Miksi keskittyä naisten omistamiin yrityksiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi keskittyä naisten omistamiin yrityksiin?"

Transkriptio

1 1 Johdanto Vain murto-osa yhteiskunnassa tapahtuvasta rikollisuudesta kanavoituu poliisin tilastoihin tai muihin virallisiin rekistereihin. Tämä havainto on yksi kriminologisen tutkimuksen parhaiten todennetuista tuloksista. Kotimaiset kyselytutkimukset osoittavat, että kansalaiset ilmoittavat poliisille vain noin 15 % sellaisista heihin kohdistuneista väkivaltatapauksista, jotka sisältävät vähintään yhden lyömisen (Heiskanen, Sirén ja Aromaa 2004, 23). Tilasto, jonka mukaan Suomessa tuli vuonna 2002 poliisin tietoon kaikkiaan pahoinpitelyrikosta (Tilastokeskus 2004, 26) on monessa suhteessa hyödyllinen tieto, mutta se ei anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka monta pahoinpitelyä maassamme todella tapahtui. Vakiintunut tapa arvioida piilorikollisuuden määrää on laatia kyselyitä, joissa vastaajia pyydetään raportoimaan heihin kohdistuneita rikoksia tai niihin rinnastettavia tekoja. Tällainen menetelmä on havaittu verrattain luotettavaksi tavaksi tuottaa rikollisuutta koskevia tunnuslukuja. Yhdysvalloissa lähestulkoon kaikki kotitaloudet (yli 95 %), jotka valikoituvat kansallisen uhrikyselyn piiriin, suostuvat haastateltaviksi (O Brien 1995, 63). Suomessa vastaavia tietoja on kerätty eri aikoina vuodesta 1980 pääasiassa puhelinhaastattelujen avulla (Heiskanen, Aromaa, Niemi ja Sirén 2000). Vuoden 2003 Turvallisuuskyselyn vastausprosentti oli 81 (Heiskanen, Sirén ja Aromaa 2004, 27). Tämäkin on verrattain korkea luku, mikä osoittaa, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan omia uhrikokemuksiaan koskeviin kysymyksiin. Uhritutkimukset antavat hyvän käsityksen esimerkiksi siitä, kuinka monta ihmistä joutuu ryöstön kohteeksi yhden vuoden aikana, tai onko perheväkivalta kasvanut tai vähentynyt parin viime vuosikymmen aikana. Mutta koska nämä aineistot kuvaavat pelkästään yksittäisten kansalaisten tai kotitalouksien tilannetta, uhrikyselyt eivät kykene antamaan harhatonta arviota virallisten tilastojen ulottumattomissa olevan rikollisuuden määrästä. Keskeisin syy on se, että suuri osa rikollisesta toiminnasta, erityisesti omaisuusrikoksista, kohdistuu yrityksiin tai muihin yhteisöihin, jotka eivät ole edustettuina kansallisen tason uhrikyselyissä (O Brien 1995, 65). Esimerkiksi kaikki myymälävarkaudet jäävät yksilötason uhritutkimusten ulkopuolelle. Kotimaisen aineiston perusteella on arvioitu, että yli puolet omaisuusrikoksista kohdistuu erilaisiin yhteisöihin, pääasiassa yrityksiin (Laitinen, Virta & Aromaa 1995, 4). Yksi tapa paikata tätä puutetta on toteuttaa uhrikyselyitä siten, että yksittäisten kansalaisten tai kotitalouksien asemesta tutkimuksen kohteeksi valitaan edustava joukko yksityisiä yrityksiä, julkisia yhteisöjä ja muita organisaatioita. Kansainvälisten esikuvien mukaisesti (van Dijk 1997; Walker

2 2 1995) kotimaiset tutkijat ovat yrittäneet useamman kerran käynnistää Suomessa kansallisen yritysuhrikyselyn, mutta toistaiseksi tämä hanke on kariutunut rahoituksen puutteeseen. Maassamme on kuitenkin tehty muutamia alueellisia tutkimuksia, joiden kohteena on yrityksiin kohdistuva rikollisuus ja muut yritysten turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Viimeisin tällainen kysely tehtiin Suomen Yrittäjien (SY) toimeksiannosta (Holm, Pankka, Toivonen, Tykkyläinen & Virén 2000). Tutkimuksen kohteena olivat pienet ja keskisuuret SY:n jäsenyritykset Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoen seudulla (N=895). Toisena esimerkkinä kotimaisesta tutkimuksesta on syytä mainita Ahti Laitisen ja Kauko Aromaan kysely vuodelta 1993, jossa kartoitettiin Turun ja Porin läänissä sijaitsevien yritysten uhrikokemuksia (N=115). Molemmat näistä tutkimuksista osoittavat, että suuri osa yrityksiin kohdistuvista rikoksista jää virallisten tilastojen ulottumattomiin. Esimerkiksi vain noin puolet vuoden aikana tapahtuneista varkauksista ilmoitetaan poliisille (Aromaa & Laitinen 1994, 31; Holm ym. 2000, 8). Tässä raportoitavan tutkimuksen kohteena ovat naisyrittäjät; tarkemmin ottaen sellaiset yritykset, jotka ovat Yrittäjänaisten Keskusliiton (YNKL) paikallisyhdistysten jäseniä. Tutkimusta voidaan pitää täydennyksenä siihen pieneen kirjallisuuteen, joka pyrkii paikkaamaan kansallisen yritysuhritutkimuksen puutteesta johtuvaa aukkoa suomalaisessa kriminologiassa. Naisyrittäjiin keskittyvä tutkimus lienee ensimmäinen maantieteellisesti kattava yritysuhritutkimus maassamme. Toinen tämän tutkimuksen erityispiirre on tietysti se, että tutkimuksen kohteena ovat yksinomaan naisten omistamat yritykset. Miksi keskittyä naisten omistamiin yrityksiin? Suuri osa näistä yrityksistä on pieniä vähittäismyyntiin tai asiakaspalveluun erikoistuneita liikkeitä, joiden toimipisteet sijaitsevat usein katutasolla ja joissa työskentelee verrattain pieni määrä ihmisiä, monasti vain yksi nainen. Vaatemyymälät, parturi-kampaamot ja kahvilat ovat esimerkkejä tämän tyyppisistä yrityksistä. Niitä voidaan pitää poikkeuksellisen otollisina rikosten kohteina. Katutasossa sijaitseviin liikkeisiin on helppo tulla ja mennä; niissä liikkuva käteinen raha saattaa houkutella paikalle rikoksentekijöitä, jotka hakevat nopeaa taloudellista hyötyä esimerkiksi huumeiden käytön rahoittamiseksi. Yhden tai kahden naistyöntekijän valvonnassa oleva tila saatetaan mieltää helpommaksi kohteeksi kuin esimerkiksi miesvaltainen autokorjaamo. Näistä samoista syistä johtuen pienissä naisyrityksissä työskentelevät henkilöt saattavat valikoitua keskimääräistä useammin seksuaalisen tai muun väkival-

3 lan kohteiksi. Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan varsinkin yksinyrittävät naiset tuntevat avuttomuutta ja ahdistusta kohdatessaan työssään tilanteita, jotka saattavat kehittyä väkivaltaisiksi (Yrittäjänaisten Keskusliitto 2003). Näihin riskeihin viitaten YNKL on käynnistänyt turvallisuusohjelman, jonka tarkoituksena on opastaa naisyrittäjiä ennakoimaan yritystoimintaan liittyviä turvallisuusriskejä, tarjota heille valmiuksia estää rikoksia ja minimoida niistä koituvia vahinkoja. Projektin yhteydessä on myös tarkoitus kerätä tietoja yrityksiin liittyvistä väkivaltatilanteista ja julkaista aiheeseen liittyvä turvapaketti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laatima kysely tukee omalta osaltaan tämän hankkeen valmistelua. YNKL on myös saanut taloudellista tukea Oikeusministeriön alaiselta Rikostorjuntaneuvostolta. Tämän raportin päätarkoituksena on kuvata YNKL:n jäsenyrityksille suunnatun turvallisuuskyselyn perustuloksia. Seuraavassa luvussa selostetaan käytettävissä olevan tutkimusaineiston luonnetta sen laatua ja rakennetta. Tämän jälkeen esitellään rikollisuutta ja turvattomuutta koskevat tulokset koko aineiston osalta. Mahdollisuuksien mukaan näitä tietoja verrataan aiempien uhritutkimusten tuloksiin. Tämän avulla voidaan selvittää, missä määrin naisyrittäjien turvallisuus eroaa muiden yrittäjien ja muiden naisten tilanteesta. Tutkimuksessa on kerätty runsaasti tietoja sellaisista yritysten toimintaan ja niiden ympäristöön liittyvistä tekijöistä, joilla saattaa olla merkitystä uhrikokemusten kannalta. Raportin neljännessä luvussa seulotaan esiin olosuhteita ja ominaisuuksia, jotka parhaiten selittävät uhrikokemusten välisiä eroja erilaisten yritysten välillä. Raportin viimeisessä luvussa pohditaan tutkimuksen tuloksia rikostorjunnan näkökulmasta. Tässä raportoitavan kyselyn tulokset koskevat siis tilannetta ennen kun YNKL:n turvallisuusohjelma käynnistettiin. Hanketta ohjaava tutkimussopimus sisältää mahdollisuuden uusia vastaava kysely sen jälkeen kun ohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu kentällä. Sikäli kun ennen-jälkeen kyselyt ovat keskenään vertailukelpoiset, niiden avulla voidaan arvioida turvallisuusohjelman vaikutuksia naisyrittäjien rikoskokemuksiin. 3

4 2 Aineisto YNKL:n julkaisee aikakauslehteä nimeltään Yrittäjänainen. Lehden levikki on noin , mistä noin koostuu YNKL:n jäsenistä; loput ovat etupäässä institutionaalisia tilaajia. Lehden jäsentilaajia koskeva osoitetiedosto on ainoa systemaattinen YNKL:n jäsenistöä koskeva rekisteri. Tämän johdosta naisyrittäjien turvallisuuskokemuksia mittaava kysely postitettiin vuoden 2003 viimeisimmän Yrittäjänainen-lehden välissä. Tämä lehti saapui vastaajille joulukuun alussa. Vastauslomakkeet saapuivat YNKL:n toimistoon vuodenvaihteen molemmin puolin. Helmikuun loppuun mennessä vastauksia oli saapunut 430 kappaletta. Tämä joukko muodostaa tutkimuksen aineiston. Kun otetaan huomioon, että lomakkeita postitettiin kappaletta, vastausten määrää voidaan pitää sangen alhaisena: vain 7 % kaikista teoreettisesti mahdollisista vastaajista osallistui tähän kyselyyn. On kuitenkin otettava huomioon, että käytettävissä ei ole tietoa siitä kuinka moni yrittäjä tutustui kyseisen lehden sisältöön, ja kuinka moni heistä noteerasi lehden väliin liitetyn kyselyn. (Kyselyä tosin mainostettiin lehden etusivulla, ja vastauksia houkutellakseen YNKL ilmoitti lomakkeen kannessa arpovansa kahden hengen kylpylämatkan kaikkien kyselyyn osallistuvien yrittäjien kesken.) Kysymys tämän otoksen edustavuudesta on ongelmallinen jo pelkästään sen vuoksi, että puutteellisten rekisteritietojen vuoksi on mahdotonta arvioida kuinka hyvin YNKL:n jäsenistö edustaa kaikkia Suomen naisyrittäjiä. Ei siis ole lainkaan selvää, että edes kaikkia tilaajaa koskeva tutkimus olisi edustava suhteessa tähän populaatioon. (Tällainen aineisto olisi luonnollisesti edustava suhteessa YNKL:n jäsenistöön.) Samasta syystä tutkimuksessa ei voida arvioida kuinka hyvin tämä 430 yrityksen joukko muistuttaa YNKL:n jäsenistöä. Vastausprosentin pienuus ei automaattisesti merkitse sitä, että otos olisi epäedustava: on mahdollista, että yrittäjät jättivät vastaamasta kyselyyn tasaisesti kaikista eri ryhmistä tai yritystyypeistä. Tämä kysely on kuitenkin toteutettu tavalla, joka ei anna varmuutta siitä, että käytettävissä oleva aineisto olisi edustava otos YNKL:n jäsenistöstä saati sitten kaikista naisten omistamista yrityksistä Suomessa. Alempana esitellään tietoja siitä, minkälaisia yrityksiä tämän kyselyn piirin kuuluu. Näiden tietojen valossa näyttää siltä, että haaviin on tullut varsin monipuolinen näyte erityyppisiä ja -kokoisia yrityksiä ympäri Suomea. Tällainen aineisto tarjoaa hyvän tilaisuuden tutkia naisten omistamien yrityksen turvallisuuteen ja rikoksentorjuntaan liittyviä kysymyksiä.

5 5 Kyselyyn osallistuneet yritykset Yritykset, joissa on korkeintaan kaksi työntekijää muodostavat enemmistön (56 %) tämän kyselyn piiriin tulleista naisyrityksistä. Valtaosassa (75 %) näissä yrityksissä on alle viisi työntekijää. Joukossa on kuitenkin muutama verrattain suuri työnantaja. Suurin kyselyyn osallistunut yritys työllistää 70 henkilöä. Taloudellisen tuotannon kannalta suurimman yrityksen liikevaihto on 2,5 miljoona euroa; yritysten keskimääräinen (mediaani) liikevaihto on euroa. Työntekijöiden määrällä lienee merkitystä yrityksen turvallisuudelle. Erityisesti yksin työskentelevillä yrittäjillä saattaa olla korkea riski joutua rikoksen uhriksi. Naisyrittäjien tilanteessa on syytä tarkastella henkilökunnan määrän ohessa sitä, kuinka monessa yrityksessä työskentelee miehiä. Kuten edellä todettiin, miesten läsnäolo saattaa ehkäistä ainakin sellaisia rikoksia, jotka edellyttävät väkivaltaista pakottamista Kaikki yritykset Vain naisia töissä Yritysten määrä Henkilökunnan määrä Kuvio 1 Kyselyyn vastanneiden yritysten jakautuminen henkilökunnan määrän mukaan. Kaikki yritykset sekä ne, joissa työntekijät ovat yksinomaan naisia Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä selvä enemmistö (61 %) oli sellaisia, joissa ei työskentele ainuttakaan miestä. Toisaalta neljännes naisten omistamista yrityksistä on sellaisia, joissa vähintään puolet työvoimasta on miehiä. Kuten kuviosta 1 voidaan todeta, miesten osuus työvoimasta riippuu siitä kuinka paljon työntekijöitä yrityksessä on ylipäänsä. Ääritapaus tästä havainnosta on tilanne, jossa yrityksen muodostaa vain yksi työntekijä: tällaisessa naisyrityksessä ei luonnollisesti työskentele yhtään miestä (yrityksen omistaja

6 6 lasketaan automaattisesti mukaan yhdeksi työntekijäksi.) Noin puolet niistä yrityksistä, joissa on 2 4 työntekijää, ovat puhtaasti naisvaltaisia. Tätä suuremmat yritykset ovat valtaosaltaan sellaisia, joissa työskentelee myös miehiä; yli 10 hengen yrityksistä löytyy vain yksi täysin miehetön tapaus. Mitä pienempi yritys, sitä todennäköisemmin se siis koostuu yksinomaan naispuolisista työntekijöistä. Rikostorjunnallisesti tämä asiantila ei liene paras mahdollinen: sikäli kun miespuolisten työntekijöiden läsnäolo ehkäisee rikoksia, tämä vaikutus lienee vahvimmillaan tilanteissa, joissa yrityksen henkilökunnan määrä on erittäin pieni. Pieni vähemmistö (noin 15 %) näistä yrityksistä on sellaisia, joilla on useampi kuin yksi toimipiste; ani harvalla on useampi kuin kaksi toimipistettä. Pääasiallisen toimipisteen koko on vaihtelee m 2 välillä; mediaani pinta-ala on 80 m 2. Joukossa on myös muutama (N=13) yritys, joilla ei ole varsinaista toimipistettä. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat taksi- tai kuljetusalan yrittäjät sekä konsulttifirmat, jotka tarjoavat koulutusta tai muita asiantuntijapalveluita joko asiakkaiden tiloissa tai kotoa käsin. Minkä tyyppiset yritykset ovat naisten omistuksessa? Stereotyyppisten odotusten vastaisesti Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenistö koostuu varsin monipuolisesta ryhmästä liikkeenharjoittajia. Palvelualan yritykset muodostavat suurimman yksittäisen toimialaryhmän: 62 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kuulu tähän sinänsä verrattain heterogeeniseen ryhmään. Seuraavaksi suurin toimiala on vähittäiskauppa, joka käsittää 27 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä. Kuvio 2 tarjoaa astetta tarkemman kuvan siitä, miten eri liiketoiminnan muodot ovat edustettuina tässä aineistossa. Esityksen periaatteena on se, että kaikki sellaiset yritystyypit, joita esiintyy vähintään 10 kappaletta on esitetty omana kategoriana. Tämän tavoitteen seurauksena tietyt yrityskategoriat ovat konkreettisempia kuin toiset. Esimerkiksi tukkukauppoja löytyy aineistosta vain 7 kappaletta, mutta koska tämä luokka edustaa täysin itsenäistä toimialaa, jota ei voi luontevasti niputtaa yhteen esim. vähittäiskauppojen kanssa, se on säilytetty omana ryhmänään. Toisaalta vaateliikkeet on jaettu kahteen ryhmään, sillä pelkästään naisten vaatteisiin erikoistuneita liikkeitä on tässä aineistossa 18 kappaletta.

7 7 Lukumäärä Naisten vaatteet 18 Muu vaateliike 27 Kukka-/lahjatavara 12 Muu vähittäismyymälä 58 Tukkukauppa 7 Parturi/kampaamo 36 Muu kauneudenhoito 21 Terveyspalvelut 33 Kahvila/ravintola/majoitus 20 Tilintarkastus/finanssiala 44 Konsultointi/asiantuntija 60 Muut palvelut 51 Teollisuus/rakentaminen 29 Muu yritys 14 Kuvio 2 Kyselyyn osallistuneiden yritysten jakauma yritystyypin mukaan (N=430) Suurimman konkreettisen yritystyypin tässä aineistossa muodostavat parturija kampaamoliikkeet, joita on 36 kappaletta. Toisaalta jos vaateliikkeet yhdistetään yhden kategorian alle, niitä on yhteensä 45. Suurehko osa yrityksistä tarjoaa erilaisia asiantuntija- ja informaatiopalveluja: tilintarkastustoimistot, muut finanssialan palvelut ja erilaiset konsulttifirmat kattavat lähes neljänneksen kyselyn piiriin tulleista naisyrityksistä. Kysymyksessä on siis varsin heterogeeninen joukko liikkeenharjoittajia. On syytä olettaa, että yritysten toimintaa koskevat erot heijastuvat myös niiden rikoskokemuksiin. Huoltoaseman kahvilan turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät välttämättä kosketa asianajotoimistoa, ja päinvastoin. Rikostorjuntaa edistävän analyysin on kiinnitettävä huomiota tähän asianti-

8 8 laan. Sikäli kun rikoskokemusten luonne riippuu yrityksen tyypistä, rikollisuuden torjuntaa palveleva informaatio tulee laatia vastaavalla tavalla. Tutkimuksen kannalta tämä merkitsee pyrkimystä tuottaa mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa erilaisten yritysten turvallisuusriskeistä. Käytettävissä olevien tilastollisten yksiköiden määrä asettaa keskeisen reunaehdon tälle tavoitteelle. On esimerkiksi turha odottaa yksityiskohtaista informaatiota tukkukauppoja koskevista riskeistä, koska kyselyyn osallistui vain 7 tällaista yritystä. Spesifisyyden tavoite ei rajoitu vain yrityksen toimialaan, vaan kaikkiin yritysten ja niiden ympäristön piirteisiin, joita tämän kyselyn avulla voidaan tarkastella (toimipisteen sijainti, henkilökunnan määrä, lähiympäristön liikenne jne.). Yksi keskeinen uhrikokemusten luonteeseen vaikuttava tekijä on yrityksen aukioloaika. Öisin ja viikonloppuisin auki olevat liikkeet kohtaavat erilaisia riskejä kuin pelkästään arkipäivisin toimivat yritykset. Kuviossa 3 esitetään tietoja siitä, miten kyselyyn vastanneet yritykset eroavat tämän ulottuvuuden suhteen. Auki viikonloppuisin Aina Joskus Ei koskaan Auki yöllä Auki iltaisin Yritysten lukumäärä Kuvio 3 Yritysten aukioloajat Hieman yli puolet näistä yrityksistä ei ole koskaan auki iltaisin. Vain pieni vähemmistö (9 %) on tavallisesti auki kello 19 jälkeen. Enemmistö yrityksistä on auki viikonloppuisin: kolmannes on auki joskus ja tätä suurempi osuus on aina auki lauantaisin ja/tai sunnuntaisin. Hyvin harva naisyritys on auki öiseen aikaan, eli puolen yön jälkeen.

9 Kuten edellä todettiin, aiemmat Suomessa toteutetut yritysuhritutkimukset perustuvat alueellisesti rajattuihin otoksiin. Yksi naisyrittäjiin kohdistetun kyselyn etu on se, että se käsittää yrityksiä Suomen jokaisesta läänistä. Kyselyyn osallistuneiden yritysten alueellinen jakauma on esitetty kuviossa 4. 9 Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Yritysten lukumäärä Kuvio 4 Yritysten alueellinen jakauma (työvoima- ja elinkeinokeskusluokitus) Suurin määrä yrityksistä on kotoisin Uudenmaan läänistä (N=54), Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta kyselyyn on osallistunut hieman tätä pienempi määrä. Vaikka kyselyä ei voida pitää alueellisesti edustavana otoksena naisten omistamista yrityksistä, sitä voidaan pitää kattavana näytteenä ainakin siinä mielessä, että aineistosta löytyy enemmän kuin kymmenen yritystä jokaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen piiristä. Suurin osa (64 %) näiden yritysten toimipisteistä sijaitsee kunnan tai kaupungin keskusta-alueella; neljännes sijaitsee muualla taajama-alueen sisällä ja alle 10 % harjoittaa liiketoimintaa haja-asutusalueella.

10 10 Reilu kolmannes tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä voidaan luokitella perheyritykseksi, eli sellaiseksi, joissa suurin osa työntekijöistä on sukua toisilleen. Suurin osa (92 %) kyselyyn osallistuneista yrityksistä on täysin itsenäisiä, eli ne eivät kuulu mihinkään liikeketjuun tai kaupparyhmittymään. Vanhin mukana oleva yritys on ollut toiminnassa yli sadan vuoden ajan, nuorin alle vuoden; yritysten mediaani-ikä on 15 vuotta.

11 3 Uhrikokemukset ja turvallisuus Tässä tutkimuksessa raportoitavat rikostiedot koskevat yrityksen omaisuuteen ja työntekijöihin (omistajat mukaan lukien) kohdistuvia rikoksia. Kyselyn ulkopuolelle on kuitenkin rajattu sellaiset uhrikokemukset, jotka eivät ole tapahtuneet työpaikalla tai työtehtävien yhteydessä. Kuinka paljon ja minkälaisia rikoksia naisten omistamiin yrityksiin kohdistuu? Kuviossa 5 on esitetty erilaisten rikostyyppien jakaumat koko aineistossa. Tummat pylväät osoittavat kuinka suuri osuus näistä yrityksistä on kokenut kyseisen rikoksen vuoden 2003 aikana; vaaleat pylväät osoittavat rikosten prevalenssin yrityksen koko toimintahistorian aikana. % Varkaus Ryös tö Murto Vahingonteko Pahoinpitely Seksuaalinen väkivalta kk Joskus Kuvio 5 Rikosten yleisyys naisten omistamissa yrityksissä (N=430) Varkaus on yleisin rikoslaji tässä aineistossa. Miltei 40 % yrityksistä on joutunut joskus varkauden uhriksi. Tämä osuus putoaa 15 prosenttiin kun tarkastellaan pelkästään vuoden aikaisia tietoja. Vaikka varkaus on verrattain yleinen rikos, hyvin harva yritys (noin 5 %) ilmoittaa kokeneensa enemmän kuin kolme varkautta vuoden aikana. Tätäkin myönteisempänä voidaan pitää havaintoa, jonka mukaan väkivaltarikokset ovat harvinaisia tässä aineistossa. Vain kaksi yritystä ilmoittaa joutuneensa ryöstön tai ryöstöyrityksen kohteeksi vuoden 2003 aikana. Pahoinpitelyt ovat suurin piirtein yhtä harvinaisia. Seksuaalisen väkivallan ja häirinnän osalta on erikoista havaita, että vuoden aikainen ja yrityksen elinaikainen prevalenssi ovat prosentin tarkkuudella samat. Lieneekö kysymyksessä niin arkaluonteinen asia, että vastaajat ovat haluttomia muistelemaan vuotta vanhempia tapauksia? Yllättävän suuri osuus (35 %) yrityksistä ilmoittaa joutuneensa vähintään yhden murron tai murto-

12 12 yrityksen kohteeksi toimintansa aikana. Toisaalta vain 5 % on kokenut tämän rikoksen vuoden 2003 aikana. Enemmän kuin joka kymmenes yritys on joutunut vahingonteon kohteeksi vuoden sisällä. Yrityksen toiminta ja uhrikokemukset Kuten edellisessä luvussa todettiin, tähän kyselyyn vastasi varsin monipuolinen joukko yrityksiä. On luultavaa, että yritysten rikoskokemukset heijastavat sen toimintaa. Kuviossa 6 esitetään keskeisten rikoslajien jakaumat yrityksen toimialan luokissa. Tarkastelu keskittyy vuoden 2003 aikana tapahtuneisiin rikoksiin, koska eri ikäisiä yrityksiä verrattaessa tätä pidempi muisteluväli olisi harhaanjohtava mittari. Vähintään yhden rikoksen kohteeksi joutuneiden osuus Vähittäiskauppa (N=114) Palvelujen tuottaminen (N=266) Teollisuus ja rakentaminen (N=29) Muu toimiala (N=14) Väkivalta Murrot Vahingonteot Varkaus Kuvio 6 Rikoskokemukset vuonna 2003 toimialan mukaan (%) Yritykset on jaoteltu tässä neljään toimialaan. Rikoskokemukset ovat selvästi yleisimpiä vähittäiskauppojen keskuudessa. Lähes 40 % tämän alan yrityksistä on joutunut vähintään yhden varkauden uhriksi. Muissa yrityksissä vastaava luku on vain 7 %. Myös murrot ja väkivaltakokemukset ovat yleisimpiä vähittäiskaupoissa. Väkivaltakokemukset on laskettu siten, että se käsittää vähintään yhden seuraavista tapahtumista: ryöstö, pahoinpitely, seksuaalinen

13 väkivalta tai uhkailu. 12 % vähittäiskaupan yrittäjistä raportoi kokeneensa tämän määritelmän mukaista väkivaltaa vuoden 2003 aikana. Murrot jakautuvat erittäin tasaisesti toimialojen kesken. Pienin prevalenssi on palvelualan yritysten joukossa, mikä saattaa selittyä sillä, että tähän kuuluu sellaisiakin yrityksiä, joilla ei ole varsinaista toimipistettä. Yrityksen toimiala antaa verrattain karkean kuvan yritysten välisistä eroista. Voidaan olettaa, että vähittäiskauppojen kesken esiintyy merkittäviä eroja turvallisuuteen vaikuttavissa riskeissä riippuen esimerkiksi siitä, myydäänkö siellä maitoa vai jalokiviä. Sama pätee erilaisiin palvelualan yrityksiin. Katutasossa sijaitseva kahden tuolin parturiliike lienee otollisempi kohde impulsiiviselle ryöstäjälle kuin toimistorakennuksen yläkerroksessa majaileva tilintarkastusfirma. Naisyritysten välisiä eroja erilaisten rikosten esiintyvyydessä on kuvattu täsmällisemmin raportin liitteenä olevassa taulukossa (liitetaulukko 1). Tämä tarkastelu perustuu edellisessä luvussa esiteltyyn yksityiskohtaiseen yritysluokitukseen, jossa jokainen vähintään 10 yritystä sisältävä yritystyyppi esitetään omana kategoriana. (Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat tukkukaupat, joita tästä aineistosta löytyy vain seitsemän kappaletta.) Yksityiskohtaiseen yritysluokitteluun perustuvan tarkastelun perustuloksena voidaan pitää sitä, että mikään näistä verrattain konkreettisista liikkeenharjoittamisen muodoista ei näytä olevan erityisen altis kokemaan omaisuus- tai väkivaltarikoksia. Tämän tarkastelun heikkoutena on tosin se, että monessa yritystyyppiä kuvaavassa kategoriassa on erittäin pieni määrä tapauksia. Kovin pienten otosten tilanteessa on vaikea tehdä luotettavia yleistyksiä. On mahdollista, että suurempi otoskoko paljastaisi tilastollisesti merkitseviä eroja yritystyyppien kesken. Toimialan ohessa myös muut yrityksen toimintaan liittyvät ominaisuudet vaikuttavat sen riskiin kokea erilaisia rikoksia. Esimerkiksi aukioloajat saattavat olla tässä suhteessa keskeinen piirre. Tätä koskeva tarkastelu osoitti, että väkivaltakokemukset ovat yleisimpiä yrityksissä, jotka ovat auki iltaisin (kello 19 jälkeen). Kellon aikaa tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin se, onko yritys auki viikonloppuisin. 13

14 14 Varkauksia Vahingontekoja Murtoja Aina auki Joskus auki Ei koskaan Kuvio % Viikonlopun aukiolo ja omaisuuteen kohdistuva rikollisuus vuoden 2003 aikana (%) Kuvion 7 tarkastelu osoittaa, että varkauksien, vahingontekojen ja murtojen yleisyys riippuu voimakkaasti siitä, onko yritys auki perjantain ja maanantain välisenä aikana. Murrot ovat kolme kertaa yleisempiä yrityksissä, jotka ovat aina auki viikonloppuisin verrattuna niihin, jotka eivät ole koskaan auki lauantaisin ja/tai sunnuntaisin. Sama tulos pätee vahingonteon kokemuksiin; varkauksien kohdalla erot ovat tätäkin suuremmat. Näiden tulosten tulkinnassa on huomattava, että tarkastelussa ei ole huomioitu muita yritysten välisiä eroja. Monet vähittäismyymälät ovat auki viikonloppuisin, mutta vain harvat konsulttitoimistot ovat. Onko viikonlopun aukiololla todellinen vaikutus omaisuusrikosten yleisyyteen vai johtuuko yhteys muista tekijöistä? Tätä kysymystä tarkastellaan lähemmin tämän raportin seuraavassa (neljännessä) luvussa. Ympäristön merkitys Tutkimuksessa tarkasteltiin myös yrityksen maantieteellisen sijainnin merkitystä yritysten rikoskokemuksiin. Kyselyn tulosten valossa naisten omistamien yritysten todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on käytännöllisesti katsoen sama läänistä tai elinkeinoalueesta riippumatta. Murrot ovat selvästi yleisimpiä yrityksissä, jotka sijaitsevat taajaman teollisuusalueella. Tämä on ainoa tilastollisesti merkitsevä yritysten maantieteellistä sijaintia koskeva tulos.

15 Maantieteellinen sijainti ja alueen kaupunkimaisuuden aste ovat kieltämättä sangen karkeita yrityksen lähiympäristön osoittimia. Tällainen tarkastelu luokittelee esimerkiksi Helsingin rautatieaseman vieressä ja Forssan keskustassa toimivat myymälät samaan ryhmään. Yrittäjänaisille suunnattu kysely sisältää kuitenkin monipuolisen sarjan kysymyksiä, joiden avulla on mahdollista laatia verrattain tarkkoja ja moniulotteisia ekologisen kontekstin indikaattoreita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahta tällaista muuttujaa: lähiympäristön vilkkaus ja epäjärjestys. 15 Vilkkaus Ympäristön vilkkautta kuvaava muuttuja perustuu 19 kysymykseen, joissa tiedustellaan sijaitseeko tietty kohde (esimerkiksi yökerho, bussipysäkki, hotelli, ostoskeskus, Alkon myymälä jne.) yrityksen toimipisteen välittömässä läheisyydessä (korkeintaan 100 metrin päässä). Yritykset luokiteltiin neljään samansuuruiseen ryhmään sen mukaan kuinka monta kyselyssä mainituista kohteista sijaitsee sen lähettyvillä. Oletuksena luonnollisesti on, että mitä enemmän ympäristössä on erilaisia väestömagneetteja, sitä enemmän siellä liikkuu ihmisiä mukaan lukien potentiaalisia rikosten tekijöitä. Naapuruston epäjärjestystä osoittava muuttuja laadittiin vastaavalla tavalla. Se perustuu kahdeksaan kysymykseen, jotka koskevat häiriökäyttäytymisen (juopottelu, virtsaaminen, töhertely, roskaaminen jne.) esiintymistä yrityksen toimintaympäristössä. Yritykset luokiteltiin kolmeen ryhmään näiden vastausten perusteella. 1 Onko vilkkailla paikoilla sijaitsevilla yrityksillä suurempi riski joutua rikoksen kohteeksi kuin hiljaisempien alueiden yrityksillä? Tätä kysymystä koskevat tulokset on esitetty kuviossa 8. Ainoastaan väkivaltarikollisuuden prevalenssi on näiden tulosten valossa selkeästi yhteydessä lähiympäristön vilkkauteen. Vain noin 5 % yrityksistä, joiden naapurustoa voidaan pitää verrattain hiljaisena (kuvion luokat 1 ja 2), on joutunut väkivaltaisen rikoksen kohteeksi vuoden 2003 aikana. Vilkkaammilla alueilla (luokat 3 ja 4) toimivien yritysten riski kokea väkivaltainen rikos on 3 4 kertaa suurempi. Omaisuusrikosten kohdalla ei vastaava yhteyttä voida havaita. On kuitenkin mielenkiintoista, että kaikki omaisuuteen kohdistuvat rikokset ovat yleisimmillään toiseksi vilkkaimmassa ympäristössä (luokka 3). Saattaakin olla, että erittäin keskeisellä paikalla sijaitsevat yritykset (luokka 4) hyötyvät 1 Vilkkautta koskevan summamuuttujan reliabiliteetti ( ) on.846; epäjärjestystä osoittavan asteikon vastaava kerroin on.812. Näiden kahden muuttujan osiot ja suorat jakaumat on esitetty raportin liitteenä (liitetaulukko 2).

16 16 luonnollisesta sosiaalisesta kontrollista, jota ohikulkevien ihmismassojen läsnäolo tuottaa. Seiniin töhertely, ikkunoiden rikkominen ja lukkojen tiirikointi tuskin toteutuu ilman riittävää suojaa ulkopuolisilta tarkkailijoilta. 25 Vahingonteot Murrot Varkaudet Väkivalta % (hiljainen) (vilkas) Lähiympäristön vilkkaus Kuvio 8 Lähiympäristön vilkkaus ja naisyrityksiin kohdistuvien rikosten yleisyys vuonna 2003 (%) Kriminologisen teorian kannalta ympäristön vilkkautta voidaankin pitää verrattain neutraalina uhrikokemusten korrelaattina, joka saattaa sekä myötävaikuttaa että ehkäistä rikosten syntyä (Felson 1998). Valtaväylien risteyksissä sijaitsevat yritykset voivat houkutella varkaita, koska tällainen ympäristö tarjoaa useita nopeita pakoreittejä. Toisaalta, kuten edellä todettiin, vilkkaasti liikennöity alue nostaa todennäköisyyttä joutua kuulo- ja näköhavaintojen kohteeksi. Epäjärjestys Puhtaasti määrällisten piirteiden asemesta kriminologisessa kirjallisuudessa onkin viimeaikoina ryhdytty kiinnittämään huomiota lähiympäristön laadullisiin ominaisuuksiin. Erityisesti Yhdysvalloissa suositun koulukunnan mukaan ympäristön yleinen epäjärjestys luo suosiolliset puitteet rikolliselle toiminnalle (Skogan 1990; Wilson & Kelling 1982). Tämän rikotut ikkunat -teorian perusoletuksena on se, että lainkuuliaista valtavirtaa edustavat kansalaiset välttelevät rähjäisiä paikkoja. Keskiluokkaisten asukkaiden, asiakkaiden ja muiden ohikulkijoiden puute heikentää luonnollisen sosiaalisen kontrollin määrää, mikä ruokkii rikollista käyttäytymistä kahdella tavalla:

17 (i) Matala puuttumisen taso vetää puoleensa väestöä, jonka elämäntapaa pidetään häiritsevänä muilla alueilla (esim. rappioalkoholistit, narkomaanit, prostituoidut). Rikollisuus kasvaa jo pelkästään sen vuoksi, että rikollinen käyttäytyminen on yleisempää sosiaalisesti syrjäytyneiden kansalaisten parissa: tyypillisin Suomessa tapahtuva henkirikos on seurausta pahasti alkoholisoituneiden työttömien miesten keskinäisestä välienselvittelystä (Lehti 2004). (ii) Rappioitunut ympäristö viestittää myös ulkopuolisille rikoksentekijöille, että kiinnijäämisen riski on tällä alueella pieni: Jos puiston penkillä voidaan esimerkiksi käyttää huumeita keskellä päivää, niin tuskin kukaan puuttuu asiaan kun ryhdymme ryöstämään läheistä kioskia. Kuuluisan iskulauseen mukaan yksi rikkoutunut ikkuna, jos se jätetään korjaamatta, voi aloittaa rappiokierteen, jonka seurauksena lähiympäristö muuttuu rikollisuutta ruokkivaksi pesäkkeeksi (Wilson & Kelling 1982). Tämä teoria on kehitetty Yhdysvalloissa, joiden kaupunkialueita leimaa voimakas segregaatio, eli sosioekonomisten ja etnisten ryhmien välinen eriytyminen; köyhät vähemmistöt ja siirtolaiset asuvat erillään keskiluokkaisesta valtaväestöstä (Massey & Denton 1993). Vaikka tällaisissa olosuhteissa kehitetyt teoriat tuskin soveltuvat sellaisinaan Suomen tilanteeseen (Korander 1998), on mielekästä kysyä valtakunnallisesti kattavan aineiston puitteissa, onko lähiympäristön epäjärjestyksellä merkitystä yritysten todennäköisyydelle joutua rikoksen kohteeksi Vahingonteot Murrot Varkaudet Väkivalta % Alhainen Keskiverto Korkea Epäjärjestyksen taso Kuvio 9 Naapuruston epäjärjestys ja naisyrityksiin kohdistuvat rikokset vuonna 2003 (%) Kuvion 9 jakaumien valossa naapuruston epäjärjestys on vahvasti yhteydessä yrityksen uhrikokemusten tasoon. Mitä enemmän epäjärjestystä tai häiriökäyttäytymistä yrityksen lähiympäristössä esiintyy, sitä yleisempää

18 18 rikollisuus on. Tämä tulos pätee jokaisen rikoslajin kohdalla. Korkean epäjärjestyksen alueilla sijaitsevilla yrityksillä on 3 4 kertaa suurempi riski joutua rikoksen uhriksi verrattuna yrityksiin, jotka sijaitsevat matalan epäjärjestyksen alueilla. Nämä tulokset tukevat siis hypoteesia, jonka mukaan ympäristön epäjärjestys ruokkii rikollisuutta. On tietysti mahdollista, että havaittu korrelaatio johtuu jostain muusta asiantilasta. Yritykset, jotka sijaitsevat korkean epäjärjestyksen alueilla, saattavat poiketa muista yrityksistä monien ominaisuuksien suhteen. Tästä ryhmästä saattaa esimerkiksi löytyä erityisen paljon sellaisia yrityksiä, jotka ovat auki viikonloppuisin. Lähiympäristön epäjärjestyksen kausaalista merkitystä naisyritysten uhrikokemusten selittäjänä tarkastellaan lähemmin luvussa 4. Tulosten vertailua Tämän raportin ensimmäisessä luvussa viitattiin Suomen Yrittäjien aiempaan tutkimukseen, jossa mitattiin pienten ja keskisuurten yritysten uhrikokemuksia Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoen alueella (Holm ym. 2000). Vaikka SY:n tutkimus ei ole suoraan vertailukelpoinen YNKL:n jäsenistöä koskevien tulosten kanssa, molemmissa kyselyissä tiedustellaan erilaisten rikosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana. Kuviossa 10 on esitetty näihin tietoihin perustuvat prevalenssit neljän rikoslajin osalta. Vahingonteko YNKL (2002) SY (1999) Murto Ryöstö Varkaus % Kuvio 10 Rikoksen kohteeksi joutuneiden osuus Suomen Yrittäjien (SY) ja Yrittäjänaisten Keskusliiton (YNKL) jäsenyrityksissä (%)

19 Tummat palkit tässä kuviossa viittaavat yrityksiin, jotka osallistuivat Suomen Yrittäjien kyselyyn; vaaleat palkit edustavat YNKL:n jäsenyritysten vastauksia. Nämä kaksi ryhmää eivät eroa toisistaan vahingontekojen tai ryöstön kokemusten suhteen. Sen sijaan murrot ovat selvästi yleisempiä SY:n jäsenistön parissa, kun taas varkaudet ovat hieman tavallisempia naisyrittäjien joukossa. On mahdotonta arvioida missä määrin nämä erot johtuvat yritysten sukupuolirakenteesta. On mahdollista, että murtoja ja varkauksia koskevat erot johtuvat yksinomaan siitä, että naiset omistavat enemmän sellaisia yrityksiä, joista on helpompi varastaa, mutta jotka eivät ole erityisen houkuttelevia kohteita murroille. SY:n aineistossa on yli kaksi kertaa enemmän teollisuus- ja rakennusalanyrityksiä. Voidaan olettaa, että murrot ovat tavallista yleisempiä tällaisten yritysten parissa, kun taas varkaus on tyypillisintä vähittäiskaupoissa. Edelliset vertailut koskivat omaisuuteen kohdistuvia rikoksia. Mikä on tilanne väkivaltarikosten osalta? Ovatko naisyrittäjät erityisen otollisia väkivallan kohteita? Suomen Yrittäjien tutkimuksessa ei käsitelty väkivaltaisia uhrikokemuksia (ryöstöä lukuun ottamatta), joten vertailukohta on haettava muualta. Yksi näkökulma on tarkastella naisten omistamissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden turvallisuutta suhteessa koko väestön kokemuksiin. Tuoreen suomalaisten turvallisuutta mittaavan kyselyn mukaan 8 % työssäkäyvistä 25 vuotta täyttäneistä naisista joutui vuonna 2003 jonkin väkivallanteon kohteeksi, uhkailut mukaan lukien. (Heiskanen 2004.) Nämä tiedot perustuvat yksilökohtaisiin haastatteluihin. YNKL:n jäsenistölle kohdistetussa kyselyssä yrittäjiä pyydetään raportoimaan kaikkiin työntekijöihin kohdistuneet väkivaltaiset uhrikokemukset. Ei voida olettaa, että kyselyyn vastannut yrittäjä muistaa ja tietää kaikkien työntekijöiden väkivaltakokemukset yhtä tarkasti kuin mahdolliset omat kokemukset. Ainoa adekvaatti tapa verrata naisyrittäjien työpaikkaväkivaltaa muun väestön kokemuksiin on keskittyä sellaisiin yrityksiin, joissa kyselyyn vastannut yrittäjä on ainoa työntekijä. Tämä takaa sen, että vastaukset koskevat vain kyselyyn vastannutta henkilöä. Tämän ratkaisun varjopuoli on tietenkin se, että yhden hengen yrityksissä on olematon riski joutua työtovereiden tekemän työpaikkaväkivallan uhriksi; yhden hengen yritykset ovat myös monessa muussa mielessä varsin epätyypillisiä työpaikkoja. Kuvion 11 ylin palkki osoittaa, että 9 % yksin yrittävistä naisista on kokenut väkivaltaa työtehtäviensä yhteydessä vuoden 2003 aikana. Tämä luku on vain aavistuksen korkeampi kuin naisten kokeman työpaikkaväkivallan määrä väestössä keskimäärin (8 %, alin palkki). Sen sijaan yksin yrittävät vähittäiskauppiaat erottautuvat tässä tarkastelussa ryhmäksi, jossa väkivallan kokemukset ovat poikkeuksellisen yleisiä: 15 % näistä naisista on kokenut vähintään yhden väkivaltaisen teon tai uhkauksen kuluneen vuoden aikana. 19

20 20 Tämän ryhmän riski joutua väkivallan uhriksi on siis lähes kaksi kertaa suurempi kuin vastaavassa väestössä keskimäärin. % Yhden naisen yritykset (N=149) Yhden naisen vähittäismyymälät (N=34) Yli 25 v. naiset (koko väestö) Kuvio 11 Työpaikkaväkivallan ja uhkailun yleisyys yhden naisen yrityksissä ja 25 vuotta täyttäneessä työllisessä väestössä (%) Rikosten pelko ja turvajärjestelmät Kyselyyn osallistuneilta yrityksiltä tiedusteltiin erilaisten turvajärjestelmien käytöstä. Tätä koskevat tulokset on esitetty kuviossa 12. Murtohälytin on yleisin rikosten ehkäisyyn tarkoitettu keino tai väline näiden toimenpiteiden joukossa. Tällainen laite löytyy lähes joka kolmannesta yrityksestä, joten enemmistöllä näistä yrityksistä ei ole murtohälytintä. Toiseksi yleisin turvajärjestelmä on oven avautumista ilmaiseva merkkiääni. Hieman yli 15 % yrityksistä ilmoittaa järjestäneensä jonkinlaista turvallisuuskoulutusta henkilökunnalleen. Kyselyssä ei tiedusteltu tämän koulutuksen sisältöä. Kun näitä eri turvajärjestelmiä tarkastellaan kokonaisuutena, käy ilmi, että enemmistö naisyrityksistä on varautunut rikollisuuden torjuntaan jollakin kuviossa 12 näkyvällä tavalla; hieman alle kolmannes yrityksistä ei ole hyödyntänyt ainuttakaan näistä 11 menetelmästä. Yritysten taipumus suojautua rikollisuudelta riippuu oletettavasti siitä kuinka paljon heillä on menetettävää. Kuviosta 13 voidaan havaita, että turvajärjestelmien täydellinen puute on sitä harvinaisempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Vastaavasti pienemmistä yrityksistä vain harva on investoinut mittaviin turvajärjestelmiin.

21 21 Turvallisuuskoulutusta Rikosrekisterin tarkis tus Kalterit, turvarakenteet Kameravalvonta Erityisvalaistus Murtohälytin Vartiointi, työajan ulkopuolella Vartiointi, työaikana Kulunvalvonta Merkkiääni Peilit Kuvio 12 Turvajärjestelmien yleisyys naisten omistamissa yrityksissä (N=430) % % Ei turvatoimia 3 turvajärjestelmää Henkilöstön määrä Kuvio 13 Turvajärjestelmien määrä ja yrityksen koko (%) Voidaan olettaa, että käytettävissä olevien resurssien lisäksi yritysten turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttavat myös käsitykset rikollisuuden uhasta. Vain

22 22 pieni osa (6 %) kyselyyn vastanneista yrittäjistä ilmoittaa olevansa erittäin huolestunut rikoksen kohteeksi joutumisesta; puolet (50 %) heistä on jonkin verran huolestuneita ja loput eivät ole lainkaan. Vielä pienempi osa on huolestunut väkivallan kohteeksi joutumisesta. Väkivallan pelko tosin vaihtelee merkittävästi yrityksen koosta ja toimialasta riippuen, kuten kuviosta 14 voidaan todeta. Huolestunut väkivallasta (%) Vähittäiskauppa Palveluala Työntekijöiden määrä Kuvio 14 Väkivallan pelko yrityksen toimialan ja henkilöstön määrän mukaan (%) Tämän kuvion käyrät osoittavat sellaisten yrittäjien osuutta, jotka ovat joko erittäin tai jonkin verran huolestuneita väkivallan kohteeksi joutumisesta. Kuvion perusteella voidaan todeta, että yrityksen koolla on vastakkainen merkitys toimialasta riippuen. Mitä pienempi vähittäiskauppa, sitä yleisempää on väkivallan pelko. Valtaosa 1 3 hengen vähittäiskaupassa toimivista naisyrittäjistä on huolestunut väkivallasta. Tämä tulos on varsin ymmärrettävä: vähittäiskauppiaat ovat jatkuvasti tekemisissä satunnaisesti valikoituvien asiakkaiden kanssa monet heistä iltaisin ja viikonloppuisin. On helppo kuvitella, että työtovereiden määrä lisää turvallisuuden tunnetta näissä yrityksissä. Mutta minkä vuoksi pienet palvelualan yrittäjät ovat vähemmän huolestuneita väkivallasta kuin suuret tai keskisuuret saman toimialan yrittäjät? Tämä saattaa johtua siitä, että verrattain suuri osa näistä naisyrityksistä koostuu konsultti- tai tilintarkastustoimistoista ja muista asiantuntijapalveluja tarjoavista elinkeinoista. Tällaisten yritysten toimintaan tuskin liittyy erityisen paljon uhkaavia tilanteita. Tässä luvussa raportoidut tulokset osoittavat, että tietyt yritysten toimintaa ja sen lähiympäristöä koskevat ominaisuudet ja olosuhteet ovat yhteydessä

23 niiden riskiin joutua väkivallan tai muun rikoksen uhriksi. Seuraavassa luvussa näitä osatekijöitä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena tavoitteena seuloa esiin keskeisimmät naisten omistamien yritysten turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kausaalisten suhteiden erittely on tehokkaan rikostorjunnan välttämätön edellytys. 23

24 4 Uhrikokemuksia selittävät tekijät Edellisen luvun alussa kuvailtiin yritysten toiminnallisten ja rakenteellisten piirteiden sekä ympäristöä koskevien ominaisuuksien yhteyttä niiden rikoskokemuksiin. Yrityksen toimiala, aukioloajat ja lähiympäristön laatu osoittautuivat tässä tarkastelussa keskeisimmiksi uhriutumisen riskin korrelaateiksi:! Vähittäiskaupat kokevat enemmän rikoksia (pl. murrot) kuin muut yritykset.! Iltaisin ja/tai viikonloppuisin toimivilla yrityksillä on muita suurempi riski joutua rikoksen kohteeksi.! Mitä enemmän yritysten lähiympäristössä esiintyy häiriökäyttäytymistä, sitä tavallisemmin ne joutuvat vahingontekojen, murtojen, varkauksien ja väkivallan kohteeksi. Tilastollinen korrelaatio on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys kausaalisen syy-seuraus -suhteen todentamiseksi. Vaikka useimmilla punatukkaisilla on pisamia nenän ympärillä, ei olisi korrektia väittää, että punatukkaisuus aiheuttaa pisamien esiintymistä. Molemmat ominaisuudet johtuvat jostain kolmannesta, luultavasti geneettisestä piirteestä. Vastaavasti on mahdollista kyseenalaistaa esimerkiksi lähiympäristön epäjärjestystä koskevan tuloksen kausaalinen tulkinta. Erityisen hyvän perusteen epäillä tämän korrelaation kausaalista luonnetta tarjoaa se tosiseikka, että epäjärjestystä kuvaava muuttuja ei ole riippumaton yritysten toimialasta tai niiden aukioloajoista. Taulukko 1 Lähiympäristön epäjärjestys on yhteydessä yrityksen toimialaan ja aukioloaikoihin Epäjärjestyksen taso (%) Matala Keskiverto Korkea Toimiala Vähittäiskauppa Palveluala Teollisuus/rakentaminen Muu Auki viikonloppuisin Ei koskaan Joskus Aina Kuten taulukosta 1 voidaan todeta, vähittäiskauppiaat raportoivat eniten häiriökäyttäytymistä omassa lähiympäristössään ja korkeaksi luokiteltava

25 epäjärjestys on kaksi kertaa yleisempää viikonloppuisin auki olevien yritysten parissa. 2 On siis mahdollista, että merkittävä osa naapuruston epäjärjestyksen ja yritysten uhrikokemusten välisestä korrelaatiosta selittyy sillä, että toimialan ja aukioloaikojen kannalta riskialteimmat yritykset sijaitsevat alueilla, joissa tapahtuu myös tavallista enemmän häiriökäyttäytymistä. Tämä onkin aivan arkijärjen mukainen teoria. Viikonloppuisin ihmisillä on enemmän aikaa käydä ostoksilla. Mitä enemmän liikkeessä on asiakkaita, sitä vaikeampi heitä on valvoa ja sitä todennäköisemmin joukossa on rikollisesti motivoituneita henkilöitä. Viikonloppu on myös tyypillisesti aikaa, jolloin suomalaiset kuluttavat päihteitä ja humaltuvat huomattavasti enemmän kuin muina päivinä. Tällainen juhlimiskulttuuri johtaa herkästi juuri sellaisiin häiriökäyttäytymisen muotoihin, joita lähiympäristön epäjärjestystä kuvaava muuttuja heijastaa. Tämän teorian mukaan epäjärjestys ei siis sinänsä nosta yrityksen todennäköisyyttä joutua rikoksen kohteeksi, vaan havaittu korrelaatio johtuu siitä, että viikonloppuisin tehdään enemmän rikoksia ja käyttäydytään tavalla, jota liikkeenharjoittajat pitävät häiritsevänä (ts. melutaan, virtsataan, oksennellaan jne. enemmän kuin arkena). Kumpi hypoteesi on oikea? Onko yrityksen lähiympäristön epäjärjestyksellä suora vaikutus sen riskiin joutua rikoksen uhriksi vai palautuuko tämä korrelaatio aukioloaikoja ja/tai toimialaa koskeviin eroihin? Tämän kysymyksen selvittäminen edellyttää monimuuttuja-analyysiä, jonka puitteissa yksittäisten muuttujien yhteyttä uhrikokemuksiin voidaan tarkastella muista tekijöistä riippumattomasti. Sikäli kun epäjärjestystä koskevan muuttujan yhteys säilyy vahvana mallissa, jossa aukioloaikojen ja toimialan vaikutukset on eliminoitu (tilastollisen vakioinnin avulla), analyysin tulos on sopusoinnussa tämän muuttujan kausaalista tulkintaa suosivan hypoteesin kanssa. Taulukossa 2 esitetään tätä kysymystä valottavat tulokset. Näissä malleissa selitettävänä (dikotomisena) muuttujana on väkivaltaisen rikoksen kohteeksi joutuminen vuoden 2002 aikana. Muita rikostyyppejä koskevat analyysit esitellään tämän jälkeen Yrityksen toimialan ja viikonlopun aukiolon välillä vallitsee erityisen voimakas yhteys: peräti 79 % vähittäiskaupoista pitää ovensa auki viikonloppuisin; palvelualan yrityksillä vastaava osuus on 27 % ja muilla huomattavasti tätä pienempi.

26 26 Taulukko 2 Lähiympäristön epäjärjestyksen, aukioloaikojen ja toimialan vaikutus yrityksen riskiin joutua väkivaltaisen rikoksen kohteeksi. Logistisen regressioanalyysin normeeratut kertoimet (odds ratios). M1 M2 M3 Epäjärjestys OR OR OR Matala Keskitaso 2.64** 2.74** 2.72** Korkea 5.66** 5.05** 4.93** Auki viikonloppuisin Ei koskaan Joskus Aina Auki iltaisin Ei koskaan Joskus 2.95** 3.04** Aina Auki öisin Ei koskaan Joskus Aina Toimiala Vähittäismyynti tai siihen rinnastettava palveluala 1.21 Muu toimiala 1.00 N ** = p <.05, * = p <.10 (yksisuuntainen merkitsevyystesti) Analyysin lähtökohtana on kahden muuttujan väliseen analyysiin perustuva havainto, jonka mukaan naapuruston epäjärjestyksellä on voimakas yhteys yrityksen todennäköisyyteen joutua rikoksen uhriksi. Taulukon 2 toinen sarake (M1) kuvaa tätä havaintoa logistisen regressioanalyysin puitteissa. Viitekategoriana (OR=1.00) tässä tarkastelussa käytetään yrityksiä, jotka eivät raportoineet ainuttakaan häiriökäyttätymisen muotoa omassa lähiympäristössään. Epäjärjestyksen kannalta keskitasoisilla yrityksillä on tässä mallissa yli kaksi kertaa suurempi riski kokea väkivaltainen rikos vuoden aikana. Korkean epäjärjestyksen yrityksillä vastaava riski on 5,7 kertaa suurempi kuin viitekategoriaan kuuluvilla yrityksillä. Monimuuttuja-analyysin ydinkysymys voidaan muotoilla seuraavalla tavalla: mitä tapahtuu mallissa 1 raportoiduille kertoimille kun tarkastelussa huomioidaan yritysten aukioloaikojen ja toimialan yhteys naapuruston epäjärjestystä osoittavaan muuttujaan? Mallissa 2 (M2) on vakioitu kolme yrityksen aukioloaikoja koskevaa tietoa, jotka ilmaisevat missä määrin yritys on toiminnassa viikonloppuisin, iltaisin ja öisin. Näiden muuttujien vakioimisella ei ole käytännöllisesti katsoen mitään vaikutusta epäjärjestyksen vaiku-

27 tusta kuvaaviin kertoimiin. Toisin sanoen naapuruston häiriötekijöiden yhteys väkivaltaisiin uhrikokemuksiin on riippumaton yrityksen aukioloajoista. Taulukon 2 viimeisellä sarakkeella (M3) esitetään tulokset mallista, jossa aukioloaikojen lisäksi on vakioitu myös yrityksen toimialaa kuvaava tieto. Toimiala on tässä analyysissä luokiteltu kahteen kategoriaan. Tämän ratkaisun perusteena on oletus, jonka mukaan katutasossa toimivilla yrityksillä, joissa käy paljon ja verrattain satunnaisesti valikoituvia asiakkaita (vähittäismyymälät, parturit, kahvilat jne.), on erityinen riski joutua rikosten kohteeksi; erityisesti sellaisten rikosten, joissa rikoksen tekijä on yrityksen ulkopuolinen henkilö, ja teko tapahtuu yrityksen aukioloaikana (esim. ryöstö, pahoinpitely ja varkaus). Koska tällaisten yritysten toiminta perustuu kykyyn houkutella ohikulkevia ihmisiä asiakkaikseen, ne sijaitsevat tavallisesti alueilla, joiden välittömässä läheisyydessä asuu, työskentelee ja/tai liikkuu paljon ihmisiä. Tämä ominaisuus saattaa olla läheisesti yhteydessä erilaisiin häiriökäyttätymisen muotoihin. Konkreettisimmillaan tämä yhteys ilmenee tilanteessa, jossa yritys itsessään tuottaa palveluita, jotka vetävät puoleensa häiriökäyttäytymiseen taipuvia kuluttajia (Hopkins 2002, 789). Alkoholin anniskeluun keskittyvä kahvila tai ravintola on esimerkki tällaisesta yrityksestä. Pöytien ja tuolien ympäröimä elintarvikekioski voi osoittautua vetovoimaiseksi tapaamispaikaksi naapuruston teini-ikäisten keskuudessa. Tämän johdosta kyseisen yrityksen läheisyydessä saattaa esiintyä tavallista enemmän seinien töhrimistä, roskaamista tai muita vahingontekoja. Tämän dikotomisen toimialaluokituksen riskiryhmän muodostavat siis sellaiset naisyritykset, jotka ovat joko vähittäiskauppoja tai toiminnallisesti siihen rinnastettavia palvelualan yrityksiä. Kauneudenhoito- (ml. parturi/ kampaamot) tai ravitsemusalan (kahvila/ravintola) yritykset kattavat valtaosan tähän ryhmään kuuluvista palvelualan elinkeinoista. Esimerkkejä palvelualan yrityksistä, jotka eivät kuulu tähän joukkoon ovat tilintarkastustoimistot, matkatoimistot ja koulutuspalveluiden tuottajat. Taulukon 2 viimeisen sarakkeen tulokset osoittavat, että toimialan luonnetta mittaavan muuttujan vakiointi ei muuta lähiympäristön epäjärjestyksen vaikutusta yrityksen riskiin joutua väkivaltaisen rikoksen uhriksi. Korkean epäjärjestyksen kategoriaan kuuluvilla yrityksillä on lähes viisinkertainen riski matalan ryhmän yrityksiin verrattuna. Nämä tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan häiriökäyttäytyminen julkisella paikalla luo suosiolliset edellytykset väkivaltarikollisuudelle. 27

28 28 Taulukko 3 Ympäristön epäjärjestyksen, yrityksen aukioloaikojen ja toimialan vaikutus yrityksen omaisuuteen kohdistuvaan rikollisuuteen. Logistisen regressioanalyysin normeeratut kertoimet (odds ratios). Murrot Vahingonteot Varkaudet Epäjärjestys Matala Keskitaso Korkea 2.81* 3.23** 2.27** Auki viikonloppuisin Ei koskaan Joskus Aina ** Auki iltaisin Ei koskaan Joskus Aina Auki öisin Ei koskaan Joskus Aina Toimiala Vähittäismyynti tai siihen rinnastettava palveluala ** Muu toimiala N ** = p <.05, * = p <.10 (yksisuuntainen merkitsevyystesti) Lopullista monimuuttujamallia vastaavat tulokset omaisuusrikosten osalta esitetään taulukossa 3. Selitettävinä muuttujina näissä malleissa ovat murrot, vahingonteot ja varkaudet. Jokaisen rikostyypin kohdalla vallitsee positiivinen ja lineaarinen yhteys ympäristön epäjärjestyksen ja uhriutumisen riskin välillä. Tosin ainoastaan korkean epäjärjestyksen kategorialla on tilastollisesti merkitsevä kerroin näissä malleissa. (Matalan ja keskitason kategorioiden väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä 10 % tasolla.) Näiden tulosten valossa näyttää siis siltä, että lähiympäristön häiriötekijöiden vaikutus ei ole yhtä herkkä omaisuuteen kohdistuvien rikosten kohdalla; vaikutus näkyy ainoastaan sellaisten yritysten joukossa, jotka raportoivat vähintään kolme epäjärjestystä osoittavaa tekijää. Monimuuttujamallien tulokset tuottavat informaatiota myös aukioloaikojen ja toimialatyypin vaikutuksesta uhriutumisen riskille. Näillä muuttujilla ei näytä olevan systemaattista vaikutusta rikollisuuteen. Esimerkiksi viikonlopun aukiololla on tilastollisesti merkitsevä yhteys ainoastaan varkauksiin. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava se, että aukioloaikoja ja toimialaa osoittavat muuttujat korreloivat erittäin vahvasti keskenään: yli

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit Sisältö Tilastollisia testejä tehdään jatkuvasti lukemattomilla aloilla. Meitä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, että onko miesten ja

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu

Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa 31.10.2008 Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu noora.ellonen@poliisi.fi Lapsiuhritutkimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittama

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot