HAMINA ASUNNOT OY ALLINKATU 2 JA SOTKANKATU 1 PELASTUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HAMINA ASUNNOT OY ALLINKATU 2 JA SOTKANKATU 1 PELASTUSSUUNNITELMA ASTUU VOIMAAN

2 PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. TIETOJA KIINTEISTÖISTÄ HENKILÖSTÖ Henkilöstön ja viranomaisten roolit VAARATILANTEET SISÄTILOJEN TURVALLISUUS Rakennusten uloskäytävät Porrashuoneen opasteet Palo-osastointi Palavien nesteiden ja kaasujen säilytys Palovaroittimet asunnoissa ja porrashuoneissa Alkusammutuskalusto Porrashuoneen savunpoisto Ilmanvaihdon pysäytys Veden pääsulku ja sähköpääkeskuksen sijainti Ilmanvaihtolaitteiston puhdistus Merkki- ja turvavalaistus Kunnallistekniikan katkokset ja vikailmoitukset Tulitöiden suorittaminen ULKOALUEIDEN TURVALLISUUS Jäteastioiden ja katosten sijainti Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi Ovien avaus Autojen lämmityslaitteet Kokoontumispaikka Pihatiet SUOJAUTUMINEN PELASTUSSUUNNITELMAN JAKELU JA ILMOITUSKORTTI PELASTUSSUUNNITELMAN LIITTEET Asema- ja kohdepiirros Hätäilmoituksen teko Toiminta tulipalon sattuessa Toiminta onnettomuustilanteessa Hätäensiapu, näin elvytät Toiminta vaaranmerkin soidessa Toiminta kaasuonnettomuudessa Toiminta säteilyvaaratilanteessa

3 1. TIETOJA KIINTEISTÖISTÄ Kiinteistöjen osoite on Allinkatu 2 ja Sotkankatu 1, Hamina. Kohde käsittää kuusi rakennusta, joiden sijainti on merkitty asemakuvaan. Kaupunginosa on Tallinmäki, Allinkatu 2:n kiinteistötunnus on , kortteli numero 196 ja tontin numero on 6. Sotkankatu 1:n kiinteistötunnus on , kortteli numero 196 ja tontin numero on 5. Asukkaita kiinteistöissä on yhteensä 18 (tilanne ), asuntoja on yhteensä 15. Kerroksia kiinteistöissä on 1, tyyppi on rivitalo. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä 865² ja tilavuus on 4517m³. Pääasiallinen rakennusmateriaali on tiili/ puu (paloa hidastava). Lämmitysmuoto on maakaasu. 2. HENKILÖSTÖ Isännöitsijä Hamina-asunnot Oy Eija Nevalainen eija.nevalainen@hamina.fi Kiinteistönhoito P.T. Kiinteistöpalvelut Oy Päivystys

4 2.1 Henkilöstön ja viranomaisten roolit Asukas: - Omaa oikean asenteen turvallisuustekijöihin - Tietää ja osaa oikeat alkutoimenpiteet erityyppisissä häiriötilanteissa - Varautuu omakohtaisesti erityyppisiin häiriötilanteisiin - Noudattaa talokohtaisia turvallisuusohjeita - Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vioista sovituille tahoille - Osallistuu osaamisensa mukaan tarvittaessa toimenpiteisiin erityyppisissä häiriötilanteissa - Kysyy tarvittaessa lisäneuvoja isännöitsijältä tai muilta sovituilta tahoilta Isännöitsijä: - Opastaa tarvittaessa asukkaita turvallisuusasioissa - Tietää turvallisuusjärjestelyihin liittyvät velvoitteet - Toteuttaa turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä - Valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista - Pitää tarvittaessa yhteyttä pelastusviranomaisiin - Tiedottaa ja opastaa asukkaita turvallisuuteen liittyvissä asioissa - Osallistuu pelastussuunnitelman laadintaan - Päivittää pelastussuunnitelman vuosittain - Huolehtii väestönsuojan kunnosta (väestönsuojan hoitaja) - Motivoi talon asukkaita turvalliseen asumiseen - Tekee vuosittain sisäisen palotarkastuksen - Ottaa vastaan asukkaiden esitykset talon turvallisuuden kehittämisestä - Tietää taloyhtiön velvoitteet turvallisuusjärjestelyissä - Vastaa taloyhtiön talosuojelun toteuttamisesta ja johtaa turvallisuusvalmisteluja - Vastaa asukkaille tiedottamisesta - Järjestää taloudelliset edellytykset turvallisuustekijöiden toteuttamiselle Pelastusviranomainen: - Neuvoo tarvittaessa - Ohjaa ja valvoo talosuojelun toteutumista kiinteistössä - Ottaa vastaan ja tilastoi saadut pelastussuunnitelmien yhteenvedot - Suorittaa palotarkastuksia kiinteistöissä 4

5 3. KIINTEISTÖJEN LIITTYMINEN PELASTUSTOIMEEN PALO- JA PELASTUSLAITOS Haminan paloasema OSOITE Vehkapolku 1, HAMINA PÄÄLLYSTÖPÄIVYSTÄJÄ (P3) Puh HÄTÄNUMERO 112 TOIMINTAVALMIUSAIKA 6 minuuttia Hyvänä muistisääntönä voidaan pitää sitä, että hätänumeroon 112 tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa 112 kuin olla soittamatta. 4. VAARATILANTEET Vaaratilanteita ovat esimerkiksi tulipalot, sairaskohtaukset, tapaturmat, kunnallistekniikan häiriötilanteet, ulkopuolisen henkilön aiheuttamat riskit, kaasuvaara sekä säteilyvaara. Todennäköisin vaaratilanne kohteessa on tulipalo ja erilaiset kunnallistekniikan häiriötilanteet, kuten sähkökatkokset, lämmönjaon ja vedenjakelun ongelmat. 5. SISÄTILOJEN TURVALLISUUS Sisätilojen turvallisuudessa huomioidaan yleisten tilojen lisäksi myös huoneistokohtaisia turvallisuustekijöitä. Ohjeissa on määräyksiä ja suosituksia niin yleisiin tiloihin kuin yksittäisiin asuntoihinkin. 5

6 5.1 Rakennusten uloskäytävät Rakentamismääräykset edellyttävät käytännössä kahta erillistä poistumistietä, joita voivat olla porrashuone ja ulko-ovi. Tietyissä tapauksissa hyväksytään toisena poistumistienä varatie, joka voi olla esimerkiksi parveke tai ikkuna. Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään tarvittaessa tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella. Rakennusten yleinen paloturvallisuus Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta on lisäksi voimassa, mitä niistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. 5.2 Porrashuoneen opasteet Porrashuoneet on merkittävä selkeästi ja näkyvästi (A, B, C, D). Asukastaulun luettavuuteen on myös kiinnitettävä huomiota. Taulussa tulisi olla seuraavat tiedot: - porrashuoneen tunnus - kerrosnumerointi - huoneistojen numerot ja asukkaiden nimet kerroksittain. Rappukäytävissä suositellaan merkittäväksi kerrostasanteiden kerrosnumerointi siten, että numerot ovat vähintään 10 cm korkuisin numeroin porrassyöksyä vastapäätä seinän puolivälin korkeudella tai sen alapuolella. 6

7 5.3 Palo-osastointi Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMk) osan E1 kohdan mukaisesti rakennus tulee yleensä jakaa palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi, pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi sekä omaisuusvahinkojen rajoittamiseksi. Palo-osastoinnin suunnittelu alkaa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja se toteutetaan pääsääntöisesti rakennustöiden aikana. Tällöin rakennetaan paloa kestäviä seinä- ja ovirakenteita. Palonkestoaika vaihtelee tehtyjen rakenteiden mukaan. Palo-osastojen esimerkkejä ovat: - jokainen asunto - yksittäiset rakennuksen kerrokset - porrashuoneet - hissikuilut - ullakko- ja kellaritilat - kattilahuoneet Osastoivien seinien ja siinä olevien ovien on oltava tiiviitä, jotta palokaasut eivät pääse rajattomasti levittämään alkanutta paloa. Palo-ovien tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia ja ne on pidettävä aina suljettuina tai varustettava suljinlaitteistolla. Osastoiviin seiniin tehtävät läpiviennit on tiivistettävä siihen soveltuvilla palomassoilla tms. 5.4 Palavien nesteiden ja kaasujen säilytys Haminan Asunnot Oy:n Järjestysmääräysten 1 :n mukaan, Palovaarallisten aineiden säilyttäminen ja polttomoottorilla varustettujen laitteiden säilyttäminen kiinteistöjen varastoissa on kielletty. 5.5 Palovaroittimet asunnoissa ja porrashuoneissa Palovaroittimet Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan palovaroittimella tai muulla laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan tulipalon ja hälyttää asunnossa olevat. 7

8 Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m 2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Palovaroitin on asennettava siten, että se reagoi tulipalosta aiheutuneeseen savuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huoneistoalan lisäksi palovaroittimien määrässä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon suojattavan tilan muoto ja erityistä syttymisvaaraa aiheuttavat toiminnot. Sijoitus on suunniteltava siten, että palovaroitin herättää nukkuvat henkilöt huoneistossa. Palovaroittimet on hyvä asentaa jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen. Palovaroittimet voidaan kytkeä sähköverkkoon ja sarjaan. Kerrostaloissa suositellaan porrashuoneisiin palovaroittimia, esimerkiksi niin, että palovaroitin sijaitsisi joka toisella kerrostasanteella. Palovaroittimien toimintakunto on tarkastettava kuukausittain laitteessa olevalla kokeilupainikkeella. Palovaroittimen paristot on vaihdettava normaalisti kerran vuodessa. Käytössä on olemassa myös pidempi-ikäisiä paristoja ja käyttöä helpottavia lisävarusteita. Palovaroittimen elinikä on noin 10 vuotta, riippuen valmistajasta. Vanhan palovaroittimen voi hävittää talousjätteen mukana. 5.6 Alkusammutuskalusto Asuintaloissa käytettyjä alkusammutusvälineitä ovat esimerkiksi sammutuspeite, käsisammutin ja pikapaloposti. Sammutuspeite suositellaan hankittavaksi jokaiseen asuntoon. Yleisiin tiloihin suositellaan hankittavaksi käsisammuttimia, esimerkiksi jokaiseen porrashuoneeseen (puoliväliin) sekä kellaritiloihin ja käyttöullakolle. Käsisammuttimet kannattaa ilkivallan estämiseksi asentaa kaappiin. Käsisammuttimia ei kannata sijoittaa sellaisiin tiloihin, minne vain esim. huoltomiehellä on avain. Käsisammuttimet asennetaan n. metrin korkeudelle ja merkitään opasteella. Normaaleissa tasalämpöisissä huonetiloissa käsisammuttimen tarkastusväli on kaksi vuotta, muutoin yksi vuosi. Alkusammutuskaluston merkinnät on tehtävä selvästi ja kiinteistössä asuville tulee tiedottaa alkusammutuskaluston laatu ja sijoitus. Myös käytön opastus on tarpeellista. 5.7 Porrashuoneen savunpoisto Porrashuoneen savunpoiston tarkoituksena on, että porrashuone saadaan mahdollisimman nopeasti savusta vapaaksi, jolloin poistumismahdollisuudet paranevat. Savunpoisto toteutetaan porrashuoneen yläosasta joko 8

9 1) rikottavilla ikkunoilla tai 2) porrashuoneen sisäänmenotasolta avattavissa olevilla erillisillä savunpoistoikkunoilla tai luukuilla. Avauspainike tulee olla merkittynä näkyvästi. Vanhoissa yli 3-kerroksisissa kerrostaloissa suositellaan savunpoistojärjestelyjen parantamista vaihtoehdon 2 mukaiseksi. Savunpoistosta päättää aina paloviranomainen. 5.8 Ilmanvaihdon pysäytys Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2 kiinteistöjen ilmanvaihto on huoneistokohtainen liesituulettimeen yhdistetty. 5.9 Veden pääsulku ja sähköpääkeskuksen sijainti Putkirikkojen ja mahdollisten vesivahinkojen varalta on veden pääsulkuventtiilin paikka selvitettävä etukäteen. Sulkuventtiilin paikka on merkittävä ja mielellään viitoitettava sinne johtava kulkureitti. Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2 kiinteistöjen veden pääsulun sijainti on merkitty kohdepiirrokseen. Sähköpääkeskuksen sijainti on merkittävä esim. oveen laitettavalla merkinnällä. Reitti sinne oltava esteetön ja itse tilassa ei tule säilyttää mitään ylimääräistä materiaalia. Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2 kiinteistöjen sähköpääkeskuksen sijainti on merkitty kohdepiirrokseen Ilmanvaihtolaitteiston puhdistus Rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuus: - Rakennuksen omistajan ja haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja - laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2 kiinteistöjen ilmastointikanavat/ vast. suositellaan puhdistettavaksi 10 vuoden välein. 9

10 5.11 Merkki- ja turvavalaistus Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2:n poistumistiet on merkitty heijastavilla kylteillä Kunnallistekniikan katkokset ja vikailmoitukset Kiinteistöhuollon päivystys on Tulitöiden suorittaminen Tulityöllä tarkoitetaan työtä, jossa syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Kiinteistöissä joudutaan määrävälein suorittamaan erityyppisiä korjaustoimenpiteitä. Jotkut korjaustoimenpiteet, esimerkiksi putkiremontit edellyttävät yleensä tulitöiden tekemistä. Tulitöiden tekemisessä on aina omat riskinsä. Nämä riskit voivat olla sekä henkilöitä, että omaisuutta koskettavia. On tärkeää, että kiinteistössä on etukäteen mietitty, mitkä ovat turvalliset käytännöt tulitöiden suorittamisessa. Vakuutusyhtiöillä on suojeluohje tulitöiden turvallisesta suorittamisesta ja oman vakuutusyhtiön ohjeita on syytä noudattaa tulitöiden aikana. Luvan kohteen tulitöille (myös asiakkaan omille tulitöille) myöntää isännöitsijä. 6. ULKOALUEIDEN TURVALLISUUS 6.1 Jäteastioiden ja katosten sijainti Jäteastiat ja katokset on sijoitettava niin, ettei tuli pääse leviämään niistä rakennukseen. Turvallisin tapa on sijoittaa jäteastiat ja katokset vähintään 8 metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä. Muussa tapauksessa tulee palo-osastoinnilla (EI 30) huolehtia siitä, ettei jäteastian tai katoksen palo leviä rakennukseen. Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2 kiinteistöjen jäteastiat ovat sijoitettuna pihaalueella olevaan katokseen. Riittävän etäälle kiinteistöstä. 10

11 6.2 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi: - Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan rakennustarkastajan hyväksymän mallin mukainen osoitenumero. Kulmataloon on asemakaava-alueella kiinnitettävä oma osoitenumeronsa kummankin kadun puolelle. - Milloin tontilla on useita asuinrakennuksia, osoitenumero on kiinnitettävä jokaiseen taloon tai tarvittaessa tontin ajoväylälle on sijoitettava osoiteviitta. Osoitenumerointi ja muut tarpeelliset osoitemerkinnät on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. - Pihataulun avulla on helpompi hahmottaa usean rakennuksen kokonaisuus. Taulussa on hyvä olla rakennukset numeroittain/kirjaimittain, porrashuoneet numeroittain/kirjaimittain sekä käytettävät kulkuväylät. Asennuspaikka tulisi olla pihan tuloväylän alkupäässä. Myös vuodenaikojen vaihtelu on otettava huomioon merkinnöiden toimivuudessa ja erityisesti näkyvyydessä. 6.3 Ovien avaus Rakennukseen sisäänpääsyn varmistaminen: - Rakennuksen omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen. (Järjestyslaki 612/2003, 8 ) - Ovien avaajan tiedot tulee olla näkyvillä kerrostalon alaovella, jotta edellä mainittu järjestyslain pykälä toteutuu. Kiinteistöhuollon päivystys vastaa kohteen ovien avaamisesta. Kiinteistöhuollon päivystys on

12 6.4 Autojen lämmityslaitteet Autojen lohkolämmittimien käyttö aiheuttaa vuosittain useita tulipaloja. Taloyhtiöiden ja muiden lämmityspistorasioita omistavien yhteisöjen on hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Turvatekniikan keskuksen sekä järjestysmääräykset 5 :n mukaan lämmitysjohtoa ei saa jättää roikkumaan tolpasta. Pistorasiakoteloiden kannet on pidettävä suljettuna ja mahdollisesti myös lukittuina. Lämmitysjohtoa ei saa viedä ikkunan tai oven kautta sisäpistorasiasta ulos. Järjestysmääräykset 5 :n mukaan sisätilan lämmittimet on kielletty. 6.5 Kokoontumispaikka On mahdollista, että rakennuksesta joudutaan poistumaan esimerkiksi tulipalotilanteen takia. Tästä syystä on asukkaille määriteltävä kokoontumispaikka. Paikka voi sijaita esimerkiksi piha-alueella tietyllä kohdalla. Mahdollisuuksien mukaan kokoontumispaikka määritellään johonkin toiseen läheiseen rakennukseen, jos onnettomuus tapahtuu esimerkiksi talviaikana. Kokoontumispaikan tarkoituksena on mm. helpottaa mahdollisten uhrien etsintää onnettomuustilanteissa sekä tiedottaa asukkaita tilanteesta ja siitä, milloin rakennukseen voidaan palata. Pelastusviranomainen ohjaa tarvittaessa väestön evakuointia. Sotkankatu 1 ja Allinkatu 2 kiinteistöjen kokoontumispaikka on M Jussin marketin tiloissa. Osoite on Tallinmäenkatu 2. Kokoontumispaikasta tulee tiedottaa talon asukkaille. 6.6 Pihatiet Kiinteistöjen pihatiet: Ajoneuvoilla ajo pihateillä ja käytävillä on kielletty välttämätöntä hälytys- ja huoltoajoa lukuun ottamatta. Ajoneuvojen pysäköinti on sallittu ainoastaan niille varatuilla paikoilla. 12

13 7. SUOJAUTUMINEN Jokaiseen taloyhtiöön on hankittava turvallisuushenkilöstön materiaali. Pelastuslaitos valvoo materiaalin hankintojen tekemistä. Sotkankatu 1:ssa ja Allinkatu 2:ssa ei ole väestönsuojaa. 8. PELASTUSSUUNNITELMAN JAKELU JA ILMOITUSKORTTI Pelastussuunnitelma jaetaan isännöitsijälle ja asukkaiden käyttöön. Lisäksi jokaiseen asuntoon jaetaan tiivistelmä pelastussuunnitelmasta. Pelastuslaitos ohjaa ja valvoo pelastussuunnitelmien laatimista. Valmista pelastussuunnitelmaa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan toimiteta pelastuslaitokselle, vaan suunnitelmasta tehdään tiivistelmä siihen tarkoitetulla erillisellä ilmoituskortilla. Ilmoituskortista ilmenevät keskeisimmät kiinteistön turvallisuuteen liittyvät asiat. Ilmoituskortti tulee lähettää pelastuslaitokselle viiden vuoden välein. Henkilövaihdoksista on tehtävä välittömästi ilmoitus paikalliselle pelastusviranomaiselle ilmoituskortilla. Ilmoituskorttiin on merkittävä aina päivämäärä ja se on allekirjoitettava. 13

14 9. PELASTUSSUUNNITELMAN LIITTEET 9.1 Asema- ja kohdepiirros Kokoontumispaikalle M Jussin Market 500m Kohteen huoltorakennus: Veden pääsulku, sähköpääkeskus ja maakaasun pääsulku sijaitsevat huoltorakennuksen pohjoispäädyssä 14

15 9.2 Hätäilmoituksen teko SOITA HÄTÄNUMEROON SOITA HÄTÄPUHELU TURVALLISESTA PAIKASTA 2. KERRO MITÄ ON TAPAHTUNUT 3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA 4. VASTAA KYSYMYKSIIN 5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN 6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI LUVAN 15

16 9.3 Toiminta tulipalon sattuessa TOIMINTAOHJE TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA VAARASSA OLEVAT IHMISET 2. VAROITA MUITA IHMISIÄ 3. SAMMUTA ALKUSAMMUTTIMELLA 4. RAJOITA PALON LEVIÄMINEN 5. HÄLYTÄ PALOKUNTA 6. OPASTA TAI JÄRJESTÄ OPASTUS 16

17 9.4 Toiminta onnettomuustilanteessa TOIMINTA ONNETTOMUUSTILANTEESSA 1. SELVITÄ MITÄ ON TAPAHTUNUT JA MISSÄ 2. ANNA TARVITTAESSA ENSIAPU 3. HÄLYTÄ TARVITTAESSA APUA, ESTÄ MAHDOLLISET LISÄONNETTOMUUDET 5. PYYDÄ PAIKALLA OLEVIA AUTTAMAAN JA ANNA HEILLE TOIMINTAOHJEET 6. SUOJAA, RAUHOITA JA SEURAA AUTETTAVAN TILAA, KUNNES SAAT LISÄAPUA 17

18 9.5 Hätäensiapu, näin elvytät ELVYTYS Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän hereille. Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112. Avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa. Tarkista, hengittääkö autettava normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia. Jos hän hengittää normaalisti, käännä kylkiasentoon. Valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele rintalastaa 30 kertaa painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalastan painua alaspäin 4.5 cm. Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa uudestaan hengitystiet. Sulje autettavan sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen. Puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle tai hengitys palautuu 18

19 9.6 Toiminta vaaranmerkin soidessa YLEINEN VAARANMERKKI Yhden minuutin pituinen NOUSEVA JA LASKEVA ÄÄNIMERKKI tai viranomaisen kuuluttama varoitus 1. SIIRRY SISÄLLE 2. SULJE OVET, IKKUNAT, TUULETUSAUKOT JA ILMASTOINTILAITTEET 3. AVAA RADIO JA ODOTA RAUHALLISESTI OHJEITA 4. VÄLTÄ PUHELIMEN KÄYTTÖÄ ETTEI GSM-VERKKO TUKKEUDU 5. ÄLÄ POISTU ALUEELTA ILMAN VIRANOMAISEN KEHOTUSTA ETTET JOUTUISI VAARAAN VIRANOMAISET ILMOITTAVAT KUN VAARA ON OHI 19

20 9.7 Toiminta kaasuonnettomuudessa TOIMINTAOHJE KAASUONNETTOMUUDESSA ULKONA: - Tarkasta tuulen suunta, poistu kaasun alta sivutuuleen. - Pyri sisälle, Jos et pääse sisälle, pyri korkeampaan maastokohtaan - Vältä alavia paikkoja - Vältä hengästymistä liikkumalla rauhallisesti. - Suojaa hengitystä esim. kostealla kankaalla. - Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan. SISÄLLÄ: - Pysäytä koneellinen ilmanvaihto, sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja venttiilit. - Kuuntele ohjeita radiosta ja vältä puhelimen käyttöä. - Hengitä kostean vaatteen läpi, jos kaasun haju tuntuu. - Pyri rakennuksen yläkerroksiin, vältä kellariin menoa. VIRANOMAISET ILMOITTAVAT KUN VAARA ON OHI 20

21 9.8 Toiminta säteilyvaaratilanteessa TOIMINTAOHJE SÄTEILYVAARATILANTEESSA - Mene sisälle - Sulje rakennuksen ilmanvaihto ja tiivistä rakennus - Avaa radio - Toimi sieltä annettavien ohjeiden mukaan - Huomioi kiinteistön pelastussuunnitelma - Älä käytä puhelinta, GSM-verkko tukkeutuu - Nauti joditabletit vasta viranomaisen kehottaessa - Suojaa ruoka ja vesi - Lisätietoja saat tiedotusvälineistä sekä Ylen teksti-tv:n sivulta Valmistaudu suojautumaan väestönsuojaan HUOMIOI ERITYISESTI - toiminnan organisointi - suojelumateriaali ja henkilöpuhdistus - sisäinen hälytys suojautumisesta VIRANOMAISET ILMOITTAVAT KUN VAARA ON OHI 21