60K Q Vantaan Energia Oy. Jätevoimalan ympäristölupahakemus. Tekninen kuvaus ja ympäristövaikutusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "60K30029.02.Q080 15.5.2009. Vantaan Energia Oy. Jätevoimalan ympäristölupahakemus. Tekninen kuvaus ja ympäristövaikutusselvitys"

Transkriptio

1 60K Q Vantaan Energia Oy

2

3 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Energy Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4

5 1/71 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA Hanketyyppi ja hankkeen tarkoitus Sijainti ja maankäyttötarve Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankkeen aikataulu ja suunnittelutilanne Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset Rakennuslupa Lentoestelupa Päästölupa Muut luvat ja sopimukset 6 2 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Laitoksen toimintaperiaate Laitosrakennukset ja alueiden käyttö Polttoaineet, niiden hankinta, käsittely, varastointi, ja syöttö palotilaan Jätepolttoaine Poltettavan jätteen käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan Maakaasu Kevyt polttoöljy Kemikaalien käyttö ja varastointi Syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden määrä, laatu ja käsittely Kuljetukset Päästöt ilmaan ja päästöjen hallinta Päästöt Päästöjen hallinta Hajuhaittojen ja haittaeläinten ehkäiseminen Vesihuolto, jäähdytys- ja jätevedet Veden tarve ja hankinta Jätevedet Melu Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet 29 3 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA SEKÄ ENERGIANKÄYTÖN TEHOKKUUS Tausta Arvio BATin soveltamisesta jätevoimalan toiminnassa Arvio BATin soveltamisesta kaasuturbiinin toiminnassa Energiankäytön tehokkuus 35 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS Maankäyttö, maisema ja rakennettu ympäristö Ilmanlaatu Melu 42

6 2/ Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi Kasvillisuus, eläimet ja suojelukohteet Liikenne 46 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaikutukset Jätepolttoaineen kuljetusten, varastoinnin ja käsittelyn pöly-, haju- ja hygieniavaikutukset Kemikaalien ja öljyn varastoinnin vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Jätevoimalan savukaasupäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Jätevoimalan kuljetusten päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Vesistövaikutukset Jäähdytysvedet Jätevedet Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin Jätevoimalan jätehuollon vaikutukset Meluvaikutukset Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan Vaikutukset liikenteeseen 57 6 SELVITYS YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTA JA NIIDEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset 60 7 YMPÄRISTÖTARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Jätteenpoltto Päästötarkkailu Päästömittausjärjestelmä Kaasuturbiini Jätteenpolton ja kaasuturbiinin päästömittausten ja -laskentojen laadunvarmennus Sisäinen laadunvarmennus (QAL-1 ja QAL-3) Ulkoinen laadunvarmennus (QAL 2 ja AST) Hälytysrajat ja mittalaitteiden käytettävyys Päästöraja-arvojen noudattaminen Vesistöön johdettavien päästöjen tarkkailu Jätekirjanpito ja jätteiden laadun seuranta Pohjavesitarkkailu Ilmanlaadun tarkkailu Tarkkailutiedon hallinta ja raportointi Tarkkailun vuosiraportointi Muutoksista ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen 69 8 LÄHDELUETTELO 70

7 3/71 1 HANKKEEN TAUSTA 1.1 Hanketyyppi ja hankkeen tarkoitus Vantaan Energia Oy suunnittelee jätevoimalan rakentamista Vantaalle Långmossebergenin alueelle. Jätevoimalan vuotuinen polttokapasiteetti on tonnia jätettä, lämmöntuotanto noin 740 GWh vuodessa ja sähköntuotanto noin 525 GWh vuodessa. Poltettavan jätteen toimittavat pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Länsi-Uudellamaalla toimiva jäteyhtiö Roskn Roll Oy Ab. Jätteestä suurin osa on syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Suunniteltu jätevoimala korvaa Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen yhden tuotantoyksikön, joka saavuttaa käyttöikänsä lopun viimeistään vuonna Lisäksi jätevoimalan lämmöntuotanto vastaa Vantaan kaupungin asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvään kaukolämmön tarpeeseen. Jätevoimala tukee Vantaan Energian tavoitteita lisätä päästötöntä ja päästökaupan ulkopuolista energian tuotantoa. 1.2 Sijainti ja maankäyttötarve Suunnitellun laitoksen sijaintipaikka on Vantaan Energian tontilla Vantaan Långmossebergenissä Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä. Alueen läheisyydessä toimivat Lohja Rudus Oy Ab:n betoni- ja tiilimurskeen valmistuslaitos ja Hyvinkään Tieluiska Oy:n mullan jalostusalue. Lohja Rudus myös louhii ja murskaa alueen kalliota parhaillaan. Louhinnan ja kivenmurskaamon toiminnan on suunniteltu loppuvan hyvissä ajoin ennen jätevoimalan toiminnan aloittamista. Jätevoimalan rakennustöiden aikana murskauslaitos on vielä todennäköisesti toiminnassa, jolloin siinä voidaan murskata jätevoimalan rakennustöissä louhitut massat. Murskaustoiminnan ympäristölupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.

8 4/71 Kuva 1-1. Jätevoimalan suunniteltu sijainti (vihreä ympyrä). 1.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Jätevoimala liittyy Vantaan Energian energiantuotantokapasiteetin ylläpidon ja kasvattamisen (kohta 1.1) lisäksi pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämiseen. YTV päätti vuonna 2006 muuttaa jätteenkäsittelystrategiaansa siten, että mekaanisbiologisesta käsittelystä luovutaan ja sen sijaan ne aiemmin kaatopaikalle viedyt polttokelpoiset jätteet, joita ei voida kierrättää ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, hyödynnetään arinatekniikalla varustetussa polttolaitoksessa. Jätteen energiahyödyntäminen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä pienentämällä kaatopaikoilla syntyviä metaanipäästöjä ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita. Lisäksi kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvat vaikutukset, kuten hajuhaitat ja lokit, vähenevät. Jätelainsäädännön mukaisen jätehierarkian mukaan ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntyä, toiseksi hyödyntää jäte materiaalina ja kolmanneksi hyödyntää jäte energiana. Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan jätteen energiahyödyntämistä lisätään vuoteen 2016 mennessä, mutta samalla

9 5/71 huolehditaan, että polttoon ei merkittävissä määrin ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä (Ympäristöministeriö 2008). YTV käynnisti jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) alkuvuodesta YVA-menettelyssä arvioitiin jätevoimalalle neljää vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, joista yksi oli tässä hakemuksessa esitetty Vantaan Energian tontti Långmossebergenissä. YVA-menettelyn lopputuloksena kaikki sijoituspaikat todettiin toteuttamiskelpoisiksi. YVA-menettely päättyi helmikuussa 2008, kun yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVAselostuksesta. Lausunnossa todettiin, että mikäli hankkeen suunnittelua jatketaan Långmossebergenin tontille, alueella tulee tehdä kattavat selvitykset nykyisestä vedenhankinnasta sekä maaperässä ja kallioperässä esiintyvän pohjaveden laadusta ja virtaussuunnista sekä rakentamisen ja käytön vaikutuksista erityisesti vedenhankintaan. Lisäksi ympäristövaikutusten seurantaohjelmaan on lausunnon mukaan sisällytettävä pohjaveden seuranta. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto on esitetty tämän hakemuksen liitteinä. YTV käynnisti keväällä 2007 jätevoimalan hankintamenettelyn ja valitsi joulukuussa 2008 Vantaan Energian jätevoimalan toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. 1.4 Hankkeen aikataulu ja suunnittelutilanne Vantaan Energian jätevoimalan esisuunnittelu valmistui loppuvuonna Varsinainen toteutussuunnittelu aloitetaan vuoden 2009 aikana. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2011, jolloin laitoksen käyttöönotto ajoittuu vuoteen Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset Rakennuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen rakennuslupa haetaan kaikille uudisrakennuksille. Lupa haetaan Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan rakennuslupajaostosta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun asemakaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista Lentoestelupa Ilmailulaki (1242/2005, 159 ) edellyttää, että rakennelmat tai laitteet eivät saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Näiden asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, jos este ulottuu yli 30 metriä maanpinnasta. Lentoesteen asettajan tulee pyytää lupa esteen asettamiseen Ilmailuhallinnolta (viranomainen). Rakennuslupahakemukseen on liitettävä asianomaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan lausunto. Palvelujen tarjoaja on tavallisesti ilmailulaitos (Finavia).

10 6/ Päästölupa Jätteenpoltto ei kuulu päästökauppalain (683/2004 ja muutos 108/2007) soveltamisalaan. Kaasuturbiini sen sijaan todennäköisesti tulee kuulumaan päästökauppalain soveltamisalaan ja on siten päästölupavelvollinen. Päästölupa haetaan Energiamarkkinavirastosta. Luvassa esitetään laitoksen hiilidioksidipäästöjen tarkkailumenetelmät sekä määritystapa Muut luvat ja sopimukset Muut luvat, joilla on liittymäkohtia ympäristöasioihin, ovat pääosin teknisiä lupia, joiden pääasiallinen tarkoitus on työturvallisuuden varmistaminen ja aineellisten vahinkojen estäminen sekä terveyden ja ympäristön suojelu muun lainsäädännön ohella. Tällaisia ovat muun muassa jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva lupa, palavia nesteitä koskevat luvat sekä kemikaalilain mukaiset luvat. Jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva sopimus Jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriin on sovittava kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa (Viikinmäen jätevedenpuhdistamo), joka voi asettaa viemäriverkkoon johdettavan veden laatua ja määrää koskevia ehtoja. Kaukolämpöjohtojen edellyttämät luvat Kaukolämpöjohdon asentaminen maaperään vaatii maa-alueen omistajan luvan. Muut luvat Kemikaalilaki koskee kaikkia vaarallisia kemikaaleja. Teollisuuskemikaaliasetuksen (Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käytöstä ja varastoinnista 59/1999, muutos 240/2000 ja 484/2000) mukaiset kemikaalien laajamittaista käyttöä ja varastointia koskevat lupahakemukset tehdään Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehtävä ilmoitus kaupungin palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. Painelaitteiden suunnittelua, valmistusta, asennuksia, korjauksia ja tarkastusta säätelee painelaitelaki (869/1999). Painelaitteita ovat esimerkiksi höyrykattilat, lämminvesikattilat, lämmönvaihtimet, prosessiputkistot ja painesäiliöt. Merkittävissä kattilalaitoksissa on tehtävä vaaran arviointi toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. Painelaitteiden turvallisuutta ja määräysten noudattamista valvoo TUKES, joka pitää myös painelaiterekisteriä.

11 7/71 2 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS 2.1 Laitoksen toimintaperiaate Jätevoimala koostuu jätteen vastaanotto- ja käsittelylaitteista, kahdesta jätettä polttavasta arinakattilasta ja savukaasujen puhdistuslaitteistoista, maakaasua polttavasta kaasuturbiinista, lämmöntalteenottokattilasta sekä höyryturbiinista. Jätteenpolttotekniikkana on arinapoltto, joka on teknisesti varmin jätteenpolttotekniikka ja josta on paljon käyttökokemusta. Nykyaikainen arinakattila sallii vaihtelut polttoaineen laadussa, mikä mahdollistaa laitoksen tasaisen toiminnan silloinkin, kun polttoaineena käytetään lämpöarvoltaan vaihtelevaa jätettä. Kattilalaitoksessa on kaksi identtistä jätteenpolttolinjaa, joilla on samat toiminta-arvot ja kapasiteetti. Polttolinjat toimivat itsenäisesti toisistaan riippumatta ja linjoja voidaan ajaa tarvittaessa vain yksi kerrallaan esimerkiksi huoltotöiden aikana. Kummallakin polttolinjalla on omat erilliset laitteistonsa lähtien jätteen syötöstä ja kattilasta savukaasujen puhdistukseen saakka. Ainoastaan jätteen vastaanotto ja jätebunkkeri ovat yhteisiä molemmille polttolinjoille. Jätteenpolttolinjat on suunniteltu toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivää viikossa. Oheisessa kuvassa (Kuva 2-1) on esitetty jätevoimalan toimintaperiaate. Tarkempi kaaviokuva on esitetty hakemuksen liitteenä. Kuva 2-1. Jätevoimalan toimintaperiaate. Jäte kuljetetaan laitokselle kuorma-autoilla. Saapuva jätekuorma tunnistetaan, punnitaan ja puretaan bunkkeriin. Bunkkerista jäte syötetään kahmareilla jätteenpolttokattiloihin.

12 8/71 Jätteen palaessa kattiloiden seinäputkistoissa virtaava vesi höyrystyy. Höyry tulistetaan kattilan tulistinpaketeissa (putkista koottu lämmönvaihdinpaketti). Sähköntuotannon maksimoimiseksi jätekattiloiden tuorehöyryn tulistusta lisätään, eli lämpötilaa nostetaan erillisessä lämmöntalteenottokattilassa kaasuturbiinin savukaasujen lämpöenergian avulla. Kaasuturbiinin tehtävänä on tuottaa riittävästi lämpöä (kuumat savukaasut) lämmöntalteenottokattilan tarpeisiin, sekä tuottaa sähköä Vantaan Energian sähköverkkoon. Lämmöntalteenottokattila tuottaa lisäksi matalapainehöyryä ja kaukolämpöä. Lämmöntalteenottokattilalta tuorehöyry ohjataan höyryturbiinille, joka tuottaa sähköä. Turbiinilta höyry johdetaan kaukolämmön lämmönvaihtimille, joissa höyry lauhtuu ja luovuttaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Lauhde pumpataan syöttövesisäiliöistä esilämmittimien kautta takaisin jätteenpolttokattiloihin. Kattilasta ja savukaasuista poistetaan kuona ja tuhkat, jotka YTV kuljettaa pois laitokselta jatkokäsittelyä ja loppusijoitusta varten. Poltettavan jätteen määrä pysyy kohtuullisen tasaisena vuoden ympäri. Kaukolämmön tarve kuitenkin vähenee huomattavasti kesäkuukausina. Tämän vuoksi laitos on varustettu apulauhduttimella, jolla ylimääräinen lämpö jäähdytetään, jotta jätteenpolttokapasiteetti pysyy ennallaan myös kesäkuukausina. Kaukolämpöverkon kiertohäiriöiden yhteydessä apulauhduttimella taataan laitoksen hallittu ja turvallinen alasajo. Apulauhdutinta käytetään jätevoimalan ensimmäisinä vuosina noin seitsemän viikon ajan vuosittain. Lauhdutettava lämpömäärä on noin 13 GWh. Kaukolämmön kulutuksen kasvaessa apulauhduttimen tarve vähenee siten, että vuonna 2020 lauhdutettava lämpömäärä on arviolta 8 GWh ja vuonna 2035 noin 2 GWh. Jätteenpolton jatkuvuus on varmistettu eri häiriötilanteissa. Mikäli höyryturbiinin toimintaan tulee häiriö, höyry voidaan johtaa turbiinin ohitse, joten kaukolämmöntuotanto ei katkea mahdollisen turbiinin toimintahäiriön vuoksi ja jätteenpoltto jatkuu normaaliin tapaan laitoksen toiminnan keskeytymättä. Höyryturbiini on myös mitoitettu toimimaan normaalitilannetta pienemmällä tulistetun höyryn määrällä, joten kaasuturbiinin ja/tai lämmöntalteenottokattilan mahdollinen toimintahäiriö ei keskeytä jätteenpolttoa. Sähköverkon häiriötilanteissa jätevoimalan käyttöä voidaan jatkaa omien varavoima tuotantolaitteiden avulla. Jätevoimala tuottaa sähköä Vantaan Energian 110 kv verkkoon ja kaukolämpöä Vantaan Energian kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii tasaisesti ympäri vuoden kaukolämmön peruskuorman tuottajana siten, että vuosittainen huoltoseisokki on kesällä, kun kaukolämpökuorma on alhaisin ja syntyvän jätteen määrä pienimmillään. Laitoksen vuosittainen toiminta-aika on yli tuntia. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-1) on esitetty jätevoimalan teho, -tuotanto- ja olttoainetiedot.

13 Taulukko 2-1. Jätevoimalan tuotanto- ja tehotiedot. Vantaan Energia 9/71 Selite Polttoaineteho Vuotuinen polttoainekulutus Pääpolttoaine Vara/tukipolttoaine Sähköteho (brutto) Kaukolämpöteho Kokonaishyötysuhde (sisältää apulauhduttimen käytön) Vuotuinen käyttöaika keskimäärin Vuotuinen huipunkäyttöaika keskimäärin Vuotuinen lämmön tuotanto keskimäärin Vuotuinen sähkön tuotanto keskimäärin Lukuarvo ja yksikkö Jätteenpolttokattilat Kaasuturbiini 2*58 MW pa 77 MW pa Jätettä t/1040 GWh Tukipolttoaineena lisäpolttimissa maakaasua: m 3 /3,2 GWh Yhteensä 193 MW pa Höyryturbiini 41 MW e Kaasuturbiini 26 MW e Jätteenpolttokattilat 93 MW th Lämmöntalteenottokattila: 7 MW th 82 % h h 740 GWh 525 GWh Maakaasua m 3 /604 GWh Varapolttoaineena kevyt polttoöljy (0-3000m 3 ) Jätevoimalassa noudatetaan jätteenpolttoasetuksen (362/2003) asettamia vaatimuksia poltto-olosuhteille: Jäte poltetaan mahdollisimman täydellisesti (kuonan ja pohjatuhkan sisältämän orgaanisen hiilen osuus alle kolme prosenttia tai niiden hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta). Polttolämpötila on 850 ºC vähintään kahden sekunnin ajan. Tämä varmistetaan automaattisesti toimivilla lisäpolttimilla, joiden tehtävänä on pitää lämpötila jälkipolttovyöhykkeellä 850 C yläpuolella. Jätevoimalassa on automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen silloin, jos lämpötila ei ole riittävän korkea (850 C) tai, jos jokin päästöraja-arvoista ylittyy häiriötilanteen vuoksi. (ks. kohta Poltettavan jätteen käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan) 2.2 Laitosrakennukset ja alueiden käyttö Jätevoimala muodostaa rakennuskokonaisuuden, johon kuuluvat seuraavat rakennukset: Polttoaineen vastaanottohalli Bunkkeri ja bunkkerin rakennus Kattilarakennus Savukaasun käsittelyjärjestelmän rakennus Kaasuturbiinirakennus Höyryturbiinirakennus Lämmöntalteenottokattilan rakennus Valvontatila Toimistot, sosiaalitilat, auditorio Huoltorakennukset ja varastot

14 Punnitusaseman rakennus. Jätevoimalan asemapiirros on esitetty hakemuksen liitteenä. Vantaan Energia 10/ Polttoaineet, niiden hankinta, käsittely, varastointi, ja syöttö palotilaan Jätepolttoaine Laitoksen pääasiallinen polttoaine on syntypaikkalajiteltu sekajäte. Pääosa jätteestä, noin tonnia, on YTV-alueelta kerättyä pääosin syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Loput tonnia jätettä toimittaa Länsi-Uudellamaalla toimiva jäteyhtiö Roskn Roll Oy Ab. Jätevoimalassa poltettava sekajäte on pääosin kotitalouksien, teollisuuden ja palvelualojen sekajätettä, jonka suurimmasta osasta on syntypaikalla eroteltu biojäte, lasi, metallit, keräyskartonki, keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä ongelmajätteet. YTV alueelta kerätyn syntypaikkalajitellun sekajätteen tyypillinen koostumus vuosina tehdyn kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimuksen (YTV 2004) mukaan on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 2-2). Ongelmajätteet 0,2 % Vaikeasti hyödynnettävä 2 % Muu palava jäte 31% Biojätteet 38 % Sähkö- ja elektroniikkaromu 1% Metallit 4 % Lasi 4 % Keräyspahvi ja -kartonki 12 % Keräyspaperi 8 % Kuva 2-2. YTV-alueelta kerätyn sekajätteen koostumus. Sekajätetutkimuksen mukaan sekajätteessä oli biojätettä noin 38 painoprosenttia. Paperia, kartonkia ja pahvia oli noin 20 painoprosenttia eli 34 kg asukasta kohden. Muovin osuus kotitalouksien sekajätteestä oli 13 painoprosenttia eli 22 kg asukasta kohden vuodessa. Muovijäte oli pääasiassa pakkauksia (arviolta 90 %). Kuvassa oleva muu palava jäte (31 %) koostuu mm. seuraavista jakeista: muovit, vaipat, vaatteet ja puu. Sekajätteen alempi lämpöarvo vaihtelee keskimäärin välillä 8 15 MJ/kg ja keskimääräinen lämpöarvo on noin 11 MJ/kg. Alempi lämpöarvo kertoo kuinka paljon

15 11/71 käytettävästä polttoaineesta saadaan poltettaessa energiaa, kun savukaasuissa olevaa vettä ei lauhduteta eli höyrystyneen veden energiaa ei kerätä talteen. Sekajätteen tyypillinen kosteuspitoisuus on noin 30 % (massasta), tuhkapitoisuus 25 % kuivaaineesta, rikkipitoisuus 0,25 % (massasta) ja klooripitoisuus 1 % (massasta). YTV:n alueen jätemäärien kehitysarvio ja tutkimustietoa jätteen koostumuksesta on esitetty tarkemmin YTV:n jätevoimalan YVA-selostuksessa, joka on tämän hakemuksen liitteenä. Palvelualojen, eli toimistojen, sairaaloiden, koulujen, ravintoloiden ja hotellien sekä päivittäistavarakauppojen jätteen laatua tutkittiin vuonna Kauppojen, ravintoloiden ja hotellien sekä koulujen sekajätteen painosta vähän yli puolet oli biojätteeksi kelpaavaa materiaalia ja toimistojen jätteestä vastaava osuus oli 40 %. Sairaaloiden sekajätteestä vain pieni osa oli elintarvikejätettä. Muovin osuus sekajätteestä oli hieman yli kymmenen prosenttia (YTV 2005a). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-2) on esitetty jätevoimalassa poltettavan jätteen arvioitu jakauma jäteluokittain. Syntypaikkalajitellun sekajätteen lisäksi jätevoimalassa poltetaan pieniä määriä erikseen kerättyjä ongelmajätteitä, joita ovat sairaaloiden erityisjäte, painekyllästetty puujäte ja eräät öljyiset jätteet, kuten laitoksen kunnossapidon yhteydessä syntyvä jäte. Näiden ongelmajätteeksi luokiteltujen jätteiden vuotuinen määrä on yhteensä enintään tonnia. Taulukossa esiintyvät muut jätekoodit, jotka ovat jäteluettelon (asetus 1129/2001) mukaan ongelmajätteitä, ovat muiden jätteiden joukossa vähäisin määrin esiintyviä jakeita.

16 12/71 Taulukko 2-2. Jätevoimalassa poltettavat jätteet. Jätejae Jätekoodi (Ympäristöministeriön asetus 1129/2001) Jakeen enimmäismäärä (t/a) Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet. Pääluokkaan kuuluvien yksilöityjen jätelajien osalta tarkoitetaan sekajätteen joukossa olevia jakeita. Puujäte Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvät jätteet, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, painekyllästetty puu , josta erikseen kerättävää painekyllästettyä puuta ( ja ) enintään tonnia Sairaalajätteet Ihmisten ja eläinten terveyden hoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet. Sisältää mm. tartuntavaarallisia biologisia jätteitä sekä viiltäviä ja pistäviä jätteitä josta erikseen kerättävää erityisjätettä ( ja ) enintään tonnia Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet Muut teollisuusjätteet Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet, öljynjalostuksessa, maakaasun puhdistuksessa ja hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet, orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet, pinnoitteiden, liimojen, tiivistysmassojen sekä painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet, valokuvateollisuuden jätteet, metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet, öljyjätteet ja polttonestejätteet, orgaanisten liuottimien, jäähdytysaineiden ja ponnekaasujen jätteet, pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet , (pois lukien vaarallisia aineita sisältävät maatalouskemikaalien jätteet: ) (pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet: , , , , , ) , , , , , , , , , , (pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet: , , , , , , , , , , , , , , , , ) Jätteenkäsittelyssä syntyvät jätteet Jätteenkäsittelyssä syntyvät jätteet ovat esim. biojätteen

17 13/71 Jätejae käsittelyssä syntyvät rejektit, jätevesien käsittelyssä syntyvät jätteet (joita ei ole mainittu muualla luettelossa, pois lukien lietteet) sekä rakennusjätteen käsittelylaitosten ja muiden vastaavien laitosten rejektit. Jäteöljyt Jäteöljyillä tarkoitetaan tässä jätteenpolttoasetuksen 1 :n kolmannen momentin mukaisia jätteitä, jotka ympäristöministeriön asetuksessa 1129/2001 esitetyssä jäteluettelossa on luokiteltu ongelmajätteeksi, mutta joiden polttamisesta ei synny suurempia epäpuhtauksia kuin tavanomaisten polttoöljyjen poltosta. Tällaisia ovat esimerkiksi laitoksen huoltotöissä syntyvät öljyiset jätteet (jäteluokka 13 Öljyjätteet ja polttonesteet). Jätekoodi (Ympäristöministeriön asetus 1129/2001) (pois lukien lietteet: , , , ) esim Jakeen enimmäismäärä (t/a) 5 00 Sivutuoteasetuksen luokan 1-3 jätteet luokittelematon Sivutuoteasetuksen luokan 1-3 jätteet, jotka saa käsitellä hyväksytyssä polttolaitoksessa ja jotka eivät sovellu kompostointiin samoin ehdoin kuin kotitalouksien ruokajätteet ja muut biojätteet. Luokan 1 jätteitä ovat mm. kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte, luokan 2 jätteitä mm. muut itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet kuin luokkaan 1 kuuluvat ja luokan 3 jätteitä ovat mm. entiset eläinperäiset elintarvikkeet (peräisin esim. tukku- ja vähittäiskaupasta ja elintarviketeollisuudesta), kuten liha ja lihatuotteet sekä kala ja kalatuotteet, joita ei ole enää tarkoitettu ihmisravinnoksi valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien vuoksi ja jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille. Erikoisjäte-erät Erikoisjäte-erät ovat esim. viranomaisen määräyksellä taikka tuotteen/jätteen haltijan pyynnöstä polttamalla hävitettäväksi toimitettavat tuote- tai jäte-erät, jotka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa puolesta soveltuvat hävittäväksi yhdyskuntajätteen polttolaitoksessa. Esimerkkejä jäte-eristä ovat mm. tullin hävitettäväksi määräävät tuoteväärennökset tai kauppojen hävitettävät tuotteet. YHTEENSÄ ENINTÄÄN Suurin osa jätteistä sisältyy aiemmin mainittuihin jäteluokkiin tonnia vuodessa Poltettavan jätteen käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan Vastaanotto, käsittely ja laaduntarkastus Jätteet tuodaan laitokselle kuorma-autoissa. Suurin osa jätteistä tuodaan pakkaavilla jäteautoilla. Pieni osa jätteistä, esimerkiksi osa kauempaa Rosk n Rollin alueelta tulevista jätteistä, tuodaan laitokselle siirtokuormattuna perävaunullisilla rekka-autoilla. Jätteenkuljetusautot ovat enintään 18 metriä pitkiä, mikä on suurin sallittu pituus standardiajoneuvolle EU:ssa. Saapuessaan autot tunnistetaan portilla, minkä jälkeen ne punnitaan automaattivaa alla. Punnitut autot ohjataan vastaanottohalliin idänpuoleisista ovista. Ulosajo tapahtuu lännenpuoleisista ovista. Vastaanottohallissa laitoksen henkilökunta ohjeistaa kuljettajaa

18 14/71 purkamaan jätelastin oikeaan vastaanottokuiluun, joita on vähintään 8 kappaletta. Vastaanottohallin mitat ovat noin 36 m x 60 m x 20 m. Jäte siirretään vastaanottokuilujen kautta välivarastona toimivaan jätebunkkeriin, jonka syvyys on noin 15 metriä maanpintatason alapuolelle ja mitat 54,5 m x 22 m x 22 m. Bunkkerin toisessa päässä on murskain isokokoiselle jätteelle, mm. huonekaluille, patjoille ja puujätteille. Kahmari nostaa isot kappaleet murskaimelle, joka syöttää murskatun jätteen suoraan bunkkeriin. Murskauksessa syntyvä pöly ohjataan polttoon. Vastaanottohalliin sijoitetaan myös paalin repijä niille jätteille, jotka tulevat jätevoimalalle paalattuina. Bunkkerissa jäte sekoitetaan ja nostetaan kasoihin jätenosturilla. Jätteen huolellinen sekoittaminen mahdollisimman tasalaatuiseksi takaa kattilan tehokkaan toiminnan. Ensimmäinen jätteen laaduntarkastus tehdään silmämääräisesti jätteen saapuessa, mikäli se on mahdollista kuorma-auton rakenteen kannalta. Poltettavaksi kelpaamaton jäte poistetaan ennen sen syöttämistä jätebunkkeriin. Seuraava laaduntarkastus on bunkkerissa, jossa polttoon kelpaamattomat osat poistetaan nosturilla ja siirretään hylkysäiliöön. Pienet määrät sairaalajätteitä, joita laitoksella voidaan polttaa, puretaan suljetuista konteista suoraan omalle vastaanottolinjalleen, josta ne johdetaan omalla kuljettimella suoraan polttoon. Vastaanottohallin lattia pidetään sulana ja kuivana kierrättämällä kaukolämpöverkon paluuvettä lattian alla olevissa putkissa. Lattiat pidetään puhtaina ajettavan siivousvaunun avulla. Vastaanottohalli on ilmastoitu tila, josta imettävä poistoilma (ja sen sisältämä murskauspöly) ohjataan polttoon. Vastaanottohallin ovet avataan ja suljetaan ainoastaan saapuvaa ja poistuvaa liikennettä varten. Muutoin halli pidetään tiukasti suljettuna ja pienessä alipaineessa, jolloin mahdollisimman vähän melua, hajua ja ajoneuvojen pakokaasuja leviää laitoksen ympäristöön. Hajuhaittojen minimoimiseksi vastaanottokuilujen lastausluukut avataan ainoastaan silloin, kun jätettä puretaan kuorma-autosta kuiluun. Jätteen varastointi Poltettavaa jätettä välivarastoidaan sisätiloissa sijaitsevassa umpinaisessa jätebunkkerissa. Jätteitä ei varastoida missään tilanteessa ulkotiloissa. Bunkkerin varastointikapasiteetti on noin 7 päivää laitoksen ajaessa täydellä teholla. Jätemääränä varastointikapasiteetti on noin kuutiota mikä vastaa noin tonnia jätettä. Varastointikapasiteetti on riittävä takaamaan laitoksen normaalin toiminnan pitkien viikonloppujen ja juhlapyhien aikana, jolloin jätettä ei toimiteta. Jätebunkkeri myös mahdollistaa laitoksen normaalin toiminnan tilanteessa, jossa jätettä toimitetaan hetkellisesti enemmän kuin laitoksella pystytään polttamaan tai lyhytkestoisten yllättävien toimintaseisokkien aikana. Tällöin polttamatta jäävä jäte varastoidaan bunkkeriin odottamaan polttamista. Laitokselle ei toimiteta jätettä pitkien toimintaseisokkien (esim. vuosihuollot) aikana. Kesän huoltoseisokin aikana kaikki jätteet toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle.

19 15/71 Talvikuukausien aikana Ämmässuolta voidaan tarvittaessa tuoda kesän aikana läjitettyä sekajätettä tai YTV:n paalaamaa energiajätettä poltettavaksi, jos laitokselle toimitettavan jätteen määrä jää alle laitoksen maksimikapasiteetin. Bunkkeri pidetään kokonaan suljettuna, jotta jätteestä aiheutuvat pöly ja haju eivät vapaudu ympäröivään rakennukseen. Bunkkerista imetään ilmaa kattilaan palamisilmaksi, jolloin jätteen hajukaasut poltetaan turvallisesti. Kattiloiden ollessa pois käytöstä esimerkiksi huoltotöiden aikana bunkkeri pidetään edelleen alipaineessa ja sen poistoilma johdetaan aktiivihiilisuodattimen läpi ulkoilmaan. Bunkkeri varustetaan erityisillä palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmillä, jotta henkilökunta havaitsee mahdolliset palot aikaisessa vaiheessa ja pystyy sammuttamaan ne nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat infrapunakamerat ja vesitykit. Laitokselle toimitettua sairaalajätettä ei varastoida, vaan jäte syötetään suoraan kattiloihin poltettavaksi. Jätteen syöttäminen palotilaan Kahmarit nostavat jätteen bunkkerin kasasta ja pudottavat sen syöttösiiloon. Syöttösiilot ovat lujatekoisia ja niissä on vaihdettavat kulutuspinnat. Syöttösiilot ohjaavat jätteen syöttökanavaan, jonka tehtävänä on estää ylimääräisen ilman virtaus palotilaan polttoaineen syöttöjärjestelmän kautta. Syöttökanava muotoillaan siten, että polttoaine ei voi kasautua ja tukkia kanavaa. Syöttökanavissa on hydrauliset sulkupellit, joiden avulla kanava suljetaan kattiloiden ylösajon ja sammutuksen aikana, jotta tuli ei leviä tulipesästä syöttösiiloon. Lisäksi kanavaan asennetaan jäähdytysjärjestelmä, joka estää kanavan vahingoittumisen lämpösäteilyn seurauksena ylösajon ja sammutuksen yhteydessä tai mikäli jäte syttyy tuleen kanavassa. Hydrauliset syöttimet kanavan loppupäässä syöttävät polttoaineen tulipesään. Syöttimien hydraulinen voimansiirto mahdollistaa nopeuden säädön, joten polttoainevirtaa tulipesään voidaan kontrolloida. Polttoainevirran säätö tapahtuu kattilan säätöjärjestelmän kautta. Se säätää polttoaineen virtaa höyryn tarpeen ja polttoaineen laadun perusteella. Säätöjärjestelmä estää jätteen syötön palotilaan käynnistys- ja häiriötilanteissa jätteenpolttoasetuksen (362/2003, 10 ) mukaisesti: käynnistyksen aikana jätteen syöttö aloitetaan vasta kun savukaasun lämpötila on saavuttanut 850 C. Polton aikana säätöjärjestelmä estää jätteen syötön palotilaan, jos lämpötila laskee alle 850 C tai, jos jätteenpolttoasetuksen mukaiset jatkuvat mittaukset osoittavat jonkin päästöraja-arvon ylittyvän. Keskitetty hydraulikoneikko tuottaa tarvittavan hydraulisen paineen polttoaineen syöttöjärjestelmälle (sulkupellit ja hydrauliset syöttimet), arinoille sekä tarvittaessa kuonanpoistojärjestelmälle. Hydraulikoneikon varajärjestelmä käynnistyy häiriötilanteissa automaattisesti.

20 16/ Maakaasu Jätevoimalan kaasuturbiinin pääasiallinen polttoaine on maakaasu. Maakaasua käytetään myös jätekattiloiden käynnistys- ja tukipolttoaineena. Voimalan tontin itäreunalle tulee Gasum Oy:n paineenalennusasema, josta maakaasua johdetaan jätevoimalan käyttöön. Maakaasuputki kulkee laitosalueella osin maan päällä. Maakaasua ei varastoida laitosalueella Kevyt polttoöljy Kaasuturbiinin varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota käytetään vain jos maakaasun toimituksessa on häiriöitä. Öljy kuljetetaan laitokselle säiliöautoilla. Öljyrekan kulkureitti laitosalueella asfaltoidaan ja viemäröidään kokonaisuudessaan. Öljyn purkupaikka varustetaan öljyvuotojen varalta asfaltin alle asennettavalla tiiviillä suojamuovilla. Maanpinnan kallistukset öljyn purkupaikalla tehdään siten, että sadevedet tältä alueelta valuvat hiekanerotuskaivoon. Sieltä sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon ja tarkastuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Voimalan tontille tulee kaksi kuution kevyen polttoöljyn varastosäiliötä, jotka riittävät kaasuturbiinin noin kahden viikon mittaiseen käyttöön. Säiliöt sijoitetaan tontin vastakkaiseen kulmaan suhteessa jätevoimalaan turvaetäisyyksien kasvattamiseksi. Öljyputkisto asennetaan maan alle, jotta tontilla tapahtuva liikennöinti ei aiheuta vahinkoja tai vaaratilanteita. Säiliöihin tulee pinnankorkeutta mittaavat laitteet sekä ylitäytön esto. Öljysäiliöt varustetaan suoja-altailla, joiden tilavuus on 10 % suurempi kuin itse säiliön tilavuus. Öljysäiliöiden täyttöputket venttiileineen sijoitetaan suoja-altaan sisäpuolelle siten, että liitos öljyrekan täyttöletkuun tapahtuu suoja-altaan sisäpuolella. Suojaaltaassa on kallistus ja venttiili, jonka kautta suoja-altaaseen kertyvä sadevesi johdetaan ajoittain öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Öljysäiliöstä voimalarakennukseen johtavat öljyputket sijoitetaan esimerkiksi tiiviiseen, betoniseen kanaaliin, jossa on kallistus. Putkiston vuototapauksissa öljy valuu monttuun. Sekä öljysäiliöiden suojaallas että em. valumamonttu varustetaan pintahälyttimin. Öljynerotuskaivoon tai valumamonttuun mahdollisesti kerääntynyt öljy imetään imuautolla ja kuljetetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. 2.4 Kemikaalien käyttö ja varastointi Kemikaaleja käytetään pääasiassa savukaasujen puhdistukseen, vesi-höyrykierron ph:n säätöön ja hapenpoistoon sekä prosessiveden valmistukseen vesijohtovedestä. Kemikaalit tuodaan laitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan ja ne varastoidaan tarkoitukseen suunnitelluissa varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan kemikaalivarastossa. Varastointitilojen alusta pohjustetaan niin, ettei kemikaaleja pääse maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan määrävälein. Henkilökunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Jätevoimalassa käytettävät kemikaalit on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-3).

21 17/71 Taulukko 2-3. Jätevoimalassa käytettävät kemikaalit, arviot varastoitavista määristä ja vuotuisista käyttömääristä. Kemikaali Käyttötarkoitus Luokitus Suurin kerralla varastoitava määrä Kalsiumoksidi CaO, kalsiumhydroksidi Ca(OH) 2 tai natriumbikarbonaatti NaHCO 3 Aktiivihiili Ammoniakkivesi, pitoisuus >25 % Hydratsiini tai vastaava hapenpoistokemikaali Ammoniakki Trinatriumfosfaatti tai vastaava haihtumaton kattilavesikemikaali Natriumhydroksidi NaOH Rikkihappo H 2 SO 4 tai muu vastaava happo Polttoainelinjojen puhdistuksessa käytetään laiha kloridiliuosta (alle 5%) Hydrauli- ja voiteluöljyt Kevyt polttoöljy (Varapolttoaine kaasuturbiinille) Savukaasujen puhdistus, rikinpoisto Savukaasujen puhdistus Savukaasujen puhdistus Syöttöveden hapenpoisto Syöttöveden, höyryn ja lauhteen ph:n säätö Kattilaveden ph:n säätö sekä kattilaveden jäännöskovuuden sitominen vaarattomaan muotoon Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Polttolinjojen puhdistus Laakereiden voitelu ja jäähdytys CaO: Xi, R36/37/38 CaOH 2 : Xi, R41 NaHCO 3 : Xi, R x 200 m 3 sitoo happea, aiheuttaa vaaran suljetussa tilassa Vuotuinen käyttö CaO t/a Ca(OH) t/a 70 m t/a C, R34 60 m t/a Hydratsiini T, N, R45, R10, R23/24/25, R34, R43, R 50/53 1 t 1 t/a C, N, R34, R50 1 t 500 kg/a C, R34 1 t 500 kg/a C, R35 10 m 3 H 2 SO 4 :HC, R35 5 m 3 (50 % NaOH) (93 % H2SO 4 ) 6 t/a (50 % NaOH) 4 t/a (93 % H2SO 4 ) < 5% 200 kg 2 t/a Esim. turbiiniöljyn koostumus: -voiteluöljy (maaöljy) vetykäsitelty neutraali öljypohjainen, n. 95 % - tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet nafteeniset, n. 5 % - N-1-naftyylianiliini, <0,2 %, Xn, N; R43, R48/20/21/22, R50/53 pieniä määriä 5 t/a Xn, R40 2 x m 3 Hetkellinen max kulutus: 2 x 64,5 kg/h Maakaasu F+, R GWh/a Kalibrointikaasuja/ kg < 500 kg/a Kalibrointikaasu/-neste nesteitä mittalaitteisiin Palonsammutuskaasut, inergen, argon tai vastaavat Turbiinihuoneessa CO 2 Palonsammutus - - -

22 18/71 Ammoniakkivettä varastoidaan teräksisessä suoja-altaalla varustetussa säiliössä jätevoimalan yhteydessä. Savukaasujen rikinpoistoon käytettäviä kemikaaleja ja aktiivihiiltä varastoidaan siiloissa savukaasujen käsittelylaitteistojen tiloissa. Muita savukaasujen käsittelyssä sekä jätepolttoainelinjojen puhdistuksessa ja desinfioinnissa käytettäviä kemikaaleja varastoidaan myyntipakkauksissaan sisätiloissa. 2.5 Syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden määrä, laatu ja käsittely Polttoaineen palaessa sen palamattomista ainesosista syntyy tuhkaa. Raskaampi osa eli kattilan pohjalle erottuva pohjatuhka (kuona) kerätään arinan alla oleviin siiloihin (Kuva 2-1. Jätevoimalan toimintaperiaate.). Siiloista tuhkat kuljetetaan jatkokäsittelyyn kuonan kuljettimien avulla. Loppuun palanut kuona putoaa kuonan keräimelle arinan loppupäässä. Keräin siirtää kuonan kuljettimille tai suoraan kuonabunkkeriin. Kattilan leveydestä riippuen keräimiä on joko yksi tai kaksi. Kuonan keräin on täytetty vedellä, jotta sitä kautta ei pääsisi ilmaa arinalle. Samalla vesi myös jäähdyttää kuonaa, joka tulee arinalta noin 600 C lämpötilassa, jotta kuonan kuljetus- ja varastointilaitteet eivät vahingoittuisi korkean lämpötilan seurauksena. Kuonasta erotetaan metallit ennen niiden lastausta kuorma-autoon. Ennen savukaasujen puhdistusta eroteltava kattilatuhka, sähkösuotimelta kerättävä lentotuhka (suodintuhka) ja letkusuodattimilta erikseen kerättävä savukaasujen puhdistuskemikaaleja sisältä jäte siirretään pneumaattisella kuljettimella varastosiiloihin. Kattilatuhkalle ja lentotuhkalle on oma siilonsa ja letkusuotimilta kerättävälle jätteelle omansa. Kuljetuslaitteiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota kulumisen estämiseen muun muassa paksujen seinärakenteiden ja pinnoitteiden avulla, jotta rakenteet säilyisivät ehjinä eikä tuhkaa pääsisi kulkeutumaan ympäristöön. Siilojen päällä on pölynpoistojärjestelmä, jonka kautta ilma ohjataan ennen kuin se virtaa ulkoilmaan. Siiloissa on automaattinen lämpötilan seuranta ja niihin voidaan tarvittaessa syöttää palamatonta kaasua estämään syttymistä. Siiloihin asennetaan myös mittausjärjestelmä, jonka avulla tiedetään siiloissa olevan tuhkan paino. Veden tiivistymisen estämiseksi siilojen ilma pidetään mahdollisimman kuivana eristämällä siilot ja asentamalla niihin lämmitys ja kuivan ilman syöttö. Vastaavat toimenpiteen tehdään myös pneumaattisille kuljettimille ja tiettyihin osiin siirtoputkia. Pölyn ja tuhkan seos puretaan siiloista kuorma-autoille, jotka kuljettavat seoksen jatkokäsittelyä ja hävittämistä varten. Pohjatuhkaa ja kattilatuhkaa voidaan myös suoraan käyttää maantäyttöaineksena. Siinä tapauksessa tuhka kostutetaan ja kuljetetaan tiiviisti suljetuissa konteissa, jotta estetään pölyn leviäminen ympäristöön. YTV on vastuussa sen tuhkan käsittelystä, joka on kerätty ennen kemikaalien lisäämistä savukaasuihin (lukuun ottamatta typen oksidien hallintaan käytetyn SNCR-järjestelmän kemikaaleja). YTV kuljettaa arinan kuonan, kattilatuhkan ja sähkösuotimelta kerätyn suodatintuhkan loppusijoitettavaksi Ämmässuon kaatopaikalle. Letkusuodattimelta kerätty savukaasujen puhdistusjäte sisältää todennäköisesti liikaa epäpuhtauksia ja savukaasun puhdistuksessa käytettyjä kemikaaleja, jotta sen voisi läjittää Ämmässuon

23 19/71 kaatopaikalle. Sen vuoksi letkusuodattimilta kerätty jäte viedään ongelmajätteisiin erikoistuneelle jätteenkäsittelylaitokselle, joka käsittelee sen vaatimusten mukaisesti. Pohjatuhka syntyy polttokammiossa (prosessin ensimmäisessä vaiheessa), ja sitä muodostuu noin % poltettavan jätteen painosta. Pohjakuonan koostumuksesta % on palamatonta materiaalia, kuten lasia, maamineraaleja (esim. kvartsia) ja metallia. Sulamistuotteita on %, ja ne ovat pääosin lasia, silikaattimineraaleja ja oksidimineraaleja (esim. rautaa ja kalkkia). Pohjakuonassa voi olla myös raskasmetalleja kuten lyijyä (Pb), kadmiumia (Cd), kromia (Cr), kuparia (Cu), nikkeliä (Ni), sinkkiä (Zn) ja bariumia (Ba) sekä klorideja ja sulfaatteja. Jätteenpolttolaitoksen tuottaman lentotuhkan ja savukaasun puhdistusjätteen pääkomponentit ovat alumiinin, raudan, piin ja kalsiumin oksidit. Se sisältää myös alkali- ja maa-alkalimetalleja ja fluorideja, klorideja ja sulfaatteja. Tuhkissa on jätteestä peräisin olevia raskasmetalleja ja pieniä määriä polttoprosessissa muodostuneita kloorattuja hiilivetyjä. Jätevoimalassa syntyy vuosittain pohjatuhkaa noin tonnia, kattilatuhkaa noin ja lentotuhkaa noin tonnia vuodessa ja savukaasunpuhdistuksen jätettä noin tonnia. Laitokselle tuodusta jätteestä erotetun polttoon kelpaamattoman aineksen määrä on enintään noin tonnia vuodessa. Lisäksi jätevoimalassa syntyy yhdyskuntajätettä ja laitoksen kunnossapitojätettä noin 7 tonnia vuodessa. Nämä jätteet ohjataan polttoon. Laitoksella syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. jäteöljyt ja liuottimet. Nämä ja muut nestemäiset ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi yhtiölle, joilla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Muita kuin nestemäisiä ongelmajätteitä ovat akut, paristot, loisteputket, elohopealamput ja kiinteät öljyiset jätteet, jotka kootaan talteen ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Ongelmajätteitä syntyy noin kahdesta viiteen tonnia vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevoimalassa syntyvät jätemäärät. Taulukko 2-4. Jätevoimalassa syntyvät jätejakeet ja niiden käsittely. Jätejae Tonnia vuodessa Käsittely/loppusijoitus Pohjatuhka YTV/hyötykäyttö tai Kattilatuhka ja lentotuhka (suodintuhka sähkösuodattimelta) Savukaasujen puhdistuksen jäte Polttoon kelpaamaton jäte loppusijoitus YTV/hyötykäyttö tai loppusijoitus Ongelmajätelaitos > YTV Ongelmajäte 2 5 Ongelmajätelaitos Yhdyskuntajäte ja 7 Poltto jätevoimalassa kunnossapitojäte 2.6 Kuljetukset Liikenne suuntautuu jätevoimalalle Kehä III:a pitkin Långmossenin asemakaavan mukaisesti (Vantaan kaupunki 1999). Kaavan mukaan Fazerintien liikennevaloristeys korvattaisiin uudella eritasoristeyksellä.

24 20/71 Långmossenin asemakaavan mukaisesti liikenne jätevoimalan tontille tapahtuu Kehä III:lta Långmossenintien ja edelleen Långmosseninkujan kautta laitoksen pääsisäänkäynnin läpi. Långmossenintie linjataan kiertämään tontin pohjoispuolelta. On mahdollista, että jätevoimalan toiminnan alkaessa vuonna 2014 uusi eritasoristeys ei ole vielä valmistunut ja jätevoimalan laitosalueelle kuljetaan nykyisen liittymän kautta. Tontilla liikennejärjestelmät on suunniteltu siten, että tontilla ei ole risteävää liikennettä ja autojen kiertosuunta on aina vastapäivään. Henkilöautoliikenne on erotettu omalla sisäänkäynnillä ja henkilöautopysäköinti tapahtuu erillään laitoksen muusta toiminnasta. Jalankulku laitoksella on erotettu ajoneuvoliikenteestä omille rauhoitetuille väylilleen. Henkilöajoneuvojen pysäköintialue on sijoitettu hallintorakennuksen läheisyyteen ja käynti hallintorakennuksesta laitoksen päävalvomoon tapahtuu suojattua kävelysiltaa pitkin. Kuljetusmäärät ja kuljetuskaluston kapasiteetti on arviolta seuraava: Jäte 153 rekkaa / päivä Jäteautot 7,5 t / rekka Siirtokuljetukset 30 t / rekka Tuhkat ja kemikaalit 18 rekkaa / päivä Lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte 10 t / rekka Arinakuona 27,5 t / rekka Muut 2 rekkaa / päivä Kemikaalit ja muut apuaineet 25 t / rekka Yhteensä päivittäinen kuljetusmäärä on siten 173 rekka-autoa. Kukin rekka-auto ajaa laitokselle ja sieltä pois, joten liikennemäärien lisäys on kaksi kertaa kuljetusten määrä eli 346 rekka-autoa päivässä. Jätekuljetukset ajoittuvat pääosin arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 7 21 painottuen keskipäivään noin klo välille. Jätehuollon turvaamiseksi esimerkiksi arkipäiville sattuvien pyhäpäivien aikana jäteastiat tyhjennetään viikonloppuna ja kuljetetaan jätevoimalaan. Näitä arkipyhiä on noin 15 kertaa vuodessa. Tuhka- ja kemikaalikuljetuksia on maanantaista perjantaihin yleensä klo 7 19 välisenä aikana. Jäteautot lähtevät liikkeelle klo 6 ja 9 välisenä aikana. Jätekuljetusten määrä arvioidaan olevan suurimmillaan klo välisenä aikana. (Kuva 2-3) (YTV 2007)

25 21/71 Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain Kuormia tunnissa Työtunnit Kuva 2-3. Arvio jätevoimalaan tuotavien jätekuormien jakaantumisesta tunneittain. 2.7 Päästöt ilmaan ja päästöjen hallinta Päästöt Jätepolttoaineen palaessa syntyy hiilidioksidia (CO 2 ), typenoksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ) ja hiukkasia. Lisäksi syntyy kaasumaisia ja höyrymäisiä orgaanisia aineita, kloorivetyä (HCl), fluorivetyä (HF), hiilimonoksidia (CO), dioksiineja, furaaneja, elohopeaa ja raskasmetalleja. Jätteenpolttoasetus (Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta, 362/2003) asettaa tiukat päästörajat edellä mainituille epäpuhtauksille hiilidioksidia lukuun ottamatta. Hiilidioksidipäästöjen suuruus riippuu mm. siitä, kuinka suuri osuus poltettavasta jätteestä on uusiutuvaa biomassaa, josta ei poltettaessa lasketa syntyvän hiilidioksidipäästöjä. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-8) on esitetty jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat (mg/m 3 ) jätteenpoltolle. Jätevoimala on suunniteltava ja rakennettava siten, että savukaasun epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylitä jätteenpolttoasetuksessa annettuja hetkellisiä (vuorokausi- ja puolen tunnin) raja-arvoja. Tämän vuoksi jätevoimalan normaalin toimintatason päästöt on pidettävä huomattavasti raja-arvoja pienempinä, jotta raja-arvot eivät ylity päästöjen vaihdellessa normaalilla vaihteluvälillä. Laitos on suunniteltu alittamaan jätteenpolttoasetuksen asettamat päästörajat noin 30 %:lla ja elohopean kohdalla noin 50 %:lla. Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty jätevoimalan suunnittelun perusteena olevat päästötasot.

26 22/71 Taulukko 2-5. Jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat jätteenpoltolle sekä jätevoimalan suunnittelun perusteena olevat päästötasot (vuorokausikeskiarvot, mg/m 3 n, O 2 11 %). Päästökomponentti Jätteenpolttoasetuksen mukainen päästöraja-arvo Jätevoimalan suunnittelun perusteena olevat päästötasot Pitoisuus savukaasussa, mg/m 3 n (kuiva savukaasu, O 2 -pitoisuus 11 %) Rikkidioksidi SO Typenoksidit (NO 2 :ksi laskettuna) Hiukkaspäästöt 10 7 Kloorivety HCl 10 7 Fluorivety HF 1 0,7 Dioksiinit ja furaanit 0, , Kadmium Cd, tallium Tl 0,05 0,035 Elohopea Hg 0,050 0,02 Antimoni Sb, arseeni As, lyijy Pb, koboltti Co, kromi Cr, kupari Cu, mangaani Mn, nikkeli Ni ja vanadiini V Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC 0,50 0, Hiilimonoksidi CO Maakaasun poltosta kaasuturbiinissa syntyy typen oksideja. Jätevoimalan kaasuturbiini kuuluu ns. LCP-asetuksen (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta, 1017/2002) soveltamisalaan. LCP-asetuksen mukainen päästöraja kaasuturbiinin typenoksidipäästöille on 50 mg/m 3 n (O 2 -pitoisuus 15 %). Hiilimonoksidin arvioitu päästötaso on noin myös 50 mg/m 3 n. Jätevoimalan teoreettiset vuotuiset päästöt jätteenpolttoasetuksen mukaan laskettuna ja arvioidut suunnittelun perusteena olevien päästötasojen mukaiset vuotuiset päästöt (tonnia vuodessa) on esitetty seuraavassa taulukossa.

27 23/71 Taulukko 2-6. Jätevoimalan arvioidut vuotuiset päästöt (tonnia vuodessa). Päästökomponentti Jätevoimalan teoreettiset maksimipäästöt jätteenpolttoasetuksen ja LCP-asetuksen mukaisten päästörajojen mukaan laskettuna Jätevoimalan vuotuiset päästöt suunnittelun perusteena olevien päästötasojen mukaan laskettuna Rikkidioksidi SO Typenoksidit (NO 2 :ksi laskettuna) 416 (jätteenpoltto) (kaasuturbiini) yht (jätteenpoltto) 78 + (kaasuturbiini) yht. 360 Hiukkaspäästöt Kloorivety HCl Fluorivety HF 2,1 1,3 Dioksiinit ja furaanit 0, , Kadmium Cd, tallium Tl 0,1 0,07 Elohopea Hg 0,1 0,04 Antimoni Sb, arseeni As, lyijy Pb, koboltti Co, kromi Cr, kupari Cu, mangaani Mn, nikkeli Ni ja vanadiini V Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC Hiilimonoksidi CO 1 0, (jätteenpoltto) + 111(kaasuturbiini) yht (jätteenpoltto) 78 (kaasuturbiini) ytv. 106 Jätevoimalan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin tonnia hiilidioksidia (jätteenpoltto+kaasuturbiini). Jätevoimalan tuotannolla korvataan Martinlaakson voimalaitoksen fossiilista energiantuotantoa, minkä ansiosta kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. Lisäksi jätevoimala vähentää kaatopaikalla syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä Päästöjen hallinta Savukaasun puhdistusprosesseja ja niiden erilaisia yhdistelmiä on lukuisia. Puhdistusmenetelmät voidaan karkeasti ryhmittää kolmeen pääryhmään, märkiin, puolikuiviin ja kuiviin puhdistusprosesseihin. Jätevoimalan jätteenpolton savukaasujen puhdistusprosessi on em. jaottelun mukaan lähinnä puolikuivaa menetelmää tai puolikuivan tai kuivan välimuotoa (esim. Conditioned dry -menetelmä). Puhdistusprosessi tarkentuu laitossuunnittelun ja laitevalintojen yhteydessä. Märkää savukaasunpuhdistusta ei käytetä, jotta vältytään puhdistuksen jätevesiltä. Puolikuiva

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

02 01 maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet

02 01 maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet VEROTAULUKKO Jäteryhmä >2 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvistä jätteistä: 02

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 TARKKAILUN PERUSTE... 3 2 KUVAUS VOIMALAITOKSESTA... 3 3 KÄYTTÖTARKKAILU... 4 3.1 Polttoaineen laaduntarkkailu... 4 3.2 Arinakattilan käyttö

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2013

Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2013 1(11) Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(11) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

1(12) Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari www.westenergy.fi

1(12) Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari www.westenergy.fi 1(12) Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(12)... 3... 3... 4... 5... 6... 6... 7... 8... 8... 8... 9... 9... 9... 10... 11... 12...

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelujaosto/Miljövårds sektionen 40 17.06.2009

Ympäristönsuojelujaosto/Miljövårds sektionen 40 17.06.2009 Ympäristönsuojelujaosto/Miljövårds sektionen 40 17.06.2009 Lausunto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta/ Utlåtande om Vanda Energi Ab:s ansökan om miljötillstånd för avfallsverk,

Lisätiedot

NRB. Y-tunnus. Asiakkaan viite. VÄHENNYSTEN PERUSTEET Jäteverolaki Selite Koodi

NRB. Y-tunnus. Asiakkaan viite. VÄHENNYSTEN PERUSTEET Jäteverolaki Selite Koodi VEROILMOITUS 1 (5) Verovelvollisen nimi Päätöksen ja lisätietopyyntöjen postitusosoite Verokausi Y-tunnus Valmisteverotustunnus tai yhteisilmoitustunnus Asiakkaan viite Kaatopaikan osoite ei ilmoitettavaa

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Lausunto Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2)

Lausunto Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) Kaupunginhallitus 159 04.05.2015 Lausunto Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) 682/11.01.00.01/2015 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIA OY Ongelmajätteiden poltto Långmossebergenin jätevoimalassa

VANTAAN ENERGIA OY Ongelmajätteiden poltto Långmossebergenin jätevoimalassa 52K30045.50 VANTAAN ENERGIA OY Ongelmajätteiden poltto Långmossebergenin jätevoimalassa Ympäristövaikutusten arviointiselostus COPYRIGHT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab Jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2012

Westenergy Oy Ab Jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2012 1(12) Westenergy Oy Ab Jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2012 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 60K05686.07 YTV Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 3/(260) TIIVISTELMÄ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuolto huolehtii Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy, Jätevoimala Långmosseninkuja 1 01200 Vantaa. Kiinteistötunnus: 092-92-201-1 Toimialatunnus: 35113

Vantaan Energia Oy, Jätevoimala Långmosseninkuja 1 01200 Vantaa. Kiinteistötunnus: 092-92-201-1 Toimialatunnus: 35113 ASIA Etelä-Suomi LIITE 1 t e l ä - S u Päätös Nro 51/2013/1 Dnro ESAVI/90/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2013 Päätös ympäristönsuojelulain o mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy, jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa. Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: 35113

Vantaan Energia Oy, jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa. Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: 35113 LIITE 1 Etelä-Suomi Päätös Nro 14/2014/1 Dnro ESAVI/28/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Vantaan Energia Oy:n

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki. Vantaan Energia Oy, Vantaa. Uudenmaan ympäristökeskus 30.12.

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki. Vantaan Energia Oy, Vantaa. Uudenmaan ympäristökeskus 30.12. VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0369/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 30.12.2011 00162/10/5107 00212/10/5107

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-207-111 No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Metalli KYLLÄ metalliset purkit ja tölkit, kuivat maalipurkit tölkkien kannet, korkit einesten alumiinivuoat lämpö- ja ulkokynttilöiden

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2)

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) Rakennus- ja ympäristölautakunta 62 06.05.2015 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) 682/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 TARKKAILUN PERUSTE... 4 2 KUVAUS VOIMALAITOKSESTA... 4 3 KÄYTTÖTARKKAILU... 5 3.1 Polttoaineen laaduntarkkailu... 5 3.2 Palamisen

Lisätiedot

Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2014

Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2014 Ympäristöraportti nro 1/15 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Antti Petänen PL 86 90101 Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu PL 34 90015 Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille?

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Elämä, EU ja jätteet 21.5.2007 Helsingin työväenopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Erja Heino tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI ASUKASTILAISUUS 19.8.2015

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI ASUKASTILAISUUS 19.8.2015 PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SISÄLTÖ 1. Luolapuhdistamo 1. Aikataulu 2. Mitoitus ja puhdistusarvot 3. Valitut prosessit ja lay-out luonnokset 4. Kustannusarvio 2.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot