Tupakoinnin lopettaminen Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tupakoinnin lopettaminen Suomessa 1997 2007"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hanna Ollila VTM, asiantuntija THL, päihteet ja riippuvuus -osasto Kristiina Patja dosentti, erikoislääkäri, toiminnanjohtaja Pro Medico ry (Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry) Ulla Broms FT, dosentti, yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja THL Tellervo Korhonen FT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja THL Ari Haukkala VTT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Jaakko Kaprio LKT, professori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, Suomen Molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja THL Tupakoinnin lopettaminen Suomessa Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta Lähtökohdat Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina ja. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen. Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin vuosien (n = 7 158) ja (n = 5 233) FINRISKI-väestötutkimuksen poikkileikkausasetelmassa kerättyjä vuotiaiden retrospektiivisia kyselylomakeaineistoja. Aineistoa analysoitiin sukupuolen mukaan koulutus- ja ikäryhmittäin. Tulokset Vuonna terveydenhuollon vastaanotolla käyneistä tupakoijista 65 % ei saanut lopettamiskehotusta, kun osuus oli 70 % vuonna. Erityisesti ja vuotiaat miehet, vuotiaat naiset ja vähiten koulutetut henkilöt saivat aiempaa yleisemmin tupakoinnin lopettamiskehotuksen. Lopetushalukkuus yleistyi eniten vuotiailla miehillä, usko lopettamisen onnistumiseen puolestaan vuotiailla naisilla. Lopettamisyritykset yleistyivät vuotiaiden ikäryhmässä ja keskimmäisessä koulutusryhmässä sekä vähiten koulutetuilla miehillä. Samaan aikaan aiempaa harvempi korkeasti koulutettu mies uskoi onnistumiseen vuotiaiden miesten keskuudessa aiempaa useampi piti onnistumista epätodennäköisenä. Päätelmät Vaikka asiakkaiden motivointi tupakoinnin lopettamiseen on hieman lisääntynyt, valtaosa tupakoijista ei vieläkään saa lopettamiskehotusta terveydenhuollon ammattilaiselta. Kehotusten yleisyys samoin kuin halukkuus ja yritykset lopettaa tupakointi sekä usko sen onnistumiseen vaihtelevat ikä- ja koulutusryhmien välillä. LIITETAULUKOT Sisällysluettelot SLL 48/2012 Vertaisarvioitu VV Suomessa tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin lopettamisen tukemisessa olemme selvästi monia maita jäljessä (1). Vielä vuonna 2008 tupakkavieroitukseen koulutettuja terveydenhoitajia oli vain noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa. Noin puolessa kaikista terveyskeskuksista tarjottiin terveysneuvontaa tupakkavieroitukseen yhteisen kirjatun käytännön mukaisesti (2). Samassa tutkimuksessa joka neljäs terveyskeskus ilmoitti pystyvänsä tilastoimaan tupakointietoja, mutta todellisuudessa vain 6 % pystyi ilmoittamaan tupakoivien osuuden potilaistaan. Tupakoinnin kirjaaminen oli harvinaisempaa kuin painoindeksin laskeminen tai verenpaineen mittaus. Vieroitus toteutui parhaiten väestöpohjaltaan yli asukkaan terveyskeskuksissa (2). Ensimmäinen Käypä hoito -suositus tupakasta vieroitukseen julkaistiin vuonna Vuonna 2006 lääkäreistä 3 % oli lukenut tupakasta vieroitusta koskevan suosituksen huolellisesti, neljäsosa oli kuullut siitä ja kolmannes ei tuntenut suositusta lainkaan. Vain 2 3 % lääkäreistä kertoi jakavansa suosituksen kirjallista potilas 3569

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Joossens L, Raw M. The tobacco control scale 2010 in Europe. The Association of the European Cancer Leagues node/576 2 Heloma A, Sandström P. Tupakoinnin vähentäminen. Kirjassa: Rimpelä M, Saaristo V, Wiss K, Ståhl T toim. Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa THL, Raportti 19/ Hokkinen L, Sandström P, Jormanainen V, Patja K, Myllykangas M. Suomalaisten lääkärien tupakointi ja tupakasta vieroitusta koskevan Käypä hoito -suosituksen tuntemus vuonna Suom Lääkäril 2009;64: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). www. kaypahoito.fi 5 Shiffman S, Brockwell SE, Pillitteri JL, Gitchell JG. Individual differences in adoption of treatment for smoking cessation: demographic and smoking history characteristics. Drug Alcohol Depend 2008;93: Hammond D, McDonald PW, Fong GT, Borland R. Do smokers know how to quit? Knowledge and perceived effectiveness of cessation assistance as predictors of cessation behaviour. Addiction 2004;99: Helakorpi S, Holstila A-L, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL, Raportti 45/ Hiscock R, Bauld L, Amos A, Fidler JA, Munafò M. Socioeconomic status and smoking: a review. Ann N Y Acad Sci 2012;1248: Vangeli E, Stapleton J, Smit ES, Borland R, West R. Predictors of attempts to stop smoking and their success in adult general population samples: a systematic review. Addiction 2011;106: Vartiainen E, Jousilahti P, Juolevi A ym. FINRISKI : Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista ja terveyspalveluiden käytöstä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 1/ Peltonen M, Harald K, Männistö S ym. Kansallinen FINRISKI -terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B34/ IBM SPSS Statistics. Version 19, release ( ). Property of SPSS, Inc., an IBM Company. 13 Heloma A, Helakorpi S, Danielsson P, Vartiainen E, Puska P. Suomen tupakkapolitiikka ja -lainsäädäntö kehitys vuodesta 1976 nykypäivään. Teoksessa: Heloma A, Ollila H, Danielsson P, Sandström P, Vakkuri J toim. Kohti savutonta Suomea. Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset. THL, Teema 16/ Hakkarainen P. Tupakka nautinnosta ongelmaksi. Tampere: Vastapaino ohjetta tupakoiville potilailleen (3). Terveydenhuollolla on monia mahdollisuuksia tukea asiakkaan tupakkavieroitusta (4). Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi. Valtaosa yrittää tupakoinnin lopettamista omin avuin, vaikka tehokkaita apukeinoja olisi saatavilla (5). Keskimäärin puolet tupakoivista ei tunne lääkkeellisiä apukeinoja ja neljä viidestä ei usko niiden vaikuttavan onnistumiseen (6). Vuonna 2011 suomalaisista tupakoijista 15 % ilmoitti käyttäneensä nikotiinikorvaushoitotuotteita, vaikka 38 % oli tehnyt vakavan lopettamisyrityksen edeltävän vuoden aikana (7). Useissa kehittyneissä maissa on havaittu, että alin koulutusryhmä yrittää lopettaa tupakoinnin yhtä usein kuin korkein koulutusryhmä, mutta onnistuu harvemmin. Syiksi esitetään sekä fysiologisia (esim. voimakkaampi riippuvuus) että sosiaalisia tekijöitä. Vähäinen koulutus voi altistaa taloudellisille ja elämänhallinnan vai keuksille, jotka saattavat heikentää luottamusta omiin mahdollisuuksiin lopettaa tupakointi (8). Tupakointi voidaan myös nähdä selviytymiskeinona (coping) vaikeissa arjen tilanteissa ja normina omassa vertaisryhmässä, josta ei välttämättä saada tukea tupakoinnin lopettamiseen. Vieroituspalvelujen rakenteet, saatavuus, ohjauksen toteutus ja aikataulut voivat myös tahattomasti suosia korkeammin koulutettuja, minkä takia vähemmän koulutetut eivät pääse tai sitoudu vieroitushoitoihin (8). Iän yhteys lopettamisyrityksiin ja niissä onnistumiseen on epäselvempi, mutta nuoremmat tupakoijat näyttävät käyttävän vieroituspalveluja vähemmän kuin vanhemmat (9,5). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla asioineet tupakoijat saaneet kehotusta tupakoinnin lopettamiseen ja onko kehotuksen saamisessa ikä- tai koulutusryhmittäisiä eroja vuosina. Lisäksi tutkitaan muutoksia tupakoinnin lopettamista haluavien, sen onnistumiseen uskovien ja vakavien lopettamisyrityksen tehneiden osuuksissa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimuksen kyselylomaketietoja vuosilta ja. FIN RISKI on kansallinen, viiden vuoden välein toteutettava sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä seuraava väestötutkimus. Tutkimusvuosina poimittiin toisistaan riippumattomat aikuisväestöä edustavat satunnaisotokset. Aineistonkeruu on kuvattu yksityiskohtaisesti vuosien ja FINRISKI-raporteissa (10,11). Artikkelia varten aineistoon rajattiin molempina tutkimusvuosina mukana olleet ikäryhmät (25 64-vuotiaat) ja alueet (Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon maakunnat, Turku-Loimaa ja 9 Varsinais-Suomen kuntaa, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Oulun lääni). Rajattujen aineistojen vastaajamäärät olivat vuonna ja vuonna. Vastaajien keski-ikä oli 45,3 vuotta (keskihajonta 11,3) vuonna ja 45,5 vuotta (keskihajonta 11,3) vuonna. Aineiston perustiedot on kuvattu taulukossa 1. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 19 -ohjelmalla (12). Sukupuolen sekä ikä- ja koulutusryhmien mukaisia eroja testattiin khiin neliö -testillä. Ikä- ja koulutusryhmien mukaisia muutoksia vuodesta vuoteen testattiin binomisella tai multinomisella logistisella regressiolla sukupuolittain. Yksityiskohtaiset analyysit löytyvät liitetaulukoista 1 3. Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 48/2012). Tupakointia koskevien kysymysten alkuperäiset muotoilut näkyvät taulukossa 1. Tutkimusajanjaksolla tapahtuneet muutokset tupakoinnin yleisyydessä on kuvattu ikä- ja koulutusryhmittäin liitetaulukossa 1. Tupakoinnin lopettamishalukkuutta ja lopettamisyrityksessä onnistumiseen uskomista (lopettamispystyvyys) koskevissa kysymyksissä vastaajiksi rajattiin tutkimushetkellä tupakoivat. Päivittäin tai satunnaisesti tupakoivien lopettamisyritykset luokiteltiin kahteen luokkaan: Ei koskaan lopettamisyritystä ja Tehnyt vähintään yhden vakavan lopettamisyrityksen. Tieto terveydenhuollosta saaduista tupakoinnin lopettamiskehotuksista edeltävän vuoden kuluessa muodostettiin yhdistämällä lääkärin ja terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan lopettamiskehotuksia koskeneet erilliset kysymykset (muuttujan luokista käytetään seuraavassa lyhenteitä: yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta = TH, lääkäriltä = LK, sekä lääkäriltä että terveydenhoitajalta = LK + TK). Vastaajiksi rajattiin ne, jotka ilmoittivat käyneensä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla ja tupakoineensa 12 viime kuukauden aikana. 3570

3 tieteessä 15 Piispa M, Jallinoja P, Patja K. Tupakkapolitiikan rajat 2000-luvun alussa. Analyysi sanomalehtien pääkirjoituksista. Yhteiskuntapolitiikka 2006;6: Kinnula VL, Vasankari T, Kontula E, Sovijärvi A, Säynäjäkangas O, Pietinalho A. The 10-year COPD programme in Finland: effects on quality of diagnosis, smoking, prevalence, hospital admissions and mortality. Prim Care Resp J 2011;20: Haukkala A, Laaksonen M, Uutela A. Smokers who do not want to quit - is consonant smoking related to lifestyle and socioeconomic factors? Scand J Public Health 2001;29: Broms U, Silventoinen K, Lahelma E, Koskenvuo M, Kaprio J. Smoking cessation by socioeconomic status and marital status: the contribution of smoking behavior and family background. Nicotine Tob Res 2004;6: Katainen A. Social class differences in the accounts of smoking - striving for distinction? Sociol Health Illn 2010;32: Hughes JR. The hardening hypothesis: is the ability to quit decreasing due to increasing nicotine dependence? A review and commentary. Drug Alcohol Depend 2011;117: Siahpush M, McNeill A, Borland R, Fong GT. Socioeconomic variations in nicotine dependence, self-efficacy, and intention to quit across four countries: Findings from the international tobacco control (ITC) four country survey. Tobacco Control 2006;15 Suppl 3:iii Conner M. Cognitive Determinants of Health Behavior. Teoksessa: Steptoe A toim. Handbook of Behavioral Medicine. Methods and Applications. New York: Springer Ollila H. Lisätietoa aiheesta: Elämäntapamuutoksen ohjaus tupakasta vieroituksessa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Käypä hoito suositus (päivitetty ). 24 West R, Walia A, Hyder N, Shahab L, Michie S. Behavior change techniques used by the English Stop Smoking Services and their associations with short-term quit outcomes. Nicotine & Tobacco Research 2010;12; Patja K, Absetz P, Kuronen R, Lillrank P. Miten kroonisten tautien ennaltaehkäisy saadaan kuntoon? Suom Lääkäril 2009;64: Harald K, Salomaa V, Jousilahti P, Koskinen S, Vartiainen E. Non-participation and mortality in different socioeconomic groups: the FINRISK population surveys in J Epidemiol Community Health ;61: Taulukko 1. Aineiston ja muuttujien perustiedot tutkimusvuoden mukaan eriteltyinä. n = n = n % n % Sukupuoli 0,141 Mies Nainen Koulutusryhmä 0,448 Alin Keskitason Korkein Tupakointistatus 1 0,002 Ei koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten Lopettanut alle puoli vuotta sitten Satunnainen tupakoija Päivittäin tupakoiva Haluaisitteko lopettaa tupakoinnin? 2 0,778 En Kyllä En osaa sanoa Jos yrittäisitte lopettaa tupakoinnin, luulisitteko, että onnistuisitte siinä? 3 0,885 En Kyllä En osaa sanoa Oletko milloinkaan vakavasti yrittänyt lopettaa tupakointia? Jos olette, niin milloin viimeksi? 4 0,046 En koskaan Yli vuosi sitten Puoli vuotta vuosi sitten kk puoli vuotta sitten Viimeisen kuukauden aikana p arvo Terveydenhuollosta saadut tupakoinnin lopetuskehotukset edeltävän vuoden kuluessa 5 < 0,001 Ei kehotusta Yksi tai useampi kehotus lääkäriltä Yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta Yksi tai useampi kehotus sekä lääkäriltä että terveydenhoitajalta Tupakointistatus muodostettu neljästä kysymyksestä (Liitetaulukko 4). 2 Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 926, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 945, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 2 054, vuonna n = Vastaajina viimeisen 12 kk aikana tupakoineet ja terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneet, vuonna n = 1 839, vuonna n =

4 Terveydenhuoltotutkimus KUVIO 1. Taustamuuttujat olivat vastaajien sukupuoli, ikä ja koulutus. Ikäryhmätarkastelua varten vastaajat luokiteltiin kymmenvuotisluokkiin. Koulutustarkastelussa käytettiin FINRISKI-tutkimuksen koulutusryhmämuuttujaa, joka on Terveydenhuollosta saadut kehotukset tupakoinnin lopettamiseen ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina ja v v v v v v v v % Ei kehotusta kuvio Yksi 2. tai useampi lopettamiskehotus lääkäriltä Yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta Terveydenhuollosta Yksi tai useampi kehotus saadut sekä lääkäriltä kehotukset että terveydenhoitajalta tupakoinnin lopettamiseen koulutusryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina ja. Yksityiskohtainen analyysi liitetaulukossa 2. Alin koulutusryhmä Keskimmäinen koulutusryhmä Ylin koulutusryhmä Alin koulutusryhmä Keskimmäinen koulutusryhmä Ylin koulutusryhmä % Ei kehotusta Yksi tai useampi lopettamiskehotus lääkäriltä Yksi tai useampi kehotus terveydenhoitajalta Yksi tai useampi kehotus sekä lääkäriltä että terveydenhoitajalta Yksityiskohtainen analyysi liitetaulukossa 3. muodostettu jakamalla aineisto koulutusvuosien mukaan kolmeen yhtä suureen osaan vastaajien ikä ja sukupuoli huomioiden. Tulokset Kehotukset ikä- ja koulutusryhmittäin Tupakoinnin lopettamiskehotuksen saaneiden miesten osuuksissa oli merkittäviä ikäryhmittäisiä eroja sekä vuonna (p < 0,001) että vuonna (p = 0,008) (kuviot 1 ja 2). Nuorin ikäryhmä sai vähiten lopettamiskehotuksia molempina tutkimusvuosina, mutta kehotuksen saaminen (TH, LK + TH) yleistyi merkitsevästi vuosina juuri tässä ryhmässä. Kehotukset yleistyivät myös vuotiailla miehillä (LK + TH) sekä alimpaan koulutusryhmään kuuluvilla miehillä (TH, LK + TH). Naisilla lopettamiskehotusten yleisyys vaihteli koulutustason mukaan sekä vuonna (p = 0,010) että vuonna (p = 0,002) (kuviot 1 ja 2). Korkeimmin koulutetut naiset saivat molempina tutkimusvuosina vähiten kehotuksia. Kymmenvuotiskauden aikana lopettamiskehotukset (LK + TH) yleistyivät erityisesti vuotiailla ja vähän koulutetuilla naisilla. Pelkästään lääkäriltä saaduissa kehotuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tutkimusajanjaksolla. Kehotuksen saaminen lääkäriltä oli kuitenkin lähtökohtaisesti yleisintä jo vuonna valtaosassa ikä- ja koulutusryhmiä. Lopettamispyrkimykset ikäryhmittäin Miesten halukkuudessa lopettaa tupakointi oli merkitseviä ikäryhmittäisiä eroja vuonna (p = 0,034) (kuvio 3). Suurimmillaan se oli ja vuotiailla. Lopettamista haluavien osuus kasvoi merkitsevästi vuotiaiden miesten keskuudessa vuosina. Lopettamispystyvyydessä oli merkitseviä ikäryhmittäisiä eroja molempina tutkimusvuosina sekä miehillä ( p = 0,010; p = 0,005) että naisilla ( p < 0,001; p = 0,013). Miehistä lopettamisen onnistumiseen uskoi yleisimmin nuorin ikäryhmä molempina tutkimusvuosina. Lopettamisyrityksessä onnistumista epätodennäköisenä pitävien osuus kasvoi merkittävästi vuotiailla miehillä. Naisilla lopettamispystyvyys oli suurin nuorimmassa ikäryhmässä vuonna ja vuotiailla vuonna. Lopettamisen onnistumiseen uskovien vuotiaiden naisten osuus kasvoi merkitsevästi vuosina. 3572

5 tieteessä kuvio 3. Halu tupakoinnin lopettamiseen, usko sen onnistumiseen ja vakavat lopettamisyritykset eri ikäryhmissä vuosina ja. Haluaa lopettaa tupakoinnin Uskoo lopettamisen onnistuvan Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yksityiskohtaiset analyysit ja prosenttiosuudet kaikissa muuttujaluokissa liitetaulukossa 2. Tupakoinnin lopettamista oli vakavasti yrittänyt selvästi yli puolet kaikkiin ikäryhmiin kuuluvista miehistä ja naisista molempina tutkimusvuosina eikä yrittäneiden osuuksissa ollut merkitseviä ikäryhmittäisiä eroja vuotiaiden naisten ja miesten yritykset lopettaa tupakointi yleistyivät merkitsevästi kymmenvuotiskauden aikana. Lopettamispyrkimykset koulutusryhmittäin Tupakoinnin lopettamishalukkuudessa oli merkitseviä koulutusryhmittäisiä eroja vuonna miehillä (p = 0,014) ja vuonna sekä miehillä (p = 0,031) että naisilla (p = 0,037) (kuvio 4). Miehillä lopettamishalukkuus oli yleisintä keskimmäisessä koulutusryhmässä vuonna ja alimmassa koulutusryhmässä vuonna. Kielteinen suhtautuminen lopettamiseen oli miehillä yleisintä molempina tutkimusvuosina korkeimmin koulutetuilla. Naisilla lopettamishalukkuus oli vähäisintä korkeimmin koulutettujen keskuudessa vuonna, ja selkeä kielteinen suhtautuminen lopettamiseen yleisintä keskimmäisessä ja korkeimmassa koulutusryhmässä. Lopettamishalukkuudessa ei tapahtunut merkittäviä koulutusryhmittäisiä muutoksia vuosina. Lopettamispystyvyydessä oli merkitseviä koulutusryhmittäisiä eroja vuonna miehillä (p = 0,001) ja vuonna sekä miehillä (p = 0,025) että naisilla (p = 0,007). Vuonna lopettamisen onnistumiseen uskoivat useimmin korkeimmin koulutetut miehet, mutta lopettamispystyvyys väheni heidän keskuudessaan tutkimusjakson aikana. Heikointa luottamus yrityksen onnistumiseen oli vähiten koulutetuilla miehillä ja naisilla. Lopettamisyrityksissä oli merkitseviä koulutusryhmittäisiä eroja miehillä sekä vuonna (p = 0,050) että vuonna (p = 0,004). Miesten vakavat tupakoinnin lopettamisyritykset olivat vuonna harvinaisimpia alimmassa ja vuonna korkeimmassa koulutusryhmässä. Lopettamista yrittäneiden osuus oli vuonna merkitsevästi vuotta suurempi alimpaan koulutusryhmään kuuluvilla miehillä sekä molempien sukupuolten osalta keskimmäiseen koulutusryhmään kuuluvilla. Pohdinta Suomalaisen tupakkapolitiikan aktiiviset vaiheet ovat olleet tupakkalain voimaantulovaihe 1970-luvun lopulla, ympäristön tupakansavua koskevan lainsäädännön kehitys 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla herännyt ajatus tupakasta vapaasta yhteiskunnasta. Tutkimusvuosien välillä tupakkapolitiikka kehittyi hitaammin, vaikkakin tupakoijien tila kapeni: ravintolatupakointia ensin rajoitettiin ja lopulta se kiellettiin, työpaikat alkoivat julistautua savuttomiksi ja ympäristön tupakansavun terveyshai 3573

6 Terveydenhuoltotutkimus ICD-tautiluokituksensa ja uuden tyyppisiä, suoraan aivojen nikotiinireseptoreiden toimintaa moduloivia vieroituslääkkeitä tuli markkinoille. Tupakkariippuvuuden hoitoon ilmestyi vuonna 2002 Käypä hoito -suositus (4), jota vietiin kentälle mm. kansanterveysjärjestöjen koulutustilaisuuksissa. Myös vuosien 1998 keuhkoahtaumatautiohjelman satoihin koulutustilaisuuksiin sisältyi tärkeänä osana tupakkavieroitusosaamisen kehittäminen (16). Tutkimusjaksolla nousikin esiin monia myönteisiä tupakoinnin lopettamiseen liittyviä muutoksia, mutta myös kehityskohteita, joita ilmeni kansainvälisissäkin arvioissa (1). Tutkimuksessa yli puolet tupakoijista kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä halusi lopettaa tupakoinnin ja oli tehnyt vähintään yhden vakavan lopettamisyrityksen. Vuoden tuloksissa hyvä koulutusasema ei yllättäen ollutkaan vahvuus tupakoinnin lopettamisessa, vaan vakavat lopettamisyritykset olivat harvinaisimpia ja kielteinen suhtautuminen lopettamiseen yleisintä korkeimmin koulutettujen keskuudessa. Tämä poikkeaa vuosien suomalaisaineistoja käyttäneen tutkimuksen tuloksista, joissa lopettamishalukkuudessa ei löydetty koulutusryhmien mukaisia eroja (17). Myös luvuilla kerätyn suomalaisen kaksoskohorttiaineiston mukaan ylin koulutusryhmä lopetti suhteellisesti useammin tupakoinnin kuin alempi koulutusryhmä. (18). Vuosina 2006 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että koulutetut toimihenkilöt näkivät tupakointinsa usein mielihyvää tuottavana ja hallinnassa olevana tapana, kun taas vähemmän koulutetut manuaalisen työn tekijät eivät olleet yhtä valmiita oikeuttamaan tai rationalisoimaan tupakointiaan (19). Korkeasti koulutetut saattavat toisaalta kertoa kantansa avoimemmin terveystutkimuksessa. Vuosina tupakointi väheni Suomessa selvimmin korkeimmin koulutettujen keskuudessa, mikä johtui paitsi tupakoinnin lopettamisesta myös vähäisemmästä tupakoinnin aloittamisesta tässä ryhmässä. Kielteinen suhtautuminen saattaakin osin selittyä oletuksella, jonka mukaan tupakoinnin vähentyessä jatkajiksi valikoituvat ne, joiden riippuvuus on erityisen voimakas myös korkeasti koulutettujen keskuudessa (20). Tutkimusta koko aikuisikänsä tupakoineiden riippuvuudesta tai tupakointikäsityksistä on kuitenkin vähän. Koulutustasokuvio 4. Halu tupakoinnin lopettamiseen, usko sen onnistumiseen ja vakavat lopettamisyritykset eri koulutusryhmissä vuosina ja. Haluaa lopettaa tupakoinnin Uskoo lopettamisen onnistuvan Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen % Alin koulutusryhmä Keskimmäinen koulutusryhmä Korkein koulutusryhmä Yksityiskohtaiset analyysit ja prosenttiosuudet kaikissa muuttujaluokissa liitetaulukossa 3. toista keskusteltiin julkisuudessa. Tupakkaverotusta ei kuitenkaan kiristetty kertaakaan tutkimusajanjaksolla (13.) Asenteet tupakkaa kohtaan kuitenkin tiukkenivat. Jos 1980-luvulla tupakoinnissa oli vielä nähty myönteisiäkin seikkoja (14), 2000-luvulle tultaessa se nähtiin lähes yksinomaan kielteisenä asiana (15). Riippuvuustutkimus lisääntyi, tupakkariippuvuus sai oman kansainvälisen 3574

7 tieteessä 27 Gorber SC, Schofield-Hurwitz S, Hardt J, Levasseur G, Tremblay M. The accuracy of self-reported smoking: a systematic review of the relationship between selfreported and cotinine-assessed smoking status. Nicotine Tob Res 2009;11: Vartiainen E, Seppälä T, Lillsunde P, Puska P. Validation of self reported smoking by serum cotinine measurement in a community-based study. J Epidemiol Community Health 2002;56: Valtioneuvosto. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Teoksessa: Hallituksen strategiaasiakirja. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/. 30 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksikkö ja farmasian laitos, Savonia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Tupakasta vieroituksen koulutuskokonaisuus (siteerattu ). Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kristiina Patja: Apuraha (Syöpäjärjestöt) Tellervo Korhonen: asiantuntijalausunto (Pfizer) Jaakko Kaprio: asiantuntijalausunto, luentopalkkiot (Pfizer). Hanna Ollila, Ulla Broms, Ari Haukkala: ei sidonnaisuuksia. jen eroja tupakkariippuvuudessa ei ole raportoitu Suomesta, mutta kansainvälisen vertailun mukaan riippuvuus on suurempaa vähemmän koulutetuilla (21). Vaikka tupakoinnin lopettamiskehotukset lisääntyivät tutkimusajanjaksolla erityisesti alimmassa koulutusryhmässä, siihen kuuluvat eivät mahdollisesti saaneet terveydenhuollosta riittävästi muuta tukea, koska heidän lopettamispystyvyytensä oli muita alhaisempi. Vieroitusohjauksessa tulisikin kiinnittää huomiota tupakoijan motivaation ja lopettamispystyvyyden vahvistamiseen, sillä se parantaa ohjauksen tehoa usko omiin kykyihin vaikuttaa elämäntapamuutoksen onnistumiseen (22,23,24). Tutkimus osoitti, että vielä vuonna terveydenhuollossa puututtiin liian harvoin tupakointiin: vain reilu kolmannes vastaanotolla käyneistä tupakoijista raportoi saaneensa lopettamiskehotuksen. Erityisesti nuorin ikäryhmä sekä korkeasti koulutetut jäivät ilman kehotuksia. Näillä ryhmillä usko omaan onnistumiseen on vahvaa ja nuorimmilla kokemukset epäonnistuneista lopettamisyrityksistä vielä vähäisiä, joten apua ei välttämättä oma-aloitteisesti haeta. Siksi terveydenhuollon aktiivinen ote myös näiden ryhmien tupakkavieroituksessa on tärkeä. Nuorimman ikäryhmän tupakointiin puuttumattomuutta voi osin selittää se, että terveysneuvonnassa tupakka saatetaan edelleen liittää pääosin vakaviin sairauksiin, kun taas ennaltaehkäisevän terveydenhuollon keinot tässä ikäryhmässä ovat erilaiset vuotiaat asioivat erityisesti opiskeluterveydenhuollossa, neuvolassa ja hammashuollossa. Heitä tulisi systemaattisesti motivoida savuttomuuteen tuomalla esiin sen myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen sekä lisääntymisterveyteen (25). Tutkimustulosten luotettavuutta voidaan tarkastella eri näkökulmista. FINRISKI-tutkittavat poimittiin alueittain väestörekisteristä satunnaisotannalla sukupuolen ja ikäryhmien mukaan osittaen, mikä tekee aineistoista hyvin väestöä edustavan. Ero aineiston koossa johtunee tutkimusvuosien erikokoisista otoksista sekä vastausprosentin laskusta (73 % vuonna ja 63 % vuonna ). Vuosien FINRISKI-aineistojen katoanalyysissa (26) havaittiin alempien sosioekonomisten ryhmien yliedustus kadossa, mikä viittaa myös korkeampaan tupakoinnin yleisyyteen kadossa. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset perustuvat itseraportointiin. Kansainvälisessä katsauksessa itseraportoidun tupakointiprevalenssin on todettu olevan jonkin verran alhaisempi kuin biokemiallisesti varmennetun (27). Suomalaisessa väestötutkimuksessa itseraportointi on kuitenkin toistaiseksi vastannut hyvin bio kemiallista määritystä (28). On myös syytä huomioida, että tiedot tupakoinnin lopettamiskehotuksista eivät pohjaudu terveydenhuollon kirjauksiin vaan vastaajien muistinvaraiseen raportointiin. Lopuksi Vuosittain sadat tuhannet suomalaiset yrittävät vakavasti lopettaa tupakoinnin. Parhaimmillakin keinoilla vain joka viides yritys onnistuu. Tupakkariippuvuutta tulisikin käsitellä terveydenhuollossa kroonisena tilana, kuten verenpainetautia, joka vaatii pitkäjänteistä huomiota ja voi hoitamattomana johtaa vakaviin komplikaatioihin. Tupakkavieroitukseen tulee luoda hoitoketju, jossa tupakointi otetaan puheeksi ja kirjataan systemaattisesti ja lopettamista ohjataan ammattimaisesti Käypä hoito -suositukseen perustuvin menetelmin. Lisäksi toiminnan tuloksellisuutta seurataan. Vaikka yhteiskunnassa suhtaudutaan tupakointiin kielteisesti sen aiheuttamien terveyshaittojen ja kustannusten takia, tupakoivaan henkilöön ei tulisi heijastaa kielteisiä asenteita. Tupakoinnin lopettaja tarvitsee empaattista tukea, kannustusta oppimisprosessiin ja käytännönläheisiä neuvoja repsahdukselle altistavien tilanteiden varalta. Tupakoivia kannattaa myös ohjata hakemaan tietoa verkosta tai käyttämään kolmannen sektorin tarjoamia palveluja, kuten Stumppi-neuvontapuhelinta. Sosiaali- ja perhetyön sisällyttäminen hoitopolkuihin voisi tavoittaa ne ryhmät, joissa tupakointi on yleisintä, mutta sen lopettamisessa onnistuminen vähäisintä. Tupakointi on merkittävä väestön terveyserojen taustatekijä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma velvoittikin vuosina 2011 sisällyttämään tupakkavieroituksen osaksi hoitoa jokaisella potilaalla, jonka sairaus aiheutuu kokonaan tai osittain tupakkatuotteiden käytöstä (29). Vuodesta 2005 lähtien vieroitukseen on kehitetty koulutuskokonaisuutta, joka on nykyisin käytössä suurimmassa osassa lääketieteen ja farmasian ja osittain hammaslääke 3575

8 Terveydenhuoltotutkimus tieteen peruskoulutusta. Viime vuosina vastaava koulutuskokonaisuus on otettu käyttöön myös yhä useammassa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa (30.) Tulevien vuosien kyselytutkimukset väestölle ja terveydenhuollon ammattihenkilöille osoittavat, ovatko nämä panostukset tehostaneet vieroituksen toteutumista. n Kiitokset Kiitämme vuosien ja FINRISKI-väestökyselyjen tutkimushenkilökuntaa sekä THL:n atk-pääsuunnittelija Anne Juolevia, joka hallinnoi FINRISKI-tietokantoja ja teki tutkimusaineistoon tässä artikkelissa käytetyn uudistetun tupakkaindeksin. Kiitämme myös THL:n yli lääkäri Antero Helomaa arvokkaista kommenteista artikkeliin. Tästä asiasta tiedettiin Tupakkapolitiikalla vaikutetaan pitkän aikavälin tupakointikäyttäytymiseen. Tupakointi on 30 vuodessa vähentynyt erityisesti miehillä. Erot päivittäin tupakoivien osuuksissa ovat kasvaneet koulutusryhmien välillä. Tämä tutkimus opetti Tupakoijien terveydenhuollosta saamat lopettamiskehotukset yleistyivät vuosina, selvimmin alimmassa koulutusryhmässä. Silti vain reilu kolmannes tupakoijista saa kehotuksen. Enemmistö kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä halusi lopettaa tupakoinnin. Vähiten koulutetut epäröivät eniten sen onnistumista. Yli puolet kaikissa ryhmissä oli tehnyt vähintään yhden vakavan lopettamisyrityksen. English summary > in english Health care advice to quit smoking, motivation and self-efficacy to quit, and quit attempts in Finland to has anything changed? Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

9 tieteessä english summary Hanna Ollila M.Sc., Specialist, National Institute for Health and Welfare Kristiina Patja Ulla Broms Tellervo Korhonen Ari Haukkala Jaakko Kaprio Health care advice to quit smoking, motivation and self-efficacy to quit, and quit attempts in Finland to has anything changed? Background In Finland, restricting smoking with legislative measures has been successful, but we fall behind many countries in smoking cessation support. Health care has many possibilities for supporting clients smoking cessation. This study investigates provision of advice to quit by Finnish health care professionals in and. It also studies changes in motivation to quit, self-efficacy to quit, and quit attempts. Methods The study used data from the National FINRISK studies for the years (N=7158) and (N=5233). FINRISK is a population-based, cross-sectional study repeated every five years. Data consist of retrospective self-administered questionnaires completed by persons aged Data are analyzed by age and educational group as well as by gender. Results 65% of smokers attending health care services did not receive any advice to quit in, compared to 70% in. Between and, receiving advice to quit smoking from a public health nurse increased among men aged and 35 44, women aged and men in the lowest educational group. Receiving advice from both a public health nurse and a physician increased among men aged 35 44, women aged 45 54, and in the lowest educational group. Motivation to quit increased among men aged 35 44, while self-efficacy to quit increased among women aged Quit attempts increased among those aged 35 44, in the middle educational group, and among men in the lowest educational group. However, during the same period, believing that an attempt to quit would not succeed became more common among men aged and self-efficacy to quit was less common in the highest educational group. Conclusions Although clients are nowadays advised to quit smoking more actively, the majority of smokers using Finnish health care services do not receive any advice to quit. Quit attempts, motivation to quit, self-efficacy to quit and receipt of advice to quit are not equally distributed among different age and educational groups. 3576a

10 Liitetaulukko 1. Nykyinen tupakointi ikä- ja koulutusryhmittäin sukupuolen mukaan tarkasteltuna vuosina (n = 7 158) ja (n = 5 233) sekä muutokset. Tupakointi indeksin muodostaminen kuvattu liitetaulukossa 4. Ei tupakoi Lopettanut tupakoinnin Tupakoi satunnaisesti Tupakoi päivittäin v (%) (%) OR (LV) ref 1,03 (,73 1,46) 1,14 (,79 1,65),99 (,72 1,37) (%) (%) OR (LV) ref. 1,17 (,89 1,55) 1,32 (,93 1,88),97 (,71 1,31) v (%) (%) OR (LV) ref.,85 (,63 1,13),92 (,64 1,33),90 (,68 1,20) (%) (%) OR (LV) ref.,80 (,62 1,03) 1,04 (,71 1,53),79 (,59 1,04) v (%) (%) OR (LV) ref.,79 (,60 1,02),60**(,38,97),73**(,56,96) (%) (%) OR (LV) ref. 1,60** (1,26 2,03) 1,42 (,88 2,28) 1,51**(1,16 1,97) v (%) (%) OR (LV) ref. 1,15 (,90 1,46) 1,20 (,76 1,90) 1,06 (,79 1,40) (%) (%) OR (LV) ref. 2,17**(1,69 2,78) 2,36**(1,33 4,18) 1,20 (,88 1,64) 3576b

11 tieteessä Liitetaulukko 1. Ei tupakoi Lopettanut tupakoinnin Tupakoi satunnaisesti Tupakoi päivittäin Alin koulutusryhmä (%) (%) OR (LV) ref. 1,15 (,89 1,48) 1,05 (,71 1,55) 1,28 (1,00 1,63) (%) (%) OR (LV) ref. 1,89**(1,51 2,37) 1,75** (1,22 2,50) 1,66** (1,33 2,07) Keskimmäinen koulutusryhmä (%) (%) OR (LV) ref.,88 (,69 1,11),96 (,68 1,36),69** (,53,89) (%) (%) OR (LV) ref. 1,16 (,93 1,43) 1,15 (,81 1,62),96 (,74 1,24) Korkein koulutusryhmä (%) (%) OR (LV) ref.,89 (,71 1,12),84 (,61 1,16),78 (,60 1,03) (%) (%) OR (LV) ref. 1,16 (,94 1,44) 1,48** (1,02 2,16),74** (,55,995) ** p < 0,05 multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä, kun selittäjänä on tutkimusvuosi luokiteltuna 1 = ja 2 =. OR = vuosien välistä tilastollista muutosta kuvaava vetosuhde, LV = 95 %:n luottamusväli, ref. = referenssiluokka multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä. 3576c

12 Liitetaulukko 2. Tupakoinnin lopettamishalukkuus, lopettamispystyvyys ja lopettamisyritykset sekä terveydenhuollosta saadut k muutokset. Haluaa lopettaa tupakoinnin 1 Uskoo lopettamisessa onnistumisee Ei Kyllä Eos Ei Kyllä v (%) (%) OR (% LV),83 (,45 1,53),81 (,54 1,23) ref.,96 (,52 1,79) 1,05 (,70 1,57) (%) (%) OR (% LV),99 (,43 2,30),99 (,64 1,54) ref. 1,47 (,79 2,72),97 (,62 1,52) v (%) (%) OR (% LV) 1,63 (,84 3,17) 1,62** (1,06 2,47) ref. 1,73** (1,05 2,85) 1,23 (,81 1,84) (%) (%) OR (% LV) 1,05 (,53 2,09),98 (,61 1,57) ref.,85 (,49 1,48) 1,38 (,87 2,18) v (%) (%) OR (% LV),62 (,31 1,25) 1,19 (,78 1,82) ref.,81 (,49 1,34),92 (,61 1,40) (%) (%) OR (% LV),76 (,37 1,59),77 (,49 1,20) ref.,61 (,36 1,03),69 (,43 1,12) v (%) (%) OR (% LV),71 (,36 1,40),82 (,53 1,27) ref.,79 (,47 1,34),81 (,52 1,26) (%) (%) OR (% LV) 1,50 (,58 3,87),84 (,49 1,47) ref. 1,46 (,75 2,86) 2,38** (1,29 4,37 ** p < 0,05 binomisessa tai multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä, kun selittäjänä on tutkimusvuosi luokiteltuna 1 = ja 2 =. 1 Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 926, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 945, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 2 054, vuonna n = Vastaajina viimeisen 12 kk aikana tupakoineet ja terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneet, vuonna n = 1 839, vuonna n = Taulukon lyhenteet: Eos = Ei osaa sanoa, OR = Vuosien välistä tilastollista muutosta kuvaava vetosuhde, LV = 95 %:n luottamusväli, ref. = referenssiluokka binomisessa tai multinomisessa log 3576d

13 tieteessä ehotukset tupakoinnin lopettamiseen ikäryhmittäin sukupuolen mukaan tarkasteltuna vuosina (n = 7 158) ja (n = 5 233) sekä n 2 Vakava lopettamisyritys 3 Terveydenhuollosta saadut lopettamis kehotukset 4 Eos Ei Kyllä Ei Lääkäriltä Terveydenhoitajalta Molemmilta ref. ref. 1,14 (,77 1,68) ref. 1,06 (,50 2,26) 2,20** (1,04 4,68) 2,42** (1,24 4,75) ref. ref.,97 (,62 1,51) ref.,83 (,47 1,45) 1,81 (,87 3,79) 1,24 (,62 2,47) ref. ref. 1,58** (1,04 2,39) ref.,88 (,48 1,60) 1,18 (,64 2,17) 2,60** (1,42 4,76) ref. ref. 1,74** (1,08 2,78) ref.,92 (,51 1,66) 1,87 (,77 4,55) 1,40 (,66 2,96) ref. ref. 1,10 (,74 1,63) ref. 1,15 (,67 2,00),97 (,48 1,96) 1,41 (,84 2,38) ref. ref. 1,05 (,67 1,63) ref. 1,13 (,65 1,97) 1,52 (,61 3,80) 2,18** (1,13 4,23) ref. ref. 1,19 (,77 1,84) ref.,78 (,46 1,34) 1,32 (,55 3,19) 1,00 (,58 1,73) ) ref. ref. 1,41 (,81 2,47) ref.,84 (,40 1,75),97 (,28 3,34) 1,11 (,54 2,29) istisessa regressioanalyysissä. 3576e

14 Liitetaulukko 3. Tupakoinnin lopettamishalukkuus, lopettamispystyvyys, lopetusyritykset ja terveydenhuollosta saadut kehotuks muutokset. Haluaa lopettaa tupakoinnin 1 Uskoo lopettamisess Ei Kyllä Eos Ei Kyllä Alin koulutusryhmä (%) (%) OR (% LV),88 (,50 1,55) 1,38 (,99 1,92) ref. 1,22 (,82 1,82) 1,03 (,73 1,44 (%) (%) OR (% LV),67 (,35 1,29),81 (,58 1,15) ref. 1,01 (,67 1,52),96 (,66 1,40) Keskimmäinen koulutusryhmä (%) (%) OR (95 % LV),84 (,47 1,53),95 (,66 1,37) ref. 1,16 (,74 1,81) 1,34 (,94 1,92 (%) (%) OR (% LV) 1,53 (,80 2,93) 1,14 (,74 1,75) ref.,74 (,42 1,28) 1,23 (,81 1,88 Korkein koulutusryhmä (%) (%) OR (% LV),91 (,52 1,60),82 (,54 1,25) ref.,58 (,32 1,08),67** (,45,99 (%) (%) OR (% LV) 1,05 (,50 2,22),78 (,47 1,30) ref.,92 (,47 1,78) 1,25 (,77 2,05 ** p<0.05 binomisessa tai multinomisessa logistisessa regressioanalyysissä, kun selittäjänä on tutkimusvuosi luokiteltuna 1 = ja 2 =. 1 Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 926, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 1 945, vuonna n = Vastaajina nykyhetkellä tupakoivat, vuonna n = 2 054, vuonna n = Vastaajina viimeisen 12 kk aikana tupakoineet ja terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneet, vuonna n = 1 839, vuonna n = Taulukon lyhenteet: Eos = Ei osaa sanoa, OR = Vuosien välistä tilastollista muutosta kuvaava vetosuhde, LV = 95 % luottamusväli, ref = Referenssiluokka binomisessa tai multinomisessa logist 3576f

15 tieteessä et tupakoinnin lopettamiseen koulutusryhmittäin sukupuolen mukaan tarkasteltuna vuosina (n = 7 158) ja (n = 5 233) sekä a onnistumiseen 2 Vakava lopettamisyritys 3 Terveydenhuollosta saadut lopetuskehotukset 4 Eos Ei Kyllä Ei Lääkäriltä Terveydenhoitajalta Molemmilta ) ref. ref. 1,48** (1,07 2,04) ref.,89 (,56 1,43) 1,84** (1,07 3,17) 1,79** (1,12 2,84) ref. ref. 1,16 (,82 1,65) ref.,99 (,65 1,51) 1,48 (,78 2,80) 1,89** (1,13 3,15) ) ref. ref. 1,54** (1,06 2,23) ref.,95 (,57 1,61),94 (,52 1,69) 1,52 (,95 2,42) ) ref. ref. 1,52** (1,00 2,31) ref.,77 (,44 1,35) 2,08 (,96 4,50) 1,13 (,63 2,20) ) ref. ref.,74 (,51 1,09) ref.,99 (,57 1,72) 1,10 (,46 2,62) 1,44 (,82 2,53) ) ref. ref.,93 (,57 1,54) ref.,96 (,49 1,90) 1,13 (,37 3,45) 1,32 (,51 3,43) isessa regressioanalyysissä. 3576g

16 Liitetaulukko 4. Tupakointistatuksen määrittämiseen käytetyt kysymykset FINRISKI-peruslomakkeissa ja niiden käyttö eri tupakointiindekseissä. Itse-raportointi FINRISKI-indeksi Muokattu FINRISKI-indeksi KYSYMYKSET VASTAUSVAIHTOEHTOINEEN: Oletteko koskaan tupakoinut elämänne aikana? x x En ( ei vastaajana seuraavissa) Kyllä Oletteko tupakoinut elämänne aikana vähintään 100 kertaa? 1 En ( ei vastaajana seuraavissa) Kyllä x Oletteko koskaan tupakoinut säännöllisesti (lähes joka päivä ainakin yhden vuoden ajan)? Kuinka monta vuotta yhteensä? x x En ole koskaan tupakoinut säännöllisesti Olen tupakoinut säännöllisesti vuotta Tupakoitteko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua tai käytätte nuuskaa)? x x Kyllä, päivittäin Kyllä, satunnaisesti En lainkaan Koska olette tupakoinut viimeksi? Jos tupakoitte jatkuvasti, merkitkää vaihtoehto 1. x x Eilen tai tänään 2 pv 1 kk sitten 1 kk puoli vuotta sitten Puoli vuotta vuosi sitten Vuosi 5 vuotta sitten 5 10 vuotta sitten Yli 10 vuotta sitten TUPAKOINTIMUUTTUJAN LUOKAT: Tupakoi päivittäin Tupakoi Tupakoi päivittäin Tupakoi satunnaisesti Lopettanut alle ½ v sitten Tupakoi satunnaisesti Ei tupakoi lainkaan Lopettanut yli ½ v sitten Lopettanut alle ½ v sitten Ei tupakoi Lopettanut yli ½ v sitten Ei koskaan tupakoinut 1 WHO:n indeksissä mukana 3576h

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Tupakaton nuoruus - mission possible

Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden monimuotoisuus ja arviointi. Ulla Broms, FT Kansanterveystieteen laitos, HY Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, KTL

Tupakkariippuvuuden monimuotoisuus ja arviointi. Ulla Broms, FT Kansanterveystieteen laitos, HY Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, KTL Tupakkariippuvuuden monimuotoisuus ja arviointi Ulla Broms, FT Kansanterveystieteen laitos, HY Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, KTL Sisältö Tupakoinnin ja tupakkariippuvuuden määrittelyä

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa

Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa Onko ryhmäohjauksesta apua tupakasta vieroituksessa? 27.4.2012 ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky Oulun hyvinvointipalvelut/ Ehkäisevä päihdetyö Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5. Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.2013 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tupakkariippuvuus Tupakoinnin terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström

Tupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström Tupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström 15/05/2009 Presentation name / Author 1 Päivittäin tupakoijien osuus koulutusryhmittäin,

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978 2005

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978 2005 Satu Helakorpi Elina Laitalainen Pilvikki Absetz Jorma Torppa Antti Uutela Pekka Puska Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978 25 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 15/27 Kansanterveyslaitoksen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja 22.10.2015 1 Kuntien savuttomuus lukuina 4 602 508 76 % n 244 488 637 5 % n 16 407 249 19 % n 61 1 891 n 1 Haasteena - Kuka johtaa, miten

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

Hallituksen 25.8.2004 ( 105) hyväksymä Voimassa 1.1.2005 alkaen

Hallituksen 25.8.2004 ( 105) hyväksymä Voimassa 1.1.2005 alkaen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1(8) SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 Johdanto 2 Taustaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tehtäviin kuuluu erikoissairaanhoitolain

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kohti savutonta Suomea

Kohti savutonta Suomea Kohti savutonta Suomea Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset Toimittajat Antero Heloma, Hanna Ollila, Petri Danielsson, Patrick Sandström & Johanna Vakkuri Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot