Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa Kartoitus Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ohjaajien ja hoitajien maahanmuuttaja-asenteista vuonna 2002 Tuomas Isola Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Isola Tuomas, Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa, Helsinki 2002, 72 sivua s.2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko lastensijaishuollon ammattilaisilla riittäviä tiedollisia, tunneperäisiä ja toiminnallisia valmiuksia vieraiden kulttuurien kohtaamisen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten lastensuojelussa työskentelevät hoitajat ja ohjaajat suhtautuvat maahanmuuttajiin sekä heidän yhteiskuntaan integroitumiseen, maahanmuuttoon ja maahanmuuttaja-asiakkaiden hoitamiseen Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksissa. Tutkimukseni on kvantitatiivinen. Tutkimusaineistona on strukturoitu kyselylomake, jossa on kahdeksan sivua ja 28 kysymystä tai asenteellista väittämää. Tutkimuksen kohderyhmänä on Helsingin kaupungin lastensuojelulaitosten ohjaajat ja hoitajat. Vein henkilökohtaisesti kyselylomakkeet kolmeen erityyppiseen lastensuojelulaitokseen. Kyselyjä vein yhteensä 96 kappaletta ja vastauksia saapui 70 kappaletta. Tutkimusaineiston kerättiin lokakuussa Empiirisen tutkimuksen mukaan hoitajat ja ohjaajat haluavat, että maahanmuuttaja-asiakkaita hoidetaan Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksissa. Hoitajat ja ohjaajat haluavat lisäksi, että maahanmuuttaja-asiakkaat hoidetaan samoissa laitoksissa kuin suomalaiset lapset ja nuoret. Vastaajista vähän yli puolet olisi valmiita työskentelemään maahanmuuttajille tarkoitetussa lastenkodissa. Ulkomaalaisten työnhakijoiden ja pakolaisten maahanmuuttoon työntekijät suhtautuivat suvaitsevaisesti. Vastaajat haluavat, että maahanmuuttajat säilyttävät oman kielensä ja kulttuurinsa. Toisaalta, jos maahanmuuttajat aikovat jäädä asumaan Suomeen, heidän tulisi oppia suomalaisen yhteiskunnan tavat ja kulttuuri. Maahanmuuttajien tulisi myös osata suomen kieli saadakseen suomen kansalaisuus. Suurin osa hoitajista ja ohjaajista kokee, ettei heillä ole tarpeeksi tiedollisia valmiuksia kohdata asiakkaita vieraista kulttuureista. Vastaajat haluavat käytännönläheistä koulutusta monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttajiin suhtaudutaan yleisellä tasolla suvaitsevaisemmin kuin yksilöllisellä tasolla. Asiasanat: maahanmuuttajat, kvantitatiivinen tutkimus, asenteet ja lastensuojelulaitokset

3 2 ABSTRACT Tuomas, Isola. Attitudes and Emotions of Professional Nurses and Counsellors in Dealing with Young Immigrants and Refugees. Helsinki 2002, 72 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Bachelor of Social Sci-ences; Bachelor of Parish Social Services. The purpose of the study is to find out if the professional nurses and counsellors of child welfare institutional care have enough knowledge, skills or resources to meet those of foreign cultures. Also, the purpose of the study is to survey how nurses and counsellors feel about immigrants and their integration into Finnish society. How do nurses and counsellors feel about working with immigrants and should immigrant clients be separated from Finnish clients? This is a quantitative study. The study data was gathered using a questionnaire that includes 8 pages and 28 structured questions or statements. The target group was the workers of the child welfare unit in the City of Helsinki. I brought the questionnaires to three different kinds of child welfare institutions in person, a children s home, a youth home and a reception and assessment home for youth and children. I delivered 96 questionnaires and 70 questionnaires were returned in September The study found that most nurses and counsellors believed that immigrant clients should be taken care of in Helsinki City institutions. Only a little over 50 present of the respondents would like to work as nurses or counsellors in an institution meant only for immigrants. The study showed that nurses and counsellors have tolerant attitudes and emotions toward both foreign work applicants and refugees. The respondents felt that immigrants need to maintain their own language and culture, but, if immigrants are here to stay in Finland, they should also learn the habits and manners of Finnish society. In order to get Finnish citizenship, immigrants must also learn the Finnish language. Most of the nurses and counsellors felt that they do not have enough knowledge, skill or resources to meet those from foreign cultures. The respondents wanted to educate themselves in multiculturalism in a very practical way. However, it came up that the workers are more tolerate on a general level than when these issues effect their private lives. Keywords: immigrants, refugee, quantitative study, attitudes, child welfare institutional care

4 3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 LASTENSUOJELUTYÖ Lastensuojelun tavoitteet ja pääperiaatteet Omahoitajuus lastensuojelussa Lapsen tai nuoren samaistuminen omahoitajaan Riippuvuussuhde omahoitajaan Maahanmuuttajalapset lastensuojelussa 12 3 MAAHANMUUTON RAKENNE Maahanmuuttajaryhmät Kotouttamisohjelma Helsingin kaupungin maahanmuuttajaohjelma 18 4 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 19 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatekijät Suhtautuminen lastensuojelussa tehtävään maahanmuuttajatyöhön Suhtautuminen ulkomaalaisten maahanmuuttoon Suhtautuminen maahanmuuttajiin suomalaisen yhteiskunnan jäseninä 43

5 4 7 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO 46 8 POHDINTAA 52 LÄHTEET 57 LIITTEET 59 Liite 1 Kyselykaavake Liite 2 Tutkimuslupa

6 5 1 JOHDANTO Maahanmuuttajien lisääntyminen pääkaupunkiseudulla on lisännyt myös maahanmuuttajien lukumäärää lastensuojelulaitoksissa. Perinteisen lastensuojelutyön lisäksi lastensuojelun ammattilaiset ovat nyt uuden haasteen edessä. Maahanmuuttajien kohtaaminen ja hoitaminen lastensuojelulaitoksissa tuo uutta perspektiiviä työhön. Työntekijöiden tulee asettaa itselleen uusia tavoitteita työssä onnistumisen ja viihtymisen vuoksi. Työ lastensuojelulaitoksessa vaatii paljon ja antaa paljon. Aikuisen tehtävänä laitoksessa on tarjota huolenpitoa, turvallisuutta ja luotettavuutta. Ohjaajien ja hoitajien yhtenä tavoitteena on luoda terve ihmissuhde aikuisen ja lapsen välille. Olen havainnut kuitenkin työssäni eri lastensuojelulaitoksissa yllättävän paljon avuttomuutta sekä tiedon, taidon ja rohkeuden puutetta, kun asiakkaaksi saapuu maahanmuuttajataustainen asiakas. Kun ihminen joutuu kohtaamaan vaikeita asioista, hän helposti verhoutuu avuttomaksi osaajaksi ja kehittää eräänlaisen kuoren ympärilleen. Kuori suojaa ihmistä ulkoisesti ikäviltä ja vaikeilta asioilta. Ihmisen ei tarvitse miettiä ja pohtia, mistä hänen ajatuksensa johtuvat ja miksi hän näin ajattelee. Työn laadun kehittämisen ja ihmisenä kasvamisen kannalta ihmisen tulisi kuitenkin pystyä avoimesti vastaanottamaan uusia toimintatapoja ja malleja vanhojen, turvallisten toimintatapojen rinnalle. Ihmisten tulisi päästä vertaamaan omaa ajatusmaailmaansa muiden vastaavaan ja kehittää sitä. Joskus on hyvä pysähtyä arvioimaan asioita. Asioiden ulkoistaminen, esimerkiksi asioiden paperille kirjoittaminen, voi edesauttaa uusien näkökulmien löytämisessä. Tutkimukseni tarkoituksena on kysymysten avulla saada lastensuojelun ammattilaiset pohtimaan näitä asioita. Kyselyn

7 6 päämääränä on saada tietoa lastensuojelulaitosten hoitajien ja ohjaajien mielipiteistä ja asenteista maahanmuuttajia kohtaan sekä aktivoida työntekijät miettimään omia asenteitaan ja peilaamaan kysymysten herättämiä ajatuksia työntekoon. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestössä on kasvanut. Viime vuosikymmenen aikana maamme ulkomaalaisväestö nelinkertaistui. Hyvin erilaisista kulttuureista tulleet maahanmuuttajat ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina, paluumuuttajina, pakolaisina tai siirtolaisina. Maahanmuuttajat hakeutuvat usein suuriin kaupunkeihin, etenkin pääkaupunkiseudulle, vaikka heitä sijoitetaan kuntiin ympäri Suomea. Ulkomaalaisista melkein puolet asuu Helsingin seudulla. Jos maahanmuuton syyt ovat erilaisia, erilaisia ovat myös ne syyt, minkä takia tehdään huostaanottoja tai lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä maahanmuuttajalasten ja nuorten keskuudessa. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisuudessa toimii Yhteispalveluosasto, jonka toimikuvaan kuuluu Lasten sijaishuoltotoimisto. Lasten sijaishuoltotoimiston alaisuudessa toimii Helsingin kaupungin omistamia lastenkoteja, nuorisokoteja sekä arviointi- ja vastaanottolaitoksia. Näissä edellä mainituissa kodeissa ja laitoksissa työskentelee useita satoja hoitajia ja ohjaajia, joiden työnä on lasten ja nuorten kasvatus ja turvallisen vanhemmuuden puolesta puhuminen. Itse olen työskennellyt lasten sijaishuoltotoimiston alaisuudessa kohta viisi vuotta. Tutkimuksessani kartoitan Helsingin kaupungin lasten sijaishuollossa työskentelevien ohjaajien ja hoitajien mielipiteitä sekä asenteita maahanmuuttajia kohtaan kvantitatiivisella survey-tutkimusmenetelmällä. Apuna käytän kyselylomakkeita. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on pohtia kyselyn kautta onko mahdollista tehdä haastavaa ja molemminpuolista oma-ohjaajatyötä maahanmuuttajalapsen tai nuoren kanssa, jos omaohjaajalla on jyrkkä asenne maahanmuuttajia kohtaan.

8 7 Tutkimuksen avulla selvitän myös miten satunnaisesti valitut lastensuojelun ammattilaiset suhtautuvat ulkomaalaisten maahanmuuttoon ja pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän pakolaisia ja ulkomaalaisia työnhakijoita kuin tällä hetkellä. Selvitän myös, halutaanko maahamme tulevien ulkomaalaisten säilyttävän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa vai halutaanko maahanmuuttajien omaksuvan suomalaiset tavat ja kulttuurin. Tavoitteeseeni kuuluu lisäksi selvittää, onko lastensuojelun ammattilaisilla riittäviä tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia vieraiden kulttuurien kohtaamiseen. Tutkin myös, haluavatko hoitajat ja ohjaajat sijoittaa lastensuojelun maahanmuuttajalapset ja -nuoret omiin laitoksiin. Kysyn, onko työntekijöillä kontakteja maahanmuuttajiin vapaa-ajalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt käynnistää yhdessä lääninhallitusten kanssa hankkeen, joka kerää tietoa maahanmuuttajalasten ja muiden vähemmistölasten lastensuojelun tarpeesta ja palvelujen toimivuudesta. Opinnäytetyöstäni voisi olla hyötyä hankkeelle. 2 LASTENSUOJELUTYÖ 2.1 Lastensuojelun tavoitteet ja pääperiaatteet Lastensuojelu on kunnallisen sosiaalitoimen toiminnallinen ja organisatorinen osa. Lastensuojelun tehtävänä on turvata ja edistää lasten subjektiivista ja objektiivista hyvinvointia. (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 14). Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ja nuorella alle 21-vuotiasta. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toteutumismuotoja ovat avohuolto, huostaanoton perusteella järjestettävä sijaishuolto joko perhehoitona tai laitoshoitona sekä sijaishuollon päättymisen jälkeinen jälkihuolto. (Mikkola & Helminen 1994, )

9 8 Lastensuojelulain 1 :n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lain 2 :n mukaan lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Lapsen vanhemmilla on päävastuu lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan. Lapsi on itsenäinen yksilö, jolla on oikeus osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Yhteiskunnan ja erityisesti sosiaalihuollon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Perhettä ja lasta on tuettava ensisijaisesti heidän omassa asuinympäristössään. Perheen mahdollisesti tarvitsema kasvatuksen tuki on järjestettävä nopeasti, niin että voitaisiin välttyä pitkäaikaiselta avun tarpeelta. (Huostaanotto 1999, 8.) Lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen etua selvitettäessä on erityisen tärkeää ottaa huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, perehdyttävä lapsen kasvuoloihin sekä arvioitava, miten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vaikuttavat lapsen kehitykseen. (Nikkinen, 1999.) Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolelle. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaan ottama lapsi. Lastensuojelulain 29 :n mukaan lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa tukitoimena ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät kunnat, yksityiset järjestöt, säätiöt tai vastaavat sekä valtio. Lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ryhtyessä pyritään ensisijaisesti auttaa lasta tai nuorta ja heidän perhettään tai huoltajiaan avohuollon tukitoimilla.

10 9 Lastensuojelulain 12 :n mukaan sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat mahdollisia vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai mahdottomiksi. Lisäksi edellytetään sijaishuollon olevan lapsen edun mukaista. (Sijaishuollon pakkotyöryhmän muistio 1999, 5 7.) Huostaanoton kriteereitä käsitellään lastensuojelulain 5. luvussa 16 :ssa. Kriteereinä pitää toteutua kolme eri kohtaa samanaikaisesti: 1) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, 2) jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja 3) jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Lastensuojelulain 34 :n 1 momentin mukaan sosiaalilautakunnan on sijaishuollon päättymisen jälkeen aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa tai kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Tämä velvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuoltovelvoite merkitsee sosiaalilautakunnalle velvollisuutta tukea lasta tai nuorta sijaishuollon antamisen jälkeen samalla tavoin kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat ja avustavat aikuistuvia ja itsenäistyviä lapsiaan. Nuori voi jatkaa asumistaan perheessä tai laitoksessa sijaishuollon

11 10 päättymisen jälkeenkin. Tällöin nuoren kanssa on sovittava asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. (Sijaishuollon pakkotyöryhmän muistio 1998, 12.) 2.2 Omahoitajuus lastensuojelussa Omahoitajamenetelmällä tarkoitetaan yksityisen lapsen tai nuoren järjestelmällistä ja suunnitelmallista hoitamista ja kasvattamista laitoshoidossa. Laitoksessa suoritetun työnjaon perusteella omahoitajalla on tietyissä rajoissa vastuu lapsen tai nuoren hoitamisesta tai kasvattamisesta. (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 101.) Omahoitajasuhteella tarkoitetaan molemminpuolista ja vastavuoroista henkilökohtaista tunnesuhdetta aikuisen ja lapsen tai nuoren välillä. Kyrösepän ym. (Ibid., 101) mukaan aikuisen tehtävänä on tarjota huolenpitoa, turvallisuutta ja luotettavuutta. Jotta tämä onnistuisi, hänen on vastustettava ajoittain väistämättä syntyvää hylkäämisen haluaan. Aikuinen on lapselle tai nuorelle myös samaistumisen kohde. Lapsen tehtävänä on kehitysvaiheensa mukaisesti käyttää aikuista hyväkseen voimanlähteenään omassa kasvussaan. Jotta mainittujen tehtävien suorittaminen onnistuisi sekä aikuiselta että lapselta, suhteessa pitää olla molemminpuolista positiivista tunneväriä. Omahoitajan ja lapsen tai nuoren välinen suhde on kiintymissuhde. Helsingin kaupungin lasten sijaishuollossa työskentelevät hoitajat ja ohjaajat käyttävät hoito- ja kasvatusmenetelminään yksilöllistä omahoitajamenetelmää. Joissakin kaupungin laitoksissa käytetään parityöskentelyä omahoitajamenetelmän tukena. Näin ollen toinen omaohjaajaparista on usein tavoitettavissa, kun toinen on vapaalla. Omahoitajasuhde on ammatillinen tunnesuhde, jossa lapsen tai nuoren on mahdollista korjata niitä tunnekokemuksia, jotka ovat vinouttaneet hänen kehitystään.

12 11 Kehitystarpeidensa mukaan nuori tai lapsi voi kokea hoitosuhteen luotettavaksi, kokea kiintymystä tai riippuvuutta ja samaistua hoitajaansa ainakin osittain Lapsen tai nuoren samaistuminen omahoitajaan Lapsen ja nuoren persoonallisuuden kehitykselle on samaistumistapahtuma keskeisen tärkeä. Lapsi samaistuu tavallisimmin vanhempiinsa ja oppii prosessin vaikutuksesta monenlaisia asioita, kuten arvoja, asenteita ja tapoja. Oppimista ja samaistumista edistää positiivinen tunnesuhde. Silloin kun laitoshoidossa ja -kasvatuksessa on kysymys häiriöiden korjaamisesta ja ikään kuin uudelleen oppimisesta, samaistuminen omahoitajaan on välttämätöntä. Kun kyseessä on iso tai nuoruusiässä oleva lapsi, samaistuminen on erilaista kuin mitä se on normaalikehityksessä leikkiikäisellä. Se ei ole niin kokonaisvaltaista ja ehdotonta. Kysymyksessä saattavat olla osasamaistukset eli lapsen samaistuminen omahoitajaan osittain. (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 102.) Riippuvuussuhde omahoitajaan Sellainen lapsi tai nuori, joka on vaurioitunut kehityksessään jo varhain, on saattanut jäädä tyydyttämättä riippuvuuden tarpeissaan. Tämän takia hän tarvitsee mahdollisuuden asettua omahoitajasuhteessaan riippuvuussuhteeseen. Saattaa todella olla, että tämä riippuvuuden kokeminen on välttämätön ehto korjaavan kokemuksen syntymiselle. Omahoitaja joutuu hoidettavan monien tunteiden kohteeksi. Näitä tunteita ei ole helppo ottaa vastaan ja säilyttää. Lapsi ja nuori ei useinkaan itse kestä tunteitaan: ne saattavat hämmentää häntä ja saada käyttäytymään epäasiallisesti ja sopimattomaksi. Jos omaohjaaja sietää lapsen tunteet, kykenee ottamaan ne vastaan ja säilyttämään ne jonkin aikaa, hän näyttää

13 12 lapselle mallia siitä, että tällaisia tunteita on mahdollista kestää. Näin lapsen tai nuoren itsensä on mahdollista pyrkiä tulemaan kestävämmäksi omien tunteittensa hallinnassa. Omahoitajan tehtävä on hyvin vaativa, kun lapselle tai nuorelle pyritään tarjoamaan mahdollisuus korvaaviin kokemuksiin (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 102.) Maahanmuuttajalapset lastensuojelussa Maahanmuuttajanuorten osuus lastensuojelussa on kasvanut tasaisesti. Helsingin kaupunki tilastoi lastensuojelupalveluita käyttävät äidinkielen mukaan, ja vuonna 2000 käyttäjistä 11 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Heidän käyntejään oli 800. Vuonna 2001 kaikissa maan kuudessa koulukodissa oli sijoitettuna maahanmuuttajanuoria. (Korva 2002.) Koulukodit ovat Suomen Valtion omistamia lastensuojelulaitoksia. Koulukotien määrää on vähennetty viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Nyt lukumäärä on vakiintunut. Vielä muutama vuosi sitten lastensuojelua tarvitsivat erityisesti yksin Suomeen tulleet lapset. Nyt kun tulijoiden määrä on vähentynyt, maahanmuuttajiin kohdistuva lastensuojelu on yhä enemmän perinteistä lastensuojelua. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret kärsivät mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä kouluvaikeuksista. Jotkut maahanmuuttajat ovat sotkeutuneet rikollisiin puuhiin. Ongelmat ovat siis samankaltaisia kuin muilla lastensuojelun asiakkailla. Maahanmuuttajaperheissä ongelmia aiheuttavat lisäksi kulttuurien väliset ristiriidat: vanhemmat haluavat pitää lapsensa oman kulttuurin piirissä, mutta lapset haluavat tuntea kuuluvansa suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa on kaksi Folkhälsanin ylläpitämää kansainvälistä lastenkotia, joissa on paikka 14 maahanmuuttajalapselle. Lisäksi suurimmissa kaupungeissa on hoitolaitoksia, jotka on tarkoitettu vain maahanmuuttajille. (Korva 2002.) Helsingin kaupungin sijainhuollon yksikössä ei ole erikseen

14 13 maahanmuuttajille tarkoitettua lastenkotia tai nuorisokotia. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat sijoitetaan niihin laitoksiin, missä on tilaa. Helsingissä on 19 omaa lastenkotia. Niistä yksi sijaitsee Lohjalla ja yksi Hyvinkäällä. Lastenkodit on Helsingissä jaettu kolmeen eri ryhmään niiden toimitavan perusteella: 1) arviointi- ja vastaanottolaitokset, 2) lastenkodit ja 3) nuorisokodit. 3 MAAHANMUUTON RAKENNE 3.1 Maahanmuuttajaryhmät Pakolainen on Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaissopimuksen mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, eikä hänellä ole mahdollisuutta saada suojelua omassa maassaan. Esimerkiksi sota, köyhyys, nälänhätä tai luonnonkatastrofi eivät ole YK:n mukaan riittäviä syitä pakolaisaseman saamiseksi, vaan vainon tai sen uhan täytyy olla nimenomaan henkilökohtaista, pakolaiseksi pyrkivää yksilökohtaisesti koskettavaa. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt kansainvälisen pakolaisstatuksen eli -aseman. Kiintiöpakolaisilla on jo maahan tullessaan UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema, eikä turvan tarvetta tarvitse enää tutkia vastaanottavassa maassa. Suomessa eduskunta vahvistaa vuosittain valtion talousarvioista päättäessään pakolaiskiintiön. Ensimmäisen kerran kiintiö vahvistettiin vuonna 1986, jolloin se oli 100. Vuodesta 1989 vuoteen 1997 asti pakolaiskiintiö 500.(Vartiainen Ora 1996, 11.) Maahanmuutto- ja

15 14 pakolaispolitiikan ohjelman (1997) tavoitteena on 1000 henkilön vuosittainen pakolaiskiintiö. Vuonna 1999 Suomen pakolaiskiintiö oli 650. (Jaakkola 1999, 159.) Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta muusta kuin koti- tai oleskelumaastaan jättämällä turvapaikkahakemuksen. Turvapaikanhakijalla ei ole pakolaisstatusta, vaan turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hänen turvapaikkahakemukseensa annetussa päätöksessä. Suomessa hakemukset käsittelee ulkomaalaisvirasto. (Vartiainen Ora 1996, 12.) Pakolaiseksi voi tulla myös Perheenyhdistämisohjelman perusteella. Pakolaiset ja heihin rinnastettavat henkilöt voivat saada perheenjäseniään samaan maahan, jossa heidät itsensä on otettu vastaan. Täysi-ikäinen henkilö voi saada maahan puolisonsa ja alaikäiset, naimattomat lapsensa. Alaikäinen voi saada luokseen vanhempansa ja alaikäiset, naimattomat sisaruksensa. Perheenyhdistämisohjelman kautta tulevat perheenjäsenet vastaanotetaan suoraan kuntiin pakolaisina. He saavat saman statuksen kuin Suomessa jo olevilla omaisilla on ja he saavat pakolaisten vastaanoton palvelut. (Ibid., 13.) Siirtolainen on ihminen, joka muuttaa maasta toiseen esimerkiksi työn, avioliiton, opiskelun tai muun vastaavan syyn takia. Siirtolainen tulee siis maahan vapaaehtoisesti. Siirtolainen ei saa yhteiskunnan järjestämiä alkupalveluja. (Ibid.) Paluumuuttaja on ulkomailla elänyt henkilö, joka muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Esimerkiksi Suomessa hän on henkilö, joka on entinen Suomen kansalainen tai ainakin toinen hänen vanhemmistaan on tai on ollut Suomen kansalainen. (Ibid., 14.) Paluumuuttopolitiikka perustuu valinnanvapauden periaatteelle eli valinnanvapauteen maastamuutossa, suomalaisen identiteetin säilymisessä sekä paluumuutossa. Tämän politiikan mukaisesti on pyritty pitämään yhteyksiä ulkosuomalaisiin. (Inkerinsuomalaiset kunnassa 1997, 9.) Esimerkiksi inkerinsuomalaiset ovat Suomen alueelta 1600-luvulta lähtien

16 15 Inkerinmaalle muuttaneita suomalaisia. Inkerinsuomalaiset ovat entisen Neuvostoliiton tai Venäjän tai Viron kansalaisia, mutta kansallisuudeltaan suomalaisia. Suomeen muutti vuonna henkilöä ja Suomesta pois henkilöä. EU-maista ja Pohjoismaista maahan muuttaneiden määrä oli ja ETA alueen ulkopuolelta maahan muuttaneiden määrä oli Nettomaahanmuutto oli 2600 henkilöä. Vakinaisesti Suomessa asui vuoden 2000 lopussa ulkomaan kansalaista. (mol 2000.) Vuonna 2000 Suomeen muutti yhteensä 1145 paluumuuttajaa Venäjältä ja Virosta. Suomen pakolaiskiintiö oli vuonna ja maahan saapui 756 kiintiöpakolaista, joista 508 oli aikaisempien vuosien kiintiöissä hyväksyttyjä. Suurimmat saapuneet ryhmät olivat afganistanilaiset pakolaiset Iranista ja Pakistanista sekä irakilaiset ja iranilaiset pakolaiset Turkista. Kiintiöpakolaisten lisäksi maahan saapui 184 perheenyhdistämisenä tullutta perheenjäsentä. Myönteisen päätöksen saaneita turvapaikkaa hakeneita sijoitettiin kuntiin yhteensä 272 henkilöä. Pakolaiset sijoittuivat 45:een kuntaan eri puolelle Suomea. (Ibid.) Ulkomaalaisväestön osuus ylitti vasta vuoden 2002 keväällä :nen rajapyykin. Edellä mainittu luku tarkoittaa maassa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia. (Kaaja 2002.) Pohjoismaalaisittainkin katsoen luku on todella matala. Norjassa ja Tanskassa maahanmuuttajia on kolminkertaisesti ja Ruotsissa yli nelinkertaisesti Suomen lukuun verrattuna. Schengen-sopimuksen voimaantulokaan ei ole juuri vaikuttanut turvapaikkahakemusten hakijamääriin. Pakolaiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle, vaikka heitä sijoitetaankin kuntiin ympäri Suomea. Jonkin aikaa maassamme asuttuaan heistä suurin osa muuttaa Helsingin seudulle, koska miljoonan ihmisen joukkoon on helpompi sulautua. Pääkaupunkiseudulla on myös paremmat edellytykset perustaa monille maahanmuuttajille tärkeitä yhteisöjä, joita he tarvitsevat

17 16 kansallisen identiteettinsä säilymiselle. (Blåfield 1999.) 3.2 Kotouttamisohjelma Eduskunta hyväksyi lain maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Laki kuitenkin muuttui osittain , jolloin uusittu laki astui voimaan. Uusittu laki maahanmuuttajien kotoumisesta 7 mukaan. Kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ohjelmaan sisällytetään myös etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. (mol 2002.) Maahanmuuttajien työllistymistä on parannettu lisäämällä heidän työelämässä tarvitsemiaan valmiuksia. Työllistyäkseen maahanmuuttaja tarvitsee riittävän kielitaidon, ammattiosaamista sekä suomalaisen työelämän käytännön tuntemusta. Avoimille työmarkkinoille sijoittumista edeltää useimmiten työvoimakoulutus ja/tai työpaikalla tapahtuva työharjoittelu. Työllistymisen kannalta kotoutumiskoulutukseen pääsy mahdollisimman pian Suomeen muuton jälkeen on erittäin tärkeää, koska ilman suomen/ruotsinkielen taitoa ei nykyisille työmarkkinoille ole mahdollista sijoittua. (mol 2000.) Työvoiman kysynnän kasvu ja maahanmuuttajille suunnatut aktiivitoimenpiteet ovat parantaneet selkeästi myös maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Heitä on ohjattu tehostetusti työvoimakapeikkoalojen ammatilliseen koulutukseen, jota on hankittu muun muassa yhteishankintakoulutuksena työnantajien kanssa. Niinikään maahanmuuttajakoulutuksen hankinnassa on painotettu työelämälähtöisyyttä. (Ibid.) Vuoden 2000 lopussa työvoimatoimistoissa oli työnhakijoina yhteensä noin ulkomaan kansalaista, joista työttömiä oli noin Työnhakijoista

18 vuotiaita oli 14 prosenttia, vuotiaita 49 prosenttia ja yli 44 - vuotiaita 37 prosenttia. (Ibid.) Maahanmuuttajien työttömyysaste oli kertomusvuoden lopussa 33,6 prosenttia. Työttömyys on alentunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kolme prosenttiyksikköä. Työttömyys on alentunut kaikkien maahanmuuttajaryhmien kohdalla. Myös pakolaisina maahan muuttaneiden työttömyysasteet ovat laskeneet selkeästi, lukuun ottamatta Irakin kansalaisia, joiden työttömyysaste on pysynyt huolestuttavan korkeana (76 %). Heistä kuitenkin pääosa on Suomen viime vuosina kiintiöpakolaisina vastaanottamia kurdeja, jotka ovat vielä kotoutumisen alkuvaiheessa. (mol 2000.) Vuonna 2000 yhteensä 8223 maahanmuuttajaa sijoittui työhön yleisille työmarkkinoille, mikä on noin 1000 henkilöä edellisvuotta enemmän. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden avulla työllistettiin noin 5900 maahanmuuttajaa ja työvoimapoliittisen koulutuksen aloitti noin maahanmuuttajaa, 950 henkilöä edellisvuotta enemmän. Muun koulutuksen aloitti noin 1000 maahanmuuttajaa. (mol 2000.) Helsingin seudun etninen yrittäjyys on selvitetty kyselytutkimuksella. Hanke toteutettiin vuoden 1999 aikana. Tutkimus kuuluu osana Monta kaupunkia yhteinen tulevaisuus -kaupunkiohjelman loppuraporttiin. Aineistona on käytetty Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriä. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastauksia maahanmuuttajayritysten lukumäärään, alueelliseen sijaintiin, yrittäjien maahanmuuttajataustan merkitykseen ja maahanmuuttajayrittäjien palvelutarpeeseen. Helsingin seudulla on maahanmuuttajayritystä. Yritystoiminnan rakenne on samanlaista kuin muidenkin yrittäjien kohdalla. Maahanmuuttajien yritykset ovat kooltaan usein pieniä ja ne ovat keskittyneet Helsinkiin. Suurimmat toimialat ovat tukkukauppa ja

19 18 agentuuritoiminta. Yrittäjät kokivat, että maahanmuuttajataustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tiedonhankinnasta ja rahoituskanavien löytämisessä maahanmuuttajayrittäjät hyödyntävät omia verkostojaan. Yleisinä ongelmina koettiin rahoitukseen, lainsäädäntöön ja markkinointiin liittyvät ongelmat. (Monta kaupunkia Yhteinen tulevaisuus 2000, ) 3.3 Helsingin kaupungin maahanmuuttajaohjelma Helsingin kaupunki sitoutuu kotouttamisohjelmassaan tukemaan omalla toimillaan maahan muuttavien ulkomaalaisten kotoutumista ja hyvinvointia. Ohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään syrjintää sekä edistämään suvaitsevaisuutta niin asukkaiden kuin kaupungin työntekijöidenkin keskuudessa. Maahanmuuttajien kotoutumisessa asuinalueilleen on keskityttävä siihen, että tulokkaat eivät pääse syrjäytymään valtaväestöstä. (Helsingin ulkomaalaisasian neuvottelukunta 1998, 3 5.) Erityisesti maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on lisättävä suomalaisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta ottamalla maahanmuuttajat mukaan asukastoimintaan, jolloin kantaväestölläkin on paremmat mahdollisuudet saada tietoa tulokkaiden kulttuuritaustasta entistä monipuolisemmin. (Ibid.) Sosiaalilautakunnan mukaan ( ) kaupunginhallitus päätti perustaa pysyväisluontoisen ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävä on ollut koordinoida ja ohjata kaupungin viranomaistyötä, seurata maahanmuuttajien olosuhteita Helsingissä sekä pitää yhteyttä ulkomaalaisasioissa muihin toimialalla työskenteleviin organisaatioihin, pääkaupunkiseudun muihin kuntiin ja alan järjestöihin. Lisäksi neuvottelukunta huolehtii maahanmuuttajien näkemysten huomioon ottamisesta maahanmuuttajia koskevien asioiden suunnittelussa ja valmistelussa. (hel 2001) Neuvottelukunnan keskeinen tehtävä kaudella on seurata, miten

20 19 kotouttamisohjelma toteutuu. Kesällä 2000 kaupunginkanslian kautta pyydettiin kaupungin virastoja ja laitoksia kertomaan siitä, miten paljon vuosina 1997, 1998 ja 1999 saapuneille maahanmuuttajille on järjestetty kotoutumista edistäviä tukitoimia ja mitkä ovat olleet kustannukset. Maahanmuuttoyksikön johtaja on tehnyt kyselystä erillisen yhteenvedon, jossa todetaan, että kaupungissa ei pystytä seuraamaan täsmällisesti palveluiden piirissä olevien uusien maahantulijoiden määrää ja palveluiden käyttöä. (hel 2001.) Kaupungin ulkomaalaisaisan neuvottelukunnan kyselystä tehdyn yhteenvedon tuloksia en tarkalleen pysty analysoimaan, mutta vaikuttasi että näin suuressa organisaatiossa kuin Helsingin kaupunki on, on erittäin vaikeaa tehdä ja ylläpitää tarkkoja tilastoja. En henkilökohtaisesti löytänyt mitään virallisia tilastoja maahanmuuttaja-asiakkaiden lukumäärästä lastensuojelussa tai heidän laitoksiin jakautumisesta. 4 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia kyselyn ja hypoteesin pohjalta, onko lastensijaishuollon työntekijöillä vahvoja ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Jos näin on, miten on ylipäätään mahdollista tehdä haastavaa vastavuoroista ja molemminpuolista omaohjaajatyötä maahanmuuttajalapsen tai -nuoren kanssa? Omahoitajan ja lapsen tai nuoren suhde on kiintymissuhde. Mielestäni yhdeksi erittäin oleelliseksi tutkimusongelmaksi muodostui seuraava lainaus Kyrönsepän ja Rautiaisen (1993, 102) tekemästä Lapsi laitoksessa -kirjasta: Lapsen ja nuoren persoonallisuuden kehitykselle on samaistumistapahtuma keskeisen tärkeä. Lapsi samaistuu tavallisimmin vanhempiinsa ja oppii samaistumisprosessin vaikutuksesta monenlaisia asioita, kuten arvoja, asenteita ja tapoja. Oppimista ja samaistumista edistää positiivinen tunnesuhde.

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 0..0 Kesäkuu, 0 Taloustutkimus Oy, T, JPa Maakuntatutkimus 0 . JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot