 6). Mellunkylässä on mielenterveystoimisto ja toimintaterapia. Lakien keskeisenä ajatuksena on, että kunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveyspalveluja riittävästi ja kuntalaisten tarpeita vastaavalla tavalla. Lait ovat ns. puitelakeja, jolloin kunnan on itse tehtävä yksityiskohtaisempi määrittely, miten palvelut järjestetään. (Taipale, Lehto, Mäkelä, Kokko, Kling, Viialainen (toim.) 1997, 79-80) Sosiaalityön muutokset Sosiaalipalvelujen tarpeen sisällöt muuttuvat jatkuvasti. Siihen vaikuttaa yhteiskunnan erilaiset muutokset, jotka koskevat lainsäädäntöä, taloutta, työllisyyttä, kaupungin kehitystä, väestön määrää, ikärakennetta ja sosiaalista tilannetta. Palvelujen käyttöön vaikuttavat myös muutokset alueen asukkaiden arvoissa ja odotuksissa. (Sosiaalitoimen vuoden 2001 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus. 2000, 8) Vuonna 1990 Suomessa alkoi taloudellinen lamakausi. Sen vaikutukset koskettivat sosiaalityötä monella tavalla. Laman myötä valtion velka kasvoi. Sitä yritettiin hillitä supistamalla mm. työttömyysturvaan, asumistukeen ja muihin sosiaaliturva etuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla. Tämä vaikutti negatiivisesti hyvinvointivaltion tilaan. EU:n määrittelyn mukainen köyhyysaste on Suomessa lamavuosien jälkeen noussut ja tuloerot ovat kasvaneet. (Uusitalo 2000,15-16) Palvelurakenneuudistus on muuttanut sosiaalityötä vähemmän laitosmaiseen suuntaan (Rönnberg 1994, 58) Avopalveluja on kehitetty ja pyritty ihmisen oman aktiivisuuden lisäämiseen. Eräänä sosiaalityön uutena toimintaajatuksena on empowerment- henkinen sosiaalityö. Sen tarkoituksena on aktivoida ihmisiä oman elämänsä subjektiksi ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Tällaista sosiaalityötä tehdään ulkona sosiaalitoimistoista ihmisten parissa. (Sosiaalipolitiikka modernin ajan jälkeen 1998, ) 15

16 Sosiaalityön haastealueet Stakesin tekemässä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsauksessa 2000 on kartoitettu sosiaali- ja terveyden huollon nykytilaa. Suurimmiksi erityishaasteiksi ja huolenaiheiksi nimetään vanhustenhuollon ja mielenterveystyön tilanne. Vanhusten palvelujen tarjonta on selvästi niukentunut. Kotihoitoa on vähennetty ja vain huonokuntoisemmat pääsevät laitoksiin. Laitosten henkilökunta on kiireistä ja kuormittunutta, joka vaikuttaa hoidon laadun heikkenemiseen. Laman jälkeen on panostettu palveluasumiseen, tukipalveluun ja omaishoidon tukeen, mutta vanhusväestön kasvun määrään verrattuna kehitys on hidasta. Mielenterveysongelmat näyttävät olevan myös kasvussa. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla hoidon tarve kasvaa. Psykiatrisia laitospaikkoja on vähennetty rajusti ja siirrytty avopalveluihin. (Vaarama, Hakkarainen, Voutilainen & Päivärinta 2000, ; Lehtinen & Taipale 2000, ) Helsingin sosiaaliset haastealueet Helsingin sosiaalivirasto on nostanut oman alueensa haasteet esille vuoden taloussuunnitelmaehdotuksessaan. Helsingissä väestöennuste on jatkuvassa kasvussa muuttoliikkeen myötä. Yhtenä uusista kasvualueista mainitaan Mellunkylän Kivikko. Väestön määrän nousu vaikeuttaa asuntotilannetta entisestään. Puutteellisesti asuvien ja asunnottomien määrä tulee kasvamaan. Muuttoliikkeestä huolimatta väestö vanhenee. Alle kouluikäisten määrä on laskenut jo kolmena vuonna peräkkäin. Koululaisten määrä sen sijaan kasvaa. Väestön kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy. Ulkomaalaisten määrän on ennustettu kasvavan 4,7%:sta vuoteen 2007 mennessä n. 9%:n. Ulkomaalaisten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tulee olemaan todellinen haaste. (Sosiaalitoimen vuoden 2001 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus. 2000, 8) 16

17 2.4. Epävirallinen sektori vai kolmas sektori? Julkisen sosiaali- ja terveystoimen lisäksi maassamme on lukuisa joukko erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestöjä, yhteisöjä ja organisaatioita, jotka antavat sosiaalista tukea ja apua ihmisille. Tätä ryhmää eri tutkijat ovat määritelleet eri tavoin eikä selvää yksimielisyyttä ole löytynyt Määritelmien vaikeus Osa tutkijoista nimittää tätä vapaaehtoisuuteen perustuvaa sosiaalista toimintaa käsitteellä kolmas sektori. Kuitenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoa on ollut vaikea sijoittaa tämän määritelmien alle. Esimerkiksi kansainvälinen Johns Hopkins- tutkijaryhmä, jonka tarkoituksena on luoda kolmannelle sektorille yhtenäinen käsitteistö, rajata ilmiökenttä ja kehittää tilastointia varten luokitusjärjestelmä, ei ole halunnut ottaa Suomen kirkkoa mukaan tutkimukseensa. (Helander 1998, 53-55) Kirkko ei täytä yksityisyyden kriteeriä, koska sillä on verotusoikeus ja suora yhteys valtioon. Tämän määritelmän mukaan sen ei katsota kuuluvan kolmanteen sektoriin. (Helander 1998, 55-56) Suomalainen tutkija A-L Matthies välttää ongelman kirkon kohdalla vaihtamalla käsitettä. Hän ei käytä kolmas sektori- käsitettä lainkaan vaan käyttää väljempää epävirallisen sektorin määritelmää. Epävirallinen sektori sisältää hänen mukaansa organisoidun kansalaisten toiminnan valtion, markkinoiden ja kotitalouksien ulkopuolella. Tähän hän mainitsee kuuluvaksi myös kirkon. (Matthies 1994, 17-19) Tutkimuksessani sisällytän kirkon diakoniatyön epävirallisen sektorin käsitteen alle. 17

18 Miksi tarvitaan epävirallisen sektoria? Suomen sosiaalipalveluverkko on laaja ja kattava. Sen palvelujen pyrkimyksenä on tarjota riittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, jotta ihmiset voisivat elää kohtuullisen hyvinvoinnin puitteissa. Kuitenkin Suomessa toimii suuri määrä epävirallisen sektorin toimijoita. Epävirallisella sektorilla onkin oma tärkeä paikkansa Suomen sosiaalisessa kentässä. Hyvinvointiajattelumme on muuttumassa elintasokeskeisestä elämänhallintaa korostavaksi. Ihmisen itsenäinen suoriutuminen ja itseorganisoidut tuen muodot ovat tulossa näin tärkeämmäksi. (Rönnberg 1994, 51) Sosiaaliturvalta tullaan tulevaisuudessa vaatimaan nykyistä selkeämpää ja tehokkaampaa organisaatiota, enemmän vaihtoehtoisuutta, suurempaa palveluhenkisyyttä ja enemmän yksilön vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevissa asioissa. Näihin haasteisiin epävirallisen sektorin toimijoilla on erityisen hyvät mahdollisuudet vastata. (Jaakkola 1991, 26-27) Epävirallinen sektori on tärkeä osa kansalaisten hyvinvointia ja perusturvallisuutta luovaa hyvinvointiverkostoa. (Rönnberg 1994, 51) 2.5. Diakoniatyö ja sosiaalityö Suomen evankelis- luterilaisella kirkolla on maassamme ylivoimaisesti suurin julkista sosiaalihuoltoa täydentävä organisaatio (Karjalainen 1997,200) luvun lopussa kirkon diakoniatyössä toimi 1000 diakonian ammattilaista. Julkisen sektorin sosiaalityöntekijöitä oli vastaavasti (Heikkilä 2000,166) Vaikka diakoniatyö ja sosiaalityö kuuluvat eri sektorien alaisuuteen niistä on löydettävissä samankaltaisia elementtejä ja yhtäläisyyksiä Mitä yhteistä on diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä? Työmuodoilla on historiallinen yhteys, sillä yhteiskunnan sosiaalityö on kasvanut diakoniatyön sisältä. Kuntien köyhäin hoito perustettiin seurakuntien vuosisatoja 18

19 rakentamalle työn pohjalle. Sosiaalityön ja diakonian toiminnan rakenne on samankaltainen. Sekä sosiaalityössä, että diakoniatyössä käsitellään ja myönnetään toimeentuloon liittyviä avustuksia. (Iivari1999,19-20) Sosiaalityöllä on omat eettiset virallistetut periaatteensa. Näitä ovat ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, itsenäisyys ja elämän hallinta, syrjäytymisen poistaminen, syrjinnän vastustaminen, väkivallan vastustaminen, asiakkaan yksityisyyden suojaaminen, asiakkaan osallisuus ja henkilökohtainen vastuu. (Karvinen 1993, 274) Sosiaalityön yhteys diakoniatyöhön löytyy myös eettisestä näkökulmasta. Vaikka sosiaalityö ei voikaan asettua suoraan diakoniatyön kristillisen lähtökohdan taakse, diakoniatyö voi sen sijaan allekirjoittaa kaikki nämä sosiaalityön eettiset periaatteet. Diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä on paljon yhteisiä asiakkaita. Lama-ajan tullessa Suomeen 90-luvun alussa sekä sosiaalityön että diakoniatyön asiakasmäärät lisääntyivät rajusti. Molemmat pyrkivät vastaamaan yhteisten asiakkaiden yhteiseksi koettuun hätään. (Iivari 1999,19-20; Henttonen 1997, 260) Mitä eroa on diakoniatyöllä ja yhteiskunnan sosiaalityöllä? Diakoniatyö eroaa yhteiskunnan sosiaalityöstä lähtökohdaltaan. Yhteiskunnan sosiaalityön käsitteellä tarkoitan diakoniatyön ulkopuolelle jäävää julkisen ja epävirallisen sektorin sosiaalityötä. Diakonian juuret ovat kristillisessä uskossa ja sieltä nousevasta palvelussa. Diakoniatyön tulisi nousta jumalanpalveluselämästä ja ehtoollisesta. Näin sillä tulisi olla selkeä, liturginen luonne. (Ahonen 1991,130). Diakonian työntekijöille suunnatussa Diakoniabarometri 1999 tutkimuksessa vastaajat korostivat, että diakoniatyöllä tulisi olla yhteiskunnan sosiaalityöstä eriäviä tehtäviä. Julkisen sektorin tulisi kantaa vastuunsa sosiaalisen avun tehtävissä kun taas diakoniatyö voisi keskittyä täydentämään sitä. Diakonialle sopivaksi nähtiin mm. konkreettinen toiminta katutyön muodossa, henkinen 19

20 tukeminen auttavan puhelimen kautta ja katastrofiapu. (Heikkilä 2000, ) Diakoniatyön vahvuuksia voisikin olla kristilliseen elämänkatsomukseen perustuva henkinen auttaminen Verkostoituminen 80- luvun lopulla sosiaalityössä alettiin puhua verkostoista. Verkostoilla käsitetään joko asiakasverkostoja, jotka muodostuvat asiakkaan omista ihmissuhteista tai viranomaistahoista. Viranomaisverkostot ovat moniammatillisia tiimejä tai poikkihallinnollisia työryhmiä, joiden avulla pyritään yhteiseksi koettuun päämäärään. Eräs tärkeä verkostojen tehtävä on välittää tietoa. (Virtanen, 1999, 36-38) Kirkkojärjestys ohjeistaa, että seurakunnan tulisi toteuttaa diakonista tehtäväänsä liittymällä julkisen ja epävirallisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen. (KJ 4 4) Tavoitteena on, että seurakunta ei jää irralliseksi toimijaksi vaan vastaa omalla sarallaan sille kuuluvasta tehtävästä. Tämä edellyttää yhteistyötä ja verkostoitumista yhteiskunnan sektorin toimijoiden kanssa Projektityö Mikä on projekti? Projekti- sana vilahtelee nykyään mitä erilaisimpien työalojen yhteydessä. Projekti on varsinaisesta työorganisaatiosta erillinen osa, jolla on tavoite, määritellyt työntekijät, projektiorganisaatio, taloudelliset resurssit ja määräaikainen toteutusaika. (Hätönen, Metsola, Mäkelä, Rokka, Åström, 1992, 19) Projekti on yleensä kertaluontoinen, mutta se voi tuoda mukanaan uusia projekteja tai vakiintua pysyväksi työkäytänteeksi (Riikonen 1998, 6). 20

21 Käytännössä projektien määritteleminen ei ole näin yksinkertaista. Projektisanaa käytetään usein huolimattomasti mitä erilaisimmista pienimuotoisista uusista kokeiluista. Kaikki projekti- sanan ansaitsevat toiminnat eivät taas miellä itseään projekteiksi. Osa toimijoista taas haluaa välttää koko sanan käyttöä, sillä he eivät halua korostaa toiminnan määräaikaisuutta, vaan toivovat työnsä vakiintuvan vähitellen pysyväksi toiminnaksi. Projekteista saatetaan käyttää myös sanaa hanke, joka kuulostaa väljemmin rajatulta Projektin kulku Projektilla on perusrunko, jonka mukaan sen kulku tapahtuu. Projektin pohjana on toimiva idea. Se ei pelkästään riitä, vaan projektin toimivuuden eteen tarvitaan huolellista suunnittelua ja esityötä. Suunnitteluvaiheessa mietitään tarkkaan mitä ja miten työtä aiotaan tehdä ja mitä tehdyllä työllä saavutetaan. Projekti liittyy yleensä johonkin suurempaan organisaatioon. Siksi on tärkeää miettiä projektin tausta ja merkitys muun organisaation toiminnan kannalta. Projektilla on myös oma organisaationsa. Siinä tulee huomioida projektiin osallistuvien työntekijöiden ja mahdollisten kumppanien vastuualueet. Projektin toteuttamiseen vaaditaan resursseja. Projektisuunnitelmassa tulee näkyä talousarvio. Lisärahoitusta on mahdollista anoa etukäteen eri rahoittajatahoilta kuten RAY:lta tai EU:lta. Koska projekti on määräaikainen sille laaditaan aikataulu ja suunnitellaan milloin mitäkin vaihetta on tarkoitus toteuttaa. Kun projekti on saatu käynnistettyä, sen toteutumista tulee seurata ja arvioida. Jos projektilta on saatu ulkopuolista rahoitusta, ulkopuolinen taho yleensä vaatii tarkan toiminnan kuvauksen ja raportoinnin. Projekti on hyvä päättää selkeästi. Myös tulosten levittämistä on syytä harkita, ettei työ jäisi pelkäksi tyhjäksi kokeiluksi. Vaikka projekti ei jatkuisikaan tärkeää olisi, että sen tuloksista voisi oppia ja varsinainen työ voisi kehittyä sen myötä. (Riikonen 1998,16-33) 21

22 Projektit ja sosiaalityö Projektityö on sosiaalityön parissa kohtuullisen uusi asia. Projektimuotoinen työ on tullut sosiaalityön ja varsinkin nuorisotyön piiriin 80- luvun lopulla. Sen avulla on haluttu välttää perinteisten byrokraattisten organisaatioiden jäykkyys ja sektoroitunut toimintatapa. Projekti on organisoitumistapana joustava. Se on tilannekohtainen, eikä sitä sido valmiit toimintamallit. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat luoneet painetta löytää uusia työtapoja, joilla vastata niihin. (Talvitie 1994, 4; Jalava 1995, 60) Tulevaisuudessa sosiaaliset projektit tulevat luultavasti yhä lisääntymään, sillä yhteiskunnan sosiaalinen kenttä on täynnä monenlaisia erityishaasteita yhä enenevässä määrin. Projektityön avulla voidaan paneutua erityisiin kohderyhmiin. Eräs tyypillinen sosiaalialan projektien työmuoto ovat kokeilu- ja kehittämisprojektit. Ne ovat sisällöllisesti uusia hankkeita omassa toteuttamisympäristössään tai koostuvat uudenlaisista olemassa olevien työ- ja lähestymistapojen yhdistelmästä. (Fisker 1994,33) Kokeiluprojektien etu on poiketa rutiineista, joita varsinkin julkisen sektorin sosiaalityölle on saattanut muodostua. Ne antavat mahdollisuuden kokeilla asioiden tekemistä toisella tapaa ja parhaimmillaan näyttävät, kuinka asioita voi tehdä toisin. (Kaasalainen 1994, 57) Niissä etsitään myös uusia päämääriä työlle ja saadaan uutta tietoa erilaisista ongelmien ratkaisumenetelmistä. (Jalava 1995,117) Sosiaalialan projektien tyypillinen piirre on ollut moniammatillinen verkostoituminen. Se pohjautuu palvelujen käyttäjien kunnioitukseen, sillä sen avulla on tarkoitus välttää ihmisen ongelmien osittaminen ja ajatella ihmistä kokonaisuutena. Kaikki projektit eivät tietenkään vaadi moniammatillista työryhmää, tiivistä verkostoa tai projektin liittymistä toiseen projektiin mutta tämänsuuntainen asenneorientaatio on tarpeellista. (Jalava 1996,35) Projektityöntekijän palkkaaminen voi olla myös taloudellinen kysymys. Sosiaalialalla tarvittaisiin jatkuvasti lisää työtyöntekijöitä. Uusia virkoja ei haluta perustaa kuitenkaan taloudellisista syistä. Projektityöntekijä on edullisempi vaihtoehto. Mikäli projektille saadaan osarahoitusta vielä jostakin muualta kuin 22

23 omasta organisaatioista, projektin perustaminen kannattaa. Jonkinlaisena taustavaikuttimena projektin luomiseen saattaa olla myös se, että projektien perustaminen koetaan tällä hetkellä trendikkääksi. (Talvitie 1996, 5) Kun perusorganisaatio haluaa perustaa projektin, se saattaa haluta samalla viestittää ympäristölleen olevansa muuntautumis- ja innovaatiokykyinen ja haluavansa kehittää omaa työtään Projektit Mellunkylän alueella Mellunkylän seurakunnan alueella projektien perustamiseen on ollut matala kynnys, sillä niihin on ollut mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta. Helsingin kaupunki perusti vuonna 1996 lähiöprojektin. Sen tavoitteena on saada lähiöiden arvostus nousemaan, pitää kiinteistöt hyvässä kunnossa, lisätä alueiden viihtyvyyttä ja aktivoida asukkaita toimimaan. Mellunkylän alueelta mukaan valittiin Kontula. Osana lähiöprojektia toimii EU:n URBANyhteisöaloiteohjelma. URBAN- ohjelman tavoitteena on lisätä sosiaalista hyvinvointia, synnyttää uusia työpaikkoja ja parantaa lähiön kaupunkiympäristöä. Mellunkylän alueella se koskettaa Kontulaa ja Kivikkoa pitkäaikaistyöttömyyden määrän ja sosiaalisten syiden perusteella. Paikalliset järjestöt ja toimijat ovat voineet hakea URBAN- ohjelmalta rahoitusta erilaisiin sosiaalisiin ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. (Helsingin lähiöprojekti , 8,14) 23

24 3. TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS 3.1. Tutkimuskohde ja -kysymykset Tutkimukseni kohteena oli Mellunkylän seurakunnan alueen sosiaaliset projektit ja sosiaalisen tuen tarve. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mihin sosiaaliseen haastealueeseen tai ongelmakohtaan seurakunnan diakoniaprojektityöntekijän tulisi paneutua Mellunkylän alueella tekemäni projekti- ja tarvekartoituksen perustella. Tutkimuksessani etsin vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1) Millaisia projekteja Mellunkylän alueella tehdään? 2) Mitä sosiaalisia haasteita on yhteiskunnan sektorilla sosiaalisten ongelmien kanssa työskentelevien mielestä Mellunkylän alueella? 3) Mitä yhteiskunnan sektorin työntekijät odottavat seurakunnan diakoniatyöltä? 3.2. Tutkimuksen toteuttaminen ja tutkimusaineisto Tutkimukseni on kartoitustutkimus. Olen toteuttanut sen teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimustyyppi on tapaustutkimus, sillä se koskettaa vain Mellunkylän aluetta ja sen sosiaalista tilannetta. Tutkimuksen aikana olen tehnyt yhteistyötä diakoniatyöntekijöiden kanssa ja suunnannut työtäni heidän toivomustensa mukaan. Tutkimuksessa mukana olevien projektit valitsin seuraavilla perusteilla: Niiden tuli tapahtua Mellunkylän seurakunnan alueella ja niissä tuli olla sisällöltään sosiaalityön ulottuvuus. Projektien toteuttajatahot olivat julkisen tai epävirallisen sektorin sosiaalialan eri toimijoita. Kokonaisuudessaan tein haastatteluja 14. Näistä rajasin myöhemmin pois kaksi, sillä toinen ei tapahtunut Mellunkylässä ja toisessa en ollut haastatellut varsinaista projektityöntekijää. Muutama projektikuvaus on otettu suoraan 24

25 projektisuunnitelmasta, sillä projektia ei oltu ehditty vielä aloittaa. (Liite 3) Toteutin tutkimuksen teemahaastattelumenetelmällä. Otin yhteyttä eri toimijatahoihin, joita tiesin olevan Mellunkylän seurakunnan alueella ja pyysin haastattelua projektin toteuttamisessa mukana olevalta työntekijältä. Apua sain seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä ja erilaisista esittelylehtisistä, joita projekteista oli tehty. Tästä huolimatta projektien löytyminen ei ollut kovin yksinkertaista. Oli vaikea tietää, mikä toiminta oli projektia ja mikä pysyvää toimintaa. Määräaikaisuutta ei haluttu aina pitää esillä, sillä monet tahot toivoivat olevansa ns. ikuisuusprojekteja, jotka vakiintuisivat pysyväksi toiminnaksi alueella. Haastattelujen ajankohta ajoittui lähes kokonaan toukokesäkuuhun. Yhden haastattelun tein elokuussa. Heinäkuussa haastatteluja en voinut tehdä työntekijöiden lomien vuoksi. Teemahaastattelu sisälsi kolme erillistä aihealuetta: Ensimmäinen käsitteli varsinaista projektia, jossa työntekijä oli mukana. Toinen koski Mellunkylän aluetta ja sitä, minkälaisia ajatuksia kyseessä olevalla työntekijällä oli alueesta sosiaalisesta näkökulmasta. Kolmanneksi haastateltava sai esittää toiveitaan Mellunkylän seurakunnan diakoniatyötä kohtaan. 25

26 4. TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1. Millaisia projekteja toteutettiin Mellunkylän seurakunnan alueella? Lapset ja nuoret etusijalla Mellunkylän alueella oli projektikartoituksen perusteella erityisesti panostettu nuoriin. Kartoituksen 14 projektista 11 kohdistui lapsiin tai nuoriin, joko kokonaan, osittain tai perhetyön yhteydessä. Alueella keskityttiin erityisesti maahan- ja paluumuuttajanuorien kotoutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn (Palmu, HUMANES, Startti). Alueella oli myös projekteja, joiden tarkoitus on ennalta ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä (Klaari, Kurkimäki-projekti) ja tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria (Itä-Luotsi, Menu-projekti, Startti) Osa näistä projekteista oli suuria, tarkasti suunniteltuja ja koko Itä- Helsingin aluetta koskettavia hankkeita (Klaari, Itä-Luotsi, Startti). Nämä projektit olivat myös alkamassa, joten tulevina vuosina nuoriin ja heidän parissa tehtävään työhön tullaan panostamaan alueella paljon Perhetyö Osassa nuorisoprojekteissa oli asetettu tavoitteeksi yhteys nuoren vanhempiin ja heidän tukeminen. (Palmu, Itä-Luotsi, Klaari) Alueella toimi myös muutama selkeästi koko perheen tukemiseen keskittyvä projekti. (Koku, MLL:n lapsiperheprojekti) Muutamassa projektissa tehtiin myös lapsi- ja perhetyötä, vaikka siinä ei ollut toiminnan pääpaino. (Lähiöprojekti, Syty-Center) Muut projektit Nuorisoprojektien lisäksi Mellunkylässä oli suoraan aikuisväestölle suunnattuja projekteja: Pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi toimi työllistymiseen ja 26

27 elämänhallinnan parantamiseen liittyvä projekti (Mellunraide), häätö- tai asumishäiriötapauksissa auttamiseksi oli perustettu sosiaalisen isännöinnin projekti ja lähinnä vanhusväestölle oli suunnattu koko Itä-Helsingin kattava vapaaehtoisvälityksen projekti (Vati). Alueella oli myös Lähiöprojektin lähiöasema, joka tarjosi asukkaille aktiviteettimahdollisuuksia ja Syty-Center - projekti, joka toimi päivätoimintakeskuksena ja teki päihdetyötä Yleistä projekteista Suurimalla osalla projekteista oli tavoitteena syrjäytymiskehityksen ennalta ehkäisy. Ainoastaan muutama projekti oli järjestetty varsinaisesti syrjäytyneiden auttamiseksi. (Syty-Center, Sosiaalinen isännöinti, Mellunraide) Noin puoleen projekteista asiakkaat tulivat pääasiassa joko koulujen tai sosiaalitoimiston kautta. Muihin asiakkaat tavoitettiin joko aktiivisella suuntautumisella alueen asukkaisiin projektin taholta tai projektissa jo mukana olevien alueen ihmisten kautta. Suurin osa projekteista oli julkisen sektorin palveluiden järjestämiä. Epävirallisen sektorin projekteja oli vähemmän. Alueelle saatu EU:n URBANrahoitus näkyi projektien rahoitustavoissa. Kuusi projektia oli perustettu EU rahan turvin. Sekä julkisen että epävirallisen sektorin projektit olivat anoneet URBAN- rahoitusta. Projektien suunniteltu kesto oli 1-3 vuoteen. Pääasiassa se oli 3 vuotta. Osa projekteista olivat jatkunut pitempään, sillä ensimmäisen suunnitellun toimintakauden jälkeen niiden jatkuminen oli nähty tarpeelliseksi ja ne olivat saaneet lisärahoitusta ja jatkoaikaa. Tutkimuksen lopussa on projektilista, josta selviää jokaisen projektin kohderyhmä, tavoitteet, kesto, toteuttaja, rahoitus, toteutusalue, asiakkaiden projektiin tulotapa, toteutustapa, yhteyshenkilö ja mahdollinen internet-osoite. (LIITE 3) 27

28 Aukkokohdat Tarkasteltaessa Mellunkylän alueen projekteja huomio kiinnittyy projektien ikäryhmän suuntaukseen. Suurin osa projekteista kohdistuu lapsiin tai nuoriin. Tälle ikäryhmälle on tarjolla monille eri kohderyhmille järjestettyä projektitoimintaa. Myös aikuisväestölle on järjestetty muutamia projekteja. Eri kohderyhmiä ei tosin ole kovin laajasti. Esimerkiksi aikuisille maahanmuuttajille tai mielenterveysongelmaisille ei ole perustettu erikseen projektia. Selkeästi vanhusväestön käytössä projekteista oli ainoastaan yksi (Vati). Vapaaehtoisvälitystä harjoittava projekti koski koko Itä- Helsingin aluetta eikä tietoa ollut siitä, kuinka paljon asiakkaita oli mukana Mellunkylän alueelta. Projektien sijainti kohdistuu suurimmaksi osaksi Kontulan alueeseen. Lähiöasema ja Syty-Center sijaitsevat molemmat Kontulassa. Nuorisotalohanke Startti tulee myös Kontulaan. Mellunmäki oli projektien puolesta alueista kaikkein syrjäisin. Ihmisten on tietysti mahdollista tulla omalta asuinalueeltaan käymään projektien toimipisteissä, mutta haastatteluissa kuvastui, että ihmisiä on vaikea saada lähtemään liikkeelle lyhyenkin välimatkan päästä Mellunkylän sosiaaliset haasteet Mellunkylän sosiaalisen tilanteen kirjavuus nousi haastateltavien kuvauksissa selkeästi esille. Koottuani kuvaukset yhteen haastatteluista monia erilaisia teemoja, joilla haastateltavat luonnehtivat alueen sosiaalista tilannetta. Suurin osa nosti esille alueen päihdeongelmat; alkoholin ja huumeiden käytön. Mielenterveysongelmat ja työttömyyden suuri määrä saivat useita mainintoja. Haastateltavat olivat huolissaan myös perheiden tilanteesta. Yksinhuoltajien määrä, perheväkivalta ja lastensuojelunasiakastapausten määrä huolestuttivat projektien työntekijöitä. Haastateltavat kuvasivat osaa alueen ihmisistä juurettomiksi, eristäytyneiksi ja yksinäisiksi, jotka vain viettivät aikaansa asunnoissaan. Ihmisten passiivisuus ja innostumattomuus vaikuttaa omaan 28

29 elämäänsä ja ympäristöönsä mainittiin usein. Maahanmuuttajien suuren määrän mainittiin tuovan uudenlaisia haasteita alueelle. Kaikki alueen ihmiset eivät tietenkään voi huonosti. Tietoisena tiedotusvälineiden tuomasta negatiivisesta julkisuudesta, osa haastateltavista halusi korostaa, että Mellunkylän sisällä on asuinalueita, joissa elää aivan tavallisia ja normaaleja perheitä. Ongelmat näyttävätkin keskittyvän tietyille asuinalueille tai taloryhmittymille. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupungin omistamia vuokrataloja Suurimmat sosiaaliset haasteet Suurimmaksi sosiaaliseksi haasteeksi haastateltavat nostivat alueen ihmisten passiivisuuden. Tämä nousi esille lähes jokaisessa haastattelussa. Haastateltavat olivat huolissaan ihmisten eristäytymisestä ongelmineen koteihinsa. Ihmisillä ei ole tarpeeksi kiinnostusta suuntautua aktiivisesti ulos yhteiskuntaan. Osa ihmisistä on tietämättömiä peruspalveluista eivätkä osaa hyödyntää myöskään alueella tarjottavaa harrastustoimintaa itselleen. Me tehtiin kysely koulun kautta lasten koteihin. Noin 25% vanhemmista ei tiennyt palveluista yhtään mitään. Jotkut ihmiset ovat uusavuttomia, etteivät löydä... Passiivisuuden syynä on usein omassa elämässä vaikuttava raskas tilanne, kuten päihde- tai mielenterveysongelmat. Voimavaroja omien asioiden hoitamiseen tai muihin ihmisiin tutustumiseen ei yksinkertaisesti ole. Ihmiset eivät vaan osaa hakeutua avun piiriin, koska ovat niin luhistuneita ja väsyneitä. He ovat vaan kotona, eivätkä avaa posteja... Haastatteluissa mainittiin myös, että ihmiset eivät viihdy kaikilla Mellunkylän asuinalueilla. Rakentamisen myötä Mellunkylään on muuttanut paljon muualta ihmisiä, joilla ei ole valmiita sosiaalisia verkostoja. Juurettomuuden tunne ja yksinäisyys lamauttaa ihmisiä, jolloin on helpompi passivoitua ja jäädä neljän seinän sisälle. 29

30 Toinen selkeästi esiin nouseva haastealue oli perheiden tilanne. Haastateltavat olivat huolissaan alueen yksinhuoltaja- ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Erilaisten ongelmien kanssa kamppailevilla perheillä on vaikeutena monien eri ongelmien kasautuminen. Työttömyyden, taloudellisten vaikeuksien, päihdeongelmien ja avuttomuuden esiintyminen samassa perheessä tuo ratkaistavaksi valtavan ongelmavyyhdin, jonka purkaminen ei käy helposti. On vaikea määritellä syy-seuraus-suhde ja mitä kautta perheen tilannetta tulisi lähteä ratkaisemaan Mitä alueella pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi? Mellunkylän alueen sosiaalista työn kehittämistä voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Sosiaalisia haasteryhmiä on kahdenlaisia: Ensimmäinen ryhmä koostuu niistä ihmisistä, joille tulisi tarjota tukea syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi. Toinen ryhmä ovat ihmiset, jotka ovat jo mukana vakavassa syrjäymiskehityksessä tai syrjäytyneet. Nämä ryhmät ovat nähtävissä myös projektien tavoitteidenasettelussa. Tutkimuksen projektien kohdalla syrjäytymistä ennalta ehkäisevät tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteutuneet. Koska sosiaaliset ongelmat olivat jo päässeet liian pitkälle, projekteissa oli ollut pakko keskittyä työskentelemään jo syrjäytyneiden kanssa ja jättää paremmin voivat ihmiset huomiotta....me tehään tätä työtä ennalta ehkäisevässä merkityksessä. Tää on niin kauheen kiva klisee tää ennalta ehkäsevä... ennemmin tää on kyl korjaavaa työtä... Jotta Mellunkylän alueen sosiaalisia ongelmia kyettäisiin ehkäisemään tulevaisuudessa, haastateltavat nostivat esille asukkaiden aktiivisuuden lisäämisen ja varhaisen ongelmiin puuttumisen merkityksen. Alueella tulisi järjestää ja tukea toimintaa, joka edistäisi alueen asukkaiden viihtymistä alueella, toisi mielekästä tekemistä ihmisille ja tarjoaisi normaalin elämän 30

31 malleja. Ihmisten elämänhallinnan tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toiminta tulisi järjestää yhdessä alueen asukkaiden kanssa, jotta he saisivat vaikuttaa itse oman elinympäristönsä asioihin. Aktiivisten asukkaiden kautta toimintaan tulisi mukaan myös helpommin alueen muita ihmisiä, joita työntekijöiden on vaikeampi tavoittaa. Ongelmiin olisi tärkeää puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja huomioida etenkin lapsiperheiden ongelmat tarjoamalla heille tukea. Jo syrjäytyneiden ihmisten tilanne on Mellunkylässä erityisen hankala. Jotta heidän ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan, sosiaalista työtä tulisi kehittää edelleen. Tää alue on sellainen, että nyt tarvittaisiin aivan poikkeuksellisia sosiaalitoimen toimia. Vanhat keinot ei enää riitä... Asia on vaikea, sillä kaikki eivät edes halua ottaa vastaan apua, vaikka sitä heille tarjottaisiin. Suurin osa julkisen ja epävirallisen sektorin toimijoista valittivat resurssien vähyyttä. Alueelle pitäisi saada lisää rahaa, jonka avulla toteuttaa erilaisia hankkeita. Myös palkallisten työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden vähyys vaikeuttaa toimimista ja kuormittaa tämän hetkisiä työntekijöitä. Haastateltavat korostivat verkostoitumisen merkitystä. Vaikka alueella toimii erilaisia verkostoja, silti yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Koska ihmiset ovat moniongelmaisia tarvitaan monien eri tahojen yhteistyötä ja työpanosta purkamaan ongelmavyyhtiä. Hirveän hyvin verkostoitunut alue, mut ongelma on ehkä siinä, et jokainen tekee työtä hiukan lokeroituneena omassa hallintokunnassaan oman sektorinsa näkökulmasta... On meillä ne aluetyöryhmät, missä todetaan ongelmat, mut täytyis tehdä jotain konkreettista... 31

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Järvenpään kaupunki Virva Juurikkala 2.3.2014 Järvenpään organisaatio 2014 Järvenpään kaupunki

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot