60K Q Vantaan Energia Oy. Jätevoimalan ympäristölupahakemus. Tekninen kuvaus ja ympäristövaikutusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "60K30029.02.Q080 15.5.2009. Vantaan Energia Oy. Jätevoimalan ympäristölupahakemus. Tekninen kuvaus ja ympäristövaikutusselvitys"

Transkriptio

1 60K Q Vantaan Energia Oy

2

3 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Energy Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4

5 1/71 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA Hanketyyppi ja hankkeen tarkoitus Sijainti ja maankäyttötarve Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankkeen aikataulu ja suunnittelutilanne Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset Rakennuslupa Lentoestelupa Päästölupa Muut luvat ja sopimukset 6 2 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Laitoksen toimintaperiaate Laitosrakennukset ja alueiden käyttö Polttoaineet, niiden hankinta, käsittely, varastointi, ja syöttö palotilaan Jätepolttoaine Poltettavan jätteen käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan Maakaasu Kevyt polttoöljy Kemikaalien käyttö ja varastointi Syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden määrä, laatu ja käsittely Kuljetukset Päästöt ilmaan ja päästöjen hallinta Päästöt Päästöjen hallinta Hajuhaittojen ja haittaeläinten ehkäiseminen Vesihuolto, jäähdytys- ja jätevedet Veden tarve ja hankinta Jätevedet Melu Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet 29 3 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA SEKÄ ENERGIANKÄYTÖN TEHOKKUUS Tausta Arvio BATin soveltamisesta jätevoimalan toiminnassa Arvio BATin soveltamisesta kaasuturbiinin toiminnassa Energiankäytön tehokkuus 35 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS Maankäyttö, maisema ja rakennettu ympäristö Ilmanlaatu Melu 42

6 2/ Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi Kasvillisuus, eläimet ja suojelukohteet Liikenne 46 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaikutukset Jätepolttoaineen kuljetusten, varastoinnin ja käsittelyn pöly-, haju- ja hygieniavaikutukset Kemikaalien ja öljyn varastoinnin vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Jätevoimalan savukaasupäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Jätevoimalan kuljetusten päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Vesistövaikutukset Jäähdytysvedet Jätevedet Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin Jätevoimalan jätehuollon vaikutukset Meluvaikutukset Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan Vaikutukset liikenteeseen 57 6 SELVITYS YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTA JA NIIDEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset 60 7 YMPÄRISTÖTARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Jätteenpoltto Päästötarkkailu Päästömittausjärjestelmä Kaasuturbiini Jätteenpolton ja kaasuturbiinin päästömittausten ja -laskentojen laadunvarmennus Sisäinen laadunvarmennus (QAL-1 ja QAL-3) Ulkoinen laadunvarmennus (QAL 2 ja AST) Hälytysrajat ja mittalaitteiden käytettävyys Päästöraja-arvojen noudattaminen Vesistöön johdettavien päästöjen tarkkailu Jätekirjanpito ja jätteiden laadun seuranta Pohjavesitarkkailu Ilmanlaadun tarkkailu Tarkkailutiedon hallinta ja raportointi Tarkkailun vuosiraportointi Muutoksista ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen 69 8 LÄHDELUETTELO 70

7 3/71 1 HANKKEEN TAUSTA 1.1 Hanketyyppi ja hankkeen tarkoitus Vantaan Energia Oy suunnittelee jätevoimalan rakentamista Vantaalle Långmossebergenin alueelle. Jätevoimalan vuotuinen polttokapasiteetti on tonnia jätettä, lämmöntuotanto noin 740 GWh vuodessa ja sähköntuotanto noin 525 GWh vuodessa. Poltettavan jätteen toimittavat pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Länsi-Uudellamaalla toimiva jäteyhtiö Roskn Roll Oy Ab. Jätteestä suurin osa on syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Suunniteltu jätevoimala korvaa Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen yhden tuotantoyksikön, joka saavuttaa käyttöikänsä lopun viimeistään vuonna Lisäksi jätevoimalan lämmöntuotanto vastaa Vantaan kaupungin asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvään kaukolämmön tarpeeseen. Jätevoimala tukee Vantaan Energian tavoitteita lisätä päästötöntä ja päästökaupan ulkopuolista energian tuotantoa. 1.2 Sijainti ja maankäyttötarve Suunnitellun laitoksen sijaintipaikka on Vantaan Energian tontilla Vantaan Långmossebergenissä Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä. Alueen läheisyydessä toimivat Lohja Rudus Oy Ab:n betoni- ja tiilimurskeen valmistuslaitos ja Hyvinkään Tieluiska Oy:n mullan jalostusalue. Lohja Rudus myös louhii ja murskaa alueen kalliota parhaillaan. Louhinnan ja kivenmurskaamon toiminnan on suunniteltu loppuvan hyvissä ajoin ennen jätevoimalan toiminnan aloittamista. Jätevoimalan rakennustöiden aikana murskauslaitos on vielä todennäköisesti toiminnassa, jolloin siinä voidaan murskata jätevoimalan rakennustöissä louhitut massat. Murskaustoiminnan ympäristölupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.

8 4/71 Kuva 1-1. Jätevoimalan suunniteltu sijainti (vihreä ympyrä). 1.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Jätevoimala liittyy Vantaan Energian energiantuotantokapasiteetin ylläpidon ja kasvattamisen (kohta 1.1) lisäksi pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämiseen. YTV päätti vuonna 2006 muuttaa jätteenkäsittelystrategiaansa siten, että mekaanisbiologisesta käsittelystä luovutaan ja sen sijaan ne aiemmin kaatopaikalle viedyt polttokelpoiset jätteet, joita ei voida kierrättää ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, hyödynnetään arinatekniikalla varustetussa polttolaitoksessa. Jätteen energiahyödyntäminen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä pienentämällä kaatopaikoilla syntyviä metaanipäästöjä ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita. Lisäksi kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvat vaikutukset, kuten hajuhaitat ja lokit, vähenevät. Jätelainsäädännön mukaisen jätehierarkian mukaan ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntyä, toiseksi hyödyntää jäte materiaalina ja kolmanneksi hyödyntää jäte energiana. Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan jätteen energiahyödyntämistä lisätään vuoteen 2016 mennessä, mutta samalla

9 5/71 huolehditaan, että polttoon ei merkittävissä määrin ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä (Ympäristöministeriö 2008). YTV käynnisti jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) alkuvuodesta YVA-menettelyssä arvioitiin jätevoimalalle neljää vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, joista yksi oli tässä hakemuksessa esitetty Vantaan Energian tontti Långmossebergenissä. YVA-menettelyn lopputuloksena kaikki sijoituspaikat todettiin toteuttamiskelpoisiksi. YVA-menettely päättyi helmikuussa 2008, kun yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVAselostuksesta. Lausunnossa todettiin, että mikäli hankkeen suunnittelua jatketaan Långmossebergenin tontille, alueella tulee tehdä kattavat selvitykset nykyisestä vedenhankinnasta sekä maaperässä ja kallioperässä esiintyvän pohjaveden laadusta ja virtaussuunnista sekä rakentamisen ja käytön vaikutuksista erityisesti vedenhankintaan. Lisäksi ympäristövaikutusten seurantaohjelmaan on lausunnon mukaan sisällytettävä pohjaveden seuranta. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto on esitetty tämän hakemuksen liitteinä. YTV käynnisti keväällä 2007 jätevoimalan hankintamenettelyn ja valitsi joulukuussa 2008 Vantaan Energian jätevoimalan toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. 1.4 Hankkeen aikataulu ja suunnittelutilanne Vantaan Energian jätevoimalan esisuunnittelu valmistui loppuvuonna Varsinainen toteutussuunnittelu aloitetaan vuoden 2009 aikana. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2011, jolloin laitoksen käyttöönotto ajoittuu vuoteen Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset Rakennuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen rakennuslupa haetaan kaikille uudisrakennuksille. Lupa haetaan Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan rakennuslupajaostosta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun asemakaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista Lentoestelupa Ilmailulaki (1242/2005, 159 ) edellyttää, että rakennelmat tai laitteet eivät saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Näiden asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, jos este ulottuu yli 30 metriä maanpinnasta. Lentoesteen asettajan tulee pyytää lupa esteen asettamiseen Ilmailuhallinnolta (viranomainen). Rakennuslupahakemukseen on liitettävä asianomaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan lausunto. Palvelujen tarjoaja on tavallisesti ilmailulaitos (Finavia).

10 6/ Päästölupa Jätteenpoltto ei kuulu päästökauppalain (683/2004 ja muutos 108/2007) soveltamisalaan. Kaasuturbiini sen sijaan todennäköisesti tulee kuulumaan päästökauppalain soveltamisalaan ja on siten päästölupavelvollinen. Päästölupa haetaan Energiamarkkinavirastosta. Luvassa esitetään laitoksen hiilidioksidipäästöjen tarkkailumenetelmät sekä määritystapa Muut luvat ja sopimukset Muut luvat, joilla on liittymäkohtia ympäristöasioihin, ovat pääosin teknisiä lupia, joiden pääasiallinen tarkoitus on työturvallisuuden varmistaminen ja aineellisten vahinkojen estäminen sekä terveyden ja ympäristön suojelu muun lainsäädännön ohella. Tällaisia ovat muun muassa jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva lupa, palavia nesteitä koskevat luvat sekä kemikaalilain mukaiset luvat. Jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva sopimus Jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriin on sovittava kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa (Viikinmäen jätevedenpuhdistamo), joka voi asettaa viemäriverkkoon johdettavan veden laatua ja määrää koskevia ehtoja. Kaukolämpöjohtojen edellyttämät luvat Kaukolämpöjohdon asentaminen maaperään vaatii maa-alueen omistajan luvan. Muut luvat Kemikaalilaki koskee kaikkia vaarallisia kemikaaleja. Teollisuuskemikaaliasetuksen (Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käytöstä ja varastoinnista 59/1999, muutos 240/2000 ja 484/2000) mukaiset kemikaalien laajamittaista käyttöä ja varastointia koskevat lupahakemukset tehdään Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehtävä ilmoitus kaupungin palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. Painelaitteiden suunnittelua, valmistusta, asennuksia, korjauksia ja tarkastusta säätelee painelaitelaki (869/1999). Painelaitteita ovat esimerkiksi höyrykattilat, lämminvesikattilat, lämmönvaihtimet, prosessiputkistot ja painesäiliöt. Merkittävissä kattilalaitoksissa on tehtävä vaaran arviointi toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. Painelaitteiden turvallisuutta ja määräysten noudattamista valvoo TUKES, joka pitää myös painelaiterekisteriä.

11 7/71 2 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS 2.1 Laitoksen toimintaperiaate Jätevoimala koostuu jätteen vastaanotto- ja käsittelylaitteista, kahdesta jätettä polttavasta arinakattilasta ja savukaasujen puhdistuslaitteistoista, maakaasua polttavasta kaasuturbiinista, lämmöntalteenottokattilasta sekä höyryturbiinista. Jätteenpolttotekniikkana on arinapoltto, joka on teknisesti varmin jätteenpolttotekniikka ja josta on paljon käyttökokemusta. Nykyaikainen arinakattila sallii vaihtelut polttoaineen laadussa, mikä mahdollistaa laitoksen tasaisen toiminnan silloinkin, kun polttoaineena käytetään lämpöarvoltaan vaihtelevaa jätettä. Kattilalaitoksessa on kaksi identtistä jätteenpolttolinjaa, joilla on samat toiminta-arvot ja kapasiteetti. Polttolinjat toimivat itsenäisesti toisistaan riippumatta ja linjoja voidaan ajaa tarvittaessa vain yksi kerrallaan esimerkiksi huoltotöiden aikana. Kummallakin polttolinjalla on omat erilliset laitteistonsa lähtien jätteen syötöstä ja kattilasta savukaasujen puhdistukseen saakka. Ainoastaan jätteen vastaanotto ja jätebunkkeri ovat yhteisiä molemmille polttolinjoille. Jätteenpolttolinjat on suunniteltu toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivää viikossa. Oheisessa kuvassa (Kuva 2-1) on esitetty jätevoimalan toimintaperiaate. Tarkempi kaaviokuva on esitetty hakemuksen liitteenä. Kuva 2-1. Jätevoimalan toimintaperiaate. Jäte kuljetetaan laitokselle kuorma-autoilla. Saapuva jätekuorma tunnistetaan, punnitaan ja puretaan bunkkeriin. Bunkkerista jäte syötetään kahmareilla jätteenpolttokattiloihin.

12 8/71 Jätteen palaessa kattiloiden seinäputkistoissa virtaava vesi höyrystyy. Höyry tulistetaan kattilan tulistinpaketeissa (putkista koottu lämmönvaihdinpaketti). Sähköntuotannon maksimoimiseksi jätekattiloiden tuorehöyryn tulistusta lisätään, eli lämpötilaa nostetaan erillisessä lämmöntalteenottokattilassa kaasuturbiinin savukaasujen lämpöenergian avulla. Kaasuturbiinin tehtävänä on tuottaa riittävästi lämpöä (kuumat savukaasut) lämmöntalteenottokattilan tarpeisiin, sekä tuottaa sähköä Vantaan Energian sähköverkkoon. Lämmöntalteenottokattila tuottaa lisäksi matalapainehöyryä ja kaukolämpöä. Lämmöntalteenottokattilalta tuorehöyry ohjataan höyryturbiinille, joka tuottaa sähköä. Turbiinilta höyry johdetaan kaukolämmön lämmönvaihtimille, joissa höyry lauhtuu ja luovuttaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Lauhde pumpataan syöttövesisäiliöistä esilämmittimien kautta takaisin jätteenpolttokattiloihin. Kattilasta ja savukaasuista poistetaan kuona ja tuhkat, jotka YTV kuljettaa pois laitokselta jatkokäsittelyä ja loppusijoitusta varten. Poltettavan jätteen määrä pysyy kohtuullisen tasaisena vuoden ympäri. Kaukolämmön tarve kuitenkin vähenee huomattavasti kesäkuukausina. Tämän vuoksi laitos on varustettu apulauhduttimella, jolla ylimääräinen lämpö jäähdytetään, jotta jätteenpolttokapasiteetti pysyy ennallaan myös kesäkuukausina. Kaukolämpöverkon kiertohäiriöiden yhteydessä apulauhduttimella taataan laitoksen hallittu ja turvallinen alasajo. Apulauhdutinta käytetään jätevoimalan ensimmäisinä vuosina noin seitsemän viikon ajan vuosittain. Lauhdutettava lämpömäärä on noin 13 GWh. Kaukolämmön kulutuksen kasvaessa apulauhduttimen tarve vähenee siten, että vuonna 2020 lauhdutettava lämpömäärä on arviolta 8 GWh ja vuonna 2035 noin 2 GWh. Jätteenpolton jatkuvuus on varmistettu eri häiriötilanteissa. Mikäli höyryturbiinin toimintaan tulee häiriö, höyry voidaan johtaa turbiinin ohitse, joten kaukolämmöntuotanto ei katkea mahdollisen turbiinin toimintahäiriön vuoksi ja jätteenpoltto jatkuu normaaliin tapaan laitoksen toiminnan keskeytymättä. Höyryturbiini on myös mitoitettu toimimaan normaalitilannetta pienemmällä tulistetun höyryn määrällä, joten kaasuturbiinin ja/tai lämmöntalteenottokattilan mahdollinen toimintahäiriö ei keskeytä jätteenpolttoa. Sähköverkon häiriötilanteissa jätevoimalan käyttöä voidaan jatkaa omien varavoima tuotantolaitteiden avulla. Jätevoimala tuottaa sähköä Vantaan Energian 110 kv verkkoon ja kaukolämpöä Vantaan Energian kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii tasaisesti ympäri vuoden kaukolämmön peruskuorman tuottajana siten, että vuosittainen huoltoseisokki on kesällä, kun kaukolämpökuorma on alhaisin ja syntyvän jätteen määrä pienimmillään. Laitoksen vuosittainen toiminta-aika on yli tuntia. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-1) on esitetty jätevoimalan teho, -tuotanto- ja olttoainetiedot.

13 Taulukko 2-1. Jätevoimalan tuotanto- ja tehotiedot. Vantaan Energia 9/71 Selite Polttoaineteho Vuotuinen polttoainekulutus Pääpolttoaine Vara/tukipolttoaine Sähköteho (brutto) Kaukolämpöteho Kokonaishyötysuhde (sisältää apulauhduttimen käytön) Vuotuinen käyttöaika keskimäärin Vuotuinen huipunkäyttöaika keskimäärin Vuotuinen lämmön tuotanto keskimäärin Vuotuinen sähkön tuotanto keskimäärin Lukuarvo ja yksikkö Jätteenpolttokattilat Kaasuturbiini 2*58 MW pa 77 MW pa Jätettä t/1040 GWh Tukipolttoaineena lisäpolttimissa maakaasua: m 3 /3,2 GWh Yhteensä 193 MW pa Höyryturbiini 41 MW e Kaasuturbiini 26 MW e Jätteenpolttokattilat 93 MW th Lämmöntalteenottokattila: 7 MW th 82 % h h 740 GWh 525 GWh Maakaasua m 3 /604 GWh Varapolttoaineena kevyt polttoöljy (0-3000m 3 ) Jätevoimalassa noudatetaan jätteenpolttoasetuksen (362/2003) asettamia vaatimuksia poltto-olosuhteille: Jäte poltetaan mahdollisimman täydellisesti (kuonan ja pohjatuhkan sisältämän orgaanisen hiilen osuus alle kolme prosenttia tai niiden hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta). Polttolämpötila on 850 ºC vähintään kahden sekunnin ajan. Tämä varmistetaan automaattisesti toimivilla lisäpolttimilla, joiden tehtävänä on pitää lämpötila jälkipolttovyöhykkeellä 850 C yläpuolella. Jätevoimalassa on automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen silloin, jos lämpötila ei ole riittävän korkea (850 C) tai, jos jokin päästöraja-arvoista ylittyy häiriötilanteen vuoksi. (ks. kohta Poltettavan jätteen käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan) 2.2 Laitosrakennukset ja alueiden käyttö Jätevoimala muodostaa rakennuskokonaisuuden, johon kuuluvat seuraavat rakennukset: Polttoaineen vastaanottohalli Bunkkeri ja bunkkerin rakennus Kattilarakennus Savukaasun käsittelyjärjestelmän rakennus Kaasuturbiinirakennus Höyryturbiinirakennus Lämmöntalteenottokattilan rakennus Valvontatila Toimistot, sosiaalitilat, auditorio Huoltorakennukset ja varastot

14 Punnitusaseman rakennus. Jätevoimalan asemapiirros on esitetty hakemuksen liitteenä. Vantaan Energia 10/ Polttoaineet, niiden hankinta, käsittely, varastointi, ja syöttö palotilaan Jätepolttoaine Laitoksen pääasiallinen polttoaine on syntypaikkalajiteltu sekajäte. Pääosa jätteestä, noin tonnia, on YTV-alueelta kerättyä pääosin syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Loput tonnia jätettä toimittaa Länsi-Uudellamaalla toimiva jäteyhtiö Roskn Roll Oy Ab. Jätevoimalassa poltettava sekajäte on pääosin kotitalouksien, teollisuuden ja palvelualojen sekajätettä, jonka suurimmasta osasta on syntypaikalla eroteltu biojäte, lasi, metallit, keräyskartonki, keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä ongelmajätteet. YTV alueelta kerätyn syntypaikkalajitellun sekajätteen tyypillinen koostumus vuosina tehdyn kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimuksen (YTV 2004) mukaan on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 2-2). Ongelmajätteet 0,2 % Vaikeasti hyödynnettävä 2 % Muu palava jäte 31% Biojätteet 38 % Sähkö- ja elektroniikkaromu 1% Metallit 4 % Lasi 4 % Keräyspahvi ja -kartonki 12 % Keräyspaperi 8 % Kuva 2-2. YTV-alueelta kerätyn sekajätteen koostumus. Sekajätetutkimuksen mukaan sekajätteessä oli biojätettä noin 38 painoprosenttia. Paperia, kartonkia ja pahvia oli noin 20 painoprosenttia eli 34 kg asukasta kohden. Muovin osuus kotitalouksien sekajätteestä oli 13 painoprosenttia eli 22 kg asukasta kohden vuodessa. Muovijäte oli pääasiassa pakkauksia (arviolta 90 %). Kuvassa oleva muu palava jäte (31 %) koostuu mm. seuraavista jakeista: muovit, vaipat, vaatteet ja puu. Sekajätteen alempi lämpöarvo vaihtelee keskimäärin välillä 8 15 MJ/kg ja keskimääräinen lämpöarvo on noin 11 MJ/kg. Alempi lämpöarvo kertoo kuinka paljon

15 11/71 käytettävästä polttoaineesta saadaan poltettaessa energiaa, kun savukaasuissa olevaa vettä ei lauhduteta eli höyrystyneen veden energiaa ei kerätä talteen. Sekajätteen tyypillinen kosteuspitoisuus on noin 30 % (massasta), tuhkapitoisuus 25 % kuivaaineesta, rikkipitoisuus 0,25 % (massasta) ja klooripitoisuus 1 % (massasta). YTV:n alueen jätemäärien kehitysarvio ja tutkimustietoa jätteen koostumuksesta on esitetty tarkemmin YTV:n jätevoimalan YVA-selostuksessa, joka on tämän hakemuksen liitteenä. Palvelualojen, eli toimistojen, sairaaloiden, koulujen, ravintoloiden ja hotellien sekä päivittäistavarakauppojen jätteen laatua tutkittiin vuonna Kauppojen, ravintoloiden ja hotellien sekä koulujen sekajätteen painosta vähän yli puolet oli biojätteeksi kelpaavaa materiaalia ja toimistojen jätteestä vastaava osuus oli 40 %. Sairaaloiden sekajätteestä vain pieni osa oli elintarvikejätettä. Muovin osuus sekajätteestä oli hieman yli kymmenen prosenttia (YTV 2005a). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-2) on esitetty jätevoimalassa poltettavan jätteen arvioitu jakauma jäteluokittain. Syntypaikkalajitellun sekajätteen lisäksi jätevoimalassa poltetaan pieniä määriä erikseen kerättyjä ongelmajätteitä, joita ovat sairaaloiden erityisjäte, painekyllästetty puujäte ja eräät öljyiset jätteet, kuten laitoksen kunnossapidon yhteydessä syntyvä jäte. Näiden ongelmajätteeksi luokiteltujen jätteiden vuotuinen määrä on yhteensä enintään tonnia. Taulukossa esiintyvät muut jätekoodit, jotka ovat jäteluettelon (asetus 1129/2001) mukaan ongelmajätteitä, ovat muiden jätteiden joukossa vähäisin määrin esiintyviä jakeita.

16 12/71 Taulukko 2-2. Jätevoimalassa poltettavat jätteet. Jätejae Jätekoodi (Ympäristöministeriön asetus 1129/2001) Jakeen enimmäismäärä (t/a) Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet. Pääluokkaan kuuluvien yksilöityjen jätelajien osalta tarkoitetaan sekajätteen joukossa olevia jakeita. Puujäte Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvät jätteet, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, painekyllästetty puu , josta erikseen kerättävää painekyllästettyä puuta ( ja ) enintään tonnia Sairaalajätteet Ihmisten ja eläinten terveyden hoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet. Sisältää mm. tartuntavaarallisia biologisia jätteitä sekä viiltäviä ja pistäviä jätteitä josta erikseen kerättävää erityisjätettä ( ja ) enintään tonnia Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet Muut teollisuusjätteet Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet, öljynjalostuksessa, maakaasun puhdistuksessa ja hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet, orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet, pinnoitteiden, liimojen, tiivistysmassojen sekä painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet, valokuvateollisuuden jätteet, metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet, öljyjätteet ja polttonestejätteet, orgaanisten liuottimien, jäähdytysaineiden ja ponnekaasujen jätteet, pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet , (pois lukien vaarallisia aineita sisältävät maatalouskemikaalien jätteet: ) (pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet: , , , , , ) , , , , , , , , , , (pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet: , , , , , , , , , , , , , , , , ) Jätteenkäsittelyssä syntyvät jätteet Jätteenkäsittelyssä syntyvät jätteet ovat esim. biojätteen

17 13/71 Jätejae käsittelyssä syntyvät rejektit, jätevesien käsittelyssä syntyvät jätteet (joita ei ole mainittu muualla luettelossa, pois lukien lietteet) sekä rakennusjätteen käsittelylaitosten ja muiden vastaavien laitosten rejektit. Jäteöljyt Jäteöljyillä tarkoitetaan tässä jätteenpolttoasetuksen 1 :n kolmannen momentin mukaisia jätteitä, jotka ympäristöministeriön asetuksessa 1129/2001 esitetyssä jäteluettelossa on luokiteltu ongelmajätteeksi, mutta joiden polttamisesta ei synny suurempia epäpuhtauksia kuin tavanomaisten polttoöljyjen poltosta. Tällaisia ovat esimerkiksi laitoksen huoltotöissä syntyvät öljyiset jätteet (jäteluokka 13 Öljyjätteet ja polttonesteet). Jätekoodi (Ympäristöministeriön asetus 1129/2001) (pois lukien lietteet: , , , ) esim Jakeen enimmäismäärä (t/a) 5 00 Sivutuoteasetuksen luokan 1-3 jätteet luokittelematon Sivutuoteasetuksen luokan 1-3 jätteet, jotka saa käsitellä hyväksytyssä polttolaitoksessa ja jotka eivät sovellu kompostointiin samoin ehdoin kuin kotitalouksien ruokajätteet ja muut biojätteet. Luokan 1 jätteitä ovat mm. kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte, luokan 2 jätteitä mm. muut itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet kuin luokkaan 1 kuuluvat ja luokan 3 jätteitä ovat mm. entiset eläinperäiset elintarvikkeet (peräisin esim. tukku- ja vähittäiskaupasta ja elintarviketeollisuudesta), kuten liha ja lihatuotteet sekä kala ja kalatuotteet, joita ei ole enää tarkoitettu ihmisravinnoksi valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien vuoksi ja jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille. Erikoisjäte-erät Erikoisjäte-erät ovat esim. viranomaisen määräyksellä taikka tuotteen/jätteen haltijan pyynnöstä polttamalla hävitettäväksi toimitettavat tuote- tai jäte-erät, jotka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa puolesta soveltuvat hävittäväksi yhdyskuntajätteen polttolaitoksessa. Esimerkkejä jäte-eristä ovat mm. tullin hävitettäväksi määräävät tuoteväärennökset tai kauppojen hävitettävät tuotteet. YHTEENSÄ ENINTÄÄN Suurin osa jätteistä sisältyy aiemmin mainittuihin jäteluokkiin tonnia vuodessa Poltettavan jätteen käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan Vastaanotto, käsittely ja laaduntarkastus Jätteet tuodaan laitokselle kuorma-autoissa. Suurin osa jätteistä tuodaan pakkaavilla jäteautoilla. Pieni osa jätteistä, esimerkiksi osa kauempaa Rosk n Rollin alueelta tulevista jätteistä, tuodaan laitokselle siirtokuormattuna perävaunullisilla rekka-autoilla. Jätteenkuljetusautot ovat enintään 18 metriä pitkiä, mikä on suurin sallittu pituus standardiajoneuvolle EU:ssa. Saapuessaan autot tunnistetaan portilla, minkä jälkeen ne punnitaan automaattivaa alla. Punnitut autot ohjataan vastaanottohalliin idänpuoleisista ovista. Ulosajo tapahtuu lännenpuoleisista ovista. Vastaanottohallissa laitoksen henkilökunta ohjeistaa kuljettajaa

18 14/71 purkamaan jätelastin oikeaan vastaanottokuiluun, joita on vähintään 8 kappaletta. Vastaanottohallin mitat ovat noin 36 m x 60 m x 20 m. Jäte siirretään vastaanottokuilujen kautta välivarastona toimivaan jätebunkkeriin, jonka syvyys on noin 15 metriä maanpintatason alapuolelle ja mitat 54,5 m x 22 m x 22 m. Bunkkerin toisessa päässä on murskain isokokoiselle jätteelle, mm. huonekaluille, patjoille ja puujätteille. Kahmari nostaa isot kappaleet murskaimelle, joka syöttää murskatun jätteen suoraan bunkkeriin. Murskauksessa syntyvä pöly ohjataan polttoon. Vastaanottohalliin sijoitetaan myös paalin repijä niille jätteille, jotka tulevat jätevoimalalle paalattuina. Bunkkerissa jäte sekoitetaan ja nostetaan kasoihin jätenosturilla. Jätteen huolellinen sekoittaminen mahdollisimman tasalaatuiseksi takaa kattilan tehokkaan toiminnan. Ensimmäinen jätteen laaduntarkastus tehdään silmämääräisesti jätteen saapuessa, mikäli se on mahdollista kuorma-auton rakenteen kannalta. Poltettavaksi kelpaamaton jäte poistetaan ennen sen syöttämistä jätebunkkeriin. Seuraava laaduntarkastus on bunkkerissa, jossa polttoon kelpaamattomat osat poistetaan nosturilla ja siirretään hylkysäiliöön. Pienet määrät sairaalajätteitä, joita laitoksella voidaan polttaa, puretaan suljetuista konteista suoraan omalle vastaanottolinjalleen, josta ne johdetaan omalla kuljettimella suoraan polttoon. Vastaanottohallin lattia pidetään sulana ja kuivana kierrättämällä kaukolämpöverkon paluuvettä lattian alla olevissa putkissa. Lattiat pidetään puhtaina ajettavan siivousvaunun avulla. Vastaanottohalli on ilmastoitu tila, josta imettävä poistoilma (ja sen sisältämä murskauspöly) ohjataan polttoon. Vastaanottohallin ovet avataan ja suljetaan ainoastaan saapuvaa ja poistuvaa liikennettä varten. Muutoin halli pidetään tiukasti suljettuna ja pienessä alipaineessa, jolloin mahdollisimman vähän melua, hajua ja ajoneuvojen pakokaasuja leviää laitoksen ympäristöön. Hajuhaittojen minimoimiseksi vastaanottokuilujen lastausluukut avataan ainoastaan silloin, kun jätettä puretaan kuorma-autosta kuiluun. Jätteen varastointi Poltettavaa jätettä välivarastoidaan sisätiloissa sijaitsevassa umpinaisessa jätebunkkerissa. Jätteitä ei varastoida missään tilanteessa ulkotiloissa. Bunkkerin varastointikapasiteetti on noin 7 päivää laitoksen ajaessa täydellä teholla. Jätemääränä varastointikapasiteetti on noin kuutiota mikä vastaa noin tonnia jätettä. Varastointikapasiteetti on riittävä takaamaan laitoksen normaalin toiminnan pitkien viikonloppujen ja juhlapyhien aikana, jolloin jätettä ei toimiteta. Jätebunkkeri myös mahdollistaa laitoksen normaalin toiminnan tilanteessa, jossa jätettä toimitetaan hetkellisesti enemmän kuin laitoksella pystytään polttamaan tai lyhytkestoisten yllättävien toimintaseisokkien aikana. Tällöin polttamatta jäävä jäte varastoidaan bunkkeriin odottamaan polttamista. Laitokselle ei toimiteta jätettä pitkien toimintaseisokkien (esim. vuosihuollot) aikana. Kesän huoltoseisokin aikana kaikki jätteet toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle.

19 15/71 Talvikuukausien aikana Ämmässuolta voidaan tarvittaessa tuoda kesän aikana läjitettyä sekajätettä tai YTV:n paalaamaa energiajätettä poltettavaksi, jos laitokselle toimitettavan jätteen määrä jää alle laitoksen maksimikapasiteetin. Bunkkeri pidetään kokonaan suljettuna, jotta jätteestä aiheutuvat pöly ja haju eivät vapaudu ympäröivään rakennukseen. Bunkkerista imetään ilmaa kattilaan palamisilmaksi, jolloin jätteen hajukaasut poltetaan turvallisesti. Kattiloiden ollessa pois käytöstä esimerkiksi huoltotöiden aikana bunkkeri pidetään edelleen alipaineessa ja sen poistoilma johdetaan aktiivihiilisuodattimen läpi ulkoilmaan. Bunkkeri varustetaan erityisillä palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmillä, jotta henkilökunta havaitsee mahdolliset palot aikaisessa vaiheessa ja pystyy sammuttamaan ne nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat infrapunakamerat ja vesitykit. Laitokselle toimitettua sairaalajätettä ei varastoida, vaan jäte syötetään suoraan kattiloihin poltettavaksi. Jätteen syöttäminen palotilaan Kahmarit nostavat jätteen bunkkerin kasasta ja pudottavat sen syöttösiiloon. Syöttösiilot ovat lujatekoisia ja niissä on vaihdettavat kulutuspinnat. Syöttösiilot ohjaavat jätteen syöttökanavaan, jonka tehtävänä on estää ylimääräisen ilman virtaus palotilaan polttoaineen syöttöjärjestelmän kautta. Syöttökanava muotoillaan siten, että polttoaine ei voi kasautua ja tukkia kanavaa. Syöttökanavissa on hydrauliset sulkupellit, joiden avulla kanava suljetaan kattiloiden ylösajon ja sammutuksen aikana, jotta tuli ei leviä tulipesästä syöttösiiloon. Lisäksi kanavaan asennetaan jäähdytysjärjestelmä, joka estää kanavan vahingoittumisen lämpösäteilyn seurauksena ylösajon ja sammutuksen yhteydessä tai mikäli jäte syttyy tuleen kanavassa. Hydrauliset syöttimet kanavan loppupäässä syöttävät polttoaineen tulipesään. Syöttimien hydraulinen voimansiirto mahdollistaa nopeuden säädön, joten polttoainevirtaa tulipesään voidaan kontrolloida. Polttoainevirran säätö tapahtuu kattilan säätöjärjestelmän kautta. Se säätää polttoaineen virtaa höyryn tarpeen ja polttoaineen laadun perusteella. Säätöjärjestelmä estää jätteen syötön palotilaan käynnistys- ja häiriötilanteissa jätteenpolttoasetuksen (362/2003, 10 ) mukaisesti: käynnistyksen aikana jätteen syöttö aloitetaan vasta kun savukaasun lämpötila on saavuttanut 850 C. Polton aikana säätöjärjestelmä estää jätteen syötön palotilaan, jos lämpötila laskee alle 850 C tai, jos jätteenpolttoasetuksen mukaiset jatkuvat mittaukset osoittavat jonkin päästöraja-arvon ylittyvän. Keskitetty hydraulikoneikko tuottaa tarvittavan hydraulisen paineen polttoaineen syöttöjärjestelmälle (sulkupellit ja hydrauliset syöttimet), arinoille sekä tarvittaessa kuonanpoistojärjestelmälle. Hydraulikoneikon varajärjestelmä käynnistyy häiriötilanteissa automaattisesti.

20 16/ Maakaasu Jätevoimalan kaasuturbiinin pääasiallinen polttoaine on maakaasu. Maakaasua käytetään myös jätekattiloiden käynnistys- ja tukipolttoaineena. Voimalan tontin itäreunalle tulee Gasum Oy:n paineenalennusasema, josta maakaasua johdetaan jätevoimalan käyttöön. Maakaasuputki kulkee laitosalueella osin maan päällä. Maakaasua ei varastoida laitosalueella Kevyt polttoöljy Kaasuturbiinin varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota käytetään vain jos maakaasun toimituksessa on häiriöitä. Öljy kuljetetaan laitokselle säiliöautoilla. Öljyrekan kulkureitti laitosalueella asfaltoidaan ja viemäröidään kokonaisuudessaan. Öljyn purkupaikka varustetaan öljyvuotojen varalta asfaltin alle asennettavalla tiiviillä suojamuovilla. Maanpinnan kallistukset öljyn purkupaikalla tehdään siten, että sadevedet tältä alueelta valuvat hiekanerotuskaivoon. Sieltä sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon ja tarkastuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Voimalan tontille tulee kaksi kuution kevyen polttoöljyn varastosäiliötä, jotka riittävät kaasuturbiinin noin kahden viikon mittaiseen käyttöön. Säiliöt sijoitetaan tontin vastakkaiseen kulmaan suhteessa jätevoimalaan turvaetäisyyksien kasvattamiseksi. Öljyputkisto asennetaan maan alle, jotta tontilla tapahtuva liikennöinti ei aiheuta vahinkoja tai vaaratilanteita. Säiliöihin tulee pinnankorkeutta mittaavat laitteet sekä ylitäytön esto. Öljysäiliöt varustetaan suoja-altailla, joiden tilavuus on 10 % suurempi kuin itse säiliön tilavuus. Öljysäiliöiden täyttöputket venttiileineen sijoitetaan suoja-altaan sisäpuolelle siten, että liitos öljyrekan täyttöletkuun tapahtuu suoja-altaan sisäpuolella. Suojaaltaassa on kallistus ja venttiili, jonka kautta suoja-altaaseen kertyvä sadevesi johdetaan ajoittain öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Öljysäiliöstä voimalarakennukseen johtavat öljyputket sijoitetaan esimerkiksi tiiviiseen, betoniseen kanaaliin, jossa on kallistus. Putkiston vuototapauksissa öljy valuu monttuun. Sekä öljysäiliöiden suojaallas että em. valumamonttu varustetaan pintahälyttimin. Öljynerotuskaivoon tai valumamonttuun mahdollisesti kerääntynyt öljy imetään imuautolla ja kuljetetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. 2.4 Kemikaalien käyttö ja varastointi Kemikaaleja käytetään pääasiassa savukaasujen puhdistukseen, vesi-höyrykierron ph:n säätöön ja hapenpoistoon sekä prosessiveden valmistukseen vesijohtovedestä. Kemikaalit tuodaan laitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan ja ne varastoidaan tarkoitukseen suunnitelluissa varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan kemikaalivarastossa. Varastointitilojen alusta pohjustetaan niin, ettei kemikaaleja pääse maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan määrävälein. Henkilökunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Jätevoimalassa käytettävät kemikaalit on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-3).

21 17/71 Taulukko 2-3. Jätevoimalassa käytettävät kemikaalit, arviot varastoitavista määristä ja vuotuisista käyttömääristä. Kemikaali Käyttötarkoitus Luokitus Suurin kerralla varastoitava määrä Kalsiumoksidi CaO, kalsiumhydroksidi Ca(OH) 2 tai natriumbikarbonaatti NaHCO 3 Aktiivihiili Ammoniakkivesi, pitoisuus >25 % Hydratsiini tai vastaava hapenpoistokemikaali Ammoniakki Trinatriumfosfaatti tai vastaava haihtumaton kattilavesikemikaali Natriumhydroksidi NaOH Rikkihappo H 2 SO 4 tai muu vastaava happo Polttoainelinjojen puhdistuksessa käytetään laiha kloridiliuosta (alle 5%) Hydrauli- ja voiteluöljyt Kevyt polttoöljy (Varapolttoaine kaasuturbiinille) Savukaasujen puhdistus, rikinpoisto Savukaasujen puhdistus Savukaasujen puhdistus Syöttöveden hapenpoisto Syöttöveden, höyryn ja lauhteen ph:n säätö Kattilaveden ph:n säätö sekä kattilaveden jäännöskovuuden sitominen vaarattomaan muotoon Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Polttolinjojen puhdistus Laakereiden voitelu ja jäähdytys CaO: Xi, R36/37/38 CaOH 2 : Xi, R41 NaHCO 3 : Xi, R x 200 m 3 sitoo happea, aiheuttaa vaaran suljetussa tilassa Vuotuinen käyttö CaO t/a Ca(OH) t/a 70 m t/a C, R34 60 m t/a Hydratsiini T, N, R45, R10, R23/24/25, R34, R43, R 50/53 1 t 1 t/a C, N, R34, R50 1 t 500 kg/a C, R34 1 t 500 kg/a C, R35 10 m 3 H 2 SO 4 :HC, R35 5 m 3 (50 % NaOH) (93 % H2SO 4 ) 6 t/a (50 % NaOH) 4 t/a (93 % H2SO 4 ) < 5% 200 kg 2 t/a Esim. turbiiniöljyn koostumus: -voiteluöljy (maaöljy) vetykäsitelty neutraali öljypohjainen, n. 95 % - tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet nafteeniset, n. 5 % - N-1-naftyylianiliini, <0,2 %, Xn, N; R43, R48/20/21/22, R50/53 pieniä määriä 5 t/a Xn, R40 2 x m 3 Hetkellinen max kulutus: 2 x 64,5 kg/h Maakaasu F+, R GWh/a Kalibrointikaasuja/ kg < 500 kg/a Kalibrointikaasu/-neste nesteitä mittalaitteisiin Palonsammutuskaasut, inergen, argon tai vastaavat Turbiinihuoneessa CO 2 Palonsammutus - - -

22 18/71 Ammoniakkivettä varastoidaan teräksisessä suoja-altaalla varustetussa säiliössä jätevoimalan yhteydessä. Savukaasujen rikinpoistoon käytettäviä kemikaaleja ja aktiivihiiltä varastoidaan siiloissa savukaasujen käsittelylaitteistojen tiloissa. Muita savukaasujen käsittelyssä sekä jätepolttoainelinjojen puhdistuksessa ja desinfioinnissa käytettäviä kemikaaleja varastoidaan myyntipakkauksissaan sisätiloissa. 2.5 Syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden määrä, laatu ja käsittely Polttoaineen palaessa sen palamattomista ainesosista syntyy tuhkaa. Raskaampi osa eli kattilan pohjalle erottuva pohjatuhka (kuona) kerätään arinan alla oleviin siiloihin (Kuva 2-1. Jätevoimalan toimintaperiaate.). Siiloista tuhkat kuljetetaan jatkokäsittelyyn kuonan kuljettimien avulla. Loppuun palanut kuona putoaa kuonan keräimelle arinan loppupäässä. Keräin siirtää kuonan kuljettimille tai suoraan kuonabunkkeriin. Kattilan leveydestä riippuen keräimiä on joko yksi tai kaksi. Kuonan keräin on täytetty vedellä, jotta sitä kautta ei pääsisi ilmaa arinalle. Samalla vesi myös jäähdyttää kuonaa, joka tulee arinalta noin 600 C lämpötilassa, jotta kuonan kuljetus- ja varastointilaitteet eivät vahingoittuisi korkean lämpötilan seurauksena. Kuonasta erotetaan metallit ennen niiden lastausta kuorma-autoon. Ennen savukaasujen puhdistusta eroteltava kattilatuhka, sähkösuotimelta kerättävä lentotuhka (suodintuhka) ja letkusuodattimilta erikseen kerättävä savukaasujen puhdistuskemikaaleja sisältä jäte siirretään pneumaattisella kuljettimella varastosiiloihin. Kattilatuhkalle ja lentotuhkalle on oma siilonsa ja letkusuotimilta kerättävälle jätteelle omansa. Kuljetuslaitteiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota kulumisen estämiseen muun muassa paksujen seinärakenteiden ja pinnoitteiden avulla, jotta rakenteet säilyisivät ehjinä eikä tuhkaa pääsisi kulkeutumaan ympäristöön. Siilojen päällä on pölynpoistojärjestelmä, jonka kautta ilma ohjataan ennen kuin se virtaa ulkoilmaan. Siiloissa on automaattinen lämpötilan seuranta ja niihin voidaan tarvittaessa syöttää palamatonta kaasua estämään syttymistä. Siiloihin asennetaan myös mittausjärjestelmä, jonka avulla tiedetään siiloissa olevan tuhkan paino. Veden tiivistymisen estämiseksi siilojen ilma pidetään mahdollisimman kuivana eristämällä siilot ja asentamalla niihin lämmitys ja kuivan ilman syöttö. Vastaavat toimenpiteen tehdään myös pneumaattisille kuljettimille ja tiettyihin osiin siirtoputkia. Pölyn ja tuhkan seos puretaan siiloista kuorma-autoille, jotka kuljettavat seoksen jatkokäsittelyä ja hävittämistä varten. Pohjatuhkaa ja kattilatuhkaa voidaan myös suoraan käyttää maantäyttöaineksena. Siinä tapauksessa tuhka kostutetaan ja kuljetetaan tiiviisti suljetuissa konteissa, jotta estetään pölyn leviäminen ympäristöön. YTV on vastuussa sen tuhkan käsittelystä, joka on kerätty ennen kemikaalien lisäämistä savukaasuihin (lukuun ottamatta typen oksidien hallintaan käytetyn SNCR-järjestelmän kemikaaleja). YTV kuljettaa arinan kuonan, kattilatuhkan ja sähkösuotimelta kerätyn suodatintuhkan loppusijoitettavaksi Ämmässuon kaatopaikalle. Letkusuodattimelta kerätty savukaasujen puhdistusjäte sisältää todennäköisesti liikaa epäpuhtauksia ja savukaasun puhdistuksessa käytettyjä kemikaaleja, jotta sen voisi läjittää Ämmässuon

23 19/71 kaatopaikalle. Sen vuoksi letkusuodattimilta kerätty jäte viedään ongelmajätteisiin erikoistuneelle jätteenkäsittelylaitokselle, joka käsittelee sen vaatimusten mukaisesti. Pohjatuhka syntyy polttokammiossa (prosessin ensimmäisessä vaiheessa), ja sitä muodostuu noin % poltettavan jätteen painosta. Pohjakuonan koostumuksesta % on palamatonta materiaalia, kuten lasia, maamineraaleja (esim. kvartsia) ja metallia. Sulamistuotteita on %, ja ne ovat pääosin lasia, silikaattimineraaleja ja oksidimineraaleja (esim. rautaa ja kalkkia). Pohjakuonassa voi olla myös raskasmetalleja kuten lyijyä (Pb), kadmiumia (Cd), kromia (Cr), kuparia (Cu), nikkeliä (Ni), sinkkiä (Zn) ja bariumia (Ba) sekä klorideja ja sulfaatteja. Jätteenpolttolaitoksen tuottaman lentotuhkan ja savukaasun puhdistusjätteen pääkomponentit ovat alumiinin, raudan, piin ja kalsiumin oksidit. Se sisältää myös alkali- ja maa-alkalimetalleja ja fluorideja, klorideja ja sulfaatteja. Tuhkissa on jätteestä peräisin olevia raskasmetalleja ja pieniä määriä polttoprosessissa muodostuneita kloorattuja hiilivetyjä. Jätevoimalassa syntyy vuosittain pohjatuhkaa noin tonnia, kattilatuhkaa noin ja lentotuhkaa noin tonnia vuodessa ja savukaasunpuhdistuksen jätettä noin tonnia. Laitokselle tuodusta jätteestä erotetun polttoon kelpaamattoman aineksen määrä on enintään noin tonnia vuodessa. Lisäksi jätevoimalassa syntyy yhdyskuntajätettä ja laitoksen kunnossapitojätettä noin 7 tonnia vuodessa. Nämä jätteet ohjataan polttoon. Laitoksella syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. jäteöljyt ja liuottimet. Nämä ja muut nestemäiset ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi yhtiölle, joilla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Muita kuin nestemäisiä ongelmajätteitä ovat akut, paristot, loisteputket, elohopealamput ja kiinteät öljyiset jätteet, jotka kootaan talteen ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Ongelmajätteitä syntyy noin kahdesta viiteen tonnia vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevoimalassa syntyvät jätemäärät. Taulukko 2-4. Jätevoimalassa syntyvät jätejakeet ja niiden käsittely. Jätejae Tonnia vuodessa Käsittely/loppusijoitus Pohjatuhka YTV/hyötykäyttö tai Kattilatuhka ja lentotuhka (suodintuhka sähkösuodattimelta) Savukaasujen puhdistuksen jäte Polttoon kelpaamaton jäte loppusijoitus YTV/hyötykäyttö tai loppusijoitus Ongelmajätelaitos > YTV Ongelmajäte 2 5 Ongelmajätelaitos Yhdyskuntajäte ja 7 Poltto jätevoimalassa kunnossapitojäte 2.6 Kuljetukset Liikenne suuntautuu jätevoimalalle Kehä III:a pitkin Långmossenin asemakaavan mukaisesti (Vantaan kaupunki 1999). Kaavan mukaan Fazerintien liikennevaloristeys korvattaisiin uudella eritasoristeyksellä.

24 20/71 Långmossenin asemakaavan mukaisesti liikenne jätevoimalan tontille tapahtuu Kehä III:lta Långmossenintien ja edelleen Långmosseninkujan kautta laitoksen pääsisäänkäynnin läpi. Långmossenintie linjataan kiertämään tontin pohjoispuolelta. On mahdollista, että jätevoimalan toiminnan alkaessa vuonna 2014 uusi eritasoristeys ei ole vielä valmistunut ja jätevoimalan laitosalueelle kuljetaan nykyisen liittymän kautta. Tontilla liikennejärjestelmät on suunniteltu siten, että tontilla ei ole risteävää liikennettä ja autojen kiertosuunta on aina vastapäivään. Henkilöautoliikenne on erotettu omalla sisäänkäynnillä ja henkilöautopysäköinti tapahtuu erillään laitoksen muusta toiminnasta. Jalankulku laitoksella on erotettu ajoneuvoliikenteestä omille rauhoitetuille väylilleen. Henkilöajoneuvojen pysäköintialue on sijoitettu hallintorakennuksen läheisyyteen ja käynti hallintorakennuksesta laitoksen päävalvomoon tapahtuu suojattua kävelysiltaa pitkin. Kuljetusmäärät ja kuljetuskaluston kapasiteetti on arviolta seuraava: Jäte 153 rekkaa / päivä Jäteautot 7,5 t / rekka Siirtokuljetukset 30 t / rekka Tuhkat ja kemikaalit 18 rekkaa / päivä Lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte 10 t / rekka Arinakuona 27,5 t / rekka Muut 2 rekkaa / päivä Kemikaalit ja muut apuaineet 25 t / rekka Yhteensä päivittäinen kuljetusmäärä on siten 173 rekka-autoa. Kukin rekka-auto ajaa laitokselle ja sieltä pois, joten liikennemäärien lisäys on kaksi kertaa kuljetusten määrä eli 346 rekka-autoa päivässä. Jätekuljetukset ajoittuvat pääosin arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 7 21 painottuen keskipäivään noin klo välille. Jätehuollon turvaamiseksi esimerkiksi arkipäiville sattuvien pyhäpäivien aikana jäteastiat tyhjennetään viikonloppuna ja kuljetetaan jätevoimalaan. Näitä arkipyhiä on noin 15 kertaa vuodessa. Tuhka- ja kemikaalikuljetuksia on maanantaista perjantaihin yleensä klo 7 19 välisenä aikana. Jäteautot lähtevät liikkeelle klo 6 ja 9 välisenä aikana. Jätekuljetusten määrä arvioidaan olevan suurimmillaan klo välisenä aikana. (Kuva 2-3) (YTV 2007)

25 21/71 Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain Kuormia tunnissa Työtunnit Kuva 2-3. Arvio jätevoimalaan tuotavien jätekuormien jakaantumisesta tunneittain. 2.7 Päästöt ilmaan ja päästöjen hallinta Päästöt Jätepolttoaineen palaessa syntyy hiilidioksidia (CO 2 ), typenoksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ) ja hiukkasia. Lisäksi syntyy kaasumaisia ja höyrymäisiä orgaanisia aineita, kloorivetyä (HCl), fluorivetyä (HF), hiilimonoksidia (CO), dioksiineja, furaaneja, elohopeaa ja raskasmetalleja. Jätteenpolttoasetus (Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta, 362/2003) asettaa tiukat päästörajat edellä mainituille epäpuhtauksille hiilidioksidia lukuun ottamatta. Hiilidioksidipäästöjen suuruus riippuu mm. siitä, kuinka suuri osuus poltettavasta jätteestä on uusiutuvaa biomassaa, josta ei poltettaessa lasketa syntyvän hiilidioksidipäästöjä. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-8) on esitetty jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat (mg/m 3 ) jätteenpoltolle. Jätevoimala on suunniteltava ja rakennettava siten, että savukaasun epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylitä jätteenpolttoasetuksessa annettuja hetkellisiä (vuorokausi- ja puolen tunnin) raja-arvoja. Tämän vuoksi jätevoimalan normaalin toimintatason päästöt on pidettävä huomattavasti raja-arvoja pienempinä, jotta raja-arvot eivät ylity päästöjen vaihdellessa normaalilla vaihteluvälillä. Laitos on suunniteltu alittamaan jätteenpolttoasetuksen asettamat päästörajat noin 30 %:lla ja elohopean kohdalla noin 50 %:lla. Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty jätevoimalan suunnittelun perusteena olevat päästötasot.

26 22/71 Taulukko 2-5. Jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat jätteenpoltolle sekä jätevoimalan suunnittelun perusteena olevat päästötasot (vuorokausikeskiarvot, mg/m 3 n, O 2 11 %). Päästökomponentti Jätteenpolttoasetuksen mukainen päästöraja-arvo Jätevoimalan suunnittelun perusteena olevat päästötasot Pitoisuus savukaasussa, mg/m 3 n (kuiva savukaasu, O 2 -pitoisuus 11 %) Rikkidioksidi SO Typenoksidit (NO 2 :ksi laskettuna) Hiukkaspäästöt 10 7 Kloorivety HCl 10 7 Fluorivety HF 1 0,7 Dioksiinit ja furaanit 0, , Kadmium Cd, tallium Tl 0,05 0,035 Elohopea Hg 0,050 0,02 Antimoni Sb, arseeni As, lyijy Pb, koboltti Co, kromi Cr, kupari Cu, mangaani Mn, nikkeli Ni ja vanadiini V Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC 0,50 0, Hiilimonoksidi CO Maakaasun poltosta kaasuturbiinissa syntyy typen oksideja. Jätevoimalan kaasuturbiini kuuluu ns. LCP-asetuksen (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta, 1017/2002) soveltamisalaan. LCP-asetuksen mukainen päästöraja kaasuturbiinin typenoksidipäästöille on 50 mg/m 3 n (O 2 -pitoisuus 15 %). Hiilimonoksidin arvioitu päästötaso on noin myös 50 mg/m 3 n. Jätevoimalan teoreettiset vuotuiset päästöt jätteenpolttoasetuksen mukaan laskettuna ja arvioidut suunnittelun perusteena olevien päästötasojen mukaiset vuotuiset päästöt (tonnia vuodessa) on esitetty seuraavassa taulukossa.

27 23/71 Taulukko 2-6. Jätevoimalan arvioidut vuotuiset päästöt (tonnia vuodessa). Päästökomponentti Jätevoimalan teoreettiset maksimipäästöt jätteenpolttoasetuksen ja LCP-asetuksen mukaisten päästörajojen mukaan laskettuna Jätevoimalan vuotuiset päästöt suunnittelun perusteena olevien päästötasojen mukaan laskettuna Rikkidioksidi SO Typenoksidit (NO 2 :ksi laskettuna) 416 (jätteenpoltto) (kaasuturbiini) yht (jätteenpoltto) 78 + (kaasuturbiini) yht. 360 Hiukkaspäästöt Kloorivety HCl Fluorivety HF 2,1 1,3 Dioksiinit ja furaanit 0, , Kadmium Cd, tallium Tl 0,1 0,07 Elohopea Hg 0,1 0,04 Antimoni Sb, arseeni As, lyijy Pb, koboltti Co, kromi Cr, kupari Cu, mangaani Mn, nikkeli Ni ja vanadiini V Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC Hiilimonoksidi CO 1 0, (jätteenpoltto) + 111(kaasuturbiini) yht (jätteenpoltto) 78 (kaasuturbiini) ytv. 106 Jätevoimalan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin tonnia hiilidioksidia (jätteenpoltto+kaasuturbiini). Jätevoimalan tuotannolla korvataan Martinlaakson voimalaitoksen fossiilista energiantuotantoa, minkä ansiosta kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. Lisäksi jätevoimala vähentää kaatopaikalla syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä Päästöjen hallinta Savukaasun puhdistusprosesseja ja niiden erilaisia yhdistelmiä on lukuisia. Puhdistusmenetelmät voidaan karkeasti ryhmittää kolmeen pääryhmään, märkiin, puolikuiviin ja kuiviin puhdistusprosesseihin. Jätevoimalan jätteenpolton savukaasujen puhdistusprosessi on em. jaottelun mukaan lähinnä puolikuivaa menetelmää tai puolikuivan tai kuivan välimuotoa (esim. Conditioned dry -menetelmä). Puhdistusprosessi tarkentuu laitossuunnittelun ja laitevalintojen yhteydessä. Märkää savukaasunpuhdistusta ei käytetä, jotta vältytään puhdistuksen jätevesiltä. Puolikuiva

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

enimmäismäärä Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte

enimmäismäärä Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Jätejae Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Asumisessa syntyvät ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten. Nimikeryhmään 20 01 kuuluvien yksilöityjen jätelajien osalta tarkoitetaan

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti ET

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti ET KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVORAPORTTI 2015 Raportti Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Tuotanto...3 2.1 Tuotantoprosessi...3 3 Käyttötarkkailu...4 3.1 Polttoainetarkkailu...5 3.2 Arinakattilan

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 60K05686.07 YTV Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 3/(260) TIIVISTELMÄ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuolto huolehtii Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 187/2016 11.01.00 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy, jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa. Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: 35113

Vantaan Energia Oy, jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa. Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: 35113 LIITE 1 Etelä-Suomi Päätös Nro 14/2014/1 Dnro ESAVI/28/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Vantaan Energia Oy:n

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 23. -24.8.2016 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Ajankohtaista päästösääntelyssä suuret ja pienet

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Hyväksytty 14.12.2010, 112 ympäristölautakunta MAKSUTAULUKKO Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen julkisoikeudelliset maksut ympäristönsuojelulain,

Lisätiedot

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1696

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1696 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-207-111 No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 10.11.2005 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POLTTOAINETEHOLTAAN VÄ- HINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDI- OKSIDI-,

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry LCP BREF:N KUSTANNUSVAIKUTUKSET BIOMASSAA JA TURVETTA KÄYTTÄVILLE POLTTOLAITOKSILLE SISÄLTÖ Johdanto 3 Tarkastelun lähtökohdat / päästökomponentit 4 Tarkasteltavat

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Vuosiraportti 2015 Haapaveden voimalaitos. HAAPAVEDEN VOIMALAITOKSEN VUOSIRAPORTTI 2015 Sisältö

Vuosiraportti 2015 Haapaveden voimalaitos. HAAPAVEDEN VOIMALAITOKSEN VUOSIRAPORTTI 2015 Sisältö HAAPAVEDEN VOIMALAITOKSEN VUOSIRAPORTTI 2015 Sisältö 1. Laitoksen yleistiedot 2. Polttoaineiden kulutus ja laatu 3. Energiantuotanto ja käyttötunnit 4. Päästöt ilmaan 5. Kemikaalit 6. Jätehuolto 7. Veden

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2006 Y Puh.

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2006 Y Puh. Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 16.11.2007 PIR 2006 Y 4 111 Puh. 020 490 104 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Sammutusjätevesikysely

Sammutusjätevesikysely Sammutusjätevesikysely Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kyseli määräaikaistarkastuksillaan vuosina 2010-2011 toiminnanharjoittajien varautumista sammutusjätevesien keräilyyn. Seuraavassa esitetään

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot