Tupakoinnin lopettaminen Suomessa

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hanna Ollila VTM, asiantuntija THL, päihteet ja riippuvuus -osasto Kristiina Patja dosentti, erikoislääkäri, toiminnanjohtaja Pro Medico ry (Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry) Ulla Broms FT, dosentti, yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja THL Tellervo Korhonen FT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja THL Ari Haukkala VTT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Jaakko Kaprio LKT, professori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, Suomen Molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja THL Tupakoinnin lopettaminen Suomessa Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta Lähtökohdat Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina ja. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen. Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin vuosien (n = 7 158) ja (n = 5 233) FINRISKI-väestötutkimuksen poikkileikkausasetelmassa kerättyjä vuotiaiden retrospektiivisia kyselylomakeaineistoja. Aineistoa analysoitiin sukupuolen mukaan koulutus- ja ikäryhmittäin. Tulokset Vuonna terveydenhuollon vastaanotolla käyneistä tupakoijista 65 % ei saanut lopettamiskehotusta, kun osuus oli 70 % vuonna. Erityisesti ja vuotiaat miehet, vuotiaat naiset ja vähiten koulutetut henkilöt saivat aiempaa yleisemmin tupakoinnin lopettamiskehotuksen. Lopetushalukkuus yleistyi eniten vuotiailla miehillä, usko lopettamisen onnistumiseen puolestaan vuotiailla naisilla. Lopettamisyritykset yleistyivät vuotiaiden ikäryhmässä ja keskimmäisessä koulutusryhmässä sekä vähiten koulutetuilla miehillä. Samaan aikaan aiempaa harvempi korkeasti koulutettu mies uskoi onnistumiseen vuotiaiden miesten keskuudessa aiempaa useampi piti onnistumista epätodennäköisenä. Päätelmät Vaikka asiakkaiden motivointi tupakoinnin lopettamiseen on hieman lisääntynyt, valtaosa tupakoijista ei vieläkään saa lopettamiskehotusta terveydenhuollon ammattilaiselta. Kehotusten yleisyys samoin kuin halukkuus ja yritykset lopettaa tupakointi sekä usko sen onnistumiseen vaihtelevat ikä- ja koulutusryhmien välillä. LIITETAULUKOT Sisällysluettelot SLL 48/2012 Vertaisarvioitu VV Suomessa tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin lopettamisen tukemisessa olemme selvästi monia maita jäljessä (1). Vielä vuonna 2008 tupakkavieroitukseen koulutettuja terveydenhoitajia oli vain noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa. Noin puolessa kaikista terveyskeskuksista tarjottiin terveysneuvontaa tupakkavieroitukseen yhteisen kirjatun käytännön mukaisesti (2). Samassa tutkimuksessa joka neljäs terveyskeskus ilmoitti pystyvänsä tilastoimaan tupakointietoja, mutta todellisuudessa vain 6 % pystyi ilmoittamaan tupakoivien osuuden potilaistaan. Tupakoinnin kirjaaminen oli harvinaisempaa kuin painoindeksin laskeminen tai verenpaineen mittaus. Vieroitus toteutui parhaiten väestöpohjaltaan yli asukkaan terveyskeskuksissa (2). Ensimmäinen Käypä hoito -suositus tupakasta vieroitukseen julkaistiin vuonna Vuonna 2006 lääkäreistä 3 % oli lukenut tupakasta vieroitusta koskevan suosituksen huolellisesti, neljäsosa oli kuullut siitä ja kolmannes ei tuntenut suositusta lainkaan. Vain 2 3 % lääkäreistä kertoi jakavansa suosituksen kirjallista potilas 3569

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Joossens L, Raw M. The tobacco control scale 2010 in Europe. The Association of the European Cancer Leagues node/576 2 Heloma A, Sandström P. Tupakoinnin vähentäminen. Kirjassa: Rimpelä M, Saaristo V, Wiss K, Ståhl T toim. Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa THL, Raportti 19/ Hokkinen L, Sandström P, Jormanainen V, Patja K, Myllykangas M. Suomalaisten lääkärien tupakointi ja tupakasta vieroitusta koskevan Käypä hoito -suosituksen tuntemus vuonna Suom Lääkäril 2009;64: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). www. kaypahoito.fi 5 Shiffman S, Brockwell SE, Pillitteri JL, Gitchell JG. Individual differences in adoption of treatment for smoking cessation: demographic and smoking history characteristics. Drug Alcohol Depend 2008;93: Hammond D, McDonald PW, Fong GT, Borland R. Do smokers know how to quit? Knowledge and perceived effectiveness of cessation assistance as predictors of cessation behaviour. Addiction 2004;99: Helakorpi S, Holstila A-L, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL, Raportti 45/ Hiscock R, Bauld L, Amos A, Fidler JA, Munafò M. Socioeconomic status and smoking: a review. Ann N Y Acad Sci 2012;1248: Vangeli E, Stapleton J, Smit ES, Borland R, West R. Predictors of attempts to stop smoking and their success in adult general population samples: a systematic review. Addiction 2011;106: Vartiainen E, Jousilahti P, Juolevi A ym. FINRISKI : Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista ja terveyspalveluiden käytöstä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 1/ Peltonen M, Harald K, Männistö S ym. Kansallinen FINRISKI -terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B34/ IBM SPSS Statistics. Version 19, release ( ). Property of SPSS, Inc., an IBM Company. 13 Heloma A, Helakorpi S, Danielsson P, Vartiainen E, Puska P. Suomen tupakkapolitiikka ja -lainsäädäntö kehitys vuodesta 1976 nykypäivään. Teoksessa: Heloma A, Ollila H, Danielsson P, Sandström P, Vakkuri J toim. Kohti savutonta Suomea. Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset. THL, Teema 16/ Hakkarainen P. Tupakka nautinnosta ongelmaksi. Tampere: Vastapaino ohjetta tupakoiville potilailleen (3). Terveydenhuollolla on monia mahdollisuuksia tukea asiakkaan tupakkavieroitusta (4). Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi. Valtaosa yrittää tupakoinnin lopettamista omin avuin, vaikka tehokkaita apukeinoja olisi saatavilla (5). Keskimäärin puolet tupakoivista ei tunne lääkkeellisiä apukeinoja ja neljä viidestä ei usko niiden vaikuttavan onnistumiseen (6). Vuonna 2011 suomalaisista tupakoijista 15 % ilmoitti käyttäneensä nikotiinikorvaushoitotuotteita, vaikka 38 % oli tehnyt vakavan lopettamisyrityksen edeltävän vuoden aikana (7). Useissa kehittyneissä maissa on havaittu, että alin koulutusryhmä yrittää lopettaa tupakoinnin yhtä usein kuin korkein koulutusryhmä, mutta onnistuu harvemmin. Syiksi esitetään sekä fysiologisia (esim. voimakkaampi riippuvuus) että sosiaalisia tekijöitä. Vähäinen koulutus voi altistaa taloudellisille ja elämänhallinnan vai keuksille, jotka saattavat heikentää luottamusta omiin mahdollisuuksiin lopettaa tupakointi (8). Tupakointi voidaan myös nähdä selviytymiskeinona (coping) vaikeissa arjen tilanteissa ja normina omassa vertaisryhmässä, josta ei välttämättä saada tukea tupakoinnin lopettamiseen. Vieroituspalvelujen rakenteet, saatavuus, ohjauksen toteutus ja aikataulut voivat myös tahattomasti suosia korkeammin koulutettuja, minkä takia vähemmän koulutetut eivät pääse tai sitoudu vieroitushoitoihin (8). Iän yhteys lopettamisyrityksiin ja niissä onnistumiseen on epäselvempi, mutta nuoremmat tupakoijat näyttävät käyttävän vieroituspalveluja vähemmän kuin vanhemmat (9,5). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla asioineet tupakoijat saaneet kehotusta tupakoinnin lopettamiseen ja onko kehotuksen saamisessa ikä- tai koulutusryhmittäisiä eroja vuosina. Lisäksi tutkitaan muutoksia tupakoinnin lopettamista haluavien, sen onnistumiseen uskovien ja vakavien lopettamisyrityksen tehneiden osuuksissa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimuksen kyselylomaketietoja vuosilta ja. FIN RISKI on kansallinen, viiden vuoden välein toteutettava sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä seuraava väestötutkimus. Tutkimusvuosina poimittiin toisistaan riippumattomat aikuisväestöä edustavat satunnaisotokset. Aineistonkeruu on kuvattu yksityiskohtaisesti vuosien ja FINRISKI-raporteissa (10,11). Artikkelia varten aineistoon rajattiin molempina tutkimusvuosina mukana olleet ikäryhmät (25 64-vuotiaat) ja alueet (Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon maakunnat, Turku-Loimaa ja 9 Varsinais-Suomen kuntaa, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Oulun lääni). Rajattujen aineistojen vastaajamäärät olivat vuonna ja vuonna. Vastaajien keski-ikä oli 45,3 vuotta (keskihajonta 11,3) vuonna ja 45,5 vuotta (keskihajonta 11,3) vuonna. Aineiston perustiedot on kuvattu taulukossa 1. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 19 -ohjelmalla (12). Sukupuolen sekä ikä- ja koulutusryhmien mukaisia eroja testattiin khiin neliö -testillä. Ikä- ja koulutusryhmien mukaisia muutoksia vuodesta vuoteen testattiin binomisella tai multinomisella logistisella regressiolla sukupuolittain. Yksityiskohtaiset analyysit löytyvät liitetaulukoista 1 3. Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 48/2012). Tupakointia koskevien kysymysten alkuperäiset muotoilut näkyvät taulukossa 1. Tutkimusajanjaksolla tapahtuneet muutokset tupakoinnin yleisyydessä on kuvattu ikä- ja koulutusryhmittäin liitetaulukossa 1. Tupakoinnin lopettamishalukkuutta ja lopettamisyrityksessä onnistumiseen uskomista (lopettamispystyvyys) koskevissa kysymyksissä vastaajiksi rajattiin tutkimushetkellä tupakoivat. Päivittäin tai satunnaisesti tupakoivien lopettamisyritykset luokiteltiin kahteen luokkaan: Ei koskaan lopettamisyritystä ja Tehnyt vähintään yhden vakavan lopettamisyrityksen. Tieto terveydenhuollosta saaduista tupakoinnin lopettamiskehotuksista edeltävän vuoden kuluessa muodostettiin yhdistämällä lääkärin ja terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan lopettamiskehotuksia koskeneet erilliset kysymykset (muuttujan luokista käytetään seuraavassa lyhenteitä: yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta = TH, lääkäriltä = LK, sekä lääkäriltä että terveydenhoitajalta = LK + TK). Vastaajiksi rajattiin ne, jotka ilmoittivat käyneensä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla ja tupakoineensa 12 viime kuukauden aikana. 3570

3 tieteessä 15 Piispa M, Jallinoja P, Patja K. Tupakkapolitiikan rajat 2000-luvun alussa. Analyysi sanomalehtien pääkirjoituksista. Yhteiskuntapolitiikka 2006;6: Kinnula VL, Vasankari T, Kontula E, Sovijärvi A, Säynäjäkangas O, Pietinalho A. The 10-year COPD programme in Finland: effects on quality of diagnosis, smoking, prevalence, hospital admissions and mortality. Prim Care Resp J 2011;20: Haukkala A, Laaksonen M, Uutela A. Smokers who do not want to quit - is consonant smoking related to lifestyle and socioeconomic factors? Scand J Public Health 2001;29: Broms U, Silventoinen K, Lahelma E, Koskenvuo M, Kaprio J. Smoking cessation by socioeconomic status and marital status: the contribution of smoking behavior and family background. Nicotine Tob Res 2004;6: Katainen A. Social class differences in the accounts of smoking - striving for distinction? Sociol Health Illn 2010;32: Hughes JR. The hardening hypothesis: is the ability to quit decreasing due to increasing nicotine dependence? A review and commentary. Drug Alcohol Depend 2011;117: Siahpush M, McNeill A, Borland R, Fong GT. Socioeconomic variations in nicotine dependence, self-efficacy, and intention to quit across four countries: Findings from the international tobacco control (ITC) four country survey. Tobacco Control 2006;15 Suppl 3:iii Conner M. Cognitive Determinants of Health Behavior. Teoksessa: Steptoe A toim. Handbook of Behavioral Medicine. Methods and Applications. New York: Springer Ollila H. Lisätietoa aiheesta: Elämäntapamuutoksen ohjaus tupakasta vieroituksessa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Käypä hoito suositus (päivitetty ) West R, Walia A, Hyder N, Shahab L, Michie S. Behavior change techniques used by the English Stop Smoking Services and their associations with short-term quit outcomes. Nicotine & Tobacco Research 2010;12; Patja K, Absetz P, Kuronen R, Lillrank P. Miten kroonisten tautien ennaltaehkäisy saadaan kuntoon? Suom Lääkäril 2009;64: Harald K, Salomaa V, Jousilahti P, Koskinen S, Vartiainen E. Non-participation and mortality in different socioeconomic groups: the FINRISK population surveys in J Epidemiol Community Health ;61: Taulukko 1. Aineiston ja muuttujien perustiedot tutkimusvuoden mukaan eriteltyinä. n = n = n % n % Sukupuoli 0,141 Mies Nainen Koulutusryhmä 0,448 Alin Keskitason Korkein Tupakointistatus 1 0,002 Ei koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten Lopettanut alle puoli vuotta sitten Satunnainen tupakoija Päivittäin tupakoiva Haluaisitteko lopettaa tupakoinnin? 2 0,778 En Kyllä En osaa sanoa Jos yrittäisitte lopettaa tupakoinnin, luulisitteko, että onnistuisitte siinä? 3 0,885 En Kyllä En osaa sanoa Oletko milloinkaan vakavasti yrittänyt lopettaa tupakointia? Jos olette, niin milloin viimeksi? 4 0,046 En koskaan Yli vuosi sitten Puoli vuotta vuosi sitten kk puoli vuotta sitten Viimeisen kuukauden aikana p arvo Terveydenhuollosta saadut tupakoinnin lopetuskehotukset edeltävän vuoden kuluessa 5 < 0,001 Ei kehotusta Yksi tai useampi kehotus lääkäriltä Yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta Yksi tai useampi kehotus sekä lääkäriltä että terveydenhoitajalta Tupakointistatus muodostettu neljästä kysymyksestä (Liitetaulukko 4). 2 Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 926, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 945, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 2 054, vuonna n = Vastaajina viimeisen 12 kk aikana tupakoineet ja terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneet, vuonna n = 1 839, vuonna n =

4 Terveydenhuoltotutkimus KUVIO 1. Taustamuuttujat olivat vastaajien sukupuoli, ikä ja koulutus. Ikäryhmätarkastelua varten vastaajat luokiteltiin kymmenvuotisluokkiin. Koulutustarkastelussa käytettiin FINRISKI-tutkimuksen koulutusryhmämuuttujaa, joka on Terveydenhuollosta saadut kehotukset tupakoinnin lopettamiseen ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina ja v v v v v v v v % Ei kehotusta kuvio Yksi 2. tai useampi lopettamiskehotus lääkäriltä Yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta Terveydenhuollosta Yksi tai useampi kehotus saadut sekä lääkäriltä kehotukset että terveydenhoitajalta tupakoinnin lopettamiseen koulutusryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina ja. Yksityiskohtainen analyysi liitetaulukossa 2. Alin koulutusryhmä Keskimmäinen koulutusryhmä Ylin koulutusryhmä Alin koulutusryhmä Keskimmäinen koulutusryhmä Ylin koulutusryhmä % Ei kehotusta Yksi tai useampi lopettamiskehotus lääkäriltä Yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta Yksi tai useampi kehotus sekä lääkäriltä että terveydenhoitajalta Yksityiskohtainen analyysi liitetaulukossa 3. muodostettu jakamalla aineisto koulutusvuosien mukaan kolmeen yhtä suureen osaan vastaajien ikä ja sukupuoli huomioiden. Tulokset Kehotukset ikä- ja koulutusryhmittäin Tupakoinnin lopettamiskehotuksen saaneiden miesten osuuksissa oli merkittäviä ikäryhmittäisiä eroja sekä vuonna (p < 0,001) että vuonna (p = 0,008) (kuviot 1 ja 2). Nuorin ikäryhmä sai vähiten lopettamiskehotuksia molempina tutkimusvuosina, mutta kehotuksen saaminen (TH, LK + TH) yleistyi merkitsevästi vuosina juuri tässä ryhmässä. Kehotukset yleistyivät myös vuotiailla miehillä (LK + TH) sekä alimpaan koulutusryhmään kuuluvilla miehillä (TH, LK + TH). Naisilla lopettamiskehotusten yleisyys vaihteli koulutustason mukaan sekä vuonna (p = 0,010) että vuonna (p = 0,002) (kuviot 1 ja 2). Korkeimmin koulutetut naiset saivat molempina tutkimusvuosina vähiten kehotuksia. Kymmenvuotiskauden aikana lopettamiskehotukset (LK + TH) yleistyivät erityisesti vuotiailla ja vähän koulutetuilla naisilla. Pelkästään lääkäriltä saaduissa kehotuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tutkimusajanjaksolla. Kehotuksen saaminen lääkäriltä oli kuitenkin lähtökohtaisesti yleisintä jo vuonna valtaosassa ikä- ja koulutusryhmiä. Lopettamispyrkimykset ikäryhmittäin Miesten halukkuudessa lopettaa tupakointi oli merkitseviä ikäryhmittäisiä eroja vuonna (p = 0,034) (kuvio 3). Suurimmillaan se oli ja vuotiailla. Lopettamista haluavien osuus kasvoi merkitsevästi vuotiaiden miesten keskuudessa vuosina. Lopettamispystyvyydessä oli merkitseviä ikäryhmittäisiä eroja molempina tutkimusvuosina sekä miehillä ( p = 0,010; p = 0,005) että naisilla ( p < 0,001; p = 0,013). Miehistä lopettamisen onnistumiseen uskoi yleisimmin nuorin ikäryhmä molempina tutkimusvuosina. Lopettamisyrityksessä onnistumista epätodennäköisenä pitävien osuus kasvoi merkittävästi vuotiailla miehillä. Naisilla lopettamispystyvyys oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä vuonna ja vuotiailla vuonna. Lopettamisen onnistumiseen uskovien vuotiaiden naisten osuus kasvoi merkitsevästi vuosina. 3572

5 tieteessä kuvio 3. Halu tupakoinnin lopettamiseen, usko sen onnistumiseen ja vakavat lopettamisyritykset eri ikäryhmissä vuosina ja. Haluaa lopettaa tupakoinnin Uskoo lopettamisen onnistuvan Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yksityiskohtaiset analyysit ja prosenttiosuudet kaikissa muuttujaluokissa liitetaulukossa 2. Tupakoinnin lopettamista oli vakavasti yrittänyt selvästi yli puolet kaikkiin ikäryhmiin kuuluvista miehistä ja naisista molempina tutkimusvuosina eikä yrittäneiden osuuksissa ollut merkitseviä ikäryhmittäisiä eroja vuotiaiden naisten ja miesten yritykset lopettaa tupakointi yleistyivät merkitsevästi kymmenvuotiskauden aikana. Lopettamispyrkimykset koulutusryhmittäin Tupakoinnin lopettamishalukkuudessa oli merkitseviä koulutusryhmittäisiä eroja vuonna miehillä (p = 0,014) ja vuonna sekä miehillä (p = 0,031) että naisilla (p = 0,037) (kuvio 4). Miehillä lopettamishalukkuus oli yleisintä keskimmäisessä koulutusryhmässä vuonna ja alimmassa koulutusryhmässä vuonna. Kielteinen suhtautuminen lopettamiseen oli miehillä yleisintä molempina tutkimusvuosina korkeimmin koulutetuilla. Naisilla lopettamishalukkuus oli vähäisintä korkeimmin koulutettujen keskuudessa vuonna, ja selkeä kielteinen suhtautuminen lopettamiseen yleisintä keskimmäisessä ja korkeimmassa koulutusryhmässä. Lopettamishalukkuudessa ei tapahtunut merkittäviä koulutusryhmittäisiä muutoksia vuosina. Lopettamispystyvyydessä oli merkitseviä koulutusryhmittäisiä eroja vuonna miehillä (p = 0,001) ja vuonna sekä miehillä (p = 0,025) että naisilla (p = 0,007). Vuonna lopettamisen onnistumiseen uskoivat useimmin korkeimmin koulutetut miehet, mutta lopettamispystyvyys väheni heidän keskuudessaan tutkimusjakson aikana. Heikointa luottamus yrityksen onnistumiseen oli vähiten koulutetuilla miehillä ja naisilla. Lopettamisyrityksissä oli merkitseviä koulutusryhmittäisiä eroja miehillä sekä vuonna (p = 0,050) että vuonna (p = 0,004). Miesten vakavat tupakoinnin lopettamisyritykset olivat vuonna harvinaisimpia alimmassa ja vuonna korkeimmassa koulutusryhmässä. Lopettamista yrittäneiden osuus oli vuonna merkitsevästi vuotta suurempi alimpaan koulutusryhmään kuuluvilla miehillä sekä molempien sukupuolten osalta keskimmäiseen koulutusryhmään kuuluvilla. Pohdinta Suomalaisen tupakkapolitiikan aktiiviset vaiheet ovat olleet tupakkalain voimaantulovaihe 1970-luvun lopulla, ympäristön tupakansavua koskevan lainsäädännön kehitys 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla herännyt ajatus tupakasta vapaasta yhteiskunnasta. Tutkimusvuosien välillä tupakkapolitiikka kehittyi hitaammin, vaikkakin tupakoijien tila kapeni: ravintolatupakointia ensin rajoitettiin ja lopulta se kiellettiin, työpaikat alkoivat julistautua savuttomiksi ja ympäristön tupakansavun terveyshai 3573

6 Terveydenhuoltotutkimus ICD-tautiluokituksensa ja uuden tyyppisiä, suoraan aivojen nikotiinireseptoreiden toimintaa moduloivia vieroituslääkkeitä tuli markkinoille. Tupakkariippuvuuden hoitoon ilmestyi vuonna 2002 Käypä hoito -suositus (4), jota vietiin kentälle mm. kansanterveysjärjestöjen koulutustilaisuuksissa. Myös vuosien 1998 keuhkoahtaumatautiohjelman satoihin koulutustilaisuuksiin sisältyi tärkeänä osana tupakkavieroitusosaamisen kehittäminen (16). Tutkimusjaksolla nousikin esiin monia myönteisiä tupakoinnin lopettamiseen liittyviä muutoksia, mutta myös kehityskohteita, joita ilmeni kansainvälisissäkin arvioissa (1). Tutkimuksessa yli puolet tupakoijista kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä halusi lopettaa tupakoinnin ja oli tehnyt vähintään yhden vakavan lopettamisyrityksen. Vuoden tuloksissa hyvä koulutusasema ei yllättäen ollutkaan vahvuus tupakoinnin lopettamisessa, vaan vakavat lopettamisyritykset olivat harvinaisimpia ja kielteinen suhtautuminen lopettamiseen yleisintä korkeimmin koulutettujen keskuudessa. Tämä poikkeaa vuosien suomalaisaineistoja käyttäneen tutkimuksen tuloksista, joissa lopettamishalukkuudessa ei löydetty koulutusryhmien mukaisia eroja (17). Myös luvuilla kerätyn suomalaisen kaksoskohorttiaineiston mukaan ylin koulutusryhmä lopetti suhteellisesti useammin tupakoinnin kuin alempi koulutusryhmä. (18). Vuosina 2006 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että koulutetut toimihenkilöt näkivät tupakointinsa usein mielihyvää tuottavana ja hallinnassa olevana tapana, kun taas vähemmän koulutetut manuaalisen työn tekijät eivät olleet yhtä valmiita oikeuttamaan tai rationalisoimaan tupakointiaan (19). Korkeasti koulutetut saattavat toisaalta kertoa kantansa avoimemmin terveystutkimuksessa. Vuosina tupakointi väheni Suomessa selvimmin korkeimmin koulutettujen keskuudessa, mikä johtui paitsi tupakoinnin lopettamisesta myös vähäisemmästä tupakoinnin aloittamisesta tässä ryhmässä. Kielteinen suhtautuminen saattaakin osin selittyä oletuksella, jonka mukaan tupakoinnin vähentyessä jatkajiksi valikoituvat ne, joiden riippuvuus on erityisen voimakas myös korkeasti koulutettujen keskuudessa (20). Tutkimusta koko aikuisikänsä tupakoineiden riippuvuudesta tai tupakointikäsityksistä on kuitenkin vähän. Koulutustasokuvio 4. Halu tupakoinnin lopettamiseen, usko sen onnistumiseen ja vakavat lopettamisyritykset eri koulutusryhmissä vuosina ja. Haluaa lopettaa tupakoinnin Uskoo lopettamisen onnistuvan Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen % Alin koulutusryhmä Keskimmäinen koulutusryhmä Korkein koulutusryhmä Yksityiskohtaiset analyysit ja prosenttiosuudet kaikissa muuttujaluokissa liitetaulukossa 3. toista keskusteltiin julkisuudessa. Tupakkaverotusta ei kuitenkaan kiristetty kertaakaan tutkimusajanjaksolla (13.) Asenteet tupakkaa kohtaan kuitenkin tiukkenivat. Jos 1980-luvulla tupakoinnissa oli vielä nähty myönteisiäkin seikkoja (14), 2000-luvulle tultaessa se nähtiin lähes yksinomaan kielteisenä asiana (15). Riippuvuustutkimus lisääntyi, tupakkariippuvuus sai oman kansainvälisen 3574

7 tieteessä 27 Gorber SC, Schofield-Hurwitz S, Hardt J, Levasseur G, Tremblay M. The accuracy of self-reported smoking: a systematic review of the relationship between selfreported and cotinine-assessed smoking status. Nicotine Tob Res 2009;11: Vartiainen E, Seppälä T, Lillsunde P, Puska P. Validation of self reported smoking by serum cotinine measurement in a community-based study. J Epidemiol Community Health 2002;56: Valtioneuvosto. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Teoksessa: Hallituksen strategiaasiakirja. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/. 30 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksikkö ja farmasian laitos, Savonia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Tupakasta vieroituksen koulutuskokonaisuus (siteerattu ). Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kristiina Patja: Apuraha (Syöpäjärjestöt) Tellervo Korhonen: asiantuntijalausunto (Pfizer) Jaakko Kaprio: asiantuntijalausunto, luentopalkkiot (Pfizer). Hanna Ollila, Ulla Broms, Ari Haukkala: ei sidonnaisuuksia. jen eroja tupakkariippuvuudessa ei ole raportoitu Suomesta, mutta kansainvälisen vertailun mukaan riippuvuus on suurempaa vähemmän koulutetuilla (21). Vaikka tupakoinnin lopettamiskehotukset lisääntyivät tutkimusajanjaksolla erityisesti alimmassa koulutusryhmässä, siihen kuuluvat eivät mahdollisesti saaneet terveydenhuollosta riittävästi muuta tukea, koska heidän lopettamispystyvyytensä oli muita alhaisempi. Vieroitusohjauksessa tulisikin kiinnittää huomiota tupakoijan motivaation ja lopettamispystyvyyden vahvistamiseen, sillä se parantaa ohjauksen tehoa usko omiin kykyihin vaikuttaa elämäntapamuutoksen onnistumiseen (22,23,24). Tutkimus osoitti, että vielä vuonna terveydenhuollossa puututtiin liian harvoin tupakointiin: vain reilu kolmannes vastaanotolla käyneistä tupakoijista raportoi saaneensa lopettamiskehotuksen. Erityisesti nuorin ikäryhmä sekä korkeasti koulutetut jäivät ilman kehotuksia. Näillä ryhmillä usko omaan onnistumiseen on vahvaa ja nuorimmilla kokemukset epäonnistuneista lopettamisyrityksistä vielä vähäisiä, joten apua ei välttämättä oma-aloitteisesti haeta. Siksi terveydenhuollon aktiivinen ote myös näiden ryhmien tupakkavieroituksessa on tärkeä. Nuorimman ikäryhmän tupakointiin puuttumattomuutta voi osin selittää se, että terveysneuvonnassa tupakka saatetaan edelleen liittää pääosin vakaviin sairauksiin, kun taas ennaltaehkäisevän terveydenhuollon keinot tässä ikäryhmässä ovat erilaiset vuotiaat asioivat erityisesti opiskeluterveydenhuollossa, neuvolassa ja hammashuollossa. Heitä tulisi systemaattisesti motivoida savuttomuuteen tuomalla esiin sen myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen sekä lisääntymisterveyteen (25). Tutkimustulosten luotettavuutta voidaan tarkastella eri näkökulmista. FINRISKI-tutkittavat poimittiin alueittain väestörekisteristä satunnaisotannalla sukupuolen ja ikäryhmien mukaan osittaen, mikä tekee aineistoista hyvin väestöä edustavan. Ero aineiston koossa johtunee tutkimusvuosien erikokoisista otoksista sekä vastausprosentin laskusta (73 % vuonna ja 63 % vuonna ). Vuosien FINRISKI-aineistojen katoanalyysissa (26) havaittiin alempien sosioekonomisten ryhmien yliedustus kadossa, mikä viittaa myös korkeampaan tupakoinnin yleisyyteen kadossa. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset perustuvat itseraportointiin. Kansainvälisessä katsauksessa itseraportoidun tupakointiprevalenssin on todettu olevan jonkin verran alhaisempi kuin biokemiallisesti varmennetun (27). Suomalaisessa väestötutkimuksessa itseraportointi on kuitenkin toistaiseksi vastannut hyvin bio kemiallista määritystä (28). On myös syytä huomioida, että tiedot tupakoinnin lopettamiskehotuksista eivät pohjaudu terveydenhuollon kirjauksiin vaan vastaajien muistinvaraiseen raportointiin. Lopuksi Vuosittain sadat tuhannet suomalaiset yrittävät vakavasti lopettaa tupakoinnin. Parhaimmillakin keinoilla vain joka viides yritys onnistuu. Tupakkariippuvuutta tulisikin käsitellä terveydenhuollossa kroonisena tilana, kuten verenpainetautia, joka vaatii pitkäjänteistä huomiota ja voi hoitamattomana johtaa vakaviin komplikaatioihin. Tupakkavieroitukseen tulee luoda hoitoketju, jossa tupakointi otetaan puheeksi ja kirjataan systemaattisesti ja lopettamista ohjataan ammattimaisesti Käypä hoito -suositukseen perustuvin menetelmin. Lisäksi toiminnan tuloksellisuutta seurataan. Vaikka yhteiskunnassa suhtaudutaan tupakointiin kielteisesti sen aiheuttamien terveyshaittojen ja kustannusten takia, tupakoivaan henkilöön ei tulisi heijastaa kielteisiä asenteita. Tupakoinnin lopettaja tarvitsee empaattista tukea, kannustusta oppimisprosessiin ja käytännönläheisiä neuvoja repsahdukselle altistavien tilanteiden varalta. Tupakoivia kannattaa myös ohjata hakemaan tietoa verkosta tai käyttämään kolmannen sektorin tarjoamia palveluja, kuten Stumppi-neuvontapuhelinta. Sosiaali- ja perhetyön sisällyttäminen hoitopolkuihin voisi tavoittaa ne ryhmät, joissa tupakointi on yleisintä, mutta sen lopettamisessa onnistuminen vähäisintä. Tupakointi on merkittävä väestön terveyserojen taustatekijä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma velvoittikin vuosina 2011 sisällyttämään tupakkavieroituksen osaksi hoitoa jokaisella potilaalla, jonka sairaus aiheutuu kokonaan tai osittain tupakkatuotteiden käytöstä (29). Vuodesta 2005 lähtien vieroitukseen on kehitetty koulutuskokonaisuutta, joka on nykyisin käytössä suurimmassa osassa lääketieteen ja farmasian ja osittain hammaslääke 3575

8 Terveydenhuoltotutkimus tieteen peruskoulutusta. Viime vuosina vastaava koulutuskokonaisuus on otettu käyttöön myös yhä useammassa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa (30.) Tulevien vuosien kyselytutkimukset väestölle ja terveydenhuollon ammattihenkilöille osoittavat, ovatko nämä panostukset tehostaneet vieroituksen toteutumista. n Kiitokset Kiitämme vuosien ja FINRISKI-väestökyselyjen tutkimushenkilökuntaa sekä THL:n atk-pääsuunnittelija Anne Juolevia, joka hallinnoi FINRISKI-tietokantoja ja teki tutkimusaineistoon tässä artikkelissa käytetyn uudistetun tupakkaindeksin. Kiitämme myös THL:n yli lääkäri Antero Helomaa arvokkaista kommenteista artikkeliin. Tästä asiasta tiedettiin Tupakkapolitiikalla vaikutetaan pitkän aikavälin tupakointikäyttäytymiseen. Tupakointi on 30 vuodessa vähentynyt erityisesti miehillä. Erot päivittäin tupakoivien osuuksissa ovat kasvaneet koulutusryhmien välillä. Tämä tutkimus opetti Tupakoijien terveydenhuollosta saamat lopettamiskehotukset yleistyivät vuosina, selvimmin alimmassa koulutusryhmässä. Silti vain reilu kolmannes tupakoijista saa kehotuksen. Enemmistö kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä halusi lopettaa tupakoinnin. Vähiten koulutetut epäröivät eniten sen onnistumista. Yli puolet kaikissa ryhmissä oli tehnyt vähintään yhden vakavan lopettamisyrityksen. English summary > in english Health care advice to quit smoking, motivation and self-efficacy to quit, and quit attempts in Finland to has anything changed? Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

9 tieteessä english summary Hanna Ollila M.Sc., Specialist, National Institute for Health and Welfare Kristiina Patja Ulla Broms Tellervo Korhonen Ari Haukkala Jaakko Kaprio Health care advice to quit smoking, motivation and self-efficacy to quit, and quit attempts in Finland to has anything changed? Background In Finland, restricting smoking with legislative measures has been successful, but we fall behind many countries in smoking cessation support. Health care has many possibilities for supporting clients smoking cessation. This study investigates provision of advice to quit by Finnish health care professionals in and. It also studies changes in motivation to quit, self-efficacy to quit, and quit attempts. Methods The study used data from the National FINRISK studies for the years (N=7158) and (N=5233). FINRISK is a population-based, cross-sectional study repeated every five years. Data consist of retrospective self-administered questionnaires completed by persons aged Data are analyzed by age and educational group as well as by gender. Results 65% of smokers attending health care services did not receive any advice to quit in, compared to 70% in. Between and, receiving advice to quit smoking from a public health nurse increased among men aged and 35 44, women aged and men in the lowest educational group. Receiving advice from both a public health nurse and a physician increased among men aged 35 44, women aged 45 54, and in the lowest educational group. Motivation to quit increased among men aged 35 44, while self-efficacy to quit increased among women aged Quit attempts increased among those aged 35 44, in the middle educational group, and among men in the lowest educational group. However, during the same period, believing that an attempt to quit would not succeed became more common among men aged and self-efficacy to quit was less common in the highest educational group. Conclusions Although clients are nowadays advised to quit smoking more actively, the majority of smokers using Finnish health care services do not receive any advice to quit. Quit attempts, motivation to quit, self-efficacy to quit and receipt of advice to quit are not equally distributed among different age and educational groups. 3576a

10 Liitetaulukko 1. Nykyinen tupakointi ikä- ja koulutusryhmittäin sukupuolen mukaan tarkasteltuna vuosina (n = 7 158) ja (n = 5 233) sekä muutokset. Tupakointi indeksin muodostaminen kuvattu liitetaulukossa 4. Ei tupakoi Lopettanut tupakoinnin Tupakoi satunnaisesti Tupakoi päivittäin v (%) (%) OR (LV) ref 1,03 (,73 1,46) 1,14 (,79 1,65),99 (,72 1,37) (%) (%) OR (LV) ref. 1,17 (,89 1,55) 1,32 (,93 1,88),97 (,71 1,31) v (%) (%) OR (LV) ref.,85 (,63 1,13),92 (,64 1,33),90 (,68 1,20) (%) (%) OR (LV) ref.,80 (,62 1,03) 1,04 (,71 1,53),79 (,59 1,04) v (%) (%) OR (LV) ref.,79 (,60 1,02),60**(,38,97),73**(,56,96) (%) (%) OR (LV) ref. 1,60** (1,26 2,03) 1,42 (,88 2,28) 1,51**(1,16 1,97) v (%) (%) OR (LV) ref. 1,15 (,90 1,46) 1,20 (,76 1,90) 1,06 (,79 1,40) (%) (%) OR (LV) ref. 2,17**(1,69 2,78) 2,36**(1,33 4,18) 1,20 (,88 1,64) 3576b

11 tieteessä Liitetaulukko 1. Ei tupakoi Lopettanut tupakoinnin Tupakoi satunnaisesti Tupakoi päivittäin Alin koulutusryhmä (%) (%) OR (LV) ref. 1,15 (,89 1,48) 1,05 (,71 1,55) 1,28 (1,00 1,63) (%) (%) OR (LV) ref. 1,89**(1,51 2,37) 1,75** (1,22 2,50) 1,66** (1,33 2,07) Keskimmäinen koulutusryhmä (%) (%) OR (LV) ref.,88 (,69 1,11),96 (,68 1,36),69** (,53,89) (%) (%) OR (LV) ref. 1,16 (,93 1,43) 1,15 (,81 1,62),96 (,74 1,24) Korkein koulutusryhmä (%) (%) OR (LV) ref.,89 (,71 1,12),84 (,61 1,16),78 (,60 1,03) (%) (%) OR (LV) ref. 1,16 (,94 1,44) 1,48** (1,02 2,16),74** (,55,995) ** p < 0,05 multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä, kun selittäjänä on tutkimusvuosi luokiteltuna 1 = ja 2 =. OR = vuosien välistä tilastollista muutosta kuvaava vetosuhde, LV = 95 %:n luottamusväli, ref. = referenssiluokka multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä. 3576c

12 Liitetaulukko 2. Tupakoinnin lopettamishalukkuus, lopettamispystyvyys ja lopettamisyritykset sekä terveydenhuollosta saadut k muutokset. Haluaa lopettaa tupakoinnin 1 Uskoo lopettamisessa onnistumisee Ei Kyllä Eos Ei Kyllä v (%) (%) OR (% LV),83 (,45 1,53),81 (,54 1,23) ref.,96 (,52 1,79) 1,05 (,70 1,57) (%) (%) OR (% LV),99 (,43 2,30),99 (,64 1,54) ref. 1,47 (,79 2,72),97 (,62 1,52) v (%) (%) OR (% LV) 1,63 (,84 3,17) 1,62** (1,06 2,47) ref. 1,73** (1,05 2,85) 1,23 (,81 1,84) (%) (%) OR (% LV) 1,05 (,53 2,09),98 (,61 1,57) ref.,85 (,49 1,48) 1,38 (,87 2,18) v (%) (%) OR (% LV),62 (,31 1,25) 1,19 (,78 1,82) ref.,81 (,49 1,34),92 (,61 1,40) (%) (%) OR (% LV),76 (,37 1,59),77 (,49 1,20) ref.,61 (,36 1,03),69 (,43 1,12) v (%) (%) OR (% LV),71 (,36 1,40),82 (,53 1,27) ref.,79 (,47 1,34),81 (,52 1,26) (%) (%) OR (% LV) 1,50 (,58 3,87),84 (,49 1,47) ref. 1,46 (,75 2,86) 2,38** (1,29 4,37 ** p < 0,05 binomisessa tai multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä, kun selittäjänä on tutkimusvuosi luokiteltuna 1 = ja 2 =. 1 Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 926, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 945, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 2 054, vuonna n = Vastaajina viimeisen 12 kk aikana tupakoineet ja terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneet, vuonna n = 1 839, vuonna n = Taulukon lyhenteet: Eos = Ei osaa sanoa, OR = Vuosien välistä tilastollista muutosta kuvaava vetosuhde, LV = 95 %:n luottamusväli, ref. = referenssiluokka binomisessa tai multinomisessa log 3576d

13 tieteessä ehotukset tupakoinnin lopettamiseen ikäryhmittäin sukupuolen mukaan tarkasteltuna vuosina (n = 7 158) ja (n = 5 233) sekä n 2 Vakava lopettamisyritys 3 Terveydenhuollosta saadut lopettamis kehotukset 4 Eos Ei Kyllä Ei Lääkäriltä Terveydenhoitajalta Molemmilta ref. ref. 1,14 (,77 1,68) ref. 1,06 (,50 2,26) 2,20** (1,04 4,68) 2,42** (1,24 4,75) ref. ref.,97 (,62 1,51) ref.,83 (,47 1,45) 1,81 (,87 3,79) 1,24 (,62 2,47) ref. ref. 1,58** (1,04 2,39) ref.,88 (,48 1,60) 1,18 (,64 2,17) 2,60** (1,42 4,76) ref. ref. 1,74** (1,08 2,78) ref.,92 (,51 1,66) 1,87 (,77 4,55) 1,40 (,66 2,96) ref. ref. 1,10 (,74 1,63) ref. 1,15 (,67 2,00),97 (,48 1,96) 1,41 (,84 2,38) ref. ref. 1,05 (,67 1,63) ref. 1,13 (,65 1,97) 1,52 (,61 3,80) 2,18** (1,13 4,23) ref. ref. 1,19 (,77 1,84) ref.,78 (,46 1,34) 1,32 (,55 3,19) 1,00 (,58 1,73) ) ref. ref. 1,41 (,81 2,47) ref.,84 (,40 1,75),97 (,28 3,34) 1,11 (,54 2,29) istisessa regressioanalyysissä. 3576e

14 Liitetaulukko 3. Tupakoinnin lopettamishalukkuus, lopettamispystyvyys, lopetusyritykset ja terveydenhuollosta saadut kehotuks muutokset. Haluaa lopettaa tupakoinnin 1 Uskoo lopettamisess Ei Kyllä Eos Ei Kyllä Alin koulutusryhmä (%) (%) OR (% LV),88 (,50 1,55) 1,38 (,99 1,92) ref. 1,22 (,82 1,82) 1,03 (,73 1,44 (%) (%) OR (% LV),67 (,35 1,29),81 (,58 1,15) ref. 1,01 (,67 1,52),96 (,66 1,40) Keskimmäinen koulutusryhmä (%) (%) OR (95 % LV),84 (,47 1,53),95 (,66 1,37) ref. 1,16 (,74 1,81) 1,34 (,94 1,92 (%) (%) OR (% LV) 1,53 (,80 2,93) 1,14 (,74 1,75) ref.,74 (,42 1,28) 1,23 (,81 1,88 Korkein koulutusryhmä (%) (%) OR (% LV),91 (,52 1,60),82 (,54 1,25) ref.,58 (,32 1,08),67** (,45,99 (%) (%) OR (% LV) 1,05 (,50 2,22),78 (,47 1,30) ref.,92 (,47 1,78) 1,25 (,77 2,05 ** p<0.05 binomisessa tai multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä, kun selittäjänä on tutkimusvuosi luokiteltuna 1 = ja 2 =. 1 Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 926, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 945, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 2 054, vuonna n = Vastaajina viimeisen 12 kk aikana tupakoineet ja terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneet, vuonna n = 1 839, vuonna n = Taulukon lyhenteet: Eos = Ei osaa sanoa, OR = Vuosien välistä tilastollista muutosta kuvaava vetosuhde, LV = 95 % luottamusväli, ref = Referenssiluokka binomisessa tai multinomisessa logist 3576f

15 tieteessä et tupakoinnin lopettamiseen koulutusryhmittäin sukupuolen mukaan tarkasteltuna vuosina (n = 7 158) ja (n = 5 233) sekä a onnistumiseen 2 Vakava lopettamisyritys 3 Terveydenhuollosta saadut lopetuskehotukset 4 Eos Ei Kyllä Ei Lääkäriltä Terveydenhoitajalta Molemmilta ) ref. ref. 1,48** (1,07 2,04) ref.,89 (,56 1,43) 1,84** (1,07 3,17) 1,79** (1,12 2,84) ref. ref. 1,16 (,82 1,65) ref.,99 (,65 1,51) 1,48 (,78 2,80) 1,89** (1,13 3,15) ) ref. ref. 1,54** (1,06 2,23) ref.,95 (,57 1,61),94 (,52 1,69) 1,52 (,95 2,42) ) ref. ref. 1,52** (1,00 2,31) ref.,77 (,44 1,35) 2,08 (,96 4,50) 1,13 (,63 2,20) ) ref. ref.,74 (,51 1,09) ref.,99 (,57 1,72) 1,10 (,46 2,62) 1,44 (,82 2,53) ) ref. ref.,93 (,57 1,54) ref.,96 (,49 1,90) 1,13 (,37 3,45) 1,32 (,51 3,43) isessa regressioanalyysissä. 3576g

16 Liitetaulukko 4. Tupakointistatuksen määrittämiseen käytetyt kysymykset FINRISKI-peruslomakkeissa ja niiden käyttö eri tupakointiindekseissä. Itse-raportointi FINRISKI-indeksi Muokattu FINRISKI-indeksi KYSYMYKSET VASTAUSVAIHTOEHTOINEEN: Oletteko koskaan tupakoinut elämänne aikana? x x En ( ei vastaajana seuraavissa) Kyllä Oletteko tupakoinut elämänne aikana vähintään 100 kertaa? 1 En ( ei vastaajana seuraavissa) Kyllä x Oletteko koskaan tupakoinut säännöllisesti (lähes joka päivä ainakin yhden vuoden ajan)? Kuinka monta vuotta yhteensä? x x En ole koskaan tupakoinut säännöllisesti Olen tupakoinut säännöllisesti vuotta Tupakoitteko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua tai käytätte nuuskaa)? x x Kyllä, päivittäin Kyllä, satunnaisesti En lainkaan Koska olette tupakoinut viimeksi? Jos tupakoitte jatkuvasti, merkitkää vaihtoehto 1. x x Eilen tai tänään 2 pv 1 kk sitten 1 kk puoli vuotta sitten Puoli vuotta vuosi sitten Vuosi 5 vuotta sitten 5 10 vuotta sitten Yli 10 vuotta sitten TUPAKOINTIMUUTTUJAN LUOKAT: Tupakoi päivittäin Tupakoi Tupakoi päivittäin Tupakoi satunnaisesti Lopettanut alle ½ v sitten Tupakoi satunnaisesti Ei tupakoi lainkaan Lopettanut yli ½ v sitten Lopettanut alle ½ v sitten Ei tupakoi Lopettanut yli ½ v sitten Ei koskaan tupakoinut 1 WHO:n indeksissä mukana 3576h