Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden"

Transkriptio

1 Aino Arponen Lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelukokonaisuuden kehittäminen Toimintamalli yhden kunnan palvelujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä Keuruu

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lapsipolitiikasta lapsilähtöisiin toimintakäytäntöihin Toimijalähtöinen kehittämistyö Kehittämistyön tausta ja tarve Kehittämistyön mahdollistajat Kehittämistyön käynnistäminen Moniammatillinen kehittäminen Kehittämisen askeleet Tyhjältä pöydältä liikkeelle Kohtaaminen Kehittämistarpeista toiminnaksi Resurssitarpeita ja yhteisiä toimintakäytäntöjä Asiakaslähtöisyys kehittämisen lähtökohtana Toiminnasta tuloksiin Elämää hankkeen jälkeen Haasteet palvelujärjestelmälle Paluu politiikkaan Kokonaisvaltainen lasten ja nuorten psykososiaalisen palvelujärjestelmän kehittäminen edellytykset Toimijalähtöinen vs. Organisaatiolähtöinen kehittäminen Toimintaympäristön tila Kokemuksellisen oppimisen kautta muutoksiin Moniammatillisen työn kehittämisen kautta palvelujärjestelmän muutoksiin Palvelujärjestelmän muutoksista palvelukulttuurin muutokseen...10

3 2 1. LAPSIPOLITIIKASTA LAPSILÄHTÖISIIN TOIMINTAKÄYTÄNTÖIHIN Keuruulla valmistui vuonna 1996 maamme ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma, LASTEN KEURUU Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Vuonna 2001 Keuruulle valmistui myös nuorisopoliittinen ohjelma. Lapsuuspoliittinen ohjelma sisälsi seitsemänkohtaisen kaupungin lapsenoikeuksien julistuksen: Keuruulla lapsi on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. Keuruulla lapsella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. Keuruulla lapsen tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. Lapselle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä. Lasten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. Lapsen on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Vaikka ohjelma ei sisältänyt toimenpidesuunnitelmaa, sen valmisteluun osallistunut työryhmä on seurannut julistuksen periaatteiden toteutusta ja tukenut erilaisten kehittämishankkeiden käynnistymistä. Ohjelma on hyödyntänyt ja sitouttanut ensisijaisesti päätöksentekotasoa. Sen ansiosta lasten ja nuorten näkökulma on otettu viime vuosina huomioon mm. kaupungin investoinneissa. Lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty perustamalla nuorisovaltuusto. (Lasten Keuruu 1996) Vuonna 2004 on Keuruun lapsuuspoliittiselle ohjelmalle valmistumassa toimenpideohjelma seuraavalle valtuustokaudelle. Tätä on edeltänyt lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa toimivista ammattilaisista koostuneen suuren joukon vuonna 2002 alkanut aktiivinen kehittämistyö Keula-hankkeessa. Keula on ollut yksi valtakunnallisen Harava-projektin osahankkeista. Ennen Keula-hanketta ja sen aikana kaupungissa on toteutettu muitakin lapsille tai nuorille suunnattuja tai lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämishankkeita. Tällaisia hankkeita ovat olleet mm. varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, erityisopetuksen Latu- hanke, työttömien nuorten työllistämishanke Airo, Alko- projekti, seiskaluokkalaisten ryhmäyttämisen hanke Kasvu-projekti, Ryhmä Rämä - sekä Ramppikuume-hanke. 2. TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMISTYÖ 2.1. KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA JA TARVE Keuruun kaupunki on keskisuomalaisittain keskisuuri kaupunki ( yli asukasta). Kaupungissa on lasten ja nuorten kanssa toimivia henkilöitä noin 250 henkilöä. On ymmärrettävää, etteivät he kaikki tunne toisiaan, eivät edes saman lapsen kanssa toimivat, mutta eri toimipisteissä ja ammateissa työskentelevät. Eri hallinnonalojen ja toimintojen aluejaot eivät ole yhtenäiset. Koko kaupunkia palvelee erityispalvelupiste, johon kuuluvat perheneuvola-, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Koska aluejakoon perustuvia moniammatillisia työryhmiä on erittäin vaikea muodostaa, tarvitaan toiminta-

4 3 malleja, jotka ohjaavat työntekijöitä muodostamaan itse moniammatillisia ryhmiä tai hakeutumaan niihin. Lapsen ja hänen perheensä kannalta tämä merkitsee sitä, että he joutuvat kohtaamaan palvelujärjestelmässä monia ammattilaisia tilanteesta tai asiasta riippuen eri kokoonpanoissa. Ennen kehittämistyön käynnistämistä sosionomiopiskelija Hanna Niinilampi (2002) teki opintoihinsa liittyvänä opinnäytetyönä selvityksen Keuruun lastensuojelukäytännöistä ja kehittämistarpeista. Keuruulla tarve psykososiaalisten palvelujen kehittämiseen koettiin ajankohtaisena, koska lastensuojelun palvelutarpeet olivat kasvaneet eikä niihin enää pystytty vastaamaan riittävästi. Hanna Niinilampi selvitti eri ammattiryhmille tekemässään kyselyssä Keuruun kaupungin lastensuojelukäytäntöjä. Selvitys osoitti, että selvä lastensuojelun toimintamalli puuttui lastensuojelua toteutettiin monella eri tavalla toisten työntekijöiden työtä ei tunnettu ja se vaikeutti yhteistyötä ja lisäsi ennakkoluuloja lastensuojelukäytännöt olivat suurelle osalle tuntemattomia ja tämä vaikeutti tehokasta lastensuojelutyötä, kun tieto ei kulkenut auttamiskeinoja oli, mutta ne eivät olleet riittäviä lastensuojelutarpeita kohdattiin useimmin sivistystoimessa ja terveydenhuollossa harvemmin yhteistyötä tehtiin useimmin työyhteisön sisällä - arkityössä ei ehditty ottamaan yhteyttä toisen toimintayksikön työntekijään sosiaalityöntekijät kokivat jäävänsä yksin lapsen asioissa KEHITTÄMISTYÖN MAHDOLLISTAJAT Harava-projektin osahankkeena Keuruulla käynnistettiin asiakaslähtöisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen ja kokeilu. Tavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja. Erityisesti haluttiin kehittää varhaista tunnistamista ja puuttumista lastensuojelullisissa asioissa samoin kuin toimijoiden välistä yhteistyötä. Kaupungin saama perintöraha, jonka käyttö oli osoitettu lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen, oli osaltaan hankkeen mahdollistaja ja velvoittaja. Kehittämistyön tukijoina toimivat Harava-projektin projektipäälliköt, jotka osallistuivat hankeryhmien kokouksiin ja Keulan koulutuspäiviin sekä kirjasivat, dokumentoivat kehittämistyön kulkua sekä tarvittaessa antoivat suuntaa ryhmien työskentelylle KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Keula- hanketta käynnistettäessä Keuruun sosiaalijohtaja kutsui alle 18-vuotiaiden kanssa toimivia ammattilaisia ja paikkakunnalla toimivien järjestöjen edustajia kehittämisseminaariin, jossa työstettiin kehittämistarpeita ja nimettiin moniammatilliset kehittäjäryhmät. Ryhmät koottiin siten, että ne muodostuivat tietyn ikäryhmän palvelukokonaisuudesta eli alle kouluikäisten, ala-asteikäisten ja nuorten kanssa toimivien ryhmät. Lisäksi nimettiin perhetyötä kehittävä ryhmä.

5 4 Keula-hanketta varten perustettiin ohjausryhmä, jossa edustettuna olivat eri hallintokuntien esimiestason edustajat ja jokaiseen osahankeryhmään kuuluvia henkilöitä sekä järjestöedustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli toiminnan ohjaaminen, seuranta ja arviointi sekä hankkeen taloudesta vastaaminen. Kehittämistyön käynnistämiseen ostettiin ulkopuolisen konsultin palveluja. Konsultin tehtävä oli osanottajien tutustuttaminen ja ryhmäyttäminen, jota kautta saatiin ryhmien toimintaan luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri MONIAMMATILLINEN KEHITTÄMINEN Ensimmäisen kehittämispäivän ryhmäkeskustelun pohjalta kehittämisen tavoitteiksi nousivat seuraavat asiat: - asiakkaalle on enemmän aikaa - ongelmiin puututaan aikaisemmin - huolta aiheuttavaan tilanteeseen on mahdollisuus reagoida nopeammin - asennemuutos lapset ovat tärkeitä toteutuu koko kaupungissa Tavoitteisiin tuli pyrkiä: sopimalla tärkeysjärjestys, mihin satsataan suunnitelmallisuudella ja selkeiden tavoitteiden määrittelyllä selkeällä työnjaolla yhteisillä työvälineillä ja samalla tietopohjalla tiedottamisella. 3. KEHITTÄMISEN ASKELEET 3.1. TYHJÄLTÄ PÖYDÄLTÄ LIIKKEELLE Kehittämisryhmät saivat työskentelynsä evääksi mahdollisuuden käyttää työaikaansa kehittämistyöhön ryhmän tarpeiden mukaan. Jokainen yksikkö vastasi oman työntekijänsä kuluista. Lisäksi jokainen ryhmä sai käyttöönsä kaksi konsultaatiopäivää sekä kahvirahaa. Tarkkoja tulos- ja tuotostavoitteita ryhmille ei asetettu, ei myöskään tarkkoja raportointivelvoitteita KOHTAAMINEN Ryhmien työskentelyn alussa tutustumiseen käytettiin aikaa reilusti, koska kaikki eivät tunteneet toisiaan eivätkä toistensa työn sisältöjä. Toisten ammattiryhmien työstä oleva kuva saattoi olla hyvinkin väärä. Voitiin sanoa, että siellä ne neuvolassa vain punnitsevat ja mittaavat. Kun neuvolatyön, päivähoidon ja sosiaalityön tavoitteista ja työn sisällöistä keskusteltiin yhdessä, avautui toisen ammattiryhmän työ uudella tavalla. Jokainen ryhmäläinen sai myös kertoa työssään olevat pulmakohdat ja lopputuloksena oli, että ongelmat ja kehittämistarpeet olivat samansuuntaisia. Yhteisessä keskustelussa oli lupa kertoa myös epäi-

6 5 levät näkemykset. Useimmilla oli kokemuksia erilaisista projekteista, jotka ovat tulleet ja menneet jälkiään jättämättä. Tavallistahan projekteille on, että kehittäminen ja moniammatillinen työ nähdään jonkinlaisena lisänä varsinaisten ja oikeiden töiden päälle. Jos itse näkeekin kehittämisen tärkeänä, sitä ei välttämättä koeta samanlaisena työyhteisössä, josta jotkut lähtevät kehittämispalavereihin ja jättävät työt muille. Näistä kehittämistyön uhkakuvista keskusteltiin ja niiden toteutumista pyrittiin ennaltaehkäisemään. Ryhmissä todettiin, että työyhteisön mukaan ottaminen kuulemalla muiden näkemyksiä ja kertomalla tilannetietoa hankkeesta lisää ymmärrystä ja hyväksyntää kehittämistä kohtaan. Opettajien osallistuminen moniammatilliseen työhön voitiin turvata järjestämällä kokoontumiset opetustuntien ulkopuolella tai hankkimalla opettajalle sijainen. Mm. ala-asteryhmä pohti sijaisuuden järjestämistä kouluavustajien avulla. Ryhmä totesi, että työllistämistuella järjestettävät kouluavustajat eivät useinkaan ole koulutettuja ja vaihtuvat niin usein, etteivät opi tuntemaan luokkaa. Opettajan mukanaolo moniammatillisessa ryhmässä koettiin kuitenkin niin tärkeäksi, että hänen pääsynsä turvaamiseksi ryhmä teki esityksen sivistystoimelle kouluavustajien vakinaistamisesta KEHITTÄMISTARPEISTA TOIMINNAKSI Keulan neljän ryhmän lähtötilanteiden erilaisuudesta johtuen kehittäminen eteni eri vaiheissa. Perhetyöryhmän lähtöasetelma oli selkeä ja rajattu. Keuruulla haluttiin käynnistää perhetyö ja tehtävään nimettiin määräaikainen perhetyöntekijä, jonka työnä oli kaupungin oman perhetyön mallin luominen. Alle kouluikäisten ryhmässä kehittämistyötä hidasti mm. vetäjän vaihtuminen hankkeen aikana. Myös ryhmän vaihtoehtoiset tavoitteet vaativat useita keskusteluja. Painottaako kehittämistyö vanhemmuuden tukemiseen, varhaiseen puuttumiseen vai erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteeseen? Ala-asteryhmässä kehittämistyö täsmentyi melko nopeasti yhtenäisen puuttumisen mallin luomiseen ja vastaavasti nuorten ryhmässä yhteiseksi moniammatillisen työn kehittämiskohteeksi valittiin puuttumisen malli nuoren elämän siirtymävaiheen solmukohtiin. Ryhmissä pohdittiin myös muita moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kuvio 1. Lasten ja nuorten parissa moniammatillista asiakastyötä tekevät ammattilaiset sekä seurakunnan ja järjestöjen toimijat SOSIAALITOIMI TERVEYS- TOIMI LAPSI JÄRJESTÖT SRK NUORISO- VAPAA-AIKA KOULU

7 3.4. RESURSSITARPEITA JA YHTEISIÄ TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ 6 Harava-projektin tavoite oli HAravoida RAkenteista VoimavarojA ja samaa tavoitetta noudatettiin myös Keula -hankkeessa. Tavoitteena ei ollut lisäresurssien saanti vaan uusien toimintatapojen löytäminen. Kehittämisen aikana nousi kuitenkin esiin myös uusien resurssien tarve. Alle kouluikäisten erityistukea tarvitsevien lasten tilanteeseen puuttumisessa ja työn koordinoinnissa nähtiin tarvittavan erityislastentarhanopettajaa. Nuorten ryhmässä yhteistyön ja varhaisen puuttumisen kannalta koulun ja sosiaalitoimen yhteisen sosiaalityöntekijän viran perustaminen koettiin tärkeänä ja ala-asteryhmässä kouluavustajien vakinaistamisesta katsottiin olevan etua. Myönteistä suhtautumista edesauttoi, kun ryhmät esittivät resurssien lisäämiselle muista tehtävistä siirrettäviä määrärahoja ASIAKASLÄHTÖISYYS KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Kehittämisen peruslähtökohtana oli asiakaslähtöisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen. Kun tavoitteena oli löytää toimintamalleja varhaiseen puuttumiseen, lähtötilanteessa monet ammattilaiset olivat epävarmoja omista lapsen tilanteesta kokemistaan huolista. Itsellä herännyt huolta lapsesta olisi haluttu ensin testata työkaverin kanssa ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttä lapsen vanhempaan. Lainsäädännön antama selvennys salassapitosäännöksistä sekä puheeksi ottamisen tavasta paransi ammattilaisten rohkeutta ottaa heti huolen synnyttyä yhteyttä vanhempaan silloin, kun kysymyksessä ei ollut sellainen tilanne, joka vaati kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Harava projektin keskeisenä teemana oli lapsilähtöisyyden huomioiminen kehittämisessä. Keuruulla toimijalähtöisen kehittämisen lähtötilanne oli lapsen lähellä tapahtuva kehittämistyö. Lapsi nähtiin itse huolensa subjektina ja siksi tärkeänä lähtökohtana toimintatapaa suunniteltaessa. Pienen lapsen kuuleminen palvelujen kehittämistyössä ei ollut kuitenkaan ollut helppo toteuttaa. Enemmänkin lapsen näkökulma välittyi työntekijöiden kokemusten kautta. Sen sijaan nuorten palveluja, esim. koulun sosiaalityötä suunniteltaessa kuultiin sekä koulun oppilaita että nuorisovaltuustoa. 4. TOIMINNASTA TULOKSIIN Hankkeen alkutavoitteen Asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu lisäksi ohjausryhmä ei antanut ryhmille tiukkoja tulostavoitteita ja aikataulua. Ryhmät työskentelivät kuitenkin aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Osaltaan kehittämistyön etenemistä motivoi yhteiset kehittämispäivät, joissa ryhmien toimintaa esiteltiin ja arvioitiin. Päivillä käsiteltiin lisäksi mm. salassapitosäännöksiä ja lastensuojelukäytäntöjä. Lasten ja nuorten kanssa toimiville järjestettiin hankkeen aikana teemakohtaisia koulutuksia mm. perheväkivallasta, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisestä ja tunnistamisesta sekä kriisityöstä. Yhteisen työskentelyn kuluessa ryhmille syntyi paitsi perusteet ja näkemykset moniammatillisesta työstä, myös yhteisiä toimintamalleja: - Huolen käsikirja, - toimintamalli siirtymävaiheen solmukohtiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi - perhetyön toimintamalli ja lomakkeisto sekä - puuttumisen malli tilanteisiin, joissa alle kouluikäisellä lapsella voi olla erityistuen tarvetta. Keulan aikana kokeiluluonteisesti palkattu perhetyöntekijä oli jo hankkeen aikana osoittanut tar-

8 7 peellisuutensa ja hänen toimensa vakinaistettiin. Myös erityislastentarhanopettaja ja koulun sosiaalityöntekijä synnytettiin hankkeen aikana. Koska kaupunki ei voinut osoittaa uusia määrärahoja, oli hyväksyttävä tilanne, että saadakseen uutta on jostain luovuttava. Hankkeen aikana lakkautettiin yksi päiväkoti ja eläkkeelle jääneen osa-aikaisen sosiaalityöntekijän virka muutettiin kokoaikaiseksi koulun kanssa yhteiseksi viraksi ELÄMÄÄ HANKKEEN JÄLKEEN Keula -hanke oli prosessi, jossa kehittämistyölle annettiin aikaa ja resursseja ja jonka aikana opittiin yhteisen tekemisen tapoja ja yhteisiä toimintamalleja. Tämä ei vielä riittänyt varmistamaan moniammatillisen yhteistyön jatkuvuutta hankkeen päätyttyä. Epäiltiin, toteutuuko sama kuin useimmille hankkeille eli hyvät ideat ja toimintatavat hiipuvat hankkeen ja kehittämisrahan loputtua. Keulassa tämän uhkakuvan toteutumista estämään jokainen kehittämisryhmä vastuutettiin juurruttamaan toimintakäytäntöjä ja malleja eri toimipisteisiin. Ryhmistä valitut henkilöt ryhtyivät tekemään apostolityötä eri työyhteisöissä. Mm. sosiaalityöntekijä ja psykologi ovat kiertäneet eri kouluissa ja osallistuneet opettajien Veso-päivään. Lisäksi jokaisen kehittämisessä mukana olleen toivottiin osaltaan juurruttavan uusia toimintatapoja omassa työyhteisössään. Perhetyölle nimettiin moniammatillinen tukiryhmä. Lisäksi suunnitteilla oli perustaa perhetyöntekijän ja kotipalvelun tehostetun perhetyön muodostama yksikkö, joka toimii verkostoituneena sosiaalitoimen, neuvolan sekä koulun kanssa. Varhaiskasvatukseen perustettiin erityisopetuksen työryhmä, joka huolehtii huoleen puuttumisen mallin päivittämisestä HAASTEET PALVELUJÄRJESTELMÄLLE Keulan ohjausryhmään kuului eri sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen esimiehiä, luottamushenkilöiden edustaja sekä kehittämisryhmien vastuuhenkilöt. Tämä mahdollisti tiedonkulun ja vuoropuhelun sekä sektorien välillä että asiakastyötä tekevien ja esimiesten välillä. Esimiehet osallistuivat myös jonkin verran kehittämisryhmiin sekä yhteisiin kehittämispäiviin. Lisäksi ryhmät tekivät kirjallisia esityksiä omille esimiehilleen ja lautakunnilleen kehittämistarpeista.

9 8 Kuvio 2. Poikkihallinnollinen yhteistyö moniammatillisen työn mahdollistajana SOSIAALITOIMI JÄRJESTÖT SRK JÄRJESTÖ- TYÖNTEKIJÄ SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ LAPSI NUORISO-VAPAA- AIKATYÖNTEKIJÄ TERVEYDEN- HOITAJA OPETTAJA TERVEYS- TOIMI KOULU- TOIMI NUORISO- VAPAA-AIKATOIMI 4.3. PALUU POLITIIKKAAN Keulan loppuvaiheessa sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen esimiehet suunnittelivat yhteisiä lautakunnan kokouksia, jossa lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä keskustellaan ja esitetään yhteisiä lapsipoliittisia linjauksia. Hankkeen päättymisvaiheessa Keuruulla nimettiin lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen eri hallintokuntien yhteinen lasten ja nuorten johtoryhmä, jonka tehtävänä on lasten hyvinvoinnin ja palveluverkoston kuntatason seuranta, arviointi ja raportointi hallintokunnille ja luottamushenkilöille. Keuruun vuoden 2005 talousarviossa painopisteenä on lapsiperheiden hyvinvointi. Valmisteilla on Keuruun Lapset II lapsuuspoliittinen toimenpideohjelma vuosille

10 9 5. KOKONAISVALTAINEN LASTEN JA NUORTEN PSYKOSOSIAALISEN PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN EDELLYTYKSET 5.1. TOIMIJALÄHTÖINEN VS. ORGANISAATIOLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Kunnallisen hallintorakenteen uudistaminen aloitetaan usein hallinnossa tehtävällä päätöksellä, joka tähtää tavoitteeseen tehokkaammasta, toimivammasta ja edullisemmasta palvelujen tuottamisesta. Kun henkilöstö päätöksenteon jälkeen saa tehtäväkseen ryhtyä toteuttamaan rakenneuudistusta voi syntyä muutosvastarintaa ja kaaosta, kun uudistuksen tarve ja päämäärä eivät ole sisäistyneet henkilöstölle. Toimijalähtöisessä kehittämisessä tavoitetila rakentuu vähitellen ositetun kehittämistyön tuloksena. Muutostarpeet kehittyvät henkilöstön yhteisissä dialogisissa ja tasavertaisissa keskusteluissa, kun eri ammattiryhmät tarkastelevat asiakkaiden tarpeita sekä omia olemassa olevia voimavarojaan ja toimintakäytäntöjään. Tärkeää on, että toimijoiden lisäksi myös esimiehet osallistuvat kehittämisryhmiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset, esimerkiksi elinkeino- ja työllisyyspolitiikka sekä peruspalvelujen saatavuus vaikuttavat erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiiin ja asumispaikan valintaan Palveluja kehitettäessä on tärkeä huomioida, millä tekijöillä kunta saadaan houkuttelevaksi asuinpaikaksi ja millä keinoilla voidaan estää nuorten ja lapsiperheiden muuttaminen kunnasta. Lasten hyvinvointitutkimuksista kuten kouluterveyskyselyistä saatavat kuntakohtaiset tulokset antavat myös selkeitä viestejä kuntien ammattilaisille, minkälaisia toimenpiteitä ja palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää. Tutkimustulosten ja tilastojen ohella paikallinen asiantuntisuus on ensisijaisesti asiakkailla ja kuntalaisilla itsellään sekä asiakastyötä tekevillä työntekijöillä. Opettajat, kouluterveydenhoitajat, päivähoitajat jne. näkevät työssään lapsia päivittäin ja huomaavat, jos lapsessa tai hänen käyttäytymisessään tapahtuu muutoksia. Kun työntekijät moniammatillissa ryhmissä keskustelevat kokemuksistaan ja näkemyksistään, muodostuu luotettava ja arvokas paikallinen palvelutarvekartoitus. Kun tähän näkemykseen vielä lisätään lasten ja nuorten parempi kuuleminen ja kuunteleminen, on paikallisella palvelujärjestelmän kehittämisellä vankka perusta. Vaikka lasten ja nuorten tilanne tiedetään, selkeyttävät tutkimukset myös paikallista todellisuutta. Esimerkiksi arvio huolen alla olevista lapsista helpottaa työntekijöiden ahdistusta toimenpiteitä suunnitellessaan, kun epämääräinen pahoinvoivien lasten määrä onkin tietty rajallinen joukko lapsia KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN KAUTTA MUUTOKSIIN Toimijatasolla tapahtuva kehittämistyö edellyttää riittävän ajan ja tilan antamista kehittämiseen osallistujille. Kehittämiseen on annettava riittävästi aikaa, jotta ryhmä tutustuu toisiinsa, toistensa työhön, kokemuksiin ja näkemyksiin. Tapaamisten kautta syntyy myös luottamus ja avoimuus sekä lisääntyy uskallus omien näkemysten ja ideoiden esittämiselle. Jaetun kokemuksen kautta syntyy yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja tavoista, joilla päästään muutoksiin.

11 MONIAMMATILLISEN TYÖN KEHITTÄMISEN KAUTTA PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSIIN Asiakastyötä tekevien kehittämisen tuloksena syntyvä uudenlainen toimintatapa, esimerkiksi moniammatillinen työ edellyttää usein muutoksia ja ratkaisuja myös palvelujärjestelmässä. Esimerkiksi moniammatillisen ryhmän onnistumiseksi tarvitaan mm. seuraavia järjestelyjä: aikaa, tiloja, yhteisiä toimintaresursseja, joiden käytöstä ei tarvitse kiistellä, minkä hallintokunnan budjetista ne otetaan. Jotta toimijoilla on mahdollisuus toteuttaa asiakaslähtöistä, moniammatillista työtä, on palvelujärjestelmän käytävä hallintokuntien välinen vuoropuhelu ja löydettävä yhteiset asiakkaat sekä yhteinen näkemys asiakkaiden tarpeista. Mikäli samansuuntainen näkemys hallintokuntien välillä syntyy, tulee koko kaupungin palvelujärjestelmä ja budjetointi suunnitella niin, että moniammatilliselle asiakastyölle saadaan yhteiset tavoitteet, toimintastrategia ja budjetti PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSISTA PALVELUKULTTUURIN MUUTOKSEEN Moniammatillinen asiakastyö sekä palvelujärjestelmän poikkihallinnollinen toimintapolitiikka edellyttää hyvin toimiakseen myös poliittisella tasolla dialogia, yhteistä näkemystä ja yhteisiä päätöksiä sekä uudenlaista toimintakulttuuria. Kokonaisvaltaisesta palvelujärjestelmästä siirrytään kokonaisvaltaiseen lapsipoliittiseen toimintakulttuuriin, jota vahvistetaan lapsuuspoliittisilla ohjelmilla ja niihin liittyvillä toimintastrategioilla ja toimenpideohjelmilla. POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT HALLINTOKUNTIEN ESIMIEHET ASIAKASTYÖTÄ TEKEVÄT LAPSI MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ KUNNALLINEN LAPSIPOLITI IKKA

12 11 Lähteet: Lasten Keuruu Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen 2005 Niinilampi Hanna Lastensuojelukäytäntöjen kehittäminen - kyselytutkimus Keuruun lastensuojeluun osallistuville työntekijöille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan yksikkö.

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA Kiuruveden kaupunki Opetus- ja sivistyspalvelukeskus/ Varhaiskasvatus MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA Ritva-Liisa Pennanen Kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot