KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon"

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Keijupuisto: As Oy Keijukainen, Tapparakatu 1, Lahti Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Työn tavoitteet Yleiskuvaus taloyhtiöstä Perustiedot rakenteista Perustiedot teknisistä järjestelmistä Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Lämmön-, sähkön-, ja vedenkulutustiedot Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset Tehdyt kuntoarviot KIMU:n taloyhtiökysely Lämpökuvaukset Ilmanvaihdon toiminta Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi Valitut parantamistoimenpiteet Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Elinkaarilaskelmat Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehtoille Energiankulutukset Elinkaarikustannukset Johtopäätökset ja suositukset energiatehokkaaksi korjausohjelmaksi Korjaushankkeen toteutus Korjaushankkeiden rahoituksesta taloyhtiössä Korjaushankkeen toteutustapa LIITE 1 Viestintä korjaushankkeessa

3 3 1 JOHDANTO 1.1 Työn tavoitteet Tässä raportissa esitetään As Oy Keijukainen, joka on yksi KIMU- hankkeen kohdetaloyhtiöistä, kaksi korjausohjelmavaihtoehtoa. Tavoitteena on tarkastella, kuinka paljon energian- ja vedenkulutusta saadaan pienennettyä, jos toimenpiteet valitaan täysin korjaustarpeen mukaan energiatehokkuus huomioiden. Toisena vaihtoehtona on näyttää, millaisia keinoja joudutaan käyttämään, jos taloyhtiön lämmitysenergiankulutus halutaan puolittaa. Näitä kahta erilaista korjausohjelma vaihtoehtoa varten on tehty sekä taloyhtiökysely asukkaille että erilaisia korjauskonseptien laskennallisia tarkasteluja. Näiden pohjalta on valittu molempiin korjausohjelmavaihtoehtoihin sopivat toimenpiteet KIMU- projektityöryhmän toimesta. Raportti on jaettu kolmeen varsinaiseen osa-alueeseen. Ensin käsitellään taloyhtiön nykytilaa ja siihen liittyviä selvityksiä. Toisena asiakokonaisuutena on erilaiset korjauskonseptit ja niiden energiatehokkuuden parantamispotentiaalit. Viimeisenä ja tärkeimpänä on KIMUprojektiryhmän näkemys kahdesta tavoitteiltaan erilaisesta korjausohjelmasta. 1.2 Yleiskuvaus taloyhtiöstä As Oy Keijukainen Tapparakatu 1sijaitsee Lahden Keijupuistossa, Launeen kaupunginosassa. Kahdesta rakennuksesta muodostuva yhtiö sijaitsee alueen luoteiskulmassa. Yhtiö oli alueen ensimmäinen rakennuskohde vuonna (kuva 1.1). Kuva 1.1. Tapparakatu etelästä päin katsottuna. Suoraan edessä ovat portaat A-C ja oikealla portaat D ja E.

4 4 Kerrostaloissa on kolme ja kaksi porrasta ja kuusi asuinkerrosta. Asunto-osakeyhtiön tilavuus on m 3 ja huoneistoala m 2. Asuntoja taloyhtiössä on yhteensä 84 kappaletta. Asuntojakaumat on esitetty taulukossa 1.1 ja 1.2 Taulukko 1.1 Taloyhtiön huoneistojen jakaumat, talo 1 portaat A-C. Asuntotyyppi Pinta-ala, m 2 1 H + kk, 6 kpl 25 2 H + kk, 6 kpl 48 2 H + K, 18 kpl 50 2 H + K, 6 kpl 57 3 H + K, 6 kpl 79 4 H + K, 6 kpl 91 Taulukko 1.2 Taloyhtiön huoneistojen jakaumat, talo 2 portaat D ja E. Asuntotyyppi Pinta-ala, m 2 1 H + kk, 6 kpl 25 2 H + kk, 6 kpl 48 2 H + K, 12 kpl 50 2 H + K, 6 kpl 57 3 H + K, 6 kpl 60 3 H + K, 6 kpl 79 4 H + K, 6 kpl 91 Yhteisistä tiloista löytyy saunatilat, pesutupa, kellarikomerot, ulkoiluvälinevarasto, väestösuoja sekä kylmäsäilytystilat. Asunnoissa ei ole huoneistosaunoja yksittäisiä, jälkikäteen rakennettuja saunoja lukuun ottamatta. Rakennusten sisääntulokerroksessa on autotalleja. Rakennuksessa on kylmä ullakkokerros, jossa sijaitsevat asuntokohtaiset varastotilat. A- ja D-portaan maanalaisessa kellarissa on C-luokan väestönsuojat ja A-portaan kellarissa on lisäksi yhteinen lämmönjakohuone. Rakennus on ollut aina kaukolämpöverkossa. Keijupuiston alueella ei ole tiedossa olevia suojelukaavoja. Rakennusten lisälämmöneristäminen ja parvekkeiden sekalasitus on ollut mahdollista. 1.3 Perustiedot rakenteista Olemassa olevista piirustuksista ei käy tarkasti ilmi rakennuksen perustamistapaa, mutta todennäköisesti kerrostalo on perustettu paalujen varan. Keijupuiston ympäristö on tunnetusti savikkoa. Kerrostalot on rakennettu työmaalla valetuista betonielementeistä ja niissä on alun perin 2-lasiset ikkunat. Lämmitysmuotona kyseisissä rakennuksissa on kaukolämpö ja ilmanvaihtoratkaisuna koneellinen poistoilmajärjestelmä. Keijupuiston asuinkerrostalot ovat rakentamisajankohdan läheisyyden johdosta varsin homogeenisia. Rakennuksessa on rakennuskohtaisesti kello-ohjattu (maksimitehoa käytetään aamuisin, keskipäivällä ja alkuillasta) koneellinen yhteiskanavapoisto. Kanavat ovat betonista työmaalla valettuja neliönmuotoisia kanavia. Kylmän ullakkokerroksen lattiassa kanavat johdetaan puhallinkammioihin, joita on yksi per porras.

5 5 Rakennukset on varustettu neljän hengen hissein. Hissit eivät kulje ullakolle asti. Porraskäytävät on varustettu tomutusparvekkein, jotka sijaitsevat kerrosten puolivälissä. Lattioiden pintamateriaalina on käytetty parkettia tai muovimattoa. Lisäksi kylpyhuoneiden lattiat ovat laatoitettuja. Kylpyhuoneiden vedeneristys on tehty bitumikermillä pintabetonilattian alle. Kellari- ja asuinkerroksen välipohja ratkaisu koostuu kantavasta betonilaatasta, sen päällä olevasta 75 mm lastuvillalevystä sekä 50 mm pintabetonilaatasta. Parvekejulkisivun suuret ikkunat on korvattu 3-lasisila ikkunoilla vuonna Muutoin ikkunat on varustettu etuikkunoin 1980-luvulla. Kaikissa asunnoissa on parveke. Parvekkeet ovat rakennusrungon ulkopuolella. Suurin osa parvekkeista on lasitettu. Porraskäytävissä on kerrosten puolivälissä tuuletusparvekkeet. Tuuletusparvekkeet ovat ulokkeellisia betonilaattoja metallisilla kaiteilla. Tuuletusparvekkeilla oli myös roskakuilujen luukut. Roskakuilut ja jätevarastot eivät ole enää käytössä. Jätehuoneet on muutettu pyörävarastoiksi. Kerrostalossa on tasakatto. Ullakkokerros on sisäänvedetty ja kevytrakenteinen, ilman lämmitystä. Ullakkokerroksessa on asuntojen säilytyskomeroiden lisäksi pyykinkuivaustila ja puhallinkammiot. Rakennukset sijaitsevat tasaisella tontilla. Maan pinta viettää rakennuksista poispäin. Rakennusten salaojitus on uusittu vuonna Katoilta tuleva sadevesi on ohjattu maanalaisen putkiston kautta sadevesiviemäreihin. Rakennuksen runko on ns. kirjahyllyrunko eli rakennuksen päädyt ja asuntojen väliset seinät ovat kantavia. Alapohjarakenne: 160 mm teräsbetonia mm styroxlevyt pintabetoni linoleummatto Välipohjarakenne: Keijupuiston aluetta markkinoitiin aikoinaan sillä, ett asuntojen lattiat ovat ns. uivat eli paremmin ääntä eristävät. Rakennuksen välipohjat ovat 160 mm paksuja teräsbetoniholveja, jotka on valettu paikalla. Välipohjalaattojen päällä on kaksinkertainen huopaeristys, ns. Karhu-huopaeristys. Huovan päälle on valettu 50 mm pintabetonilaatta. Yläpohja: 160 mm teräsbetoni mm styrox levyt pintabetoni

