Alkuperäiskasvit Kasvien geenivarat ja niiden suojelu
|
|
- Kirsi Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäiskasvit Kasvien geenivarat ja niiden suojelu TEHO Plus Ympäristöneuvojien koulutus Tampere, Ahlman FT Elina Kiviharju, erikoistutkija MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori
2 Sisältö Mitä maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarat ovat? Miksi niitä suojellaan? Miten niiden suojelu on organisoitu Alkuperäiskasvien rekisteröinti ja viljelytuki
3 Kasvigeenivarat Maa- ja puutarhatalouden geenivaroilla tarkoitetaan Kasviperäistä geneettistä materiaalia, joka on tai saattaa tulevaisuudessa olla elintarviketuotannon ja maatalouden kannalta arvokasta Any genetic material of plant origin of actual or potential value for food and agriculture
4 Geneettinen monimuotoisuus Viljelykasvien geenivaranto koostuu: - Lajien välisestä vaihtelusta: eri lajeista ja niiden villeistä sukulaisista - Lajin sisäisestä vaihtelusta: eri lajikkeista ja maatiaiskannoista Maatiaiskaurojen erityyppisiä röyhyjä: Sapeli (vas), Tammi, Sisu ja Osmo Sauli,J.O Acta Agralia Fennica 34:
5 Perimä on tallennettuna kasvien eri osiin, siemeniin ja solukoihin Esimerkiksi kauran perimän DNA:ssa on arvioitu olevan noin 11 miljardia emäsparia ja useita kymmeniä tuhansia geenejä Erilaisia geenimuotoja eli alleeleja, ja niiden erilaisia yhdistelmiä Wikipedia,Ville Koistinen
6 Viljelykasvien geenivaranto Lajikkeet, satoisia, mutta perimä kapeutunut jalostuksen myötä tieteellisen lajikejalostuksen tuote, nimetty ja kauppaan laskettu Vanhat kauppalajikkeet jalostuksen tuloksena, mutta eivät enää yleisesti viljelyssä Jalostuslinjat, jalostusaineistoa, risteytyslinjoja, ei vielä lajike Maatiaiskasvit, heikompi sato mutta yleensä enemmän vaihtelua vuosisatojen saatossa luonnon ja viljelijöiden valinnan seurauksena sopeutuneet paikallisiin kasvuolosuhteisiin. Luonnonvaraiset sukulaiset (lähde jalostukseen) Tutkimusaineistot
7 Alkuperäiskasvilajike Alkuperäiskasvilajikkeella eli ns. maatiaislajikkeella tarkoitetaan viljelykasvin kantaa, joka on luonnostaan sopeutunut kasvualueensa ympäristöolosuhteisiin. Alkuperäiskasvilajikkeisiin voidaan lukea myös lajikeluettelosta poistetut vanhat kauppalajikkeet tai tällaisen vanhan kauppalajikkeen muuttuneet kannat
8 Miksi geneettistä monimuotoisuutta suojellaan? Turvataan perinnöllistä monimuotoisuutta viljelijöiden, kasvinjalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin ja pidetään yllä kulttuurihistoriallista perintöä Geenivarat voivat olla myös lähde uudenlaisille elintarvikkeille, kuiduille, polttoaineille tai lääkkeille ja terveystuotteille
9 Kasvinjalostus Kasvinjalostus perustuu ominaisuuksien perinnöllisen eli geneettisen vaihtelun hyväksikäyttöön Kasvinjalostuksen tavoitteena on parantaa viljeltävien kasvien ominaisuuksia Tarvitaan lajikkeita, jotka ovat satoisia laatuominaisuuksiltaan hyviä taudinkestäviä viljelyvarmoja viljelyssä ympäristöä säästäviä Hyvät lajikkeet ovat kannattavan kasvintuotannon perusta Kuva: Kiviharju, MTT
10 Risteytysjalostus Risteytykset Jalostusaineisto Kenttäkokeet Ominaisuuksien testaus Valinta Perinnöllistä vaihtelua haetaan risteyttämällä saman lajin yksilöitä. Lähteinä: - omat jalostusaineistot - materiaalinvaihto muiden jalostajien kanssa - geenipankeissa säilytetyt linjat Materiaalin lisäys Kerranteelliset kokeet Useita koepaikkoja Viralliset lajikekokeet Lajike Vaihtelua voidaan hakea myös lähisukuisista risteytyvistä lajeista esijalostusohjelman kautta Kuva: Tapio Tuomela, MTT:n arkisto
11 Tutkimus Ohran monimuotoisuuden analysointi ja hyödyntäminen Esimerkki: EU-hanke EXBARDIV Partnereina eurooppalalaiset johtavat tutkimuslaitokset Laajat aineistot ja kehittyneimmät tutkimusmenetelmät Aineisto: Ohran genotyypit: 407 lajiketta, pääosin Euroopasta 480 maatiaislinjaa, Syyriasta, Jordaniasta 250 villiohra-linjaa, Israelista Aineistojen genotyypitys 1500 SNP-merkillä Kenttäkokeet useissa tutkimuslaitoksissa Laajat ominaisuusanalyysit: - viljelyominaisuudet, laatu, taudinkestävyys Assosiaatiokartoitus Hyödyt: Löytää uusia geenimuotoja villiohrasta (Hordeum vulgare ssp. spontaneum) ja paikallisista maatiaiskannoista lajikejalostuksen käyttöön Tuottaa DNA-valintatyökaluja avustamaan lajikejalostajaa valitsemaan jatkokokeisiin parhaat jalostuslinjat Saada uutta tietoa ominaisuuksien periytymisestä Hankkeen Suomen partnerit: Alan Schulman ja Outi Manninen, MTT
12 Coord. 2 Geneettisen monimuotoisuuden analysointi Timotein monimuotoisuusanalyysi mikrosatelliitteja käyttäen Principal Coordinates DEN FIN FRA RUS GER GRE Coord. 1 Kuva: Tanhuanpää & Manninen, MTT ISL NOR SWE TUR CZE HUN Geneettinen monimuotoisuus Geenivarojen säilytys ja hyödynnettävyys Lajikkeiden ja geenivarojen tunnistus
13 Viljely- ja puutarhakasvit ovat elävää kulttuuriperintöämme ja sinällään arvokkaita. - Viljelykäytännöt - Perinteiset sadon hyödyntämistaidot ja menetelmät Museo- ja perinnepuutarhat Ennallistaminen Matkailullinen hyödyntäminen Kuva: MTT:n arkisto
14 Kansainväliset sopimukset velvoittavat Kansainvälinen biodiversiteettisopimus (CBD,1992) monimuotoisuuden suojeluun liittyvä yleissopimus Kansainvälinen toimintaohjelma, (GPA, 1996) - korostetaan kansallisten kasvigeenivaraohjelmien tärkeyttä International Treaty on Plant Genetic Resources for Food and Agriculture (IT, 2004) Määrittelee maailmanlaajuiset, oikeudellisesti sitovat puitteet maatalouden geenivarojen säilyttämiselle. Monenvälinen järjestelmä, joka koskee kasvigeenivarojen saatavuutta ja niiden kaupallisesta ja muusta käytöstä saatavien hyötyjen jakamista sopimusosapuolten kesken. Ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, lähtökohtana elintarviketurvallisuuden säilyttäminen.
15 Kansallinen kasvigeenivaraohjelma Perustettiin 2003 turvaamaan maa- ja metsätalouden geenivarojen suojelua Suomessa MTT vastaa Kansallisen ohjelman koordinaatiosta ja Maa- ja puutarhatalouden kasvien monimuotoisuuden suojelusta Metla vastaa Metsäpuiden monimuotoisuuden suojelusta. Toimintaa seuraa ja kehittää MMM:n asettama geenivaraneuvottelukunta
16 Tehtäväkenttä Geenivarojen aineistovalinnat, hoito ja ylläpito Kuulutukset ja keräykset Karakterisointi ja evaluointi Dokumentaatio ja tietokannat SESTO Kestävän käytön edistäminen Tiedotus, opetus ja neuvonta Kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijatyö Tutkimus (eri rahoituslähteitä)
17 Asiantuntevat työryhmät Organisoivat maa- ja puutarhatalouden kasvien kokoelmien säilytystä ja päättävät säilytettävästä materiaalista 1) Viherrakentamisen kasvit 2) Hedelmät ja marjat 3) Vihannekset, yrtit ja rohdokset 4) Peltokasvit 5) Jokioisten työryhmä
18 Pitkäaikaissäilytykseen otetaan monipuolista geneettistä aineistoa Lajikohtaisesti ja alueellisesti monimuotoista perintöainesta Lajike voi olla suomalaiselle viljelylle merkittävä Kulttuurihistoriallisesti arvokas Lajin monimuotoisuuden kannalta arvokas Voi olla joku erityinen ominaisuus (esim. taudinkestävyys tai laatu) Hyvin olosuhteisiimme sopeutunutta Pitkän päivän olosuhteet kasvukaudella Lyhyt kasvuaika Monin paikoin happamat maat Kylmät talvet
19 Säilytys Säilytys siemeninä geenipankin pakastimissa, o NordGen, Pohjoismainen Geenivarakeskus, Alnarp, Ruotsi Pelto- tai kenttägeenipankit o Ylläpito elävinä kasveina Mikrolisättyinä kasveina koeputkissa (in vitro) Kylmä- eli kryosäilytys varmuussäilytyksenä Kirsikkakokoelma Tuorlassa Vadelman solukkolisäys Kryosäilytys Kuva: Tarja Hietaranta/MTT:n arkisto Kuva: Jaana Laamanen/MTT:n arkisto Kuva: MTT:n arkisto
20 Säilytys MTT:llä Pohjoisia koristekasvien kantoja, ryvässipulit MTT toimii suomalaisten kasvullisesti säilytettävien geenivarojen pääasiallisena säilytyspaikkana Mm. koristekasvit, marjat Ja hedelmäpuut varmuussäilytys Näytepuutarhat Yrtti- ja lääkekasvit Hedelmäpuut, marjat, vihannekset
21 Svalbard Global Seed Vault Huippuvuorilla o siemennäytettä ympäri maailmaa o Suomalaista alkuperää yli 1544 näytettä ja 117 taxaa Kuva: Mari Tefre/Svalbard Global Seed Vault Turvassa ikiroudassa ja kallion sisässä Piirros: Global Diversity Trust
22 Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvilajikkeen rekisteröity ylläpito on ensisijaisesti viljelykasvien perimän monimuotoisuuden vaalimista viljelyolosuhteissa (on farm) Tällaiseen toimintaan voi saada erityisympäristötukea viljojen, palkoviljojen ja nurmikasvien viljelyyn. Viljelijä tekee ylläpitosopimuksen Evira valvoo yhdessä ELY-keskusten kanssa tukiehtojen täyttymistä. Lajike pitää rekisteröidä Kuva: Tapio Tuomela, MTT:n arkisto
23 Alkuperäiskasvilajikkeiden rekisteröinti Alkuperäiskasvilajikeasetus Rekisteröintihakemus Eviraan Lajiketutkimuksessa sovelletaan UPOV:in (Kansainvälisen lajikeoikeusliiton) ohjeisiin perustuvaa lajikekuvauskäytäntöä, mutta maatiaislajikkeiden ei tarvitse täyttää UPOV:in tiukkaa yhtenäisyyden kriteeriä. Evira tutkii erottuuko lajike muista lajikkeista, ja onko se riittävän yhtenäinen jotta se on tunnistettavissa. Laaditaan lajikekuvaus. Suomen kasvilajikelautakunta päättää hyväksymisestä (voimassa 10 vuotta) Rekisteröimällä hakija saa oikeuden lisätä ja markkinoida lajiketta asetuksessa olevien rajoitusten puitteissa
24 Alkuperäiskasviluettelo Rekisteröity lajike julkaistaan Suomen kasvilajikeluettelossa alkuperäiskasvilajikkeiden ryhmässä. Lajikeluettelossa julkaistaan myös rekisteröinnin haltijan ja lajikkeen ylläpitäjän yhteystiedot päivätyssä Suomen kasvilajiketiedotteessa on 18 rekisteröityä lajiketta: Puna-apila (7): Lahtua, Lyydia, Perttuli, Sirppilahden Johanna, Tarimaalainen, Turunen, Vesilahtelainen Syysruis (8): Eelis-Antti, Haukipuro, Iivo, Joppe, Leivonen, Mansikka-Ahon Vihtori, Pääkkölä, Taavetti Ohra (1): Jorma Kaura (1): Heljä Nauris (1): Enon kanta
25 Alkuperäiskasvien viljelytuki Tavoite on että Suomelle alkuperäisten kotieläinrotujen ja viljelykasvien geneettinen monimuotoisuus säilyy Ohjeet Maaseutuviraston sivuilta Maatalouden ympäristötuen erityistukien alla Tulossa myös uudelle tukikaudelle Maaseudun kehittämisohjelmaan Luonnos tällä hetkellä kommentoitavana (25.6. asti) _2020.html UUTTA: Ympäristökorvausten kokonaisuus Ympäristösitoumus -Geenipankkisäilytys (artikla 29.9) Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän ylläpito
26 Alkuperäiskasvien viljelytuki, Luonnos Alkuperäiskasvien viljely: ei-pinta-alaperusteiseksi, tuetaan vain alkuperäiskasvien ylläpitoa ilman vähimmäishehtaari vaatimuksia. nurmi- ja rehukasvit, viljakasvit, juurikkaat, siemenperunat, öljy- ja kuitukasvit sekä vihannekset Viljelijälle korvataan vuosittainen tasakorvaus viiden vuoden sitoumuksen ajan Lajikkeen tulee olla hyväksytty Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena Evira valvoo, että lajiketta ylläpidetään niin, että perimä säilyy.
27 Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Edistetään kansallisesti arvokkaiden maa- ja puutarhatalouden kasvullisesti lisättävien geenivarakasvien turvallista säilytystä ja ylläpitoa in situ viljelyllä Korvausta myönnetään kansallisesti ylläpidettävien, pitkäaikaissäilytyksen mandaatin saaneiden kasvikantojen ylläpitoon ja säilyttämiseen, sekä arvokkaille yksityiskokoelmille ja paikallisgeenivarannoille Kasvikokoelmia voivat olla hedelmäpuu-, marjakasvi-, vihanneskasvi-, viherrakentamis- sekä yrtti- ja rohdoskasvien kokoelmat Kansallinen kasvigeenivaraohjelmalla asiantuntijarooli
28 Kiitos!
Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan
Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Elina Kiviharju, FT MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori KASVIGEENIVARAOHJELMA MMM:n nimittämä työryhmä
LisätiedotKansallinen kasvigeenivaraohjelma ja humalan geenivarat
Kansallinen kasvigeenivaraohjelma ja humalan geenivarat Elina Kiviharju, kasvigeenivaraohjelman koordinaattori Merja Hartikainen, Luke Luonnonvarakeskus Kuva: Luke arkisto FAO:n määritelmä: Kasvigeenivarat
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus alkuperäiskasvilajikkeiden hyväksymisestä ja siemenkaupasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 16/09 Päivämäärä Dnro 28.8.2009 1613/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 7.9.2009 - toistaiseksi Kumoaa Viljakasvien sekä nurmi- ja rehukasvien maatiaislajikkeiden
LisätiedotGEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA
GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA Yrjö Tuunanen Yrjö Tuunanen Mitä geenivarat ovat ja miksi niitä suojellaan? Teijo Nikkanen Viljelykasvien, kotieläinten ja metsäpuiden geenivaroilla tarkoitetaan
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
Lisätiedot- edistää maa- ja metsätalouden geenivarojen kestävää käyttöä
ASETTAMISPÄÄTÖS 114603 1 (5) 20.2.2012 MMM055:00/2011 GEENIVARANEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut geenivaraneuvottelukunnan toimikaudeksi 1.3.2012-31.12.2016.
LisätiedotAlkuperäiskasvien viljely
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET 2007-2013 Alkuperäiskasvien viljely Erityistuki palkoviljojen, viljojen ja nurmikasvien maatiaislajikkeiden, vanhojen kauppalajikkeiden ja vanhojen kauppalajikkeiden
LisätiedotAlkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)
Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa
LisätiedotTyöryhmämuistio MMM 2003:1 Kasvilajikeasioita käsittelevä työryhmä Helsinki 2002
Työryhmämuistio MMM 2003:1 Kasvilajikeasioita käsittelevä työryhmä Helsinki 2002 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19.4.2002 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää:
LisätiedotMaatiaiskasvien ylläpitoviljely Suomessa
Maa- ja elintarviketalous 144 Maatiaiskasvien ylläpitoviljely Suomessa Maarit Heinonen (toim.) Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous 144 102 s. Maatiaiskasvien ylläpitoviljely Suomessa Maarit Heinonen
LisätiedotYmpäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark
Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon
LisätiedotSUOMEN MAA- JA METSÄTALOUDEN KANSALLINEN KASVIGEENIVARAOHJELMA
SUOMEN MAA- JA METSÄTALOUDEN KANSALLINEN KASVIGEENIVARAOHJELMA - 2 - SISÄLLYSLUETTELO OSA I: Kasvigeenivaraohjelma 4 1. Kasvigeenivaraohjelman laatiminen 5 2. Keskeiset periaatteet ja tavoitteet 8 3. Yleiset
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 N:o Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 437
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 437 440 SISÄLLYS N:o Sivu 437 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkuperäiskasvilajikkeen rekisteröinnistä... 1241 438 Opetusministeriön
LisätiedotViljelykasvien geenivarat talteen ja käyttöön
139 Viljelykasvien geenivarat talteen ja käyttöön Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman 10-vuotisjuhlaseminaarin (29.8.2013) satoa Elina Kiviharju (toim.) 139 Viljelykasvien geenivarat talteen ja käyttöön
Lisätiedot12950/17 eho/sj/pt 1 DG B 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2017 (OR. en) 12950/17 AGRI 530 FAO 41 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 9. lokakuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotGeenivarojen säilytys
Geenivarojen säilytys 1. Säilytys alkuperäisellä viljelypaikalla. 2. Siirrettynä geenipankkien kokoelmiin. Maatalouden viljelykasvit Siementen säilytys yleistä. Kasvullisesti lisättävät puutarhakasvit
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. syyskuuta 2017 (OR. en) 12473/17 AGRI 495 FAO 36 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotKuva: Emma Vanhatalo SUOMEN KANSALLISEN KASVIGEENIVARAOHJELMAN KYMMENVUOTISJUHLASEMINAARI 29.8.2013
Kuva: Emma Vanhatalo SUOMEN KANSALLISEN KASVIGEENIVARAOHJELMAN KYMMENVUOTISJUHLASEMINAARI 29.8.2013 Ohjelma: 9.30 Aamukahvi ja tutustuminen posterinäyttelyyn 10.00 Seminaarin avaus Kehitysjohtaja Ilkka
LisätiedotAlkuperäiskasvien ylläpito. Sopimusehdot 2017
Alkuperäiskasvien ylläpito Sopimusehdot 2017 Sisällysluettelo 1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet......................... 3 2. Sopimuksen yleiset edellytykset............................ 4 3. Asiakirjojen
LisätiedotI Ensin kerättiin palaute mikä toimi ja mikä ei nykyisen kauden geenivaratoimenpiteissä.
Kooste CAP Geenivaratyöpajasta 28.1.2019 Osallistujia: 34 henkilö, jotka tulivat mm. - Lukesta, ProAgiasta, rotujärjestöistä, Ruokavirastosta, MMM:stä, YM:stä, yksityisiä toimijoita, viljelijöitä, MTK:sta.
LisätiedotMaatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT
Maatiaiskasvien tuotteistaminen Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvit? Perinnekasvit? Kasvigeenivarat 1. Maatiaiset, maatiaiskasvit -Ei tieteellisesti jalostettuja viljelykasveja:
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti L 162/13
21.6.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 162/13 KOMISSION DIREKTIIVI 2008/62/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2008, tietyistä poikkeuksista sellaisten viljelykasvien maatiaiskantojen ja -lajikkeiden
LisätiedotBiotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan
Liite 22.10.2007 64. vuosikerta Numero 2 Sivu 12 Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Satu Pura, Boreal Kasvinjalostus Perinteisesti kasvinjalostus on perustunut jalostajan havaintoihin ja
LisätiedotALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS
ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2016 ELY-keskuksen
LisätiedotMiten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä
Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1 Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotMaatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 7.11.2013 2013/2099(INI) MIETINTÖLUONNOS kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotSivukartta. GeenivaraOppi. https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi:sitemap
Page 1 of 7 GeenivaraOppi Sivukartta GeenivaraOppi Käyttöohje Uutiset Peli: Pieni suomalainen omenaodysseia 1. Viipurin linna 2. Suitian ja Kuitian kartanot 3a. Juvan kartano 3b. Aurajoen ranta 4. Fagervikin
LisätiedotSelvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista
Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista Heli Fitzgerald SYKE Nagoya työryhmä kokous 11.12.2014 Geenivaralainsäädännön valmistelua koskeva keskustelutilaisuus 15.12.2014 Sisältö Geenivarojen
LisätiedotKOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS
KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien
LisätiedotKasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira
Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotKasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira
Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia
LisätiedotALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS
ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2017 ELY-keskuksen
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotOhjeet puutarhakasvien keräyslomakkeeseen
Ohjeet puutarhakasvien keräyslomakkeeseen Yleistä Puutarhakasvien keräyslomakkeen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kiinnostus paikallisten kasvikantojen keräämiseksi on lisääntynyt museoiden,
LisätiedotSuomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma
15 vuotta suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaa Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma Historia lyhyesti ja katsaus nykytilanteeseen Mervi Honkatukia ja Tiina Tuovinen Kuva: Tatu Saastamoinen Kesäseminaari
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotYMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET
YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän
LisätiedotTUULA PEHU ELINA KIVIHARJU MARI RUSANEN JUHA KANTANEN PETRI HEINIMAA. Suomen maa-, metsäja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma
TUULA PEHU ELINA KIVIHARJU MARI RUSANEN JUHA KANTANEN PETRI HEINIMAA Suomen maa-, metsäja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 11A 2018 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMillaista tietoa tiedottaja tarvitsee? Ja mistä tieto löytyy?
Millaista tietoa tiedottaja tarvitsee? Ja mistä tieto löytyy? Ulla Jauhiainen, tiedottaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen MTT MTT on Suomen johtava maatalousja elintarviketutkimusta
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotTukiehtomuutokset 2018
Tukiehtomuutokset 2018 Tukihausta 2018 Huhtikuun puoliväli 15.6. saakka Ei tule esitäytettyjä materiaaleja Vipupalvelun kautta maanomistajat voivat tulostaa tukioikeuslomakkeen Hakuopas: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/sivut/hakuopas.aspx
LisätiedotGEENIVARAOPPIA KOULUILLE TUTUSTU RAVINTOKASVIEN MONIMUOTOISUUTEEN
GEENIVARAOPPIA KOULUILLE TUTUSTU RAVINTOKASVIEN MONIMUOTOISUUTEEN Merja Hartikainen 1, Pirjo Tanhuanpää 2, Teija Tenhola-Roininen 3 ja Elina Kiviharju 4 Luonnonvarakeskus (Luke) 1. GEENIVARAOHJELMAT VALITSEVAT
LisätiedotGeenivaraoppi-hanke Merja Hartikainen, MTT ja Maarit Heinonen, MTT
Geenivaraoppi-hanke Merja Hartikainen, MTT ja Maarit Heinonen, MTT Pihojen ja puutarhojen lähiaarteita Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.2014 2 RAPARPERIN MONIMUOTOISUUS Teemavideo CSI raparperin
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS
ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2018 ELY-keskuksen
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotElävä kansallisomaisuutemme
Elävä kansallisomaisuutemme Suojele! Viljele! Vaali perinteitä! Oletko joskus miettinyt kotisi pihalla kasvavan ikivanhan omenapuun tai sukutilalla viljellyn viljakannan alkuperää? Kyseessä voi olla suomalaiseen
LisätiedotMetsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotKILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA
KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA Kylvösiemenristeily 19.3.2013 Satu Pura/Boreal VILJELYSMAAN SIJAINTI Suomessa viljellään maailman pohjoisimpia peltoja. Tämä asettaa
LisätiedotYMPÄRISTÖSOPIMUKSET INVESTOINTIKORVAUKSET EI-TUOTANNOLLISET. Ohjelmakausi Tiedot ovat tilanteen mukaisia.
YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän
LisätiedotMiksi suojella kulttuurisidonnaisia alkuperäiskasveja ja -eläimiä?
Maatiainen r.y. Stenbäckinkatu 10 00250 HELSINKI Viite 1: Työryhmän ehdotus maa- ja metsätalousministeriölle geenitekniikkastrategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2003-2007 Viite 2. Lausuntopyyntö
LisätiedotKansainvälisen kaupan valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.11.2012 2012/2135(INI) TARKISTUKSET 1-14 Helmut Scholz (PE497.979v01-00) geenivaroja koskevista teollis- ja tekijänoikeuksien kehitysnäkökulmista:
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotEsityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018
Viherryttämistuki Kevät 2018 Mirka Holmén Esityksen sisältö Viherryttämistuen muutokset 2018 Uudet kasvikoodit Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen muutokset Ekologisen alan vaatimuksen muutokset 2 1 Uudet
LisätiedotBERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotMITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.
MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.2012 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin
LisätiedotViherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien
LisätiedotSatovarmuutta seosviljelyllä?
ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma
LisätiedotEkosysteemipalveluja erikoiskasveista
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, 31600 Jokioinen, erja.huusela-veistola@luke.fi Ekosysteemipalvelut käsittävät ihmisen luonnosta saamat aineelliset
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotAjankohtaiset asiat Vipu-palvelussa keväällä 2018 Mavi / Maatalousosasto / - Muutokset Kainuun olosuhteisiin, Jari Korhonen
Ajankohtaiset asiat Vipu-palvelussa keväällä 2018 Mavi / Maatalousosasto / - Muutokset Kainuun olosuhteisiin, Jari Korhonen Sisältö Uudet asiat Päätukihaussa Uudet asiat Vipu-palvelussa Muistettavaa 3
LisätiedotYmpäristökorvaukset (koodi M10.1)
Ympäristökorvaukset (koodi M10.1) Toimenpiteen kuvaus Ympäristökorvausjärjestelmä koostuu ympäristöllisesti kestävään peltoviljelyyn tähtäävästä ympäristösitoumuksen toimenpidekokonaisuudesta sekä maatalouden
LisätiedotGeenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta
Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotKokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139
Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari 18.3.2014 Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Mihin mikrobikokoelmia tarvitaan? 2 Culture Collection Laaja käyttäjäjoukko;
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
LisätiedotTerveiden taimien tuotanto viherrakentamisen kasveilla
Terveiden taimien tuotanto viherrakentamisen kasveilla Jaana Laamanen, Sirkka Juhanoja, Marjatta Uosukainen MTT Kasvintuotannon tutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013,
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
Lisätiedot20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen
Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti
Lisätiedot1 luku Yleiset säännökset. 1 Soveltamisala
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS nro 25/10 Päivämäärä Dnro 8.12.2010 2567/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.12.2010 - toistaiseksi Kumoaa Alkuperäiskasvilajikkeiden hyväksymisestä ja siemenkaupasta
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotKasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?
Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011)
LisätiedotViranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus
LisätiedotMuutokset Hakuoppaassa 2015
Muutokset Hakuoppaassa 2015 Hakuopas julkaistaan 16.3.2015. Tähän listaan kootaan julkaisun jälkeen tulleet muutokset. 16.3. jälkeen tulleet muutokset Hakuoppaaseen on muutettu 25.3. kaikki tukihaun päättymistä
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotLuomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki
Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon
Lisätiedot