Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden"

Transkriptio

1 Aino Arponen Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden kehittäminen Toimintamalli yhden kunnan palvelujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä Keuruu

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lapsipolitiikasta lapsilähtöisiin toimintakäytäntöihin Toimijalähtöinen kehittämistyö Kehittämistyön tausta ja tarve Kehittämistyön mahdollistajat Kehittämistyön käynnistäminen Moniammatillinen kehittäminen Kehittämisen askeleet Tyhjältä pöydältä liikkeelle Kohtaaminen Kehittämistarpeista toiminnaksi Resurssitarpeita ja yhteisiä toimintakäytäntöjä Asiakaslähtöisyys kehittämisen lähtökohtana Toiminnasta tuloksiin Elämää hankkeen jälkeen Haasteet palvelujärjestelmälle Paluu politiikkaan Kokonaisvaltainen lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelujärjestelmän kehittäminen edellytykset Toimijalähtöinen vs. Organisaatiolähtöinen kehittäminen Toimintaympäristön tila Kokemuksellisen oppimisen kautta muutoksiin Moniammatillisen työn kehittämisen kautta palvelujärjestelmän muutoksiin Palvelujärjestelmän muutoksista palvelukulttuurin muutokseen...10

3 2 1. LAPSIPOLITIIKASTA LAPSILÄHTÖISIIN TOIMINTAKÄYTÄNTÖIHIN Keuruulla valmistui vuonna 1996 maamme ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma, LASTEN KEURUU Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Vuonna 2001 Keuruulle valmistui myös nuorisopoliittinen ohjelma. Lapsuuspoliittinen ohjelma sisälsi seitsemänkohtaisen kaupungin lapsenoikeuksien julistuksen: Keuruulla lapsi on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. Keuruulla lapsella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. Keuruulla lapsen tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. Lapselle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä. Lasten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. Lapsen on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Vaikka ohjelma ei sisältänyt toimenpidesuunnitelmaa, sen valmisteluun osallistunut työryhmä on seurannut julistuksen periaatteiden toteutusta ja tukenut erilaisten kehittämishankkeiden käynnistymistä. Ohjelma on hyödyntänyt ja sitouttanut ensisijaisesti päätöksentekotasoa. Sen ansiosta lasten ja nuorten näkökulma on otettu viime vuosina huomioon mm. kaupungin investoinneissa. Lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty perustamalla nuorisovaltuusto. (Lasten Keuruu 1996) Vuonna 2004 on Keuruun lapsuuspoliittiselle ohjelmalle valmistumassa toimenpideohjelma seuraavalle valtuustokaudelle. Tätä on edeltänyt lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa toimivista ammattilaisista koostuneen suuren joukon vuonna 2002 alkanut aktiivinen kehittämistyö Keula-hankkeessa. Keula on ollut yksi valtakunnallisen Harava-projektin osahankkeista. Ennen Keula-hanketta ja sen aikana kaupungissa on toteutettu muitakin lapsille tai nuorille suunnattuja tai lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämishankkeita. Tällaisia hankkeita ovat olleet mm. varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, erityisopetuksen Latu- hanke, työttömien nuorten työllistämishanke Airo, Alko- projekti, seiskaluokkalaisten ryhmäyttämisen hanke Kasvu-projekti, Ryhmä Rämä - sekä Ramppikuume-hanke. 2. TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMISTYÖ 2.1. KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA JA TARVE Keuruun kaupunki on keskisuomalaisittain keskisuuri kaupunki ( yli asukasta). Kaupungissa on lasten ja nuorten kanssa toimivia henkilöitä noin 250 henkilöä. On ymmärrettävää, etteivät he kaikki tunne toisiaan, eivät edes saman lapsen kanssa toimivat, mutta eri toimipisteissä ja ammateissa työskentelevät. Eri hallinnonalojen ja toimintojen aluejaot eivät ole yhtenäiset. Koko kaupunkia palvelee erityispalvelupiste, johon kuuluvat perheneuvola-, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Koska aluejakoon perustuvia moniammatillisia työryhmiä on erittäin vaikea muodostaa, tarvitaan toiminta-

4 3 malleja, jotka ohjaavat työntekijöitä muodostamaan itse moniammatillisia ryhmiä tai hakeutumaan niihin. Lapsen ja hänen perheensä kannalta tämä merkitsee sitä, että he joutuvat kohtaamaan palvelujärjestelmässä monia ammattilaisia tilanteesta tai asiasta riippuen eri kokoonpanoissa. Ennen kehittämistyön käynnistämistä sosionomiopiskelija Hanna Niinilampi (2002) teki opintoihinsa liittyvänä opinnäytetyönä selvityksen Keuruun lastensuojelukäytännöistä ja kehittämistarpeista. Keuruulla tarve psykososiaalisten palvelujen kehittämiseen koettiin ajankohtaisena, koska lastensuojelun palvelutarpeet olivat kasvaneet eikä niihin enää pystytty vastaamaan riittävästi. Hanna Niinilampi selvitti eri ammattiryhmille tekemässään kyselyssä Keuruun kaupungin lastensuojelukäytäntöjä. Selvitys osoitti, että selvä lastensuojelun toimintamalli puuttui lastensuojelua toteutettiin monella eri tavalla toisten työntekijöiden työtä ei tunnettu ja se vaikeutti yhteistyötä ja lisäsi ennakkoluuloja lastensuojelukäytännöt olivat suurelle osalle tuntemattomia ja tämä vaikeutti tehokasta lastensuojelutyötä, kun tieto ei kulkenut auttamiskeinoja oli, mutta ne eivät olleet riittäviä lastensuojelutarpeita kohdattiin useimmin sivistystoimessa ja terveydenhuollossa harvemmin yhteistyötä tehtiin useimmin työyhteisön sisällä - arkityössä ei ehditty ottamaan yhteyttä toisen toimintayksikön työntekijään sosiaalityöntekijät kokivat jäävänsä yksin lapsen asioissa KEHITTÄMISTYÖN MAHDOLLISTAJAT Harava-projektin osahankkeena Keuruulla käynnistettiin asiakaslähtöisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen ja kokeilu. Tavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja. Erityisesti haluttiin kehittää varhaista tunnistamista ja puuttumista lastensuojelullisissa asioissa samoin kuin toimijoiden välistä yhteistyötä. Kaupungin saama perintöraha, jonka käyttö oli osoitettu lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen, oli osaltaan hankkeen mahdollistaja ja velvoittaja. Kehittämistyön tukijoina toimivat Harava-projektin projektipäälliköt, jotka osallistuivat hankeryhmien kokouksiin ja Keulan koulutuspäiviin sekä kirjasivat, dokumentoivat kehittämistyön kulkua sekä tarvittaessa antoivat suuntaa ryhmien työskentelylle KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Keula- hanketta käynnistettäessä Keuruun sosiaalijohtaja kutsui alle 18-vuotiaiden kanssa toimivia ammattilaisia ja paikkakunnalla toimivien järjestöjen edustajia kehittämisseminaariin, jossa työstettiin kehittämistarpeita ja nimettiin moniammatilliset kehittäjäryhmät. Ryhmät koottiin siten, että ne muodostuivat tietyn ikäryhmän palvelukokonaisuudesta eli alle kouluikäisten, ala-asteikäisten ja nuorten kanssa toimivien ryhmät. Lisäksi nimettiin perhetyötä kehittävä ryhmä.

5 4 Keula-hanketta varten perustettiin ohjausryhmä, jossa edustettuna olivat eri hallintokuntien esimiestason edustajat ja jokaiseen osahankeryhmään kuuluvia henkilöitä sekä järjestöedustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli toiminnan ohjaaminen, seuranta ja arviointi sekä hankkeen taloudesta vastaaminen. Kehittämistyön käynnistämiseen ostettiin ulkopuolisen konsultin palveluja. Konsultin tehtävä oli osanottajien tutustuttaminen ja ryhmäyttäminen, jota kautta saatiin ryhmien toimintaan luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri MONIAMMATILLINEN KEHITTÄMINEN Ensimmäisen kehittämispäivän ryhmäkeskustelun pohjalta kehittämisen tavoitteiksi nousivat seuraavat asiat: - asiakkaalle on enemmän aikaa - ongelmiin puututaan aikaisemmin - huolta aiheuttavaan tilanteeseen on mahdollisuus reagoida nopeammin - asennemuutos lapset ovat tärkeitä toteutuu koko kaupungissa Tavoitteisiin tuli pyrkiä: sopimalla tärkeysjärjestys, mihin satsataan suunnitelmallisuudella ja selkeiden tavoitteiden määrittelyllä selkeällä työnjaolla yhteisillä työvälineillä ja samalla tietopohjalla tiedottamisella. 3. KEHITTÄMISEN ASKELEET 3.1. TYHJÄLTÄ PÖYDÄLTÄ LIIKKEELLE Kehittämisryhmät saivat työskentelynsä evääksi mahdollisuuden käyttää työaikaansa kehittämistyöhön ryhmän tarpeiden mukaan. Jokainen yksikkö vastasi oman työntekijänsä kuluista. Lisäksi jokainen ryhmä sai käyttöönsä kaksi konsultaatiopäivää sekä kahvirahaa. Tarkkoja tulos- ja tuotostavoitteita ryhmille ei asetettu, ei myöskään tarkkoja raportointivelvoitteita KOHTAAMINEN Ryhmien työskentelyn alussa tutustumiseen käytettiin aikaa reilusti, koska kaikki eivät tunteneet toisiaan eivätkä toistensa työn sisältöjä. Toisten ammattiryhmien työstä oleva kuva saattoi olla hyvinkin väärä. Voitiin sanoa, että siellä ne neuvolassa vain punnitsevat ja mittaavat. Kun neuvolatyön, päivähoidon ja sosiaalityön tavoitteista ja työn sisällöistä keskusteltiin yhdessä, avautui toisen ammattiryhmän työ uudella tavalla. Jokainen ryhmäläinen sai myös kertoa työssään olevat pulmakohdat ja lopputuloksena oli, että ongelmat ja kehittämistarpeet olivat samansuuntaisia. Yhteisessä keskustelussa oli lupa kertoa myös epäi-

6 5 levät näkemykset. Useimmilla oli kokemuksia erilaisista projekteista, jotka ovat tulleet ja menneet jälkiään jättämättä. Tavallistahan projekteille on, että kehittäminen ja moniammatillinen työ nähdään jonkinlaisena lisänä varsinaisten ja oikeiden töiden päälle. Jos itse näkeekin kehittämisen tärkeänä, sitä ei välttämättä koeta samanlaisena työyhteisössä, josta jotkut lähtevät kehittämispalavereihin ja jättävät työt muille. Näistä kehittämistyön uhkakuvista keskusteltiin ja niiden toteutumista pyrittiin ennaltaehkäisemään. Ryhmissä todettiin, että työyhteisön mukaan ottaminen kuulemalla muiden näkemyksiä ja kertomalla tilannetietoa hankkeesta lisää ymmärrystä ja hyväksyntää kehittämistä kohtaan. Opettajien osallistuminen moniammatilliseen työhön voitiin turvata järjestämällä kokoontumiset opetustuntien ulkopuolella tai hankkimalla opettajalle sijainen. Mm. ala-asteryhmä pohti sijaisuuden järjestämistä kouluavustajien avulla. Ryhmä totesi, että työllistämistuella järjestettävät kouluavustajat eivät useinkaan ole koulutettuja ja vaihtuvat niin usein, etteivät opi tuntemaan luokkaa. Opettajan mukanaolo moniammatillisessa ryhmässä koettiin kuitenkin niin tärkeäksi, että hänen pääsynsä turvaamiseksi ryhmä teki esityksen sivistystoimelle kouluavustajien vakinaistamisesta KEHITTÄMISTARPEISTA TOIMINNAKSI Keulan neljän ryhmän lähtötilanteiden erilaisuudesta johtuen kehittäminen eteni eri vaiheissa. Perhetyöryhmän lähtöasetelma oli selkeä ja rajattu. Keuruulla haluttiin käynnistää perhetyö ja tehtävään nimettiin määräaikainen perhetyöntekijä, jonka työnä oli kaupungin oman perhetyön mallin luominen. Alle kouluikäisten ryhmässä kehittämistyötä hidasti mm. vetäjän vaihtuminen hankkeen aikana. Myös ryhmän vaihtoehtoiset tavoitteet vaativat useita keskusteluja. Painottaako kehittämistyö vanhemmuuden tukemiseen, varhaiseen puuttumiseen vai erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteeseen? Ala-asteryhmässä kehittämistyö täsmentyi melko nopeasti yhtenäisen puuttumisen mallin luomiseen ja vastaavasti nuorten ryhmässä yhteiseksi moniammatillisen työn kehittämiskohteeksi valittiin puuttumisen malli nuoren elämän siirtymävaiheen solmukohtiin. Ryhmissä pohdittiin myös muita moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kuvio 1. Lasten ja nuorten parissa moniammatillista asiakastyötä tekevät ammattilaiset sekä seurakunnan ja järjestöjen toimijat SOSIAALITOIMI TERVEYS- TOIMI LAPSI JÄRJESTÖT SRK NUORISO- VAPAA-AIKA KOULU

7 3.4. RESURSSITARPEITA JA YHTEISIÄ TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ 6 Harava-projektin tavoite oli HAravoida RAkenteista VoimavarojA ja samaa tavoitetta noudatettiin myös Keula -hankkeessa. Tavoitteena ei ollut lisäresurssien saanti vaan uusien toimintatapojen löytäminen. Kehittämisen aikana nousi kuitenkin esiin myös uusien resurssien tarve. Alle kouluikäisten erityistukea tarvitsevien lasten tilanteeseen puuttumisessa ja työn koordinoinnissa nähtiin tarvittavan erityislastentarhanopettajaa. Nuorten ryhmässä yhteistyön ja varhaisen puuttumisen kannalta koulun ja sosiaalitoimen yhteisen sosiaalityöntekijän viran perustaminen koettiin tärkeänä ja ala-asteryhmässä kouluavustajien vakinaistamisesta katsottiin olevan etua. Myönteistä suhtautumista edesauttoi, kun ryhmät esittivät resurssien lisäämiselle muista tehtävistä siirrettäviä määrärahoja ASIAKASLÄHTÖISYYS KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Kehittämisen peruslähtökohtana oli asiakaslähtöisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen. Kun tavoitteena oli löytää toimintamalleja varhaiseen puuttumiseen, lähtötilanteessa monet ammattilaiset olivat epävarmoja omista lapsen tilanteesta kokemistaan huolista. Itsellä herännyt huolta lapsesta olisi haluttu ensin testata työkaverin kanssa ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttä lapsen vanhempaan. Lainsäädännön antama selvennys salassapitosäännöksistä sekä puheeksi ottamisen tavasta paransi ammattilaisten rohkeutta ottaa heti huolen synnyttyä yhteyttä vanhempaan silloin, kun kysymyksessä ei ollut sellainen tilanne, joka vaati kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Harava projektin keskeisenä teemana oli lapsilähtöisyyden huomioiminen kehittämisessä. Keuruulla toimijalähtöisen kehittämisen lähtötilanne oli lapsen lähellä tapahtuva kehittämistyö. Lapsi nähtiin itse huolensa subjektina ja siksi tärkeänä lähtökohtana toimintatapaa suunniteltaessa. Pienen lapsen kuuleminen palvelujen kehittämistyössä ei ollut kuitenkaan ollut helppo toteuttaa. Enemmänkin lapsen näkökulma välittyi työntekijöiden kokemusten kautta. Sen sijaan nuorten palveluja, esim. koulun sosiaalityötä suunniteltaessa kuultiin sekä koulun oppilaita että nuorisovaltuustoa. 4. TOIMINNASTA TULOKSIIN Hankkeen alkutavoitteen Asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu lisäksi ohjausryhmä ei antanut ryhmille tiukkoja tulostavoitteita ja aikataulua. Ryhmät työskentelivät kuitenkin aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Osaltaan kehittämistyön etenemistä motivoi yhteiset kehittämispäivät, joissa ryhmien toimintaa esiteltiin ja arvioitiin. Päivillä käsiteltiin lisäksi mm. salassapitosäännöksiä ja lastensuojelukäytäntöjä. Lasten ja nuorten kanssa toimiville järjestettiin hankkeen aikana teemakohtaisia koulutuksia mm. perheväkivallasta, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisestä ja tunnistamisesta sekä kriisityöstä. Yhteisen työskentelyn kuluessa ryhmille syntyi paitsi perusteet ja näkemykset moniammatillisesta työstä, myös yhteisiä toimintamalleja: - Huolen käsikirja, - toimintamalli siirtymävaiheen solmukohtiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi - perhetyön toimintamalli ja lomakkeisto sekä - puuttumisen malli tilanteisiin, joissa alle kouluikäisellä lapsella voi olla erityistuen tarvetta. Keulan aikana kokeiluluonteisesti palkattu perhetyöntekijä oli jo hankkeen aikana osoittanut tar-

8 7 peellisuutensa ja hänen toimensa vakinaistettiin. Myös erityislastentarhanopettaja ja koulun sosiaalityöntekijä synnytettiin hankkeen aikana. Koska kaupunki ei voinut osoittaa uusia määrärahoja, oli hyväksyttävä tilanne, että saadakseen uutta on jostain luovuttava. Hankkeen aikana lakkautettiin yksi päiväkoti ja eläkkeelle jääneen osa-aikaisen sosiaalityöntekijän virka muutettiin kokoaikaiseksi koulun kanssa yhteiseksi viraksi ELÄMÄÄ HANKKEEN JÄLKEEN Keula -hanke oli prosessi, jossa kehittämistyölle annettiin aikaa ja resursseja ja jonka aikana opittiin yhteisen tekemisen tapoja ja yhteisiä toimintamalleja. Tämä ei vielä riittänyt varmistamaan moniammatillisen yhteistyön jatkuvuutta hankkeen päätyttyä. Epäiltiin, toteutuuko sama kuin useimmille hankkeille eli hyvät ideat ja toimintatavat hiipuvat hankkeen ja kehittämisrahan loputtua. Keulassa tämän uhkakuvan toteutumista estämään jokainen kehittämisryhmä vastuutettiin juurruttamaan toimintakäytäntöjä ja malleja eri toimipisteisiin. Ryhmistä valitut henkilöt ryhtyivät tekemään apostolityötä eri työyhteisöissä. Mm. sosiaalityöntekijä ja psykologi ovat kiertäneet eri kouluissa ja osallistuneet opettajien Veso-päivään. Lisäksi jokaisen kehittämisessä mukana olleen toivottiin osaltaan juurruttavan uusia toimintatapoja omassa työyhteisössään. Perhetyölle nimettiin moniammatillinen tukiryhmä. Lisäksi suunnitteilla oli perustaa perhetyöntekijän ja kotipalvelun tehostetun perhetyön muodostama yksikkö, joka toimii verkostoituneena sosiaalitoimen, neuvolan sekä koulun kanssa. Varhaiskasvatukseen perustettiin erityisopetuksen työryhmä, joka huolehtii huoleen puuttumisen mallin päivittämisestä HAASTEET PALVELUJÄRJESTELMÄLLE Keulan ohjausryhmään kuului eri sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen esimiehiä, luottamushenkilöiden edustaja sekä kehittämisryhmien vastuuhenkilöt. Tämä mahdollisti tiedonkulun ja vuoropuhelun sekä sektorien välillä että asiakastyötä tekevien ja esimiesten välillä. Esimiehet osallistuivat myös jonkin verran kehittämisryhmiin sekä yhteisiin kehittämispäiviin. Lisäksi ryhmät tekivät kirjallisia esityksiä omille esimiehilleen ja lautakunnilleen kehittämistarpeista.

9 8 Kuvio 2. Poikkihallinnollinen yhteistyö moniammatillisen työn mahdollistajana SOSIAALITOIMI JÄRJESTÖT SRK JÄRJESTÖ- TYÖNTEKIJÄ SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ LAPSI NUORISO-VAPAA- AIKATYÖNTEKIJÄ TERVEYDEN- HOITAJA OPETTAJA TERVEYS- TOIMI KOULU- TOIMI NUORISO- VAPAA-AIKATOIMI 4.3. PALUU POLITIIKKAAN Keulan loppuvaiheessa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen esimiehet suunnittelivat yhteisiä lautakunnan kokouksia, jossa lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä keskustellaan ja esitetään yhteisiä lapsipoliittisia linjauksia. Hankkeen päättymisvaiheessa Keuruulla nimettiin lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen eri hallintokuntien yhteinen lasten ja nuorten johtoryhmä, jonka tehtävänä on lasten hyvinvoinnin ja palveluverkoston kuntatason seuranta, arviointi ja raportointi hallintokunnille ja luottamushenkilöille. Keuruun vuoden 2005 talousarviossa painopisteenä on lapsiperheiden hyvinvointi. Valmisteilla on Keuruun Lapset II lapsuuspoliittinen toimenpideohjelma vuosille

10 9 5. KOKONAISVALTAINEN LASTEN JA NUORTEN PSYKOSOSIAALISEN PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN EDELLYTYKSET 5.1. TOIMIJALÄHTÖINEN VS. ORGANISAATIOLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Kunnallisen hallintorakenteen uudistaminen aloitetaan usein hallinnossa tehtävällä päätöksellä, joka tähtää tavoitteeseen tehokkaammasta, toimivammasta ja edullisemmasta palvelujen tuottamisesta. Kun henkilöstö päätöksenteon jälkeen saa tehtäväkseen ryhtyä toteuttamaan rakenneuudistusta voi syntyä muutosvastarintaa ja kaaosta, kun uudistuksen tarve ja päämäärä eivät ole sisäistyneet henkilöstölle. Toimijalähtöisessä kehittämisessä tavoitetila rakentuu vähitellen ositetun kehittämistyön tuloksena. Muutostarpeet kehittyvät henkilöstön yhteisissä dialogisissa ja tasavertaisissa keskusteluissa, kun eri ammattiryhmät tarkastelevat asiakkaiden tarpeita sekä omia olemassa olevia voimavarojaan ja toimintakäytäntöjään. Tärkeää on, että toimijoiden lisäksi myös esimiehet osallistuvat kehittämisryhmiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset, esimerkiksi elinkeino- ja työllisyyspolitiikka sekä peruspalvelujen saatavuus vaikuttavat erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiiin ja asumispaikan valintaan Palveluja kehitettäessä on tärkeä huomioida, millä tekijöillä kunta saadaan houkuttelevaksi asuinpaikaksi ja millä keinoilla voidaan estää nuorten ja lapsiperheiden muuttaminen kunnasta. Lasten hyvinvointitutkimuksista kuten kouluterveyskyselyistä saatavat kuntakohtaiset tulokset antavat myös selkeitä viestejä kuntien ammattilaisille, minkälaisia toimenpiteitä ja palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää. Tutkimustulosten ja tilastojen ohella paikallinen asiantuntisuus on ensisijaisesti asiakkailla ja kuntalaisilla itsellään sekä asiakastyötä tekevillä työntekijöillä. Opettajat, kouluterveydenhoitajat, päivähoitajat jne. näkevät työssään lapsia päivittäin ja huomaavat, jos lapsessa tai hänen käyttäytymisessään tapahtuu muutoksia. Kun työntekijät moniammatillissa ryhmissä keskustelevat kokemuksistaan ja näkemyksistään, muodostuu luotettava ja arvokas paikallinen palvelutarvekartoitus. Kun tähän näkemykseen vielä lisätään lasten ja nuorten parempi kuuleminen ja kuunteleminen, on paikallisella palvelujärjestelmän kehittämisellä vankka perusta. Vaikka lasten ja nuorten tilanne tiedetään, selkeyttävät tutkimukset myös paikallista todellisuutta. Esimerkiksi arvio huolen alla olevista lapsista helpottaa työntekijöiden ahdistusta toimenpiteitä suunnitellessaan, kun epämääräinen pahoinvoivien lasten määrä onkin tietty rajallinen joukko lapsia KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN KAUTTA MUUTOKSIIN Toimijatasolla tapahtuva kehittämistyö edellyttää riittävän ajan ja tilan antamista kehittämiseen osallistujille. Kehittämiseen on annettava riittävästi aikaa, jotta ryhmä tutustuu toisiinsa, toistensa työhön, kokemuksiin ja näkemyksiin. Tapaamisten kautta syntyy myös luottamus ja avoimuus sekä lisääntyy uskallus omien näkemysten ja ideoiden esittämiselle. Jaetun kokemuksen kautta syntyy yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja tavoista, joilla päästään muutoksiin.

11 MONIAMMATILLISEN TYÖN KEHITTÄMISEN KAUTTA PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSIIN Asiakastyötä tekevien kehittämisen tuloksena syntyvä uudenlainen toimintatapa, esimerkiksi moniammatillinen työ edellyttää usein muutoksia ja ratkaisuja myös palvelujärjestelmässä. Esimerkiksi moniammatillisen ryhmän onnistumiseksi tarvitaan mm. seuraavia järjestelyjä: aikaa, tiloja, yhteisiä toimintaresursseja, joiden käytöstä ei tarvitse kiistellä, minkä hallintokunnan budjetista ne otetaan. Jotta toimijoilla on mahdollisuus toteuttaa asiakaslähtöistä, moniammatillista työtä, on palvelujärjestelmän käytävä hallintokuntien välinen vuoropuhelu ja löydettävä yhteiset asiakkaat sekä yhteinen näkemys asiakkaiden tarpeista. Mikäli samansuuntainen näkemys hallintokuntien välillä syntyy, tulee koko kaupungin palvelujärjestelmä ja budjetointi suunnitella niin, että moniammatilliselle asiakastyölle saadaan yhteiset tavoitteet, toimintastrategia ja budjetti PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSISTA PALVELUKULTTUURIN MUUTOKSEEN Moniammatillinen asiakastyö sekä palvelujärjestelmän poikkihallinnollinen toimintapolitiikka edellyttää hyvin toimiakseen myös poliittisella tasolla dialogia, yhteistä näkemystä ja yhteisiä päätöksiä sekä uudenlaista toimintakulttuuria. Kokonaisvaltaisesta palvelujärjestelmästä siirrytään kokonaisvaltaiseen lapsipoliittiseen toimintakulttuuriin, jota vahvistetaan lapsuuspoliittisilla ohjelmilla ja niihin liittyvillä toimintastrategioilla ja toimenpideohjelmilla. POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT HALLINTOKUNTIEN ESIMIEHET ASIAKASTYÖTÄ TEKEVÄT LAPSI MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ KUNNALLINEN LAPSIPOLITI IKKA

12 11 Lähteet: Lasten Keuruu Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen 2005 Niinilampi Hanna Lastensuojelukäytäntöjen kehittäminen - kyselytutkimus Keuruun lastensuojeluun osallistuville työntekijöille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan yksikkö.

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä Tiina Huilaja Koulukuraattori Kunta toimintaympäristönä Väkiluku noin 6200 Vuosittain syntyy uusia kittiläläisiä ~ 70 Kunta työnantajana ~ 400 henkilölle

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot