Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden"

Transkriptio

1 Aino Arponen Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden kehittäminen Toimintamalli yhden kunnan palvelujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä Keuruu

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lapsipolitiikasta lapsilähtöisiin toimintakäytäntöihin Toimijalähtöinen kehittämistyö Kehittämistyön tausta ja tarve Kehittämistyön mahdollistajat Kehittämistyön käynnistäminen Moniammatillinen kehittäminen Kehittämisen askeleet Tyhjältä pöydältä liikkeelle Kohtaaminen Kehittämistarpeista toiminnaksi Resurssitarpeita ja yhteisiä toimintakäytäntöjä Asiakaslähtöisyys kehittämisen lähtökohtana Toiminnasta tuloksiin Elämää hankkeen jälkeen Haasteet palvelujärjestelmälle Paluu politiikkaan Kokonaisvaltainen lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelujärjestelmän kehittäminen edellytykset Toimijalähtöinen vs. Organisaatiolähtöinen kehittäminen Toimintaympäristön tila Kokemuksellisen oppimisen kautta muutoksiin Moniammatillisen työn kehittämisen kautta palvelujärjestelmän muutoksiin Palvelujärjestelmän muutoksista palvelukulttuurin muutokseen...10

3 2 1. LAPSIPOLITIIKASTA LAPSILÄHTÖISIIN TOIMINTAKÄYTÄNTÖIHIN Keuruulla valmistui vuonna 1996 maamme ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma, LASTEN KEURUU Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Vuonna 2001 Keuruulle valmistui myös nuorisopoliittinen ohjelma. Lapsuuspoliittinen ohjelma sisälsi seitsemänkohtaisen kaupungin lapsenoikeuksien julistuksen: Keuruulla lapsi on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. Keuruulla lapsella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. Keuruulla lapsen tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. Lapselle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä. Lasten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. Lapsen on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Vaikka ohjelma ei sisältänyt toimenpidesuunnitelmaa, sen valmisteluun osallistunut työryhmä on seurannut julistuksen periaatteiden toteutusta ja tukenut erilaisten kehittämishankkeiden käynnistymistä. Ohjelma on hyödyntänyt ja sitouttanut ensisijaisesti päätöksentekotasoa. Sen ansiosta lasten ja nuorten näkökulma on otettu viime vuosina huomioon mm. kaupungin investoinneissa. Lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty perustamalla nuorisovaltuusto. (Lasten Keuruu 1996) Vuonna 2004 on Keuruun lapsuuspoliittiselle ohjelmalle valmistumassa toimenpideohjelma seuraavalle valtuustokaudelle. Tätä on edeltänyt lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa toimivista ammattilaisista koostuneen suuren joukon vuonna 2002 alkanut aktiivinen kehittämistyö Keula-hankkeessa. Keula on ollut yksi valtakunnallisen Harava-projektin osahankkeista. Ennen Keula-hanketta ja sen aikana kaupungissa on toteutettu muitakin lapsille tai nuorille suunnattuja tai lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämishankkeita. Tällaisia hankkeita ovat olleet mm. varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, erityisopetuksen Latu- hanke, työttömien nuorten työllistämishanke Airo, Alko- projekti, seiskaluokkalaisten ryhmäyttämisen hanke Kasvu-projekti, Ryhmä Rämä - sekä Ramppikuume-hanke. 2. TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMISTYÖ 2.1. KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA JA TARVE Keuruun kaupunki on keskisuomalaisittain keskisuuri kaupunki ( yli asukasta). Kaupungissa on lasten ja nuorten kanssa toimivia henkilöitä noin 250 henkilöä. On ymmärrettävää, etteivät he kaikki tunne toisiaan, eivät edes saman lapsen kanssa toimivat, mutta eri toimipisteissä ja ammateissa työskentelevät. Eri hallinnonalojen ja toimintojen aluejaot eivät ole yhtenäiset. Koko kaupunkia palvelee erityispalvelupiste, johon kuuluvat perheneuvola-, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Koska aluejakoon perustuvia moniammatillisia työryhmiä on erittäin vaikea muodostaa, tarvitaan toiminta-

4 3 malleja, jotka ohjaavat työntekijöitä muodostamaan itse moniammatillisia ryhmiä tai hakeutumaan niihin. Lapsen ja hänen perheensä kannalta tämä merkitsee sitä, että he joutuvat kohtaamaan palvelujärjestelmässä monia ammattilaisia tilanteesta tai asiasta riippuen eri kokoonpanoissa. Ennen kehittämistyön käynnistämistä sosionomiopiskelija Hanna Niinilampi (2002) teki opintoihinsa liittyvänä opinnäytetyönä selvityksen Keuruun lastensuojelukäytännöistä ja kehittämistarpeista. Keuruulla tarve psykososiaalisten palvelujen kehittämiseen koettiin ajankohtaisena, koska lastensuojelun palvelutarpeet olivat kasvaneet eikä niihin enää pystytty vastaamaan riittävästi. Hanna Niinilampi selvitti eri ammattiryhmille tekemässään kyselyssä Keuruun kaupungin lastensuojelukäytäntöjä. Selvitys osoitti, että selvä lastensuojelun toimintamalli puuttui lastensuojelua toteutettiin monella eri tavalla toisten työntekijöiden työtä ei tunnettu ja se vaikeutti yhteistyötä ja lisäsi ennakkoluuloja lastensuojelukäytännöt olivat suurelle osalle tuntemattomia ja tämä vaikeutti tehokasta lastensuojelutyötä, kun tieto ei kulkenut auttamiskeinoja oli, mutta ne eivät olleet riittäviä lastensuojelutarpeita kohdattiin useimmin sivistystoimessa ja terveydenhuollossa harvemmin yhteistyötä tehtiin useimmin työyhteisön sisällä - arkityössä ei ehditty ottamaan yhteyttä toisen toimintayksikön työntekijään sosiaalityöntekijät kokivat jäävänsä yksin lapsen asioissa KEHITTÄMISTYÖN MAHDOLLISTAJAT Harava-projektin osahankkeena Keuruulla käynnistettiin asiakaslähtöisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen ja kokeilu. Tavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja. Erityisesti haluttiin kehittää varhaista tunnistamista ja puuttumista lastensuojelullisissa asioissa samoin kuin toimijoiden välistä yhteistyötä. Kaupungin saama perintöraha, jonka käyttö oli osoitettu lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen, oli osaltaan hankkeen mahdollistaja ja velvoittaja. Kehittämistyön tukijoina toimivat Harava-projektin projektipäälliköt, jotka osallistuivat hankeryhmien kokouksiin ja Keulan koulutuspäiviin sekä kirjasivat, dokumentoivat kehittämistyön kulkua sekä tarvittaessa antoivat suuntaa ryhmien työskentelylle KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Keula- hanketta käynnistettäessä Keuruun sosiaalijohtaja kutsui alle 18-vuotiaiden kanssa toimivia ammattilaisia ja paikkakunnalla toimivien järjestöjen edustajia kehittämisseminaariin, jossa työstettiin kehittämistarpeita ja nimettiin moniammatilliset kehittäjäryhmät. Ryhmät koottiin siten, että ne muodostuivat tietyn ikäryhmän palvelukokonaisuudesta eli alle kouluikäisten, ala-asteikäisten ja nuorten kanssa toimivien ryhmät. Lisäksi nimettiin perhetyötä kehittävä ryhmä.

5 4 Keula-hanketta varten perustettiin ohjausryhmä, jossa edustettuna olivat eri hallintokuntien esimiestason edustajat ja jokaiseen osahankeryhmään kuuluvia henkilöitä sekä järjestöedustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli toiminnan ohjaaminen, seuranta ja arviointi sekä hankkeen taloudesta vastaaminen. Kehittämistyön käynnistämiseen ostettiin ulkopuolisen konsultin palveluja. Konsultin tehtävä oli osanottajien tutustuttaminen ja ryhmäyttäminen, jota kautta saatiin ryhmien toimintaan luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri MONIAMMATILLINEN KEHITTÄMINEN Ensimmäisen kehittämispäivän ryhmäkeskustelun pohjalta kehittämisen tavoitteiksi nousivat seuraavat asiat: - asiakkaalle on enemmän aikaa - ongelmiin puututaan aikaisemmin - huolta aiheuttavaan tilanteeseen on mahdollisuus reagoida nopeammin - asennemuutos lapset ovat tärkeitä toteutuu koko kaupungissa Tavoitteisiin tuli pyrkiä: sopimalla tärkeysjärjestys, mihin satsataan suunnitelmallisuudella ja selkeiden tavoitteiden määrittelyllä selkeällä työnjaolla yhteisillä työvälineillä ja samalla tietopohjalla tiedottamisella. 3. KEHITTÄMISEN ASKELEET 3.1. TYHJÄLTÄ PÖYDÄLTÄ LIIKKEELLE Kehittämisryhmät saivat työskentelynsä evääksi mahdollisuuden käyttää työaikaansa kehittämistyöhön ryhmän tarpeiden mukaan. Jokainen yksikkö vastasi oman työntekijänsä kuluista. Lisäksi jokainen ryhmä sai käyttöönsä kaksi konsultaatiopäivää sekä kahvirahaa. Tarkkoja tulos- ja tuotostavoitteita ryhmille ei asetettu, ei myöskään tarkkoja raportointivelvoitteita KOHTAAMINEN Ryhmien työskentelyn alussa tutustumiseen käytettiin aikaa reilusti, koska kaikki eivät tunteneet toisiaan eivätkä toistensa työn sisältöjä. Toisten ammattiryhmien työstä oleva kuva saattoi olla hyvinkin väärä. Voitiin sanoa, että siellä ne neuvolassa vain punnitsevat ja mittaavat. Kun neuvolatyön, päivähoidon ja sosiaalityön tavoitteista ja työn sisällöistä keskusteltiin yhdessä, avautui toisen ammattiryhmän työ uudella tavalla. Jokainen ryhmäläinen sai myös kertoa työssään olevat pulmakohdat ja lopputuloksena oli, että ongelmat ja kehittämistarpeet olivat samansuuntaisia. Yhteisessä keskustelussa oli lupa kertoa myös epäi-

6 5 levät näkemykset. Useimmilla oli kokemuksia erilaisista projekteista, jotka ovat tulleet ja menneet jälkiään jättämättä. Tavallistahan projekteille on, että kehittäminen ja moniammatillinen työ nähdään jonkinlaisena lisänä varsinaisten ja oikeiden töiden päälle. Jos itse näkeekin kehittämisen tärkeänä, sitä ei välttämättä koeta samanlaisena työyhteisössä, josta jotkut lähtevät kehittämispalavereihin ja jättävät työt muille. Näistä kehittämistyön uhkakuvista keskusteltiin ja niiden toteutumista pyrittiin ennaltaehkäisemään. Ryhmissä todettiin, että työyhteisön mukaan ottaminen kuulemalla muiden näkemyksiä ja kertomalla tilannetietoa hankkeesta lisää ymmärrystä ja hyväksyntää kehittämistä kohtaan. Opettajien osallistuminen moniammatilliseen työhön voitiin turvata järjestämällä kokoontumiset opetustuntien ulkopuolella tai hankkimalla opettajalle sijainen. Mm. ala-asteryhmä pohti sijaisuuden järjestämistä kouluavustajien avulla. Ryhmä totesi, että työllistämistuella järjestettävät kouluavustajat eivät useinkaan ole koulutettuja ja vaihtuvat niin usein, etteivät opi tuntemaan luokkaa. Opettajan mukanaolo moniammatillisessa ryhmässä koettiin kuitenkin niin tärkeäksi, että hänen pääsynsä turvaamiseksi ryhmä teki esityksen sivistystoimelle kouluavustajien vakinaistamisesta KEHITTÄMISTARPEISTA TOIMINNAKSI Keulan neljän ryhmän lähtötilanteiden erilaisuudesta johtuen kehittäminen eteni eri vaiheissa. Perhetyöryhmän lähtöasetelma oli selkeä ja rajattu. Keuruulla haluttiin käynnistää perhetyö ja tehtävään nimettiin määräaikainen perhetyöntekijä, jonka työnä oli kaupungin oman perhetyön mallin luominen. Alle kouluikäisten ryhmässä kehittämistyötä hidasti mm. vetäjän vaihtuminen hankkeen aikana. Myös ryhmän vaihtoehtoiset tavoitteet vaativat useita keskusteluja. Painottaako kehittämistyö vanhemmuuden tukemiseen, varhaiseen puuttumiseen vai erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteeseen? Ala-asteryhmässä kehittämistyö täsmentyi melko nopeasti yhtenäisen puuttumisen mallin luomiseen ja vastaavasti nuorten ryhmässä yhteiseksi moniammatillisen työn kehittämiskohteeksi valittiin puuttumisen malli nuoren elämän siirtymävaiheen solmukohtiin. Ryhmissä pohdittiin myös muita moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kuvio 1. Lasten ja nuorten parissa moniammatillista asiakastyötä tekevät ammattilaiset sekä seurakunnan ja järjestöjen toimijat SOSIAALITOIMI TERVEYS- TOIMI LAPSI JÄRJESTÖT SRK NUORISO- VAPAA-AIKA KOULU

7 3.4. RESURSSITARPEITA JA YHTEISIÄ TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ 6 Harava-projektin tavoite oli HAravoida RAkenteista VoimavarojA ja samaa tavoitetta noudatettiin myös Keula -hankkeessa. Tavoitteena ei ollut lisäresurssien saanti vaan uusien toimintatapojen löytäminen. Kehittämisen aikana nousi kuitenkin esiin myös uusien resurssien tarve. Alle kouluikäisten erityistukea tarvitsevien lasten tilanteeseen puuttumisessa ja työn koordinoinnissa nähtiin tarvittavan erityislastentarhanopettajaa. Nuorten ryhmässä yhteistyön ja varhaisen puuttumisen kannalta koulun ja sosiaalitoimen yhteisen sosiaalityöntekijän viran perustaminen koettiin tärkeänä ja ala-asteryhmässä kouluavustajien vakinaistamisesta katsottiin olevan etua. Myönteistä suhtautumista edesauttoi, kun ryhmät esittivät resurssien lisäämiselle muista tehtävistä siirrettäviä määrärahoja ASIAKASLÄHTÖISYYS KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Kehittämisen peruslähtökohtana oli asiakaslähtöisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen. Kun tavoitteena oli löytää toimintamalleja varhaiseen puuttumiseen, lähtötilanteessa monet ammattilaiset olivat epävarmoja omista lapsen tilanteesta kokemistaan huolista. Itsellä herännyt huolta lapsesta olisi haluttu ensin testata työkaverin kanssa ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttä lapsen vanhempaan. Lainsäädännön antama selvennys salassapitosäännöksistä sekä puheeksi ottamisen tavasta paransi ammattilaisten rohkeutta ottaa heti huolen synnyttyä yhteyttä vanhempaan silloin, kun kysymyksessä ei ollut sellainen tilanne, joka vaati kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Harava projektin keskeisenä teemana oli lapsilähtöisyyden huomioiminen kehittämisessä. Keuruulla toimijalähtöisen kehittämisen lähtötilanne oli lapsen lähellä tapahtuva kehittämistyö. Lapsi nähtiin itse huolensa subjektina ja siksi tärkeänä lähtökohtana toimintatapaa suunniteltaessa. Pienen lapsen kuuleminen palvelujen kehittämistyössä ei ollut kuitenkaan ollut helppo toteuttaa. Enemmänkin lapsen näkökulma välittyi työntekijöiden kokemusten kautta. Sen sijaan nuorten palveluja, esim. koulun sosiaalityötä suunniteltaessa kuultiin sekä koulun oppilaita että nuorisovaltuustoa. 4. TOIMINNASTA TULOKSIIN Hankkeen alkutavoitteen Asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu lisäksi ohjausryhmä ei antanut ryhmille tiukkoja tulostavoitteita ja aikataulua. Ryhmät työskentelivät kuitenkin aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Osaltaan kehittämistyön etenemistä motivoi yhteiset kehittämispäivät, joissa ryhmien toimintaa esiteltiin ja arvioitiin. Päivillä käsiteltiin lisäksi mm. salassapitosäännöksiä ja lastensuojelukäytäntöjä. Lasten ja nuorten kanssa toimiville järjestettiin hankkeen aikana teemakohtaisia koulutuksia mm. perheväkivallasta, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisestä ja tunnistamisesta sekä kriisityöstä. Yhteisen työskentelyn kuluessa ryhmille syntyi paitsi perusteet ja näkemykset moniammatillisesta työstä, myös yhteisiä toimintamalleja: - Huolen käsikirja, - toimintamalli siirtymävaiheen solmukohtiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi - perhetyön toimintamalli ja lomakkeisto sekä - puuttumisen malli tilanteisiin, joissa alle kouluikäisellä lapsella voi olla erityistuen tarvetta. Keulan aikana kokeiluluonteisesti palkattu perhetyöntekijä oli jo hankkeen aikana osoittanut tar-

8 7 peellisuutensa ja hänen toimensa vakinaistettiin. Myös erityislastentarhanopettaja ja koulun sosiaalityöntekijä synnytettiin hankkeen aikana. Koska kaupunki ei voinut osoittaa uusia määrärahoja, oli hyväksyttävä tilanne, että saadakseen uutta on jostain luovuttava. Hankkeen aikana lakkautettiin yksi päiväkoti ja eläkkeelle jääneen osa-aikaisen sosiaalityöntekijän virka muutettiin kokoaikaiseksi koulun kanssa yhteiseksi viraksi ELÄMÄÄ HANKKEEN JÄLKEEN Keula -hanke oli prosessi, jossa kehittämistyölle annettiin aikaa ja resursseja ja jonka aikana opittiin yhteisen tekemisen tapoja ja yhteisiä toimintamalleja. Tämä ei vielä riittänyt varmistamaan moniammatillisen yhteistyön jatkuvuutta hankkeen päätyttyä. Epäiltiin, toteutuuko sama kuin useimmille hankkeille eli hyvät ideat ja toimintatavat hiipuvat hankkeen ja kehittämisrahan loputtua. Keulassa tämän uhkakuvan toteutumista estämään jokainen kehittämisryhmä vastuutettiin juurruttamaan toimintakäytäntöjä ja malleja eri toimipisteisiin. Ryhmistä valitut henkilöt ryhtyivät tekemään apostolityötä eri työyhteisöissä. Mm. sosiaalityöntekijä ja psykologi ovat kiertäneet eri kouluissa ja osallistuneet opettajien Veso-päivään. Lisäksi jokaisen kehittämisessä mukana olleen toivottiin osaltaan juurruttavan uusia toimintatapoja omassa työyhteisössään. Perhetyölle nimettiin moniammatillinen tukiryhmä. Lisäksi suunnitteilla oli perustaa perhetyöntekijän ja kotipalvelun tehostetun perhetyön muodostama yksikkö, joka toimii verkostoituneena sosiaalitoimen, neuvolan sekä koulun kanssa. Varhaiskasvatukseen perustettiin erityisopetuksen työryhmä, joka huolehtii huoleen puuttumisen mallin päivittämisestä HAASTEET PALVELUJÄRJESTELMÄLLE Keulan ohjausryhmään kuului eri sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen esimiehiä, luottamushenkilöiden edustaja sekä kehittämisryhmien vastuuhenkilöt. Tämä mahdollisti tiedonkulun ja vuoropuhelun sekä sektorien välillä että asiakastyötä tekevien ja esimiesten välillä. Esimiehet osallistuivat myös jonkin verran kehittämisryhmiin sekä yhteisiin kehittämispäiviin. Lisäksi ryhmät tekivät kirjallisia esityksiä omille esimiehilleen ja lautakunnilleen kehittämistarpeista.

9 8 Kuvio 2. Poikkihallinnollinen yhteistyö moniammatillisen työn mahdollistajana SOSIAALITOIMI JÄRJESTÖT SRK JÄRJESTÖ- TYÖNTEKIJÄ SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ LAPSI NUORISO-VAPAA- AIKATYÖNTEKIJÄ TERVEYDEN- HOITAJA OPETTAJA TERVEYS- TOIMI KOULU- TOIMI NUORISO- VAPAA-AIKATOIMI 4.3. PALUU POLITIIKKAAN Keulan loppuvaiheessa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen esimiehet suunnittelivat yhteisiä lautakunnan kokouksia, jossa lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä keskustellaan ja esitetään yhteisiä lapsipoliittisia linjauksia. Hankkeen päättymisvaiheessa Keuruulla nimettiin lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen eri hallintokuntien yhteinen lasten ja nuorten johtoryhmä, jonka tehtävänä on lasten hyvinvoinnin ja palveluverkoston kuntatason seuranta, arviointi ja raportointi hallintokunnille ja luottamushenkilöille. Keuruun vuoden 2005 talousarviossa painopisteenä on lapsiperheiden hyvinvointi. Valmisteilla on Keuruun Lapset II lapsuuspoliittinen toimenpideohjelma vuosille

10 9 5. KOKONAISVALTAINEN LASTEN JA NUORTEN PSYKOSOSIAALISEN PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN EDELLYTYKSET 5.1. TOIMIJALÄHTÖINEN VS. ORGANISAATIOLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Kunnallisen hallintorakenteen uudistaminen aloitetaan usein hallinnossa tehtävällä päätöksellä, joka tähtää tavoitteeseen tehokkaammasta, toimivammasta ja edullisemmasta palvelujen tuottamisesta. Kun henkilöstö päätöksenteon jälkeen saa tehtäväkseen ryhtyä toteuttamaan rakenneuudistusta voi syntyä muutosvastarintaa ja kaaosta, kun uudistuksen tarve ja päämäärä eivät ole sisäistyneet henkilöstölle. Toimijalähtöisessä kehittämisessä tavoitetila rakentuu vähitellen ositetun kehittämistyön tuloksena. Muutostarpeet kehittyvät henkilöstön yhteisissä dialogisissa ja tasavertaisissa keskusteluissa, kun eri ammattiryhmät tarkastelevat asiakkaiden tarpeita sekä omia olemassa olevia voimavarojaan ja toimintakäytäntöjään. Tärkeää on, että toimijoiden lisäksi myös esimiehet osallistuvat kehittämisryhmiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset, esimerkiksi elinkeino- ja työllisyyspolitiikka sekä peruspalvelujen saatavuus vaikuttavat erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiiin ja asumispaikan valintaan Palveluja kehitettäessä on tärkeä huomioida, millä tekijöillä kunta saadaan houkuttelevaksi asuinpaikaksi ja millä keinoilla voidaan estää nuorten ja lapsiperheiden muuttaminen kunnasta. Lasten hyvinvointitutkimuksista kuten kouluterveyskyselyistä saatavat kuntakohtaiset tulokset antavat myös selkeitä viestejä kuntien ammattilaisille, minkälaisia toimenpiteitä ja palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää. Tutkimustulosten ja tilastojen ohella paikallinen asiantuntisuus on ensisijaisesti asiakkailla ja kuntalaisilla itsellään sekä asiakastyötä tekevillä työntekijöillä. Opettajat, kouluterveydenhoitajat, päivähoitajat jne. näkevät työssään lapsia päivittäin ja huomaavat, jos lapsessa tai hänen käyttäytymisessään tapahtuu muutoksia. Kun työntekijät moniammatillissa ryhmissä keskustelevat kokemuksistaan ja näkemyksistään, muodostuu luotettava ja arvokas paikallinen palvelutarvekartoitus. Kun tähän näkemykseen vielä lisätään lasten ja nuorten parempi kuuleminen ja kuunteleminen, on paikallisella palvelujärjestelmän kehittämisellä vankka perusta. Vaikka lasten ja nuorten tilanne tiedetään, selkeyttävät tutkimukset myös paikallista todellisuutta. Esimerkiksi arvio huolen alla olevista lapsista helpottaa työntekijöiden ahdistusta toimenpiteitä suunnitellessaan, kun epämääräinen pahoinvoivien lasten määrä onkin tietty rajallinen joukko lapsia KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN KAUTTA MUUTOKSIIN Toimijatasolla tapahtuva kehittämistyö edellyttää riittävän ajan ja tilan antamista kehittämiseen osallistujille. Kehittämiseen on annettava riittävästi aikaa, jotta ryhmä tutustuu toisiinsa, toistensa työhön, kokemuksiin ja näkemyksiin. Tapaamisten kautta syntyy myös luottamus ja avoimuus sekä lisääntyy uskallus omien näkemysten ja ideoiden esittämiselle. Jaetun kokemuksen kautta syntyy yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja tavoista, joilla päästään muutoksiin.

11 MONIAMMATILLISEN TYÖN KEHITTÄMISEN KAUTTA PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSIIN Asiakastyötä tekevien kehittämisen tuloksena syntyvä uudenlainen toimintatapa, esimerkiksi moniammatillinen työ edellyttää usein muutoksia ja ratkaisuja myös palvelujärjestelmässä. Esimerkiksi moniammatillisen ryhmän onnistumiseksi tarvitaan mm. seuraavia järjestelyjä: aikaa, tiloja, yhteisiä toimintaresursseja, joiden käytöstä ei tarvitse kiistellä, minkä hallintokunnan budjetista ne otetaan. Jotta toimijoilla on mahdollisuus toteuttaa asiakaslähtöistä, moniammatillista työtä, on palvelujärjestelmän käytävä hallintokuntien välinen vuoropuhelu ja löydettävä yhteiset asiakkaat sekä yhteinen näkemys asiakkaiden tarpeista. Mikäli samansuuntainen näkemys hallintokuntien välillä syntyy, tulee koko kaupungin palvelujärjestelmä ja budjetointi suunnitella niin, että moniammatilliselle asiakastyölle saadaan yhteiset tavoitteet, toimintastrategia ja budjetti PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSISTA PALVELUKULTTUURIN MUUTOKSEEN Moniammatillinen asiakastyö sekä palvelujärjestelmän poikkihallinnollinen toimintapolitiikka edellyttää hyvin toimiakseen myös poliittisella tasolla dialogia, yhteistä näkemystä ja yhteisiä päätöksiä sekä uudenlaista toimintakulttuuria. Kokonaisvaltaisesta palvelujärjestelmästä siirrytään kokonaisvaltaiseen lapsipoliittiseen toimintakulttuuriin, jota vahvistetaan lapsuuspoliittisilla ohjelmilla ja niihin liittyvillä toimintastrategioilla ja toimenpideohjelmilla. POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT HALLINTOKUNTIEN ESIMIEHET ASIAKASTYÖTÄ TEKEVÄT LAPSI MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ KUNNALLINEN LAPSIPOLITI IKKA

12 11 Lähteet: Lasten Keuruu Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen 2005 Niinilampi Hanna Lastensuojelukäytäntöjen kehittäminen - kyselytutkimus Keuruun lastensuojeluun osallistuville työntekijöille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan yksikkö.

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA Kiuruveden kaupunki Opetus- ja sivistyspalvelukeskus/ Varhaiskasvatus MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA Ritva-Liisa Pennanen Kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti INNOAGENTTI koulutus I-tason agentit Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone 13.6.2017 Hanna Lahti Kahvit ja kastettavaa tarjolla Tervetuloa Klo 14-14.30 / Hanna Lahti Arvokas tieto hanke Mikä on Aktiivisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula YHTEENVETO 22.9.2009 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMIEN TOIMEENPANO JA ARVIOINTI Aika: Tiistai 22.9.2009 klo 10 15.30 Paikka: Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula Asiantuntija: Sirkka

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot