Miksi keskittyä naisten omistamiin yrityksiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi keskittyä naisten omistamiin yrityksiin?"

Transkriptio

1 1 Johdanto Vain murto-osa yhteiskunnassa tapahtuvasta rikollisuudesta kanavoituu poliisin tilastoihin tai muihin virallisiin rekistereihin. Tämä havainto on yksi kriminologisen tutkimuksen parhaiten todennetuista tuloksista. Kotimaiset kyselytutkimukset osoittavat, että kansalaiset ilmoittavat poliisille vain noin 15 % sellaisista heihin kohdistuneista väkivaltatapauksista, jotka sisältävät vähintään yhden lyömisen (Heiskanen, Sirén ja Aromaa 2004, 23). Tilasto, jonka mukaan Suomessa tuli vuonna 2002 poliisin tietoon kaikkiaan pahoinpitelyrikosta (Tilastokeskus 2004, 26) on monessa suhteessa hyödyllinen tieto, mutta se ei anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka monta pahoinpitelyä maassamme todella tapahtui. Vakiintunut tapa arvioida piilorikollisuuden määrää on laatia kyselyitä, joissa vastaajia pyydetään raportoimaan heihin kohdistuneita rikoksia tai niihin rinnastettavia tekoja. Tällainen menetelmä on havaittu verrattain luotettavaksi tavaksi tuottaa rikollisuutta koskevia tunnuslukuja. Yhdysvalloissa lähestulkoon kaikki kotitaloudet (yli 95 %), jotka valikoituvat kansallisen uhrikyselyn piiriin, suostuvat haastateltaviksi (O Brien 1995, 63). Suomessa vastaavia tietoja on kerätty eri aikoina vuodesta 1980 pääasiassa puhelinhaastattelujen avulla (Heiskanen, Aromaa, Niemi ja Sirén 2000). Vuoden 2003 Turvallisuuskyselyn vastausprosentti oli 81 (Heiskanen, Sirén ja Aromaa 2004, 27). Tämäkin on verrattain korkea luku, mikä osoittaa, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan omia uhrikokemuksiaan koskeviin kysymyksiin. Uhritutkimukset antavat hyvän käsityksen esimerkiksi siitä, kuinka monta ihmistä joutuu ryöstön kohteeksi yhden vuoden aikana, tai onko perheväkivalta kasvanut tai vähentynyt parin viime vuosikymmen aikana. Mutta koska nämä aineistot kuvaavat pelkästään yksittäisten kansalaisten tai kotitalouksien tilannetta, uhrikyselyt eivät kykene antamaan harhatonta arviota virallisten tilastojen ulottumattomissa olevan rikollisuuden määrästä. Keskeisin syy on se, että suuri osa rikollisesta toiminnasta, erityisesti omaisuusrikoksista, kohdistuu yrityksiin tai muihin yhteisöihin, jotka eivät ole edustettuina kansallisen tason uhrikyselyissä (O Brien 1995, 65). Esimerkiksi kaikki myymälävarkaudet jäävät yksilötason uhritutkimusten ulkopuolelle. Kotimaisen aineiston perusteella on arvioitu, että yli puolet omaisuusrikoksista kohdistuu erilaisiin yhteisöihin, pääasiassa yrityksiin (Laitinen, Virta & Aromaa 1995, 4). Yksi tapa paikata tätä puutetta on toteuttaa uhrikyselyitä siten, että yksittäisten kansalaisten tai kotitalouksien asemesta tutkimuksen kohteeksi valitaan edustava joukko yksityisiä yrityksiä, julkisia yhteisöjä ja muita organisaatioita. Kansainvälisten esikuvien mukaisesti (van Dijk 1997; Walker

2 2 1995) kotimaiset tutkijat ovat yrittäneet useamman kerran käynnistää Suomessa kansallisen yritysuhrikyselyn, mutta toistaiseksi tämä hanke on kariutunut rahoituksen puutteeseen. Maassamme on kuitenkin tehty muutamia alueellisia tutkimuksia, joiden kohteena on yrityksiin kohdistuva rikollisuus ja muut yritysten turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Viimeisin tällainen kysely tehtiin Suomen Yrittäjien (SY) toimeksiannosta (Holm, Pankka, Toivonen, Tykkyläinen & Virén 2000). Tutkimuksen kohteena olivat pienet ja keskisuuret SY:n jäsenyritykset Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoen seudulla (N=895). Toisena esimerkkinä kotimaisesta tutkimuksesta on syytä mainita Ahti Laitisen ja Kauko Aromaan kysely vuodelta 1993, jossa kartoitettiin Turun ja Porin läänissä sijaitsevien yritysten uhrikokemuksia (N=115). Molemmat näistä tutkimuksista osoittavat, että suuri osa yrityksiin kohdistuvista rikoksista jää virallisten tilastojen ulottumattomiin. Esimerkiksi vain noin puolet vuoden aikana tapahtuneista varkauksista ilmoitetaan poliisille (Aromaa & Laitinen 1994, 31; Holm ym. 2000, 8). Tässä raportoitavan tutkimuksen kohteena ovat naisyrittäjät; tarkemmin ottaen sellaiset yritykset, jotka ovat Yrittäjänaisten Keskusliiton (YNKL) paikallisyhdistysten jäseniä. Tutkimusta voidaan pitää täydennyksenä siihen pieneen kirjallisuuteen, joka pyrkii paikkaamaan kansallisen yritysuhritutkimuksen puutteesta johtuvaa aukkoa suomalaisessa kriminologiassa. Naisyrittäjiin keskittyvä tutkimus lienee ensimmäinen maantieteellisesti kattava yritysuhritutkimus maassamme. Toinen tämän tutkimuksen erityispiirre on tietysti se, että tutkimuksen kohteena ovat yksinomaan naisten omistamat yritykset. Miksi keskittyä naisten omistamiin yrityksiin? Suuri osa näistä yrityksistä on pieniä vähittäismyyntiin tai asiakaspalveluun erikoistuneita liikkeitä, joiden toimipisteet sijaitsevat usein katutasolla ja joissa työskentelee verrattain pieni määrä ihmisiä, monasti vain yksi nainen. Vaatemyymälät, parturi-kampaamot ja kahvilat ovat esimerkkejä tämän tyyppisistä yrityksistä. Niitä voidaan pitää poikkeuksellisen otollisina rikosten kohteina. Katutasossa sijaitseviin liikkeisiin on helppo tulla ja mennä; niissä liikkuva käteinen raha saattaa houkutella paikalle rikoksentekijöitä, jotka hakevat nopeaa taloudellista hyötyä esimerkiksi huumeiden käytön rahoittamiseksi. Yhden tai kahden naistyöntekijän valvonnassa oleva tila saatetaan mieltää helpommaksi kohteeksi kuin esimerkiksi miesvaltainen autokorjaamo. Näistä samoista syistä johtuen pienissä naisyrityksissä työskentelevät henkilöt saattavat valikoitua keskimääräistä useammin seksuaalisen tai muun väkival-

3 lan kohteiksi. Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan varsinkin yksinyrittävät naiset tuntevat avuttomuutta ja ahdistusta kohdatessaan työssään tilanteita, jotka saattavat kehittyä väkivaltaisiksi (Yrittäjänaisten Keskusliitto 2003). Näihin riskeihin viitaten YNKL on käynnistänyt turvallisuusohjelman, jonka tarkoituksena on opastaa naisyrittäjiä ennakoimaan yritystoimintaan liittyviä turvallisuusriskejä, tarjota heille valmiuksia estää rikoksia ja minimoida niistä koituvia vahinkoja. Projektin yhteydessä on myös tarkoitus kerätä tietoja yrityksiin liittyvistä väkivaltatilanteista ja julkaista aiheeseen liittyvä turvapaketti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laatima kysely tukee omalta osaltaan tämän hankkeen valmistelua. YNKL on myös saanut taloudellista tukea Oikeusministeriön alaiselta Rikostorjuntaneuvostolta. Tämän raportin päätarkoituksena on kuvata YNKL:n jäsenyrityksille suunnatun turvallisuuskyselyn perustuloksia. Seuraavassa luvussa selostetaan käytettävissä olevan tutkimusaineiston luonnetta sen laatua ja rakennetta. Tämän jälkeen esitellään rikollisuutta ja turvattomuutta koskevat tulokset koko aineiston osalta. Mahdollisuuksien mukaan näitä tietoja verrataan aiempien uhritutkimusten tuloksiin. Tämän avulla voidaan selvittää, missä määrin naisyrittäjien turvallisuus eroaa muiden yrittäjien ja muiden naisten tilanteesta. Tutkimuksessa on kerätty runsaasti tietoja sellaisista yritysten toimintaan ja niiden ympäristöön liittyvistä tekijöistä, joilla saattaa olla merkitystä uhrikokemusten kannalta. Raportin neljännessä luvussa seulotaan esiin olosuhteita ja ominaisuuksia, jotka parhaiten selittävät uhrikokemusten välisiä eroja erilaisten yritysten välillä. Raportin viimeisessä luvussa pohditaan tutkimuksen tuloksia rikostorjunnan näkökulmasta. Tässä raportoitavan kyselyn tulokset koskevat siis tilannetta ennen kun YNKL:n turvallisuusohjelma käynnistettiin. Hanketta ohjaava tutkimussopimus sisältää mahdollisuuden uusia vastaava kysely sen jälkeen kun ohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu kentällä. Sikäli kun ennen-jälkeen kyselyt ovat keskenään vertailukelpoiset, niiden avulla voidaan arvioida turvallisuusohjelman vaikutuksia naisyrittäjien rikoskokemuksiin. 3

4 2 Aineisto YNKL:n julkaisee aikakauslehteä nimeltään Yrittäjänainen. Lehden levikki on noin , mistä noin koostuu YNKL:n jäsenistä; loput ovat etupäässä institutionaalisia tilaajia. Lehden jäsentilaajia koskeva osoitetiedosto on ainoa systemaattinen YNKL:n jäsenistöä koskeva rekisteri. Tämän johdosta naisyrittäjien turvallisuuskokemuksia mittaava kysely postitettiin vuoden 2003 viimeisimmän Yrittäjänainen-lehden välissä. Tämä lehti saapui vastaajille joulukuun alussa. Vastauslomakkeet saapuivat YNKL:n toimistoon vuodenvaihteen molemmin puolin. Helmikuun loppuun mennessä vastauksia oli saapunut 430 kappaletta. Tämä joukko muodostaa tutkimuksen aineiston. Kun otetaan huomioon, että lomakkeita postitettiin kappaletta, vastausten määrää voidaan pitää sangen alhaisena: vain 7 % kaikista teoreettisesti mahdollisista vastaajista osallistui tähän kyselyyn. On kuitenkin otettava huomioon, että käytettävissä ei ole tietoa siitä kuinka moni yrittäjä tutustui kyseisen lehden sisältöön, ja kuinka moni heistä noteerasi lehden väliin liitetyn kyselyn. (Kyselyä tosin mainostettiin lehden etusivulla, ja vastauksia houkutellakseen YNKL ilmoitti lomakkeen kannessa arpovansa kahden hengen kylpylämatkan kaikkien kyselyyn osallistuvien yrittäjien kesken.) Kysymys tämän otoksen edustavuudesta on ongelmallinen jo pelkästään sen vuoksi, että puutteellisten rekisteritietojen vuoksi on mahdotonta arvioida kuinka hyvin YNKL:n jäsenistö edustaa kaikkia Suomen naisyrittäjiä. Ei siis ole lainkaan selvää, että edes kaikkia tilaajaa koskeva tutkimus olisi edustava suhteessa tähän populaatioon. (Tällainen aineisto olisi luonnollisesti edustava suhteessa YNKL:n jäsenistöön.) Samasta syystä tutkimuksessa ei voida arvioida kuinka hyvin tämä 430 yrityksen joukko muistuttaa YNKL:n jäsenistöä. Vastausprosentin pienuus ei automaattisesti merkitse sitä, että otos olisi epäedustava: on mahdollista, että yrittäjät jättivät vastaamasta kyselyyn tasaisesti kaikista eri ryhmistä tai yritystyypeistä. Tämä kysely on kuitenkin toteutettu tavalla, joka ei anna varmuutta siitä, että käytettävissä oleva aineisto olisi edustava otos YNKL:n jäsenistöstä saati sitten kaikista naisten omistamista yrityksistä Suomessa. Alempana esitellään tietoja siitä, minkälaisia yrityksiä tämän kyselyn piirin kuuluu. Näiden tietojen valossa näyttää siltä, että haaviin on tullut varsin monipuolinen näyte erityyppisiä ja -kokoisia yrityksiä ympäri Suomea. Tällainen aineisto tarjoaa hyvän tilaisuuden tutkia naisten omistamien yrityksen turvallisuuteen ja rikoksentorjuntaan liittyviä kysymyksiä.

5 5 Kyselyyn osallistuneet yritykset Yritykset, joissa on korkeintaan kaksi työntekijää muodostavat enemmistön (56 %) tämän kyselyn piiriin tulleista naisyrityksistä. Valtaosassa (75 %) näissä yrityksissä on alle viisi työntekijää. Joukossa on kuitenkin muutama verrattain suuri työnantaja. Suurin kyselyyn osallistunut yritys työllistää 70 henkilöä. Taloudellisen tuotannon kannalta suurimman yrityksen liikevaihto on 2,5 miljoona euroa; yritysten keskimääräinen (mediaani) liikevaihto on euroa. Työntekijöiden määrällä lienee merkitystä yrityksen turvallisuudelle. Erityisesti yksin työskentelevillä yrittäjillä saattaa olla korkea riski joutua rikoksen uhriksi. Naisyrittäjien tilanteessa on syytä tarkastella henkilökunnan määrän ohessa sitä, kuinka monessa yrityksessä työskentelee miehiä. Kuten edellä todettiin, miesten läsnäolo saattaa ehkäistä ainakin sellaisia rikoksia, jotka edellyttävät väkivaltaista pakottamista Kaikki yritykset Vain naisia töissä Yritysten määrä Henkilökunnan määrä Kuvio 1 Kyselyyn vastanneiden yritysten jakautuminen henkilökunnan määrän mukaan. Kaikki yritykset sekä ne, joissa työntekijät ovat yksinomaan naisia Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä selvä enemmistö (61 %) oli sellaisia, joissa ei työskentele ainuttakaan miestä. Toisaalta neljännes naisten omistamista yrityksistä on sellaisia, joissa vähintään puolet työvoimasta on miehiä. Kuten kuviosta 1 voidaan todeta, miesten osuus työvoimasta riippuu siitä kuinka paljon työntekijöitä yrityksessä on ylipäänsä. Ääritapaus tästä havainnosta on tilanne, jossa yrityksen muodostaa vain yksi työntekijä: tällaisessa naisyrityksessä ei luonnollisesti työskentele yhtään miestä (yrityksen omistaja

6 6 lasketaan automaattisesti mukaan yhdeksi työntekijäksi.) Noin puolet niistä yrityksistä, joissa on 2 4 työntekijää, ovat puhtaasti naisvaltaisia. Tätä suuremmat yritykset ovat valtaosaltaan sellaisia, joissa työskentelee myös miehiä; yli 10 hengen yrityksistä löytyy vain yksi täysin miehetön tapaus. Mitä pienempi yritys, sitä todennäköisemmin se siis koostuu yksinomaan naispuolisista työntekijöistä. Rikostorjunnallisesti tämä asiantila ei liene paras mahdollinen: sikäli kun miespuolisten työntekijöiden läsnäolo ehkäisee rikoksia, tämä vaikutus lienee vahvimmillaan tilanteissa, joissa yrityksen henkilökunnan määrä on erittäin pieni. Pieni vähemmistö (noin 15 %) näistä yrityksistä on sellaisia, joilla on useampi kuin yksi toimipiste; ani harvalla on useampi kuin kaksi toimipistettä. Pääasiallisen toimipisteen koko on vaihtelee m 2 välillä; mediaani pinta-ala on 80 m 2. Joukossa on myös muutama (N=13) yritys, joilla ei ole varsinaista toimipistettä. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat taksi- tai kuljetusalan yrittäjät sekä konsulttifirmat, jotka tarjoavat koulutusta tai muita asiantuntijapalveluita joko asiakkaiden tiloissa tai kotoa käsin. Minkä tyyppiset yritykset ovat naisten omistuksessa? Stereotyyppisten odotusten vastaisesti Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenistö koostuu varsin monipuolisesta ryhmästä liikkeenharjoittajia. Palvelualan yritykset muodostavat suurimman yksittäisen toimialaryhmän: 62 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kuulu tähän sinänsä verrattain heterogeeniseen ryhmään. Seuraavaksi suurin toimiala on vähittäiskauppa, joka käsittää 27 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä. Kuvio 2 tarjoaa astetta tarkemman kuvan siitä, miten eri liiketoiminnan muodot ovat edustettuina tässä aineistossa. Esityksen periaatteena on se, että kaikki sellaiset yritystyypit, joita esiintyy vähintään 10 kappaletta on esitetty omana kategoriana. Tämän tavoitteen seurauksena tietyt yrityskategoriat ovat konkreettisempia kuin toiset. Esimerkiksi tukkukauppoja löytyy aineistosta vain 7 kappaletta, mutta koska tämä luokka edustaa täysin itsenäistä toimialaa, jota ei voi luontevasti niputtaa yhteen esim. vähittäiskauppojen kanssa, se on säilytetty omana ryhmänään. Toisaalta vaateliikkeet on jaettu kahteen ryhmään, sillä pelkästään naisten vaatteisiin erikoistuneita liikkeitä on tässä aineistossa 18 kappaletta.

7 7 Lukumäärä Naisten vaatteet 18 Muu vaateliike 27 Kukka-/lahjatavara 12 Muu vähittäismyymälä 58 Tukkukauppa 7 Parturi/kampaamo 36 Muu kauneudenhoito 21 Terveyspalvelut 33 Kahvila/ravintola/majoitus 20 Tilintarkastus/finanssiala 44 Konsultointi/asiantuntija 60 Muut palvelut 51 Teollisuus/rakentaminen 29 Muu yritys 14 Kuvio 2 Kyselyyn osallistuneiden yritysten jakauma yritystyypin mukaan (N=430) Suurimman konkreettisen yritystyypin tässä aineistossa muodostavat parturija kampaamoliikkeet, joita on 36 kappaletta. Toisaalta jos vaateliikkeet yhdistetään yhden kategorian alle, niitä on yhteensä 45. Suurehko osa yrityksistä tarjoaa erilaisia asiantuntija- ja informaatiopalveluja: tilintarkastustoimistot, muut finanssialan palvelut ja erilaiset konsulttifirmat kattavat lähes neljänneksen kyselyn piiriin tulleista naisyrityksistä. Kysymyksessä on siis varsin heterogeeninen joukko liikkeenharjoittajia. On syytä olettaa, että yritysten toimintaa koskevat erot heijastuvat myös niiden rikoskokemuksiin. Huoltoaseman kahvilan turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät välttämättä kosketa asianajotoimistoa, ja päinvastoin. Rikostorjuntaa edistävän analyysin on kiinnitettävä huomiota tähän asianti-

8 8 laan. Sikäli kun rikoskokemusten luonne riippuu yrityksen tyypistä, rikollisuuden torjuntaa palveleva informaatio tulee laatia vastaavalla tavalla. Tutkimuksen kannalta tämä merkitsee pyrkimystä tuottaa mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa erilaisten yritysten turvallisuusriskeistä. Käytettävissä olevien tilastollisten yksiköiden määrä asettaa keskeisen reunaehdon tälle tavoitteelle. On esimerkiksi turha odottaa yksityiskohtaista informaatiota tukkukauppoja koskevista riskeistä, koska kyselyyn osallistui vain 7 tällaista yritystä. Spesifisyyden tavoite ei rajoitu vain yrityksen toimialaan, vaan kaikkiin yritysten ja niiden ympäristön piirteisiin, joita tämän kyselyn avulla voidaan tarkastella (toimipisteen sijainti, henkilökunnan määrä, lähiympäristön liikenne jne.). Yksi keskeinen uhrikokemusten luonteeseen vaikuttava tekijä on yrityksen aukioloaika. Öisin ja viikonloppuisin auki olevat liikkeet kohtaavat erilaisia riskejä kuin pelkästään arkipäivisin toimivat yritykset. Kuviossa 3 esitetään tietoja siitä, miten kyselyyn vastanneet yritykset eroavat tämän ulottuvuuden suhteen. Auki viikonloppuisin Aina Joskus Ei koskaan Auki yöllä Auki iltaisin Yritysten lukumäärä Kuvio 3 Yritysten aukioloajat Hieman yli puolet näistä yrityksistä ei ole koskaan auki iltaisin. Vain pieni vähemmistö (9 %) on tavallisesti auki kello 19 jälkeen. Enemmistö yrityksistä on auki viikonloppuisin: kolmannes on auki joskus ja tätä suurempi osuus on aina auki lauantaisin ja/tai sunnuntaisin. Hyvin harva naisyritys on auki öiseen aikaan, eli puolen yön jälkeen.

9 Kuten edellä todettiin, aiemmat Suomessa toteutetut yritysuhritutkimukset perustuvat alueellisesti rajattuihin otoksiin. Yksi naisyrittäjiin kohdistetun kyselyn etu on se, että se käsittää yrityksiä Suomen jokaisesta läänistä. Kyselyyn osallistuneiden yritysten alueellinen jakauma on esitetty kuviossa 4. 9 Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Yritysten lukumäärä Kuvio 4 Yritysten alueellinen jakauma (työvoima- ja elinkeinokeskusluokitus) Suurin määrä yrityksistä on kotoisin Uudenmaan läänistä (N=54), Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta kyselyyn on osallistunut hieman tätä pienempi määrä. Vaikka kyselyä ei voida pitää alueellisesti edustavana otoksena naisten omistamista yrityksistä, sitä voidaan pitää kattavana näytteenä ainakin siinä mielessä, että aineistosta löytyy enemmän kuin kymmenen yritystä jokaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen piiristä. Suurin osa (64 %) näiden yritysten toimipisteistä sijaitsee kunnan tai kaupungin keskusta-alueella; neljännes sijaitsee muualla taajama-alueen sisällä ja alle 10 % harjoittaa liiketoimintaa haja-asutusalueella.

10 10 Reilu kolmannes tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä voidaan luokitella perheyritykseksi, eli sellaiseksi, joissa suurin osa työntekijöistä on sukua toisilleen. Suurin osa (92 %) kyselyyn osallistuneista yrityksistä on täysin itsenäisiä, eli ne eivät kuulu mihinkään liikeketjuun tai kaupparyhmittymään. Vanhin mukana oleva yritys on ollut toiminnassa yli sadan vuoden ajan, nuorin alle vuoden; yritysten mediaani-ikä on 15 vuotta.

11 3 Uhrikokemukset ja turvallisuus Tässä tutkimuksessa raportoitavat rikostiedot koskevat yrityksen omaisuuteen ja työntekijöihin (omistajat mukaan lukien) kohdistuvia rikoksia. Kyselyn ulkopuolelle on kuitenkin rajattu sellaiset uhrikokemukset, jotka eivät ole tapahtuneet työpaikalla tai työtehtävien yhteydessä. Kuinka paljon ja minkälaisia rikoksia naisten omistamiin yrityksiin kohdistuu? Kuviossa 5 on esitetty erilaisten rikostyyppien jakaumat koko aineistossa. Tummat pylväät osoittavat kuinka suuri osuus näistä yrityksistä on kokenut kyseisen rikoksen vuoden 2003 aikana; vaaleat pylväät osoittavat rikosten prevalenssin yrityksen koko toimintahistorian aikana. % Varkaus Ryös tö Murto Vahingonteko Pahoinpitely Seksuaalinen väkivalta kk Joskus Kuvio 5 Rikosten yleisyys naisten omistamissa yrityksissä (N=430) Varkaus on yleisin rikoslaji tässä aineistossa. Miltei 40 % yrityksistä on joutunut joskus varkauden uhriksi. Tämä osuus putoaa 15 prosenttiin kun tarkastellaan pelkästään vuoden aikaisia tietoja. Vaikka varkaus on verrattain yleinen rikos, hyvin harva yritys (noin 5 %) ilmoittaa kokeneensa enemmän kuin kolme varkautta vuoden aikana. Tätäkin myönteisempänä voidaan pitää havaintoa, jonka mukaan väkivaltarikokset ovat harvinaisia tässä aineistossa. Vain kaksi yritystä ilmoittaa joutuneensa ryöstön tai ryöstöyrityksen kohteeksi vuoden 2003 aikana. Pahoinpitelyt ovat suurin piirtein yhtä harvinaisia. Seksuaalisen väkivallan ja häirinnän osalta on erikoista havaita, että vuoden aikainen ja yrityksen elinaikainen prevalenssi ovat prosentin tarkkuudella samat. Lieneekö kysymyksessä niin arkaluonteinen asia, että vastaajat ovat haluttomia muistelemaan vuotta vanhempia tapauksia? Yllättävän suuri osuus (35 %) yrityksistä ilmoittaa joutuneensa vähintään yhden murron tai murto-

12 12 yrityksen kohteeksi toimintansa aikana. Toisaalta vain 5 % on kokenut tämän rikoksen vuoden 2003 aikana. Enemmän kuin joka kymmenes yritys on joutunut vahingonteon kohteeksi vuoden sisällä. Yrityksen toiminta ja uhrikokemukset Kuten edellisessä luvussa todettiin, tähän kyselyyn vastasi varsin monipuolinen joukko yrityksiä. On luultavaa, että yritysten rikoskokemukset heijastavat sen toimintaa. Kuviossa 6 esitetään keskeisten rikoslajien jakaumat yrityksen toimialan luokissa. Tarkastelu keskittyy vuoden 2003 aikana tapahtuneisiin rikoksiin, koska eri ikäisiä yrityksiä verrattaessa tätä pidempi muisteluväli olisi harhaanjohtava mittari. Vähintään yhden rikoksen kohteeksi joutuneiden osuus Vähittäiskauppa (N=114) Palvelujen tuottaminen (N=266) Teollisuus ja rakentaminen (N=29) Muu toimiala (N=14) Väkivalta Murrot Vahingonteot Varkaus Kuvio 6 Rikoskokemukset vuonna 2003 toimialan mukaan (%) Yritykset on jaoteltu tässä neljään toimialaan. Rikoskokemukset ovat selvästi yleisimpiä vähittäiskauppojen keskuudessa. Lähes 40 % tämän alan yrityksistä on joutunut vähintään yhden varkauden uhriksi. Muissa yrityksissä vastaava luku on vain 7 %. Myös murrot ja väkivaltakokemukset ovat yleisimpiä vähittäiskaupoissa. Väkivaltakokemukset on laskettu siten, että se käsittää vähintään yhden seuraavista tapahtumista: ryöstö, pahoinpitely, seksuaalinen

13 väkivalta tai uhkailu. 12 % vähittäiskaupan yrittäjistä raportoi kokeneensa tämän määritelmän mukaista väkivaltaa vuoden 2003 aikana. Murrot jakautuvat erittäin tasaisesti toimialojen kesken. Pienin prevalenssi on palvelualan yritysten joukossa, mikä saattaa selittyä sillä, että tähän kuuluu sellaisiakin yrityksiä, joilla ei ole varsinaista toimipistettä. Yrityksen toimiala antaa verrattain karkean kuvan yritysten välisistä eroista. Voidaan olettaa, että vähittäiskauppojen kesken esiintyy merkittäviä eroja turvallisuuteen vaikuttavissa riskeissä riippuen esimerkiksi siitä, myydäänkö siellä maitoa vai jalokiviä. Sama pätee erilaisiin palvelualan yrityksiin. Katutasossa sijaitseva kahden tuolin parturiliike lienee otollisempi kohde impulsiiviselle ryöstäjälle kuin toimistorakennuksen yläkerroksessa majaileva tilintarkastusfirma. Naisyritysten välisiä eroja erilaisten rikosten esiintyvyydessä on kuvattu täsmällisemmin raportin liitteenä olevassa taulukossa (liitetaulukko 1). Tämä tarkastelu perustuu edellisessä luvussa esiteltyyn yksityiskohtaiseen yritysluokitukseen, jossa jokainen vähintään 10 yritystä sisältävä yritystyyppi esitetään omana kategoriana. (Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat tukkukaupat, joita tästä aineistosta löytyy vain seitsemän kappaletta.) Yksityiskohtaiseen yritysluokitteluun perustuvan tarkastelun perustuloksena voidaan pitää sitä, että mikään näistä verrattain konkreettisista liikkeenharjoittamisen muodoista ei näytä olevan erityisen altis kokemaan omaisuus- tai väkivaltarikoksia. Tämän tarkastelun heikkoutena on tosin se, että monessa yritystyyppiä kuvaavassa kategoriassa on erittäin pieni määrä tapauksia. Kovin pienten otosten tilanteessa on vaikea tehdä luotettavia yleistyksiä. On mahdollista, että suurempi otoskoko paljastaisi tilastollisesti merkitseviä eroja yritystyyppien kesken. Toimialan ohessa myös muut yrityksen toimintaan liittyvät ominaisuudet vaikuttavat sen riskiin kokea erilaisia rikoksia. Esimerkiksi aukioloajat saattavat olla tässä suhteessa keskeinen piirre. Tätä koskeva tarkastelu osoitti, että väkivaltakokemukset ovat yleisimpiä yrityksissä, jotka ovat auki iltaisin (kello 19 jälkeen). Kellon aikaa tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin se, onko yritys auki viikonloppuisin. 13

14 14 Varkauksia Vahingontekoja Murtoja Aina auki Joskus auki Ei koskaan Kuvio % Viikonlopun aukiolo ja omaisuuteen kohdistuva rikollisuus vuoden 2003 aikana (%) Kuvion 7 tarkastelu osoittaa, että varkauksien, vahingontekojen ja murtojen yleisyys riippuu voimakkaasti siitä, onko yritys auki perjantain ja maanantain välisenä aikana. Murrot ovat kolme kertaa yleisempiä yrityksissä, jotka ovat aina auki viikonloppuisin verrattuna niihin, jotka eivät ole koskaan auki lauantaisin ja/tai sunnuntaisin. Sama tulos pätee vahingonteon kokemuksiin; varkauksien kohdalla erot ovat tätäkin suuremmat. Näiden tulosten tulkinnassa on huomattava, että tarkastelussa ei ole huomioitu muita yritysten välisiä eroja. Monet vähittäismyymälät ovat auki viikonloppuisin, mutta vain harvat konsulttitoimistot ovat. Onko viikonlopun aukiololla todellinen vaikutus omaisuusrikosten yleisyyteen vai johtuuko yhteys muista tekijöistä? Tätä kysymystä tarkastellaan lähemmin tämän raportin seuraavassa (neljännessä) luvussa. Ympäristön merkitys Tutkimuksessa tarkasteltiin myös yrityksen maantieteellisen sijainnin merkitystä yritysten rikoskokemuksiin. Kyselyn tulosten valossa naisten omistamien yritysten todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on käytännöllisesti katsoen sama läänistä tai elinkeinoalueesta riippumatta. Murrot ovat selvästi yleisimpiä yrityksissä, jotka sijaitsevat taajaman teollisuusalueella. Tämä on ainoa tilastollisesti merkitsevä yritysten maantieteellistä sijaintia koskeva tulos.

15 Maantieteellinen sijainti ja alueen kaupunkimaisuuden aste ovat kieltämättä sangen karkeita yrityksen lähiympäristön osoittimia. Tällainen tarkastelu luokittelee esimerkiksi Helsingin rautatieaseman vieressä ja Forssan keskustassa toimivat myymälät samaan ryhmään. Yrittäjänaisille suunnattu kysely sisältää kuitenkin monipuolisen sarjan kysymyksiä, joiden avulla on mahdollista laatia verrattain tarkkoja ja moniulotteisia ekologisen kontekstin indikaattoreita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahta tällaista muuttujaa: lähiympäristön vilkkaus ja epäjärjestys. 15 Vilkkaus Ympäristön vilkkautta kuvaava muuttuja perustuu 19 kysymykseen, joissa tiedustellaan sijaitseeko tietty kohde (esimerkiksi yökerho, bussipysäkki, hotelli, ostoskeskus, Alkon myymälä jne.) yrityksen toimipisteen välittömässä läheisyydessä (korkeintaan 100 metrin päässä). Yritykset luokiteltiin neljään samansuuruiseen ryhmään sen mukaan kuinka monta kyselyssä mainituista kohteista sijaitsee sen lähettyvillä. Oletuksena luonnollisesti on, että mitä enemmän ympäristössä on erilaisia väestömagneetteja, sitä enemmän siellä liikkuu ihmisiä mukaan lukien potentiaalisia rikosten tekijöitä. Naapuruston epäjärjestystä osoittava muuttuja laadittiin vastaavalla tavalla. Se perustuu kahdeksaan kysymykseen, jotka koskevat häiriökäyttäytymisen (juopottelu, virtsaaminen, töhertely, roskaaminen jne.) esiintymistä yrityksen toimintaympäristössä. Yritykset luokiteltiin kolmeen ryhmään näiden vastausten perusteella. 1 Onko vilkkailla paikoilla sijaitsevilla yrityksillä suurempi riski joutua rikoksen kohteeksi kuin hiljaisempien alueiden yrityksillä? Tätä kysymystä koskevat tulokset on esitetty kuviossa 8. Ainoastaan väkivaltarikollisuuden prevalenssi on näiden tulosten valossa selkeästi yhteydessä lähiympäristön vilkkauteen. Vain noin 5 % yrityksistä, joiden naapurustoa voidaan pitää verrattain hiljaisena (kuvion luokat 1 ja 2), on joutunut väkivaltaisen rikoksen kohteeksi vuoden 2003 aikana. Vilkkaammilla alueilla (luokat 3 ja 4) toimivien yritysten riski kokea väkivaltainen rikos on 3 4 kertaa suurempi. Omaisuusrikosten kohdalla ei vastaava yhteyttä voida havaita. On kuitenkin mielenkiintoista, että kaikki omaisuuteen kohdistuvat rikokset ovat yleisimmillään toiseksi vilkkaimmassa ympäristössä (luokka 3). Saattaakin olla, että erittäin keskeisellä paikalla sijaitsevat yritykset (luokka 4) hyötyvät 1 Vilkkautta koskevan summamuuttujan reliabiliteetti ( ) on.846; epäjärjestystä osoittavan asteikon vastaava kerroin on.812. Näiden kahden muuttujan osiot ja suorat jakaumat on esitetty raportin liitteenä (liitetaulukko 2).

16 16 luonnollisesta sosiaalisesta kontrollista, jota ohikulkevien ihmismassojen läsnäolo tuottaa. Seiniin töhertely, ikkunoiden rikkominen ja lukkojen tiirikointi tuskin toteutuu ilman riittävää suojaa ulkopuolisilta tarkkailijoilta. 25 Vahingonteot Murrot Varkaudet Väkivalta % (hiljainen) (vilkas) Lähiympäristön vilkkaus Kuvio 8 Lähiympäristön vilkkaus ja naisyrityksiin kohdistuvien rikosten yleisyys vuonna 2003 (%) Kriminologisen teorian kannalta ympäristön vilkkautta voidaankin pitää verrattain neutraalina uhrikokemusten korrelaattina, joka saattaa sekä myötävaikuttaa että ehkäistä rikosten syntyä (Felson 1998). Valtaväylien risteyksissä sijaitsevat yritykset voivat houkutella varkaita, koska tällainen ympäristö tarjoaa useita nopeita pakoreittejä. Toisaalta, kuten edellä todettiin, vilkkaasti liikennöity alue nostaa todennäköisyyttä joutua kuulo- ja näköhavaintojen kohteeksi. Epäjärjestys Puhtaasti määrällisten piirteiden asemesta kriminologisessa kirjallisuudessa onkin viimeaikoina ryhdytty kiinnittämään huomiota lähiympäristön laadullisiin ominaisuuksiin. Erityisesti Yhdysvalloissa suositun koulukunnan mukaan ympäristön yleinen epäjärjestys luo suosiolliset puitteet rikolliselle toiminnalle (Skogan 1990; Wilson & Kelling 1982). Tämän rikotut ikkunat -teorian perusoletuksena on se, että lainkuuliaista valtavirtaa edustavat kansalaiset välttelevät rähjäisiä paikkoja. Keskiluokkaisten asukkaiden, asiakkaiden ja muiden ohikulkijoiden puute heikentää luonnollisen sosiaalisen kontrollin määrää, mikä ruokkii rikollista käyttäytymistä kahdella tavalla:

17 (i) Matala puuttumisen taso vetää puoleensa väestöä, jonka elämäntapaa pidetään häiritsevänä muilla alueilla (esim. rappioalkoholistit, narkomaanit, prostituoidut). Rikollisuus kasvaa jo pelkästään sen vuoksi, että rikollinen käyttäytyminen on yleisempää sosiaalisesti syrjäytyneiden kansalaisten parissa: tyypillisin Suomessa tapahtuva henkirikos on seurausta pahasti alkoholisoituneiden työttömien miesten keskinäisestä välienselvittelystä (Lehti 2004). (ii) Rappioitunut ympäristö viestittää myös ulkopuolisille rikoksentekijöille, että kiinnijäämisen riski on tällä alueella pieni: Jos puiston penkillä voidaan esimerkiksi käyttää huumeita keskellä päivää, niin tuskin kukaan puuttuu asiaan kun ryhdymme ryöstämään läheistä kioskia. Kuuluisan iskulauseen mukaan yksi rikkoutunut ikkuna, jos se jätetään korjaamatta, voi aloittaa rappiokierteen, jonka seurauksena lähiympäristö muuttuu rikollisuutta ruokkivaksi pesäkkeeksi (Wilson & Kelling 1982). Tämä teoria on kehitetty Yhdysvalloissa, joiden kaupunkialueita leimaa voimakas segregaatio, eli sosioekonomisten ja etnisten ryhmien välinen eriytyminen; köyhät vähemmistöt ja siirtolaiset asuvat erillään keskiluokkaisesta valtaväestöstä (Massey & Denton 1993). Vaikka tällaisissa olosuhteissa kehitetyt teoriat tuskin soveltuvat sellaisinaan Suomen tilanteeseen (Korander 1998), on mielekästä kysyä valtakunnallisesti kattavan aineiston puitteissa, onko lähiympäristön epäjärjestyksellä merkitystä yritysten todennäköisyydelle joutua rikoksen kohteeksi Vahingonteot Murrot Varkaudet Väkivalta % Alhainen Keskiverto Korkea Epäjärjestyksen taso Kuvio 9 Naapuruston epäjärjestys ja naisyrityksiin kohdistuvat rikokset vuonna 2003 (%) Kuvion 9 jakaumien valossa naapuruston epäjärjestys on vahvasti yhteydessä yrityksen uhrikokemusten tasoon. Mitä enemmän epäjärjestystä tai häiriökäyttäytymistä yrityksen lähiympäristössä esiintyy, sitä yleisempää

18 18 rikollisuus on. Tämä tulos pätee jokaisen rikoslajin kohdalla. Korkean epäjärjestyksen alueilla sijaitsevilla yrityksillä on 3 4 kertaa suurempi riski joutua rikoksen uhriksi verrattuna yrityksiin, jotka sijaitsevat matalan epäjärjestyksen alueilla. Nämä tulokset tukevat siis hypoteesia, jonka mukaan ympäristön epäjärjestys ruokkii rikollisuutta. On tietysti mahdollista, että havaittu korrelaatio johtuu jostain muusta asiantilasta. Yritykset, jotka sijaitsevat korkean epäjärjestyksen alueilla, saattavat poiketa muista yrityksistä monien ominaisuuksien suhteen. Tästä ryhmästä saattaa esimerkiksi löytyä erityisen paljon sellaisia yrityksiä, jotka ovat auki viikonloppuisin. Lähiympäristön epäjärjestyksen kausaalista merkitystä naisyritysten uhrikokemusten selittäjänä tarkastellaan lähemmin luvussa 4. Tulosten vertailua Tämän raportin ensimmäisessä luvussa viitattiin Suomen Yrittäjien aiempaan tutkimukseen, jossa mitattiin pienten ja keskisuurten yritysten uhrikokemuksia Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoen alueella (Holm ym. 2000). Vaikka SY:n tutkimus ei ole suoraan vertailukelpoinen YNKL:n jäsenistöä koskevien tulosten kanssa, molemmissa kyselyissä tiedustellaan erilaisten rikosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana. Kuviossa 10 on esitetty näihin tietoihin perustuvat prevalenssit neljän rikoslajin osalta. Vahingonteko YNKL (2002) SY (1999) Murto Ryöstö Varkaus % Kuvio 10 Rikoksen kohteeksi joutuneiden osuus Suomen Yrittäjien (SY) ja Yrittäjänaisten Keskusliiton (YNKL) jäsenyrityksissä (%)

19 Tummat palkit tässä kuviossa viittaavat yrityksiin, jotka osallistuivat Suomen Yrittäjien kyselyyn; vaaleat palkit edustavat YNKL:n jäsenyritysten vastauksia. Nämä kaksi ryhmää eivät eroa toisistaan vahingontekojen tai ryöstön kokemusten suhteen. Sen sijaan murrot ovat selvästi yleisempiä SY:n jäsenistön parissa, kun taas varkaudet ovat hieman tavallisempia naisyrittäjien joukossa. On mahdotonta arvioida missä määrin nämä erot johtuvat yritysten sukupuolirakenteesta. On mahdollista, että murtoja ja varkauksia koskevat erot johtuvat yksinomaan siitä, että naiset omistavat enemmän sellaisia yrityksiä, joista on helpompi varastaa, mutta jotka eivät ole erityisen houkuttelevia kohteita murroille. SY:n aineistossa on yli kaksi kertaa enemmän teollisuus- ja rakennusalanyrityksiä. Voidaan olettaa, että murrot ovat tavallista yleisempiä tällaisten yritysten parissa, kun taas varkaus on tyypillisintä vähittäiskaupoissa. Edelliset vertailut koskivat omaisuuteen kohdistuvia rikoksia. Mikä on tilanne väkivaltarikosten osalta? Ovatko naisyrittäjät erityisen otollisia väkivallan kohteita? Suomen Yrittäjien tutkimuksessa ei käsitelty väkivaltaisia uhrikokemuksia (ryöstöä lukuun ottamatta), joten vertailukohta on haettava muualta. Yksi näkökulma on tarkastella naisten omistamissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden turvallisuutta suhteessa koko väestön kokemuksiin. Tuoreen suomalaisten turvallisuutta mittaavan kyselyn mukaan 8 % työssäkäyvistä 25 vuotta täyttäneistä naisista joutui vuonna 2003 jonkin väkivallanteon kohteeksi, uhkailut mukaan lukien. (Heiskanen 2004.) Nämä tiedot perustuvat yksilökohtaisiin haastatteluihin. YNKL:n jäsenistölle kohdistetussa kyselyssä yrittäjiä pyydetään raportoimaan kaikkiin työntekijöihin kohdistuneet väkivaltaiset uhrikokemukset. Ei voida olettaa, että kyselyyn vastannut yrittäjä muistaa ja tietää kaikkien työntekijöiden väkivaltakokemukset yhtä tarkasti kuin mahdolliset omat kokemukset. Ainoa adekvaatti tapa verrata naisyrittäjien työpaikkaväkivaltaa muun väestön kokemuksiin on keskittyä sellaisiin yrityksiin, joissa kyselyyn vastannut yrittäjä on ainoa työntekijä. Tämä takaa sen, että vastaukset koskevat vain kyselyyn vastannutta henkilöä. Tämän ratkaisun varjopuoli on tietenkin se, että yhden hengen yrityksissä on olematon riski joutua työtovereiden tekemän työpaikkaväkivallan uhriksi; yhden hengen yritykset ovat myös monessa muussa mielessä varsin epätyypillisiä työpaikkoja. Kuvion 11 ylin palkki osoittaa, että 9 % yksin yrittävistä naisista on kokenut väkivaltaa työtehtäviensä yhteydessä vuoden 2003 aikana. Tämä luku on vain aavistuksen korkeampi kuin naisten kokeman työpaikkaväkivallan määrä väestössä keskimäärin (8 %, alin palkki). Sen sijaan yksin yrittävät vähittäiskauppiaat erottautuvat tässä tarkastelussa ryhmäksi, jossa väkivallan kokemukset ovat poikkeuksellisen yleisiä: 15 % näistä naisista on kokenut vähintään yhden väkivaltaisen teon tai uhkauksen kuluneen vuoden aikana. 19

20 20 Tämän ryhmän riski joutua väkivallan uhriksi on siis lähes kaksi kertaa suurempi kuin vastaavassa väestössä keskimäärin. % Yhden naisen yritykset (N=149) Yhden naisen vähittäismyymälät (N=34) Yli 25 v. naiset (koko väestö) Kuvio 11 Työpaikkaväkivallan ja uhkailun yleisyys yhden naisen yrityksissä ja 25 vuotta täyttäneessä työllisessä väestössä (%) Rikosten pelko ja turvajärjestelmät Kyselyyn osallistuneilta yrityksiltä tiedusteltiin erilaisten turvajärjestelmien käytöstä. Tätä koskevat tulokset on esitetty kuviossa 12. Murtohälytin on yleisin rikosten ehkäisyyn tarkoitettu keino tai väline näiden toimenpiteiden joukossa. Tällainen laite löytyy lähes joka kolmannesta yrityksestä, joten enemmistöllä näistä yrityksistä ei ole murtohälytintä. Toiseksi yleisin turvajärjestelmä on oven avautumista ilmaiseva merkkiääni. Hieman yli 15 % yrityksistä ilmoittaa järjestäneensä jonkinlaista turvallisuuskoulutusta henkilökunnalleen. Kyselyssä ei tiedusteltu tämän koulutuksen sisältöä. Kun näitä eri turvajärjestelmiä tarkastellaan kokonaisuutena, käy ilmi, että enemmistö naisyrityksistä on varautunut rikollisuuden torjuntaan jollakin kuviossa 12 näkyvällä tavalla; hieman alle kolmannes yrityksistä ei ole hyödyntänyt ainuttakaan näistä 11 menetelmästä. Yritysten taipumus suojautua rikollisuudelta riippuu oletettavasti siitä kuinka paljon heillä on menetettävää. Kuviosta 13 voidaan havaita, että turvajärjestelmien täydellinen puute on sitä harvinaisempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Vastaavasti pienemmistä yrityksistä vain harva on investoinut mittaviin turvajärjestelmiin.

21 21 Turvallisuuskoulutusta Rikosrekisterin tarkis tus Kalterit, turvarakenteet Kameravalvonta Erityisvalaistus Murtohälytin Vartiointi, työajan ulkopuolella Vartiointi, työaikana Kulunvalvonta Merkkiääni Peilit Kuvio 12 Turvajärjestelmien yleisyys naisten omistamissa yrityksissä (N=430) % % Ei turvatoimia 3 turvajärjestelmää Henkilöstön määrä Kuvio 13 Turvajärjestelmien määrä ja yrityksen koko (%) Voidaan olettaa, että käytettävissä olevien resurssien lisäksi yritysten turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttavat myös käsitykset rikollisuuden uhasta. Vain

22 22 pieni osa (6 %) kyselyyn vastanneista yrittäjistä ilmoittaa olevansa erittäin huolestunut rikoksen kohteeksi joutumisesta; puolet (50 %) heistä on jonkin verran huolestuneita ja loput eivät ole lainkaan. Vielä pienempi osa on huolestunut väkivallan kohteeksi joutumisesta. Väkivallan pelko tosin vaihtelee merkittävästi yrityksen koosta ja toimialasta riippuen, kuten kuviosta 14 voidaan todeta. Huolestunut väkivallasta (%) Vähittäiskauppa Palveluala Työntekijöiden määrä Kuvio 14 Väkivallan pelko yrityksen toimialan ja henkilöstön määrän mukaan (%) Tämän kuvion käyrät osoittavat sellaisten yrittäjien osuutta, jotka ovat joko erittäin tai jonkin verran huolestuneita väkivallan kohteeksi joutumisesta. Kuvion perusteella voidaan todeta, että yrityksen koolla on vastakkainen merkitys toimialasta riippuen. Mitä pienempi vähittäiskauppa, sitä yleisempää on väkivallan pelko. Valtaosa 1 3 hengen vähittäiskaupassa toimivista naisyrittäjistä on huolestunut väkivallasta. Tämä tulos on varsin ymmärrettävä: vähittäiskauppiaat ovat jatkuvasti tekemisissä satunnaisesti valikoituvien asiakkaiden kanssa monet heistä iltaisin ja viikonloppuisin. On helppo kuvitella, että työtovereiden määrä lisää turvallisuuden tunnetta näissä yrityksissä. Mutta minkä vuoksi pienet palvelualan yrittäjät ovat vähemmän huolestuneita väkivallasta kuin suuret tai keskisuuret saman toimialan yrittäjät? Tämä saattaa johtua siitä, että verrattain suuri osa näistä naisyrityksistä koostuu konsultti- tai tilintarkastustoimistoista ja muista asiantuntijapalveluja tarjoavista elinkeinoista. Tällaisten yritysten toimintaan tuskin liittyy erityisen paljon uhkaavia tilanteita. Tässä luvussa raportoidut tulokset osoittavat, että tietyt yritysten toimintaa ja sen lähiympäristöä koskevat ominaisuudet ja olosuhteet ovat yhteydessä

23 niiden riskiin joutua väkivallan tai muun rikoksen uhriksi. Seuraavassa luvussa näitä osatekijöitä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena tavoitteena seuloa esiin keskeisimmät naisten omistamien yritysten turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kausaalisten suhteiden erittely on tehokkaan rikostorjunnan välttämätön edellytys. 23

24 4 Uhrikokemuksia selittävät tekijät Edellisen luvun alussa kuvailtiin yritysten toiminnallisten ja rakenteellisten piirteiden sekä ympäristöä koskevien ominaisuuksien yhteyttä niiden rikoskokemuksiin. Yrityksen toimiala, aukioloajat ja lähiympäristön laatu osoittautuivat tässä tarkastelussa keskeisimmiksi uhriutumisen riskin korrelaateiksi:! Vähittäiskaupat kokevat enemmän rikoksia (pl. murrot) kuin muut yritykset.! Iltaisin ja/tai viikonloppuisin toimivilla yrityksillä on muita suurempi riski joutua rikoksen kohteeksi.! Mitä enemmän yritysten lähiympäristössä esiintyy häiriökäyttäytymistä, sitä tavallisemmin ne joutuvat vahingontekojen, murtojen, varkauksien ja väkivallan kohteeksi. Tilastollinen korrelaatio on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys kausaalisen syy-seuraus -suhteen todentamiseksi. Vaikka useimmilla punatukkaisilla on pisamia nenän ympärillä, ei olisi korrektia väittää, että punatukkaisuus aiheuttaa pisamien esiintymistä. Molemmat ominaisuudet johtuvat jostain kolmannesta, luultavasti geneettisestä piirteestä. Vastaavasti on mahdollista kyseenalaistaa esimerkiksi lähiympäristön epäjärjestystä koskevan tuloksen kausaalinen tulkinta. Erityisen hyvän perusteen epäillä tämän korrelaation kausaalista luonnetta tarjoaa se tosiseikka, että epäjärjestystä kuvaava muuttuja ei ole riippumaton yritysten toimialasta tai niiden aukioloajoista. Taulukko 1 Lähiympäristön epäjärjestys on yhteydessä yrityksen toimialaan ja aukioloaikoihin Epäjärjestyksen taso (%) Matala Keskiverto Korkea Toimiala Vähittäiskauppa Palveluala Teollisuus/rakentaminen Muu Auki viikonloppuisin Ei koskaan Joskus Aina Kuten taulukosta 1 voidaan todeta, vähittäiskauppiaat raportoivat eniten häiriökäyttäytymistä omassa lähiympäristössään ja korkeaksi luokiteltava

25 epäjärjestys on kaksi kertaa yleisempää viikonloppuisin auki olevien yritysten parissa. 2 On siis mahdollista, että merkittävä osa naapuruston epäjärjestyksen ja yritysten uhrikokemusten välisestä korrelaatiosta selittyy sillä, että toimialan ja aukioloaikojen kannalta riskialteimmat yritykset sijaitsevat alueilla, joissa tapahtuu myös tavallista enemmän häiriökäyttäytymistä. Tämä onkin aivan arkijärjen mukainen teoria. Viikonloppuisin ihmisillä on enemmän aikaa käydä ostoksilla. Mitä enemmän liikkeessä on asiakkaita, sitä vaikeampi heitä on valvoa ja sitä todennäköisemmin joukossa on rikollisesti motivoituneita henkilöitä. Viikonloppu on myös tyypillisesti aikaa, jolloin suomalaiset kuluttavat päihteitä ja humaltuvat huomattavasti enemmän kuin muina päivinä. Tällainen juhlimiskulttuuri johtaa herkästi juuri sellaisiin häiriökäyttäytymisen muotoihin, joita lähiympäristön epäjärjestystä kuvaava muuttuja heijastaa. Tämän teorian mukaan epäjärjestys ei siis sinänsä nosta yrityksen todennäköisyyttä joutua rikoksen kohteeksi, vaan havaittu korrelaatio johtuu siitä, että viikonloppuisin tehdään enemmän rikoksia ja käyttäydytään tavalla, jota liikkeenharjoittajat pitävät häiritsevänä (ts. melutaan, virtsataan, oksennellaan jne. enemmän kuin arkena). Kumpi hypoteesi on oikea? Onko yrityksen lähiympäristön epäjärjestyksellä suora vaikutus sen riskiin joutua rikoksen uhriksi vai palautuuko tämä korrelaatio aukioloaikoja ja/tai toimialaa koskeviin eroihin? Tämän kysymyksen selvittäminen edellyttää monimuuttuja-analyysiä, jonka puitteissa yksittäisten muuttujien yhteyttä uhrikokemuksiin voidaan tarkastella muista tekijöistä riippumattomasti. Sikäli kun epäjärjestystä koskevan muuttujan yhteys säilyy vahvana mallissa, jossa aukioloaikojen ja toimialan vaikutukset on eliminoitu (tilastollisen vakioinnin avulla), analyysin tulos on sopusoinnussa tämän muuttujan kausaalista tulkintaa suosivan hypoteesin kanssa. Taulukossa 2 esitetään tätä kysymystä valottavat tulokset. Näissä malleissa selitettävänä (dikotomisena) muuttujana on väkivaltaisen rikoksen kohteeksi joutuminen vuoden 2002 aikana. Muita rikostyyppejä koskevat analyysit esitellään tämän jälkeen Yrityksen toimialan ja viikonlopun aukiolon välillä vallitsee erityisen voimakas yhteys: peräti 79 % vähittäiskaupoista pitää ovensa auki viikonloppuisin; palvelualan yrityksillä vastaava osuus on 27 % ja muilla huomattavasti tätä pienempi.

26 26 Taulukko 2 Lähiympäristön epäjärjestyksen, aukioloaikojen ja toimialan vaikutus yrityksen riskiin joutua väkivaltaisen rikoksen kohteeksi. Logistisen regressioanalyysin normeeratut kertoimet (odds ratios). M1 M2 M3 Epäjärjestys OR OR OR Matala Keskitaso 2.64** 2.74** 2.72** Korkea 5.66** 5.05** 4.93** Auki viikonloppuisin Ei koskaan Joskus Aina Auki iltaisin Ei koskaan Joskus 2.95** 3.04** Aina Auki öisin Ei koskaan Joskus Aina Toimiala Vähittäismyynti tai siihen rinnastettava palveluala 1.21 Muu toimiala 1.00 N ** = p <.05, * = p <.10 (yksisuuntainen merkitsevyystesti) Analyysin lähtökohtana on kahden muuttujan väliseen analyysiin perustuva havainto, jonka mukaan naapuruston epäjärjestyksellä on voimakas yhteys yrityksen todennäköisyyteen joutua rikoksen uhriksi. Taulukon 2 toinen sarake (M1) kuvaa tätä havaintoa logistisen regressioanalyysin puitteissa. Viitekategoriana (OR=1.00) tässä tarkastelussa käytetään yrityksiä, jotka eivät raportoineet ainuttakaan häiriökäyttätymisen muotoa omassa lähiympäristössään. Epäjärjestyksen kannalta keskitasoisilla yrityksillä on tässä mallissa yli kaksi kertaa suurempi riski kokea väkivaltainen rikos vuoden aikana. Korkean epäjärjestyksen yrityksillä vastaava riski on 5,7 kertaa suurempi kuin viitekategoriaan kuuluvilla yrityksillä. Monimuuttuja-analyysin ydinkysymys voidaan muotoilla seuraavalla tavalla: mitä tapahtuu mallissa 1 raportoiduille kertoimille kun tarkastelussa huomioidaan yritysten aukioloaikojen ja toimialan yhteys naapuruston epäjärjestystä osoittavaan muuttujaan? Mallissa 2 (M2) on vakioitu kolme yrityksen aukioloaikoja koskevaa tietoa, jotka ilmaisevat missä määrin yritys on toiminnassa viikonloppuisin, iltaisin ja öisin. Näiden muuttujien vakioimisella ei ole käytännöllisesti katsoen mitään vaikutusta epäjärjestyksen vaiku-

27 tusta kuvaaviin kertoimiin. Toisin sanoen naapuruston häiriötekijöiden yhteys väkivaltaisiin uhrikokemuksiin on riippumaton yrityksen aukioloajoista. Taulukon 2 viimeisellä sarakkeella (M3) esitetään tulokset mallista, jossa aukioloaikojen lisäksi on vakioitu myös yrityksen toimialaa kuvaava tieto. Toimiala on tässä analyysissä luokiteltu kahteen kategoriaan. Tämän ratkaisun perusteena on oletus, jonka mukaan katutasossa toimivilla yrityksillä, joissa käy paljon ja verrattain satunnaisesti valikoituvia asiakkaita (vähittäismyymälät, parturit, kahvilat jne.), on erityinen riski joutua rikosten kohteeksi; erityisesti sellaisten rikosten, joissa rikoksen tekijä on yrityksen ulkopuolinen henkilö, ja teko tapahtuu yrityksen aukioloaikana (esim. ryöstö, pahoinpitely ja varkaus). Koska tällaisten yritysten toiminta perustuu kykyyn houkutella ohikulkevia ihmisiä asiakkaikseen, ne sijaitsevat tavallisesti alueilla, joiden välittömässä läheisyydessä asuu, työskentelee ja/tai liikkuu paljon ihmisiä. Tämä ominaisuus saattaa olla läheisesti yhteydessä erilaisiin häiriökäyttätymisen muotoihin. Konkreettisimmillaan tämä yhteys ilmenee tilanteessa, jossa yritys itsessään tuottaa palveluita, jotka vetävät puoleensa häiriökäyttäytymiseen taipuvia kuluttajia (Hopkins 2002, 789). Alkoholin anniskeluun keskittyvä kahvila tai ravintola on esimerkki tällaisesta yrityksestä. Pöytien ja tuolien ympäröimä elintarvikekioski voi osoittautua vetovoimaiseksi tapaamispaikaksi naapuruston teini-ikäisten keskuudessa. Tämän johdosta kyseisen yrityksen läheisyydessä saattaa esiintyä tavallista enemmän seinien töhrimistä, roskaamista tai muita vahingontekoja. Tämän dikotomisen toimialaluokituksen riskiryhmän muodostavat siis sellaiset naisyritykset, jotka ovat joko vähittäiskauppoja tai toiminnallisesti siihen rinnastettavia palvelualan yrityksiä. Kauneudenhoito- (ml. parturi/ kampaamot) tai ravitsemusalan (kahvila/ravintola) yritykset kattavat valtaosan tähän ryhmään kuuluvista palvelualan elinkeinoista. Esimerkkejä palvelualan yrityksistä, jotka eivät kuulu tähän joukkoon ovat tilintarkastustoimistot, matkatoimistot ja koulutuspalveluiden tuottajat. Taulukon 2 viimeisen sarakkeen tulokset osoittavat, että toimialan luonnetta mittaavan muuttujan vakiointi ei muuta lähiympäristön epäjärjestyksen vaikutusta yrityksen riskiin joutua väkivaltaisen rikoksen uhriksi. Korkean epäjärjestyksen kategoriaan kuuluvilla yrityksillä on lähes viisinkertainen riski matalan ryhmän yrityksiin verrattuna. Nämä tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan häiriökäyttäytyminen julkisella paikalla luo suosiolliset edellytykset väkivaltarikollisuudelle. 27

28 28 Taulukko 3 Ympäristön epäjärjestyksen, yrityksen aukioloaikojen ja toimialan vaikutus yrityksen omaisuuteen kohdistuvaan rikollisuuteen. Logistisen regressioanalyysin normeeratut kertoimet (odds ratios). Murrot Vahingonteot Varkaudet Epäjärjestys Matala Keskitaso Korkea 2.81* 3.23** 2.27** Auki viikonloppuisin Ei koskaan Joskus Aina ** Auki iltaisin Ei koskaan Joskus Aina Auki öisin Ei koskaan Joskus Aina Toimiala Vähittäismyynti tai siihen rinnastettava palveluala ** Muu toimiala N ** = p <.05, * = p <.10 (yksisuuntainen merkitsevyystesti) Lopullista monimuuttujamallia vastaavat tulokset omaisuusrikosten osalta esitetään taulukossa 3. Selitettävinä muuttujina näissä malleissa ovat murrot, vahingonteot ja varkaudet. Jokaisen rikostyypin kohdalla vallitsee positiivinen ja lineaarinen yhteys ympäristön epäjärjestyksen ja uhriutumisen riskin välillä. Tosin ainoastaan korkean epäjärjestyksen kategorialla on tilastollisesti merkitsevä kerroin näissä malleissa. (Matalan ja keskitason kategorioiden väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä 10 % tasolla.) Näiden tulosten valossa näyttää siis siltä, että lähiympäristön häiriötekijöiden vaikutus ei ole yhtä herkkä omaisuuteen kohdistuvien rikosten kohdalla; vaikutus näkyy ainoastaan sellaisten yritysten joukossa, jotka raportoivat vähintään kolme epäjärjestystä osoittavaa tekijää. Monimuuttujamallien tulokset tuottavat informaatiota myös aukioloaikojen ja toimialatyypin vaikutuksesta uhriutumisen riskille. Näillä muuttujilla ei näytä olevan systemaattista vaikutusta rikollisuuteen. Esimerkiksi viikonlopun aukiololla on tilastollisesti merkitsevä yhteys ainoastaan varkauksiin. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava se, että aukioloaikoja ja toimialaa osoittavat muuttujat korreloivat erittäin vahvasti keskenään: yli

Jukka Savolainen. NAISYRITTÄJÄT RIKOSTEN KOHTEENA Tutkimus Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenistön turvallisuudesta ENGLISH SUMMARY

Jukka Savolainen. NAISYRITTÄJÄT RIKOSTEN KOHTEENA Tutkimus Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenistön turvallisuudesta ENGLISH SUMMARY OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 60 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Jukka Savolainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen kaupan alalla

Väkivallan vähentäminen kaupan alalla Väkivallan vähentäminen kaupan alalla TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari 23.1.2013 Matti Räisänen Kaupan liitto 1 Kauppa on suuri toimiala Yli 2 milj.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET

YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET YRITYSTURVALLISUUDEN TILA JA KESKEISET HAASTEET Turvallisempi huominen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää, Rantasipi 23.1.2013 Jyrki Hollmén 2 Yritysturvallisuus on

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 27/2012. Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 2012. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

OPTL. Verkkokatsauksia 27/2012. Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 2012. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Venla Salmi Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 01 Tässä katsauksessa esitellään tiiviisti Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen seitsemännen, keväällä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN TURVALLISUUSKYSELY

PK-YRITYSTEN TURVALLISUUSKYSELY SY-KESKUSTELUALOITTEITA PK-YRITYSTEN TURVALLISUUSKYSELY Pasi Holm*, Kari Pankka*, Seppo Toivonen*, Yrjö Tykkyläinen** ja Matti Virén*** *Suomen Yrittäjät **Yrittäjäin Fennia ***Turun Yliopisto Suomen Yrittäjät

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 10/2009. Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä

OPTL. Verkkokatsauksia 10/2009. Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Venla Salmi & Janne Kivivuori Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008 Tiivistelmä Verkkokatsauksia 10/2009 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Vuoden 2008 opettajakysely

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot