RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010

2 2 Riihimäen kaupunki 2010 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö p , Tilaukset: Tietotupa p Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita ISBN PDF Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2010

3 3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 6 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 10 Luonnonvaroista huolehtiminen 14 Ympäristöriskien hallinta 19 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 24 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 27 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 30 Ympäristötilinpäätös Tytäryhteisöt 37 Riihimäen ympäristön tila 39 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 43 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyön tuloksellisuus näkyy mm. Kuntaliiton julkaisemissa ympäristöbarometreissa. Niiden mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan erittäin hyvin suomalaisten kuntien vertailussa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

4 4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus- Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä- valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen taajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi asuinalueeksi. Myös Vahteristoon on asutus laajentunut. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin Väkiluku Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2400 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 2060 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 111 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 439 ha luonnonsuojelualuetta 156 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (890 ha) Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Kytöjärvi Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kermaala Hiivola Herajoki Arolammi Kytäjärvi koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin turvaamaan luonnon monimuotoisuutta taajama-alueen kaakkoiskulmaan vuonna 2008 ja Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 75 %, jalostusta 24 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2009 oli Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Ekokem Oy Ab ja Ekokem Palvelu Oy:n jätteiden käsittelylaitokset, Versowood Riihimäki Oy: n sahateollisuus, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Riihimäen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jussi Savola Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Ympäristökeskus Seppo Lehtonen Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Perusasteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön koulutus Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Tekninen virasto Pertti Isokangas asti Yhteispalvelut Jouko Lehtonen lähtien Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Vesihuoltoliikelaitos Pertti Isokangas asti Kari Korhonen lähtien

6 6 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Johdon katselmuksessa kaupungin virkamiesjohto ottaa kantaa ympäristöjärjestelmän soveltuvuuteen, riittävyyteen ja tehokkuuteen sekä arvioi ympäristöpolitiikan, päämäärien ja muiden järjestelmän osien mahdolliset muutostarpeet. Viimeksi johdon katselmuksessa yhteenvetona todettiin, että ympäristöasioissa on edetty parempaan suuntaan ja siitä on tullut osa arkielämää ja jatkossa ympäristöteema otetaan vahvemmin mukaan kuntastrategiaan.

7 7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 19 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 85.

8 8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin uusin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilö, tavara, työkoneet) Kaupunkirakenne Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäki strategiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. 2. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

9 9 Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energiaasiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Kehittäminen Seuranta, raportointi Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen ympäristöpolitiikka Ympäristöpäämäärät: Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Ympäristön tilan paraneminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy

10 10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2009 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2009 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2009 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit sekä esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta otsikolla hallintokuntien toimenpiteet ja niiden jälkeen kyseisen päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Tekninen keskus Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen perusteella valmisteltiin vuonna 2009 Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma , joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa Vuoden 2009 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö, sähkö, öljy) oli 40,6 KWh/rm 3. Kiinteistöissä mm. parannettiin ilmanvaihtoa ja tiivistettiin ovia ja ikkunoita sekä valmisteltiin joidenkin kiinteistöjen siirtämistä kaukolämpöön. Katuvalaistuksen yleissuunnitelmaa valmisteltiin vuonna 2009 ja se hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa Vuonna 2008 aloitettua ARA:n Asumisen uudistaminen projektiin kuuluvaa Peltosaaren kehittämishanketta jatkettiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena

11 11 on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Hankkeeseen liittyvässä EcoDrive -projektissa kehitetään kiinteistöjen talousohjaus- ja peruskorjausurakointimenetelmiä. Alueen sähkölämmitteisten kiinteistöjen liittämisestä kaukolämpöverkkoon tehtiin selvitys. Riihimäen kaupunki on mukana Kotitalouksien ja rakentajien energianeuvontaa Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnissa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä -hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosiksi 2010 ja Riihimäen vesi Haapahuhdan saneeraus toteutuu, rakennuksesta tulee energiatehokkaampi lämmöneristyksen ja automaation myötä. Laitoksille ja pumppaamoille on asennettu taajuusmuuttajia, jotka optimoivat sähkönkulutuksen. Riihimäen vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Vuosina osallistutaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävään CHAMP -hankkeeseen, jonka aikana Riihimäen kaupungille valmistellaan päästöjen vähentämisohjelma/ ilmasto-ohjelma. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta päivitettiin. Ympäristökeskus osallistuu kaupungin energiaryhmän työskentelyyn ja energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman valmisteluun. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentamisen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien energiatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa. Koulutuspalvelukeskus Valojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tietokoneiden sulkeminen päivän päätteeksi. Riihimäen kaupunki haastoi asukkaat ilmastotalkoisiin Riihimäen kaupunki osallistui maailmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan Kaupunki sammutti valaistuksen tunniksi mm. Graniitin aukiolta, kaupungintalolta, kirjastolta, Istuinkiven liikuntahallista sekä osasta keskustan kouluista ja päiväkodeista. Osallistumalla tapahtumaan kaupunki halusi haastaa kaikki riihimäkeläiset mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Illan aikana jaettiin myös Havin kynttilätehtaan lahjoittamia kynttilöitä Graniitin aukiolla sekä järjestettiin iltahetki Keskuskirkossa. Illan ohjelman järjestämisessä olivat mukana Riihimäen kaupunki, Riihimäen seurakunta, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Riihimäen Martat ry, Riihimäen Vihreät ry, Riihimäen yrittäjänaiset ry, Peltosaari-seura ry ja Havin kynttilätehdas. Earth Hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka aikana ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi samana päivänä samaan kellonaikaan. Kampanjan tarkoituksena ei ole säästää energiaa vaan viestiä huoli ilmastonmuutoksesta.

12 12 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekojään energiakäytön tehostaminen ei ole toteutunut. Hankesuunnitelma valmistui 2009, mutta kaupunginvaltuusto siirsi hankkeen vuoteen Latujen tekoon ja ylläpitoon hankittiin diesel-käyttöinen latukone. Sähkönkulutus Perusturvakeskus Energiankäytön tehostaminen on huomioitu pesulan kilpailutuksessa (energian ja veden kulutus sekä kuljetusten osalta auton ikä ja polttoaineen kulutus alk.) Kirjauksenmäen palvelukeskuksen peruskorjauksen III vaiheessa kiinteistön energiatehokkuutta on saatu paremmaksi. Ilmastointilaitteet ja lisääntyneet valvontalaitteet saattavat lisätä sähkön kulutusta. Kehitystä kuvaavat mittarit Kaupungin energiansäästötavoitteet Riihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä (KTM) vuodesta 2000 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa kaupunki on allekirjoittanut uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä MWh vuoden 2006 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsyä helpottamaan kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelma jossa määritellään hallintokunta kohtaiset energiansäästötoimenpiteet. Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2008 noin 0,6 % eli 123 MWh. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. Lämmitysenergian kulutus Energiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 14 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Vuonna 2009 ei energiakatselmuksia tehty, koska vuonna 2010 toteutetaan ESCO -tarjouskilpailutus energiansäästöinvestointien rahoittamiseksi. Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/ rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 2009 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 40,6 KWh/rm 3, joka on seurannan

13 13 aikaisista alhaisin. Keskitetyn kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön kulutus on vuonna 2009 laskenut noin MWh, öljynkulutus on kasvanut noin 1700 litraa, sähkökulutus 330 MWh ja vedenkulutus noin 500 m 3. Vedenkulutus Vuonna 2008 kaukolämmön hankinta jakautui lähes puoliksi fossiilisen ja uusiutuvan energian kesken, vuonna 2009 uusiutuvan energian osuus oli laskenut noin 48 prosenttiin. Uusiutuva kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n Ekokemiltä hankkimasta biopohjaisen jätteenpolton lämpöenergiasta. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Ekokemin fossiilisen jätteen lämpöenergiasta ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta öljyllä ja maakaasulla tuotetusta lämmöstä. Riihimäen lämmitystapajakauma vuonna 2008 Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten määrällisesti vettä käyttävät uimala, perusturvakeskus ja koulutuspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset kolme vuotta ollut suhteellisen tasaista. Veden kulutus vaihtelee suurimman käyttäjän uimalan käytön mukaan. Kaukolämmön hankinta Lähde: Tilastokeskus, Riihimäen Kaukolämpö Oy Kerrosalan mukaan laskien Riihimäen alueen kiinteistöistä uusiutuvalla energialla lämpiää neljännes. Kaukolämpö ja uusiutuvat energiat kattavat kerrosalasta lähes puolet, 47 %. Koko kaupungin kerrosalasta kaukolämmön osuus vuonna 2008 oli 44 %, josta uusiutuvien osuus oli puolet. Ilman luvanvaraista peruskorjausta tehdyt lämmitystavan muutokset eivät välttämättä välity tilastoihin, joten esimerkiksi maalämmön osuus saattaa olla hivenen suurempi kuin yksi prosentti. Myöskään ilmalämpöpumput eivät näy tilastossa, vaan sisältyvät rakennuksen päälämmitystavan mukaiseen luokkaan. Lähde: Riihimäen Kaukolämpö Oy

14 14 LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Vuonna 2009 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi ovat toteutuneet 2-puoleisuuskopioinnin lisääntymisen myötä. Paperinkäytön vähentämiseksi kaupunginhallitus siirtyi paperittomaan kokouskäytäntöön. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2009 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä aktiivisesti vuosien 2008 ja 2009 aikana. Tekninen keskus Luonnonvaroihin liittyvistä selvityksistä on tehty maankäytön suunnittelun yhteydessä Riihimäen eteläisen liittymän koillissektorin luontokartoitus ja Riihimäen kauppapaikka Merkosta koskeva pohjavesiselvitys. Kaupungin metsäsuunnitelman laatimista jatkettiin ympäristönäkökohtien tarkentamisella. Suunnitelman hyväksyminen siirtyy vuodelle Riihimäen vesi Viemärien saneerauksia on tehty pohjavesialueilla. Vesijohtojen saneerauksella, jolla vähennetään pohjavesivarojen käyttöä. Riihimäen veden johtokunta siirtyi paperittomaan kokouskäytäntöön syyskuussa Ympäristökeskus Kierrätyskeskuksen asiakasmäärä ja kierrätetyn tavaran määrä kasvoi 20 % edellisestä vuodesta. Haja-asutusalueen aluekeräyspisteiden roskaantumista seurattiin ja ongelmaa ratkottiin yhdessä teknisen viraston kanssa. Siivoamiskehotuksia annettiin vuoden 2009 aikana 23 kpl, niiden noudattamisaste oli 96 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin Kapulan kaatopaikan pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Riihimäen pintavesien seurantaohjelman mukainen järvien vedenlaadun seurantatutkimus toteutettiin vuonna Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa, ottamistoiminta oli vuoden 2009 aikana vähäistä. Koulutuspalvelukeskus Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat.

15 15 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Liikuntapaikoilla on käytetty edelleen luontoystävällisiä lannoitteita. Riihisalo on osallistunut Kaartjärven tilan parantamiseen kaislan ja muun kasvillisuuden poistolla. Kehitystä kuvaavat mittarit Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu Kierrätyskeskustoimintaa Riihimäellä vuodesta tuli tasan kaksikymmentä vuotta kuluneeksi siitä kun Riihimäen kierrätyskeskus avasi ensi kertaa ovensa. Toiminta Kanavapolun tiloissa oli vilkasta alusta asti ja tavarat vaihtoivat omistajaa nopeasti. Varsinaisia kirpputoreja ei Riihimäellä ollut ja toiminnan aloittaminen täytti niin tavarasta eroon haluavien kuin etsivienkin tarpeen. Kanavapolulta siirryttiin nykyisiin tiloihin Mattilan teollisuusalueelle Kylänraitille vuonna Kolme vuotta tämän jälkeen saatiin vihdoin ensimmäinen vakituinen työntekijä kierrätyskeskuksen hoitajan aloitettua työnsä Tähän asti oli toimintaa pyöritetty työllisyysvaroin palkatuilla työntekijöillä, ympäristösuojeluyksikön vastattua toiminnan ohjauksesta luvulla toimintaa on kehitetty edelleen ja palvelua saa päivittäin noin yhdeksänkymmentä asiakasta. 20-vuotisjuhlapäivää vietettiin ansaitusti kakkukahvien merkeissä. Kutsuvierastilaisuuden jälkeen noin 250 asiakasta sai nauttia kakkukahveista ja juhlatunnelmasta. Juhlia jatkettiin koko seuraavan viikon ajan kierrätykseen liittyvien teemapäivien merkeissä. Juhlaviikon ohjelmassa pääsi osallistumaan mm. kierrätystaidetapahtumaan, kokeilemaan graffi - timaalausta ja sai huonekalujen korjausvinkkejä. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2009 mm. Kirjauksenmäen palvelukeskuksen digilaitehankinnassa, kalustehankinnassa ja satokausituotteissa. Vuonna 2009 vuosisopimuksia on yhteensä 36 kpl, niistä 17:ssä on ympäristöasioita huomioitu, eli 47 prosentissa.

16 16 Kaupunkiorganisaation toiminnan jätteet Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli vuonna tonnia. Vähennystä oli 226 tonnia eli vajaa neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä väheni 174 tonnia ja biojätteen 52 tonnia. Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Syntyvän jätteen määrää seurataan jäteastioiden tyhjennyskertojen ja astiakokojen avulla kiinteistökohtaisesti. Toiminnasta syntyneiden jätteiden kuutiotilavuus laski vuonna % edellisestä vuodesta, lasku johtui lähinnä seka-/kuvajätteen vähenemisestä. Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Lähde: Kiertokapula Oy Riihimäellä on vuoden 2007 loppupuolelta alkaen kuiva- ja sekajäte sekä hyödyntämiskelvoton rakennusjäte toimitettu Ekokemille polttoon energiana hyödynnettäväksi. Jätteen määrän kehityksessä näkyy selkeästi taloustilanne. Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 2006 tilanteesta, 349 kg/ asukas, vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 2009 enää 24 kg/asukas.

17 17 Kaupungin paperinkulutus kpl 4000 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Arkkia/työntekijä Monistamon paperikulutukseen sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Hallintokeskuksen, kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksen ja ympäristökeskuksen kaikki paperinkäyttö sisältyy monistamon kulutukseen. Monistamon paperinkulutuksen vähenemiseen on vaikuttanut mm. kaupunginhallituksen siirtyminen toukokuun alussa paperittomaan kokouskäytäntöön. Paperinkulutuksen kasvu, noin 3 % työntekijää kohti, johtuu koulutuspalvelukeskuksen ja koulujen paperinkulutuksen kasvusta. asiakasta Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät vuosina Vuodesta 2007 lähtien kierrätyskeskuksen myynti on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2006 notkahdus johtuu osaltaan tavaroiden puutteellisesta kirjauksesta. Myös tavaraa ostaneiden asiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 2007 lähtien.

18 18 Luonnonsuojelualueiden pinta-ala Metsien ikä Riihimäellä Lähde: Metinfo Metsikön ikä vuosissa Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue, perustettiin Riihimäen kaupungin hakemuksesta Hämeen ympäristökeskuksen rauhoituspäätöksellä Alueen suojelu on tarpeellista luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vahteriston luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 121 hehtaaria. Suolijärven pohjoisrannan SL alueelle on perustettu Hämeen ympäristökeskuksen päätöksellä 34,6 hehtaarin kokoinen, kaksi erillistä palstaa käsittävä Vatsian luonnonsuojelualue. Metsissä tulisi olla kaikkia ikäluokkia, jotta metsien monimuotoisuus ja kestävä puuntuotanto olisi turvattu. Vanhoissa metsissä elää satoja eläin-, kasvi- ja sienilajeja, joita ei esiinny muissa elinympäristöissä. Nämä lajit tarvitsevat luonnontilaisia vanhoja metsiä monesta syystä. Vanhojen metsien monipuolinen puulajikoostumus, puiden luonnonmukainen ikärakenne ja vanhan metsän pienilmasto tarjoavat ekologialtaan erikoistuneillekin lajeille elinmahdollisuuden. Riihimäen metsät ovat suhteellisen nuoria, vuonna 2005 vain noin 41,5 % metsistä on yli 60 -vuotiaita. Vanhojen metsien osuus on samaa luokkaa, noin 40,7 %, myös koko Hämeen - Uudenmaan metsäkeskuksen alueella.

19 19 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. Hallintokuntien toimenpiteet Tekninen keskus Ympäristöriskien hallitsemiseksi on kaavoituksessa otettu huomioon tulvavaaraalueet. Peltosaaressa on tehty hulevesiselvitys ja Riihimäenportti III:n kaavaalueella sekä Merkoksen liikealueella hulevesitarkastelut. Paloaseman osalta on tehty rakennuttavuusselvitys ja Asunto Oy Riihimäen Tornin maaperän pilaantuneisuusselvitys. Kunnallisteknisessä rakentamisessa syntyviä massoja pyritään käyttämään maisema- ja meluvallien rakentamiseen lähellä syntypaikkaa. Hankinnoissa kiinnitetään huomiota tuotteisiin, jotka kuluttavat vähän luonnonvaroja. Riihimäen vesi Pohjavesiensuojelutoimenpiteet. Riihimäen vesi osallistuu HAPPI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. POLA- RIS-hankkeessa selvitetään pohjavesialueen kokonaisvaltaista hallintaa ja sitä on tarkoitus soveltaa Herajoen pohjavesialueelle. Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui Jätevedenkäsittelyssä muodostuu lietettä, joka kuivataan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lietettä muodostuu vuodessa noin tonnia. Aiemmin liete on kompostoitu puhdistamon tontilla olevalla lietekentällä. Vuonna 2008 marraskuussa lietteen kuljetus aloitettiin Ekokem Oy:lle polttoon. Marraskuussa 2009 lietteen käsittelyn yhteistyö aloitettiin VamBio Oy:n kanssa. VamBio Oy rakennutti Vampulaan biokaasulaitoksen, jossa lietteestä saatavaa biokaasua hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. VamBio Oy:n biokaasulaitos valmistui keväällä 2010 ja ennen laitoksen valmistumista liete kuljetettiin Köyliöön kompostoitavaksi. Vesihuoltoliikelaitos teki neljän vuoden sopimuksen VamBio Oy:n kanssa lietteen käsittelystä. Ympäristökeskus Ympäristöluvallisten laitosten tarkastukset toteutuivat valvontasuunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui Vantaanjoen riskikartoituksen laadintaan. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutettiin yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Jätevesisuunnitelmia hyväksyttiin vanhojen järjestelmien uusimiseen liittyen viisi kappaletta, ja uudisrakentamiseen liittyen kuusi

20 20 kappaletta, näistä yksi oli kahden kiinteistön yhteinen järjestelmä. Kiinteistöjen liittymistilanne Riutan vesiosuuskunnan verkostoon selvitettiin ja suurin osa vapautushakemuksista käsiteltiin, vuonna 2010 jatketaan vielä liittymättömien kiinteistöjen valvontaa. Pohjavesialueella ja ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta tiedotettiin. Jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimusten täyttyminen käsittelyteho Koulutuspalvelukeskus Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille / kierrätyskeskukseen. Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen jätevesikuormitus vuorokaudessa (g/asukas) g/as/vrk Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus oli vuonna ,4 %. Yllä olevassa kuvassa esitetään Riihimäen jätevesien aiheuttama jätevesikuormitus Vantaanjokeen riihimäkeläistä kohden laskettuna.

21 21 Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa on annettu ehdot jäteveden käsittelyteholle sekä vesistöön laskettavan jäteveden enimmäiskuormitukselle. Vuosina jätevedenpuhdistamon prosentuaalinen puhdistusteho on ollut lupamäärysten mukainen vuosikeskiarvona laskettuna, myös vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet (mg/l) ovat pääosin alittaneet lupaehdoissa annetut kuormitusrajat. Lupaehtojen on kuitenkin täytyttävä myös neljännesvuosittain. Tältä osin puhdistustulos ei ole ollut yhtä hyvä kuin koko vuoden keskiarvona tarkasteltuna. Esimerkiksi vuonna 2009 jaksoittaista puhdistustulosta heikensi aktiiviliete- ja selkeytysaltaiden huoltotyöt. Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi ja vuotoprosentti Jätevedenkäsittelyn ohitukset Jäteveden ohituksia tapahtuu verkostossa ja jätevedenpuhdistamolla rankkasateiden ja lumen sulamisien aikoina. Jätevesiverkosto on osa sekaviemäröintijärjestelmää, missä hule- ja kuivatusvedet johdetaan jätevesiverkostoon. Vuosi 2009 oli vähäsateinen, eivätkä sulamisvedetkään aiheuttaneet ongelmia. Puhdistetun jäteveden aiheuttama vesistökuormitus palasi normaalille tasolleen puhdistamolle vaikean vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2009 ohituksia oli yhteensä 505 m 3, ne tapahtuivat 60 prosenttisesti viemäriverkosta. Ohitukset johtuivat suurista virtaamista (sulamisvedet ja rankkasade) ja sähkökatkosta pumppaamolla.

22 22 Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit Järjestetyn jätteenkuljetuksen valitukset tilastointiviikkoa kohti vuosina Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sadevesiviemäreiden rakentamista. Vuoden 2009 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 184,44 km, sadevesiviemäriverkoston pituus 105,46 km ja jätevesiverkostosta sekaviemäriä 78,98 km. Sekavesiviemäriverkoston pituudessa ei ole huomioitu pääviemäreiden pituutta. Pääviemäreiden rinnalla ei tarvita sadevesiviemäriä, joten todellinen sekaviemäröintimäärä on hieman pienempi. Riihimäellä jätteen keräyksestä vastaa kaupunki ja kiinteistöt tekevät sopimuksen kaupungin kanssa. Kaupunki kilpailuttaa aika ajoin keräyksen, vuonna 2009 keräyksen hoiti Sita Finland Oy. Kaupungin taajama-alueella yhdyskuntajätteen keräys toteutetaan kiinteistökohtaisena ja haja-asutusalueella kaupungin järjestämä jätteenkuljetus toteutetaan käyttäen yhteisiä keräyspisteitä. Jätehuollon toimivuutta koko Riihimäen kaupungin alueella seurataan kirjaamalla järjestetystä jätteenkuljetuksesta tehdyt valitukset. Jätehuollon toimivuus tehtyjen valitusten suhteen on kehittynyt suotuisasti.

23 Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina PANOKSET Raakaveden hankinta m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 pohjavesi Herajoki jälleenimeytykseen Piirivuori Kormu Yhteensä Käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tn Vedenkäsittely Herajoki juraperle-kalkkikivi natriumhydroksidi Haapahuhta natriumhydroksidi Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tn ferrosulfaatti polymeeri 6,5 6 7,8 7,6 11 Jätevesiliete m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 kuorihake hevosten kuivike Ostettu energia kwh kwh kwh kwh kwh sähkö vedenkäsittely ja -jakelu paineenkorotus viemäriverkosto jätevedenkäsittely Tuotettu energia Polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraa kevyt polttoöljy veden hankinta jätevedenpuhdistus maakaasu (m 3 ) jvp biokaasu (m 3 ) jvp Käyttökustannukset euroa euroa euroa euroa euroa vedenhankinta paineenkorotus jäteveden pumppaus jätevedenpuhdistus TUOTOKSET Pumppaus verkostoon m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 pohjavesi Herajoki Haapahuhta Kormu Yhteensä Veden myynti m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 Riihimäki Laskuttamaton kulutus m % 18,3 14,2 11,2 14,6 19,3 Jätevesi m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 Riihimäeltä Lopelta Hausjärveltä ohitukset yhteensä Yhteensä Kuivattu liete m 3 m 3 m 3 m 3 m 3 kompostoitu muualle käsiteltäväksi Lietteen metallikuorma kg kg kg kg kg elohopea 0,81 1,0 1,6 0,26 0,41 kadmium 1,1 1,1 1,2 0,68 0,78 kromi kupari lyijy nikkeli sinkki Päästö veteen kg kg kg kg kg BHK7atu CODcr Pkok N NH4-N SS Jätteet kg kg kg kg kg välpejäte kaatopaikalle välpejäte polttoon rasvanerotuksen jäte ongelmajäte Ekokemille Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.

24 24 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perusturvakeskus Piikinmäen päiväkodin ja Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentamisen suunnittelu. Piikinmäen päiväkoti tulee sijaitsemaan lähellä joukkoliikenneasemia. Tiilikadun nykyinen yksikkö sijaitsee energiatehottomissa vanhoissa rakennuksissa. Hallintokuntien toimenpiteet Tekninen keskus Kaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Piikinmäen kerrostaloalueen kaavoitus ja muut keskusta-alueen tiivistävät kaavahankkeet valmistuivat vuonna Lisäksi valmistui Hyvinkään Riihimäen maankäytön kehityskuva. Riihimäen vesi Riihimäen vesi on mukana kaavoitushankkeissa niiden alusta lähtien. Suuremmissa kaavahankkeissa annetaan kaavalausunto. Ympäristökeskus Ympäristönäkökohtien huomioimiseksi osallistuttiin kaikkiin keskeisiin kaava- ja YVA-hankkeisiin sekä kaavojen selvitysten, kuten hulevesisuunnitelmien sekä melu- ja luontoselvitysten laadintaan. Myös Peltosaari-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuttiin. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Koulutuspalvelukeskus Harjunrinteen koulun perusparannuksen päätös talvella Kuva: Viherpeukalo

25 25 Peltosaari -projekti Riihimäen kaupunki käynnisti vuonna 2008 Peltosaari-projektin, jonka tavoitteena on alueen uudistaminen energiatehokkaaksi, moderniksi kaupunginosaksi. Suunnittelun suurin haaste on ratkaista alueen imagon parantaminen ja tehdä alueesta suosittu kaupunginosa. Peltosaaren alue on luvuilla rakennettu lähiö, jonka läheisyyteen on rakentunut uusi asemanseudun alue monipuolisine palveluineen. Peltosaari sijaitsee kaupungin keskusta-alueella liikenteellisesti erinomaisessa paikassa pääradan varrella Riihimäen rautatieaseman ja matkakeskuksen läheisyydessä. Alueella on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Koska Peltosaaressa on paljon vuokra-asuntoja, ovat ongelmat alueella kasaantuneet. Lisäksi alueen rakennuskanta on suurelta osin energiataloudellisesti ja rakennustekniikan kannalta uudistamisen tarpeessa. Riihimäen teknisessä virastossa on valmisteltu projektisuunnitelma, jonka mukaan hanke ajoittuu vuosille Suunnittelu etenee vaiheittain yleispiirteisestä yksityiskohtaiseen. Riihimäen kaupunki järjestää yleisen ideakilpailun Peltosaaren alueesta. Kilpailun tarkoituksena on hakea laajasti mahdollisuuksia kehittää taantuvasta asuinalueesta houkutteleva kaupunkiasumisen kohde. Kilpailulla haetaan kaupunkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoittumiselle sekä täydennysrakentamiselle. Uusia ratkaisuja haetaan myös liikenteen, erityisesti kevyen liikenteen ja pysäköinnin järjestämiselle. Yhteistyökumppaneina projektissa ovat ARA, VTT, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen laitos, Helsingin yliopiston sosiologian laitos, TKK:n arkkitehtiosasto, puurakentaminen, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, valtakunnallinen moderni puukaupunki hanke ja Tekes. Peltosaaren uudistamistyössä tulevat olemaan mukana yksityiset, kilpailutetut yritykset, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, alueen asukkaat ja Riihimäen kaupunki. VTT:n vetämässä EcoDrive hankkeessa on mukana useita kaupunkeja ja lähiöitä Suomessa, myös Riihimäki ja Peltosaari. Hankkeessa selvitetään, miten yhdyskuntarakentamista pitäisi kehittää kestävän kehityksen suuntaan. Hankkeen tavoitteena on laatia energiatehokkaita ja ekologisia korjausrakentamisen ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja tyyppisissä taloissa. Erityistarkasteluun nousevat energiakysymykset (lämmön lähde ja jakelu, käyttöveden lämmitysratkaisut) sekä kustannustehokas perusparantaminen. Tutkijat ottavat kantaa myös maankäytöllisiin asioihin mm. mahdollisuuksiin tehostaa maankäyttöä ja tiivistää kaupunkirakennetta. EcoDrive -hankkeen selvitysten pohjalta kehitetään myös peruskorjausohjeisto taloyhtiöiden käyttöön. Kaupungin toimenpiteisiin kuuluu paitsi suunnitteluttaminen, myös asuntopoliittiset toimet uudistustyön aikana ja sen jälkeen.

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013 2 Riihimäen kaupunki 2012 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016 Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä Hanna Keinänen tammikuu 2016 Kunnallistekniikka päästöjen huomioiminen maanrakennuskoneiden ja talvikunnossapitokaluston kilpailutuksessa elohopealamppujen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot