Paula Hautala & Martta Korkiala KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTIKÄYTTÄYTYMINEN JA -ASENTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paula Hautala & Martta Korkiala KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTIKÄYTTÄYTYMINEN JA -ASENTEET"

Transkriptio

1 Paula Hautala & Martta Korkiala KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTIKÄYTTÄYTYMINEN JA -ASENTEET Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2008

2 2 TIIVISTELMÄ Yksikkö Aika Tekijä/tekijät Sosiaali- terveysalan Syksy 2008 Hautala, Paula yksikkö, Kokkola Korkiala, Martta Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Työn nimi Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen -asenteet Työn oha Sivumäärä Mai Maunula 51+8 Työelämäoha Mai Maunula Opinnäytetyön aiheena oli Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen asenteet. Tarkoituksena oli löytää kehittämisideoita tupakoimattomuuden edistämiseksi Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksessa. Tutkimuksella selvitettiin Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointia, asenteita tupakointia kohtaan sekä tupakoimattomuuden edistämiskeino koulussa. Tutkimuksen kohteena oli 651 Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksen opiskelia. Webropol-kyselynä lähetettyyn kyselyyn vastasi 369 opiskelia, joista 199 oli opiston opiskelijoita 169 ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Vastausprosentti oli 56,7. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 33,4 % tupakoi. Heistä 3,5 % yrittää lopettaa tupakoinnin. Vastanneista 66,6 % ei tupakoi. Tupakoinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2000 Haarakankaan Satomaan vastaavanlaiseen tutkimukseen verrattuna. Kevätlukukauden 2008 aikana tupakointia oli käsitelty 1-3 tunnilla 60,2 % opiskelin mukaan. Kuitenkin 21,3 % (n=78) opiskelin mukaan he eivät ole käsitelleet tupakointia yhdelläkään tunnilla. Tämä näkyi myös tupakoimattomuuden edistämisehdotuksia kysyttäessä. Opiskelit olivat tyytymättömiä saamaansa tiedon määrään tupakoinnista. Edistämisehdotusten perusteella suurin osa vastaajista kieltäisi tupakoinnin koulussa kokonaan. Lisäksi tupakoimattomuuden edistämiseksi opiskelit kaipasivat erilaisia kampanjoita kilpailu sekä runsaasti valistusta. Opiskelit kaipasivat myös lisätietoa koulun terveydenhoitalta saatavista ilmaisista nikotiinikorvaustuotteista. Asiasanat Tupakointi, sosiaali- terveysalan opiskelit, terveyskäyttäytyminen, tupakoimattomuuden edistämistyö, terveyden edistäminen

3 3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Autumn 2008 Author Hautala, Paula Korkiala, Martta Degree programme Nursing Study Programme, Orientation to Public Health Care. Name of thesis Smoking Habits and Attitudes of Social and Health Care Students in Kokkola. Instructor Mai Maunula Pages 51+8 Supervisor Mai Maunula Subject of thesis was smoking behavior and attitudes of Kokkola social and healthcare students. The purpose of this study was to find developing ideas to increasing nonsmoking in Kokkola Social and Health Care institute. By our study we exmined Kokkolas social and health care students smoking, attitudes towards smoking and ways to increase non-smoking in the institute. Object of research was 651 Kokkolas social and health care institute students. As Webropol-inquiry was sent the inquiry was answered by 369 students, of whom 199 were students at the university of Applied Sciences and 169 were college students. Percent of response rate was 56,7. Of the students who answered to inquiry 33,4% were smokers. 3,5% of those were trying to quit smoking. 66,6% of answerers did not smoke. Smoking has not changed a lot since research of Haarakangas and Satomaa in 2000, which was equal of this research. On the spring season 2008 smoking was processed during 1-3 lessons according to 60,2% of students. Nevertheless 21,3% (n=78) students said, that they have not talked about smoking in any lesson. This was also noticed when asked about suggestions for increasing non-smoking. Students were unsatisfied to the amount of knowledge they get of smoking. Based on suggestions for improvement most of the answerers would forbid smoking in school totally. And for advancing non-smoking, students longed for different campaigns, competitions and plenty of enlightenment. Students also required more information about nicotin compensation products, which can be got free from the Institute s nurse. Key words Smoking, Social- and healtcare students, Healt behaviour, Advancing unsmoking, Advancing health

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 ABSTRACT 2 1 JOHDANTO 4 2 TUPAKOINTI Tupakoinnin terveyshaitat Tupakka keuhkosairaudet Tupakka sydän- verenkiertoelinsairaudet Tupakka syöpä Tupakka riippuvuus Tupakointiin liittyvät tavat asenteet 9 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTITOTTUMUKSET Tupakointi työpaikalla Tupakointi sosiaali- terveysalalla Tupakoimattomuuden edistämistyö sosiaali- terveysalalla 13 4 TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMISTYÖ OPPILAITOKSISSA Koulu kasvattana Terveyden edistämistyö Terveyskasvatus Tupakkalain toteuttaminen oppilaitoksissa 16 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 18 6 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT 22 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Kysely aineistonkeruumenetelmänä Kyselyn toteutus Analyysimenetelmä Tutkimuksen luotettavuus eettisyys 25 8 TUTKIMUSTULOKSET Taustatieto vastaajista Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen Tupakointi sosiaali- terveysalalla Sosiaali- terveysalan koulutuksen tarjoama tieto tupakoinnista Tupakoimattomuuden edistäminen Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksessa 35 9 TULOSTEN TARKASTELU JA PÄÄTELMÄT POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus eettisyys Kohti savutonta koulua Tutkimuksesta saadut oppimiskokemukset Kehittämisideat 45 LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Tupakointi on vaarallista, koska se sisältää nikotiinin ohella monta terveydelle haitallista ainetta. Tupakointi aiheuttaa runsaan viidenneksen kaikista kuolemaan johtavista sairauksista. Tupakointi aiheuttaa syöpää, sydän- verisuonisairauksia, osteoporoottisia luun murtumia kroonisia keuhkosairauksia. Tupakointi on yksilön väestön yksi suurimmista terveysriskeistä. (Liimatainen-Lamberg 2000, 4.) Suomessa on laadittu erillinen tupakkalaki, jonka tavoitteena on väestön suojeleminen tupakoinnin aiheuttamilta terveyshaitoilta. Tupakkalain 5 luku 12 kohta 1 kieltää tupakoinnin oppilaitosten sisätiloissa ulkoalueilla, jotka ovat tarkoitettu pääasiassa alle 18-vuotiaiden käyttöön. (Tupakkalaki 2006). Oppilaitoksilla voi olla tämän lisäksi omia säännöksiä koskien tupakointia. Tupakkalain toteutumista valvoo oppilaitos, mutta päävastuu on kunnalla. (Liimatainen-Lamberg 2000, 5.) Aihe tutkimukseen tuli Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali terveysalan yksikön hyvinvointitiimiltä. Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia KeskiPohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali- terveysalan yksikön sekä Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston opiskelijoiden tupakointikäyttäytymistä asenteita. Tavoitteena tupakoimattomuutta on tutkimuksen oppilaitoksessa. avulla löytää Kohderyhmänä keino on edistää lähihoita-, sairaanhoita-, terveydenhoita- sosionomiopiskelit. Heidän ikähaitarinsa on suuri, sillä opiskelijoita on nuorisoasteen opiskelijoista aikuisasteen opiskelijoihin. Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitos on savuton hakiessaan kouluun oppilas sitoutuu savuttomuuteen koulupäivän aikana oppilaitoksen alueella ohtussa harjoittelussa. Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia on tutkittu vuonna Tällöin 32 % vastanneista ilmoitti tupakoivansa (Haarakangas & Satomaa 2000, 29). Yleisesti vuonna 2007 nuorista (15 24-vuotiaat) miehistä tupakoi 24 % työikäisistä miehistä 26 %. Vastaavista nuorista naisista tupakoi 16 % työikäisistä naisista 17 %. (Helakorpi,

6 6 Prättälä & Uutela 2008, 4.) Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt naisten tupakointi on pysynyt samalla tasolla. (Tilastokeskus 2005.) Sosiaali- terveysalan opiskelijoiden ammattilaisten tupakoijien määrä on huolestuttava, sillä ammattilaisina heidän tulisi olla terveyden edistäjiä roolimalle yhteiskunnalle. Moni sairaala on julistautunut savuttomaksi. Tämän avulla he pyrkivät vähentämään tupakoitsijoiden määrää sosiaali- terveysalan ammattilaisten keskuudessa. (Luhta & Puolijoki 2005, )

7 7 2 TUPAKOINTI 2.1 Tupakoinnin terveyshaitat Tupakan savu sisältää yli 4000 erilaista kemiallista yhdistettä, kaasua partikkelia. Näistä noin 50 on syöpää aiheuttavia karsinogeene esimerkiksi kadmium, uretaani, arsenikki, ammoniakki asetoni. Tutuimpia tupakansavun kemikaale ovat terva, nikotiini häkäkaasu. Näistä juuri nikotiini aiheuttaa riippuvuuden tupakkaan stimuloimalla keskushermostoa. (Vierola 2004, 54, ) Tupakan aiheuttamat terveyshaitat ovat vakavia, sillä tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa joka vuosi noin 6000 henkeä (Hildén 2005, 14; Pennanen, Pat & Joronen 2006,16). On huomioitavaa, että tupakoitsit eivät itse pelkästään altistu näille sairauksille, vaan myös tupakan savulle altistuminen lisää sairastavuutta kuolleisuutta. Merkittävimpiä tupakan aiheuttamia sairauksia ovat keuhkosyöpä, krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumantauti, sydän verenkiertoelinten sairaudet diabetes. (Käypähoito 2006; Nieminen 1999, 73.) Passiivinen tupakointi tarkoittaa altistumista tupakan palamistuotteille toisten tupakoinnin seurauksena (Hildén 2005, 10) Tupakka keuhkosairaudet Tupakasta aiheutuu 90 % keuhkosyövistä (Hildén 2005, 15). Suomessa keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2000 miestä runsaat 400 naista (Nieminen 1999, 74). Krooniseen bronkiittiin (keuhkoputkentulehdukseen) eli tupakkayskään sairastuu lähes jokainen tupakoitsi. Tupakkayskästä voi kehittyä keuhkolaajentuma, joka lopulta vaatii hengityskoneen käyttöä. (Hildén 2005, 15.) Kroonisen keuhkoputkentulehduksen keuhkolaajentuman yhteisnimityksenä käytetään keuhkoahtaumatautia (COPD) (Vierola 2004, 70).

8 8 Tupakointi ärsyttää hengitysteitä pitkäaikaisesti, vahingoittaa puolustusmekanisme heikentää keuhkojen kaasujenvaihtoa. Tupakoi altistuu lisääntyneille hengitystieinfektioille ärsyttävien ympäristöhiukkasten haitallisille vaikutuksille. Tupakointi heikentää hengityksen ulosvirtausta. Sen kompensaationa elimistö alkaa laajentaa keuhkokudosta luo edellytykset emfyseemalle eli keuhkojen laajentumalle. (Nieminen 1999, 79.) Tupakoinnin vahingollinen vaikutus ulottuu sekä suuriin että aivan pieniin keuhkoputkiin keuhkorakkuloiden keuhkorakkuloihin. rakennetta. (Nieminen Tupakansavu 1999, 79; tuhoaa Hildén 2005, myös 15.) Tupakkasairauden edetessä myös keuhkojen hiussuonien rakenne tuhoutuu johtaa elimistön happitalouden ongelmiin hengityksen vaatoimintaan. Myöhäisvaiheessa potilaan hengitys romahtaa hän on usein ulkoisen happirikastimen varassa. (Nieminen 1999, 79.) Tupakka sydän- verenkiertoelinsairaudet Tupakointi lisää sepelvaltimosairauden sydäninfarktin riskiä. Joka kolmas kaikista sydän- verisuonisairauksista johtuu tupakoinnista. (Hildén 2004, 15.) Lähes kaikki alle 50-vuotiaana sydänveritulpan sairastaneet miehet ovat tupakoijia (Vierola 2004, 118). Tupakointi lisää sepelvaltimotautia sydäninfarktin riskiä aiheuttamalla sepelvaltimoiden ateroskleroosia siten sydänlihaksen hapenpuutetta sekä nostamalla verenpainetta lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä (Nieminen 1999, 81). Tupakoinnin määrällä on myös selvä syy-yhteys sydän- verisuonisairauksiin. USA:ssa naisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että infarktiriski korreloi voimakkaasti poltettujen savukkeiden määrään erityisesti nuorilla infarktipotilailla. Jos ihminen polttaa 1-14 savuketta päivässä, infarktiriski on noin 40 % korkeampi kuin tupakoimattomalla. Jos hän polttaa savuketta päivässä, riski on 140 % korkeampi. Päivässä savuketta polttavan riski on 400 % korkeampi yli 34

9 9 savuketta päivässä polttavan riski on 700 % korkeampi kuin tupakoimattoman. (Nieminen 1999, 81.) Tupakka syöpä Tupakansavussa on lähes 50 erilaista syöpää aiheuttavaa kemiallista yhdistettä (Vierola 2004, 167). Tutkimusten mukaan joka kolmas kaikista syöpätaudeista johtuu tupakoinnista. Poikkeuksena on keuhkosyöpä, josta 90 % johtuu tupakoinnista. (Hildén 2005, 16; Pennanen ym. 2006, 18.) Keuhkosyövästä seuraavaksi yleisin tupakoinnista johtuva syöpä on virtsarakon syöpä. Tupakoinnilla on myös selvä yhteys kurkunpään, ruokatorven, haima-, huuli-, nielusyöpään, lisäksi tupakoijilla on selvästi kohonnut riski sairastua maha-, maksa- kohdunkaulan syöpään. (Hildén 2005, 16; Nieminen 1999, 77.) 2.2 Tupakka riippuvuus Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa aineeseen, asiaan tai toimintaan, jota kohtaan aluksi syntyy kiinnostus (Taitto, ). Tupakoinnin aloittamisen tkamisen taustalla on useita eri tekijöitä, muun muassa riippuvuusalttius, persoonallisuus sekä sosiaalinen ympäristö elinympäristö (Käypähoito 2006). Nikotiiniriippuvuus. Tupakkariippuvuuden syntymiselle keskeisin aine on keskushermostoa stimuloiva nikotiini (Hildén, ; Käypähoito 2006). Aikaisemmin ateltiin, että nikotiiniriippuvuus syntyy kuukausissa. Nikotiiniriippuvuus voi kuitenkin kehittyä nopeasti tupakoinnin aloittamisesta. Jo muutaman kerran tupakointi voi aiheuttaa riippuvuusoireita sen voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille nikotiinin aineenvaihdunta maksassa. (Käypähoito, 2006; Pennanen ym. 2006, 64) Fyysinen riippuvuus. Kohtuullisina annoksina tupakka aiheuttaa vapinaa hieman suurempina annoksina kouristuksia. Se kiihottaa hengitystoimintaa

10 10 vaikuttamalla kaulavaltimoiden aortan kemoreseptoreihin. Tupakoinnin katsotaan myös alentavan ruokahalua, erityisesti makeiden ruokien osalta. Jossain määrin tupakointi lisää myös energian kulutusta sekä levon että fyysisen ponnistelun aikana. (Nieminen. 1999, ) Psyykkinen, sosiaalinen tapariippuvuus. Psyykkinen sosiaalinen riippuvuus kehittyy klassisen ehdollistumisen kognitiivisen oppimismallin kautta. Psyykkinen riippuvuus yhdistetään yleensä johonkin tiettyyn tilanteeseen, johon tupakointi sopii luontevasti. Tilanne voi olla ruokailu, työnpäättäminen tai juhliminen. Tupakoitsit tuntevat tupakoinnin myös stressin lievittäjänä. Tämä on myös osa psyykkistä riippuvuutta. (Leminen 2006, 12) Sosiaalinen riippuvuus on sitä, että tupakoidaan porukan mukana. Sosiaalinen riippuvuus johtaakin yleensä tupakoinnin aloittamisen tkuvuuden. Sosiaalinen riippuvuus voi johtaa tapariippuvuuteen. Tuolloin ihminen voi kontrolloida tupakointia vain tiettyyn raan saakka, vain jos se on kiellettyä tai epäsopivaa. Tapariippuvaiselle tupakointi on elintapa, jolloin ihmisen kehon muistiin on painautunut liikerato, jotka tupakoitsi osaa tilanteessa kuin tilanteessa. (Leminen 2006, 12) 2.3 Tupakointiin liittyvät tavat asenteet Tupakka ei ole vain nautintoaine, vaan sillä on eräänlainen yhteenkuuluvuutta lujittava rooli. Erityisesti nuorelle kokeilille tupakka liittyy pyrkimykseen päästä kaveriporukan jäseneksi. Aikuinen ihmiselle tupakan tarjoaminen toiselle ihmiselle on ystävällinen rauhanomainen osoitus. Se luo yhteyden kahden ihmisen välille, edes pieneksi hetkeksi. Lisäksi tupakointi on ollut aina tapa palkita itsensä. (Nieminen 1999, 50 54) Tupakointi on liitetty seksuaali- eroottisiin uskomuksiin, elekieleen symboliikkaan. Erityisesti naisten tupakointiin liittyi seksuaali-eroottisia latauksia. Mielikuvissa voi edelleen olla esikuva hienostuneesta naisesta savuke kädessä,

11 11 jonka liikehdintä voi olla hyvin teatraalista korostettua. Tänä päivänäkin naisten tupakointiin liittyy tietynlaista tietoista piilotajuista elekieltä. (Nieminen 1999, 50 54) Asenne tupakointiin on muuttunut huomattavasti an kuluessa (Vierola 2004, 14). Nuoret ovat tietoisia tupakan terveyshaitoista 2000-luvulla, sillä tupakoivien nuorten osuus on laskenut koko uuden vuosituhannen aikana. Tämä ennustaisi sitä, että olemme siirtymässä aikaan, jolloin yhteiskunnastamme vähemmistö tupakoi. (Sosiaali- terveysministeriö 2005.) Aikuisväestöä atellen, 15 24vuotiaiden tupakointiluvut ovat myös mahdollisesti kääntymässä laskuun, etenkin nuorten naisten osalta (Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007). Kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin tupakoivien osuus Kainuun maakunnassa Oulun seudulla ammattioppilaitosten opiskelijoiden keskuudessa oli 43 % vuonna 2007 (Pietikäinen, Luopa, Sinkkonen, Markkula, Jokela & Puusniekka 2008, 20).

12 12 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTITOTTUMUKSET Suuresti hoitotyön kehitykseen koulutukseen vaikuttanut Florence Nightingale ( ) kuvaili aikoinaan hyvää sairaanhoitaa siveäksi, raittiiksi, kunnialliseksi, totuutta rakastavaksi, luotettavaksi, täsmälliseksi, iloiseksi hyväntuuliseksi, äärimmäisen siistiksi, itsensä unohtavaksi, lempeäksi, käteväksi hienoluonteiseksi. sairaanhoitaan Hän korosti kohdistuvat opissaan vaatimukset kristillisiä olivat arvo. aikoinaan Muutoinkin huomattavasti tiukemmat kuin nykyään. Esimerkiksi luvuilla sairaanhoitaoppilaat joutuivat laatimaan itselleen henkilökohtaisen terveydenhoito-ohjelman, jonka toteutumista kontrolloitiin koulussa tarkasti. Koulussa harjoiteltiin terveyskasvatusta, itsekasvatusta -kuria. Oppilaskodeissakin johtat opastivat opiskelijoita terveiden elämäntapojen noudattamiseen eli suosittelivat liikuntaa, lepoa raittiita elämäntapo. (Sarkio 2007) Sosiaali- terveysalan ammattilaisille on tänä päivänä laadittu omat eettiset ohjeensa. Nämä kuvaavat sairaanhoitan terveydenhoitan tehtäväksi edistää terveyttä sekä ehkäistä sairauksia. Lisäksi heidän tulisi ottaa osaa keskusteluun päätöksentekoon koskien yhteiskunnan terveyden edistämistyötä. (Qvick 2007) Lähihoitajien tehtäväksi kuvataan myös potilaiden asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi heidän tulisi olla edistämässä myös työyhteisönsä hyvinvointia. (Super 1996.) Sosionomien tehtävänä on tukea ihmisen hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta arjessa selviytymistä (Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulu 2005, 326.) Sosiaali- terveysalan ammattilaisilla on tieto taito hoitotoimenpiteistä. hoitotoimenpiteiden osaaminen ei kuitenkaan ole ainut ominaisuus, mitä sosiaali terveysalalla vaaditaan. Tärkeitä taito ovat myös asiakastyössä vaadittavat ohus-, neuvonta- yhteistyötaidot. On tärkeää, että ammattiryhmät ovat yhdessä edistämässä terveyttä. Jokaisen ammattiryhmän edusta vaikuttaa omalla asiantuntijuudellaan terveyden edistämiseen. (Rautio 2007, )

13 13 Sosiaali- terveysalan ammattilaisina kaikkien oletetaan olevan myös roolimalle yhteiskunnalle niin työssään kuin sen ulkopuolellakin. Jos he kuitenkin tupakoivat, heidän käyttäytymisensä päätellään johtuvan työstressistä, työntekijään kohdistuvista paineista, sosiaaliekonomisesta asemasta koulutuksesta. (Rowel & Clark 2000; Laaksonen, Aitomäki & Lahelma 2003) Tänä päivänä erityisesti terveydenhuollon resurssi- työvoimapulan pelätään vaikuttavan henkilökunnan terveyteen hyvinvointiin. (Laaksonen ym ) 3.1 Tupakointi työpaikalla Työturvallisuuslain (2002) on tarkoitus parantaa työympäristöä työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä torjua tapaturmia, ammattitaute muita työstä johtuvia terveyshaitto. Työturvallisuuslain mukaan työnantalla on velvollisuus tarjota työntekijöille turvallinen terveellinen työympäristö. Niin työnantan kuin työntekijänkin tehtävä on ylläpitää parantaa työturvallisuutta, esimerkiksi poistamalla vaara- haittatekijät työympäristöstä. Kun tupakansavusta puhutaan haittatekijänä, on työnantalla oikeus kieltää tupakointi työpaikalla. Sillä lain mukaan tupakointi on kielletty kaikissa julkisissa yleisissä tiloissa. Työnanta voi kuitenkin halutessaan sallia tupakoinnin sille erikseen varatussa tilassa tai alueella. Tärkeintä on estää tupakansavun kulkeutuminen yleisiin tiloihin. (Työturvallisuuslaki 2002.) Tutkimusten mukaan työpaikkatupakointi vaikuttaa työnantan kustannuksiin. Yksinkertaisesti tupakoimaton tupakoiva työntekijä. työntekijä tulee työnantalle Työpaikkatupakoinnin kalliimmaksi kustannukset kuin koostuvat tupakkatauoilla menetetystä työasta, tupakointi passiivinen altistuminen tupakansavulle lisäävät sairastavuutta näin myös lisäävät poissaolo. Lisäksi tupakointi aiheuttaa ylimääräisiä siivous-, ylläpito- koruskustannuksia. (Haapala ym. 2005, 21)

14 Tupakointi sosiaali- terveysalalla Sairaanhoitajista terveydenhoitajista 11 % tupakoi päivittäin (Pelkonen & Kankkunen 2001), kun taas vastaavasti lähihoitajista tupakoi 14 % (Myllykangas, Jormanainen, Winell & Nissinen 1995). Kun 1990-luvulla tutkittiin sairaanhoitajien tupakointia, todettiin, että hoitotyöntekijöiden tupakointi oli lisääntynyt. Puhuttaessa sairaanhoitasta roolimallina muulle väestölle, on valitettavaa, että tutkimustulokset kertovat hoitotyöntekijöiden tupakoinnin olevan myös yhä avoimempaa niin potilaiden kuin terveydenhuollon opiskelijoiden läsnä ollessa. (Pelkonen & Kankkunen 2000) Kaikesta huolimatta suomalainen terveydenhuoltohenkilöstö tupakoi vähemmän kuin muu väestö (Haapala ym. 2005, 14). 3.3 Tupakoimattomuuden edistämistyö sosiaali- terveysalalla Kansanterveysohjelman Terveys 2015 tavoitteena on nuorten tupakoinnin väheneminen vuotiaiden parissa alle 15 %. Tämän tavoitteen saavuttamisen edellytykset ovat kuitenkin, että kansalaisilla olisi mahdollisuus elää ympäristössä, jossa pyritään edistämään terveyttä. Tämä antaisi jokaiselle oikeuden terveellisempään ympäristöön mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöön. Tavoitteen saavuttamisen kannalta sosiaali- terveysalan ammattilaisilla on keskeinen rooli. (Rautio 2006, 23 24; Sosiaali- terveysministeriö 2001.) Suomen sairaaloita on ryhtynyt myös mukaan edistämään tupakoimattomuutta. Suomessa useampi sairaala kuuluu Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden rekisteröityyn yhdistykseen, jonka kärkihankkeena on Savuton sairaala-hanke. Hankkeen tavoitteena on luoda terveyttä edistäviä toimintamalle. Tämä mahdollistaa muun muassa tupakoiville jäsenille henkilökunnan vieroitushoitoa. Uskotaankin, että tupakoinnin kieltäminen työpaikoilla voi vähentää an myötä tupakointia koko yhteiskunnassa. (Luhta & Puolijoki 2005.)

15 15 4 TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMISTYÖ OPPILAITOKSISSA 4.1 Koulu kasvattana Nuoruudessa ihminen joutuu tekemään monia päätöksiä miettiessään, mitä haluaa elämältä. Nykypäivänä koulutuksen hankkiminen on tärkeää. Koulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille tarpeellisia tieto taito ammattinsa harjoittamiseen, mutta lisäksi koulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi tasapainoisiksi ihmisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä tukea opiskelin elinikäistä oppimista. (Liimatainen-Lamberg 2000, 10) Elinikäistä oppimista vaaditaan sosiaali- terveysalalla, jotta tiedot taidot pysyisivät an tasalla. Tämä vuoksi on tärkeää, että koulussa opitaan myös oppimisen taito, jotta opiskelit osaisivat tulevaisuudessa itsenäisesti etsiä, arvioida valikoida uutta tietoa. Tämä auttaa heitä tulevaisuudessa kehittymään yhä paremmiksi oman alansa ammattilaisiksi, eivät he juutu omaan aikaansa tiettyihin tehtäviin. (Kolkka 2001, 23) Nykypäivänä opettan rooli on olla opetta sekä kasvatta oppilailleen. Tämän vuoksi on tärkeää olla yhteistyössä ainakin alaikäisten oppilaiden vanhempien kanssa. Tällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa nuorten elämäntapoihin. Kun opettat, vanhemmat koko oppilaitoksen henkilökunta noudattaa samo toimintaperiaatteita -käytäntöjä, on kaikilla helpompaa elää niiden mukaisesti. Koulun vanhempien tuen rohkaisun avulla oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään toisista, tekemään hyviä valinto elämässään, selviytymään erilaisista elämäntilanteista sekä kehittämään sosiaalisia taito. (Liimatainen-Lamberg 2000, ) 4.2 Terveyden edistämistyö Kansanterveysohjelma Terveys 2015 mukaan nuorten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat muun muassa oppilaitosten työskentelyolosuhteet, eri tahojen

16 16 yhteistyö nuorten noidankehän koulutuksellisen murtamiseksi, nuorten syrjäytymisen huonon omaehtoisten harrastus-, terveyden liikunta- kulttuurimahdollisuuksien tukeminen, nuorten oikeuksia nuorista huolehtimista kunnioittavan kulttuurin perheiden elämäntapojen tukeminen. Valtioneuvosto korostaa kahta toimintasuuntaa. Ensiksi koulujen sekä muiden oppilaitosten, sosiaali- terveydenhuollon, kuntien liikunta- nuorisotoimen, järjestöjen tiedotusvälineiden yhteistoimintaa lisätään koulutuksellisen syrjäytymisen huonon terveyden vähentämiseksi muun muassa tukitoimia kehittämällä, elämänhallinta- terveystietoutta lisäämällä liikuntatottumuksiin vaikuttamalla. Toisena toimintasuuntana kehitetään yhteistyötä kunnissa eri viranomaisten, järjestöjen, koulujen, elinkeinoelämän, vanhempien nuorten itsensä kanssa alkoholin käytön huumekokeilujen vähentämiseksi sekä alkoholin huumeiden käyttöön liittyvien sosiaalisten terveysongelmien asiantuntevaksi käsittelemiseksi kaikkialla maassa. (Sosiaali- terveysministeriö 2001, 24.) Terveyden edistämisellä tarkoitetaan terveyden ylläpitämistä edistämistä, sairauksien ehkäisyä itsehoidon ohusta. Opiskeliterveydenhuolto voi olla edistämässä terveyttä yksilöön sekä ryhmiin kohdistuvalla toiminnalla. Yksilöihin kohdistuvaan terveydenedistämistyöhön vastaanottokäyntien yhteydessä, kuuluu terveystarkastukset neuvonta normaalien erityisvastaanotot. Ryhmiin kohdistuva terveydenedistämistyö sisältää ratulle kohderyhmälle suunnattu tilaisuuksia / kursse. Lisäksi terveyden edistämiseen kuuluu tuottaa levittää kirllista sähköistä terveydenedistämismateriaalia. Terveydenhoitan tulee asiantuntina osallistua erilaisiin työryhmiin, jotka ovat vaikuttamassa opiskelijoiden terveyteen. (Sosiaali- terveysministeriö. 2006, ) 4.3 Terveyskasvatus Terveyskasvatus voi olla kouluissa oppiaineena myös terveystieto-nimekkeellä. Terveystietoa on opetettu opittu kouluissa oppivelvollisuuden historian alusta alkaen. Peruskoulun alkuvaiheessa terveyskasvatus sisältyi kansalaistaidon liikunnan opetukseen. Terveystiedon oppiaine on uusi perusopetukseen kuuluva opintokokonaisuus. Sitä on voinut opettaa peruskouluissa vuodesta 2001.

17 17 Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveystiedon yhtenä oppiasiasisältönä on perehtyminen tupakan, alkoholin muiden päihteiden käyttöön, niiden aiheuttamaan mielihyvään riippuvuuteen sekä niihin liittyviin valintoihin. (Rimpelä, Ojärvi, Lupa & Kivimäki. 2005, 9; Pennanen ym. 2006, 42.) Pennasen ym. (2006) tutkimuksen mukaan tupakkaterveysopetuksen vaikutusmahdollisuuksien arvioitiin parantuneen viimeisen viidentoista vuoden aikana. Useimmissa kouluissa tupakkaterveyskasvatusta oli 1-2 oppituntia lukuvuodessa. Näillä oppitunneilla useat koulut käyttivät ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Tupakkaterveysopetuksessa yhdeksännellä luokalla joka viidennessä koulussa ei ollut lainkaan omaa oppituntia. Monissa kouluissa oli myös muuta tupakkaterveysopetukseen liittyvää toimintaa esim. koulut osallistuvat Smoke Free kilpailuun muihin tupakoimattomuuskampanjoihin. Ongelmiksi tupakkaterveysopetuksessa koettiin olevan oppituntien vähyys, riittämättömät mahdollisuudet tutustua oppilaisiin heidän ongelmiinsa sekä vaikeudet saada sopivaa oppimateriaalia. Ongelmaksi tupakkaterveysopetuksessa koettiin myös se, että oppilaiden kehityksessä on ero asenteisiin vaikuttaminen on vaikeaa sekä se, että oppilailla on halu kokeilla tupakointia osa oppilaista saa tupakoida kotona. 4.4 Tupakkalain toteuttaminen oppilaitoksissa Tupakkalaki (700/2006, kohta) kieltää tupakoinnin oppilaitoksien sisätiloissa ulkoalueilla, jotka ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaiden käytössä. Tupakkalain pyrkimyksenä on erityisesti vähentää nuorten tupakointia. Oppilaitoksen tehtävä on valvoa lain toteutumista oppilaitoksen tiloissa alueella, mutta päävastuu sen noudattamisen valvomisesta on kuitenkin kunnalla. (Liimatainen-Lamberg 1999, 8.) Oppilaitoksella on oikeus asettaa omat pidemmälle menevät säännökset opiskelijoille tupakoimattomuuden edistämiseksi (Liimatainen-Lamberg 2000, 5). Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitos on savuton päihteetön (LIITE 5).

18 18 Säännösten toteutuminen tulisi olla osa oppilaitoksen kulttuuria, kasvatusta toimintaperiaatteita. Tällöin tupakoimattomuuden edistäminen on osa opiskelijoiden terveyden hyvinvoinnin ylläpitoa edistämistä. (LiimatainenLamberg 2000, 8.) Kansanterveyslain 14 :n 6 kohdan mukaan terveyskeskuksen tulee ylläpitää opiskeliterveydenhuoltoa kotipaikasta riippumatta. Tähän luetaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijoiden terveydenhoito sairaanhoito sekä hammashuolto. (Keski-Pohnmaan Ammattikorkeakoulu 2005, 21.)

19 19 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Leskinen & Siivonen (2000) ovat tutkineet tupakoimattomuutta nuorten arkielämässä. Tutkimuksen yhdeksäsluokkalaisten nuorten tarkoituksena oli tupakoimattomuutta, kuvata mitä peruskoulun tupakoimattomuus merkitsee nuoren arkielämässä miten sosiaalinen verkosto vaikuttaa nuoren tupakoimattomuuteen. Tutkimusjoukko koostui 40 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisesta tupakoimattomasta oppilaasta. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittavat, että nuorilla oli enemmän tietoa tupakan terveyshaitoista kuin tupakoimattomuuden hyvistä puolista. Tieto näistä asioista on merkityksellistä nuorille, koska se kannustaa tupakoimattomuuteen. Nuorten mielestä tupakoimattomuuden hyviä puolia tulisi korostaa enemmän, koska se kannustaa paremmin tupakoimattomuuteen kuin mahdollisilla haitallisilla sairauksilla pelottelu. Nuoret korostivat kouluympäristön merkitystä tupakoimattomuuteen tukemisessa. Myös vanhemmat kaverit vaikuttivat nuorten tupakointiin olemalla savuttomana roolimallina sekä tukemalla kannustamalla tupakoimattomuuteen. Juhola & Seppälä (2007) kartoittivat päihteiden käyttöä kolmella eri kouluasteella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon eri-ikäiset opiskelit peräkkäisillä koulutusasteilla tupakoivat käyttävät alkoholia humaltumiseen miten opintomenestys näkyy päihteiden käytön rinnalla. Tarkoituksena oli myös löytää tottumusten yhteys opiskelumotivaatioon. Tutkimus oli määrällinen toteutettiin kyselynä 236 opiskelille, joista 70 oli 8-9-luokkalaista, 84 lukiolaista tai toisen asteen ammattikoululaista 82 ammattikorkeakouluopiskelia. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysillä. Tutkimuksen mukaan noin 17 % 8-9-luokkalaisista tupakoi saman verran (noin 17 %) käyttää alkoholia. Lukiolaisista ammattikoululaisista noin 38 % tupakoi lähes 80 % käyttää alkoholia. Ammattikorkeakoululaisista noin 45 % tupakoi lähes 95 % käyttää alkoholia. Tulokset tukevat käsitystä, että tupakointi alkoholinkäyttö kulkevat rinnakkain heikomman opiskelumenestyksen kanssa.

20 20 Haarakangas & Satomaa (2000) tutkivat Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia asenteita. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa poha savuttomuutta edistävälle työlle Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden keskuudessa. kyselylomakkeella. Tutkimus Tutkimusjoukko oli koostui kvantitatiivinen 363 sosiaali- toteutettiin terveysalan opiskelista. Tutkimus analysoitiin tilastonanalyysillä. Kyselyyn vastanneista noin 30 % tupakoi tupakointi on vähäisempää sosiaalialan kuin terveysalan opiskelijoilla. Opiskelijoiden asennoituminen tupakointiin oli salliva, 22 % kieltäisi tupakoinnin kokonaan oppilaitoksessa sen alueella. Stakesin toteuttama kouluterveyskysely Kouluterveyskysely tehtiin Kainuun maakunnan Oulun seudun (Oulu, Haukipudas, Kempele, Liminka Muhos) ammatillisten oppilaitosten vuosikurssin opiskelijoille. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin Oulun läänin lukioiden (vastanneet keväällä 2007) Kainuun maakunnan Oulun seudun ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssin (vastanneet syksyllä 2007) opiskelijoiden hyvinvointia. Aineisto rattiin alle 21vuotiaisiin. Ammatillisten oppilaitosten 1. vuosikurssilta vastaajia oli vuosikurssilta Lukioiden 1. vuosikurssilta vastaajia oli Keskeisimpien tulosten mukaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvointi on huonompi kuin lukiolaisten. Ammattiin opiskelevien pahoinvointi myös lisääntyy opiskeluvuosien myötä. Tulosten mukaan erityisiä poikia koskevia huolen aiheita ovat fyysinen uhka toistuvat rikkeet, koulukiusaaminen lintsaus, ylipainoisuus, hampaiden haramattomuus, arki-iltaisin myöhään valvominen päihteiden, erityisesti alkoholin käyttö sekä huonot tiedot seksuaaliterveydestä päihteistä. Tyttöjen erityisiksi huolenaiheiksi tulokset nostavat koulun työilmapiirin huonoksi kokemisen, lintsauksen, runsaan fyysisen psyykkisen oireilun sekä päihteiden käytön. Pennanen, Pat & Joronen (2006) kartoittivat nuorten oikeutta savuttomaan elämään. Tupakkakertomus 2006 sisältää laan kirllisuuskatsauksen nuorten tupakoinnin ehkäisyohjelmista, terveysopetuksesta peruskoulun luokkien rehtoreille opettajille suunnatun kyselytutkimuksen raportin, tutkimustietoa nuorten tupakoinnin vieroituksesta toimenpide-ehdotuksia nuorten vieroituksen suunnitteluun lähivuosille sekä kirllisuuskatsauksen syrjäytymisuhan alla elävien nuorten parissa tehdyistä

21 21 kansainvälisistä kansallisista tutkimuksista ohjelmista. Peruskoulujen luokkien henkilökunta suhtautuu myönteisesti terveys- tupakkaopetukseen. He uskovat, että opetuksella pystytään vaikuttamaan nuorten tupakointiin. Kouluissa tehdään jo nyt paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa henkilökunta kokee, että nuorten tupakointi on vähentynyt. Ongelmaksi koetaan, että nuorten asenteisiin on vaikea vaikuttaa monilla oppilailla tupakointi on jo vakiintunut tapa. Henkilökunta arvioi myös, että heillä on vaikeuksia saada sopivaa oppimateriaalia käyttöönsä. Koulualueen ulkopuolella tapahtuva tupakointi koettiin olevan yleisempää kuin koulualueella, mikä tuo valvontaan oman haasteellisuuden. Nuorten tupakoinnin vieroitustoiminnasta on vasta vain vähän tietoa. Nuorten vieroitustoimintaa on alettu toteuttamaan tutkimaan vasta viime vuosien aikana. Vieroitusohjelmissa ongelmaksi nousee usein se, miten motivoida niitä nuoria osallistumaan ohjelmaan, jotka eivät ole kiinnostuneita tupakoinnin lopettamisesta. Monissa ohjelmissa on käytetty apuna mm. rahallista palkitsemista. Suomessa nuorten vieroitustukitoimia on kehitetty, mutta ne ovat vielä varsin vähäiset. Tupakoinnin yleisyyden vähenemiseen vaikutetaan tukemalla nuorten tupakoimattomuutta useiden eri toimijoiden yhteistyöllä, johon kuuluvat sekä tupakoinnin aloittamisen ehkäisy, että tupakoivien nuorten vieroituksen tukeminen. Aikuisten tupakoinnista vieroittamisen tuki on tärkeää, koska aikuiset vaikuttavat kauaskantoisesti heidän lastensa lähellään kasvavien lasten tupakoimattomuuteen kasvamiseen. Vaikuttavien toimenpiteiden etsiminen käyttöön ottaminen eri toimialueilla tkaa vahvistaa hyvää kehitystä, joka on tkunut aikuisten nuorten tupakoinnin yleisyydessä. Toivomme, että tämä raportti tukee toimijoita tässä työssä. Liimatainen-Lamberg (1999) tutki opiskelijoiden tupakointia terveyskasvatusta ammattioppilaitoksissa lukioissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opiskelijoiden tupakointitapo niissä ilmenneitä muutoksia vuodesta 1987 vuoteen 1998 sekä terveyskasvatuksen terveydenhuolto-oppilaitoksissa sekä tilaa lukioissa. ammatti- kauppa-, Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui 2512 ensimmäisen vuoden opiskelia 31 oppilaitoksesta. Suurin osa opiskelijoista oli 17-vuotiaita. Lisäksi terveyskasvatuksen osalta kerättiin tiedot tutkimuksessa mukana olleiden oppilaitosten rehtoreilta liikunnanopettajilta. Tutkimustulokset osoittivat, että vuonna 1998 opiskelijoista 36.3 prosenttia tupakoi päivittäin, mikä merkitsee 3.3

22 22 prosentin nousua poikien 7.6 prosentin nousua tyttöjen tupakoinnissa vuoteen 1987 verrattuna. Poltettujen savukkeiden määrä oli vähentynyt. Vuoden 1998 tutkimustulosten mukaan oppilaitosten välillä ilmeni huomattavia ero opiskelijoiden tupakoinnissa; lukioiden pot tupakoivat vähiten (13.5%) ammattioppilaitosten tytöt (46.5%) eniten. Asenteet tupakointiin olivat yhteydessä opiskelijoiden tupakointitottumuksiin, siten, että tupakoivat tupakointiin tupakoimattomia myönteisemmin. Tupakoivat suhtautuivat myös harrastivat liikuntaa tupakoimattomia vähemmän. Rehtorit pitivät terveyskasvatusta parhaana keinona tupakoinnin terveystiedon tuntien ehkäisytyössä. vähäisyyden. Liikunnanopettat Heidän mielestään näkivät puutteena kansanterveystyön, päihteiden, tupakoinnin lääkkeiden käytön sekä liikunnan terveyden osaalueet olivat terveyskasvatuksessa etusilla. Opiskelijoiden arviot tupakkaterveyskasvatuksesta eivät olleet kovin positiivisia, puutteeksi koettiin varsinkin tupakoinnin ammatin välisistä yhteyksistä kertovan opetuksen vähäisyys. Opiskelijoiden tärkeimmiksi kokemissa asioissa painottuivat mielenkiintoinen työ hyvä ammattitaito, ystävät, hyvä koti turvattu toimeentulo. Hyvä terveys oli kuudennella silla opiskelijoiden tärkeysjärjestyksessä.

23 23 6 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Opinnäytetyömme tarkoitus on tutkia Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali- terveysalan yksikön sekä Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston opiskelijoiden tupakointikäyttäytymistä asenteita. Tavoitteenamme on saada kokonaiskuva heidän tupakointitottumuksistaan, löytää mahdollisia tupakoimattomuuden edistämiskeino. Aiheesta on aikaisemmin tehty tutkimus vuonna 2000, joka tulee toimimaan myös hyvänä vertailun kohteena tutkimuksellemme. Tutkimuksemme käsittelee Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia asenteita. Keskeisiä kysymyksiä, joihin pyrimme tutkimuksessamme vastaamaan, on: 1. Millaista on sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen? 2. Millaista tietoa tupakoinnista sosiaali- terveysalan koulutus tarjoaa? 3. Miten opiskelu sosiaali- terveysalalla vaikuttaa opiskelijoiden asenteisiin tupakointia kohtaan? 4. Miten tupakoimattomuutta voitaisiin edistää Kokkola sosiaali- terveysalan opiskelijoiden keskuudessa?

24 24 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tässä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Keskeisimpiä asioita määrällisessä tutkimuksessa ovat muun muassa johtopäätökset aiemmista tutkimuksista aiemmat teoriat. Tärkeänä osana tutkimuksessa on myös aineiston keruu aiheeseen sopivan perusjoukon valitseminen, josta otetaan tarvittava otos tutkimusta varten. (Hirsjärvi, Remes & Savaara 2007, ) Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä kyselyä. Seuraavaksi käsitellään tutkimuksen kohderyhmää tutkimuksessa käytettyjä aineistonkeruu- analysointimenetelmiä sekä tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta eettisyyttä. 7.1 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- terveysalan yksikön opiskelit. He opiskelevat lähihoitajiksi, sosionomeiksi, sairaanhoitajiksi tai terveydenhoitajiksi. Vastaat voivat olla joko nuoriso-asteen tai aikuisryhmän opiskelijoita. Kyselyn kohderyhmänä oli yhteensä 651 Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksen opiskelia. Kyselyyn vastasi 369 opiskelia, joista 199 oli opiston opiskelijoita 169 ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Katoprosentti koko kohderyhmästä oli 43,3 %. Yli puolet vastasi kyselyyn, joka on tyydyttävä saavutus. Tavoittelimme kuitenkin noin 70 % vastausprosenttia, joten emme ole täysin tyytyväisiä. Uskomme kuitenkin vastausten antavan luotettavaa tietoa, vastaajia on riittävästi määrällistä tutkimusta varten.

25 Kysely aineistonkeruumenetelmänä Tässä työssä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysymyksiä laadittaessa tulee olla tarkka, sillä ne ovat tutkimuksen perusta tutkimuksen onnistumiselle. Tutkimustavoitteiden ongelmien raaminen on tärkeää, jotta ei tee turhia kysymyksiä muistaa kysyä kaiken olennaisen. Kyselylomaketta tehdessä kiinnitettiin huomiota kysymysten määrään, jotta vastaa ksaisi vastata jokaiseen kysymykseen harkiten. On tärkeää myös kiinnittää huomiota sanamuotoon muotoilla kysymykset aina vastaalle henkilökohtaiseksi. Kyselyn alkuun on hyvä laittaa helpot kysymykset vasta loppupuolella siirtyä henkilökohtaisiin kysymyksiin. (Aaltola & Valli, 2001, ) 7.3 Kyselyn toteutus Anoimme tutkimusluvat sekä Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston rehtorilta että Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali- terveysalan yksikön yksikönjohtalta (LIITE 1 2). Toteutimme kyselyn sähköisenä Webropol-kyselynä (LIITE4). Käytimme kyselyn pohna Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoille Haarakankaan 2000 vuonna käyttämää kyselylomaketta, joka on ollut tuolloin vastaavanlaisessa tutkimuksessa käytössä. Kysely esitestattiin maaliskuussa Testijoukkoon kuului yksi sairaanhoita, terveydenhoita sosiaali- terveysalan opetta. Esitestaus oli hyödyllinen, koska saimme kyselyyn uusia ideoita sitä kautta uusia kysymyksiä. Esitestauksen myötä saimme myös ehdotuksia muokata kysymyksiä paremmin ymmärrettävään muotoon. Kysely sisälsi 27 kysymystä, joista tupakoiville osoitettu kysymyksiä oli kuusi. Kysely koostui vaihtoehto- monivalintakysymyksistä. Mukana oli myös kolme avointa kysymystä.

26 26 Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse liitteenä oli mukana myös saatekirje (LIITE 3). Ensimmäisen kerran kysely lähetettiin huhtikuun alussa. Emme olleet tyytyväisiä vastaajien määrään, joten toistimme kyselyn uudelleen huhtikuun loppupuolella. Tämänkään jälkeen vastaajia ei ollut tarpeeksi, joten lähetimme kyselyn vielä kerran toukokuun alussa. Jokaisen muistutuksen jälkeen vastauksia tuli noin viidesosa lisää. 7.4 Analyysimenetelmä Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin Webropol-ohjelmaan rekisteröidyistä vastauksista koostuvia valmiita raportte. Avointen kysymysten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin teossa käytimme apuna Syrjäläisen vaiheita. Syrjäläisen mukaan lopullinen analyysi sisällön analyysin mukaan voidaan kaa seuraaviin vaiheisiin: tutkin herkistyminen, aineiston sisäistäminen teoretisointi, aineiston karkea luokittelu, keskeisimmät luokat/teemat, tutkimustehtävän käsitteiden täsmennys, ilmiöiden esiintymistiheyden toteaminen, poikkeusten toteaminen, uusi luokittelu, ristiinvalidointi sekä johtopäätökset tulkinta. (Metsämuuronen 2000, ) 7.5 Tutkimuksen luotettavuus eettisyys Tässä työssä kysymysten muodolla on merkitystä tutkimustuloksiin, koska kysymykset voidaan ymmärtää monella tavalla, miten tutki on sen tarkoittanut. Myös kyselyn pituus vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen, sillä jos kysely on liian pitkä voi vastaa vastata huolimattomasti kyselyn viimeisiin kysymyksiin. Vastaalla on mahdollisuus valita oma ankohta kyselyyn vastaamiseen, jolloin hän voi pohtia vastauksia rauhassa. Kyselyssä tutki ei vaikuta vastaan vastauksiin läsnäolollaan kysymys on aina samassa muodossa jokaiselle vastaalle. (Aaltola & Valli, 2001, )

27 27 Kyselyn vastausprosentti saattaa olla tässä työssä heikompi, koska kysely on vapaaehtoinen jokainen vastaa siihen omalla allaan. Omalla allaan vastaa ei voi saada informaatiota kysymyksistä, jotka ovat hänelle epäselviä. Kyselyn on aina voinut täyttää joku toinen kuin koehenkilö, lisäksi vastaa voi vastata väärin tai epätarkasti. (Aaltola & Valli, 2001, ) Tutkimuksen eettisyyteen vaikuttaa aihevalinta; sen ankohtaisuus tärkeys. Tutkimuksesta saatavan hyödyn on oltava huomattavasti suurempi kuin haitan. Eettisesti hyvä tutkimus ei saa vahingoittaa tutkittavaa fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti. Tutkimuksen tulee olla vapaaehtoinen vastaalle hänen täytyy voida keskeyttää tutkimus koska tahansa. Vastuu tutkimuksesta on tutkimuksen johtalla. (Hirsjärvi ym ; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen )

28 28 8 TUTKIMUSTULOKSET 8.1 Taustatieto vastaajista Kyselyyn vastasi 369 opiskelia. Heistä jokainen ei kuitenkaan vastannut kaikkiin kysymyksiin. Vastaajista 91,3 % (n=335) oli tyttöjä 8,7 % (n=32) oli poikia. Näistä lähihoitaopiskelijoita oli 54,1 % (n=199), sosionomiopiskelijoita 9,8 % (n=36), terveydenhoitaopiskelijoita 16 % (n=59) sairaanhoitaopiskelijoita 20,1 % (n=74). (KUVIO 1) 20 % Lähihoitat Sosionomit 54 % 16 % Terveydenhoitat Sairaanhoita 10 % KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden kauma koulutusaloittain Tulevaan ammattiin opiskelee mielellään 86,4 % (n=318), vain 2,2 % (n=8) ei opiskele mielellään tulevaan ammattiin 11,4 % (n=42) on epävarma alan valinnasta.

29 29 Vastanneista opiskelijoista terveydentilansa hyväksi koki 58,7 % (n=216), keskinkertaiseksi 40,5 % (n=149) huonoksi 0,8 % (n=3) opiskelijoista. Kysyimme opiskelijoilta, missä määrin heitä on lapsuuden kodissa ohttu terveellisiin elintapoihin. Ohusta oli saanut paljon 35,3 % (n=130), kohtalaisesti 51,4 % (n=189), vähän 10,1 % (n=37) ei lainkaan 3,3 % (n=12) opiskelijoista. 8.2 Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointi- käyttäytyminen Kaikista vastanneista tupakoi tällä hetkellä 33,4 % (n=110), heistä 3,5 % yrittää lopettaa tupakoinnin (KUVIO 2). Suurin osa on kuitenkin joskus kokeillut tupakanpolttoa (81,9 %). Tällä hetkellä 66,6 % (n=210) opiskelijoista ei tupakoi, heistä 9,5 % on tupakoinnin lopettaneita. Kyllä 29,9% 110 En 57,1% 210 Olen lopettanut 9,5% 35 Yritän lopettaa 3,5% 13 KUVIO 2. Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointi keväällä 2008 Tarkastellessa opiskelijoiden tupakointia koulutusaloittain (KUVIO 3.) eniten tupakoivat lähihoitaopiskelit (32,9 %) vähiten terveydenhoitaopiskelit (22 %). Verratessa Haarakankaan Satomaan tekemään tutkimukseen Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakoinnista vuonna 2000 ovat tulokset muuttuneet melko paljon. Vuonna 2000 lähihoitajista tupakoi 36 %, sosionomeista 7 %, terveydenhoitajista 26 % sairaanhoitajista 41 %.

30 30 KUVIO 3. Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointi koulutusaloittain (2008) (%) Tupakoivista suurin osa polttaa päivittäin (86,4 %) (KUVIO 4). Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran viikossa Viikoittain, mutta en kuitenkaan päivittäin Päivittäin 0,8% 1 4% 5 8,8% 11 86,4% 108 KUVIO 4. Tupakoivien opiskelijoiden tupakoinnin useus Heistä, jotka tupakoivat, 39 % (n=48) polttaa päivässä 6-10 savuketta, mutta vain 3,3 % (n=4) polttaa enemmän kuin yhden askin päivässä (KUVIO 5). Kysyimme myös opiskelijoiden perheenjäsenten tupakoinnista, 51,6 %:n (n=190) opiskelin

31 31 perheenjäsenet ei tupakoi Enemmän kuin askillisen 23,6% 39% 25,2% 8,9% 3,3% KUVIO 5. Päivittäin tupakoivien opiskelijoiden savukkeiden määrä vuorokaudessa Suurin osa (82,4 %) tupakoivista opiskelijoista kertoo polttavansa koulun alueella kouluaikana. Vapaa-aikana tupakointi on kuitenkin vielä yleisempää tupakoivien parissa (96,8 %). Kysymyksen avoimeen kohtaan vastanneet opiskelit kertoivat tupakoivansa vain paikoissa, joissa tupakointi on sallittua. (KUVIO 6) Melkeinpä missä vaan, mutta en siellä missä ei saa tupakoida, enkä yleensä sisätiloissa. Muutamien opiskelijoiden avoimista vastauksista välittyi välinpitämätön asenne siihen, missä milloinkin tupakoi. Vastuksena kysymykseen käytettiin kaikkialla. Omassa kodissasi Koulun alueella kouluaikana Koulualueen ulkopuolella kouluaikana Vapaa-aikana Muualla, missä 67,2% 84 82,4% ,4% 38 96,8% ,6% 17 KUVIO 6. Tupakoivien opiskelijoiden tupakointi eri paikoissa Asennoituminen tupakoinnin lopettamiseen. Kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden

32 32 suhtautumista tupakointiin vuonna Kaikista opiskelijoista 69,5 % kokee, ettei tupakoi vuonna ,8 % aikoo tupakoida silloin edelleen. Opiskelijoiden hyvinvointia atellen vastauksissa oli positiivista se, että tupakoivista 16,6 % aikoo lopettaa sinne mennessä. Tähän kysymykseen vastanneiden opiskelijoiden vastauksista välittyy halu olla tupakoimaton. Tupakoinnin lopettamista estäviä syitä. Kysyessämme tupakoivien syitä, jotka estävät tupakoinnin lopettamisen, yleisimmäksi syyksi nousi halun puute (63,4 %). Vieroitusoireita pelkäsi 24,4 % (n=30) epäonnistumista pelkäsi 23,6 % (n=29). Yllättäen sosiaalista painostusta koki vain 10,6 % (n=13) vain 4,1 % (n=5) ei pidä tupakointia vaarallisena. (KUVIO 7) Sosiaalinen painostus (kaverit) Vieroitusoireiden pelko Halun puute En pidä tupakointia haitallisena Epäonnistumisen pelko Jokin muu, mikä 10,6% 13 24,4% 30 63,4% 78 4,1% 5 23,6% 29 24,4% 30 KUVIO 7. Syitä, jotka estävät opiskelijoiden tupakoinnin lopettamisen Avoimeen kohtaan vastanneet opiskelit kertovat syikseen lihomisen pelon, motivaation puuttumisen sen, että kokevat tupakoinnin elämäntavaksi. Tupakointi on sosiaalinen tapahtuma josta en halua jäädä paitsi. Lisäksi se on tapa esim. ennen nukkumaanmenoa heräämisen jälkeen, aina ruokailun jälkeen ym. Myös vaikeudet elämässä. Puoliso tupakoi myös joten lopettamisen pitäisi olla yhteinen päätös molempien pitäisi lopettaa, muuten se on vaikeaa. Elämän tilanne. Ei onnistuisi. Vahvaa päätöstä lopettamiseen ei ole.

33 Tupakointi sosiaali- terveysalalla Kysyimme tupakoinnin merkityksestä sosiaali- terveysalan ammatissa. Tupakoinnilla on paljon tai erittäin paljon vaikutusta 59,9 % (n=220) opiskelin mielestä, jonkin verran 29,4 % (n=108) opiskelin mielestä. Tupakoinnilla ei ole ollenkaan vaikutusta tulevassa ammatissaan 10,6 % (n=39) opiskelin mielestä. Kyselyssä kysyttiin tupakoivilta opiskelijoiden mielipidettä siitä, vaikuttaako heidän tupakointinsa potilaan tai asiakkaan motivointiin lopettaa tupakointi. Suurin osa (56,2 %) oli sitä mieltä, että työ otetaan työnä heidän tekemisensä ei vaikuta potilaaseen. Heistä 24,6 % koki olevansa väärä henkilö motivoimaan potilasta tupakoinnin lopettamiseen, kun taas 19,2 % koki kuitenkin olevansa uskottava. Kysyessämme tupakoinnin lopettaneiden lopettamista yrittävien opiskelijoiden intoa ryhtyä tukihenkilöksi tupakoimattomuuden edistämiseksi, vain 12,5 % (n=11) opiskelijoista ryhtyisin siihen. Näistä henkilöistä osalla on omakohtaisia kokemuksia tupakoinnin lopettamisesta he haluaisivat auttaa ihmisiä siinä missä itsekin ovat onnistuneet. Osa kokee velvollisuutenaan sosiaali- terveysalan tulevana ammattilaisena auttaa ihmisiä lopettamaan tupakoinnin. Olen ollut tupakoimatta 10 vuotta enkä ole katunut. Sairastuin astmaan tupakoidessani. Lääkärin mukaan siltä olisi todennäköisesti voinut välttyä. En voi muuttaa mennyttä, mutta tulevaisuuteen voin vaikuttaa :-) Mielelläni rohkaisisin muita tupakoimattomuuteen siihen, että tupakoinnin voi lopettaa! Poltin ennen 2 askia päivässä, enkä olisi uskonut kuinka helposti tupakasta voi päästä eroon. Olen ollut työssäoppimisessa sellaisessa paikassa, jossa sain rajun kuvan siitä, mitä tupakointi + passiivinen tupakointi voi pahimmillaan aiheuttaa ihmiselle. Tietenkin tupakointi on jokaisen oma asia, mutta silti jokaisen olisi hyvä todella tietää, mitä tupakka keuhkoille voi tehdä. Olisi varmastikkin hyväksi sillekkin joka on lopettamassa että vierellä olisi sellainen juuri lopettanut niin voisi tuntua jotenkin luontevammalta kun

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja 22.10.2015 1 Kuntien savuttomuus lukuina 4 602 508 76 % n 244 488 637 5 % n 16 407 249 19 % n 61 1 891 n 1 Haasteena - Kuka johtaa, miten

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2: Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo

Lisätiedot

Liitteenä vetoomus, liite 2.

Liitteenä vetoomus, liite 2. SAVUTON KUNTA -VETOOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 409/01.010/2009 KH 61 Tupakkatuotteiden käyttö on suuri yksittäinen terveysriski niin Suomessa kuin kaikkialla teollisuusmaissa. Suomessa on nykyisin noin miljoona

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt.

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. On tärkeää,

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012 Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suomen savuton sairaala

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA

HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Savuton sairaala -toiminnan tavoitteet HUS:ssa... 3 3. Terveellisen työympäristön edistäminen... 3 4. Väestön terveyden edistäminen...

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Tupakointi on erittäin vaarallista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille Lapsi altistuu tupakan myrkyille Passiivisen tupakoinnin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 31 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI TYÖAIKANA Terke 2005-150 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Viestintämateriaali Tarja Nordman Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 11.11.2013. Sisältö Taustaa HUS Savuton sairaala toimijat ja vastuut Tavoitteet Kohderyhmät Eteneminen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Tupakaton nuoruus - mission possible

Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot