Erkki Autio ENERGIAKATSELMUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNKULUTUKSESTA JA SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erkki Autio ENERGIAKATSELMUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNKULUTUKSESTA JA SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSISTA"

Transkriptio

1 Erkki Autio ENERGIAKATSELMUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNKULUTUKSESTA JA SÄÄSTÖMAHDOLLISUUKSISTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 1 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Erkki Autio Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Työn nimi Energiakatselmus Kempeleen seurakunnan kiinteistöjen sähkönkulutuksesta ja säästömahdollisuuksista Työn ohjaaja Jari Halme Työelämäohjaaja Seija Konttila Sivumäärä liitettä Tämä opinnäytetyö on energiakatselmus Kempeleen seurakunnan kiinteistöjen sähköjärjestelmien osalta. Työssä selvitettiin kiinteistöjen suhteellista sähkönkulutusta ja sitä verrattiin muiden Suomen seurakuntien kiinteistöjen suhteelliseen sähkönkulutukseen. Tavoitteena oli löytää ja esittää parannusehdotuksia sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Sähkön vuosikulutuksia tutkittiin ja lisäksi kiinteistöissä tehtiin tarkempia mittauksia, joiden perusteella pystyttiin päättelemään, mitkä toiminnot kuluttivat eniten sähköä. Seurakunnan kiinteistöjen sähköjärjestelmistä ei löytynyt vikoja, joten sähköä kului vain käytössä. Niinpä alettiin etsiä syitä sähkön suurehkoon kulutukseen. Tutkimustulokset paljastivat piilokulutusta sulanapitolämmityksissä, jotka olivat ympäri vuoden käytössä. Lisäksi sähkölaitteiden käyttötottumuksissa oli kohentamisen varaa. Sähkölaite kuluttaa sähköä aina kun se on kytketty päälle, joten pitkät käyttöajat nostavat kulutusta. Suuriakin säästöjä voidaan saavuttaa ilman suuria investointeja. Näin ollen kannattaa tiedostaa laitteiden säätömahdollisuudet. Asiasanat Energiakatselmus, sähkönkulutus, sähkön ominaiskulutus, energiansäästö

3 2 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieskan unit Date Author Erkki Autio Degree programme Degree Programme of Electrical Engineering Name of thesis Energy review about electricity consumption and saving methods of real estates in Kempele parish Instructor Jari Halme Pages appendixes Supervisor Seija Konttila This engineering work is an energy review about electricity systems of real estates in Kempele parish. In this thesis, relative electricity consumption of real estates was established, and it was compared with other real estates of parishes in Finland. The aim was to find out and to suggest some improvement propositions to decrease the electricity consumption. Annual consumption of electricity was analysed and in-depth measurements in the real estates were also done. On the basis of these measurements it was possible to conclude which functions waste electricity most. Because there were no faults found in the electricity systems of real estates in Kempele parish, it was concluded that only real use was consuming electricity. So, reasons for quite a large consumption were studied. Research results revealed hidden consumption in electric heaters for defrosting, which were in use round the year. There were also room for improvements in application methods of electrical devices. Because electrical devices consume electricity whenever it s connected, long utilization times raise consumption. Even considerable savings are able to be achieved without large investments. By the same token, it is beneficial to be aware of adjusting opportunities of devices. Key words Energy review, electricity consumption, specific consumption of electricity, energy conservation

4 3 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖT Yleistä kiinteistöistä Keskustan seurakuntatalo Kokkokankaan seurakuntakeskus Pyhän Kolminaisuuden kirkko Vanha kirkko Huoltorakennus Vainajien säilytystila Vanha pappila 6 3 KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNJAKELU JA SÄHKÖKÄYTÖT Maakellari Pyhän Kolminaisuuden kirkko Huoltorakennus Vainajien säilytystila Vanha kirkko Keskustan seurakuntatalo Kokkokankaan seurakuntakeskus Vanha pappila 13 4 SÄHKÖNKULUTUS ERÄISSÄ SUOMEN SEURAKUNNISSA Kirkkojen sähkönkulutus Suomessa Seurakuntatalojen sähkönkulutus Suomessa 15 5 SÄHKÖNKULUTUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖISSÄ Kirkkojen ja huoltorakennuksen sähkönkulutus Kirkkojen sähkönkulutus Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutus Kokkokankaan seurakuntatalon sähkönkulutus Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutus Vanhan pappilan sähkönkulutus Kiinteistöjen sähkönkulutus yhteensä 29

5 4 6 SÄHKÖLÄMMITYKSET Keskustan seurakuntatalo Kokkokankaan seurakuntatalo Pyhän Kolminaisuuden kirkko Räystäskourulämmitykset Ikkunalämmitykset Luiskalämmitykset Pappilan, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan lämmitysmuoto Nykytilanne Ilmalämpöpumput Muutosehdotukset 39 7 ILMANVAIHDON SÄHKÖNKULUTUS Yleistä Mittaukset Ilmanvaihdon käyntiajat Pyhän Kolminaisuuden kirkko Sähkönkulutus nykykäytöllä Sähkönkulutus ja säästöt muutosehdotuksen käyttöajoilla Keskustan seurakuntatalo Sähkönkulutus nykykäytöllä Sähkönkulutus ja säästöt muutosehdotuksen käyttöajoilla Kokkokankaan seurakuntatalo Sähkönkulutus nykykäytöllä Sähkönkulutus ja säästöt muutosehdotuksen käyttöajoilla Muutosehdotukset 50 8 YHTEENVETO 51 LÄHTEET 53 LIITTEET

6 5 1 JOHDANTO Kempeleen seurakunnalle on myönnetty ympäristödiplomi, joka kehottaa seurakuntaa toimimaan ympäristöä säästävästi. Seurakunta ilmoitti etsivänsä energiakatselmuksen tekijää, joka selvittäisi seurakunnan kiinteistöjen sähkönkulutuksen ja esittäisi sähkön säästömahdollisuuksia. Mielestäni sähköenergian säästäminen on ajankohtaista ja innovatiivista. Tuolloin kysyntä ja tarjonta kohtasivat, ja aloin perehtyä aiheeseen. Seurakunta käsittää monta erillistä kiinteistöä: keskustan seurakuntatalo, Kokkokankaan seurakuntakeskus, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, vanha kirkko, pappila, huoltorakennus ja vainajien säilytystila. Kiinteistöjen moninaisuus asettaa haasteita työssä onnistumiselle. On otettava huomioon kiinteistöjen erilaiset käyttötarkoitukset ja valmistumisajankohdat ja siitä riippuva sähkötekniikan kehittyneisyys. Tästä aiheutuu ylimääräistä päänvaivaa; toimiva käytäntö yhdessä kohteessa saattaa olla toimimaton toisessa. Lisäksi vaikeutena oli vertailutietojen puuttuminen muilta seurakunnilta. Saatoin työn alkuun tutustumalla seurakuntaan ja sen kiinteistöihin paikan päällä. Oli pitkä prosessi kerätä aineistoa kiinteistöistä, niiden sähkönkulutuksesta ja kuluttajista. Vertailutietoa muiden seurakuntien kiinteistöjen sähkönkulutuksesta sain lähettämällä kyselyitä eri puolille Suomea. Vastausten perusteella pystyi laskemaan kyselyyn vastanneiden seurakuntien kiinteistöjen kokoon suhteutetun sähkönkulutuksen keskiarvon. Tähän keskiarvoon verrattuna Kempeleen seurakunnan sähkönkulutus on korkeahko. Tässä työssä on pyritty löytämään tekijöitä, jotka selittävät suurehkoa kulutusta. Sen lisäksi työ sisältää parannusehdotuksia, joilla voisi olla myönteisiä vaikutuksia sähkönkulutukseen.

7 6 2 KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖT 2.1 Yleistä kiinteistöistä Kempeleen seurakunnan kiinteistöjä ovat keskustan seurakuntatalo, Kokkokankaan seurakuntakeskus, Pyhän Kolminaisuuden kirkko (uusi kirkko) ja vanha kirkko. Lisäksi niihin kuuluvat vanha pappila, uuden kirkon läheisyyteen sijoitettu huoltorakennus ja vainajien säilytystila. Seurakunnan omistuksessa on myös Koskelan leirikeskus ja erillinen hirsimökki, jotka molemmat sijaitsevat Tyrnävällä. Kyseisiä kiinteistöjä ei kuitenkaan käsitellä tätä laajemmin niiden pienehkön sähkönkulutuksen vuoksi. 2.2 Keskustan seurakuntatalo Keskustan seurakuntatalo valmistui vuonna Rakennusta on saneerattu ja laajennettu vuosina 1969, 1989 ja Seurakuntatalon rakennusmateriaaleina on käytetty vaaleaa tiiltä ja osittain lautaverhoilua. Seurakuntakoti on yksikerroksinen, tasakattoinen rakennus. Ainoastaan ilmanvaihtokonehuone on toisessa kerroksessa. Kellarikerroksesta löytyy lämmönjakokeskukset niin uudelle kuin vanhallekin puolelle. KUVIO 1. Keskustan seurakuntatalo (Kempeleen seurakunnan kotisivut).

8 7 Rakennuksen kokonaispinta-ala on m 2. Lukema koostuu alkuperäisestä, vanhasta osasta (895 m 2 ) ja uudesta, laajennuksen myötä tulleesta osasta (579 m 2 ). Rakennuksen tilavuus on m 3 (vanha osa m 3 ja uusi osa m 3 ). Peruskorjatussa vanhassa osassa on seurakuntasali, aula, keittiö, kerhosaleja sekä sosiaali-, toimisto- ja varastotiloja. Uudemmalla puolella on yhdistetty aula ja odotustila, kirkkoherranvirasto, kaksi neuvotteluhuonetta, useita toimistohuoneita sekä myyjäistila. (Keskustan seurakuntatalon pohjapiirustus.) 2.3 Kokkokankaan seurakuntakeskus Kokkokankaan seurakuntakeskus valmistui vuonna Rakennus on yksikerroksinen, puurunkoinen tiilirakennus. Ilmanvaihtokonehuoneelle on tilat toisessa kerroksessa. Seurakuntakeskuksen pinta-ala on 2074 m 2 ja tilavuus m 3. KUVIO 2. Kokkokankaan seurakuntakeskus (Kempeleen seurakunnan kotisivut). Ison seurakuntatalon tiloja käytetään monenlaiseen toimintaan. Pääsisäänkäynnin jälkeen on vaatesäilytystila, sosiaalitilat ja suuri aula, josta kuljetaan suurtalouskeittiöön ja tarjoilutiloihin. Seurakuntasali on tämän rakennussiiven peräosassa. Sen seinustalla on mm. lastenhuone ja lasten leikkitila, kalustevarasto ja wc-tila. Rakennuksen tämä siipi ei ole juurikaan käytössä, mikäli siellä ei pidetä jotakin tilaisuutta.

9 8 Pääsisäänkäynnistä vasemmalla näkyy pitkä käytävä, jonka molemmin puolin on useita diakoniatyöhön suunniteltuja toimisto- ja konttoritiloja. Käytävän varrella on myös taukohuone, pieni keittiö, sosiaalitiloja ja pukuhuoneita. Rakennuksen perältä erottuu oma ryhmittymänsä, joka on pyhitetty nuoriso- ja lapsityölle. Tähän osaan rakennusta pääsee erillisestä sisäänkäynnistä, joten sieltä löytyy aula ja vaatesäilytystilat naulakoineen. Lisäksi rakennuksessa on kolme kohtalaisen isoa (n.60 m 2 ) kerhohuonetta ja kolme hieman pienempää kerhohuonetta sekä partiohuonetilat. Käytettävissä on myös sosiaalitila, pieni keittiö ja kaksi varastoa. (Kokkokankaan seurakuntakeskuksen pohjapiirustus). 2.4 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kempeleen uusi kirkko) vihittiin käyttöön 8.elokuuta Modernin kivikirkon pinta-ala on 894 m 2 ja tilavuus 7870 m 3. Pääsisäänkäynnistä kirkkoon tultaessa silmien eteen avautuu suuri aula, jossa on 91 istumapaikkaa. Aulan yhteyteen oikealle puolelle jää vaatesäilytystila. Vastaavasti vasemmalle puolelle viettää pitkä käytävä, jonka varrelta löytyvät oleskelutila, monitoimisali, kaksi varastoa, keittiö, siivouskomero, sosiaalitilat ja sähkö- ja lämmönjakohuoneet. KUVIO 3. Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kempeleen seurakunnan kotisivut).

10 9 Sisäänkäynnit avaraan ja korkeaan kirkkosaliin häämöttävät aulan keskivaiheilla. Kirkkosalissa on alttarin ja saarnastuolin lisäksi lukupulpetti, kastepöytä, urut, kuorotila sekä 383 istumapaikkaa seurakuntalaisille. Salin takaosasta pääsee sakastiin. Kirkon toisessa kerroksessa - kirkkosalin vieressä - on ilmanvaihtokonehuone, palje- ja huoltotila (urkujen huoltoa varten) sekä ullakko. (Pyhän Kolminaisuuden kirkon pohjapiirustus.) 2.5 Vanha kirkko Kempeleen vanha kirkko vihittiin käyttöön vuonna Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1966 ja Kyseessä on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Rakennusmateriaaleina on käytetty hirsiä, jotka on kasattu luonnonkivistä tehdyn kivijalan varaan. Katto on paanusta ja ulkoseinät on verhoiltu laudalla. Kirkon pinta-ala on 184m² ja tilavuus 932m³. (Vanhan kirkon pohjapiirustus.) KUVIO 4. Vanha kirkko (Kempeleen seurakunnan kotisivut). Kirkko on kuuluisa Mikael Toppeliuksen tekemistä maalauksista, jotka ovat peräisin 1700-luvulta. Kirkkoneuvoston päätöksellä vanha kirkko pidetään suljettuna

11 10 Mikael Toppeliuksen kirkkomaalausten säilymiseksi. Kesäisin kirkko taas on ahkerassa käytössä. (Kempeleen seurakunnan kotisivut.) 2.6 Huoltorakennus Huoltorakennus on rakennettu samaan aikaan kuin uusi kirkko eli vuonna Rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Rakennus toimii hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilana ja varhaisnuorten kerhotilana. Sen pinta-ala on 94 m 2 ja tilavuus 287 m 3 Sisällä on koko rakennuksen pituinen eteinen, josta pääsee keittiöön/taukotilaan tai kahteen sosiaalitilaan, joista toista käytetään väestönsuojana. (Huoltorakennuksen pohjapiirustus.) 2.7 Vainajien säilytystila Vainajien säilytystila valmistui vuonna 2006 aiemmin rakennetun traktoritallin yhteyteen. Näiden kahden yhteispinta-ala on 186 m 2 ja tilavuus 660 m 3. Rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Rakennuksessa on vanhastaan traktoritalli ja kaksi varastoa, joista toisen perälle on rakennettu uusi ruumiskaappien kompressoritila. Muita uusia tiloja ovat aula, wc, vainajien säilytystila ja hyvästelytila. Aulan vieressä on siivouskomero, josta nousee tikkaat yläkerran ilmanvaihtokonehuoneeseen. (Vainajien säilytystilan pohjapiirustus.) 2.8 Vanha pappila Vanha pappila on vuonna 1899 valmistunut puinen rakennus. Sen pinta-ala on 280 m 2 ja tilavuus 1000 m 3. Kerroksia on kaksi ja lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys sähköpattereilla. Pappilaa on peruskorjattu vuosina 1980, 1988 ja 1996.

12 11 KUVIO 5. Vanha pappila (Kempeleen seurakunnan kotisivut). Rakennuksessa on kylmä eteinen, josta vie käytävä naulakkotilaan ja porrashuoneeseen. Muita huonetiloja ovat iso nuorisotila ja lasten kerhohuone, sohvatila, keittiö, sosiaalitilat ja kaksi varastoa. Rakennusta käytetään nykyään päivittäin kerhotilana. (Pappilan pohjapiirustus.)

13 12 3 KIINTEISTÖJEN SÄHKÖNJAKELU JA SÄHKÖKÄYTÖT Seurakunnan kiinteistöt on liitetty Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön 0,4 kv pienjänniteverkostoon. Sähkön siirrosta vastaa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. (Oulun sähkönmyynti Oy 2006.) 3.1 Maakellari Uuden kirkon, vanhan kirkon, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutuksen yhteislukema taltioidaan yhteen kilowattituntimittariin, joka sijaitsee maakellarissa. Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan yhteyteen on asennettu alamittari. Niiden sähkönkulutus voidaan siis laskea erilleen edellä mainitusta yhteiskulutuksesta. TAULUKKO 1. Nousujohdot maakellarin sähköpääkeskuksesta Keskuksen nimi Keskuksen nimi Nousujohdon (nousujohdon (nousujohdon numero alku) loppu) Nousujohdon tyyppi 1 MK NK MCMK 4x MK JK/VK MCMK 4x6+6 3 MK SPK AMCMK 3x185+95/57 Jakokaapilta tulee liittymisjohto kirkkomaan maakellarissa olevaan pääkeskukseen (MK). Sen pääsulake on nykyisin 3x125 ampeeria. Alun perin se oli 3x160 A, mutta sitä pienennettiin vuonna Maakellarin keskuksesta (MK) lähtee kolme nousujohtoa. Ne menevät vanhan kirkon keskukseen (NK), vanhan kirkon maakellarissa sijaitsevaan LV-keskukseen (JK/VK) ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon pääkeskukseen (SPK). (Keskuskaaviot.)

14 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Maakellarin keskukselta (MK) tulee nousujohto Pyhän Kolminaisuuden kirkon sähköpääkeskukseen (SPK). Kirkon pääsulakkeet ovat 3x125A. Kirkon pääkeskuksesta syötetään kahta alakeskusta, jotka ovat huoltorakennuksen keskus (JK 11) ja kirkon ilmanvaihtokonehuoneen keskus (JK 21). (Pyhän Kolminaisuuden kirkon keskuskaavio.) TAULUKKO 2. Nousujohdot uuden kirkon pääkeskuksesta Nousujohdon Keskuksen nimi Keskuksen nimi numero (nousujohdon alku) (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 SPK JK 11 MCMK 4x SPK JK 21 MMJ 5x16 S Lämmitysmuotona kirkossa on kaukolämpö ja kirkko on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa sähköä kuluttavia kohteita ovat kirkon ilmanvaihto, monipuolinen sisävalaistus, ulkovalaistus, ikkunalämmitykset, räystäskourulämmitykset, keittiön kojeet, astianpesukone, kirkon ilmankostutus, autolämmityspaikat ja erilaiset pistorasioihin liitettävät kojeet. Lisäksi on hautausmaan sähkönkulutus. Hautausmaalla sähköä kuluu hautapaikkojen roudansulatukseen ja hautausmaan valaistukseen. 3.3 Huoltorakennus Pyhän Kolminaisuuden kirkon pääkeskuksesta (SPK) tulee nousujohto huoltorakennuksen keskukseen (JK 11). Huoltorakennuksen pääsulakekoko on 3x63A. JK11:stä syötetään kahta ryhmäkeskusta, jotka ovat (JK 111) huoltorakennuksen väestönsuoja (pääsulakkeet 3x25A) ja vainajien säilytystila (NK 11). (Keskuskaaviot.)

15 14 TAULUKKO 3. Nousujohdot huoltorakennuksen keskuksesta Nousujohdon Keskuksen nimi Keskuksen nimi numero (nousujohdon alku) (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 JK 11 JK 111 MMJ 5x6 S 2 JK 11 NK 11 MCMK 4x70+35 Huoltorakennuksen lämmitysmuotona on sähkölämmitys. Muita sähköä kuluttavia kohteita ovat pienen keittiön kojeet, ulko- ja sisävalaistus, sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, lämminilmaverho, huippuimuri, autolämmitykset ja pistorasiakulutus. 3.4 Vainajien säilytystila Huoltorakennuksen keskuksesta (JK11) tulee nousujohto vainajien säilytystilan keskukseen (NK11). Pääsulakkeet vainajien säilytystilassa ovat 3x35A. NK 11:sta lähtee kaksi nousujohtoa omiin ryhmäkeskuksiinsa (JK 112 ja ruumishuoneen ryhmäkeskus). JK 112 (pääsulakkeet 3x25A) on traktoritallin ryhmäkeskus. Toinen ryhmäkeskus on kompressorilaitteiden kylmäkeskus (pääsulakkeet 3x25A). (Keskuskaaviot.) TAULUKKO 4. Nousujohdot vainajien säilytystilan keskuksesta Nousujohdon Keskuksen nimi Keskuksen nimi numero (nousujohdon alku) (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 NK 11 JK 112 MMJ 5x10 S 2 NK 11 Kylmäkeskus MCMK 5x6 S Vainajien säilytystilan lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Muita sähköä kuluttavia toimintoja ovat huonetilojen valaistus, ulkovalaistus, ruumiskaappien jäähdytyskompressorilaitteisto, sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, ilmanvaihto ja pistorasia kulutus. Kiinteistön sulakesuojaus on toteutettu johdonsuojakatkaisijoilla, jotka ovat pääasiassa B-tyyppiä.

16 Vanha kirkko Maakellarin pääkeskuksesta (MK) on nousujohto vanhan kirkon keskukseen (NK). Nousujohto on tyyppiä MCMK 4x Vanhan kirkon pääsulakkeet ovat 3x25A. Kirkossa ei ole alakeskuksia. Kiinteistön sähkötekniikka on hyvin vähäistä; sähköä kuluttavat vain kirkon valaistus ja pistorasiat. Lämmitysmuotona on kaukolämpö, ja kirkko on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. (Vanhan kirkon keskuskaavio.) 3.6 Keskustan seurakuntatalo Jakokaapilta tulee liittymisjohto MCMK 3x50+25 keskustan seurakuntatalon pääjakokeskukseen (PJK), jossa pääsulakkeet ovat 3x100A. Pääkeskuksesta on nousujohdot ryhmäkeskuksiin NK 1, JK 1, JK 2, JK 3, JK 21 ja JK 22. Ryhmäkeskuksesta JK 22 on vielä jatkosyöttö MMJ 5x6 S kaapelilla sen alakeskukseen JK 23, joka on laajennusosan IV-konehuoneen keskus (pääsulakkeet 3x20A). Ryhmäkeskuksissa JK 1, JK 21 ja JK 22 on 3x25A pääsulakkeet, kun taas ryhmäkeskuksissa JK 2, JK 3 ja NK 1 on 3x35A pääsulakkeet. (Keskustan seurakuntatalon keskuskaaviot.) TAULUKKO 5. Nousujohdot keskustan seurakuntatalon pääjakokeskuksesta Nousujohdon numero Keskuksen nimi (nousujohdon alku) Keskuksen nimi (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 PJK NK 1 MCMK 4x16+16 S 2 PJK JK 1 MCMK 4x6+6 S 3 PJK JK 2 MCMK 4x16+16 S 4 PJK JK 3 MCMK 4x16+16 S 5 PJK JK 21 MCMK 4x6+6 S 6 PJK JK 22 MCMK 4x6+6 S Seurakuntatalolla sähköä kuluttavia toimintoja ovat kiinteistön koneellinen ilmanvaihto, sisä- ja ulkovalaistus, toimistolaitteet, keittiön kojeet, astianpesukone, autolämmityspai-

17 16 kat, räystäskourulämmitykset ja erilaiset pistorasioihin liitettävät kojeet. Seurakuntatalon lämmitysmuoto on kauko lämpö ja kiinteistö on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. 3.7 Kokkokankaan seurakuntakeskus Jakokaapilta tulee liittymisjohto 2*AXMK 4x185S pääkeskukseen (SPK), jossa pääsulakkeet ovat 3x250A. Pääkeskuksesta on nousujohdot ryhmäkeskuksiin RK 03, RK 11, RK 12 ja RK 21. Nousujohto on tyyppiä MCMK RK 03:ssa ja sen pääsulake on 3x25A. Nousujohdot ryhmäkeskuksiin RK 11, RK 12 ja RK 21 ovat tyyppiä AMCMK ja pääsulakkeet ovat 3x160A, 3x80A ja 3x63A. (Kokkokankaan seurakuntatalon keskuskaavio.) TAULUKKO 6. Nousujohdot Kokkokankaan seurakuntatalon sähköpääkeskuksesta Nousujohdon numero Keskuksen nimi (nousujohdon alku) Keskuksen nimi (nousujohdon loppu) Nousujohdon tyyppi 1 SPK RK 03 MCMK 4x6+6S 2 SPK RK 11 AMCMK 4x SPK RK 12 AMCMK 4x70+21S 4 SPK RK 21 AMCMK 4x70+21S Seurakuntatalolla sähköä kuluttavia toimintoja ovat suurtalouskeittiön kojeet, koneellinen ilmanvaihto, monipuolinen sisävalaistus, ulkovalaistus, turva- ja merkkivalaistus, toimistolaitteet, astianpesukone, autolämmityspaikat, räystäskourulämmitykset, seurakuntasalin valkokangas- ja verhomoottorit sekä erilaiset pistorasioihin liitettävät kojeet. Seurakuntatalon lämmitysmuoto on kaukolämpö, ja kiinteistö on liitetty Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon.

18 Vanha pappila Pappilan pääkeskuksessa (SPK) on 3x63A pääsulakkeet. Pääkeskuksesta on nousujohdot kolmeen ryhmäkeskukseen, RK 01, RK 02 ja RK 11. Kaikissa kolmessa ryhmäkeskuksessa on 25A pääsulakkeet. Pappilan lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Lisäksi sähköä kuluu sisä- ja ulkovalaistukseen, pienen keittiön laitteisiin, lämpimän käyttöveden lämmittämiseen sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla, ilmanpoistoon (käytössä kaksi huippuimuria) ja pistorasiakulutukseen. (Vanhan pappilan keskuskaavio.)

19 18 4 SÄHKÖNKULUTUS ERÄISSÄ SUOMEN SEURAKUNNISSA Lähetin tammikuussa 2008 kyselyitä noin sataan seurakuntaan eri puolille Suomea. Vastauksena sain 14 kirkon ja 26 seurakuntatalon tiedot. Kyselyissä tiedustelin kirkkojen ja seurakuntatalojen sähkön vuosikulutusta, kiinteistön tilavuutta ja lämmitysmuotoa. Sähkön ominaiskulutus on saatu jakamalla sähkönkulutus kiinteistön tilavuudella. Motiva Oy tekee energiakatselmuksia kiinteistöille. He käyttävät myös ominaiskulutusarvoa (kwh/ r-m³) vertaillessaan samankaltaisten rakennusten kulutuksia keskenään (Motiva Oy 2005). 4.1 Kirkkojen sähkönkulutus Suomessa Kyselyyn vastanneista seurakunnista 14 luovutti kirkkonsa tiedot. 11 kirkoista oli kaukolämmitteistä ja 3 sähkölämmitteistä. Kirkkojen maantieteellinen sijainti vaihtelee Lapista Etelä-Suomeen. Ominaiskulutus vaihtelee hyvin merkittävästi eri paikkakuntien kirkkoja vertailtaessa. Myös saman paikkakunnan kirkkojen ominaiskulutus vaihtelee suuresti. TAULUKKO 7. Sähkönkulutus ja ominaiskulutus eräissä Suomen kirkoissa Paikkakunta Sähkönkulutus Kirkon tilavuus (m³) (kwh/r-m³, a) muoto Ominaiskulutus Kirkon lämmitys- (kwh) Elimäki ,0 Kaukolämpö Joroinen ,6 Kaukolämpö Iisalmi ,1 Kaukolämpö Iisalmi ,5 Kaukolämpö Reisjärvi ,5 Kaukolämpö Kärsämäki ,9 Kaukolämpö Lahti ,8 Kaukolämpö Lahti ,3 Kaukolämpö Lahti ,7 Kaukolämpö Lahti ,0 Kaukolämpö Forssa ,4 Kaukolämpö Koijärvi ,8 Sähkö Laitila ,1 Sähkö Eno ,6 Sähkö Sähkölämmitteisten kirkkojen keskiarvo-ominaiskulutukseksi tulee 21,2 kwh/ r-m³, a ja kaukolämmitteisten vastaava kulutus on 7,2 kwh/ r-m³, a. Lämmitystapa vaikuttaakin

20 19 eniten kulutuksen suuruuteen. Sähkölämmitys nostaa ominaiskulutuksen noin kolminkertaiseksi kaukolämmitykseen verrattuna. Sähkönkulutuksen kannalta muita olennaisia tekijöitä ovat kirkkojen rakenteelliset eroavaisuudet, kirkon käyttöaste, valmistumisvuosi ja siellä käytettävät sähköä kuluttavat laitteet. Näistä syistä pelkän ominaiskulutuksen avulla ei voida suoraan tehdä päätelmiä kirkon energiatehokkuudesta. Tulokset ovat mielestäni kuitenkin suuntaa-antavia. 4.2 Seurakuntatalojen sähkönkulutus Suomessa Kyselyyn vastanneista seurakunnista 26 luovutti seurakuntatalon tiedot. 23 seurakuntataloista oli kaukolämmitteistä ja 3 sähkölämmitteistä. Kiinteistöjen sijainti vaihtelee lapista Etelä-Suomeen. Sähkönkulutukset ja sähkön ominaiskulutukset vaihtelevat seurakunnittain.

21 20 TAULUKKO 8. Sähkönkulutus ja ominaiskulutus eräissä Suomen seurakuntataloissa Paikkakunta Sähkönkulutus Seurakuntatalon Ominaiskulutus Lämmitysmuoto (kwh) tilavuus (m³) (kwh/r-m³, a) Elimäki ,9 Kaukolämpö Joroinen ,6 Kaukolämpö Eno ,7 Kaukolämpö Eno ,8 Kaukolämpö Iisalmi ,8 Kaukolämpö Iisalmi ,4 Kaukolämpö Reisjärvi ,1 Kaukolämpö Laitila ,4 Kaukolämpö Kärsämäki ,8 Kaukolämpö Lahti ,1 Kaukolämpö Lahti ,5 Kaukolämpö Lahti ,9 Kaukolämpö Lahti ,5 Kaukolämpö Lahti ,7 Kaukolämpö Lahti ,0 Kaukolämpö Lahti ,4 Kaukolämpö Lahti ,5 Kaukolämpö Lahti ,7 Kaukolämpö Jyväskylä ,6 Kaukolämpö Jyväskylä ,4 Kaukolämpö Jyväskylä ,5 Kaukolämpö Jyväskylä ,3 Kaukolämpö Forssa ,3 Kaukolämpö Koijärvi ,3 Sähkö Lahti ,4 Sähkö Lahti ,4 Sähkö Seurakuntatalon lämmitystapa vaikuttaa eniten kulutuksen suuruuteen. Sähkölämmitys nostaa ominaiskulutuksen yli kolminkertaiseksi kaukolämmitykseen verrattuna. Sähkölämmitteisen seurakuntatalon ominaiskulutuksen keskiarvoksi tulee 41,7 kwh/ r-m³, a ja kaukolämmitteisen vastaava arvo oli 12,6 kwh/ r-m³, a. Muita kulutuksen kannalta olennaisia tekijöitä ovat seurakuntatalon käyttöaste, valmistumisvuosi ja siellä käytettävät sähköä kuluttavat laitteet. Näistä syistä ei pelkän ominaiskulutuksen perusteella voida suoraan tehdä päätelmiä seurakuntatalon energiatehokkuudesta. Tulokset ovat mielestäni kuitenkin suuntaa-antavia.

22 21 5 SÄHKÖNKULUTUS KEMPELEEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖISSÄ Seurakunnan sähkön vuosikulutustiedot saatiin useilta vuosilta. Niiden pohjalta pystyttiin tekemään taulukoita ja vertailemaan sähkönkulutuksessa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi vuoden 2007 loppupuolella ( ) suoritettiin sähkönkulutusmittarien luentajakso. Mittarit luettiin joka aamu 28 päivän ajan, ja lukemat kirjattiin ylös. Mittarien lukemisen suoritti seurakunnan kiinteistönhoitaja. Tällä tavalla saatiin arvokasta päiväkohtaista sähkönkulutustietoa. 5.1 Kirkkojen ja huoltorakennuksen sähkönkulutus Kirkot ja huoltorakennus on kytketty samaan sähkönkulutusmittariin. Vuonna 2006 tammikuussa otettiin käyttöön uusi vainajien säilytystila. Sen sähkönsyöttö tulee huoltorakennuksen ryhmäkeskuksesta, joten sen sähkönkulutuskin tulee myös tähän mittariin. Sähkönkulutukset ovat siis neljän eri kiinteistön yhteiskulutuksia. TAULUKKO 9. Kirkkojen ja huoltorakennuksen mitatut sähköenergian vuosikulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 166,7 169,9 209,1 195,9 185,4 Muutos edellisvuoteen (%) + 1,2 % + 1,9 % + 23,5 % - 6,3 % - Kirkkojen ja huoltorakennuksen kulutus oli noussut huimat 23,5 % vuonna Kulutuksen kasvua selittää kyseisen vuoden alussa käyttöön otettu vainajien säilytystila. Vuonna 2007 kulutus oli laskenut 6,3 %, mikä näin ollen tasoitti hieman vuoden 2006 kasvua. Tarkemmin aihetta on analysoitu kappaleessa 5.3 Huoltorakennuksen sähkönkulutus.

23 Kirkkojen sähkönkulutus Kirkkojen kulutus voidaan eritellä 4 kiinteistön yhteiskulutuksesta huoltorakennukseen jälkiasennetun alamittarin avulla. Tämä tapahtuu vähentämällä huoltorakennuksen alamittarin lukema yhteiskulutuksesta. TAULUKKO 10. Kirkkojen mitatut sähköenergian vuosikulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 138,4 134,3 152,5 146,1 142,8 Muutos edellisvuoteen (%) - - 7,6 % + 13,6 % - 4,2 % - Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 15,7 15,3 17,3 16,6 16,2 Kempeleen kirkkojen sähkönkulutus on ollut melko tasaista. Vuonna 2006 kulutus oli kuitenkin noussut 13,6 % edellisvuoteen verrattuna. Kirkossa pidettiin vuonna tilaisuutta enemmän kuin vuonna Sähkönkulutus on mitä todennäköisimmin kasvanut lisääntyneen käytön myötä. Vanha kirkko on ollut suljettuna , eikä siellä ole järjestetty mitään kirkollisia tilaisuuksia. Tämä lienee hieman laskenut vuoden 2007 kulutusta. Ominaiskulutus on Kempeleessä huomattavasti keskiarvoa suurempi. Tämä voi johtua monista syistä. Kempeleessä kirkkojen kulutusmittariin tulee lisäksi hautausmaan sähkönkulutus, johon sisältyy hautausmaan valaistus ja talvisin hautapaikkojen roudansulatus. Tämä nostaa kulutusta. Se ei kuitenkaan sinällään selitä keskiarvosta huomattavasti poikkeavaa kulutusta. Ongelmaa selvitettäessä löytyi tekijöitä, jotka osin selittävät tätä eroa. Tästä kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.3. TAULUKKO 11. Kirkkojen sähkön ominaiskulutuksen vertailu Ominaiskulutusten keskiarvo Suomen kaukolämmitteisissä kirkoissa (kwh/r-m³, a) Kempeleen kirkkojen ominaiskulutusten keskiarvo (kwh/r-m³, a) 7,2 16,2

24 23 Kirkkojen mittauspäiväkohtainen sähkönkulutus näkyy parhaiten kuviossa Kulutus(kWh) Kirkkojen mitattu sähkönkulutus Mittauspäivä KUVIO 6. Kirkkojen mitattu sähkönkulutus Mittausjakson huippukulutukset ovat ajoittuneet 13. ja 19. mittauspäivään. Noina päivinä kirkossa pidettiin jokin tilaisuus, kuten hääjuhla. Mittareita oli 14. mittauspäivän aikoihin lukenut eri henkilö kuin muun mittausjakson aikana. Tällöin on mahdollisesti tapahtunut inhimillinen virhe, jonka vuoksi mittaustulos eroaa suuresti muista päivistä. Osaltaan poikkeavaa tulosta selittää myös edellispäivän tavallista myöhäisempi mittausajankohta. Neljättätoista mittauspäivää lukuun ottamatta sähkönkulutus on ollut melko tasaista. Kirkkojen viikonpäiväkohtainen sähkönkulutus ilmenee selvimmin kuviossa 7. Viikonpäivällä näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta kulutuksen suuruuteen. Alkuviikosta ja lauantaisin kulutus pysyy lähes samana. Sunnuntaisin, torstaisin ja perjantaisin kulutus on keskimääräistä pienempi.

25 24 Kulutus (kwh) Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 7. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville 5.3 Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutus Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähkönkulutus voidaan lukea huoltorakennukseen jälkiasennetusta alamittarista. Vuodelta 2004 ei ollut saatavissa koko vuoden kulutuslukemia, koska alamittari asennettiin vasta mittarinlukema oli kwh. Niinpä vuoden 2004 kulutus on osittain täytynyt arvioida, joten se saattaa hieman poiketa todellisesta kulutuksesta. Olennaisempaa on huomioida vuoden 2006 kasvanut kulutus, joka oli 59 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. Tätä selittää vuoden 2006 alussa käyttöön otettu vainajien säilytystila, jonka kompressorilaitteisto ja sähkölämmitys nostavat kulutusta. Aluksi kaikki kompressorilaitteet olivat käytössä, ja niillä jäähdytettiin jokaista 12 arkkupaikkaa. Vuonna 2007 kuitenkin vähennettiin arkkupaikkojen jäähdytystä, ja nyt kolmea arkkupaikkaa jäähdytetään vain tarvittaessa. Tämän vuoksi yksi kolmesta jäähdytyskompressorista pystyttiin sammuttamaan. Vuonna 2007 kulutus olikin laskenut 12 % vuoteen 2006 verrattuna.

26 25 TAULUKKO 12. Huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 28,3 35,6 56,6 49,8 53,2 Muutos edellisvuo ,8 % + 59,0 % - 12,0 % - teen (%) Ominaiskulutus kwh/r-m³, a ,8 52,6 56,2 Huoltorakennuksen lisäksi vainajien säilytystilan sähkönkulutus näkyy samasta mittarista. Sähkönkulutus oli mittausjakson aikana varsin tasaista. Vainajien säilytystilan kylmäkompressorien jäähdytystarve riippuu ruumispaikkojen käytöstä ja huoneen sisälämpötilasta. Sisälämpötila oli mitattaessa +18,1 C. Mitä korkeampi sisälämpötila on, sitä enemmän kompressorit joutuvat jäähdyttämään. Näin ollen sähkönkulutus kasvaa. Kulutus (kwh) Huoltorakennuksen mitattu sähkönkulutus Mittauspäivä KUVIO 8. Huoltorakennuksen mitattu sähkönkulutus Kulutusvaihtelut johtuvat mielestäni ulkolämpötilan muutoksista, jolloin sähkölämmityksen käyttöaika vaihtelee. Tätä ajatusta tukevat myös mittaukset; pienimmät kulutuslukemat on saavutettu, kun ulkolämpötila on ollut korkeimmillaan.

27 26 Huoltorakennusta käytetään suhteellisen epäsäännöllisesti, joten käyttöajat ovat voineet olla eri päivinä erilaisia. Se ei kuitenkaan juuri näy eri viikonpäivien sähkönkulutuksessa. Tämä tukee käsitystäni siitä, että kiinteistön suurimmat sähkönkuluttajat ovat sähkölämmitys ja ruumishuoneen kylmäkoneet. Kulutus (kwh) 200 Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 9. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville 5.4. Kokkokankaan seurakuntatalon sähkönkulutus Kokkokankaan seurakuntatalolla on yksi pääkeskukseen asennettu sähkönkulutusmittari. Täten kiinteistön kokonaissähkönkulutus voidaan lukea helposti. Alamittareita ei ole asennettu ryhmäkeskusten nousujohtoihin. Alamittareiden avulla voitaisiin helpommin päätellä minne sähköä kuluu. TAULUKKO 13. Kokkokankaan seurakuntatalon mitatut sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 167,9 131,2 128,9 122,2 137,6 Muutos edellisvuo ,9 % - 1,8 % - 5,2 % - teen (%) Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 15,2 11,9 11,7 11,1 11,6

28 27 Kokkokankaan sähkönkulutus on laskenut jokaisena käyttövuotena. Toisena käyttövuonna kulutus laski eniten (21,9 %). Tätä selittänee parhaiten se, että uuteen rakennukseen oli totuttu ja sitä oli alettu käyttää aikaisempaa energiatehokkaammin. Ilmanvaihtoa on todennäköisesti pidetty jatkuvasti käytössä, ja sitä on voitu vähentää vuonna Tästä syystä ensimmäinen käyttövuosi jätettiin huomiotta keskiarvoominaiskulutuksessa. Seurakunnalle myönnettiin myös kyseisenä vuonna (2005) ympäristödiplomi. Kokkokankaan seurakuntakeskuksen salissa oli iltapäiväkerhotoimintaa vuosina 2004 ja Kerhotoiminta loppui Tämä selittänee vuoden 2007 laskenutta kulutusta. Jokavuotinen lasku kertoo myös, että ympäristödiplomin innoittamana seurakunnan työntekijät ovat alkaneet kiinnittää huomiota turhaan kulutukseen. TAULUKKO 14. Seurakuntatalon sähkön ominaiskulutuksen vertailu Ominaiskulutusten keskiarvo Suomen kaukolämmitteisissä srk-taloissa (kwh/r-m³, a) Kempeleen Kokkokankaan srk-talon ominaiskulutusten keskiarvo (kwh/r-m³, a) 12,6 11,6 Kokkokankaan ominaiskulutus on pienempi kuin keskimääräinen kulutus, mikä on myönteinen piirre. Kokkokankaan sähkönkulutus vaihteli suuresti eri mittauspäivinä. Vaihtelu johtuu käytöstä, mikä on eri päivinä eri suuruista. Yksittäiset kulutushuiput ovat merkkejä seurakuntatalolla järjestetyistä tilaisuuksista, kuten hääjuhlista. Esimerkiksi 12. mittauspäivän kulutus selittyy enimmäkseen hääjuhlien valmisteluilla. Vastaavasti pieni sähkönkulutus kertoo, ettei rakennusta ole käytetty kyseisenä päivänä (esimerkkinä 7. mittauspäivä) juuri lainkaan.

29 28 Kokkokankaan srk-talon mitattu sähkönkulutus Kulutus (kwh) Mittauspäivä KUVIO 10. Kokkokankaan mitattu sähkönkulutus Sähkönkulutus riippuu viikonpäivästä. Arkipäivisin kulutus pysyy varsin samanlaisena. Poikkeuksen muodostaa perjantai, jolloin kulutus on suurinta. Tilaisuuksia kuten häitä tai hautajaisia on yleensä enemmän viikonloppuisin kuin viikolla. Tilaisuuksia valmistellaan perjantaisin, minkä vuoksi kulutus on perjantaisin keskiarvoa suurempi. Viikonloppuna kulutus on keskimääräistä matalampaa. Tämä johtuu pienemmästä työntekijämäärästä ja siten vähentyneestä käyttöasteesta. Kiinteistön ilmanvaihto on myös vähäisempää viikonloppuna, mikä laskee sähkönkulutusta Kulutus (kwh) 600 Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 11. Sähkönkulutuksen jakaantuminen eri viikonpäiville

30 Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutus Keskustan seurakuntatalon pääkeskuksessa on yksi sähkönkulutusmittari. Alamittareita ei ole. Niillä saataisiin tarkempaa tietoa minne sähköä kuluu. Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutus on kasvanut jokaisena vuotena vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2004 sähkönkulutus oli 78,6 MWh ja vuonna 2007 se oli 91,3 MWh. Kyseisellä aikavälillä sähkönkulutus oli noussut siis 12,7 MWh, joka on huomattava lukema. Kasvu johtuu mielestäni seurakuntatalon lisääntyneestä käytöstä. TAULUKKO 15. Keskustan seurakuntatalon mitatut sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 78,6 81,2 87,6 91,3 84,7 Muutos edellisvuoteen (%) - 6,9% + 3,3 % + 7,9 % + 4,2 % - Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 14,9 15,5 16,7 17,4 16,1 TAULUKKO 16. Seurakuntatalojen sähkön ominaiskulutuksen vertailu Ominaiskulutusten keskiarvo Suomen kaukolämmitteisissä srk-taloissa (kwh/r-m³, a) Ominaiskulutusten keskiarvo keskustan seurakuntatalolla (kwh/r-m³, a) 12,6 16,1 Keskustan seurakuntatalon ominaiskulutus (16,1 kwh/r-m³, a) on suurempi kuin vertailuarvo (12,6 kwh/r-m³, a). Ongelmaa selvitettäessä löytyi tekijöitä, jotka osin selittävät tätä eroa. Tästä kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.1. Sähkönkulutus on vaihdellut melkoisesti eri mittauspäivinä. Kulutus on ollut vähäisintä 7. mittauspäivänä, joka oli sunnuntai ilmeisesti hyvin hiljainen sellainen. Suurinta kulutus on ollut 19. mittauspäivänä, joka oli perjantai. Tuon päivän kulutusta on lisännyt avioparien jouluruokailu ja sen valmistelut.

31 30 Keskustan srk-talon mitattu sähkönkulutus Kulutus (kwh) Mittauspäivä KUVIO 12. Keskustan seurakuntatalon sähkönkulutusseuranta Sähkönkulutus on suuresti sidoksissa viikonpäivään. Kulutus on ollut pienempää viikonlopun lisäksi myös torstaisin. Ilmanvaihto on viikonloppuisin niukempaa ja käyttöaste on muutenkin vähäisempi. Tässäkin kiinteistössä kulutus on suurinta perjantaisin. Kulutus (kwh) 500 Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 13. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville

32 Vanhan pappilan sähkönkulutus Pappilan pääkeskuksessa on yksi sähkönkulutusmittari. Alamittareita ei ole. Mielestäni ne eivät ole tässä kiinteistössä tarpeellisia, sähkölämmitys kuluttaa valtaosan käytetystä sähköstä. TAULUKKO 17. Vanhan pappilan mitatut sähköenergian kulutukset ja ominaiskulutukset Vuosi Keskiarvo Kulutus MWh/a 53,9 51,2 50,3 59,3 53,7 Muutos edellisvuo- - 2,2 % - 5,0 % - 1,8 % + 17,9 % - teen (%) Ominaiskulutus kwh/r-m³, a 53,9 51,2 50,3 59,3 53,7 Pappilan sähkönkulutus on ollut melko tasaista vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 kulutus on kuitenkin noussut 9 MWh, mikä merkitsee 17,9 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Nousua kuvaava prosenttilukema näyttää siksi varsin hurjalta, koska tarkastelujakson minimi- ja maksimikulutukset ovat sattuneet peräkkäisille vuosille (2006 ja 2007). Pappilan käyttö on mitä ilmeisimmin lisääntynyt vuonna Mittausajanjaksona kulutus on vaihdellut aaltoliikkeen tavoin. 6. mittauspäivänä on ollut maksimikulutus ja 7. mittauspäivänä minimikulutus. Näitä selittää 7. mittauspäivän poikkeava mittausajankohta (klo 20:20). Todellinen sähkönkulutus on siis ollut noiden päivien osalta tasaisempi, kuin mitä kuvio 14 osoittaa. Ulkolämpötilan oltua keskimääräistä korkeampi ( mittauspäivä) kulutus on ollut keskimääräistä matalampi. Ulkoilman lämpötilan kasvaessa, sähkölämmitys on vähemmän käytössä.

33 32 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Kulutus (kwh) Pappilan mitattu sähkönkulutus Mittauspäivä KUVIO 14. Pappilan mitattu sähkönkulutus Sähkönkulutus on ollut melko tasaista eri viikonpäivinä. Aikavälillä perjantai-lauantai kulutus on ollut suurinta, mikä johtuu mahdollisesti nuorisosta. He käyttävät pappilan tiloja perjantai-iltaisin. Vähäisintä kulutus on ollut aikavälillä sunnuntai-maanantai. Tuolloin tilojen käyttö on ollut varmasti vähäisintä. Kulutus (kwh) Sähkönkulutus ma-ti ti-ke ke-to to-pe pe-la la-su su-ma Aikaväli KUVIO 15. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri viikonpäiville.

34 Kiinteistöjen sähkönkulutus yhteensä Taulukosta 18 ja sen pohjalta laaditusta kuviosta 15 huomataan, että kiinteistöjen yhteenlaskettu sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen samanlaisena läpi tarkastelujakson. Pientä kulutuksen vaihtelua on ollut vuosina 2005 ja Vuoden 2007 kulutus taas on ollut lähes täsmälleen yhtä suuri kuin vuonna Täten kiinteistöjen sähkölaitteiden käytössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. TAULUKKO 18. Seurakunnan kiinteistöjen yhteenlasketut sähkön vuosikulutukset Kiinteistö Kirkot ja huoltorakennus Kokkokankaan srk-talo Keskustan srk-talo Vanha pappila Kulutus (MWh) 2004 Kulutus (MWh) 2005 Kulutus (MWh) 2006 Kulutus (MWh) ,7 169,9 209,1 195,9 167,9 131,2 128,9 122,2 78,6 81,2 87,6 91,3 53,9 51,2 50,3 59,3 Yhteensä 467,1 433,5 475,8 468,7 Kulutus (MWh) Seurakunnan sähkönkulutus Vuosi KUVIO 15. Seurakunnan kiinteistöjen sähkön vuosikulutukset

35 34 6 SÄHKÖLÄMMITYKSET Sähköenergiaa voidaan muuttaa lämmöksi lukuisilla eri tavoilla. Helpoiten tämä voidaan toteuttaa sähkövastuksella. Sähkövastuksilla tuotetaan lämpöä sähköpattereissa, nesteiden uppokuumentimissa, lämminilmapuhaltimissa, juottimissa, lämmityskaapeleissa jne. Sähkölämmittimen vastuslangassa resistanssin vaikutuksesta syntyvä lämpö johdetaan sähköisen eristysmassan läpi vastuselementin metallivaippaan sekä lämmöntasausripoihin. Näistä lämpö siirtyy säteillen ja ilmavirran kuljettamana haluttuun kohteeseen, kuten huoneilmaan. (Ahoranta 2004, ) Vastuslämmityksen helppous on toisaalta myös sen huono puoli. Lämmitys voi unohtua päälle, vaikkei sitä tarvittaisikaan. Jos näin pääsee käymään, energiaa tuhlaantuu. Laskuissa sähkön hinnaksi on oletettu 0,1 / kwh. Nykytilanteen selvittämiseksi pyrittiin listaamaan kiinteistöistä löytyvät sähkölämmitykset ja niiden tämänhetkiset käyttötunnit, säätö - ja ohjaustavat. Sähkölämmityksiä oli hyödynnetty erilaisissa sulanapitolämmityksissä, kuten räystäskourulämmityksissä, ikkunalämmityksissä, viemärilämmityksissä ja luiskalämmityksissä. Sulanapitolämmityksiä oli käytetty keskustan ja Kokkokankaan seurakuntataloilla sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Osassa sulanapitolämmityksiä oli käytetty termostaattiohjausta, mikä on myönteinen piirre. Osa lämmityksistä oli kuitenkin kytketty ilman termostaattia pelkän kytkimen ja kontaktorin kautta. Nämä lämmitykset ovat olleet jatkuvasti päällä niiden asennushetkestä lähtien, myös kesäisin. Muita sähkölämmityksiä olivat sähkölämmittimet Pappilassa, huoltorakennuksessa ja vainajien säilytystilassa. 6.1 Keskustan seurakuntatalo Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten todelliset kulutukset oli mahdollista mitata, koska sähköpääkeskuksen kannet saatiin avattua ilman sinettien rikkomista. Mittaus oli toisaalta ainoa vaihtoehto, koska keskuskaavioista ei löytynyt kyseisten kojeiden teholukemia. Mittaukset suoritettiin keskiviikkona Ulkoilman lämpötila oli - 4 C. Mittalaitteena oli FLUKE 337 TRUE RMS METER. Laitteella mitattiin virrat kyseisten räystäslämmitysten kontaktoreilta lähtevistä vaihejohtimista.

36 35 TAULUKKO 19. Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmityksien mitatut virran kulutukset ja niitä vastaavat lasketut sähkötehot Sähkökeskus Ryhmä Mitattu virta Sähköteho PJK 22 3,7 A 851 W JK ,1 A 1173 W JK ,9A 667 W JK ,4 A 322 W JK ,7 A 1541 W Yhteensä 19,8 A 4554 W Sähköteho P lasketaan kaavalla 1. P = U x I x cos ϕ, jossa 1. P = Sähköteho, U = Jännite, I = Virta, cos ϕ = tehokerroin Esimerkkilasku: 230V x 3,7A x 1 = 851W Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten yhteenlaskettu teho on noin 4,5 kilowattia. Lämmityksiä ohjaavat termostaatit ovat joko tyyppiä Eberle DTR 3102 tai Eberle DTR Molemmat ovat ns. kaksoistermostaatteja. Kaksoistermostaatin termostaatit on kytketty sarjaan siten, että toisen termostaatit kosketin avautuu ja toisen sulkeutuu lämpötilan noustessa (Sileka Oy, 2008). Käytännössä tämä tarkoittaa, että voidaan asetella haluttu lämpötilaväli, jolla termostaatti antaa räystäskourulämmityksille ohjauskäskyn lämmittää. Tämä väli oli kyseisille termostaateille aseteltu osalle C ja osalle C tai C.

37 36 Vuonna 2007 lämpötila oli C välillä Kempeleen korkeudella 2320 tuntia tuntia sijoittui termisen talven ( tammi-, helmi-, maalis-, huhti- ja joulukuulle) ajalle ja 716 tuntia termisen kesän ajalle. (Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelu, 2008.) TAULUKKO 20. Lämpötilan pysyvyys välillä C. (Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelu 2008) Vuosi Kuukausi Lämpötilan pysyvyys (h) Lämpötilaväli Mittausasema 2007 Tammikuu Ruukki Revonlahti 2007 Helmikuu Ruukki Revonlahti 2007 Maaliskuu Ruukki Revonlahti 2007 Huhtikuu Ruukki Revonlahti 2007 Toukokuu Ruukki Revonlahti 2007 Kesäkuu Ruukki Revonlahti 2007 Heinäkuu Ruukki Revonlahti 2007 Elokuu Ruukki Revonlahti 2007 Syyskuu Ruukki Revonlahti 2007 Lokakuu Ruukki Revonlahti 2007 Marraskuu Ruukki Revonlahti Ruukki 2007 Joulukuu Revonlahti Taulukoissa Sähköenergia E lasketaan kaavalla 2. E = P x t, 2. jossa E = kojeen kuluttama sähköenergia P = kojeen sähköteho t = kojeen käyttöaika (tunteina)

38 37 Kustannus K lasketaan kaavalla 3. K = E x 0,1 / kwh, 3. jossa K = kustannus E = kojeen kuluttama sähköenergia 0,1 / kwh = sähkön nykyhinta (sisältäen energiamaksun ja siirtomaksun) TAULUKKO 21. Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,554 kw 2320 h kwh 1056,5 Terminen talvi 4,554 kw 1604 h 7305 kwh 730,5 Terminen kesä 4,554 kw 716 h 3261 kwh 326,1 Keskustan seurakuntatalon räystäskourulämmittimet olivat kaksoistermostaatti- ohjattuja, joten niiden vuotuiset käyttöajat on laskettu taulukon 20. avulla. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, ja niinpä kesäajan kulutus on turhaa. 6.2 Kokkokankaan seurakuntatalo Kokkokankaalla räystäskourulämmitysten sähköteho oli keskuskaavioiden mukaan 7,4kW. Lämmittimet olivat termostaattiohjattuja. Termostaattina oli käytetty Devireg 810-termostaattia. Kyseisessä termostaatissa on lämpötila-anturin lisäksi kosteusanturi. Kun lämpötila laskee alle asetellun lämpötilan ja kosteusanturi havaitsee riittävästi kosteutta, käynnistyy lämmitys. Lämmitys on päällä kunnes lämpötila nousee korkeammaksi kuin asetettu sulatuslämpötila tai anturi ei enää tunnista kosteutta. (DE-VI Sähkölämpö Oy 2001). Devireg termostaatti on kosteusanturinsa ansiosta huomattavasti energiaa säästävämpi verrattuna kaksoistermostaattiin, joka

39 38 reagoi pelkkään lämpötilaan. Mittauksissa on havaittu, että säästö on noin %, mikä johtuu pienentyneestä käyttöajasta. TAULUKKO 22. Kokkokankaan seurakuntatalon räystäskourulämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,4 kw 1160 h 8584 kwh 858,4 Terminen talvi 7,4 kw 802 h 5935 kwh 593,5 Terminen kesä 7,4 kw 358 h 2649 kwh 264,9 Kokkokankaan seurakuntatalon räystäskourulämmittimet olivat termostaattiohjattuja, joten niiden vuotuiset käyttöajat on laskettu taulukon 20. avulla. Lisäksi on oletettu, että kosteusanturin avulla säästö on 50 % tavalliseen kaksoistermostaattiin verrattuna. Näin ollen käyttöajat ovat 50 % lyhyemmät kuin taulukossa 21. näkyvät käyttöajat. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, joten kesäajan kulutus on turhaa. 6.3 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on räystäskourulämmityksiä, ikkunalämmityksiä ja luiskalämmityksiä. Keskuskaavioista luettiin ikkunalämmitysten ja luiskalämmitysten tehot. Räystäskourulämmityksistä vastaavia lukemia ei löytynyt. Niitä ei myöskään olisi pystytty mittaamaan rikkomatta pääkeskuksen suojakansien sinettejä. Täten räystäskourulämmityksen teho saatiin kouruihin käytetyn lämmityskaapelin pituuden perusteella Räystäskourulämmitykset Räystäskouruissa olevan lämmityskaapelin arvioiduksi mitaksi tuli 42 metriä. Kaapelin tehoksi havaittiin 25 W/m. Täten kokonaistehoksi tulee (42 m x 25 W/m = 1050 W) 1050W, joka on suhteellisen realistinen teholukema. Lämmityksen ohjaus oli toteutettu

40 39 ilman termostaattia ainakaan sitä ei keskuskaavioista löytynyt. Ohjaus tapahtui pelkällä vipukytkimellä, jossa vaihtoehdot olivat 1 (päällä) - 0 (pois päältä). TAULUKKO 23. Pyhän Kolminaisuuden kirkon räystäskourulämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,05 kw 8760 h 9198 kwh 919,8 Terminen talvi 1,05 kw 3650 h 3833 kwh 383,3 Terminen kesä 1,05 kw 5110 h 5365 kwh 536,5 Pyhän Kolminaisuuden kirkon räystäskourulämmittimet eivät olleet termostaattiohjattuja, joten ne ovat päällä jatkuvasti. Käyttöaika vuodessa on siis vuoden tuntimäärä (24h x 365 = 8760 h). Lämmitystä ei tarvita kesäisin, joten kesäajan kulutus on turhaa Ikkunalämmitykset Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on isoja ikkunoita, jotka on varustettu ikkunalämmittimillä. Ikkunalämmittimet estävät ikkunoiden huurtumisen. Niiden tehot luettiin keskuskaavioista. Yhteensä ikkunalämmittimien teho oli 2,52 kw. Ikkunalämmityksillä ei ollut termostaattiohjausta vaan ainoastaan 1-0 vipukytkinohjaus. TAULUKKO 24. Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikkunalämmitysten teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen kustannus vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,52 kw 8760 h kwh 2207,5 Terminen talvi 2,52 kw 3650 h 9198 kwh 919,8 Terminen kesä 2,52 kw 5110 h kwh 1287,7

41 40 Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikkunalämmittimet eivät olleet termostaattiohjattuja, joten ne ovat päällä jatkuvasti. Käyttöaika vuodessa on siis vuoden tuntimäärä. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, ja niinpä kesäajan kulutus on turhaa Luiskalämmitykset Kirkon edessä on luiska, jonka alle on asennettu luiskalämmitin. Luiskalämmitin pitää luiskan sulana talvisin. Lämmittimen tehoksi luettiin 3,6kW kirkon keskuskaaviosta. Luiskalämmityksellä ei ollut termostaattia. Ohjaus oli toteutettu vipukytkimellä 1-0. TAULUKKO 25. Pyhän Kolminaisuuden kirkon luiskalämmittimen teho, käyttöaika, kulutettu sähköenergia ja sen hinta vuonna 2007 Teho (P) Käyttöaika (t) Sähköenergia (E) Kustannus (K) Vuosi ,60 kw 8760 h kwh 3153,6 Terminen talvi 3,60 kw 3650 h kwh 1314,0 Terminen kesä 3,60 kw 5110 h kwh 1839,6 Pyhän Kolminaisuuden kirkon luiskalämmittimet eivät olleet termostaattiohjattuja, joten ne ovat päällä jatkuvasti. Käyttöaika vuodessa on siis vuoden tuntimäärä. Lämmitystä ei tarvita kesäisin, joten kulutus on turhaa. 6.4 Pappilan, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan lämmitysmuoto Nykytilanne Pappilan, huoltorakennuksen ja vainajien säilytystilan ainoa lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Sähkölämmitys ei mielestäni ole taloudellisin lämmitysmuoto. Seuraava lehtiartikkeli tukee käsitystäni asiasta: 10 vuoden päästä sähkölämmittäjä saa varautua

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYTÄVÄ KOHDE Myynnin kohteena on Kannuksessa sijaitseva määräala noin 3,4 ha kiinteistöstä 217-404-7-29 rakennuksineen. Kohteen osoite on Silmäjärventie

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15 30.06.2010 ASEMAPIIRUSTUS 3h + k + s 76,5 m² As. 2, 3, 6, 7, 9, 11, 12 4h + k + s 85,0 m² As. 8, 10 4h + k + s 85,5 m² As. 1, 4, 5, 13 MITTAKAAVA 1:600 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Puiden ja pensaiden

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 406 Skill Sähköasennus Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Työ- ja sähkötyöturvallisuus Käyttöönotto, testaus ja toiminta Mitat ja

Lisätiedot