Erkki Autio ENERGIAKATSELMUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNKULUTUKSESTA JA SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erkki Autio ENERGIAKATSELMUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNKULUTUKSESTA JA SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSISTA"

Transkriptio

1 Erkki Autio ENERGIAKATSELMUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNKULUTUKSESTA JA SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSISTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 1 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Erkki Autio Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Työn nimi Energiakatselmus Kempeleen seurakunnan kiinteistöjen sähkönkulutuksesta ja säästömahdollisuuksista Työn ohjaaja Jari Halme Työelämäohjaaja Seija Konttila Sivumäärä liitettä Tämä opinnäytetyö on energiakatselmus Kempeleen seurakunnan kiinteistöjen sähköjärjestelmien osalta. Työssä selvitettiin kiinteistöjen suhteellista sähkönkulutusta ja sitä verrattiin muiden Suomen seurakuntien kiinteistöjen suhteelliseen sähkönkulutukseen. Tavoitteena oli löytää ja esittää parannusehdotuksia sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Sähkön vuosikulutuksia tutkittiin ja lisäksi kiinteistöissä tehtiin tarkempia mittauksia, joiden perusteella pystyttiin päättelemään, mitkä toiminnot kuluttivat eniten sähköä. Seurakunnan kiinteistöjen sähköjärjestelmistä ei löytynyt vikoja, joten sähköä kului vain käytössä. Niinpä alettiin etsiä syitä sähkön suurehkoon kulutukseen. Tutkimustulokset paljastivat piilokulutusta sulanapitolämmityksissä, jotka olivat ympäri vuoden käytössä. Lisäksi sähkölaitteiden käyttötottumuksissa oli kohentamisen varaa. Sähkölaite kuluttaa sähköä aina kun se on kytketty päälle, joten pitkät käyttöajat nostavat kulutusta. Suuriakin säästöjä voidaan saavuttaa ilman suuria investointeja. Näin ollen kannattaa tiedostaa laitteiden säätömahdollisuudet. Asiasanat Energiakatselmus, sähkönkulutus, sähkön ominaiskulutus, energiansäästö

3 2 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieskan unit Date Author Erkki Autio Degree programme Degree Programme of Electrical Engineering Name of thesis Energy review about electricity consumption and saving methods of real estates in Kempele parish Instructor Jari Halme Pages appendixes Supervisor Seija Konttila This engineering work is an energy review about electricity systems of real estates in Kempele parish. In this thesis, relative electricity consumption of real estates was established, and it was compared with other real estates of parishes in Finland. The aim was to find out and to suggest some improvement propositions to decrease the electricity consumption. Annual consumption of electricity was analysed and in-depth measurements in the real estates were also done. On the basis of these measurements it was possible to conclude which functions waste electricity most. Because there were no faults found in the electricity systems of real estates in Kempele parish, it was concluded that only real use was consuming electricity. So, reasons for quite a large consumption were studied. Research results revealed hidden consumption in electric heaters for defrosting, which were in use round the year. There were also room for improvements in application methods of electrical devices. Because electrical devices consume electricity whenever it s connected, long utilization times raise consumption. Even considerable savings are able to be achieved without large investments. By the same token, it is beneficial to be aware of adjusting opportunities of devices. Key words Energy review, electricity consumption, specific consumption of electricity, energy conservation

4 3 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖT Yleistä kiinteistöistä Keskustan seurakuntatalo Kokkokankaan seurakuntakeskus Pyhän Kolminaisuuden kirkko Vanha kirkko Huoltorakennus Vainajien säilytystila Vanha pappila 6 3 KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNJAKELU JA SÄHKÖKÄYTÖT Maakellari Pyhän Kolminaisuuden kirkko Huoltorakennus Vainajien säilytystila Vanha kirkko Keskustan seurakuntatalo Kokkokankaan seurakuntakeskus Vanha pappila 13 4 SÄHKÖNKULUTUS ERÄISSÄ SUOMEN SEURAKUNNISSA Kirkkojen sähkönkulutus Suomessa Seurakuntatalojen sähkönkulutus Suomessa 15 5 SÄHKÖNKULUTUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖISSÄ Kirkkojen ja huoltorakennuksen sähkönkulutus Kirkkojen sähkönkulutus Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutus Kokkokankaan seurakuntatalon sähkönkulutus Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutus Vanhan pappilan sähkönkulutus Kiinteistöjen sähkönkulutus yhteensä 29

5 4 6 SÄHKÖLÄMMITYKSET Keskustan seurakuntatalo Kokkokankaan seurakuntatalo Pyhän Kolminaisuuden kirkko Räystäskourulämmitykset Ikkunalämmitykset Luiskalämmitykset Pappilan, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan lämmitysmuoto Nykytilanne Ilmalämpöpumput Muutosehdotukset 39 7 ILMANVAIHDON SÄHKÖNKULUTUS Yleistä Mittaukset Ilmanvaihdon käyntiajat Pyhän Kolminaisuuden kirkko Sähkönkulutus nykykäytöllä Sähkönkulutus ja säästöt muutosehdotuksen käyttöajoilla Keskustan seurakuntatalo Sähkönkulutus nykykäytöllä Sähkönkulutus ja säästöt muutosehdotuksen käyttöajoilla Kokkokankaan seurakuntatalo Sähkönkulutus nykykäytöllä Sähkönkulutus ja säästöt muutosehdotuksen käyttöajoilla Muutosehdotukset 50 8 YHTEENVETO 51 LÄHTEET 53 LIITTEET

6 5 1 JOHDANTO Kempeleen seurakunnalle on myönnetty ympäristödiplomi, joka kehottaa seurakuntaa toimimaan ympäristöä säästävästi. Seurakunta ilmoitti etsivänsä energiakatselmuksen tekijää, joka selvittäisi seurakunnan kiinteistöjen sähkönkulutuksen ja esittäisi sähkön säästömahdollisuuksia. Mielestäni sähköenergian säästäminen on ajankohtaista ja innovatiivista. Tuolloin kysyntä ja tarjonta kohtasivat, ja aloin perehtyä aiheeseen. Seurakunta käsittää monta erillistä kiinteistöä: keskustan seurakuntatalo, Kokkokankaan seurakuntakeskus, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, vanha kirkko, pappila, huoltorakennus ja vainajien säilytystila. Kiinteistöjen moninaisuus asettaa haasteita työssä onnistumiselle. On otettava huomioon kiinteistöjen erilaiset käyttötarkoitukset ja valmistumisajankohdat ja siitä riippuva sähkötekniikan kehittyneisyys. Tästä aiheutuu ylimääräistä päänvaivaa; toimiva käytäntö yhdessä kohteessa saattaa olla toimimaton toisessa. Lisäksi vaikeutena oli vertailutietojen puuttuminen muilta seurakunnilta. Saatoin työn alkuun tutustumalla seurakuntaan ja sen kiinteistöihin paikan päällä. Oli pitkä prosessi kerätä aineistoa kiinteistöistä, niiden sähkönkulutuksesta ja kuluttajista. Vertailutietoa muiden seurakuntien kiinteistöjen sähkönkulutuksesta sain lähettämällä kyselyitä eri puolille Suomea. Vastausten perusteella pystyi laskemaan kyselyyn vastanneiden seurakuntien kiinteistöjen kokoon suhteutetun sähkönkulutuksen keskiarvon. Tähän keskiarvoon verrattuna Kempeleen seurakunnan sähkönkulutus on korkeahko. Tässä työssä on pyritty löytämään tekijöitä, jotka selittävät suurehkoa kulutusta. Sen lisäksi työ sisältää parannusehdotuksia, joilla voisi olla myönteisiä vaikutuksia sähkönkulutukseen.

7 6 2 KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖT 2.1 Yleistä kiinteistöistä Kempeleen seurakunnan kiinteistöjä ovat keskustan seurakuntatalo, Kokkokankaan seurakuntakeskus, Pyhän Kolminaisuuden kirkko (uusi kirkko) ja vanha kirkko. Lisäksi niihin kuuluvat vanha pappila, uuden kirkon läheisyyteen sijoitettu huoltorakennus ja vainajien säilytystila. Seurakunnan omistuksessa on myös Koskelan leirikeskus ja erillinen hirsimökki, jotka molemmat sijaitsevat Tyrnävällä. Kyseisiä kiinteistöjä ei kuitenkaan käsitellä tätä laajemmin niiden pienehkön sähkönkulutuksen vuoksi. 2.2 Keskustan seurakuntatalo Keskustan seurakuntatalo valmistui vuonna Rakennusta on saneerattu ja laajennettu vuosina 1969, 1989 ja Seurakuntatalon rakennusmateriaaleina on käytetty vaaleaa tiiltä ja osittain lautaverhoilua. Seurakuntakoti on yksikerroksinen, tasakattoinen rakennus. Ainoastaan ilmanvaihtokonehuone on toisessa kerroksessa. Kellarikerroksesta löytyy lämmönjakokeskukset niin uudelle kuin vanhallekin puolelle. KUVIO 1. Keskustan seurakuntatalo (Kempeleen seurakunnan kotisivut).

8 7 Rakennuksen kokonaispinta-ala on m 2. Lukema koostuu alkuperäisestä, vanhasta osasta (895 m 2 ) ja uudesta, laajennuksen myötä tulleesta osasta (579 m 2 ). Rakennuksen tilavuus on m 3 (vanha osa m 3 ja uusi osa m 3 ). Peruskorjatussa vanhassa osassa on seurakuntasali, aula, keittiö, kerhosaleja sekä sosiaali-, toimisto- ja varastotiloja. Uudemmalla puolella on yhdistetty aula ja odotustila, kirkkoherranvirasto, kaksi neuvotteluhuonetta, useita toimistohuoneita sekä myyjäistila. (Keskustan seurakuntatalon pohjapiirustus.) 2.3 Kokkokankaan seurakuntakeskus Kokkokankaan seurakuntakeskus valmistui vuonna Rakennus on yksikerroksinen, puurunkoinen tiilirakennus. Ilmanvaihtokonehuoneelle on tilat toisessa kerroksessa. Seurakuntakeskuksen pinta-ala on 2074 m 2 ja tilavuus m 3. KUVIO 2. Kokkokankaan seurakuntakeskus (Kempeleen seurakunnan kotisivut). Ison seurakuntatalon tiloja käytetään monenlaiseen toimintaan. Pääsisäänkäynnin jälkeen on vaatesäilytystila, sosiaalitilat ja suuri aula, josta kuljetaan suurtalouskeittiöön ja tarjoilutiloihin. Seurakuntasali on tämän rakennussiiven peräosassa. Sen seinustalla on mm. lastenhuone ja lasten leikkitila, kalustevarasto ja wc-tila. Rakennuksen tämä siipi ei ole juurikaan käytössä, mikäli siellä ei pidetä jotakin tilaisuutta.

9 8 Pääsisäänkäynnistä vasemmalla näkyy pitkä käytävä, jonka molemmin puolin on useita diakoniatyöhön suunniteltuja toimisto- ja konttoritiloja. Käytävän varrella on myös taukohuone, pieni keittiö, sosiaalitiloja ja pukuhuoneita. Rakennuksen perältä erottuu oma ryhmittymänsä, joka on pyhitetty nuoriso- ja lapsityölle. Tähän osaan rakennusta pääsee erillisestä sisäänkäynnistä, joten sieltä löytyy aula ja vaatesäilytystilat naulakoineen. Lisäksi rakennuksessa on kolme kohtalaisen isoa (n.60 m 2 ) kerhohuonetta ja kolme hieman pienempää kerhohuonetta sekä partiohuonetilat. Käytettävissä on myös sosiaalitila, pieni keittiö ja kaksi varastoa. (Kokkokankaan seurakuntakeskuksen pohjapiirustus). 2.4 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kempeleen uusi kirkko) vihittiin käyttöön 8.elokuuta Modernin kivikirkon pinta-ala on 894 m 2 ja tilavuus 7870 m 3. Pääsisäänkäynnistä kirkkoon tultaessa silmien eteen avautuu suuri aula, jossa on 91 istumapaikkaa. Aulan yhteyteen oikealle puolelle jää vaatesäilytystila. Vastaavasti vasemmalle puolelle viettää pitkä käytävä, jonka varrelta löytyvät oleskelutila, monitoimisali, kaksi varastoa, keittiö, siivouskomero, sosiaalitilat ja sähkö- ja lämmönjakohuoneet. KUVIO 3. Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kempeleen seurakunnan kotisivut).

10 9 Sisäänkäynnit avaraan ja korkeaan kirkkosaliin häämöttävät aulan keskivaiheilla. Kirkkosalissa on alttarin ja saarnastuolin lisäksi lukupulpetti, kastepöytä, urut, kuorotila sekä 383 istumapaikkaa seurakuntalaisille. Salin takaosasta pääsee sakastiin. Kirkon toisessa kerroksessa - kirkkosalin vieressä - on ilmanvaihtokonehuone, palje- ja huoltotila (urkujen huoltoa varten) sekä ullakko. (Pyhän Kolminaisuuden kirkon pohjapiirustus.) 2.5 Vanha kirkko Kempeleen vanha kirkko vihittiin käyttöön vuonna Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1966 ja Kyseessä on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Rakennusmateriaaleina on käytetty hirsiä, jotka on kasattu luonnonkivistä tehdyn kivijalan varaan. Katto on paanusta ja ulkoseinät on verhoiltu laudalla. Kirkon pinta-ala on 184m² ja tilavuus 932m³. (Vanhan kirkon pohjapiirustus.) KUVIO 4. Vanha kirkko (Kempeleen seurakunnan kotisivut). Kirkko on kuuluisa Mikael Toppeliuksen tekemistä maalauksista, jotka ovat peräisin 1700-luvulta. Kirkkoneuvoston päätöksellä vanha kirkko pidetään suljettuna

11 10 Mikael Toppeliuksen kirkkomaalausten säilymiseksi. Kesäisin kirkko taas on ahkerassa käytössä. (Kempeleen seurakunnan kotisivut.) 2.6 Huoltorakennus Huoltorakennus on rakennettu samaan aikaan kuin uusi kirkko eli vuonna Rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Rakennus toimii hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilana ja varhaisnuorten kerhotilana. Sen pinta-ala on 94 m 2 ja tilavuus 287 m 3 Sisällä on koko rakennuksen pituinen eteinen, josta pääsee keittiöön/taukotilaan tai kahteen sosiaalitilaan, joista toista käytetään väestönsuojana. (Huoltorakennuksen pohjapiirustus.) 2.7 Vainajien säilytystila Vainajien säilytystila valmistui vuonna 2006 aiemmin rakennetun traktoritallin yhteyteen. Näiden kahden yhteispinta-ala on 186 m 2 ja tilavuus 660 m 3. Rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Rakennuksessa on vanhastaan traktoritalli ja kaksi varastoa, joista toisen perälle on rakennettu uusi ruumiskaappien kompressoritila. Muita uusia tiloja ovat aula, wc, vainajien säilytystila ja hyvästelytila. Aulan vieressä on siivouskomero, josta nousee tikkaat yläkerran ilmanvaihtokonehuoneeseen. (Vainajien säilytystilan pohjapiirustus.) 2.8 Vanha pappila Vanha pappila on vuonna 1899 valmistunut puinen rakennus. Sen pinta-ala on 280 m 2 ja tilavuus 1000 m 3. Kerroksia on kaksi ja lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys sähköpattereilla. Pappilaa on peruskorjattu vuosina 1980, 1988 ja 1996.

12 11 KUVIO 5. Vanha pappila (Kempeleen seurakunnan kotisivut). Rakennuksessa on kylmä eteinen, josta vie käytävä naulakkotilaan ja porrashuoneeseen. Muita huonetiloja ovat iso nuorisotila ja lasten kerhohuone, sohvatila, keittiö, sosiaalitilat ja kaksi varastoa. Rakennusta käytetään nykyään päivittäin kerhotilana. (Pappilan pohjapiirustus.)

13 12 3 KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNJAKELU JA SÄHKÖKÄYTÖT Seurakunnan kiinteistöt on liitetty Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön 0,4 kv pienjänniteverkostoon. Sähkön siirrosta vastaa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. (Oulun sähkönmyynti Oy 2006.) 3.1 Maakellari Uuden kirkon, vanhan kirkon, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutuksen yhteislukema taltioidaan yhteen kilowattituntimittariin, joka sijaitsee maakellarissa. Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan yhteyteen on asennettu alamittari. Niiden sähkönkulutus voidaan siis laskea erilleen edellä mainitusta yhteiskulutuksesta. TAULUKKO 1. Nousujohdot maakellarin sähköpääkeskuksesta Keskuksen nimi Keskuksen nimi Nousujohdon (nousujohdon (nousujohdon numero alku) loppu) Nousujohdon tyyppi 1 MK NK MCMK 4x MK JK/VK MCMK 4x6+6 3 MK SPK AMCMK 3x185+95/57 Jakokaapilta tulee liittymisjohto kirkkomaan maakellarissa olevaan pääkeskukseen (MK). Sen pääsulake on nykyisin 3x125 ampeeria. Alun perin se oli 3x160 A, mutta sitä pienennettiin vuonna Maakellarin keskuksesta (MK) lähtee kolme nousujohtoa. Ne menevät vanhan kirkon keskukseen (NK), vanhan kirkon maakellarissa sijaitsevaan LV-keskukseen (JK/VK) ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon pääkeskukseen (SPK). (Keskuskaaviot.)

14 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Maakellarin keskukselta (MK) tulee nousujohto Pyhän Kolminaisuuden kirkon sähköpääkeskukseen (SPK). Kirkon pääsulakkeet ovat 3x125A. Kirkon pääkeskuksesta syötetään kahta alakeskusta, jotka ovat huoltorakennuksen keskus (JK 11) ja kirkon ilmanvaihtokonehuoneen keskus (JK 21). (Pyhän Kolminaisuuden kirkon keskuskaavio.) TAULUKKO 2. Nousujohdot uuden kirkon pääkeskuksesta Nousujohdon Keskuksen nimi Keskuksen nimi numero (nousujohdon alku) (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 SPK JK 11 MCMK 4x SPK JK 21 MMJ 5x16 S Lämmitysmuotona kirkossa on kaukolämpö ja kirkko on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa sähköä kuluttavia kohteita ovat kirkon ilmanvaihto, monipuolinen sisävalaistus, ulkovalaistus, ikkunalämmitykset, räystäskourulämmitykset, keittiön kojeet, astianpesukone, kirkon ilmankostutus, autolämmityspaikat ja erilaiset pistorasioihin liitettävät kojeet. Lisäksi on hautausmaan sähkönkulutus. Hautausmaalla sähköä kuluu hautapaikkojen roudansulatukseen ja hautausmaan valaistukseen. 3.3 Huoltorakennus Pyhän Kolminaisuuden kirkon pääkeskuksesta (SPK) tulee nousujohto huoltorakennuksen keskukseen (JK 11). Huoltorakennuksen pääsulakekoko on 3x63A. JK11:stä syötetään kahta ryhmäkeskusta, jotka ovat (JK 111) huoltorakennuksen väestönsuoja (pääsulakkeet 3x25A) ja vainajien säilytystila (NK 11). (Keskuskaaviot.)

15 14 TAULUKKO 3. Nousujohdot huoltorakennuksen keskuksesta Nousujohdon Keskuksen nimi Keskuksen nimi numero (nousujohdon alku) (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 JK 11 JK 111 MMJ 5x6 S 2 JK 11 NK 11 MCMK 4x70+35 Huoltorakennuksen lämmitysmuotona on sähkölämmitys. Muita sähköä kuluttavia kohteita ovat pienen keittiön kojeet, ulko- ja sisävalaistus, sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, lämminilmaverho, huippuimuri, autolämmitykset ja pistorasiakulutus. 3.4 Vainajien säilytystila Huoltorakennuksen keskuksesta (JK11) tulee nousujohto vainajien säilytystilan keskukseen (NK11). Pääsulakkeet vainajien säilytystilassa ovat 3x35A. NK 11:sta lähtee kaksi nousujohtoa omiin ryhmäkeskuksiinsa (JK 112 ja ruumishuoneen ryhmäkeskus). JK 112 (pääsulakkeet 3x25A) on traktoritallin ryhmäkeskus. Toinen ryhmäkeskus on kompressorilaitteiden kylmäkeskus (pääsulakkeet 3x25A). (Keskuskaaviot.) TAULUKKO 4. Nousujohdot vainajien säilytystilan keskuksesta Nousujohdon Keskuksen nimi Keskuksen nimi numero (nousujohdon alku) (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 NK 11 JK 112 MMJ 5x10 S 2 NK 11 Kylmäkeskus MCMK 5x6 S Vainajien säilytystilan lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Muita sähköä kuluttavia toimintoja ovat huonetilojen valaistus, ulkovalaistus, ruumiskaappien jäähdytyskompressorilaitteisto, sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, ilmanvaihto ja pistorasia kulutus. Kiinteistön sulakesuojaus on toteutettu johdonsuojakatkaisijoilla, jotka ovat pääasiassa B-tyyppiä.

16 Vanha kirkko Maakellarin pääkeskuksesta (MK) on nousujohto vanhan kirkon keskukseen (NK). Nousujohto on tyyppiä MCMK 4x Vanhan kirkon pääsulakkeet ovat 3x25A. Kirkossa ei ole alakeskuksia. Kiinteistön sähkötekniikka on hyvin vähäistä; sähköä kuluttavat vain kirkon valaistus ja pistorasiat. Lämmitysmuotona on kaukolämpö, ja kirkko on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. (Vanhan kirkon keskuskaavio.) 3.6 Keskustan seurakuntatalo Jakokaapilta tulee liittymisjohto MCMK 3x50+25 keskustan seurakuntatalon pääjakokeskukseen (PJK), jossa pääsulakkeet ovat 3x100A. Pääkeskuksesta on nousujohdot ryhmäkeskuksiin NK 1, JK 1, JK 2, JK 3, JK 21 ja JK 22. Ryhmäkeskuksesta JK 22 on vielä jatkosyöttö MMJ 5x6 S kaapelilla sen alakeskukseen JK 23, joka on laajennusosan IV-konehuoneen keskus (pääsulakkeet 3x20A). Ryhmäkeskuksissa JK 1, JK 21 ja JK 22 on 3x25A pääsulakkeet, kun taas ryhmäkeskuksissa JK 2, JK 3 ja NK 1 on 3x35A pääsulakkeet. (Keskustan seurakuntatalon keskuskaaviot.) TAULUKKO 5. Nousujohdot keskustan seurakuntatalon pääjakokeskuksesta Nousujohdon numero Keskuksen nimi (nousujohdon alku) Keskuksen nimi (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 PJK NK 1 MCMK 4x16+16 S 2 PJK JK 1 MCMK 4x6+6 S 3 PJK JK 2 MCMK 4x16+16 S 4 PJK JK 3 MCMK 4x16+16 S 5 PJK JK 21 MCMK 4x6+6 S 6 PJK JK 22 MCMK 4x6+6 S Seurakuntatalolla sähköä kuluttavia toimintoja ovat kiinteistön koneellinen ilmanvaihto, sisä- ja ulkovalaistus, toimistolaitteet, keittiön kojeet, astianpesukone, autolämmityspai-

17 16 kat, räystäskourulämmitykset ja erilaiset pistorasioihin liitettävät kojeet. Seurakuntatalon lämmitysmuoto on kauko lämpö ja kiinteistö on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. 3.7 Kokkokankaan seurakuntakeskus Jakokaapilta tulee liittymisjohto 2*AXMK 4x185S pääkeskukseen (SPK), jossa pääsulakkeet ovat 3x250A. Pääkeskuksesta on nousujohdot ryhmäkeskuksiin RK 03, RK 11, RK 12 ja RK 21. Nousujohto on tyyppiä MCMK RK 03:ssa ja sen pääsulake on 3x25A. Nousujohdot ryhmäkeskuksiin RK 11, RK 12 ja RK 21 ovat tyyppiä AMCMK ja pääsulakkeet ovat 3x160A, 3x80A ja 3x63A. (Kokkokankaan seurakuntatalon keskuskaavio.) TAULUKKO 6. Nousujohdot Kokkokankaan seurakuntatalon sähköpääkeskuksesta Nousujohdon numero Keskuksen nimi (nousujohdon alku) Keskuksen nimi (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 SPK RK 03 MCMK 4x6+6S 2 SPK RK 11 AMCMK 4x SPK RK 12 AMCMK 4x70+21S 4 SPK RK 21 AMCMK 4x70+21S Seurakuntatalolla sähköä kuluttavia toimintoja ovat suurtalouskeittiön kojeet, koneellinen ilmanvaihto, monipuolinen sisävalaistus, ulkovalaistus, turva- ja merkkivalaistus, toimistolaitteet, astianpesukone, autolämmityspaikat, räystäskourulämmitykset, seurakuntasalin valkokangas- ja verhomoottorit sekä erilaiset pistorasioihin liitettävät kojeet. Seurakuntatalon lämmitysmuoto on kaukolämpö, ja kiinteistö on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon.

18 Vanha pappila Pappilan pääkeskuksessa (SPK) on 3x63A pääsulakkeet. Pääkeskuksesta on nousujohdot kolmeen ryhmäkeskukseen, RK 01, RK 02 ja RK 11. Kaikissa kolmessa ryhmäkeskuksessa on 25A pääsulakkeet. Pappilan lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Lisäksi sähköä kuluu sisä- ja ulkovalaistukseen, pienen keittiön laitteisiin, lämpimän käyttöveden lämmittämiseen sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla, ilmanpoistoon (käytössä kaksi huippuimuria) ja pistorasiakulutukseen. (Vanhan pappilan keskuskaavio.)

19 18 4 SÄHKÖNKULUTUS ERÄISSÄ SUOMEN SEURAKUNNISSA Lähetin tammikuussa 2008 kyselyitä noin sataan seurakuntaan eri puolille Suomea. Vastauksena sain 14 kirkon ja 26 seurakuntatalon tiedot. Kyselyissä tiedustelin kirkkojen ja seurakuntatalojen sähkön vuosikulutusta, kiinteistön tilavuutta ja lämmitysmuotoa. Sähkön ominaiskulutus on saatu jakamalla sähkönkulutus kiinteistön tilavuudella. Motiva Oy tekee energiakatselmuksia kiinteistöille. He käyttävät myös ominaiskulutusarvoa (kwh/ r-m³) vertaillessaan samankaltaisten rakennusten kulutuksia keskenään (Motiva Oy 2005). 4.1 Kirkkojen sähkönkulutus Suomessa Kyselyyn vastanneista seurakunnista 14 luovutti kirkkonsa tiedot. 11 kirkoista oli kaukolämmitteistä ja 3 sähkölämmitteistä. Kirkkojen maantieteellinen sijainti vaihtelee Lapista Etelä-Suomeen. Ominaiskulutus vaihtelee hyvin merkittävästi eri paikkakuntien kirkkoja vertailtaessa. Myös saman paikkakunnan kirkkojen ominaiskulutus vaihtelee suuresti. TAULUKKO 7. Sähkönkulutus ja ominaiskulutus eräissä Suomen kirkoissa Paikkakunta Sähkönkulutus Kirkon tilavuus (m³) (kwh/r-m³, a) muoto Ominaiskulutus Kirkon lämmitys- (kwh) Elimäki ,0 Kaukolämpö Joroinen ,6 Kaukolämpö Iisalmi ,1 Kaukolämpö Iisalmi ,5 Kaukolämpö Reisjärvi ,5 Kaukolämpö Kärsämäki ,9 Kaukolämpö Lahti ,8 Kaukolämpö Lahti ,3 Kaukolämpö Lahti ,7 Kaukolämpö Lahti ,0 Kaukolämpö Forssa ,4 Kaukolämpö Koijärvi ,8 Sähkö Laitila ,1 Sähkö Eno ,6 Sähkö Sähkölämmitteisten kirkkojen keskiarvo-ominaiskulutukseksi tulee 21,2 kwh/ r-m³, a ja kaukolämmitteisten vastaava kulutus on 7,2 kwh/ r-m³, a. Lämmitystapa vaikuttaakin

20 19 eniten kulutuksen suuruuteen. Sähkölämmitys nostaa ominaiskulutuksen noin kolminkertaiseksi kaukolämmitykseen verrattuna. Sähkönkulutuksen kannalta muita olennaisia tekijöitä ovat kirkkojen rakenteelliset eroavaisuudet, kirkon käyttöaste, valmistumisvuosi ja siellä käytettävät sähköä kuluttavat laitteet. Näistä syistä pelkän ominaiskulutuksen avulla ei voida suoraan tehdä päätelmiä kirkon energiatehokkuudesta. Tulokset ovat mielestäni kuitenkin suuntaa-antavia. 4.2 Seurakuntatalojen sähkönkulutus Suomessa Kyselyyn vastanneista seurakunnista 26 luovutti seurakuntatalon tiedot. 23 seurakuntataloista oli kaukolämmitteistä ja 3 sähkölämmitteistä. Kiinteistöjen sijainti vaihtelee lapista Etelä-Suomeen. Sähkönkulutukset ja sähkön ominaiskulutukset vaihtelevat seurakunnittain.

21 20 TAULUKKO 8. Sähkönkulutus ja ominaiskulutus eräissä Suomen seurakuntataloissa Paikkakunta Sähkönkulutus Seurakuntatalon Ominaiskulutus Lämmitysmuoto (kwh) tilavuus (m³) (kwh/r-m³, a) Elimäki ,9 Kaukolämpö Joroinen ,6 Kaukolämpö Eno ,7 Kaukolämpö Eno ,8 Kaukolämpö Iisalmi ,8 Kaukolämpö Iisalmi ,4 Kaukolämpö Reisjärvi ,1 Kaukolämpö Laitila ,4 Kaukolämpö Kärsämäki ,8 Kaukolämpö Lahti ,1 Kaukolämpö Lahti ,5 Kaukolämpö Lahti ,9 Kaukolämpö Lahti ,5 Kaukolämpö Lahti ,7 Kaukolämpö Lahti ,0 Kaukolämpö Lahti ,4 Kaukolämpö Lahti ,5 Kaukolämpö Lahti ,7 Kaukolämpö Jyväskylä ,6 Kaukolämpö Jyväskylä ,4 Kaukolämpö Jyväskylä ,5 Kaukolämpö Jyväskylä ,3 Kaukolämpö Forssa ,3 Kaukolämpö Koijärvi ,3 Sähkö Lahti ,4 Sähkö Lahti ,4 Sähkö Seurakuntatalon lämmitystapa vaikuttaa eniten kulutuksen suuruuteen. Sähkölämmitys nostaa ominaiskulutuksen yli kolminkertaiseksi kaukolämmitykseen verrattuna. Sähkölämmitteisen seurakuntatalon ominaiskulutuksen keskiarvoksi tulee 41,7 kwh/ r-m³, a ja kaukolämmitteisen vastaava arvo oli 12,6 kwh/ r-m³, a. Muita kulutuksen kannalta olennaisia tekijöitä ovat seurakuntatalon käyttöaste, valmistumisvuosi ja siellä käytettävät sähköä kuluttavat laitteet. Näistä syistä ei pelkän ominaiskulutuksen perusteella voida suoraan tehdä päätelmiä seurakuntatalon energiatehokkuudesta. Tulokset ovat mielestäni kuitenkin suuntaa-antavia.

22 21 5 SÄHKÖNKULUTUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖISSÄ Seurakunnan sähkön vuosikulutustiedot saatiin useilta vuosilta. Niiden pohjalta pystyttiin tekemään taulukoita ja vertailemaan sähkönkulutuksessa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi vuoden 2007 loppupuolella ( ) suoritettiin sähkönkulutusmittarien luentajakso. Mittarit luettiin joka aamu 28 päivän ajan, ja lukemat kirjattiin ylös. Mittarien lukemisen suoritti seurakunnan kiinteistönhoitaja. Tällä tavalla saatiin arvokasta päiväkohtaista sähkönkulutustietoa. 5.1 Kirkkojen ja huoltorakennuksen sähkönkulutus Kirkot ja huoltorakennus on kytketty samaan sähkönkulutusmittariin. Vuonna 2006 tammikuussa otettiin käyttöön uusi vainajien säilytystila. Sen sähkönsyöttö tulee huoltorakennuksen ryhmäkeskuksesta, joten sen sähkönkulutuskin tulee myös tähän mittariin. Sähkönkulutukset ovat siis neljän eri kiinteistön yhteiskulutuksia. TAULUKKO 9. Kirkkojen ja huoltorakennuksen mitatut sähköenergian vuosikulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 166,7 169,9 209,1 195,9 185,4 Muutos edellisvuoteen (%) + 1,2 % + 1,9 % + 23,5 % - 6,3 % - Kirkkojen ja huoltorakennuksen kulutus oli noussut huimat 23,5 % vuonna Kulutuksen kasvua selittää kyseisen vuoden alussa käyttöön otettu vainajien säilytystila. Vuonna 2007 kulutus oli laskenut 6,3 %, mikä näin ollen tasoitti hieman vuoden 2006 kasvua. Tarkemmin aihetta on analysoitu kappaleessa 5.3 Huoltorakennuksen sähkönkulutus.

23 Kirkkojen sähkönkulutus Kirkkojen kulutus voidaan eritellä 4 kiinteistön yhteiskulutuksesta huoltorakennukseen jälkiasennetun alamittarin avulla. Tämä tapahtuu vähentämällä huoltorakennuksen alamittarin lukema yhteiskulutuksesta. TAULUKKO 10. Kirkkojen mitatut sähköenergian vuosikulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 138,4 134,3 152,5 146,1 142,8 Muutos edellisvuoteen (%) - - 7,6 % + 13,6 % - 4,2 % - Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 15,7 15,3 17,3 16,6 16,2 Kempeleen kirkkojen sähkönkulutus on ollut melko tasaista. Vuonna 2006 kulutus oli kuitenkin noussut 13,6 % edellisvuoteen verrattuna. Kirkossa pidettiin vuonna tilaisuutta enemmän kuin vuonna Sähkönkulutus on mitä todennäköisimmin kasvanut lisääntyneen käytön myötä. Vanha kirkko on ollut suljettuna , eikä siellä ole järjestetty mitään kirkollisia tilaisuuksia. Tämä lienee hieman laskenut vuoden 2007 kulutusta. Ominaiskulutus on Kempeleessä huomattavasti keskiarvoa suurempi. Tämä voi johtua monista syistä. Kempeleessä kirkkojen kulutusmittariin tulee lisäksi hautausmaan sähkönkulutus, johon sisältyy hautausmaan valaistus ja talvisin hautapaikkojen roudansulatus. Tämä nostaa kulutusta. Se ei kuitenkaan sinällään selitä keskiarvosta huomattavasti poikkeavaa kulutusta. Ongelmaa selvitettäessä löytyi tekijöitä, jotka osin selittävät tätä eroa. Tästä kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.3. TAULUKKO 11. Kirkkojen sähkön ominaiskulutuksen vertailu Ominaiskulutusten keskiarvo Suomen kaukolämmitteisissä kirkoissa (kwh/r-m³, a) Kempeleen kirkkojen ominaiskulutusten keskiarvo (kwh/r-m³, a) 7,2 16,2

24 23 Kirkkojen mittauspäiväkohtainen sähkönkulutus näkyy parhaiten kuviossa Kulutus(kWh) Kirkkojen mitattu sähkönkulutus Mittauspäivä KUVIO 6. Kirkkojen mitattu sähkönkulutus Mittausjakson huippukulutukset ovat ajoittuneet 13. ja 19. mittauspäivään. Noina päivinä kirkossa pidettiin jokin tilaisuus, kuten hääjuhla. Mittareita oli 14. mittauspäivän aikoihin lukenut eri henkilö kuin muun mittausjakson aikana. Tällöin on mahdollisesti tapahtunut inhimillinen virhe, jonka vuoksi mittaustulos eroaa suuresti muista päivistä. Osaltaan poikkeavaa tulosta selittää myös edellispäivän tavallista myöhäisempi mittausajankohta. Neljättätoista mittauspäivää lukuun ottamatta sähkönkulutus on ollut melko tasaista. Kirkkojen viikonpäiväkohtainen sähkönkulutus ilmenee selvimmin kuviossa 7. Viikonpäivällä näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta kulutuksen suuruuteen. Alkuviikosta ja lauantaisin kulutus pysyy lähes samana. Sunnuntaisin, torstaisin ja perjantaisin kulutus on keskimääräistä pienempi.

25 24 Kulutus (kwh) Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 7. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville 5.3 Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutus Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutus voidaan lukea huoltorakennukseen jälkiasennetusta alamittarista. Vuodelta 2004 ei ollut saatavissa koko vuoden kulutuslukemia, koska alamittari asennettiin vasta mittarinlukema oli kwh. Niinpä vuoden 2004 kulutus on osittain täytynyt arvioida, joten se saattaa hieman poiketa todellisesta kulutuksesta. Olennaisempaa on huomioida vuoden 2006 kasvanut kulutus, joka oli 59 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. Tätä selittää vuoden 2006 alussa käyttöön otettu vainajien säilytystila, jonka kompressorilaitteisto ja sähkölämmitys nostavat kulutusta. Aluksi kaikki kompressorilaitteet olivat käytössä, ja niillä jäähdytettiin jokaista 12 arkkupaikkaa. Vuonna 2007 kuitenkin vähennettiin arkkupaikkojen jäähdytystä, ja nyt kolmea arkkupaikkaa jäähdytetään vain tarvittaessa. Tämän vuoksi yksi kolmesta jäähdytyskompressorista pystyttiin sammuttamaan. Vuonna 2007 kulutus olikin laskenut 12 % vuoteen 2006 verrattuna.

26 25 TAULUKKO 12. Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 28,3 35,6 56,6 49,8 53,2 Muutos edellisvuo ,8 % + 59,0 % - 12,0 % - teen (%) Ominaiskulutus kwh/r-m³, a ,8 52,6 56,2 Huoltorakennuksen lisäksi vainajien säilytystilan sähkönkulutus näkyy samasta mittarista. Sähkönkulutus oli mittausjakson aikana varsin tasaista. Vainajien säilytystilan kylmäkompressorien jäähdytystarve riippuu ruumispaikkojen käytöstä ja huoneen sisälämpötilasta. Sisälämpötila oli mitattaessa +18,1 C. Mitä korkeampi sisälämpötila on, sitä enemmän kompressorit joutuvat jäähdyttämään. Näin ollen sähkönkulutus kasvaa. Kulutus (kwh) Huoltorakennuksen mitattu sähkönkulutus Mittauspäivä KUVIO 8. Huoltorakennuksen mitattu sähkönkulutus Kulutusvaihtelut johtuvat mielestäni ulkolämpötilan muutoksista, jolloin sähkölämmityksen käyttöaika vaihtelee. Tätä ajatusta tukevat myös mittaukset; pienimmät kulutuslukemat on saavutettu, kun ulkolämpötila on ollut korkeimmillaan.

27 26 Huoltorakennusta käytetään suhteellisen epäsäännöllisesti, joten käyttöajat ovat voineet olla eri päivinä erilaisia. Se ei kuitenkaan juuri näy eri viikonpäivien sähkönkulutuksessa. Tämä tukee käsitystäni siitä, että kiinteistön suurimmat sähkönkuluttajat ovat sähkölämmitys ja ruumishuoneen kylmäkoneet. Kulutus (kwh) 200 Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 9. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville 5.4. Kokkokankaan seurakuntatalon sähkönkulutus Kokkokankaan seurakuntatalolla on yksi pääkeskukseen asennettu sähkönkulutusmittari. Täten kiinteistön kokonaissähkönkulutus voidaan lukea helposti. Alamittareita ei ole asennettu ryhmäkeskusten nousujohtoihin. Alamittareiden avulla voitaisiin helpommin päätellä minne sähköä kuluu. TAULUKKO 13. Kokkokankaan seurakuntatalon mitatut sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 167,9 131,2 128,9 122,2 137,6 Muutos edellisvuo ,9 % - 1,8 % - 5,2 % - teen (%) Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 15,2 11,9 11,7 11,1 11,6

28 27 Kokkokankaan sähkönkulutus on laskenut jokaisena käyttövuotena. Toisena käyttövuonna kulutus laski eniten (21,9 %). Tätä selittänee parhaiten se, että uuteen rakennukseen oli totuttu ja sitä oli alettu käyttää aikaisempaa energiatehokkaammin. Ilmanvaihtoa on todennäköisesti pidetty jatkuvasti käytössä, ja sitä on voitu vähentää vuonna Tästä syystä ensimmäinen käyttövuosi jätettiin huomiotta keskiarvoominaiskulutuksessa. Seurakunnalle myönnettiin myös kyseisenä vuonna (2005) ympäristödiplomi. Kokkokankaan seurakuntakeskuksen salissa oli iltapäiväkerhotoimintaa vuosina 2004 ja Kerhotoiminta loppui Tämä selittänee vuoden 2007 laskenutta kulutusta. Jokavuotinen lasku kertoo myös, että ympäristödiplomin innoittamana seurakunnan työntekijät ovat alkaneet kiinnittää huomiota turhaan kulutukseen. TAULUKKO 14. Seurakuntatalon sähkön ominaiskulutuksen vertailu Ominaiskulutusten keskiarvo Suomen kaukolämmitteisissä srk-taloissa (kwh/r-m³, a) Kempeleen Kokkokankaan srk-talon ominaiskulutusten keskiarvo (kwh/r-m³, a) 12,6 11,6 Kokkokankaan ominaiskulutus on pienempi kuin keskimääräinen kulutus, mikä on myönteinen piirre. Kokkokankaan sähkönkulutus vaihteli suuresti eri mittauspäivinä. Vaihtelu johtuu käytöstä, mikä on eri päivinä eri suuruista. Yksittäiset kulutushuiput ovat merkkejä seurakuntatalolla järjestetyistä tilaisuuksista, kuten hääjuhlista. Esimerkiksi 12. mittauspäivän kulutus selittyy enimmäkseen hääjuhlien valmisteluilla. Vastaavasti pieni sähkönkulutus kertoo, ettei rakennusta ole käytetty kyseisenä päivänä (esimerkkinä 7. mittauspäivä) juuri lainkaan.

29 28 Kokkokankaan srk-talon mitattu sähkönkulutus Kulutus (kwh) Mittauspäivä KUVIO 10. Kokkokankaan mitattu sähkönkulutus Sähkönkulutus riippuu viikonpäivästä. Arkipäivisin kulutus pysyy varsin samanlaisena. Poikkeuksen muodostaa perjantai, jolloin kulutus on suurinta. Tilaisuuksia kuten häitä tai hautajaisia on yleensä enemmän viikonloppuisin kuin viikolla. Tilaisuuksia valmistellaan perjantaisin, minkä vuoksi kulutus on perjantaisin keskiarvoa suurempi. Viikonloppuna kulutus on keskimääräistä matalampaa. Tämä johtuu pienemmästä työntekijämäärästä ja siten vähentyneestä käyttöasteesta. Kiinteistön ilmanvaihto on myös vähäisempää viikonloppuna, mikä laskee sähkönkulutusta Kulutus (kwh) 600 Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 11. Sähkönkulutuksen jakaantuminen eri viikonpäiville

30 Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutus Keskustan seurakuntatalon pääkeskuksessa on yksi sähkönkulutusmittari. Alamittareita ei ole. Niillä saataisiin tarkempaa tietoa minne sähköä kuluu. Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutus on kasvanut jokaisena vuotena vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2004 sähkönkulutus oli 78,6 MWh ja vuonna 2007 se oli 91,3 MWh. Kyseisellä aikavälillä sähkönkulutus oli noussut siis 12,7 MWh, joka on huomattava lukema. Kasvu johtuu mielestäni seurakuntatalon lisääntyneestä käytöstä. TAULUKKO 15. Keskustan seurakuntatalon mitatut sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 78,6 81,2 87,6 91,3 84,7 Muutos edellisvuoteen (%) - 6,9% + 3,3 % + 7,9 % + 4,2 % - Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 14,9 15,5 16,7 17,4 16,1 TAULUKKO 16. Seurakuntatalojen sähkön ominaiskulutuksen vertailu Ominaiskulutusten keskiarvo Suomen kaukolämmitteisissä srk-taloissa (kwh/r-m³, a) Ominaiskulutusten keskiarvo keskustan seurakuntatalolla (kwh/r-m³, a) 12,6 16,1 Keskustan seurakuntatalon ominaiskulutus (16,1 kwh/r-m³, a) on suurempi kuin vertailuarvo (12,6 kwh/r-m³, a). Ongelmaa selvitettäessä löytyi tekijöitä, jotka osin selittävät tätä eroa. Tästä kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.1. Sähkönkulutus on vaihdellut melkoisesti eri mittauspäivinä. Kulutus on ollut vähäisintä 7. mittauspäivänä, joka oli sunnuntai ilmeisesti hyvin hiljainen sellainen. Suurinta kulutus on ollut 19. mittauspäivänä, joka oli perjantai. Tuon päivän kulutusta on lisännyt avioparien jouluruokailu ja sen valmistelut.

31 30 Keskustan srk-talon mitattu sähkönkulutus Kulutus (kwh) Mittauspäivä KUVIO 12. Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutusseuranta Sähkönkulutus on suuresti sidoksissa viikonpäivään. Kulutus on ollut pienempää viikonlopun lisäksi myös torstaisin. Ilmanvaihto on viikonloppuisin niukempaa ja käyttöaste on muutenkin vähäisempi. Tässäkin kiinteistössä kulutus on suurinta perjantaisin. Kulutus (kwh) 500 Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 13. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville

32 Vanhan pappilan sähkönkulutus Pappilan pääkeskuksessa on yksi sähkönkulutusmittari. Alamittareita ei ole. Mielestäni ne eivät ole tässä kiinteistössä tarpeellisia, sähkölämmitys kuluttaa valtaosan käytetystä sähköstä. TAULUKKO 17. Vanhan pappilan mitatut sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 53,9 51,2 50,3 59,3 53,7 Muutos edellisvuo- - 2,2 % - 5,0 % - 1,8 % + 17,9 % - teen (%) Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 53,9 51,2 50,3 59,3 53,7 Pappilan sähkönkulutus on ollut melko tasaista vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 kulutus on kuitenkin noussut 9 MWh, mikä merkitsee 17,9 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Nousua kuvaava prosenttilukema näyttää siksi varsin hurjalta, koska tarkastelujakson minimi- ja maksimikulutukset ovat sattuneet peräkkäisille vuosille (2006 ja 2007). Pappilan käyttö on mitä ilmeisimmin lisääntynyt vuonna Mittausajanjaksona kulutus on vaihdellut aaltoliikkeen tavoin. 6. mittauspäivänä on ollut maksimikulutus ja 7. mittauspäivänä minimikulutus. Näitä selittää 7. mittauspäivän poikkeava mittausajankohta (klo 20:20). Todellinen sähkönkulutus on siis ollut noiden päivien osalta tasaisempi, kuin mitä kuvio 14 osoittaa. Ulkolämpötilan oltua keskimääräistä korkeampi ( mittauspäivä) kulutus on ollut keskimääräistä matalampi. Ulkoilman lämpötilan kasvaessa, sähkölämmitys on vähemmän käytössä.

33 32 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Kulutus (kwh) Pappilan mitattu sähkönkulutus Mittauspäivä KUVIO 14. Pappilan mitattu sähkönkulutus Sähkönkulutus on ollut melko tasaista eri viikonpäivinä. Aikavälillä perjantai-lauantai kulutus on ollut suurinta, mikä johtuu mahdollisesti nuorisosta. He käyttävät pappilan tiloja perjantai-iltaisin. Vähäisintä kulutus on ollut aikavälillä sunnuntai-maanantai. Tuolloin tilojen käyttö on ollut varmasti vähäisintä. Kulutus (kwh) Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 15. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville.

34 Kiinteistöjen sähkönkulutus yhteensä Taulukosta 18 ja sen pohjalta laaditusta kuviosta 15 huomataan, että kiinteistöjen yhteenlaskettu sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen samanlaisena läpi tarkastelujakson. Pientä kulutuksen vaihtelua on ollut vuosina 2005 ja Vuoden 2007 kulutus taas on ollut lähes täsmälleen yhtä suuri kuin vuonna Täten kiinteistöjen sähkölaitteiden käytössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. TAULUKKO 18. Seurakunnan kiinteistöjen yhteenlasketut sähkön vuosikulutukset Kiinteistö Kirkot ja huoltorakennus Kokkokankaan srk-talo Keskustan srk-talo Vanha pappila Kulutus (MWh) 2004 Kulutus (MWh) 2005 Kulutus (MWh) 2006 Kulutus (MWh) ,7 169,9 209,1 195,9 167,9 131,2 128,9 122,2 78,6 81,2 87,6 91,3 53,9 51,2 50,3 59,3 Yhteensä 467,1 433,5 475,8 468,7 Kulutus (MWh) Seurakunnan sähkönkulutus Vuosi KUVIO 15. Seurakunnan kiinteistöjen sähkön vuosikulutukset

35 34 6 SÄHKÖLÄMMITYKSET Sähköenergiaa voidaan muuttaa lämmöksi lukuisilla eri tavoilla. Helpoiten tämä voidaan toteuttaa sähkövastuksella. Sähkövastuksilla tuotetaan lämpöä sähköpattereissa, nesteiden uppokuumentimissa, lämminilmapuhaltimissa, juottimissa, lämmityskaapeleissa jne. Sähkölämmittimen vastuslangassa resistanssin vaikutuksesta syntyvä lämpö johdetaan sähköisen eristysmassan läpi vastuselementin metallivaippaan sekä lämmöntasausripoihin. Näistä lämpö siirtyy säteillen ja ilmavirran kuljettamana haluttuun kohteeseen, kuten huoneilmaan. (Ahoranta 2004, ) Vastuslämmityksen helppous on toisaalta myös sen huono puoli. Lämmitys voi unohtua päälle, vaikkei sitä tarvittaisikaan. Jos näin pääsee käymään, energiaa tuhlaantuu. Laskuissa sähkön hinnaksi on oletettu 0,1 / kwh. Nykytilanteen selvittämiseksi pyrittiin listaamaan kiinteistöistä löytyvät sähkölämmitykset ja niiden tämänhetkiset käyttötunnit, säätö - ja ohjaustavat. Sähkölämmityksiä oli hyödynnetty erilaisissa sulanapitolämmityksissä, kuten räystäskourulämmityksissä, ikkunalämmityksissä, viemärilämmityksissä ja luiskalämmityksissä. Sulanapitolämmityksiä oli käytetty keskustan ja Kokkokankaan seurakuntataloilla sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Osassa sulanapitolämmityksiä oli käytetty termostaattiohjausta, mikä on myönteinen piirre. Osa lämmityksistä oli kuitenkin kytketty ilman termostaattia pelkän kytkimen ja kontaktorin kautta. Nämä lämmitykset ovat olleet jatkuvasti päällä niiden asennushetkestä lähtien, myös kesäisin. Muita sähkölämmityksiä olivat sähkölämmittimet Pappilassa, huoltorakennuksessa ja vainajien säilytystilassa. 6.1 Keskustan seurakuntatalo Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten todelliset kulutukset oli mahdollista mitata, koska sähköpääkeskuksen kannet saatiin avattua ilman sinettien rikkomista. Mittaus oli toisaalta ainoa vaihtoehto, koska keskuskaavioista ei löytynyt kyseisten kojeiden teholukemia. Mittaukset suoritettiin keskiviikkona Ulkoilman lämpötila oli - 4 C. Mittalaitteena oli FLUKE 337 TRUE RMS METER. Laitteella mitattiin virrat kyseisten räystäslämmitysten kontaktoreilta lähtevistä vaihejohtimista.

36 35 TAULUKKO 19. Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmityksien mitatut virran kulutukset ja niitä vastaavat lasketut sähkötehot Sähkökeskus Ryhmä Mitattu virta Sähköteho PJK 22 3,7 A 851 W JK ,1 A 1173 W JK ,9A 667 W JK ,4 A 322 W JK ,7 A 1541 W Yhteensä 19,8 A 4554 W Sähköteho P lasketaan kaavalla 1. P = U x I x cos ϕ, jossa 1. P = Sähköteho, U = Jännite, I = Virta, cos ϕ = tehokerroin Esimerkkilasku: 230V x 3,7A x 1 = 851W Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten yhteenlaskettu teho on noin 4,5 kilowattia. Lämmityksiä ohjaavat termostaatit ovat joko tyyppiä Eberle DTR 3102 tai Eberle DTR Molemmat ovat ns. kaksoistermostaatteja. Kaksoistermostaatin termostaatit on kytketty sarjaan siten, että toisen termostaatit kosketin avautuu ja toisen sulkeutuu lämpötilan noustessa (Sileka Oy, 2008). Käytännössä tämä tarkoittaa, että voidaan asetella haluttu lämpötilaväli, jolla termostaatti antaa räystäskourulämmityksille ohjauskäskyn lämmittää. Tämä väli oli kyseisille termostaateille aseteltu osalle C ja osalle C tai C.

37 36 Vuonna 2007 lämpötila oli C välillä Kempeleen korkeudella 2320 tuntia tuntia sijoittui termisen talven ( tammi-, helmi-, maalis-, huhti- ja joulukuulle) ajalle ja 716 tuntia termisen kesän ajalle. (Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelu, 2008.) TAULUKKO 20. Lämpötilan pysyvyys välillä C. (Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelu 2008) Vuosi Kuukausi Lämpötilan pysyvyys (h) Lämpötilaväli Mittausasema 2007 Tammikuu Ruukki Revonlahti 2007 Helmikuu Ruukki Revonlahti 2007 Maaliskuu Ruukki Revonlahti 2007 Huhtikuu Ruukki Revonlahti 2007 Toukokuu Ruukki Revonlahti 2007 Kesäkuu Ruukki Revonlahti 2007 Heinäkuu Ruukki Revonlahti 2007 Elokuu Ruukki Revonlahti 2007 Syyskuu Ruukki Revonlahti 2007 Lokakuu Ruukki Revonlahti 2007 Marraskuu Ruukki Revonlahti Ruukki 2007 Joulukuu Revonlahti Taulukoissa Sähköenergia E lasketaan kaavalla 2. E = P x t, 2. jossa E = kojeen kuluttama sähköenergia P = kojeen sähköteho t = kojeen käyttöaika (tunteina)

38 37 Kustannus K lasketaan kaavalla 3. K = E x 0,1 / kwh, 3. jossa K = kustannus E = kojeen kuluttama sähköenergia 0,1 / kwh = sähkön nykyhinta (sisältäen energiamaksun ja siirtomaksun) TAULUKKO 21. Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,554 kw 2320 h kwh 1056,5 Terminen talvi 4,554 kw 1604 h 7305 kwh 730,5 Terminen kesä 4,554 kw 716 h 3261 kwh 326,1 Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmittimet olivat kaksoistermostaatti- ohjattuja, joten niiden vuotuiset käyttöajat on laskettu taulukon 20. avulla. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, ja niinpä kesäajan kulutus on turhaa. 6.2 Kokkokankaan seurakuntatalo Kokkokankaalla räystäskourulämmitysten sähköteho oli keskuskaavioiden mukaan 7,4kW. Lämmittimet olivat termostaattiohjattuja. Termostaattina oli käytetty Devireg 810-termostaattia. Kyseisessä termostaatissa on lämpötila-anturin lisäksi kosteusanturi. Kun lämpötila laskee alle asetellun lämpötilan ja kosteusanturi havaitsee riittävästi kosteutta, käynnistyy lämmitys. Lämmitys on päällä kunnes lämpötila nousee korkeammaksi kuin asetettu sulatuslämpötila tai anturi ei enää tunnista kosteutta. (DE-VI Sähkölämpö Oy 2001). Devireg termostaatti on kosteusanturinsa ansiosta huomattavasti energiaa säästävämpi verrattuna kaksoistermostaattiin, joka

39 38 reagoi pelkkään lämpötilaan. Mittauksissa on havaittu, että säästö on noin %, mikä johtuu pienentyneestä käyttöajasta. TAULUKKO 22. Kokkokankaan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,4 kw 1160 h 8584 kwh 858,4 Terminen talvi 7,4 kw 802 h 5935 kwh 593,5 Terminen kesä 7,4 kw 358 h 2649 kwh 264,9 Kokkokankaan seurakuntatalon räystäskourulämmittimet olivat termostaattiohjattuja, joten niiden vuotuiset käyttöajat on laskettu taulukon 20. avulla. Lisäksi on oletettu, että kosteusanturin avulla säästö on 50 % tavalliseen kaksoistermostaattiin verrattuna. Näin ollen käyttöajat ovat 50 % lyhyemmät kuin taulukossa 21. näkyvät käyttöajat. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, joten kesäajan kulutus on turhaa. 6.3 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on räystäskourulämmityksiä, ikkunalämmityksiä ja luiskalämmityksiä. Keskuskaavioista luettiin ikkunalämmitysten ja luiskalämmitysten tehot. Räystäskourulämmityksistä vastaavia lukemia ei löytynyt. Niitä ei myöskään olisi pystytty mittaamaan rikkomatta pääkeskuksen suojakansien sinettejä. Täten räystäskourulämmityksen teho saatiin kouruihin käytetyn lämmityskaapelin pituuden perusteella Räystäskourulämmitykset Räystäskouruissa olevan lämmityskaapelin arvioiduksi mitaksi tuli 42 metriä. Kaapelin tehoksi havaittiin 25 W/m. Täten kokonaistehoksi tulee (42 m x 25 W/m = 1050 W) 1050W, joka on suhteellisen realistinen teholukema. Lämmityksen ohjaus oli toteutettu

40 39 ilman termostaattia ainakaan sitä ei keskuskaavioista löytynyt. Ohjaus tapahtui pelkällä vipukytkimellä, jossa vaihtoehdot olivat 1 (päällä) - 0 (pois päältä). TAULUKKO 23. Pyhän Kolminaisuuden kirkon räystäskourulämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,05 kw 8760 h 9198 kwh 919,8 Terminen talvi 1,05 kw 3650 h 3833 kwh 383,3 Terminen kesä 1,05 kw 5110 h 5365 kwh 536,5 Pyhän Kolminaisuuden kirkon räystäskourulämmittimet eivät olleet termostaattiohjattuja, joten ne ovat päällä jatkuvasti. Käyttöaika vuodessa on siis vuoden tuntimäärä (24h x 365 = 8760 h). Lämmitystä ei tarvita kesäisin, joten kesäajan kulutus on turhaa Ikkunalämmitykset Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on isoja ikkunoita, jotka on varustettu ikkunalämmittimillä. Ikkunalämmittimet estävät ikkunoiden huurtumisen. Niiden tehot luettiin keskuskaavioista. Yhteensä ikkunalämmittimien teho oli 2,52 kw. Ikkunalämmityksillä ei ollut termostaattiohjausta vaan ainoastaan 1-0 vipukytkinohjaus. TAULUKKO 24. Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikkunalämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,52 kw 8760 h kwh 2207,5 Terminen talvi 2,52 kw 3650 h 9198 kwh 919,8 Terminen kesä 2,52 kw 5110 h kwh 1287,7

41 40 Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikkunalämmittimet eivät olleet termostaattiohjattuja, joten ne ovat päällä jatkuvasti. Käyttöaika vuodessa on siis vuoden tuntimäärä. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, ja niinpä kesäajan kulutus on turhaa Luiskalämmitykset Kirkon edessä on luiska, jonka alle on asennettu luiskalämmitin. Luiskalämmitin pitää luiskan sulana talvisin. Lämmittimen tehoksi luettiin 3,6kW kirkon keskuskaaviosta. Luiskalämmityksellä ei ollut termostaattia. Ohjaus oli toteutettu vipukytkimellä 1-0. TAULUKKO 25. Pyhän Kolminaisuuden kirkon luiskalämmittimen teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen hinta vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,60 kw 8760 h kwh 3153,6 Terminen talvi 3,60 kw 3650 h kwh 1314,0 Terminen kesä 3,60 kw 5110 h kwh 1839,6 Pyhän Kolminaisuuden kirkon luiskalämmittimet eivät olleet termostaattiohjattuja, joten ne ovat päällä jatkuvasti. Käyttöaika vuodessa on siis vuoden tuntimäärä. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, joten kulutus on turhaa. 6.4 Pappilan, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan lämmitysmuoto Nykytilanne Pappilan, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan ainoa lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Sähkölämmitys ei mielestäni ole taloudellisin lämmitysmuoto. Seuraava lehtiartikkeli tukee käsitystäni asiasta: 10 vuoden päästä sähkölämmittäjä saa varautua

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Teksti julkaistu Suomela-lehdessä 25.5.2007 Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Suomelan lukija lähetti oman kokemuksensa ilmalämpöpumpusta lämmityskustannusten alentajana. Teksti Hannu

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015 Kaupungin rakennusten energiankulutusdata Katri Kuusinen 26.2.2015 Nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista Vuosikulutukset Noin 3500 kohteen tiedot (palvelu- ja asuinrakennuksia) Kaukolämmönkulutus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN HOITOKOTI SUOMUSSALMI KALUSTUS- JA KAAPELOINTITIEDOT KOTELOINTI- JA ASENNUSTIEDOT URAKKALASKENTA 30.06.2014. EKo X 6.

SUOMUSSALMEN HOITOKOTI SUOMUSSALMI KALUSTUS- JA KAAPELOINTITIEDOT KOTELOINTI- JA ASENNUSTIEDOT URAKKALASKENTA 30.06.2014. EKo X 6. A 400 125 C TEKNILLISET TIEDOT HYVÄKSYTTÄMINEN JA MERKINNÄT B D 0 KOTELOINTI- JA ASENNUSTIEDOT 120 600 1500 1500 250 KALUSTUS- JA KAAPELOINTITIEDOT 6 20 Keskuksessa erillinen työkalusalvalla avattava lokero

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

EMS Light Nordic -seurantatyökalu 8 EMS Light Nordic EMS Light Nordic on helppokäyttöinen seurantatyökalu, jonka avulla yritys voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi energian kulutusta, jätemääriä sekä materiaaleihin liittyviä

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

YLIVIESKAN KIRKON JA SEN YMPÄRISTÖN ARKKITEHTUURIKILPAILU

YLIVIESKAN KIRKON JA SEN YMPÄRISTÖN ARKKITEHTUURIKILPAILU YLIVIESKAN KIRKON JA SEN YMPÄRISTÖN ARKKITEHTUURIKILPAILU KILPAILUOHJELMA/ MÄÄRÄAIKAAN, 15.3.2017 MENNESSÄ TEHDYT KYSYMYKSET JA NIIHIN VASTAUKSET Kysyjä 1/kysymys 8.3.2017 Esittäisin seuraavanlaisen kysymyksen

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot