SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta. Vuodesta 2015 alkaen sovelletaan voimaanastunutta EU:n ryhmäpoikkeusasetusta. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. Tukitoiminta 7 Tuotannon tuki 9 Jakelun tuki 16 Kulttuuriviennin tuki 18 Elokuvafestivaalituki Kansainvälinen toiminta Tiedotustoiminta HALLINTO JA TALOUS SES AUDITORIO OY 41 LIITE: LUOVA EUROOPPA/MEDIA -ohjelman toimintavuosi

4 DIGIAJAN JANUSKASVOT Toimintavuosi 2014 vahvisti entisestään suomalaisen elokuvan kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa. Kotimaisen elokuvien katsojaosuus elokuvateattereissa oli reilu 27 prosenttia. Luku on pohjoismaiden korkein vuonna 2014 ja muutoinkin kansainvälisessä katsannossa erinomainen. Kuitenkin yksittäisten elokuvien saamissa katsojamäärissä ilmeni suurta hajontaa; katsotuin kotimainen elokuva keräsi yli katsojaa, mutta kuusi fiktioelokuvaa jäi elokuvateatterissa alle katsojan. Digitoidut salit pystyvät laajasti tarjoamaan yleisön toivomia elokuvia, mutta toisaalta uusien elokuvien kiertonopeus on armoton ja nimikkeet tippuvat pikaisesti ohjelmistosta pois, jollei yleisö nopeasti löydä niitä. Edellä mainittu kiertonopeus korostaa entistäkin enemmän sitä, että elokuvan markkinointityö ja yleisöpohjan rakentaminen täytyy nykyaikana aloittaa samanaikaisesti tuotannon kanssa. Elokuvasäätiö uudistikin osana tukijärjestelmän päivitystä markkinointi- ja levitystukensa ehtoja paremmin palvelemaan tätä tavoitetta. Murrosvaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että usean elokuvan suurin yleisömäärä tulee kuitenkin syntymään ensimmäisen elokuvateatterilanseerauksen jälkeen. Dokumenttielokuvien yhteiskunnallinen vaikutus keskustelun avaajana ja tärkeiden kysymysten esilletuojana jatkui vahvasti. Dokumenttien saatavuutta pystytään lisäämään sekä uusilla levitystavoilla että yhteistyönä. Säätiössä käynnistyi esimerkiksi -hanke lyhyille dokumenteille, joiden levitysmuotona on verkko. Hanke on käynnistettiin yhteistyössä AVEKin ja Ylen kanssa. Lyhtyelokuva murtautui suureksi kansalliseksi ylpeyden aiheeksi, kun lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa sai ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana Oscar-ehdokkuuden. Kyseinen lyhytelokuva on Hetki hauskaa hankkeen satoa. Oscar-ehdokkuuden tiimoilta säätiön kulttuurivientiosasto teki yhteistyötä tuotantoyhtiön ja tekijöiden kanssa niin käytännön järjestelyissä kuin antoi merkittävän tukisumman ehdokaskampanjan läpiviemiseksi. Vaikkei vielä 2014 Oscar-voittoa suomalaisille tullutkaan, voidaan ilmiöstä jo vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen on, että taiteen kehitykselle ja yleisön arvostukselle myös ns. puhdas menestys on tärkeä nostetta synnyttävä tekijä. Taiteen itseisarvon ja taiteen autonomian rinnalla myös kilpailuiden ja festivaalimenestysten tuoma arvottaminen antaa energiaa ja myötätuulta koko elokuvatoimialalle. Toinen seikka on, kuinka merkittävästi ns. suuri yleisö näkee elokuvien kilpailumenestyksen angloamerikkalaisen viitekehyksen kautta. Suomalaiset elokuvatekijät ovat menestyneet kaikissa lajityypeissä monilla festivaaleilla, jotka alan omassa sisäisessä hierarkiassa ovat korkealla. Kuitenkin juuri USAssa järjestettävä Oscar-kisa ja siinä menestyminen synnytti ilmiön ympärilleen. Digitoinnin myötä elokuva-alan ansaintalogiikka on edelleen murroksessa. Tämä murros on ainakin vielä pääsääntöisesti epäedullinen tuotantoyhtiöille. Dvd-tallennemyynnin vähentyminen ei ole samassa mittakaavassa siirtynyt elektronisiin tallenteisiin eivätkä muutkaan elokuvien yleisösaatavuutta lisäävät muutokset ole vielä merkittävästi lisänneet tulovirtoja. Uudet liiketoimintamallit synnyttävät myös tuloja. Julkinen valta on eräänlaisen paradoksin edessä: On tärkeää, että uudet elokuvien jakelijat osallistuvat myös elokuvien ennakkorahoitukseen, jotta elokuvien laatu ja monipuolisuus säilyy. Samanaikaisesti täytyy muistaa, että julkinen tuki vain täydentää eikä syrjäytä markkinamekanismeja. Julkinen tuki on tulevaisuudessakin varmasti niukkuustekijä. Se ei voi paikata kaikkia murroksessa syntyviä tulonmenetyksiä, jolleivät alan keskinäiset tuotonjakosopimukset myös mukaudu uuteen tilanteeseen. Elokuva-alan vuosien tavoiteohjelmasta kahdeksasta tavoitteesta toteutui vuoden aikana kaksi 4

5 ja kolmas oli hyvässä myötätuulessa. Hyvitysmaksukysymys ratkaistiin valtionbudjettivaroin ja kansallisvaltiot saivat tietyin edellytyksin lisää liikkumatilaa elokuvatukien myöntämiseen suhteessa EU:n kilpailukomissioon, kun astui voimaan EU:n ns. ryhmäpoikkeusasetus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi esittänyt valtion lisätalousarvioon viittä miljoonaa euroa varattavaksi ns. tuotantokannustinkokeiluun. Asia ei vielä kuluneena vuonna saanut vihreää valoa valtiovarainministeriöstä. Toimintavuonna 2014 Suomen elokuvasäätiö valmisteli alan tarpeita kuunnellen hallitukselle hyväksyttäväksi ns. tukijärjestelmän päivityksen. Tarkoituksena oli kehittää myönnettäviä tukia paremmin vastaamaan alan tarpeita ja voimassa olevia muita säädöksiä. Valitettavasti eräs uudistuksen keskeinen keino, ns. takaisinmaksettavan tuen käyttöönotto, ei ollutkaan mahdollinen nykyisen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain puitteissa. Parhaillaan voimassa olevassa laissa elokuvasäätiölle on delegoitu vain valtionavustusten myöntövaltuudet. Uudet kaavaillut instrumentit eivät kuitenkaan ole valtionavustuksia vaan valtiontukia. Siksi uudistettavaan lakiin on välttämätöntä saada myöntövaltuudet laajentumaan myös koskemaan valtiontukia. Takaisinmaksettava tuki/lainamuotoinen tuki oli yksi keskeisistä ehdotuksista, jotka sisältyivät OKM:n julkaisemaan Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä. Poliittiset linjaukset 2012, joten valtiovalta on tulevassa lainsäädännössä toivottavasti sitoutunut laajentamaan säätiön instrumenttivalikoimaa. Vuonna 2014 oli tarkoitus, että samaan aikaan kun säätiö valmistelee tukijärjestelmän päivystä, olisi maan hallitus antanut eduskunnalle uuden esityksen laiksi elokuvataiteen edistämisestä. OKM valmistelikin asiasta lakiluonnoksen, ja tämä luonnos lähti lausuntokierrokselle keväällä Luonnos sai kuitenkin osakseen olennaista kritiikkiä ja OKM päätti lausuntokierroksen jälkeen, että asian valmistelua jatketaan virkamiestyönä, mutta tavoitteesta antaa se eduskunnalle kuluvalla vaalikaudella luovuttiin. On toivottavaa, että seuraava eduskunta on yhtä hyvin sitoutunut elokuvatoimialan kehittämiseen kuin vaalikauden eduskunta on ollut. Konkreettisisena esimerkkinä tästä sitoutumisesta oli, että eduskunta hylkäsi hallituksen esityksen, jossa oltaisiin luovuttu elokuvatuotantoon annettujen tukien verovapaudesta. Säätiön toiminnan ja elokuva-alan tukien kehittämisen kannalta tilanne ilman uudistettua lakia on haasteellinen. Toisaalta paljon hyvää on saatu aikaiseksi myös nykyisen kehikon sisällä elokuvasäätiön ja eri yhteistyötahojen erillishankkeilla. Näistä mainittakoon mm. Nordic Factory, ja ruotsinkielisten lyhytelokuvien erillishanke. Näiden hankkeiden myötä huomiona toteaisin, että vaikka ala itsessään on kehittämisen keskeinen voima ja aiheet syntyvät kentällä, on syytä nähdä, mitä hyötyä myös rahoittajavetoisista erillishankkeista on. Olematta varsinaisia kilpailuja ne pystyvät osaltaan kirittämään kehitystä. Säätiön kehittämishankkeista osa viivästyi toimitusjohtajan pitkän sairasloman tähden ja kyseisiä hankkeita jatketaan vuoden 2015 aikana. Toisaalta perustoiminnot tulivat hyvin hoidettua ja haluankin kiittää tässä niin sijaistani hallintojohtajaa, säätiön koko henkilökuntaa kuin säätiön hallitusta. Irina Krohn Toimitusjohtaja 5

6 Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensiiltasalit Katsojat Katsojat 2014 total Betoniyö Bufo Oy Cinema Mondo Isänmaallinen mies Art Films production AFP Future Film Oy Ella ja kaverit 2 - Paterock Snapper Films Oy Snapper Films Ainoat oikeat Yellow Film & TV Nordisk Film Kaukopartio (60min) Nurmo-Filmi Ei kiitos Kinotar Oy SF Film Onneli ja Anneli Zodiak Finland Oy Nordisk Film Anselmi nuori ihmissusi* Black Lion Risto Räppääjä ja liukas Artista Filmi Oy Disney Lennart Isac Elliot: Dream Big The Isla Sales Movie* (D) Kummeli V Nummela-Filmi Oy Nordisk Film Korso Bufo Oy, Tuffi Films Oy B-Plan Eedenistä pohjoiseen (D) Made Isla Sales Presidentintekijät (D) Helsinki -filmi Oy SF Film Näin unta elämästä (D) Mouka Filmi Oy PEK Muutoksii Inland Film Company Oy PEK Laulu (D) Tuffi Films Oy Black Lion Romanssi* VL Media Tolonen (D) Gateway Films PEK Love & Engineering (D) Making Movies Oy Elokuvakontakti Kesäkaverit Solar Films Oy Nordisk Film Aikuisten poika First Floor Productions & SF Film Edith film Oy Brooklynin pojat (D) Moshfish Helsinki Oy Black Lion Mielensäpahoittaja Solar Films Oy Nordisk Film Palsa First Floor Productions Isla Sales Monsterimies (D) Illume Ltd. Oy VL Media Ulvilan murhamysteeri (D) First Floor Productions First Floor Productions Vadelmavenepakolainen MRP Matila Röhr Nordisk Film Productions Muumit Rivieralla Handle Productions Oy Nordisk Film He ovat paenneet Helsinki -filmi Oy SF Film Lomasankarit Yellow Film & TV Nordisk Film Ruotsalainen hetki Bufo Oy B-Plan Tuulensieppaajat (D) Helsinki -filmi Oy Pirkanmaan elokuvakeskus Autolla Nepaliin (D) Black Lion Pictures Oy Nightmare 2 - Painajainen FremantleMedia Finland SF Film Finland jatkuu Oy Oy Eila, Rampe ja Likka Kinosto Nordisk Film Päin seinää Helsinki -filmi Oy SF Film Finland Oy Yhteensä Dokumenttielokuvat (D)

7 KV yhteistuotannot: Koomikot (CZ, SK, LU) Nordisk Film Aatsinki (D) (US, FI) Lyhytelokuvat: Suomen elokuvakontakti Huhtikuu Mr Orange Films Taulukko sisältää vuonna 2014 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet kotimaiset elokuvat. Mukana ovat julkiset, joko 35mm filmikopiolta tai 2K -tason digiprojektorilta esitetyt näytökset. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä. 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2014 kotimaisen elokuva ja TV-tuotannon tukemiseen euroa (Vuonna 2013: euroa). Kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan elokuvatuotannon tukemiseen myönnettiin euroa (2013: euroa). Elokuvien kotimaisen ja kansainvälisen jakelun edistämiseen ja tukemiseen myönnettiin euroa (2013: euroa). Lisäksi myönnettiin euroa lasten ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen (2013: euroa). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin euroa (2013: euroa). Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen myönnettiin euron erillismääräraha. Kaikkiaan vuonna 2014 säätiöllä oli jaettavaa tukea euroa (2013: euroa) eli euroa vuotta 2013 vähemmän. Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakautuminen vuonna 2014 Selvitys- ja tutkimustuki Festivaalituki Levitystoiminta Esitystoiminta Kulttuurivienti 0,1 % 2% 3% 5% 3% Tuotanto 86% 0% 20% 40% 60% 80% 7

8 Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämät määrärahat OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen Elokuva- ja tv-tuotantoon Jakeluun Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % % % % % % 11 % % % % % % % 3 % -2 % 0 % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon Lastenelok.esitys- ja levitystoim OKM/ Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille Suomen elokuvasäätiön toimintaan % 4 % -2 % -5 %

9 TUOTANNON TUKI Tuotanto-osaston vuoden 2014 tavoitteet ja niiden toteutumat: Tukimaksimin nosto 2014 Kehittämistuen uudistuksen valmistelu vuoden 2014 aikana (slate/single) Vuoden 2014 aikana valmisteltiin tukiohjeiston kokonaisuudistus, jonka elokuvasäätiön hallitus hyväksyi pidetyssä kokouksessa: Tuotantotuen tukimaksimi poistetaan Yli 1 miljoonan euron osalta tuki on takaisinmaksettavaa tukea* Kehittämistuen maksimi nostetaan euroon ( euroa 2014) Käsikirjoitustuki muutetaan käsikirjoitusapurahaksi ja tukimaksimi nostetaan euroon ( euroa 2014) Tuotantotukien prosenttimaksimeista luovutaan Yksittäisten hankkeiden kehittämistuen rinnalle tulee kehittämistuki useammalle hankkeelle kerrallaan (slate-tuki) * takaisinmaksettavan tuen toimeenpanoa on hallituksen päätöksellä lykätty odottamaan uudistettua lainsäädäntöä. Lyhytdokumenttien projekti 2014 Verkkolevitykseen perustuva lyhyiden dokumenttien projekti vuosille käynnistettiin. Lopputuloksena toteutettiin dox@net -niminen hanke, joka tähtää siihen, että tuottajat ja elokuvantekijät saisivat kokemusta ja potkua suunnitella elokuvallisia dokumentaareja erilaisille tulevaisuuden levitysalustoille. 50/50 -tuen jatkaminen 2014 Neljä elokuvaa sai tukea 50/50 -tukimuodon kautta, joka oli käytössä neljännen kerran. Tukea saivat Artista Filmin Risto Räppääjä ja Sevillan saituri, ohjaaja Timo Koivusalo; Dionysos Filmin Viikossa aikuiseksi, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa; Kinosto Oyn Eila, Rampe ja Likka, ohjaaja Taru Mäkelä sekä Solar Filmsin Vares Sheriffi, ohjaaja Hannu Salonen. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilun jatkaminen vuodella Vuonna 2011 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kahdelle hankkeelle, joista toinen koski yksittäisen lyhytelokuvan levitystä ja markkinointia, ja toinen kansainvälisen lyhytelokuvapäivän markkinointia ja toteuttamista. Kokeilua päätettiin jatkaa ainakin vuoden 2015 loppuun. PITKÄT NÄYTELMÄELOKUVAT Vuonna 2014 Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotannon ennakkotukea 20 pitkälle näytelmäelokuvalle, joista neljä oli lasten ja/tai nuorten elokuvaa. Kaikkiaan lasten- ja nuortenelokuvien tukeen käytettiin tuotannon ennakkotukena 2,79 miljoonaa euroa, minkä lisäksi elokuvat voivat myöhemmin olla oikeutettuja saamaan tuotannon jälkitukea. 9

10 Tuotantoneuvojien harkinnanvaraista tukea myönnettiin 16 elokuvalle, minkä lisäksi 50/50 rahoitusmuodon kautta tuotantoon tuli neljä elokuvaa. Pitkien elokuvien kappalemäärää laskettiin edellisestä vuodesta (pitkiä elokuvia vuonna kpl harkinnanvaraisen ja neljä 50/50 -tuen kautta) toimintasuunnitelman mukaisesti. Tuettujen elokuvien kappalemäärän laskun seurauksena säätiön rahoitusosuutta pitkän elokuvan kuluista on pystytty nostamaan sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti. Tuotantoneuvojien harkinnanvaraisista määrärahoista myönnettiin tuotannon ennakkotukea laaja-alaisesti siten, että tuettiin teoksia, joille odotetaan kansainvälistä festivaalihuomiota, kuten Antti Heikki Pesosen Päin seinää, mutta harkinnanvaraista tukea saivat myös eräät ensisijaisesti kotimarkkinayleisöä tavoittelevat teokset, kuten Yellow Filmin Napapiirin sankarit 2 ja Zodiak Finlandin Tuliaiset Moskovasta. Vähemmistöyhteistuotantoja tuettiin kaikkiaan eurolla, joka jakautui viiden elokuvan kesken. Tuettujen hankkeiden päätuottajamaita olivat Viro, Ruotsi, Liettua, Kroatia ja Hollanti. Suomalainen taiteellinen panos oli näissä hankkeissa edustettuna laajalla skaalalla, vaihdellen eri osastojen taiteellisesta johdosta pääosaan (Tommi Korpela, Dead Weight, ohjaaja Axel Koenzen). Vuoden 2013 puolella tuotantotukipäätöksen saanut, osittain myös Suomessa syksyllä 2014 kuvattu yhteistuotanto Eisenstein in Guanajuato sai ensi-iltansa arvostetussa Berlinalen kilpasarjassa helmikuussa 2015 (pääosassa suomalainen Elmer Bäck, ohjaaja Peter Greenaway). Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannuksien jakautuminen 2014 Keskibudjetti 1,4 miljoona euroa Muu ulkomainen 15% Muu kotimainen 6% Tuotantoyhtiö 10% Levitysyhtiöt 16% Televisiokanavat 12% SES 41% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 10

11 Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantobudjetit eri suuruusluokissa ,6-2 miljoonaa 3 1,1-1,5 miljoonaa 9 0,5-1 miljoonaa 3 alle 0,5 miljoonaa DOKUMENTTIELOKUVAT Vuoden 2014 tavoitteena oli vähentää tuettavien dokumenttielokuvien määrää 20:een. Yhteensä 29 dokumenttielokuvalle myönnettiin tuotantotukea. Näistä viisi oli kv-vähemmistöyhteistuotantoja ja viisi lyhyttä. Loput olivat pitkiä dokumentteja, joista yhdeksän tavoitteli teatterilevitystä. Vaikka toimintasuunnitelmassa elokuvien määrällistä tukemista pyrittiin rajoittamaan, niin määrätavoite ylittyi. Pääasiallinen syy tähän on lähinnä tuotantojen vaikea rahoittaminen ja kehittelyn painopisteen vaikea siirtäminen. Yksi tärkeä syy on myös se, että tuotannot ovat viimevuosina joutuneet odottamaan muiden kotimaisten rahoittajien ja myös kv-rahoittajien päätöksiä, jolloin hankkeiden tuotantoon pääsy on pitkittynyt. Tätä sumaa on purettu vuonna Vuonna 2014 tuotantoon päässeistä dokumentista kahdeksan oli kv-enemmistötuotantoa, joiden matka tuotantoon lähivuosien tapaan on ollut haasteellinen. Kansainvälisen rahoituksen saamisen vaikeudet jatkuvat, sillä esimerkiksi kv-enemmistötuotannon rahoituksen kasaan saaminen vie huomattavasti enemmän aikaa, sitä myötä enemmän resursseja ja edelleen vaikuttaa siihen, että budjetit yhä kasvavat. Vastaavasti päätökset kv-tasolla venyvät. Kansainväliset tv-yhtiöt tekevät yhä useammin päätöksiä vasta nähtyään nk. rough-cutin. Kotimainen rahoitus on myös kangerrellut ja sirpaloitunut. Elokuvasäätiö on tukenut hankkeita kirjoittamalla sitoumuksia ja joutunut myös uusimaan niitä useamman kerran. Tämä johtuu siitä, että tuottajien on ollut haasteellista saada kasaan muuta rahoitusta, että hankkeita olisi järkevissä taloudellisissa puitteissa mahdollista toteuttaa. Tuotantoon pääsy on pitkittynyt. Kehittelytuet Kehittelyn painopisteestä luovuttiin jo 2013, mutta vuonna 2014 on tuettu silti noin 27 hanketta. Kehittelysummat ovat korkeampia ja hankkeita kehitellään yhä useammin toiseen kertaan tavanomaisemman yhden 11

12 kerran sijasta, sillä muut rahoittajat eivät pysty osallistumaan yhtä suurilla tuilla kuin SES. Kehittelyt jakautuvat usein kahdelle kalenterivuodelle. Ns. kakkoskehittelyllä tasoitetaan tuotantovarojen riittämistä. Käsikirjoitustuet Tuettuja elokuvakäsikirjoituksia on reilut 30, mikä osittaa, että kerrottavaa dokumentaristeilla on. Dokumenttielokuvan pariin tulee uusia nuoria kiinnostavia tekijöitä ja samalla vanhempi polvi jatkaa yhä omaa luomistyötään. Hakemusmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti. Rahoitusfoorumit Suomalaisia dokumenttielokuvahankkeita on esittäytynyt rahoitusfoorumeissa Nordisk Panoramassa, Idfassa, Visions du Réelissä ja muilla rahoitusfoorumeilla. Elokuvasäätiö on ollut tukemassa suomalaisia hankkeita ko. tapahtumissa. Elokuvasäätiö on osallistunut tänä vuonna Idfa Academian ja Jihlavan Emerging Producers -tapahtumaan, sekä työstänyt vuoden 2015 BritDocin kanssa yhteistyössä organisoimaa Good Pitch Impact Producers Labia ja Good Pitch Scandinavia -tapahtumaa, jotka toteutuvat vuoden 2015 alussa. Elokuvasäätiö on osallistunut tapahtumien rahoittamiseen tuotanto-osastolle varattujen vuosittaisten koulutustukivarojen puitteissa. Elokuvasäätiö osallistuu paitsi kv-festivaalien yhteydessä oleviin rahoitusfoorumeihin, mutta myös niissä järjestettäviin erilaisiin tapahtumiin ja seminaareihin. Yhteistyö Nordisk Panoraman Producers Meet Producers -hankkeissa luotiin vuonna 2014 suhteita erityisesti baltialaisten maiden toimijoihin, jotka olivat NP-festivaalin vieraileva eurooppalainen alue. EDN:n kanssa tehdään yhteistyötä Twelve for the Future tapahtuman tiimoilta, joka järjestetään perinteisesti DocPointin yhteydessä. Säätiö osallistuu myös DocPointin yhteydessä pidettävään Encounters kansainväliseen tapahtumaan. Suomalainen dokumentti kiinnostaa kotimassa. niminen hanke, joka on suunnattu netti- ja muille alustoille, lanseerattiin vuoden 2013 lopussa elokuvasäätiössä pidetyn DocInfon yhteydessä. Siinä yhteistyökumppaneina ovat Yle ja AVEK. Hankkeeseen tuli hakemuksia 2014 keväällä 73 kappaletta, joka osoittaa, että ala tarvitsee tukea elokuvailmaisun kehittämiseen muilla kuin perinteisillä alustoilla nykyisen jatkuvan jakelukentän murroksen ja muovautumisen keskellä. Hankkeen teokset julkaistaan vuoden 2015 alussa. 12

13 Pitkien dokumentti-ensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2014 Keskibudjetti euroa Muu ulkomainen NFTF, Media, Eurimages 15% 14% AVEK 8% Muu kotimainen 3% Tuotantoyhtiö 8% YLE 13% SES 39% 0% 10% 20% 30% 40% 50% LYHYTELOKUVAT Asetettu tavoite tuettavan lyhytelokuvan määrästä saavutettiin. Lyhytelokuville tehtiin vuonna 2014 yhteensä 19 tuotantotukipäätöstä, joista yhdeksän oli yksittäisiä näytelmäelokuvatuotantoja, viisi Hetki hauskaa 3 -hankkeen pohjalta toteutettuja 5-8 -minuuttisia näytelmäelokuvia, neljä ruotsinkielisten lyhytelokuvien erillishankkeen tuotantoja ja yksi oli kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto lyhyen animaation/animaatiosarjan tavoitteesta jäätiin; tuotantotukea myönnettiin yhdelle animoidulle lyhytelokuvalle ja kahdelle animaatiosarjalle. Näiden lisäksi kolmelle lyhyelle animaatiolle ja kuudelle animaatiosarjalle myönnettiin kehittämistukea. Yleisradio oli jälleen tärkein lyhytelokuvan levittäjä, joka osallistui tuotantojen ennakkorahoitukseen; Yle oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa tuetuissa tuotannoissa mukana. Myös molemmissa tuetuissa animaatiosarjoissa mukana oli Ylen kanava. Hetki hauskaa 3 hanke, kuten myös Svenska kulturfondenin ja Svenska YLE:n kanssa yhdessä suunniteltu ruotsinkielisten lyhytelokuvien hanke saatiin toteutettua. Sen sijaan uutta Novellielokuvahanketta ei pystytty toteuttamaan vuonna Tanskan elokuvainstituutin (DFI) kanssa toteutettiin Talent Development hanke, jossa tuotettiin neljä lyhytelokuvaa yhteistyössä kahden suomalaisohjaajan, kahden tanskalaisohjaajan ja neljän kolmannesta maailmasta tulevan ohjaajan kanssa. Elokuvat esitettiin Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä Cannes Director s Fortnight -sarjassa. 13

14 TV-DRAAMASARJAT TV-draamasarjojen tuotannoille myönnettävän tuen määrä nousi merkittävästi edellisen vuoden tasosta ( ), kun kuuden draamasarjan tuotantoa tuettiin yhteensä eurolla. Näistä yksi oli kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto. Suunnitellulla tavalla elokuvasäätiön rooli painottui edelleen kirjoitus- ja kehittämisvaiheeseen. Yhdeksän hanketta sai kehittämistukea yhteensä euroa. Kuudentoista hankkeen kirjoittamista tuettiin käsikirjoittamistuesta yhteensä eurolla. MONIMUOTOISUUDEN JA TASA-ARVON THINK TANK Kevätkaudella järjestettiin Monimuotoisuuden ja tasa-arvon think tank Suomen elokuvasäätiön omissa tiloissa. Tilaisuuteen osallistui n. 80 elokuvan ammattilaista siten, että alan eri näkökulmat olivat monipuolisesti edustettuina. Osallistujat löydettiin elokuva-alan järjestöjen avustuksella ja lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat käytännön järjestelyihin. Tilaisuudessa pohdittiin monimuotoisuuden ja tasa-arvon merkitystä elokuvataiteen kehittymisen kannalta. Monimuotoisuutta pidettiin yleisesti erittäin tärkeänä periaatteena ja tavoitteena, jolla nähtiin olevan elokuvataidetta rikastava ja syventävä vaikutus. Tasa-arvon määrittäminen ja ylipäätään sen tavoitteleminenkin herätti sen sijaan moniäänisen keskustelun. Sukupuolten välistä tasa-arvoa lisääviä sukupuolikiintiöitä sekä kannatettiin että vastustettiin. Käsikirjoitustukipäätösten ja hakijoiden sukupuolijakauma 2014 Kaikista hakemuksista 2014 (n=489) 39% 61% 2013 (n=368) 31% 69% 2012 (n=348) 34% 66% 2011 (n=362) Tukipäätöksen saaneista 2014 (n=279) 36% 43% 64% 57% Naisia Miehiä 2013 (n=183) 33% 67% 2012 (n=201) 40% 60% 2011 (n=210) 42% 58% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 14

15 Tuotantotukipäätösten ja hakijoiden sukupuolijakauma 2014 Käsikirjoittajat Tukipäätösen saaneista 2014 (125) 2013 (104) 2012 (105) 2011 (98) Kaikista hakeneista 2014 (151) 2013 (143) 2012 (176) 2011 (144) 43% 34% 25% 28% 41% 35% 27% 31% 57% 66% 75% 72% 59% 65% 73% 69% Tukipäätösen saaneista 2014 (94) Ohjaajat 36% 64% 2013 (85) 29% 71% 2012 (88) 26% 74% 2011 (79) Kaikista hakeneista 2014 (117) 24% 36% 76% 64% Naisia Miehiä 2013 (121) 29% 71% 2012 (154) 29% 71% 2011 (122) 30% 70% Tukipäätöksen saaneista 2014 (110) 2013 (77) 2012 (86) Tuottajat 31% 30% 41% 69% 70% 59% 2011 (83) Kaikista hakeneista 2014 (135) 2013 (106) 2012 (144) 2011 (128) 23% 39% 27% 29% 28% 77% 61% 73% 71% 72% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15

16 JAKELUN TUKI KOTIMAISEN ELOKUVAN JAKELU Kotimaisen elokuvan markkinaosuus 27 prosenttia Kotimaisten elokuvien katsojamäärä elokuvateattereissa oli maksanutta katsojaa ja katsojaosuus ylitti kansainvälisesti merkittävän 27 %:ia. Kolmestakymmenestäkahdesta (32) teatteriensi-illasta fiktioita oli 19, dokumentteja 11 ja kaksi vähemmistö-yhteistuotantoja. Lipputuloja kotimaiset elokuvat keräsivät noin 19 miljoona euroa. Vuoden ylivoimaisesti katsotuin elokuva oli Dome Karukosken ohjaama, Solar Filmin tuottama Mielensäpahoittaja katsojallaan. Lipputuloja elokuva keräsi runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Elokuvasta tuli cross-over -ilmiö sekä yleisörakenteen että alueellisen kattavuuden näkökulmasta. Kaikkiaan seitsemän elokuvaa ylitti katsoja rajan mutta kuusi fiktiota jäi alle katsojan eli katsojamäärät polarisoituvat varsin vahvasti. Elokuvasäätiön linjan mukaisesti myös pienen yleisön elokuvilla on oikeutuksensa ja erityisesti televisioesityksissä ne tavoittavat suuriakin katsojamääriä. Koko perheen elokuvat kokosivat 30 % kotimaisista elokuvista. Perhe-elokuvista suosituin oli Timo Koivusalon ohjaama ja tuottama Risto Räppääjä ja Liukas Lennart maksaneella katsojallaan. Dokumenttien aihevalinnat näyttävät olleen rajatumpia kuin aikaisemmin. Kotimainen dokumenttielokuva menestyi valkokankailla vähemmän vuoteen 2013 verrattuna: nyt maksaneita katsojia oli , mutta ero selittyy sillä, että vuonna 2014 ei ollut samankaltaisia poikkeuksellisen paljon katsojia saaneita yksittäisiä dokumentteja kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 dokumenteilla oli katsojaa ja lähes 14 %:n osuus kaikista kotimaisista katsojista. Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa

17 Markkinointi- ja levitystuki Tuotantotuen määrärahasta jaettavaa kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukea myönnettiin euroa 25 elokuvalle. Lisäksi tuettiin neljän elokuvan markkinointitutkimusta ja testinäytöksen järjestämistä. Kymmenelle pitkälle elokuvalle myönnettiin tuen enimmäismäärän eli euroa. Käytännössä laajan levikin kotimaiset elokuvat markkinoidaan näkyvämmin kuin ulkomaiset kilpailijansa Hollywoodin suurtuotantoja lukuun ottamatta. Markkinointi ja erityisesti yleisömenestys teatterijakelussa heijastuu myönteisesti myös muihin jakelukanaviin. ESITYSTOIMINTA Elokuvateattereiden laitehankinta- ja kunnostustuki Teatterikannan digitoinnin jälkeen hakemusten painopiste on siirtynyt teattereiden kunnostukseen, laitehankintojen täydentämiseen, tai uusien salin rakentamiseen entisten oheen. Rovaniemelle on tulossa kolme uutta salia ja Mikkeliin avattiin yksi uusi sali säätiön tukemana. Vaasassa avattiin välillä suljettuna ollut teatteri. Pienemmillä paikkakunnilla teatteritoiminta käynnistyi pienen tauon jälkeen Punkaharjulla ja Parikkalassa. Helsinkiin tukea myönnettiin kahden elokuvateatteritilan päivityksen lisäksi yhdelle event cinema - projektille, joka esittää pääosin vaihtoehtoista ohjelmistoa eri esityspaikoissa. Tukea myönnettiin yhteensä euroa 33 hankkeelle. Elokuvateattereiden toimintatuki Tukea myönnettiin yhteensä euroa 91 elokuvateatterille ohjelmiston monipuolistamiseen ja paikallisen yleisötyön kehittämiseen. LEVITYSTOIMINTA Maahantuontituki Maahantuontituki on tukiohjeissa määritelty jaettavaksi laadullisin ja ohjelmistoa monipuolistavin perustein. Tukiohjeiden mukaisia hakemuksia oli viime vuonna huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Tukea myönnettiin euroa 31 elokuvalle. Kielteisiä tukipäätöksiä tehtiin 11 kpl. DVD:n markkinointi- ja levitystuki Vaikka DVD/BluRay -markkinat ovat laskusuunnassa ja niiden liikevaihto pudonnut jo alle teattereiden liikevaihdon, tukea haettiin edelleen varsin runsaasti sekä uuteen että vanhempaan tuotantoon. Kotimaiset koko perheen elokuvat kiinnostavat yleisöä muita genrejä enemmän. Tukea myönnettiin euroa 54 elokuvalle. Yhteenveto Esitystoiminnan tukeen käytettiin yhteensä euroa 124 hankkeelle. Levitystoimintaa tuettiin eurolla 85 elokuvan maahantuontiin tai DVD -jakeluun. 17

18 KOULUTUSTUKI SEKÄ SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Uusi tukimuoto erityisesti elokuvan vastaanottoa koskevaan tutkimukseen ja selvitykseen astui voimaan elokuussa. Neljää hanketta tuettiin yhteensä eurolla. Kolme hankkeista selvittää kotimaisen elokuvan menestystekijöitä ja neljäs applikaatioiden mahdollisuuksia elokuvan jakelussa ja markkinoinnissa. Myös elokuvajakelun ammattilaisille suunnattu koulutustuki on uusi tukimuoto. Elokuussa voimaan astunutta tukimuotoa päivitettiin vielä tukiohjeuudistuspäivityksen yhteydessä: alkaen sitä voivat hakea myös esitystoiminnan piirissä työskentelevät henkilöt. Tukea myönnettiin euroa kahdelle hakemukselle. OKM:N ERILLISMÄÄRÄRAHA Opetus- ja kulttuuriministeriön elokuvasäätiölle suuntaama euron erillismääräraha jaettiin ministeriön suostumuksella kahtia. Siitä euroa varattiin arthouse- ja pienten paikkakuntien teattereiden laitehankintoihin, esitysolojen parannuksiin sekä uusien esitysmuotojen kokeiluihin ja euroa vuoden 1980 jälkeen tuotettujen kotimaisten elokuvien digitaalisten kopioiden valmistamiseen. Teattereille suunnatut tukipäätökset koskivat mm. pop-up cinema -hankkeita, secret cinema -festivaalia ja mykkäelokuvien säestettyjä esityksiä. Tukea myönnettin myös Aki Kaurismäen, Mika Kaurismäen ja Timo Koivusalon ohjaamien vanhemman tuotannon digitointeihin. KULTTUURIVIENNIN TUKI Kulttuuriviennin tuet Myönnetty Pitkät elokuvat kpl euroa kpl euroa kpl euroa kpl euroa Kopio- ja materiaalituki Matkatuki Hanketuki Muu tuki Yhteensä Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Matkatuki Kopio- ja materiaalituki Hanketuki Muu tuki Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

19 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin yhteensä (vuonna ). Myönteisiä päätöksiä oli 162 ja kielteisiä 5 (2013: 142/2). Kulttuuriviennin materiaalitukea* myönnettiin eli 24 % kulttuuriviennin tuen kokonaismäärästä (2013: 34 %). Elokuvantekijöiden matkakuluihin myönnettiin yhteensä eli 40 % (2013: 32 %). Vuonna 2014 kulttuuriviennin hanketukea myönnettiin eli noin 5 % kulttuuriviennin kokonaismäärästä. Kulttuuriviennin muuta tukea myönnettiin eli 31 % kulttuuriviennin kokonaismäärästä (2013: 34 %). Eniten kulttuuriviennin hanketukea sai Unifilm Oy Petri Luukkaisen Tavarataivas-dokumenttielokuvan Japanin ja Iso-Britannian promootiokiertueille ( ). Kulttuuriviennin muun tuen piiristä eniten tukea saivat Tuffi Films Oy Selma Vilhusen Pitääkö mun kaikki hoitaa? -elokuvan historialliseen Oscar-kampanjointiin ( ) ja Suomen Taiteilijaseura ry Meksikoon suuntautuneelle Parallax-kulttuurivientihankkeelle ( ). Tukitoimintaa kehitettiin vuoden aikana nopeammin reagoivaan suuntaan siten, että kulttuuriviennin lyhytja dokumenttielokuvien matka- ja materiaalituista alettiin tehdä kuukausittaisia päätöksiä kesäkuussa Palaute alalta on ollut kauttaaltaan myönteistä ja kannustavaa. *tukimuodon nimi oli vuoden 2014 loppuun Kulttuuriviennin kopioiden, esittelymateriaalin ja tiedotuksen tuki ELOKUVAFESTIVAALITUKI Säätiö toimii edelleen valtakunnallisesti merkittävien festivaalien perusrahoittajana Jatketaan vuonna 2013 alkanutta yhteistyötä festivaalien kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erillismääräraha laski jo kolmantena perättäisenä vuotena. Vuonna 2012 erillismääräraha oli , vuonna 2013 summa oli ja vuonna 2014 laskua tuli edelleen erillismäärärahan ollessa Tätä laskua paikkaamaan allokoitiin säätiön jakamaan festivaalitukeen lasten- ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) aloitti Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset tutkimushankkeen. Säätiö on mukana tutkimushankkeen ohjausryhmässä. Hankkeelle asetettu aikataulu oli alun perinkin haastava ottaen huomioon tutkittavien festivaalien määrän ja aineiston laajuuden. Vuoden aikana todettiinkin, ettei aikataulusta pystytä pitämään kiinni. Näin ollen hanke ei ole vielä siinä vaiheessa, että sen tuloksia olisi voitu käyttää ja hyödyntää säätiön ja elokuvafestivaalien yhteistyössä. Hankkeen loppuraportti valmistuu kevään 2015 aikana. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana ja jaetut summa vaihtelivat Night Visions festivaalille myönnetyn ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman välillä. 19

20 Valtakunnallisesti merkittävien festivaalien kävijämäärät 2014 Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Festivaali Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit Tampereen Kansainväliset elokuvajuhlat Sodankylän elokuvajuhlat Espoo Ciné International Film Festival Night Visions International Film Festival Oulun kansainvälisen lasten ja nuorten elokuvien festivaali Yhteensä

21 Tukihakemukset ja-päätökset Hak Myönt Kielt Päätökset Hak Myön Kielt Päätökset Hak Myön Kielt Päätökset kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa Käsikirjoitustuki (2014 Käsikirjoitusapuraha) Kehittämistuki Tuotantotuki Markkinointi- ja levitystuki Jälkituki Tuotannon tuki yhteensä Kultuuriviennin tuki/ Pitkät Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt ja dok.-elokuvat Kulttuuriviennin tuki Elokuvateattereiden digitalisointi Kunnostus- ja laitehankintatuki Digitaalisen elokuvakopioiden tuki AH-teatt. Kunnostustuki (2014) Toimintatuki Esitystoiminnan tuki yhteensä DVD markkinointi- ja levitystuki (2014 Digitaalisen tallenteen markk.- ja levitystuki) Lisäkopiotuki Koulutustuki Kotimaisten elokuvien digitointi Maahantuontituki (2014 Ohjelmistotuki) Levitystoiminnan tuki yhteensä Festivaalituki *) Selvitys- ja tutkimustuki YHTEENSÄ

22 Erillisprojektit Tv-tuotantojen käännöstuki - pilottihanke Elvytys/ Elokuvien tuotanto ja levitys Elvytys/ Elokuvateattereiden digitalisointi Elvytys/ Elokuvateattereiden kunnossapito Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Lasten lyhyesti-hanke Animaatioelokuvien kehittelyprojekti Digitaalisen jakelun tuki Erillisprojektit yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Kasvu-% edellisestä vuodesta 7 % 9 % 14 % -8 % 6 % 11 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 77 % 23% 74 % 26 % 81 % 19 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. *) Vuoden 2008 festivaalituen tuen päätökset (13) jakautuivat kuudelle festivaalille. Animaatioelokuvafestivaal Animatricksia ei myönteisestä tukipäätöksestä huolimatta järjestetty, joten sen saama tuki jaettiin kuuden muun tuen piiriin kuuluvan festivaalin kesken. 1.2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KULTTUURIVIENTI Jakelun tukien uudistaminen ja tukikokeilujen käynnistäminen o Tavoitteena maksimaalisen levityksen takaaminen suomalaisille elokuville o Kulttuuriviennin tuen ja toimenpiteiden kohdistamisen varhaistaminen Elokuvafestivaalilevityksen palvelulupaus, peruspalvelutaso ja raportoinnin läpinäkyvyys tuottajille Kansainvälisten toimijoiden festivaalivalitsijoiden lisäksi rahoittajien, levittäjien ja toimittajien vierailut Suomessa järjestettäviin elokuva-alan tapahtumiin, esim. Finnish Film Affair Maastrategiatyön käynnistäminen yhdessä Favexin ja alan kanssa Uuden yhteistyösopimuksen solmiminen Ulkoministeriön ja lähetystöjen kanssa Kulttuurivienti on ollut mukana koko elokuvasäätiön tukiprosessin päivityksessä. Osin tämän prosessin pitkittymisestä johtuen vuodeksi 2014 kaavaillut kansainvälisen jakelun tukikokeilut siirtyivät vuoteen Tukijärjestelmän päivityksen myötä vuonna 2015 pyritään tukikokeiluun, joka selkeästi tähtäisi elokuvan kansainvälisen jakelun esteiden poistamiseen ja elokuvan kansainvälisen markkinoinnin tukemiseen. Festivaalistrategioita on luotu tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa koko vuoden; useita isoja elokuvia - Mika Kaurismäen The Girl King, Klaus Härön Miekkailija ja Petri Kotwican Henkesi edestä ovat mm. elokuvia, joita on tarjottu useille festivaaleille jo useita kuukausia ennen kotimaan ensi-iltaa. 22

23 Festivaalivieraita on säätiön kulttuuriviennin kutsumina ja rahoittamina osallistunut Sodankylän elokuvafestivaaleille ja Finnish Film Affair ammattilaistapahtumaan. Finnish Film Affairin päätukijana elokuvasäätiö on ollut tiiviisti mukana vaikuttamassa siihen, ketä tapahtumaan kutsutaan sekä myyntiagenttien, levittäjien että kansainvälisen ammattilehdistön osalta. Lehdistövierailut on toteutettu läheisessä yhteistyössä ulkoministeriön viestintäosaston kanssa. Kansainvälinen festivaalilevitys 2014 Tapahtumia Palkintoja Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Läheisempi maastrategiayhteistyö Favexin kanssa on myös siirtynyt vuoteen 2015 linjassa Favex ry:n oman strategiatyön kanssa. Elokuvasäätiö on sen sijaan jo vuoden 2014 aikana siirtynyt selkeämmin maastrategia-ajatteluun. Perinteisiä elokuvaviikkoja (Pietari, Tukholma) on kehitetty niin, että yleisönäytösten lisäksi järjestetään ammattilaistapahtumia. Pietarin elokuvaviikon yhteyteen järjestettiin tuottajatapaaminen. Ruotsin markkinoille on puolestaan tulossa kokeilu suomalaisen elokuvan teatterilevityksen lisäämiseksi. USAn markkinoille kohdistuvista vientiponnisteluista vastaa tästä lähtien keskitetysti kulttuuriviennin tiedottaja. Vuoden 2014 aikana kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia Los Angelesissa lukuisten toimijoiden kesken. Loppuvuodesta 2014 TEKES sai oman rahoituksensa järjestettyä ns. AFM Bootcamp-hankkeelle, joka kerää yhteen kaikki Team Finland toimijat ja joka on tarkoitus toteuttaa ensimmäistä kertaa vuoden 2015 marraskuussa. Yhdysvaltain markkinoilla jatkettiin palkintokampanjoihin satsaamista. Alkuvuodesta lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? nimettiin Oscar-ehdokkaaksi. Kulttuurivientituen lisäksi kampanjaa tehnyttä yritystä neuvottiin esimerkiksi mainosostoissa, PR-toimiston valinnassa ja muissa käytännön asioissa. Yhdessä Los Angelesin konsulaatin kanssa järjestettiin Akatemian jäsenille tilaisuus, jossa oli mahdollista nähdä lyhytelokuva ja tavata sen tekijät. Palkintokampanjoihin saatiin neuvoteltua OKM Kulttuuriviennin kärkihankerahoituksesta euron lisäavustus, joka käytettiin kokonaan Betoniyön markkinointikampanjaan syksyllä Tästä rahasta maksettiin PR-agentin kulut ja mainoksia alan keskeisissä julkaisuissa. Betoniyö ei valitettavasti kuitenkaan edennyt Akatemian shortlistalle. Kuitenkin kampanjan näkyvyys ja kohdistetut markkinointitoimet Los Angelesissa toivat tulosta siinä muodossa, että elokuva asetettiin ehdolle kuvaajien yhdistyksen ASC Spotlight -palkinnolle. Peter Flinckenberg myös voitti upealla kuvauksellaan kyseisen palkinnon tammikuussa Vuoden 2014 lopulla elokuvasäätiö järjesti Los Angelesissa kaksi näytöstä kolmesta potentiaalisesta lyhytelokuvasta, jotta nämä elokuvat voidaan ilmoittaa seuraavan vuoden Oscar-kilpailuun. Vuoden 2014 aikana Golden Globe -palkintoehdokkuutta varten Hollywood Foreign Pressille näytettiin kaksi suomalaista elokuvaa, Karukosken Mielensäpahoittaja ja Honkasalon Betoniyö. Nämä eivät kuitenkaan 23

24 saaneet ehdokkuutta. HFPA myönsi 2014 Rakkautta & Anarkiaa festivaalille statuksen, joka mahdollistaa HFPA-toimittajien vierailun festivaalilla järjestön kustannuksella. Ulkoministeriön kanssa jatkettiin vuonna 2014 hyvää yhteistyötä. Laajempi yhteistyön tarkastelu ja uuden ohjeiston laatiminen siirtyi kuitenkin tulevaisuuteen, sillä UM:n oma organisaatio oli muutoksessa koko vuoden. UM:n kanssa sovittiin, että pitkään (rahoitus)ratkaisua odottanutta Elokuvasalkkua lähetystöjen käyttöön lähdetään ratkomaan tekemällä lähetystöille esitysoikeudellinen blu-ray, joka sisältää suomalaisen lyhytelokuvan parhaimmistoa. Pidemmällä tähtäimellä on tarkoitus itsenäisyyden juhlavuonna 2017 saada toteutettua erillisrahoituksen turvin samanlainen, esitysoikeudellinen paketti pitkistä elokuvista. PITKÄT ELOKUVAT Keskittyminen kv-potentiaalia omaaviin pitkiin elokuviin: kolmikantayhteistyön tehostaminen tuottajan, myyntiyhtiön ja SES:n kulttuuriviennin välillä. Kulttuuriviennin tuen ja toimenpiteiden kohdistamisen varhaistaminen. Elokuvien osallistuminen work in progress esittelyihin festivaaleilla entistä tärkeämpää elokuvien jatkon kannalta. Screening room -asian järjestäminen vuoden 2014 aikana. Hyvä esimerkki varhaisesta tukemisesta kansainvälistä potentiaalia omaavien elokuvien osalta ja menestyksekkäästä yhteistyöstä on JP Valkeapään He ovat paenneet elokuva, jossa alusta alkaen mukana säätiön kulttuurivienti, tuotantoyhtiö ja myyntiyhtiö. Work in progress esittelyiden tukeminen ja hyödyntäminen elokuvien kansainvälisessä levittämisessä ja festivaalilanseeraamisessa on ollut yhä tärkeämpää vuoden 2014 aikana. Screening room- asia on hoitunut vuoden 2014 aikana mm. myyntiyhtiöiden ja tuotantoyhtiöiden tarjoamien omien linkkien kautta eli tarvetta oman screening roomin luomiselle ei oikeastaan ole. Seuraava vaihe on kv-esityskopioiden verkkojakelumahdollisuuden tarjoaminen festivaaleille. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2014 Pitkät fiktioelokuvat Muut elokuvatapahtumat 4 kpl 2% Suomalaisen elokuvan viikot 28 kpl 13% Elokuvafestivaalit 187 kpl 85% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 24

25 Vuoden 2014 suurin onnistuminen pitkien elokuvien kulttuuriviennissä oli Toronton syyskuinen festivaali, joka oli valinnut ohjelmistoonsa peräti kolme suomalaista pitkää elokuvaa, lisänä vielä ensimmäistä kertaa lyhytelokuvien kilpailusarjassa Hamy Ramezanin elokuva Listen. Kaikki elokuvat esitettiin eri sarjoissa; Jalmari Helanderin Big Game sai maailman ensi-iltansa genre-elokuviin erikoistuneessa Midnight madness sarjassa, JP Valkeapään Venetsiassa ensiesitetty elokuva He ovat paenneet jatkoi suoraan Venetsiasta Vanguard sarjan esityksiin ja jo vakiintunut Toronton kävijä Dome Karukoski esitteli tuoreeltaan Mielensäpahoittajan kansainvälisessä festivaaliavauksessa Contemporary World Cinema sarjan yleisölle. Eniten yksittäisiä festivaaliesityksiä ylivoimaisesti kerännyt elokuva vuonna 2014 oli Pirjo Honkasalon ohjaama ja Bufon tuottama Betoniyö, jonka 40 elokuvafestivaalia esitti virallisessa ohjelmistossaan. Seuraavana festivaalikiertolistalla oli Ulrika Bengtsin ohjaama ja Långfilmin tuottama Lärjungen, joka saavutti 26 festivaaliesitystä. Molemmat elokuvat ovat olleet Suomen ehdokkaina ulkomaisen elokuvan Oscar kisassa. Kolmanneksi eniten festivaaliesiintymisiä kerännyt elokuva oli Dome Karukosken ohjaama, Helsinki-filmin tuottama Leijonasydän. Suomalaista elokuvaa esitettiin totutusti myös monilla omilla elokuvaviikoillaan ja erityissarjoina osana vakiintuneita elokuvafestivaaleja. USA:n Palm Springsin elokuvafestivaali avasi vuoden 2014 tammikuussa esittelemällä usean suomalaisen elokuvan sarjan ja huhtikuussa Tsekin Febiofest -festivaali huomioi Kati Outisen näyttelijäuran esittämällä Tarun Mäkelän tsekki-yhteistuotantoelokuvan Mieletön elokuu sekä valikoiman Outisen keskeisimpiä elokuvia, alkaen Tapio Suomisen elokuvasta Täältä tullaan elämä, unohtamatta keskeisiä elokuvarooleja Aki Kaurismäen elokuvissa. Huhtikuussa vuorossa olivat Tukholman Yksi Kaksi Filmi suomalaisen elokuvan festivaali, Pariisin kolmen uutuuselokuvan viikonloppu ja Serbiassa Belgradin kulttuurikeskuksessa kolmatta kertaa järjestetty, tällä kertaa Aku Louhimiehelle omistettu 11 uutta Suomi-elokuvaa esittelevä kokonaisuus. Louhimies oli viikon ohjaajavieraana. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen maittain 2014 Pitkät fiktioelokuvat Afrikka Australia Etelä-Amerikka Venäjä 1% 2% 3% 5% Aasia 9% Pohjois-Amerikka 13% Eurooppa 67% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Syksyn merkittävin elokuvafestivaaliensi-ilta, Toronton jo mainitun ennätysvuoden jälkeen, oli Lontoon elokuvafestivaaleilla ensiesitetty Xavier Picardin ohjaama ja Handle Productionin tuottama Muumit Rivieralla animaatio, joka avasi myös marraskuisen Tokion suomalaisen elokuvan viikon jatkaen edelleen kohti menestyksellistä kaupallista Japanin levitystä. Marraskuussa vietettiin myös Pietarin suomalaisen 25

26 elokuvan viikon 25-vuotisjuhlia ja samassa yhteydessä järjestettiin toista kertaa suomalaisille tuottajille sekä heidän lähinnä Pietarin alueella toimiville yhteistyökumppaneilleen ja mahdollisille tuleville tuottajakumppaneilleen yhteinen tapaaminen. Lyypekin pohjoismainen elokuvafestivaali omisti erityishuomiota suomalaiselle elokuvalle osana Frankfurtin kirjamessujen teemamaa -vuotta. Kansainvälisillä festivaaleille eniten esitetyt suomalaiset pitkät fiktioelokuvat 2014 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Betoniyö Pirjo Honkasalo Bufo Oy 40 Oppipoika Ulrika Bengts Långfilm Productions 26 Leijonasydän Dome Karukoski Helsinki -filmi Oy 19 Tumman veden päällä Peter Franzén Solar Films Oy 14 Kerron sinulle kaiken Simo Halinen Edith film Oy 13 He ovat paenneet J-P Valkeapää Helsinki -filmi Oy tapaa pilata avioliitto Johanna Vuoksenmaa Dionysos Films Oy 10 Onneli ja Anneli Saara Cantell Zodiak Finland Oy 8 Silmäterä Jan Forsström Making Movies Oy 7 Korso Akseli Tuomivaara Bufo Oy & Tuffi Films Oy 6 Suomalaiset pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla Festivaali Elokuva Sarja Shanghai International Film Festival Warsaw Film Festival Brussels Film Festival Brussels Film Festival Jeonju Film Festival Transilvania Film Festival Leijonasydän Isänmaallinen mies Silmäterä Tumman veden päällä Betoniyö Betoniyö Festroia International Film Festival Tumman veden päällä 1. ohjaajien kilpailu Festroia International Film Festival Leijonasydän Kilpasarja Festroia International Film Festival Ei kiitos Festroia International Film Festival Silmäterä 1. ohjaajien kilpailu International Film Festival of Valencia Molodist International Film Festival (Kyiv) Molodist International Film Festival (Kyiv) Puhdistus Korso He ovat paenneet Stockholm Film Festival Ella ja kaverit 2 Kolkatta International Film Festival Toronto Film festival Toronto Film festival Toronto Film festival The Norwegian International Film Festival Haugesund The Norwegian International Film Festival Haugesund Tallinn Black Nights Film Festival Tallinn Black Nights Film Festival Onneli ja Anneli Big game Mielensäpahoittaja He ovat paenneet Leijonasydän Vadelmavenepakolainen He ovat paenneet Onneli ja Anneli Venice Film Festival / Venice Days He ovat paenneet Kilpailusarja 26

27 LYHYT- JA DOKUMENTTIELOKUVAT Pohjoismaisuuden vahvistaminen lisäämällä yhteistyötä pohjoismaisten instituuttien ja Nordisk Panoraman kanssa tukemalla suomalaisen elokuvan näkyvyyttä Jo ennestään vahva yhteistyö on jäntevöitynyt pohjoismaisten elokuvainstituuttien kanssa. Helmikuussa Clermont-Ferrandin kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla järjestettiin kautta aikain ensimmäiset pohjoismaiset juhlat. Loppuvuodesta maailman merkittävimmällä dokumenttielokuvafestivaalilla, Amsterdamin IDFAssa, järjestettiin perinteinen pohjoismainen vastaanotto. Nordisk Panoraman asema on vakiinnutettu instituuttien yhteisponnisteluin. NFTF on käynnistänyt hankkeen dokumenttielokuvien kv-myyntiyhtiöiden myyntiraporttien kokoamisesta. Kulttuuriviennin kehittäminen kartoittamalla ja arvioimalla myös uusien levitysmuotojen tarpeet lyhyt- ja dokumenttielokuvien kannalta Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin puolella ollaan vahvasti siirtymässä verkkojakelun kautta täysin digitaalisesti toimitettaviin esitysformaatteihin. Verkkojakelusta tehtiin vuonna 2014 onnistuneita kokeiluja. Selma Vilhusen Pitääkö mun kaikki hoitaa? -lyhytelokuvaa on esitetty lukuisilla yhdysvaltalaisilla suoraan serveriltä ladattavalla esityskopiolla. Formaatti on ollut teknisesti sama kuin DCP (Digital Cinema Package), mutta ilman fyysistä kovalevyä. Elokuvan festivaalijakelua on hoidettu yhteistyössä Tuffi Filmsin sekä DCP-paketoitiin erikoistuneen Kinokka -yhtiön kanssa. Verkkojakelu on toiminut myös Tonislav Hristovin Love & Engineering rakkauden insinöörit -dokumenttielokuvan kohdalla, yhteistyössä Making Movies Oy:n ja James Postin kanssa. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2014 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Muut elokuvatapahtumat 41 kpl 13% Suomalaisen elokuvan viikot 4 kpl 2% Elokuvafestivaalit 261 kpl 85% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Yhteenveto vuoden tapahtumista Vuoden 2014 aikana suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat liikkuivat kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ennätystahtiin. Elokuvasäätiön lyhyt-ja dokumenttielokuvan kulttuurivienti toimi yli 300 festivaalin tai muun vastaavan elokuvatapahtuman yhteistyökumppanina. Yksittäisten elokuvanimikkeiden määrä 27

28 nousi yhä edellisvuosista. Vuonna 2014 Elokuvasäätiö mahdollisti 158 eri lyhyt- tai dokumenttielokuvan esityksen kansainvälisissä elokuvatapahtumissa. Määrä on niin hulppea, että nykyisillä henkilöresursseilla ollaan festivaalityön äärirajoilla. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen maittain 2014 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Afrikka 3 kpl Australia 4 kpl Venäjä 7 kpl Etelä-Amerikka 9 kpl 1% 1% 2% 3% Aasia 25 kpl 8% Pohjois-Amerikka 59 kpl 19% Eurooppa 200 kpl 65% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Festivaalivuosi alkoi totutusti Clermont-Ferrandin kansainvälisillä lyhytelokuvajuhlilla, jonka arvostetussa pääkilpasarjassa esitettiin Hamy Ramezanin Paratiisin avaimet ja kokeellisen elokuvan sarjassa (Compétition Labo) Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Hätäkutsu. Edellisvuosien malliin lyhyt- ja dokumenttielokuvan kulttuurivienti osallistui myös festivaalin market-tapahtumaan, joka kokosi kansainvälisen lyhytelokuvayhteisön saman katon alle. Eniten kansainvälisillä festivaaleille esitetyt lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2014 Lyhytelokuvat Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Hätäkutsu Hannes Vartiainen ja Pohjankonna 31 Pekka Veikkolainen Pitääkö mun kaikki hoitaa Selma Vilhunen Tuffi Films 22 Paratiisin avaimet Hamy Ramezan For Real Productions 21 Nightsatan and the Loops of Doom CHRZU Twisted Films 17 Santra ja puhuvat puut Miia Tervo For Real Productions 14 Dokumenttielokuvat (yli 30 min) *Happiness Thomas Balmès TBC Productions 56 American Vagabond Susanna Helke For Real Productions 20 Love & Engineering rakkauden insinöörit Tonislav Hristov Making Movies 18 Chimeras Mika Mattila Navy Blue Bird 17 Muisteja Peter von Bagh Illume 14 *ranskalais-suomalainen yhteistuotanto, jonka festivaalilevityksen hoiti Suomen elokuvasäätiö. 28

29 Vuoden aikana järjestettiin runsaasti erilaisia retrospektiivejä, joiden aiheet vaihtelivat Aki Kaurismäen ja Pirjo Honkasalon kautta suomalaisen animaatioelokuvan satavuotisjuhlintaan. Yksittäisistä tekijöistä näyttävimmin oli esillä Peter von Bagh ( ), jonka elokuvia nähtiin kalenterivuoden aikana niin Rotterdamissa, Kölnissä, Madridissa, Moskovassa, Washingtonissa, Wienissä, Frankfurtissa kuin Münchenissäkin. Von Baghin elokuvista erityisesti Muisteja pieni elokuva 1950-luvun Oulusta nähtiin lähes parissakymmenessä eri esityssarjassa. Kokeellisen elokuvan taituri ja tuntija Sami van Ingen kuratoi Yhdysvaltain kansallisgalleriaan suomalaisen kokeellisen elokuvan historiaa valottavan näytössarjan Elokuvasäätiön ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tuella. Modernin suomalaisen dokumenttielokuvan katselmus järjestettiin Madridissa, jonne teetettiin espanjankieliset digikopiot viime vuosien keskeisistä dokumentaareista. Elokuvasäätiö kuratoi myös uuden suomalaisen lyhytelokuvan sarjat Venäjälle Murmanskin ja Pietarin suomalaisen elokuvan viikoille. Vuoden festivaalimenestyjä oli dokumenttielokuvan puolella Thomas Balmèsin ranskalais-suomalainen Happiness, joka kiersi Elokuvasäätiön toimesta yli viidelläkymmenellä (50) kansainvälisellä elokuvafestivaalilla. Making Moviesin osatuottama elokuva tuli noteeratuksi Sundancen elokuvafestivaalilla parhaan kuvauksen palkinnolla World Cinema Documentary -sarjassa. Täydellisen festivaaliavauksen koki Tonislav Hristovin komediallinen dokumenttielokuva Love & Engineering - rakkauden insinöörit, joka nähtiin keväällä niin New Yorkin Tribecassa, Toronton Hot Docsissa kuin Nyonin arvostetun Visions du Réel - festivaalin avajaiselokuva. Suomalaiset lyhytelokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla Festivaali Elokuva Cannes Film Festival (Quinzaine des Réalisateurs) Moscow International Film Festival Karlovy Vary International Film Festival Locarno International Film Festival Cairo International Film Festival Sofia International Film Festival Transilvania International Film Festival Sarajevo International Film Festival Sitges Film Festival Stockholm International Film Festival Minsk International Film Festival Listapad Toronto International Film Festival Tampere Film Festival International Short Film Festival Oberhausen Listen / Kuuntele The Girl and the Dogs / Tyttö ja koirat Happiness Love & Engineering rakkauden insinöörit Sokurovin ääni Sosialismi Paratiisin avaimet Santra ja puhuvat puut Soul Food Stories Happiness Soul Food Stories Hätäkutsu Love & Engineering rakkauden insinöörit Nightsatan and the Loops of Doom Listen / Kuuntele Keinolumikylä Love & Engineering rakkauden insinöörit Listen / Kuuntele Hätäkutsu Paratiisin avaimet Fatima Huulilla 29

30 Lyhytelokuvan saralla vuoden kärkiteos oli Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Hätäkutsu, joka noin kolmenkymmenen (30) kansainvälisen festivaalin ja seitsemän (7) palkinnon lisäksi noteerattiin komeasti European Film Award -ehdokkuudella parhaan lyhytelokuvan kategoriassa. Cannesin elokuvajuhlien Director s Fortnight sarjassa esitettiin tanskalais-suomalaisen yhteistyöhankkeen Nordic Factory - lyhytelokuvat. Suomalaisista tekijöistä mukana olivat Hamy Ramezan ja Selma Vilhunen. Vilhusen historiallisella lyhytelokuvan Oscar-ehdokkuudella muistettu Pitääkö mun kaikki hoitaa? kiersi vielä kolmantena esitysvuonnaankin yli parillakymmenellä festivaalilla. Yhdysvaltain elokuva-akatemian vuotuisia Oscar-ehdokkuuksia silmällä pitäen Suomen elokuvasäätiö järjesti syksyllä 2014 akatemian jäsenille näytöksen uusista suomalaisista lyhytelokuvista. Loppuvuodesta Amsterdamin merkittävällä dokumenttielokuvafestivaalilla IDFAssa nähtiin Masters-sarjassa Pekka Lehdon Ulvilan murhamysteeri ja debytoivien tekijöiden First Appearance -sarjassa Amir Escandarin Tuulensieppaajat. Lisäksi naistekijyyttä esitelleeseen IDFAn Female Gaze -seminaarin esityssarjaan kutsuttiin Suomesta Pirjo Honkasalo (Tanjuska ja 7 perkelettä) ja Elina Talvensaari (Miten marjoja poimitaan). MUUT KANSAINVÄLISET SUHTEET Suomalaisen animaation 100-vuotisjuhla näkyi myös elokuvasäätiön kansainvälisessä toiminnassa vuonna Säätiö osallistui kahden merkittävän kansainvälisen animaatioalan tapahtuman järjestämiseen Suomessa. Cartoon Master-ohjelman Cartoon Digital -seminaari ja julkisen palvelun mediakonferenssi INPUT järjestettiin molemmat Helsingissä toukokuussa. Elokuvasäätiö jatkoi elokuva-alan ammattilaisten täydennyskoulutuksen tukemista tuotantotukivaroista mm. rahoittamalla tammikuussa 2015 Helsingissä pidettävää, apulaisohjaajille ja linjatuottajille tarkoitettua kansainvälistä Production Value -koulutusohjelmaa. Vuonna 2012 aloitettu koulutusyhteistyö aloitteleville tuottajille tarkoitetun Rotterdam Labin kanssa jatkui myös vuonna Elokuvasäätiö kustansi Rotterdamin elokuvafestivaalien yhteydessä järjestettävälle kurssille kaksi nuorta suomalaista tuottajaa. Säätiö ylläpitää edelleen kontakteja tärkeimpien Eurooppalaisten yhteistuotanto- ja rahoitusfoorumien kanssa, toimien yhteyspisteenä niiden ja kotimaisen elokuva-alan välillä. Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtamassa elokuvatilastointi- ja tutkimusvastaavien yhteistyöverkosto EFARNissa Suomea edusti jälleen elokuvasäätiön tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki. Yli kymmenen vuotta toiminut verkosto sopi vuosikokouksessaan Brysselissä tiivistävänsä yhteistyötä kansainvälisten katsojalukujen keräämisessä. EFARNin jäsenmaat rahoittavat yhdessä EAO:n kanssa uuden LumierePro -katsojalukutietokannan, jonne ostetaan 12 Euroopan ulkopuolisen maan elokuvateatteritilastot Rentrak-yritykseltä. Uuden järjestelmän rakentaminen aloitetaan vuonna

31 1.3 TIEDOTUS JA TILASTOINTI Säätiön viestintästrategian päivittäminen ja sitä kautta viestinnän tavoitteiden, rakenteiden ja työkalujen arviointi ja uudistus Elokuvasäätiön viestintästrategian päivittäminen aloitettiin syksyllä 2014 kotimaan tiedotuksen suunnittelulla. Työtä tullaan jatkamaan vuoden 2015 aikana, jolloin käydään läpi kansainvälistä ja sisäistä tiedotusta ja koostetaan lopullinen viestintästrategia. Keväällä 2014 henkilökunnan käyttöön avattu uusi intranet on ensimmäinen sisäisen tiedonkulun ja viestinnän tehostamiseen tarkoitetuista uusista välineistä. Intranettiin kootaan kaikki henkilöstön ja hallinnon toiminnan kannalta tarpeellinen informaatio ja materiaalit. Sivusto on käytettävissä henkilökohtaisilla tunnuksilla myös toimiston ulkopuolelta. Säätiön sidosryhmäviestinnässä jatkettiin erityisesti päättäjille suunnattua Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa -kuukausitiedotetta, johon kootaan elokuva-alan uutisia ja tapahtumia menneeltä ja tulevalta kuulta, seurataan elokuvien katsojalukujen kehitystä, tiedotetaan tulevista kotimaisista ensi-illoista ja merkittävistä kansainvälisistä festivaaliesityksistä ja palkinnoista. Tiedotteessa on myös tuoreimmat uutiset Luova Eurooppa -ohjelman mediaosastolta. Vuoden 2013 tilastot elokuvatuotannosta ja -jakelusta sekä elokuvasäätiön omasta toiminnasta koottiin ja julkistettiin Elokuvavuosi julkaisussa. Säätiö vastaa Suomessa elokuvatuotannon tilastoinnin ohella myös virallisesta elokuvateatterilevityksen tilastoinnista ja kokoaa muilta alan toimijoilta luvut myös mm. elokuvien televisiokatsojista ja tallennelevityksestä. Vuonna 2014 säätiössä käynnistettiin kolmivuotinen elokuvatilastoinnin kehittämisprojekti, johon opetusja kulttuuriministeriö myönsi euron suuruisen erityisavustuksen. Projektin tarkoituksena on uudistaa vanhentunut katsojatilastotietokanta ja tiedonkeruun metodologia, laajentaa tilastointia kattamaan koko elokuvajakelun elinkaari verkkolevityksestä kansainväliseen jakeluun ja hyödyntää koottuja tilastoja paremmin sekä säätiön oman toiminnan että koko alan kehittämisessä. Projektin ajaksi säätiöön palkattiin tilastoija koordinoimaan uudistuksia. Elokuvasäätiön tiedottajat aloittivat keväällä 2014 tiiviimmän yhteistyön taiteenalojen tiedotuskeskusten kanssa. Tiedottajien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Visuaalisen taiteen keskus Framen tiloissa toukokuussa, jossa tutustuttiin eri keskusten tiedotustoimintaan ja keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Säätiö emännöi toista tapaamista marraskuussa, jossa suunniteltiin yhteistä yhteiskuntavaikuttamista ja kuultiin ulkoministeriön asiantuntijalta avoimen tiedon projektista. Veikkauksen, elokuvasäätiön ja elokuvatuottajien yhteinen kotimaisen elokuvan alkutunniste uudistettiin vuoden 2013 syksyllä yhteistyössä Otto-tuotanto Oy:n kanssa ja uusi tunniste otettiin käyttöön tammikuussa Tunniste esitetään elokuvateattereissa ennen kotimaisia elokuvia. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta veikkausvarojen merkityksestä elokuva-alalle kertomalla elokuvasäätiön tukivarojen koostuvan kokonaisuudessaan veikkauksen tuotosta. 31

32 KANSAINVÄLINEN TIEDOTUS Kansainvälisessä viestinnässä vuoden 2014 painopistealueita olivat digitaalisen viestinnän kehittäminen ja erilaiset yhteistyöhankkeet. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin ja tehtiin beta-versio kehitystukea Elokuvasäätiöltä saaneiden ja aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyökumppaneita etsivien elokuvahankkeiden katalogi. Tätä katalogia on tarkoitus jatkossa käyttää erityisesti tuotanto-osaston tarpeisiin, mm. rahoitusfoorumien yhteydessä tehtäviin hanke-esittelyihin. Digitaalisten katalogien lisäksi vuoden 2014 aikana tuotettiin liikkuvan kuvan esittelymateriaalia elokuvista ja suomalaisesta elokuva-alasta yleiseen markkinointikäyttöön marketteja ja tapahtumia varten. Yleisradion, Satu ry:n ja Favex ry:n kanssa ja opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettiin suomalaista elokuva-alaa esittelevä materiaali INPUT-konferenssivieraille. Elokuvasäätiö koordinoi hankkeen ja toteutti suomalaisia, kansainvälisesti menestyneimpiä ohjaajia esittelevän showreelin sekä uusia, lupaavia tulokkaita esittelevä New Talent showreelin. Molemmat valmistuivat INPUT-konferenssiin toukokuussa Showreelit pyörivät tapahtumassa monitoreilla ja ne jaettiin muistitikulla vieraille. Showreeleja on käytetty myös muissa marketeissa ja tapahtumissa. Verkostoitumistapahtumia tuottajille tehtiin yhteistyössä Favexin kanssa Berliinin elokuvajuhlille ja American Film Marketin yhteyteen. Molemmat tapahtumat saivat pääosin kiitävää palautetta. Painotuotteita muokattiin niin, että kansainvälisen tiedotuksen kaksi pääjulkaisua ovat kerran vuodessa ilmestyvät Finnish Films ja Finnish Film Industry. Finnish Films 2014 esitteli vuoden aikana julkaistavat pitkät elokuvat. Digitaalisessa versiossa catalogue.ses.fi on lisäksi esillä valikoima dokumenttielokuvia ja lyhytelokuvia. Elokuvakatalogi on tärkeä työkalu erityisesti festivaalilevityksen suunnitteluun. Finnish Film Industry 2014 esitteli yhteistuotantoja jo tehneitä tai niistä kiinnostuneita tuotantoyhtiöitä, joilla on parhaillaan kehitteillä hankkeita elokuvasäätiön kehitystuella. Lisäksi mukaan otettiin Säätiön tukemat suomalaiset elokuvafestivaalit ja elokuva-alan organisaatiota. Esitettä jaettiin marketeissa ja erillistapahtumissa, ja sen on tarkoitus helpottaa yhteistyökumppaneiden löytymistä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Vuonna 2014 kohdistettu maaesite toteutettiin Saksaan saksankielisenä. Esitteen päätarkoituksena oli esitellä Suomea yhteistuotantomaana. Siinä käytiin haastatteluin läpi tulevia, lupaavia saksalais-suomalaisia yhteistuotantoja. Frankfurtin kirjamessuille valmistunutta esitettä jaettiin messuilla ja saksalaisen ammattilehden FilmEchon välissä lehden tilaajille. Tilaisuudet Vuoden 2014 aikana elokuvasäätiö oli järjestäjänä mm. seuraavissa tilaisuuksissa: Elokuvavuoden avajaiset NFTF-infotilaisuus Tasa-arvon ja monimuotoisuuden think tank Cartoon digital -seminaari hankkeen lehdistötilaisuus 6.5. Cannesin elokuvajuhlien / Nordic Factory -hankkeen lehdistötilaisuus

33 Esteetön elokuvateatteri -seminaari 9.5. INPUT -mediakonferenssi Taiteiden yön lyhytelokuvanäytös Elokuva ja brändit seminaari (Cinema 2014, Joensuu) Finnish Film Affair Linda Beathin luento Slate-kehittämistuen infotilaisuus Lapin elokuvateattereiden koulutustilaisuus Kino Hetta, Enontekiö. Kansainvälisen lyhytelokuvapäivän näytös HALLINTO JA TALOUS 2.1. HALLINTO Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on: vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta valvoa säätiön hallintoa hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista nimittää ja erottaa toimitusjohtaja Vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta Vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja 33

34 Toimitusjohtajan tehtävänä on: johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti toimeenpanna hallituksen päätökset huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Tukipäätökset esittelevät toimitusjohtajan vahvistaman työnjaon mukaan tuotantoneuvojat, levityspäällikkö ja kulttuuriviennin päälliköt ja festivaalikoordinaattori. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4 :ssä mainittuja lakeja. Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön tulee noudattaa voimassa olevaa kansallista tukiohjelmaa, joka on komissiossa hyväksytty vuoden 2014 loppuun saakka. Hallitus 2014 Georg Dolivo (pj) kausi Erkki Astala (varajäsen Mikko Aromaa) kausi Riina Hyytiä (varajäsen Joonas Berghäll) kausi Saara Cantell (varajäsen Aku Louhimies) kausi Liisi Jauho (varajäsen Kimmo Lohman) kausi Matti Paunio (varajäsen Kaisa Herlevi) kausi Liisa Penttilä (varajäsen Petri Jokiranta) kausi Antti Toiviainen (varajäsen Katariina Nyman) kausi Vuonna 2014 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy. 34

35 Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Toimintasuunnitelma 2014: henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteuttaminen Kesäkuussa 2013 laadittu henkilöstöstrategia ohjaa säätiön toiminnan ja hallinnon kehittämisestä. Strategiassa asetetut tavoitteet jakautuvat neljään eri näkökulmaan: työhyvinvointi ja työssä jaksaminen, esimiestyö ja johtaminen, osaaminen ja henkilöstösuunnittelu sekä toimintatavat. Vuodelle 2014 asetetuista työssä jaksamisen tavoitteista henkisen kuormittumisen helpottamiseen tähtäävänä toimenpiteenä järjestettiin säätiön työterveydenhoitoyrityksen kanssa tuotantoneuvojien työnohjausta. Toimintatapojen osalta yhtenä tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua alan kanssa. Avain-ryhmän aamukahvitapaamiset vakiinnutettiin säännöllisiksi, ja tukiohjeiston uusimisprosessissa alan kanssa käytiin laajaa dialogia. OKM:n selvitystyöstä ja Elokuvataiteen edistämisestä annetun lain uudistamisesta johtuvat toimenpiteen tuen hakemis- ja päätösprosesseihin OKM teetti tammikuussa 2014 valmistuneen selvityksen sen Suomen elokuvasäätiölle asettamien tehtävien toteuttamisesta, säätiön toimintamäärärahojen tuloksellisesta käytöstä sekä nykyisen lainsäädännön ja muiden tukien myöntämisestä koskevien ohjeiden toimivuudesta. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa ministeriölle tausta-aineistoa elokuvataiteen edistämisestä koskevan lain uudistamistyössä. Maaliskuussa OKM järjesti alalle keskustelu- ja kuulemistilaisuuden selvityksen tuloksista sekä hallituksen esityksestä uudeksi elokuvalaiksi. Toukokuussa säätiö vastasi ministeriön lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksesta Eduskunnalle laiksi elokuvataiteen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämisestä ja tukitoiminnan järjestämisestä. Saatujen lausuntojen perusteella ministeriö päätti jatkaa lainvalmistelua, eikä laki näin ollen valmistunut alkuperäisessä aikataulussa astuakseen voimaan Säätiö vei päätökseen aloittamansa työn tukiohjeiston uusimiseksi. Prosessia käytiin hyvin huolella kuuntelemalla ensi alan järjestöjen näkemyksiä säätiön tuki-instrumenttien, sekä -prosessien ja -ohjeiden toimivuudesta nykyisessä toimintaympäristössä. Myös säätiön sisällä käytiin huolellista prosessien läpikäyntiä. Uusittu tukiohjeisto yksityiskohtaisine hakuohjeineen valmistui ja ne astuivat voimaan Samassa yhteydessä uusittiin säätiön ohjeet ja suositukset asiakasyhtiöiden kirjanpidon ja projektiseurannan järjestämiseksi. Tammikuussa 2015 järjestettiin uudesta tukiohjeistosta info-tilaisuus alalle. Säätiön henkilökunnalle järjestettiin niin ikään koulutustilaisuus projektilaskennan ja valvonnan periaatteista. Vuoden 2015 puolella järjestetään alalle koulutustapahtuma näihin teemoihin liittyen. Henkilöstö Tammikuussa 2014 Petri Rossi aloitti määräaikaisen työsuhteensa tuotanto- ja kehitysjohtajan tehtävissä. Kansainvälisten asioiden tiedottajan Kati Nuoran määräaikaista työsopimusta jatkettiin saakka ja Nuoran vakinaista tehtävää johdon assistenttina hoitavan Kaisa Nirkkosen työsopimusta jatkettiin niin ikään saakka. Molempien työsuhteet vakinaistettiin

36 Lyhyt- ja dokumenttielokuvien päällikkö Marja Pallassalo siirtyi opintovapaalle ja hänen työtehtäviään hoitaa osaston assistenttina toiminut Otto Suuronen. Tuotanto-osaston assistentti Maria Leskinen siirtyi Suurosen sijaistajaksi ja Leskisen tilalla tuotanto-osastolla aloitti Susanna Haarla määräaikaisessa työsuhteessa. OKM:n rahoittaman elokuvatilastoinnin kehittämishankkeeseen palkattiin tilastoijan tehtäviin määräaikaiseen työsuhteeseen FM Joonas Sotaniemi alkaen. Suvi Paavola aloitti puolen vuoden jakson kansainvälisen tiedotuksen harjoittelijana. Siviilipalvelusmies Ali Ahovaara aloitti palveluksensa säätiössä marraskuussa Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso Henkilöstön määrä %/hlöstö naiset % miehet 8 33 % Vakinaiset naiset 9 38 % miehet 4 17 % Määräaikaiset naiset 6 25 % miehet 4 17 % Keski-ikä naiset 46 miehet 45 Ikäjakauma alle 30-vuotiaat 1 4 % vuotiaat 8 33 % vuotiaat 4 17 % vuotiaat 9 38 % yli 59-vuotiaat 2 8 % % Lähtövaihtuvuus yhteensä 0 Koulutusjakauma, % hlöstöstä keskiaste 4 17 % alin korkea-aste 3 12 % alempi korkeakouluaste 7 29 % ylempi korkeakouluaste % Koulutustasoindeksi * 5,9 naiset 5,9 miehet 5,75 *) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6. 36

37 Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio Koulutus Tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi on osallistunut Medici koulutuksen neljänteen workshopiin, Promotion, Distribution and Success Evaluation osuuteen. IPR:n järjestämiin tekijänoikeuksia käsitteleviin seminaareihin on osallistuttu lukuisasti. Toimistonhoitaja Maarit Luukkonen suoritti TTL:n Työhyvinvointikorttikoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on käynnistää työhyvinvointiin liittyviä kehittämisprosesseja työpaikalla ja vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista. Viikoittainen ruotsin ja ranskan kielten opiskelu on jatkunut edelleen säätiössä. Säätiössä on kolmatta vuotta käytössään verkko-opiskeluportaali Office-sovelluskoulutukseen. Sillä pyritään kannustamaan henkilökuntaa kehittämään itseään arjen työkalujen käyttäjinä. 37