Paula Hautala & Martta Korkiala KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTIKÄYTTÄYTYMINEN JA -ASENTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paula Hautala & Martta Korkiala KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTIKÄYTTÄYTYMINEN JA -ASENTEET"

Transkriptio

1 Paula Hautala & Martta Korkiala KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTIKÄYTTÄYTYMINEN JA -ASENTEET Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2008

2 2 TIIVISTELMÄ Yksikkö Aika Tekijä/tekijät Sosiaali- terveysalan Syksy 2008 Hautala, Paula yksikkö, Kokkola Korkiala, Martta Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Työn nimi Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen -asenteet Työn oha Sivumäärä Mai Maunula 51+8 Työelämäoha Mai Maunula Opinnäytetyön aiheena oli Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen asenteet. Tarkoituksena oli löytää kehittämisideoita tupakoimattomuuden edistämiseksi Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksessa. Tutkimuksella selvitettiin Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointia, asenteita tupakointia kohtaan sekä tupakoimattomuuden edistämiskeino koulussa. Tutkimuksen kohteena oli 651 Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksen opiskelia. Webropol-kyselynä lähetettyyn kyselyyn vastasi 369 opiskelia, joista 199 oli opiston opiskelijoita 169 ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Vastausprosentti oli 56,7. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 33,4 % tupakoi. Heistä 3,5 % yrittää lopettaa tupakoinnin. Vastanneista 66,6 % ei tupakoi. Tupakoinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2000 Haarakankaan Satomaan vastaavanlaiseen tutkimukseen verrattuna. Kevätlukukauden 2008 aikana tupakointia oli käsitelty 1-3 tunnilla 60,2 % opiskelin mukaan. Kuitenkin 21,3 % (n=78) opiskelin mukaan he eivät ole käsitelleet tupakointia yhdelläkään tunnilla. Tämä näkyi myös tupakoimattomuuden edistämisehdotuksia kysyttäessä. Opiskelit olivat tyytymättömiä saamaansa tiedon määrään tupakoinnista. Edistämisehdotusten perusteella suurin osa vastaajista kieltäisi tupakoinnin koulussa kokonaan. Lisäksi tupakoimattomuuden edistämiseksi opiskelit kaipasivat erilaisia kampanjoita kilpailu sekä runsaasti valistusta. Opiskelit kaipasivat myös lisätietoa koulun terveydenhoitalta saatavista ilmaisista nikotiinikorvaustuotteista. Asiasanat Tupakointi, sosiaali- terveysalan opiskelit, terveyskäyttäytyminen, tupakoimattomuuden edistämistyö, terveyden edistäminen

3 3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Autumn 2008 Author Hautala, Paula Korkiala, Martta Degree programme Nursing Study Programme, Orientation to Public Health Care. Name of thesis Smoking Habits and Attitudes of Social and Health Care Students in Kokkola. Instructor Mai Maunula Pages 51+8 Supervisor Mai Maunula Subject of thesis was smoking behavior and attitudes of Kokkola social and healthcare students. The purpose of this study was to find developing ideas to increasing nonsmoking in Kokkola Social and Health Care institute. By our study we exmined Kokkolas social and health care students smoking, attitudes towards smoking and ways to increase non-smoking in the institute. Object of research was 651 Kokkolas social and health care institute students. As Webropol-inquiry was sent the inquiry was answered by 369 students, of whom 199 were students at the university of Applied Sciences and 169 were college students. Percent of response rate was 56,7. Of the students who answered to inquiry 33,4% were smokers. 3,5% of those were trying to quit smoking. 66,6% of answerers did not smoke. Smoking has not changed a lot since research of Haarakangas and Satomaa in 2000, which was equal of this research. On the spring season 2008 smoking was processed during 1-3 lessons according to 60,2% of students. Nevertheless 21,3% (n=78) students said, that they have not talked about smoking in any lesson. This was also noticed when asked about suggestions for increasing non-smoking. Students were unsatisfied to the amount of knowledge they get of smoking. Based on suggestions for improvement most of the answerers would forbid smoking in school totally. And for advancing non-smoking, students longed for different campaigns, competitions and plenty of enlightenment. Students also required more information about nicotin compensation products, which can be got free from the Institute s nurse. Key words Smoking, Social- and healtcare students, Healt behaviour, Advancing unsmoking, Advancing health

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 ABSTRACT 2 1 JOHDANTO 4 2 TUPAKOINTI Tupakoinnin terveyshaitat Tupakka keuhkosairaudet Tupakka sydän- verenkiertoelinsairaudet Tupakka syöpä Tupakka riippuvuus Tupakointiin liittyvät tavat asenteet 9 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTITOTTUMUKSET Tupakointi työpaikalla Tupakointi sosiaali- terveysalalla Tupakoimattomuuden edistämistyö sosiaali- terveysalalla 13 4 TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMISTYÖ OPPILAITOKSISSA Koulu kasvattana Terveyden edistämistyö Terveyskasvatus Tupakkalain toteuttaminen oppilaitoksissa 16 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 18 6 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT 22 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Kysely aineistonkeruumenetelmänä Kyselyn toteutus Analyysimenetelmä Tutkimuksen luotettavuus eettisyys 25 8 TUTKIMUSTULOKSET Taustatieto vastaajista Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen Tupakointi sosiaali- terveysalalla Sosiaali- terveysalan koulutuksen tarjoama tieto tupakoinnista Tupakoimattomuuden edistäminen Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksessa 35 9 TULOSTEN TARKASTELU JA PÄÄTELMÄT POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus eettisyys Kohti savutonta koulua Tutkimuksesta saadut oppimiskokemukset Kehittämisideat 45 LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Tupakointi on vaarallista, koska se sisältää nikotiinin ohella monta terveydelle haitallista ainetta. Tupakointi aiheuttaa runsaan viidenneksen kaikista kuolemaan johtavista sairauksista. Tupakointi aiheuttaa syöpää, sydän- verisuonisairauksia, osteoporoottisia luun murtumia kroonisia keuhkosairauksia. Tupakointi on yksilön väestön yksi suurimmista terveysriskeistä. (Liimatainen-Lamberg 2000, 4.) Suomessa on laadittu erillinen tupakkalaki, jonka tavoitteena on väestön suojeleminen tupakoinnin aiheuttamilta terveyshaitoilta. Tupakkalain 5 luku 12 kohta 1 kieltää tupakoinnin oppilaitosten sisätiloissa ulkoalueilla, jotka ovat tarkoitettu pääasiassa alle 18-vuotiaiden käyttöön. (Tupakkalaki 2006). Oppilaitoksilla voi olla tämän lisäksi omia säännöksiä koskien tupakointia. Tupakkalain toteutumista valvoo oppilaitos, mutta päävastuu on kunnalla. (Liimatainen-Lamberg 2000, 5.) Aihe tutkimukseen tuli Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali terveysalan yksikön hyvinvointitiimiltä. Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia KeskiPohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali- terveysalan yksikön sekä Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston opiskelijoiden tupakointikäyttäytymistä asenteita. Tavoitteena tupakoimattomuutta on tutkimuksen oppilaitoksessa. avulla löytää Kohderyhmänä keino on edistää lähihoita-, sairaanhoita-, terveydenhoita- sosionomiopiskelit. Heidän ikähaitarinsa on suuri, sillä opiskelijoita on nuorisoasteen opiskelijoista aikuisasteen opiskelijoihin. Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitos on savuton hakiessaan kouluun oppilas sitoutuu savuttomuuteen koulupäivän aikana oppilaitoksen alueella ohtussa harjoittelussa. Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia on tutkittu vuonna Tällöin 32 % vastanneista ilmoitti tupakoivansa (Haarakangas & Satomaa 2000, 29). Yleisesti vuonna 2007 nuorista (15 24-vuotiaat) miehistä tupakoi 24 % työikäisistä miehistä 26 %. Vastaavista nuorista naisista tupakoi 16 % työikäisistä naisista 17 %. (Helakorpi,

6 6 Prättälä & Uutela 2008, 4.) Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt naisten tupakointi on pysynyt samalla tasolla. (Tilastokeskus 2005.) Sosiaali- terveysalan opiskelijoiden ammattilaisten tupakoijien määrä on huolestuttava, sillä ammattilaisina heidän tulisi olla terveyden edistäjiä roolimalle yhteiskunnalle. Moni sairaala on julistautunut savuttomaksi. Tämän avulla he pyrkivät vähentämään tupakoitsijoiden määrää sosiaali- terveysalan ammattilaisten keskuudessa. (Luhta & Puolijoki 2005, )

7 7 2 TUPAKOINTI 2.1 Tupakoinnin terveyshaitat Tupakan savu sisältää yli 4000 erilaista kemiallista yhdistettä, kaasua partikkelia. Näistä noin 50 on syöpää aiheuttavia karsinogeene esimerkiksi kadmium, uretaani, arsenikki, ammoniakki asetoni. Tutuimpia tupakansavun kemikaale ovat terva, nikotiini häkäkaasu. Näistä juuri nikotiini aiheuttaa riippuvuuden tupakkaan stimuloimalla keskushermostoa. (Vierola 2004, 54, ) Tupakan aiheuttamat terveyshaitat ovat vakavia, sillä tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa joka vuosi noin 6000 henkeä (Hildén 2005, 14; Pennanen, Pat & Joronen 2006,16). On huomioitavaa, että tupakoitsit eivät itse pelkästään altistu näille sairauksille, vaan myös tupakan savulle altistuminen lisää sairastavuutta kuolleisuutta. Merkittävimpiä tupakan aiheuttamia sairauksia ovat keuhkosyöpä, krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumantauti, sydän verenkiertoelinten sairaudet diabetes. (Käypähoito 2006; Nieminen 1999, 73.) Passiivinen tupakointi tarkoittaa altistumista tupakan palamistuotteille toisten tupakoinnin seurauksena (Hildén 2005, 10) Tupakka keuhkosairaudet Tupakasta aiheutuu 90 % keuhkosyövistä (Hildén 2005, 15). Suomessa keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2000 miestä runsaat 400 naista (Nieminen 1999, 74). Krooniseen bronkiittiin (keuhkoputkentulehdukseen) eli tupakkayskään sairastuu lähes jokainen tupakoitsi. Tupakkayskästä voi kehittyä keuhkolaajentuma, joka lopulta vaatii hengityskoneen käyttöä. (Hildén 2005, 15.) Kroonisen keuhkoputkentulehduksen keuhkolaajentuman yhteisnimityksenä käytetään keuhkoahtaumatautia (COPD) (Vierola 2004, 70).

8 8 Tupakointi ärsyttää hengitysteitä pitkäaikaisesti, vahingoittaa puolustusmekanisme heikentää keuhkojen kaasujenvaihtoa. Tupakoi altistuu lisääntyneille hengitystieinfektioille ärsyttävien ympäristöhiukkasten haitallisille vaikutuksille. Tupakointi heikentää hengityksen ulosvirtausta. Sen kompensaationa elimistö alkaa laajentaa keuhkokudosta luo edellytykset emfyseemalle eli keuhkojen laajentumalle. (Nieminen 1999, 79.) Tupakoinnin vahingollinen vaikutus ulottuu sekä suuriin että aivan pieniin keuhkoputkiin keuhkorakkuloiden keuhkorakkuloihin. rakennetta. (Nieminen Tupakansavu 1999, 79; tuhoaa Hildén 2005, myös 15.) Tupakkasairauden edetessä myös keuhkojen hiussuonien rakenne tuhoutuu johtaa elimistön happitalouden ongelmiin hengityksen vaatoimintaan. Myöhäisvaiheessa potilaan hengitys romahtaa hän on usein ulkoisen happirikastimen varassa. (Nieminen 1999, 79.) Tupakka sydän- verenkiertoelinsairaudet Tupakointi lisää sepelvaltimosairauden sydäninfarktin riskiä. Joka kolmas kaikista sydän- verisuonisairauksista johtuu tupakoinnista. (Hildén 2004, 15.) Lähes kaikki alle 50-vuotiaana sydänveritulpan sairastaneet miehet ovat tupakoijia (Vierola 2004, 118). Tupakointi lisää sepelvaltimotautia sydäninfarktin riskiä aiheuttamalla sepelvaltimoiden ateroskleroosia siten sydänlihaksen hapenpuutetta sekä nostamalla verenpainetta lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä (Nieminen 1999, 81). Tupakoinnin määrällä on myös selvä syy-yhteys sydän- verisuonisairauksiin. USA:ssa naisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että infarktiriski korreloi voimakkaasti poltettujen savukkeiden määrään erityisesti nuorilla infarktipotilailla. Jos ihminen polttaa 1-14 savuketta päivässä, infarktiriski on noin 40 % korkeampi kuin tupakoimattomalla. Jos hän polttaa savuketta päivässä, riski on 140 % korkeampi. Päivässä savuketta polttavan riski on 400 % korkeampi yli 34

9 9 savuketta päivässä polttavan riski on 700 % korkeampi kuin tupakoimattoman. (Nieminen 1999, 81.) Tupakka syöpä Tupakansavussa on lähes 50 erilaista syöpää aiheuttavaa kemiallista yhdistettä (Vierola 2004, 167). Tutkimusten mukaan joka kolmas kaikista syöpätaudeista johtuu tupakoinnista. Poikkeuksena on keuhkosyöpä, josta 90 % johtuu tupakoinnista. (Hildén 2005, 16; Pennanen ym. 2006, 18.) Keuhkosyövästä seuraavaksi yleisin tupakoinnista johtuva syöpä on virtsarakon syöpä. Tupakoinnilla on myös selvä yhteys kurkunpään, ruokatorven, haima-, huuli-, nielusyöpään, lisäksi tupakoijilla on selvästi kohonnut riski sairastua maha-, maksa- kohdunkaulan syöpään. (Hildén 2005, 16; Nieminen 1999, 77.) 2.2 Tupakka riippuvuus Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa aineeseen, asiaan tai toimintaan, jota kohtaan aluksi syntyy kiinnostus (Taitto, ). Tupakoinnin aloittamisen tkamisen taustalla on useita eri tekijöitä, muun muassa riippuvuusalttius, persoonallisuus sekä sosiaalinen ympäristö elinympäristö (Käypähoito 2006). Nikotiiniriippuvuus. Tupakkariippuvuuden syntymiselle keskeisin aine on keskushermostoa stimuloiva nikotiini (Hildén, ; Käypähoito 2006). Aikaisemmin ateltiin, että nikotiiniriippuvuus syntyy kuukausissa. Nikotiiniriippuvuus voi kuitenkin kehittyä nopeasti tupakoinnin aloittamisesta. Jo muutaman kerran tupakointi voi aiheuttaa riippuvuusoireita sen voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille nikotiinin aineenvaihdunta maksassa. (Käypähoito, 2006; Pennanen ym. 2006, 64) Fyysinen riippuvuus. Kohtuullisina annoksina tupakka aiheuttaa vapinaa hieman suurempina annoksina kouristuksia. Se kiihottaa hengitystoimintaa

10 10 vaikuttamalla kaulavaltimoiden aortan kemoreseptoreihin. Tupakoinnin katsotaan myös alentavan ruokahalua, erityisesti makeiden ruokien osalta. Jossain määrin tupakointi lisää myös energian kulutusta sekä levon että fyysisen ponnistelun aikana. (Nieminen. 1999, ) Psyykkinen, sosiaalinen tapariippuvuus. Psyykkinen sosiaalinen riippuvuus kehittyy klassisen ehdollistumisen kognitiivisen oppimismallin kautta. Psyykkinen riippuvuus yhdistetään yleensä johonkin tiettyyn tilanteeseen, johon tupakointi sopii luontevasti. Tilanne voi olla ruokailu, työnpäättäminen tai juhliminen. Tupakoitsit tuntevat tupakoinnin myös stressin lievittäjänä. Tämä on myös osa psyykkistä riippuvuutta. (Leminen 2006, 12) Sosiaalinen riippuvuus on sitä, että tupakoidaan porukan mukana. Sosiaalinen riippuvuus johtaakin yleensä tupakoinnin aloittamisen tkuvuuden. Sosiaalinen riippuvuus voi johtaa tapariippuvuuteen. Tuolloin ihminen voi kontrolloida tupakointia vain tiettyyn raan saakka, vain jos se on kiellettyä tai epäsopivaa. Tapariippuvaiselle tupakointi on elintapa, jolloin ihmisen kehon muistiin on painautunut liikerato, jotka tupakoitsi osaa tilanteessa kuin tilanteessa. (Leminen 2006, 12) 2.3 Tupakointiin liittyvät tavat asenteet Tupakka ei ole vain nautintoaine, vaan sillä on eräänlainen yhteenkuuluvuutta lujittava rooli. Erityisesti nuorelle kokeilille tupakka liittyy pyrkimykseen päästä kaveriporukan jäseneksi. Aikuinen ihmiselle tupakan tarjoaminen toiselle ihmiselle on ystävällinen rauhanomainen osoitus. Se luo yhteyden kahden ihmisen välille, edes pieneksi hetkeksi. Lisäksi tupakointi on ollut aina tapa palkita itsensä. (Nieminen 1999, 50 54) Tupakointi on liitetty seksuaali- eroottisiin uskomuksiin, elekieleen symboliikkaan. Erityisesti naisten tupakointiin liittyi seksuaali-eroottisia latauksia. Mielikuvissa voi edelleen olla esikuva hienostuneesta naisesta savuke kädessä,

11 11 jonka liikehdintä voi olla hyvin teatraalista korostettua. Tänä päivänäkin naisten tupakointiin liittyy tietynlaista tietoista piilotajuista elekieltä. (Nieminen 1999, 50 54) Asenne tupakointiin on muuttunut huomattavasti an kuluessa (Vierola 2004, 14). Nuoret ovat tietoisia tupakan terveyshaitoista 2000-luvulla, sillä tupakoivien nuorten osuus on laskenut koko uuden vuosituhannen aikana. Tämä ennustaisi sitä, että olemme siirtymässä aikaan, jolloin yhteiskunnastamme vähemmistö tupakoi. (Sosiaali- terveysministeriö 2005.) Aikuisväestöä atellen, 15 24vuotiaiden tupakointiluvut ovat myös mahdollisesti kääntymässä laskuun, etenkin nuorten naisten osalta (Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007). Kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin tupakoivien osuus Kainuun maakunnassa Oulun seudulla ammattioppilaitosten opiskelijoiden keskuudessa oli 43 % vuonna 2007 (Pietikäinen, Luopa, Sinkkonen, Markkula, Jokela & Puusniekka 2008, 20).

12 12 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTITOTTUMUKSET Suuresti hoitotyön kehitykseen koulutukseen vaikuttanut Florence Nightingale ( ) kuvaili aikoinaan hyvää sairaanhoitaa siveäksi, raittiiksi, kunnialliseksi, totuutta rakastavaksi, luotettavaksi, täsmälliseksi, iloiseksi hyväntuuliseksi, äärimmäisen siistiksi, itsensä unohtavaksi, lempeäksi, käteväksi hienoluonteiseksi. sairaanhoitaan Hän korosti kohdistuvat opissaan vaatimukset kristillisiä olivat arvo. aikoinaan Muutoinkin huomattavasti tiukemmat kuin nykyään. Esimerkiksi luvuilla sairaanhoitaoppilaat joutuivat laatimaan itselleen henkilökohtaisen terveydenhoito-ohjelman, jonka toteutumista kontrolloitiin koulussa tarkasti. Koulussa harjoiteltiin terveyskasvatusta, itsekasvatusta -kuria. Oppilaskodeissakin johtat opastivat opiskelijoita terveiden elämäntapojen noudattamiseen eli suosittelivat liikuntaa, lepoa raittiita elämäntapo. (Sarkio 2007) Sosiaali- terveysalan ammattilaisille on tänä päivänä laadittu omat eettiset ohjeensa. Nämä kuvaavat sairaanhoitan terveydenhoitan tehtäväksi edistää terveyttä sekä ehkäistä sairauksia. Lisäksi heidän tulisi ottaa osaa keskusteluun päätöksentekoon koskien yhteiskunnan terveyden edistämistyötä. (Qvick 2007) Lähihoitajien tehtäväksi kuvataan myös potilaiden asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi heidän tulisi olla edistämässä myös työyhteisönsä hyvinvointia. (Super 1996.) Sosionomien tehtävänä on tukea ihmisen hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta arjessa selviytymistä (Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulu 2005, 326.) Sosiaali- terveysalan ammattilaisilla on tieto taito hoitotoimenpiteistä. hoitotoimenpiteiden osaaminen ei kuitenkaan ole ainut ominaisuus, mitä sosiaali terveysalalla vaaditaan. Tärkeitä taito ovat myös asiakastyössä vaadittavat ohus-, neuvonta- yhteistyötaidot. On tärkeää, että ammattiryhmät ovat yhdessä edistämässä terveyttä. Jokaisen ammattiryhmän edusta vaikuttaa omalla asiantuntijuudellaan terveyden edistämiseen. (Rautio 2007, )

13 13 Sosiaali- terveysalan ammattilaisina kaikkien oletetaan olevan myös roolimalle yhteiskunnalle niin työssään kuin sen ulkopuolellakin. Jos he kuitenkin tupakoivat, heidän käyttäytymisensä päätellään johtuvan työstressistä, työntekijään kohdistuvista paineista, sosiaaliekonomisesta asemasta koulutuksesta. (Rowel & Clark 2000; Laaksonen, Aitomäki & Lahelma 2003) Tänä päivänä erityisesti terveydenhuollon resurssi- työvoimapulan pelätään vaikuttavan henkilökunnan terveyteen hyvinvointiin. (Laaksonen ym ) 3.1 Tupakointi työpaikalla Työturvallisuuslain (2002) on tarkoitus parantaa työympäristöä työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä torjua tapaturmia, ammattitaute muita työstä johtuvia terveyshaitto. Työturvallisuuslain mukaan työnantalla on velvollisuus tarjota työntekijöille turvallinen terveellinen työympäristö. Niin työnantan kuin työntekijänkin tehtävä on ylläpitää parantaa työturvallisuutta, esimerkiksi poistamalla vaara- haittatekijät työympäristöstä. Kun tupakansavusta puhutaan haittatekijänä, on työnantalla oikeus kieltää tupakointi työpaikalla. Sillä lain mukaan tupakointi on kielletty kaikissa julkisissa yleisissä tiloissa. Työnanta voi kuitenkin halutessaan sallia tupakoinnin sille erikseen varatussa tilassa tai alueella. Tärkeintä on estää tupakansavun kulkeutuminen yleisiin tiloihin. (Työturvallisuuslaki 2002.) Tutkimusten mukaan työpaikkatupakointi vaikuttaa työnantan kustannuksiin. Yksinkertaisesti tupakoimaton tupakoiva työntekijä. työntekijä tulee työnantalle Työpaikkatupakoinnin kalliimmaksi kustannukset kuin koostuvat tupakkatauoilla menetetystä työasta, tupakointi passiivinen altistuminen tupakansavulle lisäävät sairastavuutta näin myös lisäävät poissaolo. Lisäksi tupakointi aiheuttaa ylimääräisiä siivous-, ylläpito- koruskustannuksia. (Haapala ym. 2005, 21)

14 Tupakointi sosiaali- terveysalalla Sairaanhoitajista terveydenhoitajista 11 % tupakoi päivittäin (Pelkonen & Kankkunen 2001), kun taas vastaavasti lähihoitajista tupakoi 14 % (Myllykangas, Jormanainen, Winell & Nissinen 1995). Kun 1990-luvulla tutkittiin sairaanhoitajien tupakointia, todettiin, että hoitotyöntekijöiden tupakointi oli lisääntynyt. Puhuttaessa sairaanhoitasta roolimallina muulle väestölle, on valitettavaa, että tutkimustulokset kertovat hoitotyöntekijöiden tupakoinnin olevan myös yhä avoimempaa niin potilaiden kuin terveydenhuollon opiskelijoiden läsnä ollessa. (Pelkonen & Kankkunen 2000) Kaikesta huolimatta suomalainen terveydenhuoltohenkilöstö tupakoi vähemmän kuin muu väestö (Haapala ym. 2005, 14). 3.3 Tupakoimattomuuden edistämistyö sosiaali- terveysalalla Kansanterveysohjelman Terveys 2015 tavoitteena on nuorten tupakoinnin väheneminen vuotiaiden parissa alle 15 %. Tämän tavoitteen saavuttamisen edellytykset ovat kuitenkin, että kansalaisilla olisi mahdollisuus elää ympäristössä, jossa pyritään edistämään terveyttä. Tämä antaisi jokaiselle oikeuden terveellisempään ympäristöön mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöön. Tavoitteen saavuttamisen kannalta sosiaali- terveysalan ammattilaisilla on keskeinen rooli. (Rautio 2006, 23 24; Sosiaali- terveysministeriö 2001.) Suomen sairaaloita on ryhtynyt myös mukaan edistämään tupakoimattomuutta. Suomessa useampi sairaala kuuluu Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden rekisteröityyn yhdistykseen, jonka kärkihankkeena on Savuton sairaala-hanke. Hankkeen tavoitteena on luoda terveyttä edistäviä toimintamalle. Tämä mahdollistaa muun muassa tupakoiville jäsenille henkilökunnan vieroitushoitoa. Uskotaankin, että tupakoinnin kieltäminen työpaikoilla voi vähentää an myötä tupakointia koko yhteiskunnassa. (Luhta & Puolijoki 2005.)

15 15 4 TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMISTYÖ OPPILAITOKSISSA 4.1 Koulu kasvattana Nuoruudessa ihminen joutuu tekemään monia päätöksiä miettiessään, mitä haluaa elämältä. Nykypäivänä koulutuksen hankkiminen on tärkeää. Koulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille tarpeellisia tieto taito ammattinsa harjoittamiseen, mutta lisäksi koulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi tasapainoisiksi ihmisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä tukea opiskelin elinikäistä oppimista. (Liimatainen-Lamberg 2000, 10) Elinikäistä oppimista vaaditaan sosiaali- terveysalalla, jotta tiedot taidot pysyisivät an tasalla. Tämä vuoksi on tärkeää, että koulussa opitaan myös oppimisen taito, jotta opiskelit osaisivat tulevaisuudessa itsenäisesti etsiä, arvioida valikoida uutta tietoa. Tämä auttaa heitä tulevaisuudessa kehittymään yhä paremmiksi oman alansa ammattilaisiksi, eivät he juutu omaan aikaansa tiettyihin tehtäviin. (Kolkka 2001, 23) Nykypäivänä opettan rooli on olla opetta sekä kasvatta oppilailleen. Tämän vuoksi on tärkeää olla yhteistyössä ainakin alaikäisten oppilaiden vanhempien kanssa. Tällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa nuorten elämäntapoihin. Kun opettat, vanhemmat koko oppilaitoksen henkilökunta noudattaa samo toimintaperiaatteita -käytäntöjä, on kaikilla helpompaa elää niiden mukaisesti. Koulun vanhempien tuen rohkaisun avulla oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään toisista, tekemään hyviä valinto elämässään, selviytymään erilaisista elämäntilanteista sekä kehittämään sosiaalisia taito. (Liimatainen-Lamberg 2000, ) 4.2 Terveyden edistämistyö Kansanterveysohjelma Terveys 2015 mukaan nuorten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat muun muassa oppilaitosten työskentelyolosuhteet, eri tahojen

16 16 yhteistyö nuorten noidankehän koulutuksellisen murtamiseksi, nuorten syrjäytymisen huonon omaehtoisten harrastus-, terveyden liikunta- kulttuurimahdollisuuksien tukeminen, nuorten oikeuksia nuorista huolehtimista kunnioittavan kulttuurin perheiden elämäntapojen tukeminen. Valtioneuvosto korostaa kahta toimintasuuntaa. Ensiksi koulujen sekä muiden oppilaitosten, sosiaali- terveydenhuollon, kuntien liikunta- nuorisotoimen, järjestöjen tiedotusvälineiden yhteistoimintaa lisätään koulutuksellisen syrjäytymisen huonon terveyden vähentämiseksi muun muassa tukitoimia kehittämällä, elämänhallinta- terveystietoutta lisäämällä liikuntatottumuksiin vaikuttamalla. Toisena toimintasuuntana kehitetään yhteistyötä kunnissa eri viranomaisten, järjestöjen, koulujen, elinkeinoelämän, vanhempien nuorten itsensä kanssa alkoholin käytön huumekokeilujen vähentämiseksi sekä alkoholin huumeiden käyttöön liittyvien sosiaalisten terveysongelmien asiantuntevaksi käsittelemiseksi kaikkialla maassa. (Sosiaali- terveysministeriö 2001, 24.) Terveyden edistämisellä tarkoitetaan terveyden ylläpitämistä edistämistä, sairauksien ehkäisyä itsehoidon ohusta. Opiskeliterveydenhuolto voi olla edistämässä terveyttä yksilöön sekä ryhmiin kohdistuvalla toiminnalla. Yksilöihin kohdistuvaan terveydenedistämistyöhön vastaanottokäyntien yhteydessä, kuuluu terveystarkastukset neuvonta normaalien erityisvastaanotot. Ryhmiin kohdistuva terveydenedistämistyö sisältää ratulle kohderyhmälle suunnattu tilaisuuksia / kursse. Lisäksi terveyden edistämiseen kuuluu tuottaa levittää kirllista sähköistä terveydenedistämismateriaalia. Terveydenhoitan tulee asiantuntina osallistua erilaisiin työryhmiin, jotka ovat vaikuttamassa opiskelijoiden terveyteen. (Sosiaali- terveysministeriö. 2006, ) 4.3 Terveyskasvatus Terveyskasvatus voi olla kouluissa oppiaineena myös terveystieto-nimekkeellä. Terveystietoa on opetettu opittu kouluissa oppivelvollisuuden historian alusta alkaen. Peruskoulun alkuvaiheessa terveyskasvatus sisältyi kansalaistaidon liikunnan opetukseen. Terveystiedon oppiaine on uusi perusopetukseen kuuluva opintokokonaisuus. Sitä on voinut opettaa peruskouluissa vuodesta 2001.

17 17 Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveystiedon yhtenä oppiasiasisältönä on perehtyminen tupakan, alkoholin muiden päihteiden käyttöön, niiden aiheuttamaan mielihyvään riippuvuuteen sekä niihin liittyviin valintoihin. (Rimpelä, Ojärvi, Lupa & Kivimäki. 2005, 9; Pennanen ym. 2006, 42.) Pennasen ym. (2006) tutkimuksen mukaan tupakkaterveysopetuksen vaikutusmahdollisuuksien arvioitiin parantuneen viimeisen viidentoista vuoden aikana. Useimmissa kouluissa tupakkaterveyskasvatusta oli 1-2 oppituntia lukuvuodessa. Näillä oppitunneilla useat koulut käyttivät ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Tupakkaterveysopetuksessa yhdeksännellä luokalla joka viidennessä koulussa ei ollut lainkaan omaa oppituntia. Monissa kouluissa oli myös muuta tupakkaterveysopetukseen liittyvää toimintaa esim. koulut osallistuvat Smoke Free kilpailuun muihin tupakoimattomuuskampanjoihin. Ongelmiksi tupakkaterveysopetuksessa koettiin olevan oppituntien vähyys, riittämättömät mahdollisuudet tutustua oppilaisiin heidän ongelmiinsa sekä vaikeudet saada sopivaa oppimateriaalia. Ongelmaksi tupakkaterveysopetuksessa koettiin myös se, että oppilaiden kehityksessä on ero asenteisiin vaikuttaminen on vaikeaa sekä se, että oppilailla on halu kokeilla tupakointia osa oppilaista saa tupakoida kotona. 4.4 Tupakkalain toteuttaminen oppilaitoksissa Tupakkalaki (700/2006, kohta) kieltää tupakoinnin oppilaitoksien sisätiloissa ulkoalueilla, jotka ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaiden käytössä. Tupakkalain pyrkimyksenä on erityisesti vähentää nuorten tupakointia. Oppilaitoksen tehtävä on valvoa lain toteutumista oppilaitoksen tiloissa alueella, mutta päävastuu sen noudattamisen valvomisesta on kuitenkin kunnalla. (Liimatainen-Lamberg 1999, 8.) Oppilaitoksella on oikeus asettaa omat pidemmälle menevät säännökset opiskelijoille tupakoimattomuuden edistämiseksi (Liimatainen-Lamberg 2000, 5). Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitos on savuton päihteetön (LIITE 5).

18 18 Säännösten toteutuminen tulisi olla osa oppilaitoksen kulttuuria, kasvatusta toimintaperiaatteita. Tällöin tupakoimattomuuden edistäminen on osa opiskelijoiden terveyden hyvinvoinnin ylläpitoa edistämistä. (LiimatainenLamberg 2000, 8.) Kansanterveyslain 14 :n 6 kohdan mukaan terveyskeskuksen tulee ylläpitää opiskeliterveydenhuoltoa kotipaikasta riippumatta. Tähän luetaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijoiden terveydenhoito sairaanhoito sekä hammashuolto. (Keski-Pohnmaan Ammattikorkeakoulu 2005, 21.)

19 19 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Leskinen & Siivonen (2000) ovat tutkineet tupakoimattomuutta nuorten arkielämässä. Tutkimuksen yhdeksäsluokkalaisten nuorten tarkoituksena oli tupakoimattomuutta, kuvata mitä peruskoulun tupakoimattomuus merkitsee nuoren arkielämässä miten sosiaalinen verkosto vaikuttaa nuoren tupakoimattomuuteen. Tutkimusjoukko koostui 40 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisesta tupakoimattomasta oppilaasta. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittavat, että nuorilla oli enemmän tietoa tupakan terveyshaitoista kuin tupakoimattomuuden hyvistä puolista. Tieto näistä asioista on merkityksellistä nuorille, koska se kannustaa tupakoimattomuuteen. Nuorten mielestä tupakoimattomuuden hyviä puolia tulisi korostaa enemmän, koska se kannustaa paremmin tupakoimattomuuteen kuin mahdollisilla haitallisilla sairauksilla pelottelu. Nuoret korostivat kouluympäristön merkitystä tupakoimattomuuteen tukemisessa. Myös vanhemmat kaverit vaikuttivat nuorten tupakointiin olemalla savuttomana roolimallina sekä tukemalla kannustamalla tupakoimattomuuteen. Juhola & Seppälä (2007) kartoittivat päihteiden käyttöä kolmella eri kouluasteella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon eri-ikäiset opiskelit peräkkäisillä koulutusasteilla tupakoivat käyttävät alkoholia humaltumiseen miten opintomenestys näkyy päihteiden käytön rinnalla. Tarkoituksena oli myös löytää tottumusten yhteys opiskelumotivaatioon. Tutkimus oli määrällinen toteutettiin kyselynä 236 opiskelille, joista 70 oli 8-9-luokkalaista, 84 lukiolaista tai toisen asteen ammattikoululaista 82 ammattikorkeakouluopiskelia. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysillä. Tutkimuksen mukaan noin 17 % 8-9-luokkalaisista tupakoi saman verran (noin 17 %) käyttää alkoholia. Lukiolaisista ammattikoululaisista noin 38 % tupakoi lähes 80 % käyttää alkoholia. Ammattikorkeakoululaisista noin 45 % tupakoi lähes 95 % käyttää alkoholia. Tulokset tukevat käsitystä, että tupakointi alkoholinkäyttö kulkevat rinnakkain heikomman opiskelumenestyksen kanssa.

20 20 Haarakangas & Satomaa (2000) tutkivat Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia asenteita. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa poha savuttomuutta edistävälle työlle Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden keskuudessa. kyselylomakkeella. Tutkimus Tutkimusjoukko oli koostui kvantitatiivinen 363 sosiaali- toteutettiin terveysalan opiskelista. Tutkimus analysoitiin tilastonanalyysillä. Kyselyyn vastanneista noin 30 % tupakoi tupakointi on vähäisempää sosiaalialan kuin terveysalan opiskelijoilla. Opiskelijoiden asennoituminen tupakointiin oli salliva, 22 % kieltäisi tupakoinnin kokonaan oppilaitoksessa sen alueella. Stakesin toteuttama kouluterveyskysely Kouluterveyskysely tehtiin Kainuun maakunnan Oulun seudun (Oulu, Haukipudas, Kempele, Liminka Muhos) ammatillisten oppilaitosten vuosikurssin opiskelijoille. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin Oulun läänin lukioiden (vastanneet keväällä 2007) Kainuun maakunnan Oulun seudun ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssin (vastanneet syksyllä 2007) opiskelijoiden hyvinvointia. Aineisto rattiin alle 21vuotiaisiin. Ammatillisten oppilaitosten 1. vuosikurssilta vastaajia oli vuosikurssilta Lukioiden 1. vuosikurssilta vastaajia oli Keskeisimpien tulosten mukaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvointi on huonompi kuin lukiolaisten. Ammattiin opiskelevien pahoinvointi myös lisääntyy opiskeluvuosien myötä. Tulosten mukaan erityisiä poikia koskevia huolen aiheita ovat fyysinen uhka toistuvat rikkeet, koulukiusaaminen lintsaus, ylipainoisuus, hampaiden haramattomuus, arki-iltaisin myöhään valvominen päihteiden, erityisesti alkoholin käyttö sekä huonot tiedot seksuaaliterveydestä päihteistä. Tyttöjen erityisiksi huolenaiheiksi tulokset nostavat koulun työilmapiirin huonoksi kokemisen, lintsauksen, runsaan fyysisen psyykkisen oireilun sekä päihteiden käytön. Pennanen, Pat & Joronen (2006) kartoittivat nuorten oikeutta savuttomaan elämään. Tupakkakertomus 2006 sisältää laan kirllisuuskatsauksen nuorten tupakoinnin ehkäisyohjelmista, terveysopetuksesta peruskoulun luokkien rehtoreille opettajille suunnatun kyselytutkimuksen raportin, tutkimustietoa nuorten tupakoinnin vieroituksesta toimenpide-ehdotuksia nuorten vieroituksen suunnitteluun lähivuosille sekä kirllisuuskatsauksen syrjäytymisuhan alla elävien nuorten parissa tehdyistä

21 21 kansainvälisistä kansallisista tutkimuksista ohjelmista. Peruskoulujen luokkien henkilökunta suhtautuu myönteisesti terveys- tupakkaopetukseen. He uskovat, että opetuksella pystytään vaikuttamaan nuorten tupakointiin. Kouluissa tehdään jo nyt paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa henkilökunta kokee, että nuorten tupakointi on vähentynyt. Ongelmaksi koetaan, että nuorten asenteisiin on vaikea vaikuttaa monilla oppilailla tupakointi on jo vakiintunut tapa. Henkilökunta arvioi myös, että heillä on vaikeuksia saada sopivaa oppimateriaalia käyttöönsä. Koulualueen ulkopuolella tapahtuva tupakointi koettiin olevan yleisempää kuin koulualueella, mikä tuo valvontaan oman haasteellisuuden. Nuorten tupakoinnin vieroitustoiminnasta on vasta vain vähän tietoa. Nuorten vieroitustoimintaa on alettu toteuttamaan tutkimaan vasta viime vuosien aikana. Vieroitusohjelmissa ongelmaksi nousee usein se, miten motivoida niitä nuoria osallistumaan ohjelmaan, jotka eivät ole kiinnostuneita tupakoinnin lopettamisesta. Monissa ohjelmissa on käytetty apuna mm. rahallista palkitsemista. Suomessa nuorten vieroitustukitoimia on kehitetty, mutta ne ovat vielä varsin vähäiset. Tupakoinnin yleisyyden vähenemiseen vaikutetaan tukemalla nuorten tupakoimattomuutta useiden eri toimijoiden yhteistyöllä, johon kuuluvat sekä tupakoinnin aloittamisen ehkäisy, että tupakoivien nuorten vieroituksen tukeminen. Aikuisten tupakoinnista vieroittamisen tuki on tärkeää, koska aikuiset vaikuttavat kauaskantoisesti heidän lastensa lähellään kasvavien lasten tupakoimattomuuteen kasvamiseen. Vaikuttavien toimenpiteiden etsiminen käyttöön ottaminen eri toimialueilla tkaa vahvistaa hyvää kehitystä, joka on tkunut aikuisten nuorten tupakoinnin yleisyydessä. Toivomme, että tämä raportti tukee toimijoita tässä työssä. Liimatainen-Lamberg (1999) tutki opiskelijoiden tupakointia terveyskasvatusta ammattioppilaitoksissa lukioissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opiskelijoiden tupakointitapo niissä ilmenneitä muutoksia vuodesta 1987 vuoteen 1998 sekä terveyskasvatuksen terveydenhuolto-oppilaitoksissa sekä tilaa lukioissa. ammatti- kauppa-, Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui 2512 ensimmäisen vuoden opiskelia 31 oppilaitoksesta. Suurin osa opiskelijoista oli 17-vuotiaita. Lisäksi terveyskasvatuksen osalta kerättiin tiedot tutkimuksessa mukana olleiden oppilaitosten rehtoreilta liikunnanopettajilta. Tutkimustulokset osoittivat, että vuonna 1998 opiskelijoista 36.3 prosenttia tupakoi päivittäin, mikä merkitsee 3.3

22 22 prosentin nousua poikien 7.6 prosentin nousua tyttöjen tupakoinnissa vuoteen 1987 verrattuna. Poltettujen savukkeiden määrä oli vähentynyt. Vuoden 1998 tutkimustulosten mukaan oppilaitosten välillä ilmeni huomattavia ero opiskelijoiden tupakoinnissa; lukioiden pot tupakoivat vähiten (13.5%) ammattioppilaitosten tytöt (46.5%) eniten. Asenteet tupakointiin olivat yhteydessä opiskelijoiden tupakointitottumuksiin, siten, että tupakoivat tupakointiin tupakoimattomia myönteisemmin. Tupakoivat suhtautuivat myös harrastivat liikuntaa tupakoimattomia vähemmän. Rehtorit pitivät terveyskasvatusta parhaana keinona tupakoinnin terveystiedon tuntien ehkäisytyössä. vähäisyyden. Liikunnanopettat Heidän mielestään näkivät puutteena kansanterveystyön, päihteiden, tupakoinnin lääkkeiden käytön sekä liikunnan terveyden osaalueet olivat terveyskasvatuksessa etusilla. Opiskelijoiden arviot tupakkaterveyskasvatuksesta eivät olleet kovin positiivisia, puutteeksi koettiin varsinkin tupakoinnin ammatin välisistä yhteyksistä kertovan opetuksen vähäisyys. Opiskelijoiden tärkeimmiksi kokemissa asioissa painottuivat mielenkiintoinen työ hyvä ammattitaito, ystävät, hyvä koti turvattu toimeentulo. Hyvä terveys oli kuudennella silla opiskelijoiden tärkeysjärjestyksessä.

23 23 6 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Opinnäytetyömme tarkoitus on tutkia Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali- terveysalan yksikön sekä Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston opiskelijoiden tupakointikäyttäytymistä asenteita. Tavoitteenamme on saada kokonaiskuva heidän tupakointitottumuksistaan, löytää mahdollisia tupakoimattomuuden edistämiskeino. Aiheesta on aikaisemmin tehty tutkimus vuonna 2000, joka tulee toimimaan myös hyvänä vertailun kohteena tutkimuksellemme. Tutkimuksemme käsittelee Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia asenteita. Keskeisiä kysymyksiä, joihin pyrimme tutkimuksessamme vastaamaan, on: 1. Millaista on sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen? 2. Millaista tietoa tupakoinnista sosiaali- terveysalan koulutus tarjoaa? 3. Miten opiskelu sosiaali- terveysalalla vaikuttaa opiskelijoiden asenteisiin tupakointia kohtaan? 4. Miten tupakoimattomuutta voitaisiin edistää Kokkola sosiaali- terveysalan opiskelijoiden keskuudessa?

24 24 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tässä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Keskeisimpiä asioita määrällisessä tutkimuksessa ovat muun muassa johtopäätökset aiemmista tutkimuksista aiemmat teoriat. Tärkeänä osana tutkimuksessa on myös aineiston keruu aiheeseen sopivan perusjoukon valitseminen, josta otetaan tarvittava otos tutkimusta varten. (Hirsjärvi, Remes & Savaara 2007, ) Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä kyselyä. Seuraavaksi käsitellään tutkimuksen kohderyhmää tutkimuksessa käytettyjä aineistonkeruu- analysointimenetelmiä sekä tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta eettisyyttä. 7.1 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- terveysalan yksikön opiskelit. He opiskelevat lähihoitajiksi, sosionomeiksi, sairaanhoitajiksi tai terveydenhoitajiksi. Vastaat voivat olla joko nuoriso-asteen tai aikuisryhmän opiskelijoita. Kyselyn kohderyhmänä oli yhteensä 651 Kokkolan sosiaali- terveysalan oppilaitoksen opiskelia. Kyselyyn vastasi 369 opiskelia, joista 199 oli opiston opiskelijoita 169 ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Katoprosentti koko kohderyhmästä oli 43,3 %. Yli puolet vastasi kyselyyn, joka on tyydyttävä saavutus. Tavoittelimme kuitenkin noin 70 % vastausprosenttia, joten emme ole täysin tyytyväisiä. Uskomme kuitenkin vastausten antavan luotettavaa tietoa, vastaajia on riittävästi määrällistä tutkimusta varten.

25 Kysely aineistonkeruumenetelmänä Tässä työssä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysymyksiä laadittaessa tulee olla tarkka, sillä ne ovat tutkimuksen perusta tutkimuksen onnistumiselle. Tutkimustavoitteiden ongelmien raaminen on tärkeää, jotta ei tee turhia kysymyksiä muistaa kysyä kaiken olennaisen. Kyselylomaketta tehdessä kiinnitettiin huomiota kysymysten määrään, jotta vastaa ksaisi vastata jokaiseen kysymykseen harkiten. On tärkeää myös kiinnittää huomiota sanamuotoon muotoilla kysymykset aina vastaalle henkilökohtaiseksi. Kyselyn alkuun on hyvä laittaa helpot kysymykset vasta loppupuolella siirtyä henkilökohtaisiin kysymyksiin. (Aaltola & Valli, 2001, ) 7.3 Kyselyn toteutus Anoimme tutkimusluvat sekä Kokkolan sosiaali- terveysalan opiston rehtorilta että Keski-Pohnmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan sosiaali- terveysalan yksikön yksikönjohtalta (LIITE 1 2). Toteutimme kyselyn sähköisenä Webropol-kyselynä (LIITE4). Käytimme kyselyn pohna Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoille Haarakankaan 2000 vuonna käyttämää kyselylomaketta, joka on ollut tuolloin vastaavanlaisessa tutkimuksessa käytössä. Kysely esitestattiin maaliskuussa Testijoukkoon kuului yksi sairaanhoita, terveydenhoita sosiaali- terveysalan opetta. Esitestaus oli hyödyllinen, koska saimme kyselyyn uusia ideoita sitä kautta uusia kysymyksiä. Esitestauksen myötä saimme myös ehdotuksia muokata kysymyksiä paremmin ymmärrettävään muotoon. Kysely sisälsi 27 kysymystä, joista tupakoiville osoitettu kysymyksiä oli kuusi. Kysely koostui vaihtoehto- monivalintakysymyksistä. Mukana oli myös kolme avointa kysymystä.

26 26 Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse liitteenä oli mukana myös saatekirje (LIITE 3). Ensimmäisen kerran kysely lähetettiin huhtikuun alussa. Emme olleet tyytyväisiä vastaajien määrään, joten toistimme kyselyn uudelleen huhtikuun loppupuolella. Tämänkään jälkeen vastaajia ei ollut tarpeeksi, joten lähetimme kyselyn vielä kerran toukokuun alussa. Jokaisen muistutuksen jälkeen vastauksia tuli noin viidesosa lisää. 7.4 Analyysimenetelmä Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin Webropol-ohjelmaan rekisteröidyistä vastauksista koostuvia valmiita raportte. Avointen kysymysten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin teossa käytimme apuna Syrjäläisen vaiheita. Syrjäläisen mukaan lopullinen analyysi sisällön analyysin mukaan voidaan kaa seuraaviin vaiheisiin: tutkin herkistyminen, aineiston sisäistäminen teoretisointi, aineiston karkea luokittelu, keskeisimmät luokat/teemat, tutkimustehtävän käsitteiden täsmennys, ilmiöiden esiintymistiheyden toteaminen, poikkeusten toteaminen, uusi luokittelu, ristiinvalidointi sekä johtopäätökset tulkinta. (Metsämuuronen 2000, ) 7.5 Tutkimuksen luotettavuus eettisyys Tässä työssä kysymysten muodolla on merkitystä tutkimustuloksiin, koska kysymykset voidaan ymmärtää monella tavalla, miten tutki on sen tarkoittanut. Myös kyselyn pituus vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen, sillä jos kysely on liian pitkä voi vastaa vastata huolimattomasti kyselyn viimeisiin kysymyksiin. Vastaalla on mahdollisuus valita oma ankohta kyselyyn vastaamiseen, jolloin hän voi pohtia vastauksia rauhassa. Kyselyssä tutki ei vaikuta vastaan vastauksiin läsnäolollaan kysymys on aina samassa muodossa jokaiselle vastaalle. (Aaltola & Valli, 2001, )

27 27 Kyselyn vastausprosentti saattaa olla tässä työssä heikompi, koska kysely on vapaaehtoinen jokainen vastaa siihen omalla allaan. Omalla allaan vastaa ei voi saada informaatiota kysymyksistä, jotka ovat hänelle epäselviä. Kyselyn on aina voinut täyttää joku toinen kuin koehenkilö, lisäksi vastaa voi vastata väärin tai epätarkasti. (Aaltola & Valli, 2001, ) Tutkimuksen eettisyyteen vaikuttaa aihevalinta; sen ankohtaisuus tärkeys. Tutkimuksesta saatavan hyödyn on oltava huomattavasti suurempi kuin haitan. Eettisesti hyvä tutkimus ei saa vahingoittaa tutkittavaa fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti. Tutkimuksen tulee olla vapaaehtoinen vastaalle hänen täytyy voida keskeyttää tutkimus koska tahansa. Vastuu tutkimuksesta on tutkimuksen johtalla. (Hirsjärvi ym ; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen )

28 28 8 TUTKIMUSTULOKSET 8.1 Taustatieto vastaajista Kyselyyn vastasi 369 opiskelia. Heistä jokainen ei kuitenkaan vastannut kaikkiin kysymyksiin. Vastaajista 91,3 % (n=335) oli tyttöjä 8,7 % (n=32) oli poikia. Näistä lähihoitaopiskelijoita oli 54,1 % (n=199), sosionomiopiskelijoita 9,8 % (n=36), terveydenhoitaopiskelijoita 16 % (n=59) sairaanhoitaopiskelijoita 20,1 % (n=74). (KUVIO 1) 20 % Lähihoitat Sosionomit 54 % 16 % Terveydenhoitat Sairaanhoita 10 % KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden kauma koulutusaloittain Tulevaan ammattiin opiskelee mielellään 86,4 % (n=318), vain 2,2 % (n=8) ei opiskele mielellään tulevaan ammattiin 11,4 % (n=42) on epävarma alan valinnasta.

29 29 Vastanneista opiskelijoista terveydentilansa hyväksi koki 58,7 % (n=216), keskinkertaiseksi 40,5 % (n=149) huonoksi 0,8 % (n=3) opiskelijoista. Kysyimme opiskelijoilta, missä määrin heitä on lapsuuden kodissa ohttu terveellisiin elintapoihin. Ohusta oli saanut paljon 35,3 % (n=130), kohtalaisesti 51,4 % (n=189), vähän 10,1 % (n=37) ei lainkaan 3,3 % (n=12) opiskelijoista. 8.2 Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointi- käyttäytyminen Kaikista vastanneista tupakoi tällä hetkellä 33,4 % (n=110), heistä 3,5 % yrittää lopettaa tupakoinnin (KUVIO 2). Suurin osa on kuitenkin joskus kokeillut tupakanpolttoa (81,9 %). Tällä hetkellä 66,6 % (n=210) opiskelijoista ei tupakoi, heistä 9,5 % on tupakoinnin lopettaneita. Kyllä 29,9% 110 En 57,1% 210 Olen lopettanut 9,5% 35 Yritän lopettaa 3,5% 13 KUVIO 2. Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointi keväällä 2008 Tarkastellessa opiskelijoiden tupakointia koulutusaloittain (KUVIO 3.) eniten tupakoivat lähihoitaopiskelit (32,9 %) vähiten terveydenhoitaopiskelit (22 %). Verratessa Haarakankaan Satomaan tekemään tutkimukseen Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakoinnista vuonna 2000 ovat tulokset muuttuneet melko paljon. Vuonna 2000 lähihoitajista tupakoi 36 %, sosionomeista 7 %, terveydenhoitajista 26 % sairaanhoitajista 41 %.

30 30 KUVIO 3. Kokkolan sosiaali- terveysalan opiskelijoiden tupakointi koulutusaloittain (2008) (%) Tupakoivista suurin osa polttaa päivittäin (86,4 %) (KUVIO 4). Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran viikossa Viikoittain, mutta en kuitenkaan päivittäin Päivittäin 0,8% 1 4% 5 8,8% 11 86,4% 108 KUVIO 4. Tupakoivien opiskelijoiden tupakoinnin useus Heistä, jotka tupakoivat, 39 % (n=48) polttaa päivässä 6-10 savuketta, mutta vain 3,3 % (n=4) polttaa enemmän kuin yhden askin päivässä (KUVIO 5). Kysyimme myös opiskelijoiden perheenjäsenten tupakoinnista, 51,6 %:n (n=190) opiskelin

31 31 perheenjäsenet ei tupakoi Enemmän kuin askillisen 23,6% 39% 25,2% 8,9% 3,3% KUVIO 5. Päivittäin tupakoivien opiskelijoiden savukkeiden määrä vuorokaudessa Suurin osa (82,4 %) tupakoivista opiskelijoista kertoo polttavansa koulun alueella kouluaikana. Vapaa-aikana tupakointi on kuitenkin vielä yleisempää tupakoivien parissa (96,8 %). Kysymyksen avoimeen kohtaan vastanneet opiskelit kertoivat tupakoivansa vain paikoissa, joissa tupakointi on sallittua. (KUVIO 6) Melkeinpä missä vaan, mutta en siellä missä ei saa tupakoida, enkä yleensä sisätiloissa. Muutamien opiskelijoiden avoimista vastauksista välittyi välinpitämätön asenne siihen, missä milloinkin tupakoi. Vastuksena kysymykseen käytettiin kaikkialla. Omassa kodissasi Koulun alueella kouluaikana Koulualueen ulkopuolella kouluaikana Vapaa-aikana Muualla, missä 67,2% 84 82,4% ,4% 38 96,8% ,6% 17 KUVIO 6. Tupakoivien opiskelijoiden tupakointi eri paikoissa Asennoituminen tupakoinnin lopettamiseen. Kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden

32 32 suhtautumista tupakointiin vuonna Kaikista opiskelijoista 69,5 % kokee, ettei tupakoi vuonna ,8 % aikoo tupakoida silloin edelleen. Opiskelijoiden hyvinvointia atellen vastauksissa oli positiivista se, että tupakoivista 16,6 % aikoo lopettaa sinne mennessä. Tähän kysymykseen vastanneiden opiskelijoiden vastauksista välittyy halu olla tupakoimaton. Tupakoinnin lopettamista estäviä syitä. Kysyessämme tupakoivien syitä, jotka estävät tupakoinnin lopettamisen, yleisimmäksi syyksi nousi halun puute (63,4 %). Vieroitusoireita pelkäsi 24,4 % (n=30) epäonnistumista pelkäsi 23,6 % (n=29). Yllättäen sosiaalista painostusta koki vain 10,6 % (n=13) vain 4,1 % (n=5) ei pidä tupakointia vaarallisena. (KUVIO 7) Sosiaalinen painostus (kaverit) Vieroitusoireiden pelko Halun puute En pidä tupakointia haitallisena Epäonnistumisen pelko Jokin muu, mikä 10,6% 13 24,4% 30 63,4% 78 4,1% 5 23,6% 29 24,4% 30 KUVIO 7. Syitä, jotka estävät opiskelijoiden tupakoinnin lopettamisen Avoimeen kohtaan vastanneet opiskelit kertovat syikseen lihomisen pelon, motivaation puuttumisen sen, että kokevat tupakoinnin elämäntavaksi. Tupakointi on sosiaalinen tapahtuma josta en halua jäädä paitsi. Lisäksi se on tapa esim. ennen nukkumaanmenoa heräämisen jälkeen, aina ruokailun jälkeen ym. Myös vaikeudet elämässä. Puoliso tupakoi myös joten lopettamisen pitäisi olla yhteinen päätös molempien pitäisi lopettaa, muuten se on vaikeaa. Elämän tilanne. Ei onnistuisi. Vahvaa päätöstä lopettamiseen ei ole.

33 Tupakointi sosiaali- terveysalalla Kysyimme tupakoinnin merkityksestä sosiaali- terveysalan ammatissa. Tupakoinnilla on paljon tai erittäin paljon vaikutusta 59,9 % (n=220) opiskelin mielestä, jonkin verran 29,4 % (n=108) opiskelin mielestä. Tupakoinnilla ei ole ollenkaan vaikutusta tulevassa ammatissaan 10,6 % (n=39) opiskelin mielestä. Kyselyssä kysyttiin tupakoivilta opiskelijoiden mielipidettä siitä, vaikuttaako heidän tupakointinsa potilaan tai asiakkaan motivointiin lopettaa tupakointi. Suurin osa (56,2 %) oli sitä mieltä, että työ otetaan työnä heidän tekemisensä ei vaikuta potilaaseen. Heistä 24,6 % koki olevansa väärä henkilö motivoimaan potilasta tupakoinnin lopettamiseen, kun taas 19,2 % koki kuitenkin olevansa uskottava. Kysyessämme tupakoinnin lopettaneiden lopettamista yrittävien opiskelijoiden intoa ryhtyä tukihenkilöksi tupakoimattomuuden edistämiseksi, vain 12,5 % (n=11) opiskelijoista ryhtyisin siihen. Näistä henkilöistä osalla on omakohtaisia kokemuksia tupakoinnin lopettamisesta he haluaisivat auttaa ihmisiä siinä missä itsekin ovat onnistuneet. Osa kokee velvollisuutenaan sosiaali- terveysalan tulevana ammattilaisena auttaa ihmisiä lopettamaan tupakoinnin. Olen ollut tupakoimatta 10 vuotta enkä ole katunut. Sairastuin astmaan tupakoidessani. Lääkärin mukaan siltä olisi todennäköisesti voinut välttyä. En voi muuttaa mennyttä, mutta tulevaisuuteen voin vaikuttaa :-) Mielelläni rohkaisisin muita tupakoimattomuuteen siihen, että tupakoinnin voi lopettaa! Poltin ennen 2 askia päivässä, enkä olisi uskonut kuinka helposti tupakasta voi päästä eroon. Olen ollut työssäoppimisessa sellaisessa paikassa, jossa sain rajun kuvan siitä, mitä tupakointi + passiivinen tupakointi voi pahimmillaan aiheuttaa ihmiselle. Tietenkin tupakointi on jokaisen oma asia, mutta silti jokaisen olisi hyvä todella tietää, mitä tupakka keuhkoille voi tehdä. Olisi varmastikkin hyväksi sillekkin joka on lopettamassa että vierellä olisi sellainen juuri lopettanut niin voisi tuntua jotenkin luontevammalta kun

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot