Henkilöstörahastolaki (934/2010), ydinkohdat

Transkriptio

1 Henkilöstörahastolaki (934/2010), ydinkohdat Uudistettu laki on tullut voimaan Säännöksiä on joustavoitettu. Tavoitteena on henkilöstörahastojen suosion lisääminen Mikä henkilöstörahasto? Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja. Rahasto liittyy aina yritykseen/konserniin, jonka palveluksessa henkilöstö on. Rahastoilla, jotka on perustettu saakka voimassa olleen lain aikana, on velvollisuus muuttaa rahaston säännöt uudistetun lain mukaisiksi viimeistään lain voimaantuloa seuraavassa kolmannessa rahaston kokouksessa = siirtymäaika. Rahastojen syytä kiinnittää huomiota alla punaisella merkittyihin kohtiin, joissa on selvitetty merkittävimmät muutokset aiemman ja uudistuneen lainsäädännön välillä. Henkilöstörahastolain /henkilöstörahaston tarkoitus 1 Palkitaan koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta Parannetaan yrityksen, viraston tai kunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä Edistetään yrityksen, viraston tai kunnan ja sen henkilöstön välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa sekä henkilöstön taloudellisia osallistumismahdollisuuksia Rahastoon siirrettävät erät 2 Henkilöstörahastoerä Yrityksen henkilöstörahastolle maksama rahasuoritus. Yritys päättää henkilöstörahastoerän ja sen lisäosan perusteista. Vain lain määritelmien mukaiset erät rahastokelpoisia. Määräytyy ennalta päätetyn tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän mukaan Piirissä ovat rahaston kaikki jäsenet = kollektiivisuus. Yhdenvertaisuus: palkkio-osan enimmäismäärän on määräydyttävä kaikille järjestelmän piiriin kuuluville yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Palkkioperusteet eivät ole määrättävissä esimerkiksi niin, että joku ryhmä saa samojen perusteiden mukaan määräytyvän palkkion yksinkertaisena ja joku toinen kaksin- tai jopa kolminkertaisena. Palkkiojärjestelmästä päätettäessä on päätettävä myös sen luonne: osuuksien maksaminen rahastolle sääntöjen mukaan jaettavaksi tai maksaminen henkilökohtaisina osuuksina rahastolle. 1

2 1. mahdollistaa käytännön, jossa voitto- ja tulospalkkiojärjestelmän palkkiot lasketaan yhteen ja siirretään yhtenä eränä rahastolle, joka jakaa ne sääntöjensä mukaan jäsenille henkilökohtaiseen osuuteen. Rahapotti ja jako voi olla myös yksikkö- tai tiimikohtainen. 2. henkilöstörahastoerät voivat olla voitto- tai tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti määräytyviä henkilökohtaisia osuuksia. Palkkiot voivat olla: Voittopalkkio: perusteena on liikevoitto. Voiton suunniteltu merkitys on vähintään 50 %. Tulospalkkio: jos täyttää laissa määritellyn henkilöstörahastoerän kriteerit ja koskee koko henkilöstöä. Lisäosa: varsinaista rahastoerää lievemmät kriteerit. Lisäosa maksetaan varsinaisen henkilöstöeriä kerryttävän tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän lisäksi. Kukin rahaston piirissä oleva yritys/tulosyksikkö päättää tästä erikseen haluamanaan ajankohtana. Lisäosaa ei voida käyttää ilman, että on käytössä voitto- tai tulospalkkiojärjestelmä. On määrättävä säännöissä, jos rahasto vastaanottaa tällaista erää. Henkilöstörahastoerästä työnantajan on päätettävä pääsääntöisesti viimeistään ennen sen ajanjakson alkua, jolta rahastoerä suoritetaan. Henkilöstörahastoerän lisäosasta päätös on tehtävissä myöhemminkin. Lisäosan kriteerit lain valvonnan piirissä: rahaston on ilmoitettava lisäosan määräytymisperusteista yhteistoiminta-asiamiehelle mahdollisimman pian päätöksenteosta. Lisäosan perusteet: ei erityisiä vaatimuksia. Perusteiden oltava syrjimättömiä. Lisäosa on mahdollinen myös, kun varsinainen henkilöstörahastoerä jää saamatta Lisäosa koskee päätöksen tehneen yrityksen/tulosyksikön tietyn osan koko henkilöstöä. Henkilöpiiri on määriteltävä samalla, kun yritys päättää lisäosasta ja sen perusteista Tavanomainen palkka ei ole siirrettävissä rahastoon nimeämällä se lisäosaksi Maksettavissa yhtenä rahasummana, jonka rahasto sääntöjen mukaan jakaa henkilökohtaiseen osuuteen tai henkilökohtaisina osuuksina. Enimmäismäärä: vuodessa enintään lisäosaa saavien jäsenten yhden kuukauden palkkasumma tai kunkin jäsenen yhden kuukauden palkka. Urakka- ja tuntipalkkaisilla keskimääräinen kuukauden palkka ilman erillisiä lisiä tai korvauksia tarkasteltuna ennen ajankohtaa, jolloin yritys teki päätöksen lisäosan maksamisesta. Palkan laskennassa on mahdollista huomioida myös muut perusteet, jos niistä on määräyksiä esimerkiksi työ- tai virkaehtosopimuksessa. Esimerkkejä henkilöstörahastokelpoisista palkkausjärjestelmistä Voitto- tai tulospalkkioiden suuruus määräytyy tavoitteiden saavuttamisen mukaan: 50 % maksimipalkkiosta kertyy koko henkilöstölle, perusteena yrityksen taloudellinen tulos, 30 % maksimipalkkiosta kertyy tulosyksikön tavoitteiden ja sille asetettujen mittareiden perusteella tulosyksikön henkilöstölle ja 20 % maksimipalkkiosta tiimille asetettujen tavoitteiden perusteella tiimin henkilöstölle. 2

3 Yrityksessä on määritelty erilaisia prosesseja, joiden onnistumiselle on asetettu yhteiset tavoitteet ja mittarit ja kullekin yksikölle määritelty yksikkökohtaiset prosenttiosuudet tavoitteiden saavuttamisessa sen mukaan, missä määrin kukin yksikkö voi vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen eri prosesseissa. Yrityksen tulospalkkiomalli, jossa on esimerkiksi neljä ehtoa: tulospalkkiotavoitteen määrittely vuodeksi eteenpäin tiettyyn ajankohtaan mennessä, tulospalkkiotavoitteiden ja mittaustasojen asettaminen erikseen kullekin yksikölle niin, että koko henkilöstö kuuluu palkkiojärjestelmän piiriin, kunkin henkilön maksimipalkkion suuruuden määrittely enintään esimerkiksi kuukauden palkkaa vastaavaksi; palkkiot maksetaan tiettynä ajankohtana henkilökohtaisina osuuksina Yritykset, joissa henkilöstörahasto on perustettavissa / lain soveltamisala 3 Rahasto on perustettavissa yritykseen, tulosyksikköön, ulkomaisen tytäryritykseen, valtion virastoon tai kuntaan tai sen tulosyksikköön (toimittava Suomessa). HUOM! Suomessa olevan konsernin tytäryrityksen ei tarvitse olla Suomessa. Rahasto liittyy aina yhteisöön, jonka henkilöstöstä kysymys Rahaston perustaa ja sitä hallitsee henkilöstö. Yritys = juridinen ja luonnollinen henkilö, joka harjoittaa teollisuus-, palvelu- tai muuta taloudellista toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi vai ei. Se on yleensä oikeushenkilö, kuten osakeyhtiö. Henkilöstörahastolain soveltamisen piirissä ovat myös: kulttuuripalveluja ja muita palveluja tarjoavat laitokset, hoiva-, sosiaali- ja koulutuspalveluja tarjoavat yhdistykset, säätiöt tai muut yhteisöt ml yritykset, joiden osakkeet omistaa valtio, kunta tai muu julkinen yhteisö ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröity sivuliike valtion liikelaitokset kunnalliset liikelaitokset Kansaneläkelaitos yliopistot Henkilöstörahasto konsernissa 4 Lakia sovelletaan samaan konserniin kuuluvien yritysten, usean viraston ja laitoksen tai kunnan tai kuntayhtymän tai niiden tulosyksikköjen henkilöstöjen perustamaan yhteiseen rahastoon. Kaikkien konserniyritysten ei tarvitse olla mukana henkilöstörahastossa. Yhteinen rahasto voi muodostua esimerkiksi konserniyritysten tulosyksiköistä ja joistakin sen yrityksistä Rahastoon on mahdollista liittyä myöhemmin. Konsernin henkilöstörahastoon voi kuulua samaan konserniin kuuluvan ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstö ja ulkomaisen 3

4 tytäryrityksen henkilöstö, jos sen emoyritys on suomalainen. Henkilöstörahaston perustamisedellytykset 5 Yrityksen tai tulosyksikön työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on oltava säännöllisesti vähintään kymmenen Yrityksen liikevaihto tai tätä vastaava tuotto rahastoa perustettaessa vastaa vähintään tilintarkastuslaissa säädettyä = ylittää päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella e (tilintarkastuslaki 459/ momentti 2- kohta) Henkilöstörahaston perustamismenettely tiivistetysti 8 Neuvottelut perustamisesta ja tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä Yrityksen päätös palkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta Henkilöstörahaston perustamiskokous ja sääntöjen hyväksyminen Ilmoitus henkilöstörahaston rekisteröimiseksi Henkilöstörahaston rekisteröinti. Neuvottelut ja yrityksen päätökset 9-10 Rahastoa suunniteltaessa käytävä yhteistoimintaneuvottelut tai vastaavat neuvottelut yrityksen ja henkilöstön sopimalla tavalla. Rahaston perustamisesta Henkilöstörahastoeriä kerryttävästä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä ja henkilöstörahastoerien määräytymisperusteista (palkkiot suoritetaan rahastolle kokonaissummana jaettavaksi rahaston sääntöjen mukaan jäsenten osuuksiksi tai maksetaanko palkkiot henkilökohtaisina osuuksina suoraan rahastolle) Neuvottelut myös henkilöstörahastoerän määräytymisperusteiden muutoksista Lakisääteisen neuvotteluvelvoitteen piirissä eivät ole lisäosan määräytymisperusteet on kuitenkin suositeltavaa neuvotella. Neuvottelujen jälkeen henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja hallinnoi sitä. Työnantaja päättää tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta sekä lisäosasta ja sen henkilöllisestä ulottuvuudesta. Henkilöstörahastoeriä kerryttävää tulostai voittopalkkiojärjestelmää on sovellettava viimeistään yrityksen toisena tilikautena henkilöstörahaston perustamisesta lukien. Henkilöstörahastoerän määräytymisperusteista yrityksen on päätettävä viimeistään ennen sen ajanjakson alkua, jolta erä suoritetaan erityisestä syystä yritys voi pidentää tätä aikaa enintään 3 kuukaudella; syy perusteltava. Jos palkkiojärjestelmän perusteita ei muuteta, päätöstä ei tarvitse tehdä erikseen saakka voimassa olleessa laissa pidennysmahdollisuus oli 2 kuukautta. Määräaikoja ei sovelleta yrityksen päätöksiin lisäosasta, sen perusteista tai kohdentamisesta. 4

5 Perustamiskokous 11 Henkilöstöryhmien edustajat tekevät ehdotuksen rahaston perustamisesta ja säännöistä. He kutsuvat koolle perustamiskokouksen kirjallisesti vähintään viikkoa ennen. Perustamiskokous: sääntöjen hyväksyminen ennen perustamispäätöstä sääntöjen hyväksyntä ja perustamispäätös, 2/3 annetuista äänistä rahaston hallituksen ja tilintarkastajien valinta, tilintarkastajan pätevyydestä erityismääräykset, rahastolla ja yrityksellä voi olla yhteinen tilintarkastaja. Tilintarkastajista vähintään yhden on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos rahastolle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Rahaston säännöt, vähimmäissisältö 12 Sääntöjen esitarkastuksen tekee yhteistoiminta-asiamies. Rahaston nimi ei saa olla esimerkiksi harhaanjohtava, hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen. Säännöissä oltava: Rahaston nimi Yritys tai sen tulosyksikkö, jossa henkilöstörahasto toimii Rahaston kotipaikka, joka on myös toimivaltainen oikeuspaikka Periaatteet, joiden mukaan jäsenten osuudet henkilöstörahastoerään määräytyvät: Maksettujen palkkojen tai työajan suhteessa tai näiden eri yhdistelminä Ei vaadita erillistä sääntömääräystä, mikäli osuudet siirretään palkkiojärjestelmän mukaan henkilökohtaisina erinä suoraan jäsenosuuteen. Palkkiojärjestelmä rahaston toiminnan aikana on muutettavissa: palkkiot siirretään yhtenä rahapottina rahastolle, joka jakaa ne sääntöjen mukaan henkilökohtaisiksi osuuksiksi. Säännöissä tulee olla maininta rahastoa perustettaessa jäsenten osuuksien määräytymisestä tässä tapauksessa. Onko ylipäätään mahdollista suorittaa rahastolle lisäosia saakka voimassa olleen lain aikana perustettujen rahastojen tulee tehdä tarvittavat sääntömuutokset siirtymäkauden aikana. Säännöissä ei määritellä periaatteita jäsenten oikeudesta lisäosaan, koska se perustuu yrityksen kertaluonteisiin päätöksiin. Rahasto-osuuden sidotun ja nostettavissa olevan osan määräytymisperusteet Menettely rahasto-osuuksia nostettaessa Henkilöstörahaston kokouksen ajankohta ja kutsun toimittaminen / huom! etäosallistuminen 19 Varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat Hallituksen jäsenten, tilintarkastajien ja mahdollisten valtuutettujen lukumäärä tai lukumäärän määräytymistapa ja toimikausi sekä valtuutettujen valintamenettely ja Henkilöstörahaston tilikausi. 5

6 Rekisteröinti-ilmoitus ja rekisteröinti Ilmoitus rahaston rekisteröinnistä eli perusilmoitus tulee tehdä kirjallisena yhteistoiminta-asiamiehelle. Sisältö liitteineen: Rahaston säännöt, postiosoite ja muut yhteystiedot Selvitys perustamistoimista. Niiden tulee täyttävää lain vaatimukset. Hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien täydelliset nimet ja kotikunnat Mahdollinen nimenkirjoitusoikeutta koskeva rajoitus (sallituista rajoituksista ks 30 ) Henkilöstörahaston hallituksen puheenjohtaja allekirjoittaa perusilmoituksen, lisäksi hän antaa vakuutuksen tietojen oikeellisuudesta Yhteistoiminta-asiamies rekisteröi rahaston, kun perusilmoitus tehty, jollei rekisteröinnille ole laillista estettä. Rekisteröidylle rahastolle tunnus hr. Rekisteröinti ei ole evättävissä tarkoituksenmukaisuussyillä Rekisteröinnin hylkäämisestä annetaan kirjallinen päätös (hallintolaki, valitusosoitus hallinto-oikeuteen) Rekisteröinnin oikeusvaikutukset 15 Henkilöstörahaston jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti rahaston velvoitteista Rahasto syntyy rekisteröinnillä, josta ajankohdasta rahasto vastaa velvoitteistaan Ennen rekisteröintiä syntyneet vastuut siirtyvät rahastolle rekisteröinnillä Jos rahastoa ei rekisteröidä, perustamistoimista vastaavat osalliset. Henkilöstörahaston jäsenyys 3 luku Rahaston jäsenet 6 ja Jäseniä ovat yrityksen koko henkilöstö tai konserniyrityksen työntekijät palvelussuhteen perusteella, ei kieltäytymismahdollisuutta ml määräaikaiset ja osa-aikaiset Rahastoa perustettaessa säännöissä määriteltyjen henkilöiden jäsenyys alkaa perustamisesta, muuten työsuhteen alkamisesta, jollei säännöissä määrätä toisin. Jäsenyys alkaa kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Työsopimuslaki 1:5 : jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia sopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena saakka voimassa ollut laki: jäsenyyden alkaminen voitiin liittää yrityksen tilikauden alkamiseen Mikäli henkilö on omistajayrittäjä eikä työsuhteessa, hän ei ole jäsenkelpoinen 6

7 Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut: osakeyhtiön ja osuuskunnan toimitusjohtajat eivät ole työsuhteessa, ovat lakisääteisiä toimielimiä. Rahaston säännöissä on määrättävissä, että toimitusjohtaja, joka ei ole työsuhteessa, voi olla henkilöstörahaston jäsen saakka voimassa ollut laki: Myös yrityksen toimitusjohtajat, jotka eivät ole työsuhteessa yritykseen, ovat voineet olla rahaston jäseniä ilman sääntömääräystä. Toimitusjohtajat säilyttävät rahastojäsenyyden työnsä päättymiseen asti, jollei rahaston säännöissä muuta määrätä voimaan tullut laki ei puutu näiden jäsenten oikeusasemaan. Säännöissä on määrättävissä, että yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt eivät ole rahaston jäseniä/ säännöissä on oltava mahdollisimman tarkka määrittely tehtävistä, jotka ovat jäsenyyden este. Kokonaisharkinta: Tehtävän tosiasiallinen luonne Henkilön muodollinen ja tosiasiallinen asema organisaatiossa: Työtehtävät, palkkaus, toimintaoikeudet ja vastuut Toiminta työnantajan edustajana työehdoista päätettäessä Yrityksen johtohenkilöiden palkitsemisjärjestelmän piirissä Osaomistajuuden merkitys Huomioon myös henkilöiden oma näkemys saakka voimassa olleessa laissa oikeus liittyä rahaston jäseneksi saman konsernin sisällä, kun konsernin yrityksessä tai tulosyksikössä, jonka palveluksessa jäsen on, ei ole rahastoa, oli laajempi kuin uudistuneessa laissa. Aikaisemman lain mukaan liittyneet jäsenet säilyttävät rahastojäsenyyden työsuhteensa päättymiseen asti, jollei rahaston säännöissä muuta määrätä voimaan tullut laki ei puutu näiden jäsenten oikeusasemaan. Jäsenyyden päättyminen ja rahasto-osuuden maksu 18 Jäsenyys päättyy, kun jäsenen työsuhde on päättynyt ja henkilöstörahasto-osuus on maksettu kokonaan. Pääsääntönä on, että osuus maksettava kokonaan, kun työ- tai virkasuhde päättyy Jäsenellä on oikeus nostaa rahasto-osuus haluamansa suuruisina erinä seuraavina enintään neljänä vuosittaisena jäsenosuuden maksupäivänä, kun työsuhde päättynyt eläkkeelle jäämisen tai taloudellis-tuotannollisen irtisanomisen tai yli 90 päivää kestäneen lomautuksen vuoksi. 7

8 Päätösvalta henkilöstörahastossa 4 luku Henkilöstörahaston kokous 19 Rahastossa ylin päätösvalta on jäsenillä. He käyttävät tätä henkilöstörahaston kokouksessa, joka on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua kokoukseen ja käyttää äänivaltaansa. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Rahaston säännöissä on määrättävissä, että jäsenen äänimäärä on riippuvainen rahasto-osuudesta säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla. Päätettävät asiat, vähintään: Sääntöjen muuttaminen Äänestys- ja vaalijärjestys Hallituksen ja sen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen ja erottaminen Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yli- tai alijäämää koskevat toimenpiteet Rahaston purkaminen Muut sääntöjen mukaan rahaston kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouksen koolle kutsuminen määrätään säännöissä. Kokouskutsu: kokouksen aika, paikka ja asiat, joita kokouksessa on tarkoitus käsitellä Säännöissä on määrättävissä, että kokoukseen osallistuminen mahdollista postitse/ tietoliikenneyhteyden/muun teknisen apuvälineen avulla, joko kokouksen aikana tai ennen kokousta. Edellytyksenä tälle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voitava selvittää tavalliseen rahaston kokoukseen verrattavalla tavalla Kokouskutsussa on oltava maininta: Etäosallistumismahdollisuudesta Käyttämisen edellytyksistä Jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista Noudatettavasta menettelystä. Jos henkilöstörahaston kokousta ei kutsuta asianmukaisesti koolle, voi jäsen kääntyä yhteistoiminta-asiamiehen puoleen. Rahaston jäsenillä on oikeus saada asia kokouksen käsiteltäväksi, jos vaatii kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia sisällytettävissä kokouskutsuun. Kokouksessa päätettäviä asioita ei voida siirtää hallituksen ratkaistavaksi. Pakottavien säännösten noudattamatta jättäminen johtaa päätösten pätemättömyyteen. 8

9 Henkilöstörahaston ylimääräinen kokous 20 Yli määräinen kokous on pidettävä, kun henkilöstörahaston kokous päättää hallitus pitää tarpeellisena vähintään 10 % rahaston jäsenistä tai henkilöstöryhmä, joka edustaa vähintään 10 %:ia rahaston jäsenistä, kirjallisesti pyytää. Samalla on ilmoitettava asia. Hallitus kutsuu kokouksen viipymättä koolle vaatimuksen saatuaan. asiasta on määrätty säännöissä tilintarkastaja vaatii, esimerkiksi kun havaitsee hallituksen toiminnassa ehkä lain vastaisuutta hallitus kutsuu kokouksen viipymättä koolle vaatimuksen saatuaan. Kokouskutsu kuten rahaston sääntömääräisen kokouksen osalta. Päätöksentekojärjestys 21 Ellei säännöissä määrätä toisin, päätöksentekojärjestys rahaston kokouksessa on: Pääsääntö: yksinkertainen enemmistö, eli yli puolet annetuista äänistä kannattanut Äänet tasan: päätökseksi mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa tai, jos päätös tehty suljetulla lippuäänestyksellä tai erillisessä äänestystilaisuudessa, arvalla ratkaistava tulos Sääntöjen muuttaminen tai rahaston purkaminen: aina määräenemmistö, vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattanut, ei voida määrätä säännöissä toisin saakka voimassa ollut laki mahdollisti sääntöjä muutettaessa ja rahastoa purettaessa päätöksenteon muulla kuin määräenemmistöllä, mikäli asiasta oli toisin säännöissä määrätty Kokouksen pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen 22 Pöytäkirja laaditaan kokouksen päätöksistä. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja. Vähintään kaksi kokouksessa valittua jäsentä tarkastaa pöytäkirjan tai kokous itse hyväksyy sen. Henkilöstörahaston jäsenellä on oikeus saada pöytäkirjat nähtäväkseen ja jäljennös tai ote niistä. Tämä edellyttää erillistä pyyntöä. Pöytäkirja tai sen ote on maksuton; saakka voimassa ollut laki: pöytäkirja maksullinen. 9

10 Valtuutetut 24 Valtuutettujen käyttö voi olla tarkoituksenmukaista, jos rahastossa on huomattava määrä jäseniä tai he asuvat alueellisesti eri puolella Suomea ja myös ulkomailla. Säännöissä on määrättävissä: Rahaston päätösvaltaa käyttävät jäsenten keskuudesta valitut valtuutetut, jotka eivät voi itse täydentää avoimiksi tulevia paikkoja Valtuutettujen tehtävät Valtuutettujen paikkojen tai osan niistä jako jäsenten tai heidän edustamiensa henkilöstöryhmien kesken, jolloin on myös määrättävä, että valtuutetut on valittava ao jäsenten tai heidän edustamiensa henkilöstöryhmien asettamista ehdokkaista. Jos jollakin henkilöstöryhmällä ei ole omia ehdokkaita, valtuutetut ovat valittavissa muiden asettamista ehdokkaista. Vähemmistösuoja ehdokkaita asetettaessa: jos äänioikeutetut yhdessä edustavat vähintään 10 %:ia jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, tällä työntekijäryhmällä on aina oikeus asettaa ehdokkaita. Valtuutettujen kokous ja päätökset: sovelletaan, mitä rahaston kokouksesta ja päätöksistä on säädetty Vaalit 23 Vaalien toimittamisesta on määrättävä rahaston säännöissä. käytetäänkö suhteellista vai enemmistövaalitapaa ja milloin käytetään miten suhteellisuus toteutetaan miten eri toimielinten varsinaiset ja varajäsenet valitaan ehdokasasettelua koskeva pakottava säännös: kaikille äänioikeutetuille turvattava oikeus osallistua ehdokkaiden asettamiseen vaalia varten Päätöksen moitteenvaraisuus 25 rahaston päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä päätös on muutoin lain tai rahaston sääntöjen vastainen Kanneoikeus on rahaston jäsenellä, hallituksella tai hallituksen jäsenellä Kanneoikeutta ei ole, jos on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen. (aktiivinen päätöksentekoon osallistuminen. Vastaan äänestäminen tai passiivisuus ei ole este moitekanteelle). Kanne voidaan laittaa vireille: 3 kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos kannetta ei nostetta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä 10

11 Jos rahaston hallitus on nostanut kanteen, rahaston kokous on kutsuttava viipymättä koolle valitsemaan edustaja vastaamaan rahaston puolesta. Yhteistoiminta-asiamiehellä ei ole oikeutta merkitä henkilöstörahastorekisteriin päätöstä ennen moiteajan umpeutumista, jos moitteenvaraisuusperuste on tiedossa. Päätöksen mitättömyys 26 Mitättömyysperusteet: Päätös loukkaa sivullisen oikeutta, moitekanteesta riippumatta Päätös, joka vähentää rahaston jäsenen jo saavuttamaa sääntöjen mukaista taloudellista oikeutta piirissä vain taloudelliset oikeudet, ulkopuolella hallinnoimisoikeuksien loukkaus. Jäsenen rahasto-osuuteen ja sen kerryttämiin tuottoihin ja tappioihin ei voida kajota sen jälkeen, kun varoja on lisätty osuuteen. Puuttuminen vain mahdollisia virheitä korjaamalla. Päätös loukkaa sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta Rahaston sääntöjen muuttaminen tulevia jakoja ajatellen on mahdollista edellyttäen, että sääntömuutos ei olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta mahdollistaa yhteispääoman käytön vain tietyn jäsenistön hyväksi, jos perusteltua jos menettely perusteettomasti ja jatkuvasti suosii rahaston tiettyjä jäseniä, olennaisuus-kriteeri täyttyy ja päätös on mitätön Kanneoikeus rahaston jäsenellä, hallituksella tai hallituksen jäsenellä ja sillä, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan Täytäntöönpanokielto 27 Oikeus määrätä rahaston päätös täytäntöönpanokieltoon: yhteistoiminta-asiamiehellä tuomioistuimella Kun kanne henkilöstörahastoa vastaan on vireillä, tuomioistuin voi kieltää rahaston päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä keskeyttämisestä. Säännöstä sovelletaan, kun jäsen moittii rahaston päätöstä tai sivullinen vaatii päätöksen toteamista mitättömäksi ja tuomioistuin toteaa kanteen menettävän merkityksensä päätöksen toimeenpanolla. Kieltopäätökseen ei ole erillistä muutoksenhakuoikeutta. Kielto tai määräys myös peruttavissa. 11

12 Henkilöstörahaston hallinto, tilinpäätös ja tilintarkastus 5 luku Hallitus 28 Rahaston toimeenpaneva elin Vähimmäisjäsenmäärä 3, saakka voimassa ollut laki: 4 Säännöissä määrättävissä varajäsenten valinnasta Puheenjohtaja: yksi hallituksen jäsenistä Säännöissä määrättävissä, valitaanko hallituksen puheenjohtaja rahaston kokouksessa (valtuustossa) vai valitseeko hallitus keskuudestaan Rahaston säännöissä määrättävissä edellytyksiä hallituksen jäsenten asiantuntemukselle Hallituksen jäsenten kelpoisuusvaatimukset: rahaston jäsen tai yrityksen johtoon kuuluva henkilö o voi kuulua sen tulosyksikön johtoon, johon rahasto on perustettu, tai koko yrityksen johtoon, vaikka hän organisatorisesti ei kuulu mainittuun tulosyksikköön. Säännöissä on määrättävissä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan yrityksen asettamista johtoon kuuluvista ehdokkaista Hallituksen jäseniä eivät voi olla: henkilöt, jotka eivät hallitse omaa omaisuuttaan, kuten vajaavaltaiset, konkurssiin tai liiketoimintakieltoon asetetut. Hallituksen tehtävät 29 Yleinen toimivalta, edustaa rahastoa Hoitaa kaikkia rahaston asioita, joita ei ole säädetty rahaston kokoukselle tai joita säännöissä ei määrätty kokouksen päätettäviksi Huolellisuusvelvoite Huolehtii erityisesti rahaston hallinnon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä ja sijoitustoiminnasta Seuraa jatkuvasti rahaston tilaa Vastaa rahaston toiminnasta rahaston kokoukselle Jos rahaston käytännön sijoitustoiminta on annettu ulkopuoliselle hoidettavaksi, hallituksen ohjattava ja seurattava, että varoja hoidetaan ohjeiden mukaisesti varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla Oikeus ja velvollisuus hakea rahaston asettamista konkurssiin Arvonmäärityspäivän jälkeen viipymättä laskettava jäsenten osuuksien arvot, vastaa tarvittavien laskelmien laatimisesta Hallituksen jäsenillä on vahingonkorvausvelvollisuus jos velvollisuuksien laiminlyönnistä on vahinkoa rahastolle, sen jäsenille tai ulkopuolisille. Nimenkirjoittajat 30 12

13 Rahaston hallituksella on aina nimenkirjoitusoikeus. Rahaston säännöissä on erikseen määrättävissä nimenkirjoitusoikeudesta: Annettavissa hallituksen jäsenelle Määrättävissä, että hallitus voi antaa nimenkirjoitusoikeuden hallituksen jollekin jäsenelle tai muulle henkilölle Nimenkirjoitusoikeus on rajoitettavissa niin, että kahdella tai useammalla on vain yhdessä oikeus kirjoittaa rahaston nimi Muut rajoitukset eivät ole säännöissä sallittuja. Esimerkiksi tehtävä- tai rahamääräkohtainen rajoitus ei ole sallittu Hallituksen jäsenen kelpoisuusvaatimukset (katso 28 ) koskevat myös nimenkirjoitusoikeutta Rahastolle tarkoitettujen haasteiden tai muiden tiedoksiantojen vastaanottaminen: oikeus vastaanottaa asiakirjoja rahastoa sitovasti on jokaisella, joka yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa saa kirjoittaa rahaston nimen Muutosilmoitus 31 Henkilöstörahastorekisteriin tulee tehdä ilmoitus seuraavista muutoksista: Sääntömuutos, muutetut säännöt liitteiksi o muutos voimaan, kun merkitty henkilöstörahastorekisteriin Hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajan vaihtuminen: Kun nimenkirjoittajan vaihtuminen on merkitty rekisteriin, muutoksen katsotaan tulleen sivullisen tietoon, paitsi jos tämä ei ole tiennyt muutoksesta eikä ole ollut velvollinen tietämään. Ilmoitus henkilöstörahastoerien määräytymisperusteista ja niiden muutoksista 32 yhteistoiminta-asiamiehelle ilmoitetaan henkilöstörahastoerien määräytymisperusteet, muutokset ja lisäosan määräytymisperusteet pian päättämisen jälkeen. Ilmoitukset voi tehdä myös työnantajayritys, jos asiasta niin rahaston kanssa sovitaan. Jos rahaston jäseninä on 54 :ssä tarkoitettuja työntekijöitä (konsernissa yritysjärjestely, työntekijä siirtynyt yritykseen/tulosyksikköön, jossa ei ole rahastoa tai sitä ei perusteta) rahaston on esitettävä selvitys siitä, että henkilöstörahastoerän tai lisäosan määräytymisperusteet ovat lain mukaiset. Henkilöstörahaston tilinpäätös 33 Kirjanpitovelvollisuus ja tilinpäätös on säädetty kirjanpitolaissa. 13

14 Henkilöstörahaston on tilikausittain laadittava tilinpäätös, jossa on tuloslaskelma ja tase liitetietoineen. Hallituksen jäsenen eriävä mielipide on liitettävä tilinpäätökseen. Tilinpäätös liitteineen on annettava tilintarkastajille vähintään kuukausi ennen rahaston tilinpäätöskokousta Hallituksen on laadittava kultakin rahaston tilikaudelta toimintakertomus Laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti Sisältää tietoja henkilöstörahaston tilan ja toiminnan arviointia varten tärkeistä seikoista, joita ei käsitellä tuloslaskelmassa tai taseessa Tiedot rahaston kannalta olennaisista tapahtumista, myös tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta Ehdotus rahaston ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi Tilintarkastus 34 Tilintarkastuksesta on säädetty tilintarkastuslaissa. On huomioitava tilintarkastajan esteellisyys, hyvä tilintarkastustapa, yhteisön velvollisuus avustaa tilintarkastajaa ja tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus (tilintarkastajien kelpoisuusvaatimukset: katso henkilöstörahastolain 11 ) Tilintarkastuskertomuksessa tulee olla: o Lausuma siitä, onko rahaston varat sijoitettu 41 :ssä tarkoitetulla tavalla, eli o varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla tai o yritykseen, jonka palveluksessa rahaston jäsenet ovat, tai saman konsernin yritykseen o Liitteenä yrityksen tilintarkastajien lausunto a) henkilöstörahastoerän ja sen lisäosan suorittamisesta rahastolle yrityksen päättämän määräytymisperusteen mukaan b) onko sijoitukset asianmukaisesti arvostettu, jos rahasto on sijoittanut varojaan yritykseen oman pääoman ehdoin eikä näillä varoilla ole markkinaarvon perusteella käypää arvoa Henkilöstörahaston pääoma ja rahasto-osuudet 6 luku Rahaston pääoman lajit 35 Oma pääoma: jäsenosuuspääoma ja muu rahastopääoma o Jäsenosuuspääoma: jäsenten rahasto-osuuksiin liitettävä pääoma (henkilöstörahastoerät ja lisäosat) ja sen arvonmuutokset o Muu rahastopääoma: yhteispääoma ja lahjoitusvarat 14

15 a) yhteispääoma 39 Sääntömääräyksellä osa rahaston henkilöstörahastoeristä ja ylijäämä tai osa tästä on siirrettävissä yhteispääomaan, hyväksyntä ja rahaston purkautuessa varojen jakoa koskeva päätös: 2/3 annetuista äänistä. Käyttö jäseniä yhteisesti hyödyttävään tarkoitukseen: tukemaan yhteistä vapaa-ajantoimintaa, harrastustoimintaa, koulutusta, myös hallinnointikuluihin. Säännöissä tulee olla maininta ylärajasta tai siirtoa koskevat periaatteet, lopullinen päätös: rahaston kokous tai hallitus, jäsenten tasapuolisen kohtelun periaate. Jos jäsen käyttää käteisnosto-oikeutta, oikeutta käyttää yhteispääomalla hankittuja jäsenetuja on rajoitettavissa, kun tästä on sääntömääräys. b) lahjoitusvarat 40 Esim. lahjoitukset ja testamenttivarat. Mm työnantajayritys voi lahjoittaa rahastolle tiloja vapaa-ajan viettoon tai näiden osuuksia, varoja henkilöstön harrastustoimintaan tai muuta pääomaa. Käytössä noudatetaan lahjakirjan/testamentin määräyksiä, ja ellei tällaisia määräyksiä ole, noudatetaan sitä, mitä laissa säädetty yhteispääoman käytöstä. Vieras pääoma 44 Rahastolla on oikeus lainaan työnantajayritykseltä tai toiselta saman konsernin yritykseltä, Lainaa voidaan käyttää yrityksen tai konserniyrityksen osakemerkintään tai vastaavaan oman pääoman korottamiseen. Tällainen laina on kuoletettavissa esim. tulevien vuosien henkilöstörahastoerillä. Muut lainoja voi ottaa vain maksuvalmiusvaihteluitten tasoittamiseksi. Näin rahasto välttyy nopeiden realisointien pääomatappioilta Hallituksen on huolehdittava, että lainoilla ei vaaranneta rahaston vakavaraisuutta Merkintäoikeuksien ostaminen lainavaroin ei ole sallittua (esim. yrityksen osakkeiden hankkiminen arvopaperipörssin välityksellä) Pankki- tai työnantajayrityksen laina perustamisvaiheen kulujen kattamiseen on mahdollista sillä ehdolla, että laina maksetaan takaisin rahaston tulevilla varoilla / jäseniltä ei voi kerätä liittymis- tai jäsenmaksuja. Osakeyhtiö voi antaa varoja henkilöstörahastolle lainaksi, vaikka rahasto on yhtiön osakas ja varat annetaan yhtiön osakkeiden hankintaa varten (osakeyhtiölaki 13:10.2, osuuskuntalaki 8:7 ja vakuutusyhtiölaki 15:1 4-kohta). Rahasto-osuudet 36 15

16 Yrityksen maksupäiville ei ole säädetty määräaikoja. Jäsenten rahasto-osuuksiin liitetään säännöissä määrätyllä tavalla henkilöstörahastoerät, lisäosat ja henkilöstörahaston ylijäämä sekä sijoitusten arvonmuutokset, muut erät kirjataan rahaston muuhun pääomaan. 1 Yritys suorittaa rahastolle kokonaissumman, jonka rahasto jakaa henkilökohtaisiin osuuksiin, myös lisäosa: - tilikauden aikana rahastolle tehty suoritus pidettävissä erillään kunkin jäsenen rahasto-osuudesta arvonmäärityspäivään saakka, rahasto hallinnoi tätä yhtenä kokonaisuutena - rahaston sijoitettava rahastoerä tuottavalla ja varmalla tavalla, esimerkkinä korkotili - summa tuottoineen jaetaan jäsenosuudeksi arvonmäärityspäivän jälkeen säännöissä määrätyllä tavalla / arvonmääritys kerran tilikaudessa. 2. järjestelmä määräytyy henkilökohtaisina osuuksina, jotka yritys suorittaa rahastolle, ja osuudet liitetään jäsenten osuuksiin, myös lisäosa: Verotus -rahasto hallinnoi eriä kunkin jäsenen lukuun erillisinä jäsenkohtaisina osuuksina seuraavaan arvonmäärityspäivään saakka, muuten samat periaatteet kuin kokonaissumman hallinnoinnissa - erilliset henkilökohtaiset osuudet tuottoineen liitetään jäsenen rahastoosuuteen arvonmäärityspäivän jälkeen - rahaston säännöissä voidaan edellä todetusta määrätä toisin, muun muassa, että rahasto voi halutessaan jakaa henkilöstörahastoerät jäsenten rahastoosuuksiin heti, kun se on saanut suorituksen yritykseltä, edellytyksenä arvonmääritys Rahasto ei ole verovelvollinen Tulos- ja voittopalkkio on yritykselle verotuksessa vähennyskelpoinen meno Nostettuja eriä verotetaan sinä vuonna, jona nosto tapahtuu Jäsen maksaa ansiotuloveroa 80 prosentista, 20 % osuus nostetuista varoista jätetään verottamatta Sosiaaliturvan karttuminen Rahastoon siirretyt ja sieltä nostetut osuudet eivät kartuta sosiaaliturvaa Käteisenä nostettavat henkilöstörahastoerät ja lisäosat, jotka määräytyvät tulospalkkiojärjestelmän perusteella, ovat verollista tuloa ja ne katsotaan palkaksi sosiaalietuuksia määrättäessä. Niistä suoritetaan sosiaaliturvamaksut Henkilöstörahastolaissa tulos- ja voittopalkkioita käsitellään rinnakkain. Tulos- ja voittopalkkioiden käsittely poikkeaa tosistaan, kun ne maksetaan käteisenä palkkiona. Tulospalkkiosta maksetaan palkan sivukulut, mutta käteisestä voittopalkkiosta niitä ei makseta, mikäli voittopalkkiojärjestelmä muuten täyttää lain mukaiset edellytykset. Kun 16

17 myös tulospalkkiojärjestelmät voivat laissa säädetyin edellytyksin kerryttää henkilöstörahastoeriä, on voittopalkkion määritelmällä merkitystä, kun henkilöstörahastoeriä nostetaan käteisenä, palkkiojärjestelmän tämän salliessa. Työntekijän eläkelain mukaisena vastikkeena työstä ja sairausvakuutuslain mukaisena palkkana pidetään tällöin henkilökohtaisia henkilöstörahastoeriä ja tulospalkkiojärjestelmän mukaisia käteisenä nostettuja henkilöstörahastoeriä, jolloin niistä pidätetään ensin vastaavat sivukulut ja työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijälle, miten käteisnosto ja henkilöstörahaston kautta tapahtunut nosto eroavat verotuksellisesti ja palkkaperusteisesti määräytyvien etuuksien osalta toisistaan. Henkilöstörahasto-osuuden käteismaksu saakka voimassa olleessa laissa oli oikeus voittopalkkioerän käteisnostoon, jos yrityksen tai viraston käyttöön ottama voittopalkkiojärjestelmä sen salli voimaan tulleessa laissa oikeus käteisnostoon säilyy. Se koskee henkilöstörahastoerää ja lisäosaa. Työnantajalle ei saa muodostua lisäkustannuksia osuuden käteisnostosta. Käteisnosto-oikeuden kieltäminen ei riitä. Käteisnoston sallimisesta on oltava nimenomainen määräys yrityksen päättämässä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. Jos yritys muuttaa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmää ja antaa jäsenelle oikeuden käteisnostoon, asia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Käteisenä nostettavan osuuden työnantaja maksaa suoraan jäsenelle ja vähentää rahastolle maksettavasta erästä nämä osuudet. Yrityksen on ilmoitettava jäsenille, mihin määräaikaan mennessä heidän on ilmoitettava työnantajayritykselle käteisnostosta Käteisnostoaikomuksesta jäsenen on ilmoitettava yritykselle ennen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät. Ilmoitusaika lyhenee vuodella verrattuna saakka voimassa olleeseen henkilöstörahastolakiin. Mikäli osuudet henkilöstörahastoerään määräytyvät rahaston sääntöjen mukaan eivätkä henkilökohtaisina osuuksina, rahaston on annettava työnantajalle tieto käteisenä voittopalkkionsa nostavien jäsenten osuuksista. Jäsenelle on esitettävä selvitys rahaston kautta tapahtuvan noston ja käteisnoston eroista verotuksellisesti ja eläke- ja muiden palkkaperusteisesti määräytyvien etuuksien osalta. Rahasto ja työnantaja ovat vastuussa selvityksestä ja tietojen oikeellisuudesta. Selvitys on esitettävissä jäsenelle esim. samassa yhteydessä, kun pyydetään ilmoitus käteisnostosta, viimeistään ennen ilmoitusajan päättymistä. Käteisenä nostettavasta henkilöstörahastoerästä ja lisäosasta, jotka määräytyvät tulospalkkiojärjestelmän perusteella, maksetaan sosiaaliturvamaksut (kartuttaa sosiaalietuuksia). Palkkio-osuuden siirtäminen henkilöstörahastoon 38 17

18 Säännös on sovellettavissa, kun yritys väliaikaisesti kokeilee muita palkkiokriteereitä tai on epäselvää, onko yritys lopullisesti luopunut palkkioiden maksamisesta rahastoon. Yritys päättää tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän muuttamisesta käteiseksi palkkiojärjestelmäksi. Jäsenellä on oikeus siirtää rahastoon osuutensa siitä henkilöstörahastoerän/lisäosan osasta, joka määräytyy henkilöstörahastolain mukaan, jos asiasta on määräys yrityksen tulos-/voittopalkkiojärjestelmässä Palkkioerän määräytymisperusteet ja muutokset: yrityksen päätöksenteko kuten henkilöstörahastoerästä päätettäessä, eli viimeistään ennen sen ajanjakson alkua, jolta erä suoritetaan rahaston ilmoitus yhteistoiminta-asiamiehelle Jäsenen on ilmoitettava siirto-oikeuden käyttämisestä työnantajayritykselle sen ilmoittamaan määräaikaan mennessä, kuitenkin ennen yrityksen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät. Jos yritys on lopullisesti luopunut palkkioiden maksamisesta henkilöstörahastolle, rahaston hallituksen on käynnistettävä rahaston purkaminen. Sijoitusmuodot 41 1.Sijoitus varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla Vertaa Säätiölaki 10.2 : säätiön hallituksen on erityisesti huolehdittava säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla Bygglin Nordström Savonen Henkilöstörahastot, sivu 65:Kiellettynä kaiketi pidettävä sijoitusta, jossa tulon muodostaa ainoastaan tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva myyntivoitto. Vaikka sijoittaminen pörssinoteerattuihin osakkeisiin tai asunto-osakkeisiin pääasiassa perustuukin niiden odotettuun arvonnousuun, muodostavat niistä kertyvät osinko- ja vuokratulot riittävän lain tarkoittaman tuoton. Sijoituskohteiden valintaa rajoittaa hallituksen huolellisuusvelvollisuus 2.Sijoitus yritykseen tai konsernin yritykseen, johon rahasto liittyy, joko oman pääoman ehdoin tai lainaehdoin ei rajoituksia näiden sijoitusten riskinotossa epävarmuus tai heikkotuottoisuus: jäsenillä ei ole moiteoikeutta, jos sijoituksilla on tavoiteltu muuta etuutta tai hyötyä rahastolle kuin tuottoa, tai sijoitus on tehty rahaston sääntöjen tai rahaston ja yrityksen sopimuksen sijoittamisvelvoitteen mukaan Sijoituskohteina voivat olla esim: osakkeet, osuudet, optio- ja vaihtovelkakirjalainat sekä muut velkakirjat. Käytäntö: rahasto lainaa yritykselle varojaan ja sopii samalla kohtuullisesta korosta. 18

19 Kiinteää omaisuutta koskevat sijoitukset täyttävät lain edellytykset vain konserniin kuuluvan kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön välityksellä. Vakioidut optiot, vaikka kohdistuvat yrityksen osakkeisiin, eivät ole käytettävissä Henkilöstörahasto voi tehdä sopimuksen oman työnantajayrityksen kanssa sijoittaa osa varoistaan tähän yritykseen/konserniin. Määräys on otettavissa myös rahaston sääntöihin ja sopimuksesta on kerrottava rahaston hallituksen toimintakertomuksessa Henkilöstörahastolla on oikeus harjoittaa vain henkilöstörahastolaissa säädeltyä toimintaa: rahasto ei voi hankkia avoimen yhtiön osuutta eli ryhtyä yhtiömieheksi. Sen sijaan se voi ryhtyä äänettömäksi yhtiömieheksi kommandiittiyhtiöön. Henkilöstörahaston on huolehdittava maksuvalmiudesta. Kunakin maksupäivänä on oltava käteisvaroja rahasto-osuuksien maksamiseen (vrt. 49 : poikkeustilanteet, hallituksella oikeus rahasto-osuuksien suorittamisen siirtämiseen). Em. sijoitustoiminnan periaatteita ei sovelleta yhteispääomaan eikä lahjoitusvaroihin. Lahjoitusvaroja ja yhteispääomaa on sijoitettavissa kohteisiin, jotka eivät ole rahastolle tuloa tuottavia, mutta jotka palvelevat jäseniä muulla tavoin, esim. jäsenten koulutus, vapaa-ajan vietto jne. Arvonmääritys 42 Henkilöstörahaston varojen ja kunkin jäsenen rahasto-osuuden arvon määritys. Määritettävä rahaston tilinpäätöspäivänä = arvonmäärityspäivä Rahaston vapaasti valittavissa, ei sidoksissa ajankohtaan, jolloin yritys suorittaa rahastolle henkilöstörahastoerän tai lisäosan Käytännön näkökohta: tilikauden päättyminen hyvä sovittaa yhteen yrityksen suoritusten kanssa, mahdollistaa jäsenelle nopeasti tiedon rahasto-osuuden arvomuutoksista. Jos ei em yhteensovitusta, rahaston on hyvä tiedottaa jäsenille määrästä, mahdollisesta jakautumisesta yksiköiden työntekijöiden kesken ja keskimääräisistä osuuksista jäsentä kohden Tiedottaminen toivottavaa myös, jos työnantajayritys suorittaa rahastolle rahastoeriä useamman kerran tilikauden aikana Varojen arvostaminen sijoitusten käypään arvoon. Vrt. kirjanpitolautakunnan yleisohje henkilöstörahaston tilinpäätöksestä ja arvonmäärityksestä: arvonmuutokset, joita vastaava määrä hyvitetään tai veloitetaan jäsenten rahasto-osuuksien lisäykseksi tai vähennykseksi, kirjataan omalle tililleen. Realisoitumattomia arvonmuutoksia ja niiden vastaeriä ei käsitellä rahaston kirjanpidossa tulosvaikutteisina erinä. Yli- ja alijäämä 43 Pääsääntö: jäsenosuuspääoman tuottama yli- tai alijäämä ja arvonmuutokset, jotka tehty tämän pääoman sijoituksiin on liitettävä tilikausittain kunkin jäsenen osuuteen heillä tilikauden aikana keskimäärin olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa. 19

20 Säännöissä määrättävissä: yli- tai alijäämä ja osuuksien arvonmuutokset liitetään jäsenosuuspääomaan jäsenillä tilikauden alkaessa olleiden rahasto-osuuksien arvojen suhteissa ylijäämä tai sen osa maksetaan tilikausittain jäsenille tai liitetään rahaston yhteispääomaan Ylijäämästä kertyneet varat eivät ole käytettävissä muihin kuin säännöissä määrättyihin tarkoituksiin. Rahaston jäsenellä, jonka osuus on maksettu työsuhteen päättymisen perusteella, ei ole oikeutta yli- tai alijäämään eikä arvonmuutoksiin rahasto-osuuden maksupäivän ja tilikauden päätöspäivän väliseltä ajalta. Henkilöstörahaston muu kuin jäsenosuuspääoman tuottama alijäämä on katettava tilikausittain aikaisempien vuosien ylijäämällä, yhteispääomalla tai jäsenosuuspääomalla. Ylijäämän käytöstä tulee olla rahaston kokouksen erillinen päätös. Pääomaerin tuottaman ylijäämän käyttöä koskevia määräyksiä voi sisältyä mm lahjakirjoihin. Hallituksen tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa tulee olla selostus varojen hallinnan olennaista seikoista kunkin hallinnoitavan pääomaerän osalta erikseen. Rahaston kokous päättää ylijäämän käytöstä samalla kun vahvistaa tilinpäätöksen Rahasto-osuuden nosto 45 Rahasto-osuus jakautuu sidottuun ja nostettavissa olevaan osaan. Sidotusta osasta siirretään vuosittain arvonmäärityspäivän jälkeen pääomaa nostettavissa olevaan osaan. Määrä todetaan säännöissä, enintään 15 % sidotusta osasta. Säännöissä ei ole enää määrättävissä, että vuosittain nostettavaa osuutta ei ole, vrt saakka voimassa ollut laki, jonka mukaan säännöissä voitiin määrätä tai valtuutuksen nojalla päättää, ettei vuosittaista siirtoa sidotusta nostettavissa olevaan osaan tehdä. Jäsenellä on oikeus nostettavaan osaan rahana viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen, kuten rahaston säännöissä määrätty, osuus nostettavissa seuraavana jäsenosuuden maksupäivänä. Jäsen voi jättää nostettavissa olevia varoja myöhemmin suoritettaviksi saakka voimassa ollut laki: nosto-oikeus 5 vuoden rahastojäsenyyden jälkeen, poistettu voimaan tulleesta laista Sääntöjä laadittaessa on otettava huomioon, että rahastolla on riittävästi aikaa suorittaa rahasto-osuuksien määrittäminen huolellisesti. Lisäksi on varattava aikaa mahdollisen oikaisuvaatimuksen jättämiseen ja vaatimusten asianmukaiseen käsittelyyn. Rahasto-osuuden nostoajankohtaan vaikuttaa myös rahaston tilinpäätöskokouksen ajankohta ja muun muassa, että työsuhteen päättymistilanteessa osuus on suoritettava viimeistään 4 kuukauden kuluessa arvonmäärityspäivästä. 20

21 Säännöissä on määrättävissä: Jäsenen nimenomaisesti tahtoessa ja säännöissä määrättävällä tavalla nostettavissa oleva osuus on suoritettavissa työnantajayrityksen tai saman konsernin yrityksen osakkeilla, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa. Yrityksen ei tarvitse olla suomalainen. Säännöissä on määrättävä jäsenen ja rahaston menettelytavat osuuden maksamiselle osakkeina Jäsenellä aina oikeus saada osuutensa rahana. Huom! Julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeva pääomadirektiivi (77/91/ETY): merkittyä osakepääomaa ovat vain varat, joiden taloudellinen arvo on arvioitavissa. Työsuoritusta koskevat sitoumukset eivät ole tällaisia varoja. Direktiivin säännökset tulee ottaa huomioon myös henkilöstörahastoerän lisäosasta päätettäessä. Selvitys rahasto-osuudesta 46 Jokaiselle rahaston jäsenelle on viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen annettava kirjallinen selvitys osuuteen liitetystä henkilöstörahastoerän ja lisäosan osasta perusteineen sekä oman osuuden arvosta ja sen jakautumisesta sidottuun ja nostettavissa olevaan osaan. Rahaston hallitus voi korvata selvityksen muulla tiedotteella jäsenille, joilla ei ole rahastoosuutta tai joiden rahasto-osuusmuutos on vähäinen ja joilla ei nostettavissa olevaa osuutta esim., kun jäsen nostaa säännöllisesti rahasto-osuuden käteisenä tai osuutta ei ole työsuhteen lyhyen keston vuoksi. Jos jäsen pitää selvitystä virheellisenä, hän voi vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa rahaston hallitukselta. Sen on käsiteltävä asia viipymättä, ja päätöksestä lähetettävä tieto jäsenelle. Jäsenellä on myös kanneoikeus rahastoa vastaan. Rahasto-osuuden suorittaminen työsuhteen päätyttyä 47 Sääntömääräyksestä riippumatta jäsenelle tai oikeudenomistajille on suoritettava koko rahasto-osuus neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä, luettuna työsuhteen päättymisestä saakka voimassa ollut laki edellytti, että työsuhteen päättymisestä oli kulunut yksi yrityksen täysi tilikausi. Jäsenellä on aina halutessaan oikeus nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisissa erissä työsuhteen päättymistä seuraavina enintään neljänä vuosittaisena rahastoosuuksien maksupäivänä, jos hänen työsuhteensa on päättynyt seuraavista syistä: 1. irtisanominen taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla 2. lomautuksen jatkuttua yhdenjaksoisesti vähintään 90 päivää 3. eläkkeelle siirtyminen 21

22 Rahasto-osuuden suorituksesta huolimatta jäsenellä tai oikeudenomistajilla säilyy oikeus saada rahastolta suoritus, joka perustuu sääntöjen mukaan rahasto-osuuteen liitettävään myöhemmin tulevaan rahastoerän osaan. Suorituksen on tapahduttava arvonmäärityspäivää seuraavana maksupäivänä. Rahasto-osuusselvityksen toimittaminen ja osuuden suorittaminen ulkomaisessa tytäryrityksessä 48 Rahastolla on oikeus siirtää suomalaisen emoyrityksen hoidettavaksi ulkomaisen tytäryrityksen palveluksessa olevien rahaston jäsenten rahasto-osuusselvitykset ja nostettavissa olevat rahasto-osuudet. Edellytyksenä on sopimus rahaston ja emoyrityksen kesken. Järjestelyssä emoyritys huolehtii rahasto-osuusselvitysten toimittamisesta ja rahastoosuuksien maksamisesta jäsenille. Rahaston vastuu päättyy, kun selvitykset on toimitettu ja nostettavissa olevat varat siirretty. Säännös ei estä rahastoa hoitamasta ulkomaisten yritysten palveluksessa olevien rahaston jäsenten rahasto-osuusselvityksiä ja rahasto-osuuksien maksamista. Rahastoosuudet ja hallintokustannukset veloitetaan tytäryritykseltä. Emoyhtiö voi antaa tehtävät myös tytäryrityksen suoritettaviksi, emoyhtiön vastuu järjestelyn hoitamisesta. Jäsen voi rahasto-osuusselvityksen saatuaan hakea siihen oikaisua rahaston hallitukselta. Tätä sovelletaan myös ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa oleviin jäseniin. Rahasto-osuuden suorittamisen siirtäminen 49 Poikkeusmenettely, johon rahaston hallituksella on oikeus, kun rahaston riittävän maksuvalmiuden ylläpitäminen tätä välttämättä vaatii. Enimmäisaika maksulykkäykselle on kaksi vuotta. Sen on kohdistuttava tasapuolisesti kaikkiin ilmoitettuihin nostoihin. Lykkäys voi koskea osuuksia osittain tai kokonaan. Maksulykkäys ei ole mahdollinen maksettaessa osuuksia työ-/virkasuhteen päätyttyä. Osuuden luovuttamattomuus ja ulosmittaus 50 Jäsenen osuus henkilöstörahastosta on henkilökohtainen. Se ei ole luovutettavissa eikä pantattavissa. Henkilöstörahasto-osuudesta nostettavissa oleva osa on ulosmittavissa, myös ennen kuin osuus on jäsenen nostettavissa eli erääntynyt. Ulosmittauksen piirissä on 1/3 jäsenen varoista. Ulosmitattu määrä on maksettavissa ulosottomiehelle riippumatta siitä, onko jäsen ilmoittanut rahastolle nosto-oikeutensa käyttämisestä. Henkilöstörahasto eräissä yritysjärjestelyissä 7 luku 22

23 Säännöksiä sovelletaan (51 ) Yritysjärjestelytilanteissa, joissa osa henkilöstörahaston varoista voidaan siirtää toiseen rahastoon tai jäsen voi konsernin sisäisessä yritysjärjestelytilanteessa säilyttää jäsenyytensä. 1. Työntekijän työsuhde yritykseen tai toimintayksikköön, jossa on henkilöstörahasto, päättyy siksi, että yrityksen tai toimintayksikön toiminta siirtyy liiketoiminnan luovutuksen, sulautumisen, jakautumisen tai muun vastaavan yritysjärjestelyn vuoksi toiseen yritykseen jossa on henkilöstörahasto. Säännöksen piirissä on siirtyvän yrityksen ja sen tulosyksikön henkilöstö ja konsernin sisäisissä yritysjärjestelyissä myös yksittäinen työntekijä. 2. Säännöksiä sovelletaan myös, kun tietystä yrityksen osasta tai tulosyksiköstä muodostetaan erillinen yritys tai toimintayksikkö julkisoikeudellinen yhteisö on liikkeen luovutukseen tai vastaavaan verrattavan uudelleenjärjestelyn kohteena Esimerkiksi: viraston, laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän toiminta tai sen osa siirretään toiseen virastoon, laitokseen, uuteen kuntaan tai kuntayhtymään tai kun virastojen, laitosten, kuntien tai kuntayhtymien toimintoja yhtiöitetään tai järjestetään muulla vastaavalla tavalla uudelleen. Rahasto tai sen osa voi sulautua toiseen rahastoon yrityksen tai sen tulosyksikön siirtyessä toiseen yritykseen (vastaanottava yritys) ilman, että rahasto purkautuu ja sen varat jaetaan jäsenille. 3. Vastaanottavassa yrityksessä tai sen tulosyksikössä on mahdollista perustaa myös uusi erillinen rahasto tai jatkaa siirretyn rahaston tai sen osan toimintaa itsenäisenä Menettely on mahdollinen myös, kun vastaanottavassa yrityksessä on jo rahasto, jos myös uuden rahaston perustamisen edellytykset ovat olemassa Edellytyksenä rahaston varojen siirrolle on, että vastaanottavassa yrityksessä on käyty yhteistoimintaneuvottelut rahaston perustamisesta ja vastaanottava yritys on tehnyt päätökset henkilöstörahastoeriä kerryttävästä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä viimeistään vuoden kuluessa toiminnan siirtämisestä siirtyvien jäsenten rahasto-osuudet voivat olla enintään tämän ajan luovuttavassa rahastossa. Säännökset sovellettavissa myös, kun 4. Yritys lakkaa olemasta konsernin osa ja konsernissa on usealle yritykselle yhteinen henkilöstörahasto tai yritys, jossa on henkilöstörahasto, tulee konsernin osaksi Päätös rahasto-osuuksien siirtämisestä 52 23