Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa Kartoitus Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ohjaajien ja hoitajien maahanmuuttaja-asenteista vuonna 2002 Tuomas Isola Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Isola Tuomas, Maahanmuuttajia pitää hoitaa, muttei meidän laitoksessa, Helsinki 2002, 72 sivua s.2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko lastensijaishuollon ammattilaisilla riittäviä tiedollisia, tunneperäisiä ja toiminnallisia valmiuksia vieraiden kulttuurien kohtaamisen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten lastensuojelussa työskentelevät hoitajat ja ohjaajat suhtautuvat maahanmuuttajiin sekä heidän yhteiskuntaan integroitumiseen, maahanmuuttoon ja maahanmuuttaja-asiakkaiden hoitamiseen Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksissa. Tutkimukseni on kvantitatiivinen. Tutkimusaineistona on strukturoitu kyselylomake, jossa on kahdeksan sivua ja 28 kysymystä tai asenteellista väittämää. Tutkimuksen kohderyhmänä on Helsingin kaupungin lastensuojelulaitosten ohjaajat ja hoitajat. Vein henkilökohtaisesti kyselylomakkeet kolmeen erityyppiseen lastensuojelulaitokseen. Kyselyjä vein yhteensä 96 kappaletta ja vastauksia saapui 70 kappaletta. Tutkimusaineiston kerättiin lokakuussa Empiirisen tutkimuksen mukaan hoitajat ja ohjaajat haluavat, että maahanmuuttaja-asiakkaita hoidetaan Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksissa. Hoitajat ja ohjaajat haluavat lisäksi, että maahanmuuttaja-asiakkaat hoidetaan samoissa laitoksissa kuin suomalaiset lapset ja nuoret. Vastaajista vähän yli puolet olisi valmiita työskentelemään maahanmuuttajille tarkoitetussa lastenkodissa. Ulkomaalaisten työnhakijoiden ja pakolaisten maahanmuuttoon työntekijät suhtautuivat suvaitsevaisesti. Vastaajat haluavat, että maahanmuuttajat säilyttävät oman kielensä ja kulttuurinsa. Toisaalta, jos maahanmuuttajat aikovat jäädä asumaan Suomeen, heidän tulisi oppia suomalaisen yhteiskunnan tavat ja kulttuuri. Maahanmuuttajien tulisi myös osata suomen kieli saadakseen suomen kansalaisuus. Suurin osa hoitajista ja ohjaajista kokee, ettei heillä ole tarpeeksi tiedollisia valmiuksia kohdata asiakkaita vieraista kulttuureista. Vastaajat haluavat käytännönläheistä koulutusta monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttajiin suhtaudutaan yleisellä tasolla suvaitsevaisemmin kuin yksilöllisellä tasolla. Asiasanat: maahanmuuttajat, kvantitatiivinen tutkimus, asenteet ja lastensuojelulaitokset

3 2 ABSTRACT Tuomas, Isola. Attitudes and Emotions of Professional Nurses and Counsellors in Dealing with Young Immigrants and Refugees. Helsinki 2002, 72 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Bachelor of Social Sci-ences; Bachelor of Parish Social Services. The purpose of the study is to find out if the professional nurses and counsellors of child welfare institutional care have enough knowledge, skills or resources to meet those of foreign cultures. Also, the purpose of the study is to survey how nurses and counsellors feel about immigrants and their integration into Finnish society. How do nurses and counsellors feel about working with immigrants and should immigrant clients be separated from Finnish clients? This is a quantitative study. The study data was gathered using a questionnaire that includes 8 pages and 28 structured questions or statements. The target group was the workers of the child welfare unit in the City of Helsinki. I brought the questionnaires to three different kinds of child welfare institutions in person, a children s home, a youth home and a reception and assessment home for youth and children. I delivered 96 questionnaires and 70 questionnaires were returned in September The study found that most nurses and counsellors believed that immigrant clients should be taken care of in Helsinki City institutions. Only a little over 50 present of the respondents would like to work as nurses or counsellors in an institution meant only for immigrants. The study showed that nurses and counsellors have tolerant attitudes and emotions toward both foreign work applicants and refugees. The respondents felt that immigrants need to maintain their own language and culture, but, if immigrants are here to stay in Finland, they should also learn the habits and manners of Finnish society. In order to get Finnish citizenship, immigrants must also learn the Finnish language. Most of the nurses and counsellors felt that they do not have enough knowledge, skill or resources to meet those from foreign cultures. The respondents wanted to educate themselves in multiculturalism in a very practical way. However, it came up that the workers are more tolerate on a general level than when these issues effect their private lives. Keywords: immigrants, refugee, quantitative study, attitudes, child welfare institutional care

4 3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 LASTENSUOJELUTYÖ Lastensuojelun tavoitteet ja pääperiaatteet Omahoitajuus lastensuojelussa Lapsen tai nuoren samaistuminen omahoitajaan Riippuvuussuhde omahoitajaan Maahanmuuttajalapset lastensuojelussa 12 3 MAAHANMUUTON RAKENNE Maahanmuuttajaryhmät Kotouttamisohjelma Helsingin kaupungin maahanmuuttajaohjelma 18 4 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 19 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatekijät Suhtautuminen lastensuojelussa tehtävään maahanmuuttajatyöhön Suhtautuminen ulkomaalaisten maahanmuuttoon Suhtautuminen maahanmuuttajiin suomalaisen yhteiskunnan jäseninä 43

5 4 7 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO 46 8 POHDINTAA 52 LÄHTEET 57 LIITTEET 59 Liite 1 Kyselykaavake Liite 2 Tutkimuslupa

6 5 1 JOHDANTO Maahanmuuttajien lisääntyminen pääkaupunkiseudulla on lisännyt myös maahanmuuttajien lukumäärää lastensuojelulaitoksissa. Perinteisen lastensuojelutyön lisäksi lastensuojelun ammattilaiset ovat nyt uuden haasteen edessä. Maahanmuuttajien kohtaaminen ja hoitaminen lastensuojelulaitoksissa tuo uutta perspektiiviä työhön. Työntekijöiden tulee asettaa itselleen uusia tavoitteita työssä onnistumisen ja viihtymisen vuoksi. Työ lastensuojelulaitoksessa vaatii paljon ja antaa paljon. Aikuisen tehtävänä laitoksessa on tarjota huolenpitoa, turvallisuutta ja luotettavuutta. Ohjaajien ja hoitajien yhtenä tavoitteena on luoda terve ihmissuhde aikuisen ja lapsen välille. Olen havainnut kuitenkin työssäni eri lastensuojelulaitoksissa yllättävän paljon avuttomuutta sekä tiedon, taidon ja rohkeuden puutetta, kun asiakkaaksi saapuu maahanmuuttajataustainen asiakas. Kun ihminen joutuu kohtaamaan vaikeita asioista, hän helposti verhoutuu avuttomaksi osaajaksi ja kehittää eräänlaisen kuoren ympärilleen. Kuori suojaa ihmistä ulkoisesti ikäviltä ja vaikeilta asioilta. Ihmisen ei tarvitse miettiä ja pohtia, mistä hänen ajatuksensa johtuvat ja miksi hän näin ajattelee. Työn laadun kehittämisen ja ihmisenä kasvamisen kannalta ihmisen tulisi kuitenkin pystyä avoimesti vastaanottamaan uusia toimintatapoja ja malleja vanhojen, turvallisten toimintatapojen rinnalle. Ihmisten tulisi päästä vertaamaan omaa ajatusmaailmaansa muiden vastaavaan ja kehittää sitä. Joskus on hyvä pysähtyä arvioimaan asioita. Asioiden ulkoistaminen, esimerkiksi asioiden paperille kirjoittaminen, voi edesauttaa uusien näkökulmien löytämisessä. Tutkimukseni tarkoituksena on kysymysten avulla saada lastensuojelun ammattilaiset pohtimaan näitä asioita. Kyselyn

7 6 päämääränä on saada tietoa lastensuojelulaitosten hoitajien ja ohjaajien mielipiteistä ja asenteista maahanmuuttajia kohtaan sekä aktivoida työntekijät miettimään omia asenteitaan ja peilaamaan kysymysten herättämiä ajatuksia työntekoon. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestössä on kasvanut. Viime vuosikymmenen aikana maamme ulkomaalaisväestö nelinkertaistui. Hyvin erilaisista kulttuureista tulleet maahanmuuttajat ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina, paluumuuttajina, pakolaisina tai siirtolaisina. Maahanmuuttajat hakeutuvat usein suuriin kaupunkeihin, etenkin pääkaupunkiseudulle, vaikka heitä sijoitetaan kuntiin ympäri Suomea. Ulkomaalaisista melkein puolet asuu Helsingin seudulla. Jos maahanmuuton syyt ovat erilaisia, erilaisia ovat myös ne syyt, minkä takia tehdään huostaanottoja tai lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä maahanmuuttajalasten ja nuorten keskuudessa. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisuudessa toimii Yhteispalveluosasto, jonka toimikuvaan kuuluu Lasten sijaishuoltotoimisto. Lasten sijaishuoltotoimiston alaisuudessa toimii Helsingin kaupungin omistamia lastenkoteja, nuorisokoteja sekä arviointi- ja vastaanottolaitoksia. Näissä edellä mainituissa kodeissa ja laitoksissa työskentelee useita satoja hoitajia ja ohjaajia, joiden työnä on lasten ja nuorten kasvatus ja turvallisen vanhemmuuden puolesta puhuminen. Itse olen työskennellyt lasten sijaishuoltotoimiston alaisuudessa kohta viisi vuotta. Tutkimuksessani kartoitan Helsingin kaupungin lasten sijaishuollossa työskentelevien ohjaajien ja hoitajien mielipiteitä sekä asenteita maahanmuuttajia kohtaan kvantitatiivisella survey-tutkimusmenetelmällä. Apuna käytän kyselylomakkeita. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on pohtia kyselyn kautta onko mahdollista tehdä haastavaa ja molemminpuolista oma-ohjaajatyötä maahanmuuttajalapsen tai nuoren kanssa, jos omaohjaajalla on jyrkkä asenne maahanmuuttajia kohtaan.

8 7 Tutkimuksen avulla selvitän myös miten satunnaisesti valitut lastensuojelun ammattilaiset suhtautuvat ulkomaalaisten maahanmuuttoon ja pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän pakolaisia ja ulkomaalaisia työnhakijoita kuin tällä hetkellä. Selvitän myös, halutaanko maahamme tulevien ulkomaalaisten säilyttävän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa vai halutaanko maahanmuuttajien omaksuvan suomalaiset tavat ja kulttuurin. Tavoitteeseeni kuuluu lisäksi selvittää, onko lastensuojelun ammattilaisilla riittäviä tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia vieraiden kulttuurien kohtaamiseen. Tutkin myös, haluavatko hoitajat ja ohjaajat sijoittaa lastensuojelun maahanmuuttajalapset ja -nuoret omiin laitoksiin. Kysyn, onko työntekijöillä kontakteja maahanmuuttajiin vapaa-ajalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt käynnistää yhdessä lääninhallitusten kanssa hankkeen, joka kerää tietoa maahanmuuttajalasten ja muiden vähemmistölasten lastensuojelun tarpeesta ja palvelujen toimivuudesta. Opinnäytetyöstäni voisi olla hyötyä hankkeelle. 2 LASTENSUOJELUTYÖ 2.1 Lastensuojelun tavoitteet ja pääperiaatteet Lastensuojelu on kunnallisen sosiaalitoimen toiminnallinen ja organisatorinen osa. Lastensuojelun tehtävänä on turvata ja edistää lasten subjektiivista ja objektiivista hyvinvointia. (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 14). Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ja nuorella alle 21-vuotiasta. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toteutumismuotoja ovat avohuolto, huostaanoton perusteella järjestettävä sijaishuolto joko perhehoitona tai laitoshoitona sekä sijaishuollon päättymisen jälkeinen jälkihuolto. (Mikkola & Helminen 1994, )

9 8 Lastensuojelulain 1 :n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lain 2 :n mukaan lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Lapsen vanhemmilla on päävastuu lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan. Lapsi on itsenäinen yksilö, jolla on oikeus osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Yhteiskunnan ja erityisesti sosiaalihuollon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Perhettä ja lasta on tuettava ensisijaisesti heidän omassa asuinympäristössään. Perheen mahdollisesti tarvitsema kasvatuksen tuki on järjestettävä nopeasti, niin että voitaisiin välttyä pitkäaikaiselta avun tarpeelta. (Huostaanotto 1999, 8.) Lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen etua selvitettäessä on erityisen tärkeää ottaa huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, perehdyttävä lapsen kasvuoloihin sekä arvioitava, miten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vaikuttavat lapsen kehitykseen. (Nikkinen, 1999.) Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolelle. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaan ottama lapsi. Lastensuojelulain 29 :n mukaan lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa tukitoimena ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät kunnat, yksityiset järjestöt, säätiöt tai vastaavat sekä valtio. Lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ryhtyessä pyritään ensisijaisesti auttaa lasta tai nuorta ja heidän perhettään tai huoltajiaan avohuollon tukitoimilla.

10 9 Lastensuojelulain 12 :n mukaan sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat mahdollisia vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai mahdottomiksi. Lisäksi edellytetään sijaishuollon olevan lapsen edun mukaista. (Sijaishuollon pakkotyöryhmän muistio 1999, 5 7.) Huostaanoton kriteereitä käsitellään lastensuojelulain 5. luvussa 16 :ssa. Kriteereinä pitää toteutua kolme eri kohtaa samanaikaisesti: 1) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, 2) jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja 3) jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Lastensuojelulain 34 :n 1 momentin mukaan sosiaalilautakunnan on sijaishuollon päättymisen jälkeen aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa tai kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Tämä velvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuoltovelvoite merkitsee sosiaalilautakunnalle velvollisuutta tukea lasta tai nuorta sijaishuollon antamisen jälkeen samalla tavoin kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat ja avustavat aikuistuvia ja itsenäistyviä lapsiaan. Nuori voi jatkaa asumistaan perheessä tai laitoksessa sijaishuollon

11 10 päättymisen jälkeenkin. Tällöin nuoren kanssa on sovittava asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. (Sijaishuollon pakkotyöryhmän muistio 1998, 12.) 2.2 Omahoitajuus lastensuojelussa Omahoitajamenetelmällä tarkoitetaan yksityisen lapsen tai nuoren järjestelmällistä ja suunnitelmallista hoitamista ja kasvattamista laitoshoidossa. Laitoksessa suoritetun työnjaon perusteella omahoitajalla on tietyissä rajoissa vastuu lapsen tai nuoren hoitamisesta tai kasvattamisesta. (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 101.) Omahoitajasuhteella tarkoitetaan molemminpuolista ja vastavuoroista henkilökohtaista tunnesuhdetta aikuisen ja lapsen tai nuoren välillä. Kyrösepän ym. (Ibid., 101) mukaan aikuisen tehtävänä on tarjota huolenpitoa, turvallisuutta ja luotettavuutta. Jotta tämä onnistuisi, hänen on vastustettava ajoittain väistämättä syntyvää hylkäämisen haluaan. Aikuinen on lapselle tai nuorelle myös samaistumisen kohde. Lapsen tehtävänä on kehitysvaiheensa mukaisesti käyttää aikuista hyväkseen voimanlähteenään omassa kasvussaan. Jotta mainittujen tehtävien suorittaminen onnistuisi sekä aikuiselta että lapselta, suhteessa pitää olla molemminpuolista positiivista tunneväriä. Omahoitajan ja lapsen tai nuoren välinen suhde on kiintymissuhde. Helsingin kaupungin lasten sijaishuollossa työskentelevät hoitajat ja ohjaajat käyttävät hoito- ja kasvatusmenetelminään yksilöllistä omahoitajamenetelmää. Joissakin kaupungin laitoksissa käytetään parityöskentelyä omahoitajamenetelmän tukena. Näin ollen toinen omaohjaajaparista on usein tavoitettavissa, kun toinen on vapaalla. Omahoitajasuhde on ammatillinen tunnesuhde, jossa lapsen tai nuoren on mahdollista korjata niitä tunnekokemuksia, jotka ovat vinouttaneet hänen kehitystään.

12 11 Kehitystarpeidensa mukaan nuori tai lapsi voi kokea hoitosuhteen luotettavaksi, kokea kiintymystä tai riippuvuutta ja samaistua hoitajaansa ainakin osittain Lapsen tai nuoren samaistuminen omahoitajaan Lapsen ja nuoren persoonallisuuden kehitykselle on samaistumistapahtuma keskeisen tärkeä. Lapsi samaistuu tavallisimmin vanhempiinsa ja oppii prosessin vaikutuksesta monenlaisia asioita, kuten arvoja, asenteita ja tapoja. Oppimista ja samaistumista edistää positiivinen tunnesuhde. Silloin kun laitoshoidossa ja -kasvatuksessa on kysymys häiriöiden korjaamisesta ja ikään kuin uudelleen oppimisesta, samaistuminen omahoitajaan on välttämätöntä. Kun kyseessä on iso tai nuoruusiässä oleva lapsi, samaistuminen on erilaista kuin mitä se on normaalikehityksessä leikkiikäisellä. Se ei ole niin kokonaisvaltaista ja ehdotonta. Kysymyksessä saattavat olla osasamaistukset eli lapsen samaistuminen omahoitajaan osittain. (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 102.) Riippuvuussuhde omahoitajaan Sellainen lapsi tai nuori, joka on vaurioitunut kehityksessään jo varhain, on saattanut jäädä tyydyttämättä riippuvuuden tarpeissaan. Tämän takia hän tarvitsee mahdollisuuden asettua omahoitajasuhteessaan riippuvuussuhteeseen. Saattaa todella olla, että tämä riippuvuuden kokeminen on välttämätön ehto korjaavan kokemuksen syntymiselle. Omahoitaja joutuu hoidettavan monien tunteiden kohteeksi. Näitä tunteita ei ole helppo ottaa vastaan ja säilyttää. Lapsi ja nuori ei useinkaan itse kestä tunteitaan: ne saattavat hämmentää häntä ja saada käyttäytymään epäasiallisesti ja sopimattomaksi. Jos omaohjaaja sietää lapsen tunteet, kykenee ottamaan ne vastaan ja säilyttämään ne jonkin aikaa, hän näyttää

13 12 lapselle mallia siitä, että tällaisia tunteita on mahdollista kestää. Näin lapsen tai nuoren itsensä on mahdollista pyrkiä tulemaan kestävämmäksi omien tunteittensa hallinnassa. Omahoitajan tehtävä on hyvin vaativa, kun lapselle tai nuorelle pyritään tarjoamaan mahdollisuus korvaaviin kokemuksiin (Kyrönseppä Rautiainen 1993, 102.) Maahanmuuttajalapset lastensuojelussa Maahanmuuttajanuorten osuus lastensuojelussa on kasvanut tasaisesti. Helsingin kaupunki tilastoi lastensuojelupalveluita käyttävät äidinkielen mukaan, ja vuonna 2000 käyttäjistä 11 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Heidän käyntejään oli 800. Vuonna 2001 kaikissa maan kuudessa koulukodissa oli sijoitettuna maahanmuuttajanuoria. (Korva 2002.) Koulukodit ovat Suomen Valtion omistamia lastensuojelulaitoksia. Koulukotien määrää on vähennetty viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Nyt lukumäärä on vakiintunut. Vielä muutama vuosi sitten lastensuojelua tarvitsivat erityisesti yksin Suomeen tulleet lapset. Nyt kun tulijoiden määrä on vähentynyt, maahanmuuttajiin kohdistuva lastensuojelu on yhä enemmän perinteistä lastensuojelua. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret kärsivät mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä kouluvaikeuksista. Jotkut maahanmuuttajat ovat sotkeutuneet rikollisiin puuhiin. Ongelmat ovat siis samankaltaisia kuin muilla lastensuojelun asiakkailla. Maahanmuuttajaperheissä ongelmia aiheuttavat lisäksi kulttuurien väliset ristiriidat: vanhemmat haluavat pitää lapsensa oman kulttuurin piirissä, mutta lapset haluavat tuntea kuuluvansa suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa on kaksi Folkhälsanin ylläpitämää kansainvälistä lastenkotia, joissa on paikka 14 maahanmuuttajalapselle. Lisäksi suurimmissa kaupungeissa on hoitolaitoksia, jotka on tarkoitettu vain maahanmuuttajille. (Korva 2002.) Helsingin kaupungin sijainhuollon yksikössä ei ole erikseen

14 13 maahanmuuttajille tarkoitettua lastenkotia tai nuorisokotia. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat sijoitetaan niihin laitoksiin, missä on tilaa. Helsingissä on 19 omaa lastenkotia. Niistä yksi sijaitsee Lohjalla ja yksi Hyvinkäällä. Lastenkodit on Helsingissä jaettu kolmeen eri ryhmään niiden toimitavan perusteella: 1) arviointi- ja vastaanottolaitokset, 2) lastenkodit ja 3) nuorisokodit. 3 MAAHANMUUTON RAKENNE 3.1 Maahanmuuttajaryhmät Pakolainen on Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaissopimuksen mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, eikä hänellä ole mahdollisuutta saada suojelua omassa maassaan. Esimerkiksi sota, köyhyys, nälänhätä tai luonnonkatastrofi eivät ole YK:n mukaan riittäviä syitä pakolaisaseman saamiseksi, vaan vainon tai sen uhan täytyy olla nimenomaan henkilökohtaista, pakolaiseksi pyrkivää yksilökohtaisesti koskettavaa. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt kansainvälisen pakolaisstatuksen eli -aseman. Kiintiöpakolaisilla on jo maahan tullessaan UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema, eikä turvan tarvetta tarvitse enää tutkia vastaanottavassa maassa. Suomessa eduskunta vahvistaa vuosittain valtion talousarvioista päättäessään pakolaiskiintiön. Ensimmäisen kerran kiintiö vahvistettiin vuonna 1986, jolloin se oli 100. Vuodesta 1989 vuoteen 1997 asti pakolaiskiintiö 500.(Vartiainen Ora 1996, 11.) Maahanmuutto- ja

15 14 pakolaispolitiikan ohjelman (1997) tavoitteena on 1000 henkilön vuosittainen pakolaiskiintiö. Vuonna 1999 Suomen pakolaiskiintiö oli 650. (Jaakkola 1999, 159.) Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta muusta kuin koti- tai oleskelumaastaan jättämällä turvapaikkahakemuksen. Turvapaikanhakijalla ei ole pakolaisstatusta, vaan turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hänen turvapaikkahakemukseensa annetussa päätöksessä. Suomessa hakemukset käsittelee ulkomaalaisvirasto. (Vartiainen Ora 1996, 12.) Pakolaiseksi voi tulla myös Perheenyhdistämisohjelman perusteella. Pakolaiset ja heihin rinnastettavat henkilöt voivat saada perheenjäseniään samaan maahan, jossa heidät itsensä on otettu vastaan. Täysi-ikäinen henkilö voi saada maahan puolisonsa ja alaikäiset, naimattomat lapsensa. Alaikäinen voi saada luokseen vanhempansa ja alaikäiset, naimattomat sisaruksensa. Perheenyhdistämisohjelman kautta tulevat perheenjäsenet vastaanotetaan suoraan kuntiin pakolaisina. He saavat saman statuksen kuin Suomessa jo olevilla omaisilla on ja he saavat pakolaisten vastaanoton palvelut. (Ibid., 13.) Siirtolainen on ihminen, joka muuttaa maasta toiseen esimerkiksi työn, avioliiton, opiskelun tai muun vastaavan syyn takia. Siirtolainen tulee siis maahan vapaaehtoisesti. Siirtolainen ei saa yhteiskunnan järjestämiä alkupalveluja. (Ibid.) Paluumuuttaja on ulkomailla elänyt henkilö, joka muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Esimerkiksi Suomessa hän on henkilö, joka on entinen Suomen kansalainen tai ainakin toinen hänen vanhemmistaan on tai on ollut Suomen kansalainen. (Ibid., 14.) Paluumuuttopolitiikka perustuu valinnanvapauden periaatteelle eli valinnanvapauteen maastamuutossa, suomalaisen identiteetin säilymisessä sekä paluumuutossa. Tämän politiikan mukaisesti on pyritty pitämään yhteyksiä ulkosuomalaisiin. (Inkerinsuomalaiset kunnassa 1997, 9.) Esimerkiksi inkerinsuomalaiset ovat Suomen alueelta 1600-luvulta lähtien

16 15 Inkerinmaalle muuttaneita suomalaisia. Inkerinsuomalaiset ovat entisen Neuvostoliiton tai Venäjän tai Viron kansalaisia, mutta kansallisuudeltaan suomalaisia. Suomeen muutti vuonna henkilöä ja Suomesta pois henkilöä. EU-maista ja Pohjoismaista maahan muuttaneiden määrä oli ja ETA alueen ulkopuolelta maahan muuttaneiden määrä oli Nettomaahanmuutto oli 2600 henkilöä. Vakinaisesti Suomessa asui vuoden 2000 lopussa ulkomaan kansalaista. (mol 2000.) Vuonna 2000 Suomeen muutti yhteensä 1145 paluumuuttajaa Venäjältä ja Virosta. Suomen pakolaiskiintiö oli vuonna ja maahan saapui 756 kiintiöpakolaista, joista 508 oli aikaisempien vuosien kiintiöissä hyväksyttyjä. Suurimmat saapuneet ryhmät olivat afganistanilaiset pakolaiset Iranista ja Pakistanista sekä irakilaiset ja iranilaiset pakolaiset Turkista. Kiintiöpakolaisten lisäksi maahan saapui 184 perheenyhdistämisenä tullutta perheenjäsentä. Myönteisen päätöksen saaneita turvapaikkaa hakeneita sijoitettiin kuntiin yhteensä 272 henkilöä. Pakolaiset sijoittuivat 45:een kuntaan eri puolelle Suomea. (Ibid.) Ulkomaalaisväestön osuus ylitti vasta vuoden 2002 keväällä :nen rajapyykin. Edellä mainittu luku tarkoittaa maassa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia. (Kaaja 2002.) Pohjoismaalaisittainkin katsoen luku on todella matala. Norjassa ja Tanskassa maahanmuuttajia on kolminkertaisesti ja Ruotsissa yli nelinkertaisesti Suomen lukuun verrattuna. Schengen-sopimuksen voimaantulokaan ei ole juuri vaikuttanut turvapaikkahakemusten hakijamääriin. Pakolaiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle, vaikka heitä sijoitetaankin kuntiin ympäri Suomea. Jonkin aikaa maassamme asuttuaan heistä suurin osa muuttaa Helsingin seudulle, koska miljoonan ihmisen joukkoon on helpompi sulautua. Pääkaupunkiseudulla on myös paremmat edellytykset perustaa monille maahanmuuttajille tärkeitä yhteisöjä, joita he tarvitsevat

17 16 kansallisen identiteettinsä säilymiselle. (Blåfield 1999.) 3.2 Kotouttamisohjelma Eduskunta hyväksyi lain maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Laki kuitenkin muuttui osittain , jolloin uusittu laki astui voimaan. Uusittu laki maahanmuuttajien kotoumisesta 7 mukaan. Kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ohjelmaan sisällytetään myös etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. (mol 2002.) Maahanmuuttajien työllistymistä on parannettu lisäämällä heidän työelämässä tarvitsemiaan valmiuksia. Työllistyäkseen maahanmuuttaja tarvitsee riittävän kielitaidon, ammattiosaamista sekä suomalaisen työelämän käytännön tuntemusta. Avoimille työmarkkinoille sijoittumista edeltää useimmiten työvoimakoulutus ja/tai työpaikalla tapahtuva työharjoittelu. Työllistymisen kannalta kotoutumiskoulutukseen pääsy mahdollisimman pian Suomeen muuton jälkeen on erittäin tärkeää, koska ilman suomen/ruotsinkielen taitoa ei nykyisille työmarkkinoille ole mahdollista sijoittua. (mol 2000.) Työvoiman kysynnän kasvu ja maahanmuuttajille suunnatut aktiivitoimenpiteet ovat parantaneet selkeästi myös maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Heitä on ohjattu tehostetusti työvoimakapeikkoalojen ammatilliseen koulutukseen, jota on hankittu muun muassa yhteishankintakoulutuksena työnantajien kanssa. Niinikään maahanmuuttajakoulutuksen hankinnassa on painotettu työelämälähtöisyyttä. (Ibid.) Vuoden 2000 lopussa työvoimatoimistoissa oli työnhakijoina yhteensä noin ulkomaan kansalaista, joista työttömiä oli noin Työnhakijoista

18 vuotiaita oli 14 prosenttia, vuotiaita 49 prosenttia ja yli 44 - vuotiaita 37 prosenttia. (Ibid.) Maahanmuuttajien työttömyysaste oli kertomusvuoden lopussa 33,6 prosenttia. Työttömyys on alentunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kolme prosenttiyksikköä. Työttömyys on alentunut kaikkien maahanmuuttajaryhmien kohdalla. Myös pakolaisina maahan muuttaneiden työttömyysasteet ovat laskeneet selkeästi, lukuun ottamatta Irakin kansalaisia, joiden työttömyysaste on pysynyt huolestuttavan korkeana (76 %). Heistä kuitenkin pääosa on Suomen viime vuosina kiintiöpakolaisina vastaanottamia kurdeja, jotka ovat vielä kotoutumisen alkuvaiheessa. (mol 2000.) Vuonna 2000 yhteensä 8223 maahanmuuttajaa sijoittui työhön yleisille työmarkkinoille, mikä on noin 1000 henkilöä edellisvuotta enemmän. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden avulla työllistettiin noin 5900 maahanmuuttajaa ja työvoimapoliittisen koulutuksen aloitti noin maahanmuuttajaa, 950 henkilöä edellisvuotta enemmän. Muun koulutuksen aloitti noin 1000 maahanmuuttajaa. (mol 2000.) Helsingin seudun etninen yrittäjyys on selvitetty kyselytutkimuksella. Hanke toteutettiin vuoden 1999 aikana. Tutkimus kuuluu osana Monta kaupunkia yhteinen tulevaisuus -kaupunkiohjelman loppuraporttiin. Aineistona on käytetty Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriä. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastauksia maahanmuuttajayritysten lukumäärään, alueelliseen sijaintiin, yrittäjien maahanmuuttajataustan merkitykseen ja maahanmuuttajayrittäjien palvelutarpeeseen. Helsingin seudulla on maahanmuuttajayritystä. Yritystoiminnan rakenne on samanlaista kuin muidenkin yrittäjien kohdalla. Maahanmuuttajien yritykset ovat kooltaan usein pieniä ja ne ovat keskittyneet Helsinkiin. Suurimmat toimialat ovat tukkukauppa ja

19 18 agentuuritoiminta. Yrittäjät kokivat, että maahanmuuttajataustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tiedonhankinnasta ja rahoituskanavien löytämisessä maahanmuuttajayrittäjät hyödyntävät omia verkostojaan. Yleisinä ongelmina koettiin rahoitukseen, lainsäädäntöön ja markkinointiin liittyvät ongelmat. (Monta kaupunkia Yhteinen tulevaisuus 2000, ) 3.3 Helsingin kaupungin maahanmuuttajaohjelma Helsingin kaupunki sitoutuu kotouttamisohjelmassaan tukemaan omalla toimillaan maahan muuttavien ulkomaalaisten kotoutumista ja hyvinvointia. Ohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään syrjintää sekä edistämään suvaitsevaisuutta niin asukkaiden kuin kaupungin työntekijöidenkin keskuudessa. Maahanmuuttajien kotoutumisessa asuinalueilleen on keskityttävä siihen, että tulokkaat eivät pääse syrjäytymään valtaväestöstä. (Helsingin ulkomaalaisasian neuvottelukunta 1998, 3 5.) Erityisesti maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on lisättävä suomalaisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta ottamalla maahanmuuttajat mukaan asukastoimintaan, jolloin kantaväestölläkin on paremmat mahdollisuudet saada tietoa tulokkaiden kulttuuritaustasta entistä monipuolisemmin. (Ibid.) Sosiaalilautakunnan mukaan ( ) kaupunginhallitus päätti perustaa pysyväisluontoisen ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävä on ollut koordinoida ja ohjata kaupungin viranomaistyötä, seurata maahanmuuttajien olosuhteita Helsingissä sekä pitää yhteyttä ulkomaalaisasioissa muihin toimialalla työskenteleviin organisaatioihin, pääkaupunkiseudun muihin kuntiin ja alan järjestöihin. Lisäksi neuvottelukunta huolehtii maahanmuuttajien näkemysten huomioon ottamisesta maahanmuuttajia koskevien asioiden suunnittelussa ja valmistelussa. (hel 2001) Neuvottelukunnan keskeinen tehtävä kaudella on seurata, miten

20 19 kotouttamisohjelma toteutuu. Kesällä 2000 kaupunginkanslian kautta pyydettiin kaupungin virastoja ja laitoksia kertomaan siitä, miten paljon vuosina 1997, 1998 ja 1999 saapuneille maahanmuuttajille on järjestetty kotoutumista edistäviä tukitoimia ja mitkä ovat olleet kustannukset. Maahanmuuttoyksikön johtaja on tehnyt kyselystä erillisen yhteenvedon, jossa todetaan, että kaupungissa ei pystytä seuraamaan täsmällisesti palveluiden piirissä olevien uusien maahantulijoiden määrää ja palveluiden käyttöä. (hel 2001.) Kaupungin ulkomaalaisaisan neuvottelukunnan kyselystä tehdyn yhteenvedon tuloksia en tarkalleen pysty analysoimaan, mutta vaikuttasi että näin suuressa organisaatiossa kuin Helsingin kaupunki on, on erittäin vaikeaa tehdä ja ylläpitää tarkkoja tilastoja. En henkilökohtaisesti löytänyt mitään virallisia tilastoja maahanmuuttaja-asiakkaiden lukumäärästä lastensuojelussa tai heidän laitoksiin jakautumisesta. 4 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia kyselyn ja hypoteesin pohjalta, onko lastensijaishuollon työntekijöillä vahvoja ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Jos näin on, miten on ylipäätään mahdollista tehdä haastavaa vastavuoroista ja molemminpuolista omaohjaajatyötä maahanmuuttajalapsen tai -nuoren kanssa? Omahoitajan ja lapsen tai nuoren suhde on kiintymissuhde. Mielestäni yhdeksi erittäin oleelliseksi tutkimusongelmaksi muodostui seuraava lainaus Kyrönsepän ja Rautiaisen (1993, 102) tekemästä Lapsi laitoksessa -kirjasta: Lapsen ja nuoren persoonallisuuden kehitykselle on samaistumistapahtuma keskeisen tärkeä. Lapsi samaistuu tavallisimmin vanhempiinsa ja oppii samaistumisprosessin vaikutuksesta monenlaisia asioita, kuten arvoja, asenteita ja tapoja. Oppimista ja samaistumista edistää positiivinen tunnesuhde.

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot