KAJAANI - KAJANA. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

Transkriptio

1 aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen nventointiprojekti KAJAAN - KAJANA Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 00 Museovirasto Rakennushistorian osasto

2 Teemu Mökkönen Kajaani Kajana. Kaupunkiarkeologinen inventointi aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Museovirasto Rakennushistorian osasto 00 Kantakartta ja johtokartat Kajaanin kaupungin mittauspalvelu alokuvat Museovirasto URN:NBN:fi-fe000

3 i ARKSTO JA REKSTERTEDOT Kohde: KAJAAN, isoavihaa (-) vanhempi kaupunkialue nro: 05 Tutkimus: Ajoitus: Peruskartta: Kajaanin kaupunkiarkeologinen inventointi. aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin 0. Paikalla on sijainnut venäläisten annaalien tietojen perusteella yksinkertainen paaluvarustus jo 500-luvulla. Kaupunki perustettiin vuonna 5. KAJAAN Tutkimuslaitos: Museovirasto, rakennushistorian osasto Kenttätyönjohtaja: Teemu Mökkönen Kenttätyöaika: Tutkitun alueen laajuus: 0,8 km² Tutkimuksen kustantaja:museovirasto, rakennushistorian osasto Mustavalkonegatiivit: M/RHOA 995: -. Aikaisemmat arkeologiset tutkimukset: Tutkimus uosi Tutkimusluvan tontti Kaivaus 950 Joen pohjoisranta Muinaistieteellinen toimikunta Tarkastus Muinaistieteellinen toimikunta Tutkimuslaitos Johtaja Raportti N. Cleve Rakennusten jäännöksiä Teppananmäellä 950 A. Sinisalo anhan raatihuoneentontin rakennusjäänteet 95 alvonta 998 Raatihuoneentori Kainuun museo J.-P. Joona Jälkityövaihe Maatutkamittaus 000 Kajaanin linna T. Herronen GPR surveys at Kajaani castle Kaivaus 00 Kajaanin linna Museoviraston rakennushistorian osasto ja Kainuun museo T. Mökkönen Kajaanin linnan koekaivaus

4 ii Kirjallisuus: Castrén, Eric 5: Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs län, med wederbörandes tilstådielse under oeconomiæ professorens och Kungl.Sv. wettensk. Academiens Ledamots Herr Pehr Kalms inseende, för Magister krantsens ärhållande, ti almänt ompröfwande framgifwen i Åbo Academ. öfre sal, den. Junii 5. Åbo. Ervasti-Julku, Liisa 9: Neljä karttaa Kajaanista. Faravid. Gardberg, C.J., Ranta, R., Nikula, O., Lilius, H. 98: Suomen kaupunkilaitoksen historia. Keskiajalta 80-luvulle. antaa. Gebhard, Hannes 890: Kajaanin linnasta. Suomen muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja X. Keränen, Jorma 98: Uudisraivauksen ja rajasotien kausi. Kainuun historia. Kajaani. Kauppila, Raili 988: Raatihuone Kajaanin kaupungissa. Kajaani. Kostet, Juhani 995: Cartographia urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 00-luvulla ja 00- luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Kronqvist, var 98a: Kajaanin linnan rakennushistoriaa. Suomen museoliiton julkaisu. Kuopio. Kronqvist, var 98b: Kajaanin linnan rakennushistoriaa viime vuoden kaivaustutkimusten valaisemana. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XL. Kulomaa, J.K. 998: Kainuun kansan waiheita vv Jyväskylä. Lilius, Henrik 98: Neljä karttaa 00-luvun Kajaanista. Faravid. Lilius, Henrik 980: Kajaanin raatihuoneentori - torin synty ja rakennusvaiheet 80-luvulle. Scripta Historica. Lilius, Henrik 98: Kaupunkirakentaminen -85. Suomen kaupunkilaitoksen historia. Keskiajalta 80-luvulle. Lilius, Henrik 985: Suomalainen puukaupunki. Tønder. Lilius, Henrik 988: Kaupunkirakennustaiden suurvalta-ajalla. Ars. Swuomen taide. Keuruu. Messenius, Johannes 9 (Suom. O.. tkonen): Johannes Messeniuksen Suomen riimi-kronikka: esihistoriallinen osa. Helsinki. Messenius, Johannes 985: Ex Johannis Messenii Scodia illustrata, tomus x seuchronologia de rebus venedarum borealium, ad Scondiam jurepertinentium, Scilicet Finnonum, et Curladorum ab. (näköispainos alkuperäisestä 00-05). Oulu. Messenius, Johannes 99 (Suom. Eero älikangas et al.): Suomen kronikka. Tampere. Museovirasto 95: Linnat ja linnoitukset. Museovirasto, Rakennushistorian osasto /95. Helsinki. Olsson, Harald 9: Johannes Messenius Scondia illustrata. Lund.

5 iii Palokangas, Markus et al. (toim.) 98: Keski- ja Pohjois- Suomen rauniolinnat. Helsinki. Tyrkkö, Martti 98: Kajaanin historia. v.v Kajaani. artiainen, A. 9: Kajaanin kaupungin historia. Kajaani. äisänen, Heino 998: Kainuun kansan waiheita vv Jyväskylä. Painamattomat lähteet: Cleve, Nils 950: Rakennusten jäännöksiä Teppananmäellä 950. Tutkimusraportti. Museoviraston historian osaston topografinen arkisto. Mökkönen, Teemu 00: Kajaanin linnan koekaivaus Tutkimusraportti. Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa. Sinisalo, Antero 95: anhan raatihuoneentontin rakennusjäänteet 95. Tarkastuskertomus. Museoviraston historian osaston topografinen arkisto. HANKEREK: historiallisen ajan arkeologian hankerekisteri. WWW-sivuja: Runsaasti ilma- ja panoraamakuvia Kajaanin keskustasta, linnasta ja linnan ympäristöstä sekä muualta Kainuusta. Alkuperäisen raportin säilytys: Museoviraston rakennushistorian osaston arkisto (M/RHOA), Helsinki.

6 iv Museoviraston rakennushistorian osaston kaupunkiarkeologiatietokannan pääkortin sisältö Pääkortti Kajaani Kajana 05 Perustamisvuosi 5 Yleistä - Pietari Brahen vapaaherrakuntaansa perustama. - Alkuperäinen asemakaava nykyisen pohjana. - Pääosa 00-luvun asutuksesta sijaitsi kaupunkialueen itäosassa, länsiosa eli linnanpuoleinen osa kaupunkia oli harvaan rakennettu. - en sisäosat olivat rakentamattomia. Paljon autiotontteja, jotka olivat niittyinä ja viljelyksinä. - Maaperän kosteuden vuoksi kadut oli katettu puulla ainakin 00-luvun Rakennukset - Kirkko rakennettiin 5-5, venäläiset polttivat sen. - Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin noin 05. Linna räjäytettiin. sonvihan jälkeen linnaa jälleenrakennettiin verkkaisesti. Tuolloin linnassa oli yhä komendantti ja muutama vahtisotilas. - Rannassa oli linnan ja kaupungin myllyjä. sovihan tuhot Suuren Pohjan sodan aikana ns. sarkasodassa paloi suuri osa kaupunkia. Linnan komentaja käytti osan kaupungin rakennuksista linnoituksen vahvistamiseen ja poltti loput v. 5. Linnan piirityksen yhteydessä Muuta Yhteystietoja www-museo www-kaupunki www-yke www-muu - Kainuun museo, Kajaani (arkeologi Esa Suominen) - Kainuun ympäristökeskus, Kajaani (kaava-asiat: Esa Ollikainen) - Kajaanin kaupunki, maankäyttö (kaupungingeodeetti Timo Soininen), kunnallistekniikka (työpäällikkö Leo Räsänen) hieman korkeammalle.

7 KAJAAN Kaupunkiarkeologinen inventointi aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti SSÄLLYS. NENTONNN LÄHTÖKOHDAT JA TAOTTEET.... KENTTÄTYÖT.... KAJAANN ASEMAKAAAN JA ÄESTÖN KEHTYS SEKÄ KAUPUNKPALOT.... ASEMAKAAAN KEHTYS.... ÄKLUUN ANTAMA KUA 00-LUUN ASUTUSKEHTYKSESTÄ TULPALOT 800-LUUN ALKUPUOLELLE AKASEMMAT ARKEOLOGSET TUTKMUKSET KATU-, TOR- JA PUSTOALUEET.... ALUEDEN LUOKTTELU JA LUOKTTELUN PERUSTEET.... RAPORTN LAATMNEN NENTONNN TULOKSET TUTKMUKSELLSEST MELENKNTOSET ALUEET KAJAANN KAUPUNKARKEOLOGNEN POTENTAAL ASEMAKAAAN RAKENNUSOKEUDET JA SUOJELLUT RAKENNUKSET YHTEENETO... LTTEET Liite Liite Liite Liite Liite 5 Liite Liite Liite 8 Liite 9 Liite 0 Liite Liite Peruskarttaote nventointialueen rajaus anhat kaupunkimittaukset ja kartat asemoituina nykyisen kaavakartan päälle Liite. uoden 59 perspektiivipiirros Liite. uoden kartta Liite. uoden 80 kartta Kunnallistekniikka Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset alueet Liite 5. Koko tutkimusalue Liite 5. Tutkimusalueen pohjoisosa Liite 5. Tutkimusalueen eteläosa Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset isoavihaa vanhemman rakennuskäytön suhteen epävarmat tontit Asemakaava ja inventoinnin tulokset Kohdeluettelo ( sivua) Kohdekuvaukset (8 sivua) en rakennuskanta ( sivua) Negatiiviluettelo ( sivua) Kuvataulut (5 sivua)

8 KAJAAN Kaupunkiarkeologinen inventointi aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti Teemu Mökkönen. nventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Suomen aiemmat kaupunkiarkeologiset inventoinnit ovat keskittyneet keskiaikaisiin kaupunkeihin, joiden arkeologinen inventointi toteutettiin jo 980-luvulla (Turku, Porvoo, Rauma ja Naantali, ks. Museoviraston ja Turun maakuntamuseon julkaisusarja Keskiajan kaupungit - Medeltidsstaden). 990-luvun aikana kiinnostus kasvoi myös keskiaikaa nuoremman ajan arkeologista tutkimusta kohtaan. Keskiaikaa nuorempien kaupunkien arkeologista inventointia ei kuitenkaan ole ennen inventointiprojektia Suomessa tehty muualla kuin Helsingissä. Projektissa tähän mennessä inventoituja kaupunkeja ovat Tornio, Kokkola, Uusikaupunki ja Tammisaari. Kajaani oli viides kenttätutkimuskohde jo vuonna 998 käynnistyneessä Museoviraston aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien inventointiprojektissa (ks. Kuva ). Kajaanin jälkeen vuonna 00 kaupunkiarkeologinen inventointi tehtiin Kristiinankaupungissa ja Raahessa. nventoinnin tavoitteena oli kartoittaa, millä alueella Kajaanin 00-luvun ja 00-luvun alun kaavoitetun kaupunkialueen kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet ja millä tuhoutuneet. Kajaanissa tutkimus tapahtui vanhan ruutuasemakaavan alueella. nventoinnin perusteella määritettiin muinaismuistolain koskemat alueet. Kaupunkiarkeologisen inventoinnin lähtökohdat poikkeavat huomattavasti perinteisestä esihistoriallisesta muinaisjäännösinventoinnista. Kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa muinaisjäännöksen sijainti ja rajat ovat jo ennalta tunnettuja. Tunnettujen rajojen sisällä määritellään eri alueiden säilyneisyys ja rakentamisen alun ajankohta käytettävissä olevien lähteiden ja paikan päällä tapahtuvan maastotarkastuksen avulla. nventoinnin yhteydessä ei kaiveta koekuoppia, joten inventoinnin tuloksena saadut säilyneisyysluokat ovat vain todennäköisyyksiä. Arkeologian ja historian tutkijoille inventoinnin tulokset antavat kuitenkin kuvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä on vielä jäljellä. nventointi tarjoaa myös kaavoittajille ja rakennuttajille jo etukäteen tiedon todennäköisistä muinaisjäännösalueista, joilla on syytä varautua toimenpiteisiin ennen tuhoavan rakentamisen aloittamista. ks. Markku Heikkisen julkaisu aasa-ajan kaupungit, ks. myös Helsingin kaupungin museon julkaisu Narinkka 99. nventointiraportit Teemu Mökkönen 000: Tornio Suensaari aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointi. M/RHOA., Teemu Mökkönen 00: Kokkola Karleby. Kaupunkiarkeologinen inventointi. aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. M/RHOA ja Teemu Mökkönen 00: Uusikaupunki Nystad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Tammisaari on vielä raportointivaiheessa.

9 Kuva. Suomen 800-lukua vanhemmat kaupungit. nventoinnin avulla pyritään luomaan tilanne, jossa eri kaupungit ovat arkeologian osalta keskenään tasavertaisessa asemassa. Muinaismuistolaki koskee kaupungeissa ennen vuotta 809 rakennettua aluetta, mutta erityistä huomiota kiinnitetään ennen isoavihaa (-) rakennettuun alueeseen. nventoinnin tuloksena valmistuva perusselvitys antaa kaavoitukselle, tutkimukselle, suojelulle ja rakentamiselle selkeän lähtötilanteen. Museoviraston aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien inventointiprojektin avulla pyritään mahdollistamaan: ) Muinaismuistolain tarkoituksenmukainen, enna-

10 koiva ja tasapuolinen käyttö, ) Suojelun, kaavoituksen, tutkimuksen ja rakentamisen yhteensovittaminen ja ) Kokonaisvaltainen kaupunkiarkeologinen tutkimus. Projektin aikana pyritään myös määrittelemään kaupunkiarkeologinen toimintamalli ja tutkimusstrategiat.. Kenttätyöt Ennen kenttätutkimusvaihetta Kajaanista oli jo kerättynä perustiedot (mm. tulipalot, väkiluku, kartat, arkeologiset tutkimukset) kaupunkiarkeologiatietokantaan ja osa vanhoista asemakaavakartoista oli muutettuna digitaaliseen muotoon nykyisen kaavakartan kanssa samaan mittakaavaan. Yleensä jälkityövaiheessa vanhojen karttojen digitointitilannetta on parannettu digitoimalla kaikki mahdolliset kartat. Kajaanin osalta tilanne on heikompi, sillä ensimmäinen tarkkoihin mittauksiin perustuva kaupunkikartta on vasta vuodelta. Kaupungista on myös vanhempia karttaluonnoksia ja suunnitelmakarttoja, joiden digitoiminen nykyisen asemakaavan päälle ei kuitenkaan ole mielekästä suurien epätarkkuuksien takia. Kaavakarttapohjana käytettiin Kajaanin kaupungin tuottamaa digitaalista kartta-aineistoa. Kajaanin kaupunkiarkeologisen inventoinnin kenttätyövaiheeseen käytettiin yhteensä 5 työpäivää ( ). Tuona aikana Kajaanin isoavihaa (-) vanhemmalla kaupunkialueella sijaitsevat nykyiset tontit käytiin yksi kerrallaan läpi (ks. Liitteet ja ). Jokaisesta kerrostumiltaan todennäköisesti kokonaan tai osittain säilyneestä tontista kirjattiin nykyinen rakennuskanta. Kunnallisteknisten kaivantojen vanhoihin kerrostumiin kohdistunut tuhoava vaikutus selvitettiin kunnan virkamiehiltä saatujen karttojen avulla. Jokaisesta kohteesta täytettiin inventointilomake, josta tiedot siirrettiin kaupunkiarkeologiseen inventointitietokantaan. Lisäksi tonttien säilyneet alueet hahmoteltiin kantakarttaan sekä tonteista otettiin yleiskuvia. Todennäköisesti kerrostumiltaan täysin tuhoutuneista tonteista ei kirjattu lainkaan tietoja. Tonteilla mahdollisesti säilyneiden kerrostumien ikäys tehtiin vanhojen karttojen ja historiallisten tietojen avulla (kaupunkimittauksiin perustuvista kartoista lisää seuraavassa luvussa ).. Kajaanin asemakaavan ja väestön kehitys sekä kaupunkipalot. Asemakaavan kehitys Kartat anhin Kajaanin asemakaavasta kertova esitys on Kajaanin vapaaherrakunnan tarkastuspöytäkirjaan kuuluva perspektiivipiirros vuodelta 59 (Kuva ). Pietari Brahen kreivikuntansa hallinnolliseksi keskukseksi vuonna 5 perustama kaupunki kuvataan piirroksessa tulliaidan ympäröimänä ruutuasemakaavan omaavana kaupunkina. Kaupungin vanhimman asemakaavan suunnittelijaksi on arveltu Brahen hovikaavoittajaa maanmittari Claes Claessonia. Piirroksessa esitetty Kajaani vastaa jo pitkälti nykyisen Kajaanin keskustaa (Liite.). Piirroksessa kuvatut pitkittäiskadut vastaavat nykyisiä Brahenkatua ja Kauppakatua

11 5 Kuva. Kajaanin vapaaherrakunnan vuonna 59 laadittuun tarkastuspöytäkirjaan kuuluva kartta. (Lähde: artiainen 9:.) (00-luvun Pitkäkatu). Kuvattuina ovat myös nykyiset poikittaiskadut: Linnankatu, Kirkkokatu ja Koivukoskenkatu. Nykyinen Kauppakatu toimi tuolloin kaupungin läpi kulkevana pääkatuna, jonka molemmissa päissä oli tullihuoneet (nykyiset Ämmänkoskenkadun ja Lönnrotinkadun risteykset). Piirroksesta ilmenee kaupunkialueen asutuksen hajanaisuus ja tyhjien tonttien suuri määrä. Kuvassa on esitettynä erityyppiset rakennukset. Kauppakadun ja Kirkkokadun risteykseen on kuvattuna pappila ja koulutalo. Ämmänkosken partaalta löytyy linnan mylly. Kajaanin vanhimman kuvallisen esityksen asemoiminen nykyisen kantakartan päälle onnistui yllättävän hyvin ottaen huomioon, että kysymyksessä on vain luonnos (Liite.). aikka rantaviiva, sillat ja linna ovat kuvattuina piirroksessa huolimattomasti ja suhteiltaan vääristyneinä, vaikuttaa itse kaupunkialueen kuvaus vastaavan todellisuutta huomattavasti paremmin. Ainoa ihmetystä herättävä yksityiskohta on kuvatun kirkon sijainti, joka poikkeaa suuresti nykyisestä kirkon sijainnista. Kajaanin ensimmäinen kirkko valmistui v. 5 ja tuhoutui isonvihan aikana vuonna. uoden 59 piirroksessa kirkko on kuitenkin paikalla, joka sijoittuu nykyisen Pohjolankadun itäpuolelle nykyisen kirkon paikan ollessa kadun länsipuolella. Kajaanin pitäjän nimismies kertoo Pietari Brahelle lähettämässään kirjeessä, ettei kirkolle löytynyt sopivaa paikkaa linnan läheisyydestä vaan kauempaa, kuitenkin kaupunkiaitauksen sisäpuolelta. Onkin täysin mahdollista, että isonvihan jälkeen vuonna valmistunut kirkko rakennettiin eri paikalle kuin ensimmäinen Kajaanin kirkko. uoden 59 perspektiivipiirroksen läntisen korttelirivin lounaisreuna on oletettavasti jatkunut nykyiselle Pohjolankadulle. aikka kyseessä on vain mittauksiin perustumaton piirros, 00-luvun rakennettu korttelialue on hyvinkin saattanut jatkua lähelle Pohjolankadun lounaisreunaa. Kajaanin ensimmäisen asemakaavan korttelit olivat kaikki likimain samankokoisia. Alkuperäisessä asemakaavassa yhden korttelin muodostivat nykyisten Kauppa- ja Brahenkadun väliin jäävät kaksi korttelia, joita nykyisin älikatu erottaa toisistaan. Jos alkuperäisen asemakaavan läntinen korttelirivi on ollut yhtä leveä kuin nykyisen Kauppa- ja Brahenkadun väliin jäävä matka, korttelialueen lounaisreuna on todellakin sijainnut Pohjolankadun lounaisreunalla saakka. artiainen 9: 08.

12 00-luvun lopun Kajaanista ei ole edellä esitellyn piirroksen lisäksi muita kuvallisia esityksiä. Kaupunki ja Kajaanin linna tuhoutuivat täydellisesti isonvihan aikana vuonna. Sodan aikana vuonna kaupungin eteläosat olivat jo palaneet, ja tuho täydentyi neljä vuotta myöhemmin venäläisten polttaessa lopun kaupungin ja kirkon. Seuraavaksi vanhimmat Kajaania kuvaavat kartat ovat 00-luvun alkupuoliskon kolme suunnitelmakarttaa. Näiden karttojen ajoituksista on esitetty kahdessa artikkelissa hyvin eriäviä mielipiteitä. Seuraavassa seuraan Liliuksen (98, 980) ajoituksia, jotka sopivat paremmin yhteen Kajaanin ja Kajaanin linnan jälleen rakennuksen kanssa kuin Ervasti-Julun (9) esittämät ajoitukset. sonvihan (-) jälkeen ensimmäinen Kajaania esittävä kartta linnoituskapteeni Pehr Cedersparren kaupungin linnoitus ja asemakaavasuunnitelma vuodelta (Kuva ). Suunnitelmassa kaupungin korttelijakoa on muutettu, kaupunkialuetta pienennetty ja kaupunki on ympäröity palisadilla. Cedersparren suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta. Jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta ei ryhdytty muuttamaan. Seuraava Kajaania esittävä kartta on signeeraamaton kaavamainen esitys kaupunkialueesta (Kuva ). Kartta ajoittuneen vuoden 8 vaiheille 5. Kartta on ainoa tässä käsiteltävä kartta, johon on merkittynä myös joen pohjoispuolella sijaitsevia linnalle kuuluvia rakennuksia. Liliuksen (9, 980) vuoteen 9 ajoittama Kajaanin puolustussuunnitelma on signeeraamaton vain puolustuksellisiin seikkoihin keskittyvä luonnos kaupungin alueesta (Kuva 5). Kyseessä on todennäköisesti linnan komendantti Didrik Troliinin tekemä suunnitelma kaupungin linnoittamiseksi. Tähän viittaavat kartassa esiintyvät kolme palisadivyöhön liittyvää tykkipatteria, jotka kuuluivat juuri Trolliinin suunnitelmaan. Kuvassa on esitettyjä rakennuksia ovat vain linna, kirkko ja komendantin talon rakennukset (myöhemmin samalla paikalla sijaitsi raatihuone). Kajaanin ensimmäinen tarkkoihin mittauksiin perustuva kartta on Gabriel Barckin laatima kartta vuodelta (Kuva, Liite.). Kartasta ilmenee kaupunkialueen rakennetut tontit sekä peltona ja niittynä olevat alueet. Ainoat karttaan merkityt rakennukset ovat kirkko ja joen rantaan sillan eteläpuolelle merkityt kruunun aitat ja makasiinit. Asemakaavan ja asutuksen kehitys kaupungin perustamisesta 800-luvun alkuun uonna 5 perustetun Kajaanin todennäköisesti Claes Claessonin suunnittelema alkuperäinen asemakaava on säilynyt pääpiirteissään nykypäivään asti. uoden 59 piirroksessa esitetyn kaupungin rakennukset olivat sijoitettuina tonteille hyvin vapaamuotoisesti ja kortteleiden väliset kadut olivat hyvin huonokuntoisia. sonvihan jälkeen täysin tuhotun kaupungin uudelleenrakentamiseen liittyvät suunnitelmat nivoutuvat yhteen Kajaanin linnan jälleenrakentamisen ja Kajaanin kaupungin linnoittamisen kanssa. 0-luvulla tehtiin yksi uusi asemakaavaehdotus ja kaksi ehdotusta kaupungin linnoittamiseksi. Suunnitelmia ei toteutettu ja kaupungin uudelleen Ervasti-Julku ilmoittaa saman ajoituksen (9:). 5 Ervasti-Julku (9:5) esittää karttaa tehdyksi vuoden 5 jälkeen. Ervasti-Julku (9:58-0) esittää karttaa Cedersparren tekemäksi ja ajoittaa sen vuoteen.

13 Kuva. Pehr Cedersparren toteutumaton Kajaanin linnoitussuunnitelma vuodelta. (Lähde: Lilius 980: kuva.) Kuva. Todennäköisesti tullilaitoksen tarpeisiin tehty kaavamainen kartta Kajaanista noin vuodelta 8. (Lähde Lilius 980: kuva.) Kuva 5. Kajaanin linnan komendantin Troliinin laatima Kajaanin kaupunkialueen linnoitussuunnitelma vuodelta 9. (Lähde Lilius 980: kuva 9.)

14 8 uosi Otsikko Nimi Selite iite Originaali Huom. 59 Kaupunkialuetta Lilius 980: Ut. känd proven. nr. Antaa hyvän kuvaava perspektiivipiirros. kuvan kuva 5; 985: 9 (kartavd. m. form.). Kirkko, linna, kuva 5; Riksarkivet (RA). kaupungin asuinrakennukset, mylly, 988:; ranta-aitat, tulli-portit ja artiainen rakennuskan nasta. Kuva tulliaita sekä korttelit esitettyinä. 9:. ja Liite. Pehr Cedersparre 8 Grundritning öfwer Cajana Stadh Claes Claesson 9 Dirik Troliin Toteutumaton kaupunkisuunnitelma. Uusi korttelijalo ja kaupunkia ympäröivä palisadivyö. Kaavamainen esitys. Mahdollisesti tullilaitoksen tarpeisiin tehty kartta. Tullihuo-neet, kirkko, linna, korttelit, mylly ja lin-nan joen pohjoisrannan rakennukset esitettynä. Kajaanin kaupungin linnoitussuunnitelma. Huomioituina vain puolustuksellisia seikkoja. Kaupunkialueesta merkittynä vain linna, kirkko ja komendantin talo linnaa vastapäätä. Ervasti-Julku 9:; Lilius 980: kuva. Ervasti-Julku 9:5; Lilius 980: kuva. Ervasti-Julku 9:58; Lilius 980: kuva 9. Svenska krigs-arkivet: Kuva. Utländska kartor. Stadsoch fästnings-planer. Finland. Kajanebor- Kajana U00 (Mikrofilmi KA 9 Oulun yliopis-ton historian laitos) Svenska krigs-arkivet: Kuva. Utländska kartor. Stadsoch fästnings-planer. Finland. Kajanebor- Kajana U00- (Mikrofilmi KA 9 Oulun yliopis-ton historian laitos) Svenska krigs-arkivet: Kuva 5. Utländska kartor. Stadsoch fästnings-planer. Finland. Kajanebor- Kajana U00- (Mikrofilmi KA 9 Oulun yliopiston historian laitos) Charta öfwer Cajana Stad belägen Olof Barck Tarkka mittaus, joka osoittaa autiotonttien suuren määrään. Kaupunkialueen tontit, pellot ja niityt esitet-tyinä. Myös kirkko, mylly ja ranta-aittoja kuvattuina. Ervasti-Julku 98:; Lilius 980: kuva 8; 985: kuva 0. Riks arkivet, lantmät. Lev. 89, nr 5 (kartavd., m.form.). Kuva ja Liite.. 9 Cajana stads grundrijtning enlig den till Öfverintendentscontoire t inlemnade carta. Rita. av. C. D. Gyllenborg aug. 9. UUB (inv.nr 55, Gyllenborgs saml.) 80 Kajana stad C. P. Hagström UUB ( handskr. S, nr ) 80 Staket Kajana Peter Nymansson Rakennetut ja rakentamattomat alueet eritelty. Lilius 980: kuva 0. altionarkisto. Karttakokoelma D /. Liite. Taulukko. Kajaanin kaupunkialuetta kuvaavat kartat 800-luvun alkuun.

15 9 Kuva. Gabriel Barckin mittauksiin perustuva kaupunkikartta vuodelta. (Lähde: Lilius 980: kuva 8.) rakentaminen tapahtui vanhan 00-luvun asemakaavan pohjalta. Niin 00-luvulla kuin 00-luvullakin Kajaanin kaupunkialue oli harvaan asuttua autiotonttien suuri määrä oli Kajaanille tunnusomainen piirre aina 800-luvun lopulle saakka. Asuttuja tontteja oli molemmilla vuosisadoilla eniten joen varressa ja kaupungin itäpäässä. errattaessa vuosien 59 ja tilannetta havaitaan asutuksen levinneen 00-luvulla samoille paikoille kuin ennen kaupungin vuosina ja tapahtunutta tuhoa. 00-luvulla kaupunkiasutus oli levinnyt laajemmalle alueelle kuin 00- luvulla. 800-luvun alun asututtu alue ei ole paljoa muuttunut sitten vuodesta, ainoastaan tontit ovat jäsentyneet aiempaa säännöllisemmin katujen varsille (Liite.).. äkiluvun antama kuva 00-luvun asutuskehityksestä Kajaanin kaupungin tontti- ja rakennuskannasta kertovat vanhimmat kuvalliset esitykset (vuosilta 59 ja ) kuvaavat väestömäärältään suurin piirtein samankokoista kaupunkia. uoden henkikirjaväkiluku oli 5 ja vuoden henkikirjaväkiluku. äestönlaskussa tapahtuneiden muutosten takia näiden vuosien välisen todellisen väestömuutoksen ero on pienempi kuin numerot antavat ymmärtää. Kaupungin väkiluku oli 00-luvun lopulla kuitenkin huomattavasti suurempi kuin vanhimpien kaupungin ra-

16 0 kennettua alaa kuvaavien esitysten aikana (taulukko ). Tämän takia isoavihaa vanhemman kaupunkialueen rakennustiheys on oletettavasti ollut suurempi kuin vuoden 59 piirroksen ja vuoden kaupunkikartan antama kuva. sonvihan jälkeen kaupunki jälleenrakennettiin tuhoa edeltäneen asemakaavan pohjalta. aikuttaisi todennäköiseltä, että vuoden 59 piirroksen lisäksi myös vuoden kaupunkikartan kuvaamat rakennetut alueet ovat olleet rakennettuja jo ennen isoavihaa. Asuinrakennuksia on saattanut olla tätäkin tiheämmässä. Tiedot autiona olevista tonteista antavat tietoja kaupungin rakentamisesta. uoden kartassa olevista :sta tontista on ollut autiona. Koska vanhan kaupunkialueen sisällä on runsaasti alueita, joiden isoavihaa vanhemmasta rakennuskäytöstä ei ole täyttä varmuutta ja jotka kuuluvat arkeologisesti mielenkiintoisiin kaupunkialueisiin, liitteeseen on kerätty tontit joiden isoavihaa edeltänyt rakennuskäyttö ei selviä kuvallisista lähteistä. Käytännössä nämä ovat tontteja, joiden alueelle ei ole merkitty rakennuksia vuoden 59 perspektiivipiirroksessa. uoden kaupunkikartan tontit, joiden alueella ei ole ollut asutusta vuoden 59 perspektiivipiirroksen mukaan, ovat myös merkittynä liitteeseen siitä huolimatta, että näiden tonttien rakennuskäyttö jo ennen isoavihaa on hyvin todennäköistä. uosi äkiluku Selite 5 henkikirjaväkiluku 9 5 henkikirjaväkiluku 5 henkikirjaväkiluku 8 henkikirjaväkiluku 9 henkikirjaväkiluku 95 8 henkikirjaväkiluku 9 henkikirjaväkiluku 0 8 henkikirjaväkiluku 9 henkikirjaväkiluku henkikirjaväkiluku Taulukko. Kajaanin väestömäärän kehitys 00-luvun loppupuolelle. Kajaanin ja koko Kainuun väestömäärä kasvoi voimakkaasti 80- ja 90- luvuilla ennen vuoden 9o-luvun loppupuolen katovuosia.. Tulipalot 800-luvun alkupuolelle Kajaanin ensimmäinen tulipalo tapahtui Suuren Pohjan sodan aikana ns. sarkasodassa vuonna. Tuolloin kaupungin eteläpuoli tuhoutui palossa. Sodan pyörteissä kaupungin rakennuksia purettiin vuonna 5 ja puuaines käytettiin linnan puolustusvarustusten vahvistamiseen. Tuho täydentyi vielä linnan piirityksen aikana vuonna, jolloin venäläiset tuhosivat linnaa lähimpänä olleet säilyneet korttelit ja polttivat kirkon. Uudenkaupungin rauhan () jälkeen asutus palasi vähitellen Kajaaniin. Seuraavan kerran tuli teki tuhojaan kaupungissa heinäkuun.pnä 5, kun tuli tuhosi kolmannes- KA 9 (läänintilit ), s. 9-. Samassa lähteessä mainitaan myös ko. hetkenä Kajaanissa olleen 5 taloutta.

17 sa korttelissa yhteensä yhdeksän rakennusta 8. uoden 80 kesäkuun 8.pnä tapahtui suurpalo, jossa toisessa korttelissa valloilleen päässyt tuli tuhosi yhteensä rakennusta. Tulipalossa tuhoutuneesta omaisuudesta on luettelo, joka antaa hyvän kuvan 800- luvun alun kajaanilaistalosta.. Aikaisemmat arkeologiset tutkimukset anhan Kajaanin keskustan alueella ei ole tehty kuin yksi varsinainen arkeologinen kaivaus vuonna 998, jolloin Raatihuoneentoria muutettaessa kävelykaduksi työmaan valvonta muuttui kaivaukseksi kaivannoista paljastuttua puurakenteita. Torin itä- ja länsikulmasta löytyi hirsirakenteista kadunpohjaa, pohjoiskulmasta löytyi pari hirsirakennuksen pohjaa sekä nuoremman rakennuksen kivijalkaa (Kuva.). Puurakenteet olivat aikaisempien rakennustöiden tuhoamia. Torin länsikulmasta löytyi huonosti säilynyt rakennuksen pohja. Lisäksi löytyi kaksi kaivoa. Raatihuoneentorin löytöaineisto ajoittuu alustavasti pääosin 00- ja 800-luvuille. Torin pohjoiskulman rakennusten pohjien alimmista kerroksista löytyi muutama 00-luvun lopun raha, mikä mahdollistaa myös rakennusten ajoittumisen 00-luvulle. 9 Kuva. Raatihuoneentorin vuoden 998 muutostöiden yhteydessä tutkitut rakenteet ovat jäänteitä hirsipäällysteisestä kadusta ja talonpohjista. Luonnoskartan on piirtänyt J.P. Joona. 8 Kihlakunnan kirjurin Jacob Elvingin talon rakennukset syttyivät tuleen kolmannen korttelin tontilla n:o 8. Elvingin viisi rakennusta ja naapuritontin kaupunginviskaali Henric Ridellin neljä rakennusta paloivat. Kyseessä oli mahdollinen tuhopoltto. 9 Historiallisen ajan hankerekisteri, päivitys..998 Marianna Niukkanen; Raatihuoneentorin vuoden 998 kaivausten kenttätyöjohtajan Juha-Pekka Joonan sähköpostiviesti.. 00.

18 Raatihuoneentorin alueella puhtaiden täytemaiden (hiekka ja sepeli) paksuus vaihteli eri alueilla hieman yli metristä kahteen metriin. Torialuetta oli selvästi tasoitettu; vanhan maanpinnan kerrokset oli kuorittu pois ja korvattu hiekalla. Alueelta ei löytynyt selviä palokerroksia. Torin pohjoiskulman rakennusten pohjien kivijalkojen pinnat olivat noin metrin kadun pinnan alapuolella. Taidemuseon vieressä Linnankadulta havaitun rakenteen alushirret olivat noin,5- metriä kadun pinnan alapuolella. 0 Aiempia havaintoja Kajaanin vanhan kaupunkialueen rakennusjäänteistä on vanhan raatihuoneen tontilta (tontti --). A. Sinisalon vuonna 95 tekemässä tarkastuskäynnissä löydettiin tontin välikadun puoleisen reunan keskikohdilta kaivo, jonka ylimmät rakennustöissä säilyneet rakenteet tukivat noin kolmen metrin syvyydestä. Tontilla oli myös jäänteitä muista hirsirakennelmista, mutta mahdolliset rakennusjäänteet olivat tuhottu kaivinkoneella ennen Sinisalon saapumista paikalle. Rakennusjäänteitä on löydetty myös Teppananmäeltä linnan pohjoispuolelta. N. Cleve tutki paikalla toukokuussa 950 nykyisen Ahontien rakennustöissä esiin tulleen hirsisen talon pohjan. Rakennuksesta oli säilynyt kolme hirsikertaa, joista ylin oli noin 80 cm maanpinnasta. Peruskivettömästä hirsirakenteesta ei saatu talteen löytöjä (ei ainakaan mainita), joten rakenteen ajoitus jää avoimeksi. Hirsirakenteen löytöpaikka sijaitsee oletettavasti nykyisen Ahontien kaakon puoleisella penkereellä, noin 0 m Ahontien ja Kuurnantien risteyksestä joelle päin. Hirsirakennus saattaa olla linnan joen pohjoisrannalla sijainneita rakennuksia (ks. Kuva ). Kaupunkiin vankasti sidoksissa olevasta Kajaanin linnasta on runsaasti löytöjä, joista suurin osa on saatu talteen 90-luvun restauroinnin yhteydessä. Löytöaineisto koostuu valitettavasti pääosin vain metalliesineistä. Ensimmäinen puhtaasti arkeologinen tutkimus tehtiin linnassa kesäkuussa 00 kaupunkiarkeologisen inventoinnin yhteydessä. Linnan koekaivausten perusteella linnan kulttuurikerrokset ovat lähes täysin tuhoutuneet 90-luvun restauroinnin yhteydessä. 5. Katu-, tori- ja puistoalueet aikka Kajaanissa on perustamisesta lähtien ollut ruutuasemakaava, nykyisten katujen paikoilla on ainakin ollut vanhoihin tontteihin liittyviä kerrostumia (Liite 5.). Tämä johtuu alkuperäisen korttelikoon pienentymisestä nykykyisen älikadun syntyessä halkaisemaan alkuperäisiä nykyisten Kauppakadun ja Brahenkadun välisiä kortteleita. Toinen alkuperäinen korttelirivi on ollut myös nykyistä leveämpi; 00-luvun Kauppakadun lounaispuolen korttelit ulottuivat oletettavasti nykyisen Pohjolankadun lounaisreunalle. Toinen alkuperäinen korttelirivi pieneni nykyisen kokoiseksi isonvihan jälkeisessä kaupungin uudelleen rakentamisessa. älikadun ja Pohjolankadun vanhimmat kerrostumat ovat isoavihaa vanhemmalta ajalta. Kerrostumiltaan mielenkiintoista aluetta on myös Brahenkadun pohjoisosa, Linnankadun ja ravintola Siriuksen välinen katualue, jonka alue on ollut tonttimaata ainakin isonvihan jälkeen, mutta mahdollisesti myös jo ennen isoavihaa. Kulttuurikerrosten lisäksi kaikilta katualueilta olisi ainakin teoriassa mahdollista löytää jäänteitä kirjallisissa lähteissä mainituista ja Raatihuoneentorilla kaivauksissa havaituista hirsirakenteisista kadunpohjista. 0 Raatihuoneentorin vuoden 998 kaivausten kenttätyöjohtajan Juha-Pekka Joonan sähköpostiviesti Mökkönen 00.

19 Katualueiden kerrostumat ovat kuitenkin pääosin tuhottuja. Kajaanin katu- ja torialueiden alkuperäinen silttimoreeninen pohjamaa on poistettu lähes kaikilta keskustan alueilta. 90- ja 90-lukujen vaihteessa aloitettu katualueiden uudelleenpohjustus on saatu loppuun 990-luvulla. Raatihuoneen torin uudistus (998) oli viimeinen ydinkeskustan uudelleenpohjustettava alue. Tutkimusalueen katujen pohjustöissä kadun pinnan taso on pidetty paikallaan. Toimenpiteessä koko katualue on avattu ja pohjan maa-aines on vaihdettu noin kahden metrin paksuudelta. Tutkimusalueella ainoan poikkeuksen tästä tekee Pohjolankatu ympäristöineen, missä uusi pohjustus on tehty tuomalla paikalle uutta maata (osittain vastaava tilanne myös Brahenkadulla?). Lisäksi on syytä muistaa, että pohjustyöt koskevat vain katualueita. Tontteihin kuuluvilla parkkipaikkaalueilla pohjustöitä ei ole tehty. Liitteissä seurattaviksi katualueiksi on merkittynä Pohjolankadun oletettavasti säilyneiden alueiden lisäksi myös Brahenkadun ja älikadun entisten tonttien alueet. Pohjustustöissä kerrostumiltaan oletettavasti tuhoutuneet Brahenkatu ja älikatu on otettu mukaan sen takia, että ne ovat Pohjolankadun lisäksi ainoita alueita joilta on edes teoriassa löydettävissä isoavihaa vanhempia tonttialueiden kerrostumia. Nykyisistä torialueista ainoa alue, jolla on ollut isoavihaa vanhempia kerrostumia, on Raatihuoneentori. Torialueen kerrostumat ovat oletettavasti nykyisin suurimaksi osaksi tuhoutuneet aluetta muutettaessa kävelykaduksi vuonna 998. Tuolloin torialueen uudistustyöt laajenivat arkeologisesta valvonnasta kaivaukseksi. Nämä olivat ensimmäiset varsinaiset arkeologiset kaivaukset Kajaanin kaupunkialueella. Kajaanin kaupungin rakennusmestari Risto Niskavaaran mukaan torin lounaiskulman parkkipaikka-alueen ja osan esiintymislavan pohjoispuolisen alueen pohjustyöt ovat tekemättä. Rantapuiston alueella on ollut rakennuskantaa 50-luvulta lähtien. Puiston kerrostumat ovat oletettavasti hyvin säilyneitä, Brahenkadun varren kolmea rakennettua tonttia ja Koivukosken 9 valmistuneen voimalan alueita lukuun ottamatta.. Alueiden luokittelu ja luokittelun perusteet Kaikki isoavihaa vanhemman kaupunkialueen tontit jaettiin tutkimuksellisen ja suojeluksellisen mielenkiinnon mukaan kolmeen luokkaan:.) Säilyneet alueet. Tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset ja suojelullisesti arvokkaat alueet. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki alueet, joilla 00-luvun kerrostumat ovat todennäköisesti hyvin säilyneitä. Lisäksi luokkaan kuuluvat tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset alueet, kuten esim. raatihuoneen ympäristö ja porvariston asuinalueet, joiden kerrostumat ovat todennäköisesti kuitenkin osittain tuhoutuneet. Ensimmäisen luokan kohteet tulisi pyrkiä suojelemaan tai tilanteen vaatiessa vapauttaa rakentamiselle tapauskohtaisesti arvioitavalla tutkimuksella..) Todennäköisesti säilyneet tai vain osittain tuhoutuneet alueet. Tutkimuksellisesti mielenkiintoiset ja suojelullisesti arvokkaat alueet. Tähän luokkaan kuuluvat 00-luvun rakennetun kaupunkialueen reuna-alueet, joiden rakennuskäytöstä ei ole täyttä varmuutta. Lisäksi luokkaan kuuluvat 00-luvun kaavoitetun kaupunkialueen osittain tuhoutuneet osat. Myös 00-luvun puolella ison vihan (- ) jälkeen rakennettu kerroksiltaan hyvin tai osittain säilynyt kaupunkialue kuuluu Kajaanin kaupungin rakennusmestari Risto Niskavaara, suullinen tiedonanto..00. bid.

20 toiseen luokkaan. Toisen luokan alueilla maaperään kajoaminen voidaan tehdä joko arkeologin valvonnassa tai sitten alueella on suoritettava koetutkimuksia. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti. ) Tuhoutuneet alueet. Luokkaan kuuluvat vanhan kaupunkialueen ulkopuoliset alueet sekä kaupunkialueen sisältä ne alueet, joiden kerrostumat ovat todennäköisesti jo täysin tuhoutuneet. Maankäyttö kolmannen luokan alueilla ei vaadi arkeologisia tutkimuksia ellei töiden aikana tule vastaan tutkimusta ja dokumentointia vaativia rakenteita tai kerrostumia.. Raportin laatiminen nventointiraportti on tehty Microsoft Access tietokantaohjelmalla työstettyyn tietokantaan. Tietokanta koostuu kolmesta taulukosta: Perustaulukosta, josta selviävät kaikki ensimmäiseen ja toiseen luokkaan kuuluvat tontit kiinteistötunnuksineen (JHS8 mukaisesti 000 kunta, 000 sijaintialue, 0000 ryhmä ja 0000 yksikkö) ja osoitteineen, taulukosta, jossa on lyhyt kuvaus kohteesta ja tonttialueen historiasta sekä Rakennustaulukosta, jossa on lyhyt selvitys tontin rakennuskannasta (rakennukset, rakennusvuosi, perusta ja kellarit). Tässä raportin paperiversiossa tietokannan taulukoista tulostetut raportit ovat liitteinä (Liitteet 8-0). en valokuvat löytyvät myös liitteistä (Liitteet -). Taulukoissa kohteet on järjestetty kiinteistötunnuksen perusteella nousevaan järjestykseen. nventointiraporttiin liittyvät kartat (Liitteet -) on tehty Mapnfo 5.5 ohjelmalla. Pohja-aineistona on käytetty Kajaanin kaupungin tuottamaa numeerista vektoripohjaista asemakaavan pohjakarttaa. Numeerinen kartta oli inventointia tehtäessä suhteellisen hyvin ajan tasalla inventointialueen osalta. 8. nventoinnin tulokset 8. Tutkimuksellisesti mielenkiintoiset alueet Kajaanin kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa käytiin läpi hieman alle viisikymmentä tonttia Kajaanin isoavihaa vanhemmalla kaupunkialueella. Tutkimusalue on tiheästi rakennettua nykyistä keskusta-aluetta. Suurin osa Kajaanin isoavihaa vanhemmista kaupunkikerrostumista on myöhemmän rakentamisen tuhoamaa. Kerrostumiltaan todennäköisesti säilyneistä alueista vain pieni osa on oletettavasti hyvin säilyneitä. Kajaani on ollut vielä pitkälle 800-luvulle hyvin harvaan rakennettu kaupunki, jonka keskustan alueesta suuri osa on ollut peltona ja niittynä. Lisäksi isoavihaa edeltävältä ajalta on olemassa vain yksi kuvallinen lähde, jossa kaupungin sen hetkinen rakennuskanta on esitettynä. Harva rakennustiheys ja karttalähteiden vähäisyys ovat vaikeuttaneet suuresti inventoinnin tekoa. Kartta-aineiston puutteita on pyritty paikkaamaan Kajaanin tarkastelemalla Kajaanin väkiluvun kehitystä ja sen suhdetta kaupungin rakennuskantaa kuvaaviin lähteisiin (ks. Luku.). Taulukossa on esitettynä arkeologisesti mielenkiintoisten alueiden jakautuminen.- ja. luokan alueisiin. Ensimmäisen luokan alueiden korkea pinta-ala johtuu Rantapuistosta, jonka käyttö tonttimaana ennen isoavihaa on oletettavaa muttei täysin varmaa. Kajaanin tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoisten alueiden lukumäärä ja pinta-ala ovat pieniä verrattuna Pohjanlahden rannikon puukaupunkeihin.

21 5 Tontit (kpl) Pinta-ala (ha) Tutkimusalueen pintaalasta (%). Luokka 5,,5. Luokka 5,, yhteensä 0,, Taulukko. Kajaanin kaupunkiarkeologisen inventoinnin tuloksena saatujen tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoisten tonttien määrällinen ja pinta-alallinen jakauma. ja. luokan alueiden kesken. Kaikista. ja. luokan alueilla tehtävistä maaperään kajoavista toimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen Museoviraston rakennushistorian osastoon (p ), josta annetaan tapauskohtaiset toimintaohjeet. Myös Kajaanin keskustan katualueilla tehtävistä rakennustöistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Museovirastoon. 8. Kajaanin kaupunkiarkeologinen potentiaali Kajaanin isoavihaa edeltäneellä ajalla syntyneet kulttuurikerrokset ovat huonosti säilyneitä. Todennäköisesti hyvin säilyneitä. luokan alueita on vain vähän. Koska suurin osa Kajaanin arkeologisesti mielenkiintoisista kerrostumista on jo tuhottu, vielä koskemattomien ja osittain säilyneiden kerrostumien tutkimus ennen lopullista tuhoamista on erityisen tärkeää. 00-luvun Kajaanista ei ole säilynyt yhtään varsinaista mittauksiin perustuvaa kaupunkikarttaa. uoden 59 perspektiivipiirros on ainoa 00-luvun kaupunkia esittävä kuvallinen lähde (ks. Kuva.). Jo pelkästään 00-luvun Kajaanin kaupunkialueen laajuuden tarkempi määritteleminen vaatisi arkeologisia tutkimuksia. Raatihuoneentorin vuoden 998 kaivausten ollessa vielä raportointivaiheessa löydettyjen kulttuurikerrosten paksuudesta ei ole vielä tietoa. Rakenteiden päällä olleen myöhemmän puhtaan täytemaakerroksen paksuus vaihteli noin - metrin välillä. Raatihuoneentorin alueelta tehtyihin havaintoihin kerrostumista ja niiden syvyyksistä nykyiseen maanpintaan vaikuttavat kuitenkin paikalla tehdyt havainnot tasauksen yhteydessä tehdystä vanhojen pintakerrosten poistosta. Suurvalta-ajalla (-) Sisä-Suomeen perustettiin ensimmäiset kaupungit, joista Kajaani oli sijainniltaan pohjoisin. Muut suurvaltakaudella sisämaahan perustetut kaupungit ovat Hämeenlinna, Lappeenranta, Savonlinna, Kuopio ja Brahea. Näistä nykyisen Lieksan alueella sijainnut Brahea ja Kuopio lakkautettiin jo 00-luvun loppupuolella. Sisä-Suomen pohjoisimpana kaupunkina Kajaanin materiaalinen kulttuuri ja rakennustyyli ovat varmasti poikenneet muista sisämaan ja rannikon kaupungeista. Tämä osa menneestä kulttuurista on mahdollista tavoittaa vain arkeologian avulla. 9. Asemakaavan rakennusoikeudet ja suojellut rakennukset nventointialueen voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja alue on raportin laatimishetkellä asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. soavihaa vanhempi kaupunkialue on nykyisen keskustan kanssa samalla paikalla, joten alueen rakentamisen

22 tehokkuus on korkea (tehokkuus,0-,5). Tulevaisuudessa tonttien vielä tyhjät alueet tullaan oletettavasti rakentamaan täyteen. Käytännössä alueen rakennustehokkuus on jo nykyisin korkea ja rakentamattomia tontteja ja alueita on enää vain vähän. nventointialueen ainoa rakennussuojelulailla suojeltu kohde on Raatihuone. altakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä alueella edustavat Kauppakadun funkkistalot, Raatihuoneentori ja Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus, jota tutkimusalueella edustaa Rantapuiston alue Yhteenveto - Moderni kaupunkirakentaminen tuhonnut suurimman osan kerrostumista kaikki säilyneet kerrostumat erityisen mielenkiinnon kohteena. Säilyneet kerrostumat rakentamattomilla alueilla. - anhimmat rakennusten ja tonttien sijainnista kertovat lähteet ovat vuoden 59 perspektiivipiirros ja vuoden Barckin kaupunkikartta. Molemmat lähteet kuvaavat väestömäärältään kaupunkia, joka on ollut 00-luvun lopun Kajaania pienempi. 00-luvun kaupunkialue on ollut 00-luvun, isonvihan (-) jälkeistä kaupunkialuetta laajempi ja oletettavasti myös rakennustiheydeltään tiiviimpi. - Alkuperäisen ruutuasemakaavan korttelikoko pienentynyt Pohjolankadun alueelta odotettavissa 00-luvun tonttien kerrostumia. älikadun 00- luvun kerrostumat ovat todennäköisesti täysin uudelleenpohjustöissä tuhoutuneita. Helsingissä Teemu Mökkönen Suullinen tiedonanto. Kajaanin kaupunginarkkitehti rmeli Hanka Museovirasto, RKY000 tietokanta.

23 Liite Peruskarttaote Peruskarttapohjalle ei hankittu julkaisulupaa

24 50 m Kajaaninjoki 0W Puutavarantie 9, P kt L Brahenkatu L L Kauppakatu 0 0P P Toripuisto G Kauppatori Kauppakatu Lönnrotinkatu Kalevankatu 5 L 0 L 8 9 Pohjolankatu 0 5 0W Kyynaspuisto,5, Rantapuisto 0 5 älikatu Koivukoskenkatu Kirkkokatu 8 L 9 älikatu Kauppakatu 9 5 9, 0P Kajaaninjoki Kyynaspuisto P Linnankatu 0 0,5 9, P 0 0 Linnankatu Brahenkatu P 5 5 Ämmänkoskenkatu K Sissikatu Kirkkopuisto P 0 0 äinämöisenkatu L Pohjolankatu 5 L Liite KAJAAN nventointialueen rajaus Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00 = nventointialueen raja = Korkeuskäyrät Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu

25 Liite. 0,5 9, P 0 LNNA 9, 0P L 5 Sissikatu Pohjolankatu K 9 5 L 8 9 Ämmänkoskenkatu Kauppakatu 5 8 Kirkkopuisto P 5 älikatu 0 0 Pohjolankatu 0 Brahenkatu Linnankatu 0 Kauppakatu P 9 L Linnankatu Kirkkokatu älikatu 5 L P L Koivukoskenkatu 5 Kajaaninjoki Brahenkatu L 0 Rantapuisto P Kyynaspuisto 9, 0W Kyynaspuisto 0P,,5 Kajaaninjoki 0W Puutavarantie äinämöisenkatu 0 5 kt Kauppatori Toripuisto P L G Lönnrotinkatu Kauppakatu L 50 m 5 Kalevankatu KAJAAN uoden 59 perspektiivipiirros Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00 Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu = t = Rakennukset = Julkiset rakennukset (Kirkko ja tullituvat) = Silta = Rantaviiva

26 Liite. 0,5 9, P 0 9, 0P L 5 Sissikatu Pohjolankatu K 9 5 L 8 9 Ämmänkoskenkatu Kauppakatu 5 8 Kirkkopuisto P 5 älikatu 0 0 Pohjolankatu 0 Brahenkatu Linnankatu 0 Kauppakatu P 9 L Linnankatu Kirkkokatu älikatu 5 L P L Koivukoskenkatu 5 Kajaaninjoki Brahenkatu L 0 Rantapuisto P Kyynaspuisto 9, 0W Kyynaspuisto 0P,,5 Kajaaninjoki 0W Puutavarantie äinämöisenkatu 0 5 kt Kauppatori Toripuisto P L G Lönnrotinkatu Kauppakatu L 50 m 5 Kalevankatu KAJAAN uoden kartta Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00 Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu = Tontit = Pellot = Niityt = Kirkko = Silta = Rantaviiva

27 Liite. 0,5 9, P 0 9, 0P L 5 Sissikatu Pohjolankatu K 9 5 L 8 9 Ämmänkoskenkatu Kauppakatu 5 8 Kirkkopuisto P 5 älikatu 0 0 Pohjolankatu 0 Brahenkatu Linnankatu 0 Kauppakatu P 9 L Linnankatu Kirkkokatu älikatu 5 L P L Koivukoskenkatu 5 Kajaaninjoki Brahenkatu L 0 Rantapuisto P Kyynaspuisto 9, 0W Kyynaspuisto 0P,,5 Kajaaninjoki 0W Puutavarantie äinämöisenkatu 0 5 kt Kauppatori Toripuisto P L G Lönnrotinkatu Kauppakatu L 50 m 5 Kalevankatu KAJAAN uoden 80 kartta Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu = Tontit = Pellot ja niityt = Kirkon alue = Silta = Rantaviiva Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00

28 Liite 0,5 9, L 0 Kajaaninjoki P P K , W L Rantapuisto P L 0 0 L Kajaaninjoki 5 5 L L P 0 Toripuisto 5 kt P Kauppatori G Sissikatu Pohjolankatu 50 m Kauppakatu äinämöisenkatu P Ämmänkoskenkatu Kirkkopuisto L älikatu Pohjolankatu 0 Linnankatu Brahenkatu 8 0 L Kauppakatu 9 Linnankatu 5 Kirkkokatu älikatu Koivukoskenkatu Kalevankatu Lönnrotinkatu Brahenkatu 9, Kauppakatu 0P Kyynaspuisto,5 0W 0P Puutavarantie Kyynaspuisto, KAJAAN Kunnallistekniikka Putkilinjat sekä niihin liittyvät venttiilit ja kaivot Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu = Runkoviemäri-jäte = Hulevesiviemäri-sade = Talousvesijohto-talous Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00

29 Liite 5. 0,5 9, P 0 9, 0P L 5 Sissikatu Pohjolankatu K 9 5 L 8 9 Ämmänkoskenkatu Kauppakatu 5 8 Kirkkopuisto P 5 älikatu 0 0 Pohjolankatu 0 Brahenkatu Linnankatu 0 Kauppakatu P 9 L Linnankatu Kirkkokatu älikatu 5 L P L Koivukoskenkatu 5 Kajaaninjoki Brahenkatu L 0 Rantapuisto P Kyynaspuisto 9, 0W Kyynaspuisto 0P,,5 Kajaaninjoki 0W Puutavarantie äinämöisenkatu 0 5 kt Kauppatori Toripuisto P L G Lönnrotinkatu Kauppakatu L 50 m 5 Kalevankatu KAJAAN Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset alueet Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00 =.luokka =.luokka = Seurattavat katualueet = nventointialueen raja

30 Liite 5. P 0 Sissikatu Pohjolankatu K Kauppakatu Ämmänkoskenkatu älikatu 0 Brahenkatu Linnankatu 0 P 9 L Linnankatu Kirkkokatu 5 Kirkkopuisto KAJAAN Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset alueet nventointialueen pohjoisosa Ei mittakaavassa Museovirasto/RHO/T.Mökkönen Kauppakatu 8 L Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu älikatu =.luokka =.luokka = Seurattavat katualueet = nventointialueen raja

31 älikatu 0 Linnankatu 8 0 Liite L Kirkkokatu Rantapuisto 9, 0W Brahenkatu 0 8 älikatu L P 0 Kauppakatu L Koivukoskenkatu 5 L 5 0 Kajaaninjoki 0W,5 Pohjolankatu Toripuisto kt Kauppatori P G Lönnrotinkatu Kauppakatu KAJAAN Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset alueet nventointialueen eteläosa Ei mittakaavassa Museovirasto/RHO/T.Mökkönen 00 Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu =.luokka =.luokka = Seurattavat katualueet = nventointialueen raja

32 Liite 0,5 9, P 0 9, 0P L 5 Sissikatu Pohjolankatu K 9 5 L 8 9 Ämmänkoskenkatu Kauppakatu 5 8 Kirkkopuisto P 5 älikatu 0 0 Pohjolankatu 0 Brahenkatu Linnankatu 0 Kauppakatu P 9 L Linnankatu Kirkkokatu älikatu 5 L P L Koivukoskenkatu 5 Kajaaninjoki Brahenkatu L 0 Rantapuisto P Kyynaspuisto 9, 0W Kyynaspuisto 0P,,5 Kajaaninjoki 0W Puutavarantie äinämöisenkatu 0 5 kt Kauppatori Toripuisto P L G Lönnrotinkatu Kauppakatu L 50 m 5 Kalevankatu Pohjakartta Kajaanin kaupungin mittauspalvelu KAJAAN Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset isoavihaa vanhemman rakennuskäytön suhteen epävarmat alueet Museovirasto/RHO/ T.Mökkönen 00 = Tontilla ei asutusta vuoden 59 perspektiivipiirroksessa = Tontilla ei asutusta vuosien 59 perpspektiivipiirroksessa eikä vuoden kaupunkikartassa = nventointialueen raja

33 Kajaanin kaupunkiarkeologinen inventointi Kohdeluettelo 00 Liite 8 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite älikatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) /5/0 /5/0 /5/0 numero 05 numero 05 numero 05 numero Katuosoite Brahenkatu 0, Linnankatu 8 ja älikatu 9 /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) numero Katuosoite Linnankatu 5, Brahenkatu 8 ja älikatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu ja välikatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite älikatu 5 /5/0 numero 05 numero Liite 8 Sivu /

34 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu 0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) /5/0 /5/0 Katuosoite Brahenkatu 8 ja välikatu 9 /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite älikatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) /5/0 Katuosoite Brahenkatu ja välikatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite älikatu 5 ja brahenkatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu ja välikatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu ja välikatu /5/0 numero 05 numero 05 numero 05 numero 05 numero 05 numero 05 numero 05 numero Liite 8 Sivu /

35 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Kauppakatu 9 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Kauppakatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) /5/0 /5/0 numero 05 numero 05 numero Katuosoite Kauppakatu 5, älikatu ja Kirkkokatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Kauppakatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) /5/0 Katuosoite älikatu 8 ja linnankatu /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) numero 05 numero 05 numero Katuosoite Ämmänkoskenkadun ja kauppakadun kulma /5/0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) //0 numero 05 numero 05 Katuosoite Kauppakatu, Pohjolankatu // Liite 8 Sivu /

36 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Linnankatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) //0 numero 05 numero Katuosoite Pohjolankatu, Kirkkokatu, kauppakatu 8 //0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Kauppakatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) //0 Katuosoite Pohjolankatu b //0 Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Brahenkatu Kiinteistötunnus KAJAAN (Kajana) Katuosoite Rantapuisto //0 //0 //0 numero 05 numero 05 numero 05 numero 05 numero Liite 8 Sivu /