6 6 Ulkoseinien rakenne pitkillä julkisivuilla on: sisäpinnoite/maalipinta teräsbetoni 80 mm puolikova mineraalivillalevy 100 mm teräsbetoni 50 mm ulkopinnoite/maali Kantavat ulkoseinät (päädyt) sisäpinnoite/maalipinta teräsbetoni 160 mm puolikova mineraalivillalevy 75 mm teräsbetoni 50 mm ulkopinnoite/maali Sisäänkäyntien puoleiset keittiön ja kylpyhuoneen ikkunan muodostama ulkoseinärakenne. Kantavat väliseinät ovat 160 mm teräsbetonia. Välipohjat ovat ontelolaattoja. 1.4 Perustiedot teknisistä järjestelmistä Kerrostalon lämmitysmuotona on vesikeskuslämmitys ja lämmönlähteenä kaukolämpö. Lämmitysverkoston lämmönsiirrin on Parca 530 kw vuosimallia 1988 ja käyttöveden siirrin Cetethermin 470 kw vuodelta Lämmityksen lämmönsiirtimen kunto oli silmämääräisesti arvioituna välttävä ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen kunto tyydyttävä. Molempien uusiminen on ajankohtaista vuoteen 2020 mennessä. Linjasaneerauksen yhteydessä kylpyhuoneen lattialämmitys on syytä rakentaa omaksi piiriksi. Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden kiertovesipumput ovat mallia Kolmeks Oy. Paisuntaastia sijaitsee ullakolla ja on avonainen. Lämmitysverkoston säädöt on toteutettu Landis & Gyr RVL säätökeskuksen kautta ja lämpimän käyttöveden lämpötila Landis & Gyr yksikkösäätimellä, jossa on lämpötilan pudotus kellokytkimellä. Lämmönjakohuoneessa on alkuperäinen Fendix Oy:n hälytyskeskus. Mahdolliset hälytykset ilmenevät paikallishälytyksinä. Järjestelmän toiminnasta ei ole tietoa. Lämmityksen säätöventtiili ja toimimoottori ovat ilmeisesti vuodelta Kohteessa on Bauerin vedenkäsittelylaitteisto. Laitteisto on asennettu vesimittarin jälkeen sarjaan vakiopaineventtiilin kanssa. Lämmitysverkoston putkia ei ole eristetty teknistä tilaa lukuun ottamatta. Teknisen tilan eristeet saattavat sisältää asbestia. Lämmitysverkoston putket ovat terästä ja alkuperäiset. Kellarissa ja sisäänkäyntikerroksessa putket ovat näkyvissä katosta ripustettuina. Nousulinjat ja kytkennät lämmityspattereille ovat näkyvissä ja kannakoituna seiniin. Putkiston säätö- ja sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä karaventtiileitä. Linjaventtiilien ulkoinen kunto vaihteli heikosta välttävään.

7 7 Itse radiaattorit ovat hitsattuja levypattereita, joissa on termostaattiset patteriventtiilit. Termostaattiset patteriventtiilit eivät ole alkuperäisiä. Lämpimän käyttöveden säätöventtiilit ja toimimoottorit ovat ilmeisesti vuodelta Laitteet olivat toimintakunnossa. Lämpimän käyttöveden menolämpötila on 54,1 C ja paluulämpötila 37 C. Lämpimän käyttöveden ja lämpimän veden kiertojohdon materiaalina on käytetty kuparia. Kylmävesijohdot on tehty galvanoidusta teräsputkesta. Sisääntulokerroksen yhteistiloissa putkistot kulkevat näkyvissä, kattoon ripustettuina. Nousulinjat ylempiin kerroksiin ovat putkihormeissa. käyttöveden paine on noin 4 MPa. Käyttövesiverkoston säätö- ja sulkuventtiilit ovat pääosin alkuperäisiä karaventtiilejä. Ne on osittain korvattu palloventtiilein. Venttiilien kunto on tyydyttävä. Lämpimän käyttöveden kiertoon on liitetty kylpyhuoneiden lattialämmitys. Vanhoissa kylpyammeissa on lisäksi jäljellä vielä etureunaan asennetut kiertovesipatterit. Käyttövesiverkostossa on linjasulkuventtiilit ja osa vesikalusteita on varustettu sulkuventtiilein. Vesihanat ovat suurelta osin 1-otesekoittajia. Lähes kaikki WC-istuimet ovat tyyppiä Arabia. Huuhtelu on yksiasentoinen. Uusitut WC-istuimet ovat tyyppiä IDO ja huuhtelussa on kaksi asentoa. Osassa kylpyhuoneita on vielä alkuperäinen kylpyamme, mutta osassa osakkaat ovat korvanneet ammeet suihkutilalla. Vesijohtoverkosto on eriytetty pahvimuotein, jotka on päällystetty ilmeisesti asbestia sisältävällä pinnoitteella. Kerrostalossa on alkuperäinen koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmahormit ovat rakenneaineisia paikalla valettuja betonihormeja ja peltihormeja. Poistoilmaventtiilit ovat alkuperäisiä lautasventtiilejä. Osaan huoneistoja on asennettu liesituulettimia, aktiivihiilisuodattimella varustettu ilmaa kierrättäviä liesituulettimia. Poistoilmavirran mittaus on usein mahdotonta koska poistoilmaventtiili on piilotettu kalusteiden taakse. Sähköjärjestelmät Taloyhtiön sähkölaitteistot ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Taloyhtiön sähköjärjestelmän nimellisjännite on 220/380 V. Johdinjärjestelmä on 4-johtoinen TN-C - järjestelmä. Talo 1:en sähköpääkeskuksessa on näkyvillä ylikuormituksen aiheuttama johtimien eristeiden kärähtäminen. Asuntojen ryhmäkeskukset ovat pääosin alkuperäisiä, jolloin niissä on 3-4 varoketta ja 25 ampeerin pääsulake. Kerrostalossa on yhteisantennijärjestelmä ja huoneistoissa on pääosin vain yksi antennipistorasia. Asunnoissa on normaali puhelinjärjestelmä. 1.5 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Kuntoarviossa esitetään tehtäväksi seuraavat kuntotutkimukset: julkisivut parveke käyttövesiputket viemäriverkosto

8 8 ilmanvaihtojärjestelmä puhelinlinjat maadoitus Taulukossa 1.3 on esitetty taloyhtiössä tehdyt korjaustoimenpiteet, kuntoarviot ja tutkimukset sekä niiden toteutusvuosi. Taulukosta nähdään, ettei taloyhtiössä ole tehty tai ole tarvinnut vielä tehdä kovinkaan suuria korjauksia. Taulukon toimenpiteiden lisäksi osakkaat ovat itse uudistaneet esimerkiksi kylpyhuoneita, jolloin muun muassa kylpyammeita on poistettu suihkujen tieltä. Korjaushistoria: Taulukko 1.3 Rakennuksiin on tehty seuraavat merkittävät korjaukset: 1980-luku alumiininen lisälasi ikkunan eteen ulkopuolelle julkisivujen huoltomaalaus 1996 uusittu käyttöveden lämmönsiirrin saunaosastojen remontti, oma ilmanvaihtokone (LTO) 1999 uusittu salaojat uusittu kylpyhuoneiden vesieristyksiä 2002 maalattu porraskäytäviä 2006 peltikattojen huoltomaalaus 2007 ilmanvaihtokanavien puhdistus 2008 uusittu suurimmat pihan puolen ikkunat (2 linjaa per rakennus) 2000-luvulla uusittu roskakuilujen ovet (nykyisin pyörävarastoina) 1.6 Lämmön-, sähkön-, ja vedenkulutustiedot Kaukolämmön kulutus on esitetty taulukossa 1.4. Taulukko 1.4. Kaukolämmönkulutus vuosina Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Lämmitysenergian kulutus, MWh Kulutus, kwh/m 3 42,10 40,62 44,76 Normitettu kulutus, kwh/m 3 45,01 45,56 45,83 Normitettu lämmitysenergian kulutus 45 kwh/m 3 sijoittuu samanikäisissä asuinkerrostaloissa % joukkoon eli parhaimman kolmanneksen tai neljänneksen joukkoon. Käyttöveden kulutus vuosina , taulukko 1.5. Taulukko 1.5. Veden kulutus vuosina Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vedenkulutus, m 3 Kulutus, l/vrk,as 147 Käyttöveden kulutus 150 l/vrk,as sijoittuu samanikäisissä asuinkerrostaloissa parhaimmistoon.

9 9 Kiinteistösähkön kulutus, taulukko 1.6. Taulukko 1.6. Kiinteistösähkön kulutus vuosina Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Kiinteistösähkön kulutus, kwh Kulutus, kwh/m 3 4,7 4,9 4,4 Kiinteistösähkön 4,5-5 kwh/m 3 edustaa normaalitasoa samanikäisissä asuinkiinteistöissä. Taloyhtiössä on jäähdytyskellarit, talosaunat, ja autopaikkojen lämmitys. Nykyaikaisessa talossa saunat voivat olla asuntokohtaisia, jäähdytyskellareita ei ole ja autopaikat vuokrataan alueelliselta pysäköintiyhtiöltä.

10 10 2 LÄHTÖTILANNETTA TARKENTAVAT SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET 2.1 Tehdyt kuntoarviot As Oy Keijukainen on teettänyt kuntoarvion keväällä Kuntoarviossa on käyty silmämääräisesti läpi rakenteet sekä tekniset järjestelmät. Kuntoarviossa todetaan, että perustukset ovat ehyitä, mutta sisäpuolen tiiliverhoilun alapinnat ovat päässeet kostumaan. Kosteusjälkien syyksi arvioidaan perustusten läpi imeytymään päässeet sade- ja valumavedet. Tämän on todennäköisesti aiheuttanut ulkopuolelta puuttuva vedeneristys tai toimimattomat salaojat. Julkisivut on viimeksi huoltomaalattu vuonna Elementtisaumojen halkeilua esiintyy yleisesti. Julkisivuissa on havaittu joitain pintalohkeamia ja ruosteisia pintateräksiä. Kuntoarviossa esitetään julkisivujen kuntotutkimusta ja varautumista julkisivujen lisälämmöneristämiseen viimeistään vuonna Ikkunat ovat alun perin 2-lasisia luvulla ikkunoihin on asennettu ns. etuikkuna suojamaan vanhoja ikkunoita ja parantamaan energiatehokuutta. Ikkunat tulisi kuitenkin uusia julkisivujen kunnostuksen/lisälämmöneristyksen myötä. Porrashuoneisiin johtavien puisten ulko-ovien kunto on arvion mukaan välttävä. Katon kunto on todettu hyväksi pois lukien pienehköjä reunalohkeamia ja yläpohja ehyeksi. Katolla olevien puisten kulkusiltojen on todettu olevan välttävässä kunnossa. Kylpyhuoneiden todetaan olevan välttävässä kunnossa. Lisäksi arvellaan, ettei korjattujen kylpyhuoneiden vedeneristys ole riittävällä tasolla. Vesikalusteiden todetaan olevan toimivia, mutta hyvin kuluneita. Vesijohtojen todetaan olevan heikkokuntoisia ja esimerkiksi kylmävesijohdoista irtoaa ruostetta veteen. Vastaavasti raportissa esitetään viemäriverkoston kunnon olevan välttävä ja viemäriputkien seinämäpaksuuksien olevan paikoitellen ohuita. Myös huoneistoviemärien todetaan olevan huonossa kunnossa ja hyvin likaisia. Raportin mukaan kaukolämmönvaihtimet ovat hyväkuntoisia ja säätö- sekä apulaitteet toimintakuntoisia. Kuitenkin menoveden säätökäyrän asettelu on melko korkealla tasolla. Itse patteriverkoston todetaan olevan välttävässä kunnossa. Termostaattiset patteriventtiilit ovat hyvässä kunnossa ja ne on uusittu noin 10 vuotta sitten. Linjasäätöventtiilit sitä vastoin ovat huonossa kunnossa ja osittain jumittuneita. Myöskään patteriverkostoa ei ole säädetty ja sisäilman lämpötiloissa on huomattavia ero eri asuntojen kesken. Lisäksi kuntoarvion mukaan patterit ovat erittäin likaisia ja eivät lämpiä tasaisesti, koska pattereiden alaosaan on kertynyt sakkaa. Erillismittauksissa talvella 2010 tutkittiin ilmanvaihdon toimintaa asunnoissa. Osassa asuntoja poistoventtiilit ovat jääneet esimerkiksi keittiökalusteiden taakse piiloon tai ne on suljettu, jolloin ilmanvaihdon toiminta heikkenee rajusti. Joissakin asuinnoissa asukkaat valittivat hajujen leviämisestä naapuriasunnoista omaan asuntoon. Asunnosta puuttuvat korvausilmaventtiilit ja oviraot. Ikkunan avaaminen nostaa poistoilmaventtiilistä mitattavan ilmamäärän arvoa 30 prosenttia mikä on merkki korvausilman saannin vaikeudesta. Postiluukusta mitattu alipaine asunnon ja porraskäytävän välillä jopa 30 Pa. Näin suuri alipaine imee helposti porraskäytävään päässeet hajut asuntoihin. Ikkunan tai parvekkeen oven avaaminen ruuan valmistuksen tai tupakoinninyhteydessä

11 11 poistaa asunnon alipaineisuuden ja hajut pääsevät leviämään porraskäytäviin ja naapuriasuntoihin rakenteiden rakojen kautta. Kuntoarviossa todettiin kiinteistön sähkötekniikan olevan vanhentunutta. Sähköpääkeskuksissa oli merkkejä johtojen ylikuumenemisen aiheuttamasta kärventymisestä. Taulukossa 2.1 on esitetty kuntoarvion laatijan näkemys korjausehdotuksesta vuosille kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuvat vuoden 2010 hintatasoon. Taulukko 2.1 Kuntoarvion korjausehdotus vuosille Rakennustekniikka Vuosi Toimenpide Kustannus, 2010 Elementtisaumausten uusiminen Ikkunoiden heloitusten/tiivisteiden läpikäynti ja uusiminen Kulkusillat vesikatolle Salaojaputkien huuhtelu Pihojen betonilaatoituksen osittainen uusinta Linjasaneeraukseen liittyvä hankesuunnittelu Leikkikentän kalusteiden osittainen uusinta Linjasaneeraus/rakennustekniset työt (Sisältää yleiset märkätilat) Julkisivujen lisälämmöneristys (2200 m 2 ) 1.vaihe Parvekkeiden kunnostus. Kustannusarvio täsmentyy kuntotutkimuksessa. Parvekeovien ja tuuletusparvekkeiden ovien uusiminen. Alkuperäisten ikkunoiden uusiminen julkisivuremontin yhteydessä. Sisältää myös sisääntulokerroksen ikkunat. Parvekeikkunoiden uusiminen. Sisältää myös tuuletusparvekkeiden ikkunat. Leikkikentän ja pihakalusteiden uudistaminen Taulukossa 2.2 on esitetty kuntoarvion laatijan näkemys korjausehdotuksesta vuosille kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuvat vuoden 2010 hintatasoon.

12 12 Taulukko 2.2 Kuntoarvion korjausehdotus vuosille LVI-tekniset korjaukset. Vuosi Toimenpide Kustannus, 2010 Korvausilmaventtiilien asennus Poistoilmakoneiden uusiminen Ilmanvaihdon kuntotutkimus Ilmamäärien säätö Vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus Ilmanvaihdon tarveselvitys Kaukolämmönsiirrinpaketinuusiminen Rakennetaan suljettu paisuntajärjestelmä Patteritermostaattien uusiminen Linjasulkuventtiilien uusiminen Patteriverkoston perussäätö Patterirunkoputkiston eristäminen Linjasaneerauksen hankesuunnittelu Vesikalusteiden uusiminen Linjasaneeraus vesijohdot Linjasaneeraus vesikalusteet Ilmanvaihtokanavien puhdistus Ilmamäärien säätö Automatiikan uusiminen Taulukossa 2.3 on esitetty kuntoarvion laatijan näkemys korjausehdotuksesta vuosille kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuvat vuoden 2010 hintatasoon. Taulukko 2.3 Kuntoarvion korjausehdotus vuosille Sähkötekniikka Vuosi Toimenpide Kustannus, 2010 Maadoituksen tutkiminen ATK-verkon suorituskyvyn mittaus Turvavalaistuksen asentaminen Kuutiovalaistuksen uusiminen Paloturvallisuusjärjestelmä Sähkötöiden hankesuunnittelu Pää. ja ryhmäkeskusten uusiminen Vanhojen johtojen uusiminen Uudet valaistusryhmäjohdot Sähkökalusteiden uusiminen Vanhojen valaisimien uusiminen Kiukaiden uusiminen

13 13 Taulukossa 2.4 on eritelty korjaukset LVI, sähkö ja rakennusteknisiin kustannuksiin. Taulukko 2.4 Rakennustekniset ja LVIS-korjausten kustannukset vuosina k Rakennetekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Yhteensä Investointitarve vuosina yhteensä lähes 5,8 me eli 1150 per huoneistoneliö. Asuntojen hintataso Keijupuiston alueella on noin per neliö /Iltalehti / (k ) Kuva 2.1 Investointitarve vuosina KIMU:n taloyhtiökysely Taloyhtiökyselyyn vastasi yhteensä 29 henkilöä. Vastausprosentti oli noin 30. Vastaajista yli 60- vuotiaiden osuus oli lähes 70 %. Vähintään 10 vuotta yhtiössä asuneiden osuus oli 55 %. Sisäilmaongelmat Kuvassa 2.2 on esitetty taloyhtiössä havaitut keskeiset sisäilmaongelmat.

14 14 Melu ulkoa Pöly tai lika pinnoilla Riittämätön iv. Talvi Kostea ilma Vaihteleva huonelämpötila (%) Kuva 2.2 Sisäilmaongelmien esiintyvyys (%) taloyhtiössä. Vastanneiden lukumäärä oli 29 henkilöä. Sisäilmaongelmien esiintyvyydet olivat alhaisia lukuun ottamatta lattioiden kylmyyttä ja vaihtelevaa huonelämpötilaa. Sisäilmakyselyn mukaan ainoa merkittävä ongelma taloyhtiössä on kylmät lattiat. Myös vaihtelevista huonelämpötilasta haittaa kokevien osuus on yli 20 %. TKK/LVItekniikan pientalotutkimuksissa molempien on havaittu liittyvän rakennuksen hataruuteen. Pölyisistä pinnoista valitetaan myös suhteellisen runsaasti. Ilmiö on havaittu useissa eri Teknillisen korkeakoulun asukaskyselyissä vuosina 2001, 2004 ja Ilmiö liittynee kuivaan huoneilmaan talvella ja ikkunatuuletukseen, jolloin ulkoilman pöly pääsee sisäilmaan. Tarkemmat arviot sisäilmaongelmista: Asukkaiden mukaan lämpöviihtyisyyteen liittyvät ongelmat esiintyvät ikkunoiden läheisyydessä. Toisaalta myös ylimmässä kerroksessa esiintyi kylmyyttä, jonka syyksi epäiltiin asuntojen yläpuolella sijaitsevaa kylmää ullakkoa. Ongelmien aiheuttajiksi arveltiin kylmää ullakkokerrosta, ensimmäisen kerroksen autotalleja, muissa asunnoissa ja parvekkeilla tapahtuvaa tupakointia. Yksittäiset asukkaat pitivät tuuletusikkunoita ja ilmanvaihtojärjestelmää tehottomana. Taulukossa 2.5 on esitetty yhteenveto sisäilmastokysymysten tuloksista koskien talvea ja kesää. Tuloksia on verrattu Teknillisen korkeakoulun kyselyyn vuonna 2003, jossa vastanneita oli 600. Erilaiset sääolosuhteet vuosina 2003 ja 2010 aiheuttavat eroja, joita ei tässä yhteydessä voida huomioida. TKK:n tutkimuksissa oli mukana myös paljon asuntoja, joissa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tai raitisilmaradiaattori. Rakennukset ovat vuosilta Mitä lähempänä ykköstä keskiarvot ovat, sitä parempi tulos. TKK:n kyselyssä käytettiin asteikkoa 1 7, tässä kyselyssä 1 5.

15 15 Taulukko 2.5 Vastausten keskiarvot eräisiin sisäilmakysymyksiin. Kysymys Keskiarvo taloyhtiö Keskiarvo 600 kerrostaloasuntoa Suomessa Lämpötilan miellyttävyys (talvi) ,09 1 = miellyttävä, 5 (7) = epämiellyttävä Lämpötilan miellyttävyys (kesä) 2,67 3,79 1 = miellyttävä, 5 (7) = epämiellyttävä Lämpötilan tasaisuus (talvi) 2,26 3,33 1 = tasainen, 5 (7) = liian vaihteleva Lämpötilan tasaisuus(kesä) 3,10 4,64 1 = tasainen, 5 (7) = liian vaihteleva Ilman kuivuus talvella 2,40 2,85 1 = kuiva, 5 (7) = kostea Ilman kuivuus kesällä 2,63 3,41 1 = kuiva, 5 (7) = kostea Ilman raikkaus (talvi) 2,89 3,37 1 = raikas, 5 (7) = tunkkainen Ilman raikkaus (kesä) 3,00 3,41 1 = raikas, 5 (7) = tunkkainen Asunnon haju (talvi) 2,72 2,89 1 = Hajuton 5 (7) = Pahanhajuinen Asunnon haju (kesä) 2,89 3,01 1 = Hajuton 5 (7) = Pahanhajuinen Ilman laatu (talvi) 2,35 3,08 1 = miellyttävä. 5 (7) = epämiellyttävä Ilman laatu (kesä) 2,80 3,08 1 = miellyttävä. 5 (7) = epämiellyttävä Viihtyisyys yleensä ottaen (talvi) 2,11 2,56 1 = tyytyväinen, 5 (7) = tyytymätön Viihtyisyys yleensä ottaen (kesä) 1 = tyytyväinen, 5 (7) = tyytymätön 2,37 2,48 Taloyhtiön tulokset olivat keskimääräistä paremmat seuraavien sisäilmastotekijöiden osalta; Lämpötilan miellyttävyys ja tasaisuus kesällä ja talvella. Ilma koettiin kuivemmaksi ja raikkaammaksi sekä miellyttävämmäksi kuin 600 asunnon vertailuaineistossa. Keskiarvot ovat pienemmät taloyhtiössä mutta arviointiasteikot olivat erilaiset taloyhtiössä ja vertailuryhmässä. Taulukossa 2.6 tarkastellaan ääripään vastausten (5 tai 7 asteikolla) yleisyyttä. Myös äärimmäisen kielteisiä arvioita sisäilmastosta esiintyi vertailuaineistoa yleisimmin, taulukko 2.6..

16 16 Taulukko 2.6 Huonoksi olosuhteet kokeneiden osuus taloyhtiössä ja vertailuaineistossa. Kysymys Osuus, % taloyhtiö Osuus (%) 600 kerrostaloasuntoa Suomessa Lämpötila epämiellyttävä (talvi) 13 5 Lämpötila epämiellyttävä (kesä) 10 5 Lämpötila liian vaihteleva talvella 13 3 Lämpötilan liian vaihteleva kesällä 14 7 Ilma on kuivaa talvella Ilma on kosteaa kesällä 0 1 Ilma on tunkkaista talvella 5 2 Ilma on tunkkaista kesällä 0 2 Asunto on pahanhajuinen talvella Asunto on pahanhajuinen kesällä 6 1 Ilman laatu talvella epämiellyttävää 5 3 Ilman laatu on kesällä 10 3 epämiellyttävää Viihtyisyys yleensä ottaen (talvi) 4 1 tyytymätön Viihtyisyys yleensä ottaen (kesä) tyytymätön 4 1 Lämpöoloissa huonoja olosuhteita esiintyi taloyhtiössä enemmän kuin vertailuaineistossa. Kuvissa on vertailtu taloyhtiötä ja KIMU-projektin 115 asunnon vertailuaineistoa. KIMUprojektissa sama kysely tehtiin viidessä muussa asunto-osakeyhtiössä Lahdessa, Espoossa ja Helsingissä. Lämpöviihtyisyys talvella Keijukainen Kaikki asunnot Keijukainen Kaikki asunnot (%) (%) Kuva 2.3 Lämpöviihtyisyys talvella (vasen) ja kesällä (oikea) (1 = liian lämmintä, 5 = liian viileää) taloyhtiössä ja kaikissa taloyhtiöissä.

17 17 Vetoisuus Keijukainen Kajkki asunnot Keijukainen Kaikki asunnot (%) (%) Kuva 2.4 Vetoisuus talvella (vasen ja kesällä (oikea) (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisaa) Lämpöviihtyisyys yleensä ottaen Keijukainen Kaikki asunnot Keijukainen Kaikki asunnot (%) (%) Kuva 2.5 Lämpöviihtyisyys talvella (vasen) ja kesällä (oikea) yleensä ottaen (1 = tyytyväinen, 5 = tyytymätön) Ilman laatu kesällä ja talvella (%) Talvi Kesä Kuva 2.6 Ilman laatu kesällä ja talvella (1=raikas, 5=tunkkainen) Lähes neljännes koki asunnot liian lämpimiksi kesällä. Talvella 40 % vastanneista koki asunnon hieman viileäksi. Tämä näkyi myös taloyhtiökyselyssä toiveina lämmitysjärjestelmän parantamisesta. Noin 40 % vastanneista koki asunnon hieman tai liian vetoisaksi talvella. Lämpöoloihin tyytyväinen tyytymätön asteikolla taloyhtiössä esiintyi talvella huomattavaa

18 18 hajontaa eli taloyhtiössä oli sekä hyvin tyytyväisiä että tyytymättömiä. Kesällä arviot olivat tasaisemmat. Taloyhtiössä asuntojen huoneilmaa ei koettu tunkkaiseksi minään vuodenaikana. Toisaalta raikkaana pitävien osuudet olivat myös alhaiset. Tuuletustottumukset 34 % harvemmin kuin kerran viikossa 24 % noin 1-3 kertaa viikossa 28 % lähes päivittäin 7 % 2 kertaa päivässä tai useammin 3 % EOS Syy tuuletukseen 17 % Ruuan käry 7 % Tupakointi 28 % Siivous 14 % Kuumuus 21 % Tunkkaisuus 7 % Ahdistava olo, ilma loppuu 7 % Muu syy Vesivahingot Vastaajista 5 eli 24 % ilmoitti asunnossa joskus tapahtuneesta vesivahingosta. Näitä olivat putkivuodot, kattovuoto, vuoto ulkoseinän kautta, patterin vuoto, keittiön katto. Pyykki kuivuu asunnossa nopeasti tai kohtalaisen nopeasti (86 %). Asuintilojen ikkunoiden huurtuminen oli vähäistä. Ikkunoiden sisäpinta huurtui 7 % asuntoja. Ikkunan ulkolasin sisäpinta huurtui 3 % asuntoja. Jälkimmäinen on merkki ikkunan sisälasin hataruudesta. Suihkun käyttö 10 % Kerran viikossa tai harvemmin 62 % Pari kertaa viikossa 21 % Kerran päivässä 7 % Useamman kerran päivässä Tulevaisuuskysely Vastaajat luonnehtivat nykytilannetta taloyhtiössä; hyvä sijainti, rauhallinen ympäristö ja rauhallinen, siisti ja sovinnollinen taloyhtiö, jossa on edullista asua. Myös kylmäkellarit mainittiin. Parannustoimenpiteitä toivottiin ennen kaikkea ikkunoihin. Moni asukas ei osannut nimetä ensisijaista parannustoimenpidettä. Korkeampaa huonelämpötilaa ja ullakon lämpöeristämistä toivottiin myös. Toissijaisina pidettiin hissin pienuus, sisäilman laatu ja ilmanvaihto.

19 19 Taloyhtiön ominaisuuksista tyytymättömämpiä oltiin ikkunoihin (15 % vastanneista oli hyvin tyytymättömiä, samoin julkisivut (12 %), lämmitysjärjestelmän toiminta (12 %) ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta (7 %). Kukaan ei ollut erittäin tyytymätön taloyhtiön energiatehokkuuteen. Kolme viimeksi mainittua oli kuitenkin keskimäärin ottaen kärjessä kun vastanneet ilmoittivat mihin taloyhtiössä tulee panostaa. Ikkunat ovat kuitenkin ehdoton ykkönen asukkaiden toivelistalla. Yleensä uusista palveluista vastattiin: Catering-tilauspalvelu. Kaupassakäyntiavustaja vanhoille. Vanhusten turvarinki päivittäin Esimerkiksi ikkunoiden pesu (suuret hankalat pestä yksin...) Harrastetoiminta Jokainen tilaa itse omien tarpeiden mukaan, ei kuulu taloyhtiölle! Pihalle grillipaikka. Pienbussi-kuljetus parkkipaikalta kaupunkiin, norm. bussipysäkille liian pitkä matka ikääntyvänä Korjaustoiminnan periaatteet: Asukkaat asettivat seuraavat lausumat tärkeysjärjestykseen kyselyssä. En osaa sanoa/ei vastausta 14 % Taloyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. (teknisiä järjestelmiä korjataan tai uusitaan selvästi ennen niiden arvioitua elinkaaren päätä). 21 % Taloyhtiön korjaustoiminnassa tulee suorittaa vain välttämättömät vika- ym. korjaukset 24 % Taloyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla/uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa (riski teknisistä vioista ja rikkoutumisista ja niistä aiheutuvista asumishaitoista hyväksytään) 31 % Taloyhtiön palveluiden kehittäminen Haluan, että taloyhtiön palveluita parannetaan merkittävästi 0 % Haluan, että taloyhtiön palveluita parannetaan jonkin verran 28 % Säilytetään nykytilanne 52 % En osaa sanoa/ei vastausta 17 % 2.3 Lämpökuvaukset Kohteessa suoritettiin lämpökamerakuvaus talvella Ongelma alueiksi osoittautui sisäänkäyntien puolella olevien keittiöiden ja kylpyhuoneiden ikkunoiden välinen alue. Päätyseinillä oli joitain ongelmakohtia.

20 20 Keskeiset havainnot: -alakerroksen ovissa on merkittäviä tiivistevuotoja -elementtien saumoissa on joko läpivaluja tai lämmöneristysten puutteita -rakennus on etenkin ylemmiltä kerroksiltaan todennäköisesti vähän ylipaineinen -ikkunaliittymissä on paikoin ilmavuotoa -ansaat tai jotkin muut sidontarakenteet näkyvät säännöllisinä -pohjakerroksen ulkoseinien lämmöneristys on ylempien kerrosten ulkoseinien eristystä heikompi -ulkoseinien eristyspaksuuksissa on paikallista vaihtelua -2.0 C C C C Kuva 2.7 Tapparakatu 1 talo 1, pohjoissivu, saumat ja välipohjat lämmöneriste tai läpivalu (vasen) ja alakerroksen ovet (oikea) -2.0 C C C C Kuva 2.8 Tapparakatu 1 talo 1, pohjoissivu elementtisaumat ja välipohjat (vasen) ja länsisivu elementtisaumat (oikea) 4.0 C C C Kuva 2.9 Tapparakatu 1, talo 1 eteläsivu ikkunaliittymät (vasen) ja talo 2 itäsivu eristyspaksuus vaihtelee tai läpivaluja (oikea) -5.0 C

21 21 Erityisesti tuuletusparvekelinjan viereisissä kylpyhuoneen ja keittiön ikkunalinjassa havaittiin selviä lämpövuotoja. Asia tulee tutkia tarkemmin julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä ja huomioitava lisälämmöneristystä suunniteltaessa. 2.4 Ilmanvaihdon toiminta Kohteessa seurattiin kylpyhuoneen ilman suhteellisen kosteuden vaihteluita talvella Toinen asunto oli yhden hengen talouden (kuva 2.10) ja lapsiperheen (kuva 2.11) kylpyhuoneet Kuva 2.10 Yhden hengen talouden kylpyhuoneen ilman suhteellisen kosteuden vaihtelut Kuva 2.11 Lapsiperheen kylpyhuoneen ilman suhteellisen kosteuden vaihtelut.

22 22 3 TOIMENPITEET ENERGIATALOUDEN JA SISÄILMASTON PARANTAMISEKSI 3.1 Valitut parantamistoimenpiteet Taulukossa 3.1 on esitetty tarkasteltavat korjauskonseptit ja niihin liittyvät tärkeimmät lähtötiedot. Näitä lähtötietoja ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot, ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisykertoimet, rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava n 50 -luku ja lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde. Taulukko 3.1 Tarkastellut korjauskonseptit ja niihin liittyvät lähtötiedot U-arvot Korjauskonsepti US YP IK IK g tot / g dir n 50 W/m 2 K W/m 2 K W/m 2 K - / - 1/h - Lähtötilanne / Ei Ulkoseinän lisälämmöneristys 100mm (US+100mm) / Ei US(+100mm) ja yläpohjan lisälämmöneristys 80 mm (YP+80mm) / Ei US(+100mm) ja poistoilman lämmöntalteenotto (LTO) / Ulkoseinän lämmöneristys 300mm (US300mm) / Ei US300mm ja YP+80m / Ei Ikkunoiden vaihtaminen (IK0.80) / Ei IK0.80 ja LTO / IK0.80 ja US+100mm / Ei IK0.80, US+100mm ja YP+80mm / Ei IK0.80 ja US300mm / Ei IK0.80, US300mm ja YP+80mm / Ei IK0.80, US300mm, YP+80mm ja LTO / IK0.80, US300mm ja LTO / LTO / US: ulkoseinä, YP: yläpohja, IK: ikkuna, g tot: auringonsäteilyn kokonaisläpäisy, g dir: auringonsäteilyn suoraläpäisy, n50: ilmavuotoluku,,lto η t : lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde Lähtötilanne kuvaa tämän hetkistä tilannetta taloyhtiössä. Ulkoseinän lisälämmöneristäminen 100 millimetrillä on ajateltu tehtävän nykyisen ulkoseinärakenteen päälle. Tapaus, jossa ulkoseinän lämmöneristyksen paksuus on 300 mm, edellyttää siporex-harkkojen purkamista, lämmöneristeen lisäämistä ja uuden tiilivuorauksen tekemistä. Ikkunaremontin tapauksessa olemassa olevat 2-lasiset ikkunat vaihdettaisiin hyvin lämpöä eristäviin ikkunoihin, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Poistoilman lämmöntalteenotto tarkoittaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamista olemassa olevan painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle. Näiden vaippaan ja ilmanvaihtoon liittyvien korjausten lisäksi on arvioitu putkiremontin yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Näitä on oletettu olevan huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle, vettä säästävät vesikalusteet ja oikein mitoitetut vesijohtojen painetasot. LTO η t

23 Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Energialaskelmat toteutettiin nykypäivän dynaamisella simulointityökalulla IDA Indoor Climate and Energy 4.0. Tällä työkalulla on mahdollista tarkastella laskennallisesti rakennuksen energiankulutusta sekä sisäilmastoa. Kohderakennuksesta luotiin kolmiulotteinen malli (Kuva 3.1). Simuloinnissa laskentavyöhykkeet muodostettiin asuntokohtaisesti, jossa kylpyhuone muodosti oman erillisen vyöhykkeen, ja jokainen asuinkerros mallinnettiin erikseen (Kuva 3.1). Asuinkerroksista mallinnettiin erikseen yhteensä kolme kerrosta: ylin, alin ja keskimmäinen. Tämän lisäksi porraskäytävät ja kellari mallinnettiin omina vyöhykkeinään. S 4.0 m f1 N f4 f1 f3d f3e f2 f3 f3c f6 f3f f3b f4 f1 f12 f11 f3af f3ag f3ah f2 f10f3ak f3ai f3aj f3ad f3ae f3ac f4 f9 f5 f8 f3ab f3al f6 f1 f3aad f3aaef2 f3aac f6 f3aaf f3aab f4 f2 f3g f5 f3am f7 f3aag f5 f3aaa Kuva 3.2 Rakennuksen simulointi 3D-malli ja yhden asuinkerroksen vyöhykejako Simuloinneissa käytettiin säätietoina Helsingin vuoden 1979 tuntitason säätietoja, jotka vastaavat voimassa olevasta Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta D5 (2007) löytyviä säätietoja. Tilojen lämmityksen asetusarvona käytettiin asuinhuoneille 22 C, kylpyhuoneille 23 C ja porraskäytäville ja kellarille 20 C. Sähkölaitteista ja valaistuksesta tuleva lämpöenergia vastaa Sisäilmastoluokituksen (2008) ohjearvoja. Tämä tarkoittaa sähkölaitteiden ja valaistuksen vuotuisena lämpöenergiana, joka tulee huonetilaan, 22,8 kwh/asm 2. Asukkaiden määrä kerrostalossa on 90 eli keskimäärin 31 asm 2 /hlö. Lämmitysjärjestelmä mallinnettiin ideaalisena ja lämmönjaon ja luovutuksen aiheuttamat häviöt otettiin huomioon hyötysuhteiden avulla. Tilojen lämmitykselle käytettiin hyötysuhteen arvoa 0,81 ja lämpimälle käyttövedelle 0,86. Itse kaukolämpölaitteiston hyötysuhteena käytettiin arvoa 0,97. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 Ohjeet 2012 luonnos ) Ilmanvaihdon määräksi oletettiin painovoimaisen ilmanvaihdon tapauksessa 0,4 1/h ja korjauskonseptin tapauksessa, jossa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmä, 0,5 1/h. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaavana n 50 -lukuna käytettiin kaikissa laskentatapauksissa arvoa 1,0 1/h. Koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan kaukolämmöllä. Mahdollisella putkiremontilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä oletettiin saatavan aikaan 20 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa. Alkutilanteessa kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 40 prosenttia lämmintä vettä. Putkiremontin jälkeen lämpimän käyttöveden osuudeksi oletettiin 45 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta.

24 Elinkaarilaskelmat Energiakorjausten elinkaariedullisuuden analysointi perustuu eurooppalaiseen menetelmäkehitykseen. Elinkaarikustannuslaskelmat muodostuvat seuraavista osista: - Hankintakustannukset (pääomakustannukset, investointikustannukset) - Purkukustannukset - Rahoituskustannukset - Huoltokustannukset - Kunnossapitokustannukset - Lämmitysenergiakustannukset - Sähköenergiakustannukset - Ympäristökustannukset - Jäännösarvo Hankintakustannukset kattavat rakennuttajan kustannukset, rakennuskustannukset ja rakennuksen luovutuksen edellyttämät kustannuserät. Laskelmissa otetaan huomioon tekijät, jotka aiheuttavat eroja eri vaihtoehtojen välille. Purkukustannukset kattavat rakenteiden sekä laitteiden ja järjestelmien purkamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Rahoituskustannukset aiheutuvat rahoituksen kustannuksista valitulla laskenta-ajalla. Rahoituskustannuksiin sisällytetään myös esim. lyhytaikaiset lainajärjestelyt ja uudelleenjärjestelyt. Huoltokustannukset aiheutuvat suunnitelluista huoltotöistä. Huoltokustannuksiin vaikuttavat valittu järjestelmä, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Toiset järjestelmät vaativat usein tapahtuvaa huoltoa, kun taas toiset järjestelmät toimivat pitkiäkin aikoja ilman erityistä huolenpitoa. Huollon laadulla on merkitystä, sillä hyvä huolto korjaa investoinneissa syntyviä puutteita. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat suunnitelluista tai muutoin välttämättömiksi todetuista kunnossapitotoimista. Niillä pyritään estämään rakennuksen kulumista. Talotekniikan osalta kunnossapitokustannusten arvioimiseen vaikuttavat huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso. Kunnossapitoon luetaan myös kaikki pienimuotoiset ennakoimattomat korjaukset. Lämmitysenergiakustannukset aiheutuvat tilojen lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä. Rakennustasoisissa tarkasteluissa määritetään eritellyt lämmityskustannukset, jotka perustuvat lämmitystapaan ja energiantuottajan arvioituihin tai todennettuihin kulutuksiin. Sähköenergiakustannukset aiheutuvat kiinteistösähköstä, käyttäjäsähköstä sekä talotekniikan laitteista ja järjestelmistä. Jäähdytysenergiakustannukset sisältyvät yleensä erittelemättöminä sähköenergiakustannuksiin. Tehdyssä elinkaarikustannusvertailussa kuluttajasähköä ei kuitenkaan ole otettu huomioon Ympäristökustannukset sisältävät mm. mahdolliset korjausrakentamista edeltävät maaperän puhdistuksen ja suojauksen kulut sekä purku- ja kierrätyskulut elinkaaren päättyessä. Hankinnalla (investoinnilla) voi pitoajan päättyessä olla jäännösarvo. Jäännösarvoerot otetaan huomioon vaihtoehtojen vertailussa, jos laskentajakso on lyhyempi kuin käyttöikä, ja

25 25 vaihtoehtojen välillä on laskennallisia käyttöikäeroja. Nykyarvomenettelyssä summataan laskentajaksolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset nykyhetkeen joko suoraan nykyisin hinnoin. Laskentakoroksi valitaan yleensä ennakoitu yleinen kustannustason nousu. Laskelmassa inflaation taso, energian hinta ja sen nousu, sekä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden kestävyys joudutaan ennakoimaan. Taulukko 3.3 Elinkaarilaskelmien lähtötietoja ja -arvoja Kustannustekijä Kuvaus Hankintakustannus yhteensä Julkisivun kunnostus Julkisivukorjaus, mikä kuntokartoituksen perusteella tehtävä (puhdistus, paikkaus ja pinnoitus). Julkisivun lämpörappaus Toteutetaan vanhan rakenteen 100 mm:n eristyslisällä päälle, jolloin energiakorjauksen lisäkustannusta määritettäessä vähennetään julkisivun korjauksen peruskustannus Julkisivun uusiminen 300 Julkisivun purku, alustan tasoitus ja mm:n eristyslisällä pinnoitus. Eristyspaksuuden kasvattaminen 300 mm:llä. Ikkunoiden uusiminen Ikkunoiden uusiminen eristystasoltaan paremmiksi (o,80 W/m2K) tilanteessa, missä ikkunat joka tapauksessa uusittava Yläpohjan perusparannus ja Yläpohjan perusparannus johtuen eristystason kasvattaminen ulkoseinäkorjauksesta ja lisäeristys Ilmanvaihdon asentaminen linjasaneerauksen yhteydessä, energiatehokkuuslisä Ilmanvaihdon asentaminen erillisenä urakkana Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen, mistä energiakorjauksen lisä-kustannusten osuus noin 50 % (mm. ilmavirtasäädöt, LTO80). Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen, mistä lisäkustannuksia noin puolet energiakorjaukseen (mm. ilmavirtasäädöt, LTO80) 70 euroa/us-m2 Energiatehokkuuden parantamisen laskennallinen kustannusero 95 euroa/us-m euroa/us-m2 300 euroa/us-m2, mistä purku ja tasoitus 150 euroa/us-m2 500 euroa/ikk-m2 Linjasaneeraus VVS työt yhteensä 400 euroa/as-m2 Välilliset kustannukset Korjausrakentamisen suunnittelu-, valvonta- ja työmaan yleisten töiden lisä +230 euroa/us-m2 130 euroa/yp-m2 +25 euroa/yp-m2 150 euroa/as-m euroa/asm2 200 euroa/as-m euroa/asm2 10 % suhteessa hankintakustannuksiin Investointiavustus ARA:n myöntämä avustus. Ei otettu huomioon Rahoituskustannus Energiatehokkuuteen sijoitetun pääoman rahoitusosuudeksi on arvioitu 60 % 3%:n reaalikorolla. noin 25 % suhteessa vuotuiseen pääomakustannukseen Energiamaksut Lähtökohtainen lämpöenergiamaksu kustannustasossa 1/2011 Lämpöenergiamaksu keskimäärin 20 vuoden laskentajaksolla (energian reaalihinnan nousu + 4 %/v) Lähtökohtainen sähköenergia-maksu kustannustasossa 1/2011 Sähköenergiamaksu keskimäärin 20 vuoden laskentajaksolla (energian reaalihinnan nousu + 4 %/v) 55 euroa/mwh 103 euroa/mwh 80 euroa/mwh 150 euroa/mwh

26 26 KIMU -laskelmissa on käytetty yhteneväisiä energiakorjausten lisäkustannuksia (Taulukko 3.2). Lisäkustannusten laskenta perustuu siihen, että rakennuksen vaippa on joka tapauksessa peruskorjattava ja ilmanvaihtojärjestelmä uusittava. Tällöin ei taloudellisessa vertailussa tarvitse ottaa huomioon muita laadullisia tekijöitä (akustiikka, paloturvallisuus, ). Yhteismitalliset tulokset on esitetty keskimääräisinä vuosikustannuksina osoittaen mahdollisesti eriaikaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutukset. Asunnon jälleenmyyntiarvon suhteellista nousua energiatehokkaan korjauksen seurauksena ei ole otettu huomioon, eikä taloudellista takaisinmaksuaikaa siten arvioitu. Energiansäästön kannattavuuden laskentajaksona on käytetty 20 vuotta, mikä sekä laskennallinen poistoaika että laskennallinen sijoitetun pääoman rahoitusaika. Hankintakustannuserojen ja energiansäästön vertailukohtana on käytetty taloyhtiössä tehtäviä pakollisia toimenpiteitä. ko.pakollisten töiden yhteydessä on otettu huomioon ikkunoiden uusimisen energiansäästövaikutus. Keskimääräinen vuotuinen pääomakustannusero lasketaan jakamalla hankintakustannusero laskentajakson pituudella. keskimääräinen vuotuinen rahoituskustannus energiansäästöön sijoitetulle pääomalle on tällöin 0,25 x pääomakustannus. Takaisinmaksuajat on laskettu energiamaksunousuille 0 ja 4 %/v. Koko remontin keskimääräinen vuokravaikutus on laskettu jakamalla remontin kokonaiskustannus asuinalalla ja laskentajakson pituudella. Energiansäästöinvestoinnin vastikeosuus on lisätty kokonaisvaikutuksen määrittämiseksi.

27 27 4 LASKENTATULOKSET ERI TOIMENPIDEVAIHTOEHTOILLE 4.1 Energiankulutukset Kaikilla korjauskonsepteilla saavutetaan lähes 15 prosentin säästöpotentiaali kaukolämmön kulutuksessa lähtötilanteeseen verrattuna. Yksittäisistä toimenpiteistä suurin säästöpotentiaali on ulkoseinän lisälämmöneristämisellä. Koneellisella tulo-poisto- ilmanvaihtojärjestelmällä saadaan aikaan noin 20 prosentin säästö kaukolämmön kulutuksessa, mutta samalla ilmanvaihtokoneiden puhaltimet lisäävät sähkönkulutusta. Putkiremontin yhteydessä toteutettavat vedenkulutusta pienentävät toimenpiteet vähentävät kaukolämmön kulutusta 2-4 prosenttia. Yläpohjan lisäeristämisellä ei saada aikaan merkittäviä parannuksia taloyhtiön energiatehokkuuteen. Taulukossa 4.1 on esitetty erillisten korjaustoimenpiteiden vaikutus kaukolämmön ominaiskulutukseen. Taulukko 4.1. Erillisten toimenpiteiden arvioituvaikutus energiankulutukseen. (LKV:n osuus kokonaisvedenkulutuksesta on 40 %) Case Kaukolämpö Puhallinsähkö Vesi kwh/asm2/a kwh/asm2/a m3/a Lähtötilanne Lisäeristys US 100mm LisäeristysUS 100mm, YP 80 mm Lisäeristys US 100mm + LTO80% US eristys 300mm US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m IK IK lisäeristys US 100mm IK lisäeristys US 100mm, YP 80mm IK US eristys 300mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% IK US eristys 300mm + LTO80% IK LTO80% LTO80% Oletukset: Ikkuna-ala 22% Ilmanvaihtuvuus alkutilanteessa 0.4 1/h Ilmanvaihdon parantamisessa ilmavirrat nostetaan vastaamaan tasoa 0.5 1/h. Taulukossa 4.2 on esitetty putkiremontin yhteydessä tehtävien erillisten korjaustoimenpiteiden vaikutus kaukolämmön ominaiskulutukseen. Putkiremontin seurauksena veden kulutus vähenee 20 %.

28 28 Taulukko 4.2 Erillisten toimenpiteiden vaikutus energiankulutukseen. (LKV:n osuus kokonaisvedenkulutuksesta on 45 %) Case Kaukolämpö Puhallinsähkö Vesi kwh/asm2/a kwh/asm2/a m3/a Pelkkä putkiremontti Lisäeristys US 100mm LisäeristysUS 100mm, YP 80 mm Lisäeristys US 100mm + LTO80% US eristys 300mm US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m IK IK lisäeristys US 100mm IK lisäeristys US 100mm, YP 80mm IK US eristys 300mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% IK US eristys 300mm + LTO80% IK LTO80% LTO80% Elinkaarikustannukset

29 29 Taulukko 4.3 Korjausrakentamisen kokonaiskustannus sekä energiatehokkuuden laskennallinen kustannusero ja kannattavuus Lähtökohtainen kulutustaso 557 MWh/v (185 kwh/asm2/v) Keijukainen/ Tapparakatu 1, 3013 asm2 Julkisivun kunnostus (lisäeristys 100 mm), ikkunat, linjasaneeraus, Ilmanvaihto Julkisivun uusiminen (lisäeristys 300 mm), ikkunat, linjasaneeraus, ilmanvaihto Taloyhtiössä tehtävien pakollisten toimenpiteiden kustannukset Lämpöenergiankulutuksen aleneminen MWh/a HANKINTAKUSTANNUS Julkisivun kunnostus Julkisivun purku ja tasoitus Lämpörappaus Katon perusparannus Ikkunoiden uusiminen Ilmanvaihdon uusiminen Linjasaneeraus Välilliset kustannukset YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as- m HANKINTAKUSTANNUSERO Julkisivun purku ja tasoitus Lämpörappaus Katon perusparannus Ikkunoiden uusiminen Ilmanvaihdon uusiminen Välilliset kustannukset YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as- m VUOSIKUSTANNUSERO Pääomakustannusero keskimäärin /v Rahoituskustannusero keskimäärin /v Lämpökustannusero keskimäärin /v Sähkökustannusero /v YHTEENSÄ /v VASTIKEVAIKUTUS Energiainvestoinnin vastikevaikutus (kohta 3.) /as- m2/v +1,2 +6,5 Koko remontin vastikevaikutus (Kohta 1.) /as- m2/v +37,0 +42,3 35,8 5. TAKAISINMAKSUAIKA Ei energian hinnannousua vuotta 37 Energian hinnan nousu mukana vuotta 24 34

30 30 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ENERGIATEHOKKAAKSI KORJAUSOHJELMAKSI Taloyhtiön energiankulutuksen lähtötaso on aikalaistaloihin verrattuna alhainen. Todennäköinen syy on huonosti toimiva ilmanvaihto ja mahdollisesti kylmän ullakon sisällyttäminen rakennuksen tilavuuteen. Taloyhtiön korjausvelka on suuri. Jo ehdotetussa toimenpideohjelmassa on esitetty ulkoseinien lämmöneristävyyden ja ikkunoiden uusimista suunniteltukauden aikana. Koska linjasaneeraus on suunnitteilla, taloyhtiölle esitetään asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden hankkimista samassa yhteydessä. Rakennuksen ilmanvaihto edellyttää joka tapauksessa kunnostamista. KIMU-projektin tavoitteena oli laatia kaksi korjauskonseptia kohdetaloyhtiölle: perusvaihtoehto sekä vaihtoehto, jolla saavutetaan vähintään 50 prosentin säästö lämmitysenergiankulutuksessa. Perusvaihtoehdossa ei ole asetettua energiansäästötavoitetta, vaan korjaukset perustuvat rakenteiden ja teknisten järjestelmien kuntoon ja mahdollisiin ongelmiin esimerkiksi sisäilmastossa. Perusvaihtoehdon korjaukset tehdään kuitenkin mahdollisimman energiatehokkaasti. Kuntoarvion ja asukaskyselyn pohjalta voidaan sanoa, että taloyhtiössä korjaustarpeet liittyvät kaikkeen. Ikkunoiden aiheuttaman vedontunteen lisäksi sisäilmasto-ongelmia aiheuttaa myös asuntojen puutteellinen ilmanvaihto. Näiden tietojen perusteella on laadittu perusvaihtoehto korjausohjelmalle, jolla pystyttäisiin korjaamaan edellä mainitut ongelmat. KIMU- hankkeen perusvaihtoehto on: - Toteutetaan kuntoarviossa mainitut ulkovaipan ja ikkunoiden energiatalouden parantaminen. Samoin linjasaneerauksen yhteydessä toteutetaan veden säästötoimenpiteet. Kylpyhuoneen lattialämmitys muutetaan omaksi lämmönjakopiiriksi. Taulukko 5.1 Uusien ikkunoiden (IK 0.80), putkiremontin, ulkoseinien lisälämmöneristyksen (100 mm), yläpohjan lisälämmöneristyksen (80 mm) vaikutus kaukolämmön kulutukseen, kiinteistösähkön kulutukseen ja veden kulutukseen. Case Kaukolämpö Puhallinsähkö Vesi kwh/asm2/a kwh/asm2/a m3/a Lähtötilanne Pelkkä putkiremontti LisäeristysUS 100mm, YP 80 mm IK IK lisäeristys US 100mm, YP 80mm Toimenpiteiden seurauksena kaukolämmityksen energiankulutus alenee noin 30%:a. KIMU- hankkeen -50 %- - korjausohjelma: -50 %- säästö - korjausohjelma eroaa perusvaihtoehdossa siinä, että sitä täydennetään asuntokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joissa on hyvä lämmöntalteenotto. -

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia Asunto Oy Raitinlinna Taloyhtiön strategia Vahvistettu yhtiökokouksessa 28.5.2013 Historia Asunto Oy Raitinlinnan omistamalle tontille n:o 8 Espoon kaupungin korttelissa n:o 12002 saatiin rakennuslupa

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus IV-kuntotutkimus, pilotointihankkeet Suorittajien perehdytystilaisuus Kanneltalo, luokka 1, Helsinki 28.01.2015 DI Petri Pylsy Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Ohjeen sisältö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Rakennusfoorumi 13.12.2016, Rakennustietosäätiö, Helsinki DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Nykytila 2 1 l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90 % 80 % 70 % 60

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Asukaspalautekysely Tulosraportti

Asukaspalautekysely Tulosraportti Asukaspalautekysely Tulosraportti As Oy Liusketie 19 vertailuraportti 5. - 28.3.2008 Raportin vastaajaryhmä: Kaikki vastaajat Vertailtavat vastaajaryhmät: As Oy Liusketie 19 Sisällys Osio 2: Kiinteistön

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen:

1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen: 1 Perustiedot Ohjta lomakkeen täyttämiseen: Ilmoita, miltä vuodelta kulutustiedot ovat ja, onko lämmön ominaiskulutus lämmitystarvekorjattu (kohdat 16,17 ja 19). Mikäli tieto on saatu suoraan isännöintitodistuksesta,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

76.5 m², 3h,k,pkh,vh,p,

76.5 m², 3h,k,pkh,vh,p, Kohteen ilmoittaja Lockmer LKV Köydenpunojankatu 14 20100 Turku Puh: 040 300 2302 Nimi: Harry Lockmer Puh: 0403002302 Tässä siistikuntoinen ja muuttovalmis kolmio rauhallisella Härkämäen alueella. Hissitalon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen:

1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen: 1.1 Perustiedot Ohjeita lomakkeen täyttämiseen: Ilmoita, miltä vuodelta kulutustiedot ovat ja, onko lämmön ominaiskulutus lämmitystarvekorjattu (kohdat 16,17 ja 19). Mikäli tieto on saatu suoraan isännöintitodistuksesta,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

VAETS raportointijärjestelmän käyttö

VAETS raportointijärjestelmän käyttö VAETS raportointijärjestelmän käyttö VAETS yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 Harri Heinaro, Motiva Oy Yleistä raportoinnista Yleistä raportoinnista Liittyjäraportti Mikäli Jatkuvan parantamisen välilehtiä on

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO 1 (8) TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO Vastuunjaon yleistiedot ja kohdistus Taloyhtiön nimi Y-tunnus Osoite Kunta Kaupunginosa Laadintapäivämäärä Rakenteet Vesikatto Ylä-, ala-, välipohja Ulko- ja sisäseinät

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI WWW.ISANNOINTILIITTO.FI TOTEUTUS - Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 6. toteutuskerta (2008, 2009, 2011, 2012, 2013) - Kohderyhmä: - Isännöintiliiton

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

ASUNTO OY LANKASALPA

ASUNTO OY LANKASALPA KIINTEISTÖTARKASTUS 1 ASUNTO OY LANKASALPA Malmikatu 6 55100 Imatra 30.05.2011 KIINTEISTÖTARKASTUS 2 1. YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Asunto Oy Lankasalpa Malmikatu 6 55100 Imatra Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

Energiakatselmusraportti

Energiakatselmusraportti Energiakatselmusraportti Asuinkerrostalon energiakatselmus As Oy Iso Roobertinkatu 8 Iso Roobertinkatu 8 00120 Helsinki Katselmuksen ajankohta: 9.2.2016 ja 16.2.2016 Raportin päiväys: 4.3.2016 Tilaajan

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

ASUNTOJEN KORJAUKSET YHT ,51

ASUNTOJEN KORJAUKSET YHT ,51 P T S 2017-2046, euroina KOHDE Vapaat kohteet As-m2: 4889,5 As-kpl: 78 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 YHTEENSÄ YHTEENSÄ eur eur eur eur eur eur eur eur eur eur

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku

Lisätiedot

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 1h, avok, kph, parvi, 28 m, 210 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Upean jugendtalon

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot