KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon"

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Keijupuisto: As Oy Keijukainen, Tapparakatu 1, Lahti Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Työn tavoitteet Yleiskuvaus taloyhtiöstä Perustiedot rakenteista Perustiedot teknisistä järjestelmistä Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Lämmön-, sähkön-, ja vedenkulutustiedot Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset Tehdyt kuntoarviot KIMU:n taloyhtiökysely Lämpökuvaukset Ilmanvaihdon toiminta Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi Valitut parantamistoimenpiteet Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Elinkaarilaskelmat Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehtoille Energiankulutukset Elinkaarikustannukset Johtopäätökset ja suositukset energiatehokkaaksi korjausohjelmaksi Korjaushankkeen toteutus Korjaushankkeiden rahoituksesta taloyhtiössä Korjaushankkeen toteutustapa LIITE 1 Viestintä korjaushankkeessa

3 3 1 JOHDANTO 1.1 Työn tavoitteet Tässä raportissa esitetään As Oy Keijukainen, joka on yksi KIMU- hankkeen kohdetaloyhtiöistä, kaksi korjausohjelmavaihtoehtoa. Tavoitteena on tarkastella, kuinka paljon energian- ja vedenkulutusta saadaan pienennettyä, jos toimenpiteet valitaan täysin korjaustarpeen mukaan energiatehokkuus huomioiden. Toisena vaihtoehtona on näyttää, millaisia keinoja joudutaan käyttämään, jos taloyhtiön lämmitysenergiankulutus halutaan puolittaa. Näitä kahta erilaista korjausohjelma vaihtoehtoa varten on tehty sekä taloyhtiökysely asukkaille että erilaisia korjauskonseptien laskennallisia tarkasteluja. Näiden pohjalta on valittu molempiin korjausohjelmavaihtoehtoihin sopivat toimenpiteet KIMU- projektityöryhmän toimesta. Raportti on jaettu kolmeen varsinaiseen osa-alueeseen. Ensin käsitellään taloyhtiön nykytilaa ja siihen liittyviä selvityksiä. Toisena asiakokonaisuutena on erilaiset korjauskonseptit ja niiden energiatehokkuuden parantamispotentiaalit. Viimeisenä ja tärkeimpänä on KIMUprojektiryhmän näkemys kahdesta tavoitteiltaan erilaisesta korjausohjelmasta. 1.2 Yleiskuvaus taloyhtiöstä As Oy Keijukainen Tapparakatu 1sijaitsee Lahden Keijupuistossa, Launeen kaupunginosassa. Kahdesta rakennuksesta muodostuva yhtiö sijaitsee alueen luoteiskulmassa. Yhtiö oli alueen ensimmäinen rakennuskohde vuonna (kuva 1.1). Kuva 1.1. Tapparakatu etelästä päin katsottuna. Suoraan edessä ovat portaat A-C ja oikealla portaat D ja E.

4 4 Kerrostaloissa on kolme ja kaksi porrasta ja kuusi asuinkerrosta. Asunto-osakeyhtiön tilavuus on m 3 ja huoneistoala m 2. Asuntoja taloyhtiössä on yhteensä 84 kappaletta. Asuntojakaumat on esitetty taulukossa 1.1 ja 1.2 Taulukko 1.1 Taloyhtiön huoneistojen jakaumat, talo 1 portaat A-C. Asuntotyyppi Pinta-ala, m 2 1 H + kk, 6 kpl 25 2 H + kk, 6 kpl 48 2 H + K, 18 kpl 50 2 H + K, 6 kpl 57 3 H + K, 6 kpl 79 4 H + K, 6 kpl 91 Taulukko 1.2 Taloyhtiön huoneistojen jakaumat, talo 2 portaat D ja E. Asuntotyyppi Pinta-ala, m 2 1 H + kk, 6 kpl 25 2 H + kk, 6 kpl 48 2 H + K, 12 kpl 50 2 H + K, 6 kpl 57 3 H + K, 6 kpl 60 3 H + K, 6 kpl 79 4 H + K, 6 kpl 91 Yhteisistä tiloista löytyy saunatilat, pesutupa, kellarikomerot, ulkoiluvälinevarasto, väestösuoja sekä kylmäsäilytystilat. Asunnoissa ei ole huoneistosaunoja yksittäisiä, jälkikäteen rakennettuja saunoja lukuun ottamatta. Rakennusten sisääntulokerroksessa on autotalleja. Rakennuksessa on kylmä ullakkokerros, jossa sijaitsevat asuntokohtaiset varastotilat. A- ja D-portaan maanalaisessa kellarissa on C-luokan väestönsuojat ja A-portaan kellarissa on lisäksi yhteinen lämmönjakohuone. Rakennus on ollut aina kaukolämpöverkossa. Keijupuiston alueella ei ole tiedossa olevia suojelukaavoja. Rakennusten lisälämmöneristäminen ja parvekkeiden sekalasitus on ollut mahdollista. 1.3 Perustiedot rakenteista Olemassa olevista piirustuksista ei käy tarkasti ilmi rakennuksen perustamistapaa, mutta todennäköisesti kerrostalo on perustettu paalujen varan. Keijupuiston ympäristö on tunnetusti savikkoa. Kerrostalot on rakennettu työmaalla valetuista betonielementeistä ja niissä on alun perin 2-lasiset ikkunat. Lämmitysmuotona kyseisissä rakennuksissa on kaukolämpö ja ilmanvaihtoratkaisuna koneellinen poistoilmajärjestelmä. Keijupuiston asuinkerrostalot ovat rakentamisajankohdan läheisyyden johdosta varsin homogeenisia. Rakennuksessa on rakennuskohtaisesti kello-ohjattu (maksimitehoa käytetään aamuisin, keskipäivällä ja alkuillasta) koneellinen yhteiskanavapoisto. Kanavat ovat betonista työmaalla valettuja neliönmuotoisia kanavia. Kylmän ullakkokerroksen lattiassa kanavat johdetaan puhallinkammioihin, joita on yksi per porras.

5 5 Rakennukset on varustettu neljän hengen hissein. Hissit eivät kulje ullakolle asti. Porraskäytävät on varustettu tomutusparvekkein, jotka sijaitsevat kerrosten puolivälissä. Lattioiden pintamateriaalina on käytetty parkettia tai muovimattoa. Lisäksi kylpyhuoneiden lattiat ovat laatoitettuja. Kylpyhuoneiden vedeneristys on tehty bitumikermillä pintabetonilattian alle. Kellari- ja asuinkerroksen välipohja ratkaisu koostuu kantavasta betonilaatasta, sen päällä olevasta 75 mm lastuvillalevystä sekä 50 mm pintabetonilaatasta. Parvekejulkisivun suuret ikkunat on korvattu 3-lasisila ikkunoilla vuonna Muutoin ikkunat on varustettu etuikkunoin 1980-luvulla. Kaikissa asunnoissa on parveke. Parvekkeet ovat rakennusrungon ulkopuolella. Suurin osa parvekkeista on lasitettu. Porraskäytävissä on kerrosten puolivälissä tuuletusparvekkeet. Tuuletusparvekkeet ovat ulokkeellisia betonilaattoja metallisilla kaiteilla. Tuuletusparvekkeilla oli myös roskakuilujen luukut. Roskakuilut ja jätevarastot eivät ole enää käytössä. Jätehuoneet on muutettu pyörävarastoiksi. Kerrostalossa on tasakatto. Ullakkokerros on sisäänvedetty ja kevytrakenteinen, ilman lämmitystä. Ullakkokerroksessa on asuntojen säilytyskomeroiden lisäksi pyykinkuivaustila ja puhallinkammiot. Rakennukset sijaitsevat tasaisella tontilla. Maan pinta viettää rakennuksista poispäin. Rakennusten salaojitus on uusittu vuonna Katoilta tuleva sadevesi on ohjattu maanalaisen putkiston kautta sadevesiviemäreihin. Rakennuksen runko on ns. kirjahyllyrunko eli rakennuksen päädyt ja asuntojen väliset seinät ovat kantavia. Alapohjarakenne: 160 mm teräsbetonia mm styroxlevyt pintabetoni linoleummatto Välipohjarakenne: Keijupuiston aluetta markkinoitiin aikoinaan sillä, ett asuntojen lattiat ovat ns. uivat eli paremmin ääntä eristävät. Rakennuksen välipohjat ovat 160 mm paksuja teräsbetoniholveja, jotka on valettu paikalla. Välipohjalaattojen päällä on kaksinkertainen huopaeristys, ns. Karhu-huopaeristys. Huovan päälle on valettu 50 mm pintabetonilaatta. Yläpohja: 160 mm teräsbetoni mm styrox levyt pintabetoni

6 6 Ulkoseinien rakenne pitkillä julkisivuilla on: sisäpinnoite/maalipinta teräsbetoni 80 mm puolikova mineraalivillalevy 100 mm teräsbetoni 50 mm ulkopinnoite/maali Kantavat ulkoseinät (päädyt) sisäpinnoite/maalipinta teräsbetoni 160 mm puolikova mineraalivillalevy 75 mm teräsbetoni 50 mm ulkopinnoite/maali Sisäänkäyntien puoleiset keittiön ja kylpyhuoneen ikkunan muodostama ulkoseinärakenne. Kantavat väliseinät ovat 160 mm teräsbetonia. Välipohjat ovat ontelolaattoja. 1.4 Perustiedot teknisistä järjestelmistä Kerrostalon lämmitysmuotona on vesikeskuslämmitys ja lämmönlähteenä kaukolämpö. Lämmitysverkoston lämmönsiirrin on Parca 530 kw vuosimallia 1988 ja käyttöveden siirrin Cetethermin 470 kw vuodelta Lämmityksen lämmönsiirtimen kunto oli silmämääräisesti arvioituna välttävä ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen kunto tyydyttävä. Molempien uusiminen on ajankohtaista vuoteen 2020 mennessä. Linjasaneerauksen yhteydessä kylpyhuoneen lattialämmitys on syytä rakentaa omaksi piiriksi. Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden kiertovesipumput ovat mallia Kolmeks Oy. Paisuntaastia sijaitsee ullakolla ja on avonainen. Lämmitysverkoston säädöt on toteutettu Landis & Gyr RVL säätökeskuksen kautta ja lämpimän käyttöveden lämpötila Landis & Gyr yksikkösäätimellä, jossa on lämpötilan pudotus kellokytkimellä. Lämmönjakohuoneessa on alkuperäinen Fendix Oy:n hälytyskeskus. Mahdolliset hälytykset ilmenevät paikallishälytyksinä. Järjestelmän toiminnasta ei ole tietoa. Lämmityksen säätöventtiili ja toimimoottori ovat ilmeisesti vuodelta Kohteessa on Bauerin vedenkäsittelylaitteisto. Laitteisto on asennettu vesimittarin jälkeen sarjaan vakiopaineventtiilin kanssa. Lämmitysverkoston putkia ei ole eristetty teknistä tilaa lukuun ottamatta. Teknisen tilan eristeet saattavat sisältää asbestia. Lämmitysverkoston putket ovat terästä ja alkuperäiset. Kellarissa ja sisäänkäyntikerroksessa putket ovat näkyvissä katosta ripustettuina. Nousulinjat ja kytkennät lämmityspattereille ovat näkyvissä ja kannakoituna seiniin. Putkiston säätö- ja sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä karaventtiileitä. Linjaventtiilien ulkoinen kunto vaihteli heikosta välttävään.

7 7 Itse radiaattorit ovat hitsattuja levypattereita, joissa on termostaattiset patteriventtiilit. Termostaattiset patteriventtiilit eivät ole alkuperäisiä. Lämpimän käyttöveden säätöventtiilit ja toimimoottorit ovat ilmeisesti vuodelta Laitteet olivat toimintakunnossa. Lämpimän käyttöveden menolämpötila on 54,1 C ja paluulämpötila 37 C. Lämpimän käyttöveden ja lämpimän veden kiertojohdon materiaalina on käytetty kuparia. Kylmävesijohdot on tehty galvanoidusta teräsputkesta. Sisääntulokerroksen yhteistiloissa putkistot kulkevat näkyvissä, kattoon ripustettuina. Nousulinjat ylempiin kerroksiin ovat putkihormeissa. käyttöveden paine on noin 4 MPa. Käyttövesiverkoston säätö- ja sulkuventtiilit ovat pääosin alkuperäisiä karaventtiilejä. Ne on osittain korvattu palloventtiilein. Venttiilien kunto on tyydyttävä. Lämpimän käyttöveden kiertoon on liitetty kylpyhuoneiden lattialämmitys. Vanhoissa kylpyammeissa on lisäksi jäljellä vielä etureunaan asennetut kiertovesipatterit. Käyttövesiverkostossa on linjasulkuventtiilit ja osa vesikalusteita on varustettu sulkuventtiilein. Vesihanat ovat suurelta osin 1-otesekoittajia. Lähes kaikki WC-istuimet ovat tyyppiä Arabia. Huuhtelu on yksiasentoinen. Uusitut WC-istuimet ovat tyyppiä IDO ja huuhtelussa on kaksi asentoa. Osassa kylpyhuoneita on vielä alkuperäinen kylpyamme, mutta osassa osakkaat ovat korvanneet ammeet suihkutilalla. Vesijohtoverkosto on eriytetty pahvimuotein, jotka on päällystetty ilmeisesti asbestia sisältävällä pinnoitteella. Kerrostalossa on alkuperäinen koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmahormit ovat rakenneaineisia paikalla valettuja betonihormeja ja peltihormeja. Poistoilmaventtiilit ovat alkuperäisiä lautasventtiilejä. Osaan huoneistoja on asennettu liesituulettimia, aktiivihiilisuodattimella varustettu ilmaa kierrättäviä liesituulettimia. Poistoilmavirran mittaus on usein mahdotonta koska poistoilmaventtiili on piilotettu kalusteiden taakse. Sähköjärjestelmät Taloyhtiön sähkölaitteistot ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Taloyhtiön sähköjärjestelmän nimellisjännite on 220/380 V. Johdinjärjestelmä on 4-johtoinen TN-C - järjestelmä. Talo 1:en sähköpääkeskuksessa on näkyvillä ylikuormituksen aiheuttama johtimien eristeiden kärähtäminen. Asuntojen ryhmäkeskukset ovat pääosin alkuperäisiä, jolloin niissä on 3-4 varoketta ja 25 ampeerin pääsulake. Kerrostalossa on yhteisantennijärjestelmä ja huoneistoissa on pääosin vain yksi antennipistorasia. Asunnoissa on normaali puhelinjärjestelmä. 1.5 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Kuntoarviossa esitetään tehtäväksi seuraavat kuntotutkimukset: julkisivut parveke käyttövesiputket viemäriverkosto

8 8 ilmanvaihtojärjestelmä puhelinlinjat maadoitus Taulukossa 1.3 on esitetty taloyhtiössä tehdyt korjaustoimenpiteet, kuntoarviot ja tutkimukset sekä niiden toteutusvuosi. Taulukosta nähdään, ettei taloyhtiössä ole tehty tai ole tarvinnut vielä tehdä kovinkaan suuria korjauksia. Taulukon toimenpiteiden lisäksi osakkaat ovat itse uudistaneet esimerkiksi kylpyhuoneita, jolloin muun muassa kylpyammeita on poistettu suihkujen tieltä. Korjaushistoria: Taulukko 1.3 Rakennuksiin on tehty seuraavat merkittävät korjaukset: 1980-luku alumiininen lisälasi ikkunan eteen ulkopuolelle julkisivujen huoltomaalaus 1996 uusittu käyttöveden lämmönsiirrin saunaosastojen remontti, oma ilmanvaihtokone (LTO) 1999 uusittu salaojat uusittu kylpyhuoneiden vesieristyksiä 2002 maalattu porraskäytäviä 2006 peltikattojen huoltomaalaus 2007 ilmanvaihtokanavien puhdistus 2008 uusittu suurimmat pihan puolen ikkunat (2 linjaa per rakennus) 2000-luvulla uusittu roskakuilujen ovet (nykyisin pyörävarastoina) 1.6 Lämmön-, sähkön-, ja vedenkulutustiedot Kaukolämmön kulutus on esitetty taulukossa 1.4. Taulukko 1.4. Kaukolämmönkulutus vuosina Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Lämmitysenergian kulutus, MWh Kulutus, kwh/m 3 42,10 40,62 44,76 Normitettu kulutus, kwh/m 3 45,01 45,56 45,83 Normitettu lämmitysenergian kulutus 45 kwh/m 3 sijoittuu samanikäisissä asuinkerrostaloissa % joukkoon eli parhaimman kolmanneksen tai neljänneksen joukkoon. Käyttöveden kulutus vuosina , taulukko 1.5. Taulukko 1.5. Veden kulutus vuosina Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vedenkulutus, m 3 Kulutus, l/vrk,as 147 Käyttöveden kulutus 150 l/vrk,as sijoittuu samanikäisissä asuinkerrostaloissa parhaimmistoon.

9 9 Kiinteistösähkön kulutus, taulukko 1.6. Taulukko 1.6. Kiinteistösähkön kulutus vuosina Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Kiinteistösähkön kulutus, kwh Kulutus, kwh/m 3 4,7 4,9 4,4 Kiinteistösähkön 4,5-5 kwh/m 3 edustaa normaalitasoa samanikäisissä asuinkiinteistöissä. Taloyhtiössä on jäähdytyskellarit, talosaunat, ja autopaikkojen lämmitys. Nykyaikaisessa talossa saunat voivat olla asuntokohtaisia, jäähdytyskellareita ei ole ja autopaikat vuokrataan alueelliselta pysäköintiyhtiöltä.

10 10 2 LÄHTÖTILANNETTA TARKENTAVAT SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET 2.1 Tehdyt kuntoarviot As Oy Keijukainen on teettänyt kuntoarvion keväällä Kuntoarviossa on käyty silmämääräisesti läpi rakenteet sekä tekniset järjestelmät. Kuntoarviossa todetaan, että perustukset ovat ehyitä, mutta sisäpuolen tiiliverhoilun alapinnat ovat päässeet kostumaan. Kosteusjälkien syyksi arvioidaan perustusten läpi imeytymään päässeet sade- ja valumavedet. Tämän on todennäköisesti aiheuttanut ulkopuolelta puuttuva vedeneristys tai toimimattomat salaojat. Julkisivut on viimeksi huoltomaalattu vuonna Elementtisaumojen halkeilua esiintyy yleisesti. Julkisivuissa on havaittu joitain pintalohkeamia ja ruosteisia pintateräksiä. Kuntoarviossa esitetään julkisivujen kuntotutkimusta ja varautumista julkisivujen lisälämmöneristämiseen viimeistään vuonna Ikkunat ovat alun perin 2-lasisia luvulla ikkunoihin on asennettu ns. etuikkuna suojamaan vanhoja ikkunoita ja parantamaan energiatehokuutta. Ikkunat tulisi kuitenkin uusia julkisivujen kunnostuksen/lisälämmöneristyksen myötä. Porrashuoneisiin johtavien puisten ulko-ovien kunto on arvion mukaan välttävä. Katon kunto on todettu hyväksi pois lukien pienehköjä reunalohkeamia ja yläpohja ehyeksi. Katolla olevien puisten kulkusiltojen on todettu olevan välttävässä kunnossa. Kylpyhuoneiden todetaan olevan välttävässä kunnossa. Lisäksi arvellaan, ettei korjattujen kylpyhuoneiden vedeneristys ole riittävällä tasolla. Vesikalusteiden todetaan olevan toimivia, mutta hyvin kuluneita. Vesijohtojen todetaan olevan heikkokuntoisia ja esimerkiksi kylmävesijohdoista irtoaa ruostetta veteen. Vastaavasti raportissa esitetään viemäriverkoston kunnon olevan välttävä ja viemäriputkien seinämäpaksuuksien olevan paikoitellen ohuita. Myös huoneistoviemärien todetaan olevan huonossa kunnossa ja hyvin likaisia. Raportin mukaan kaukolämmönvaihtimet ovat hyväkuntoisia ja säätö- sekä apulaitteet toimintakuntoisia. Kuitenkin menoveden säätökäyrän asettelu on melko korkealla tasolla. Itse patteriverkoston todetaan olevan välttävässä kunnossa. Termostaattiset patteriventtiilit ovat hyvässä kunnossa ja ne on uusittu noin 10 vuotta sitten. Linjasäätöventtiilit sitä vastoin ovat huonossa kunnossa ja osittain jumittuneita. Myöskään patteriverkostoa ei ole säädetty ja sisäilman lämpötiloissa on huomattavia ero eri asuntojen kesken. Lisäksi kuntoarvion mukaan patterit ovat erittäin likaisia ja eivät lämpiä tasaisesti, koska pattereiden alaosaan on kertynyt sakkaa. Erillismittauksissa talvella 2010 tutkittiin ilmanvaihdon toimintaa asunnoissa. Osassa asuntoja poistoventtiilit ovat jääneet esimerkiksi keittiökalusteiden taakse piiloon tai ne on suljettu, jolloin ilmanvaihdon toiminta heikkenee rajusti. Joissakin asuinnoissa asukkaat valittivat hajujen leviämisestä naapuriasunnoista omaan asuntoon. Asunnosta puuttuvat korvausilmaventtiilit ja oviraot. Ikkunan avaaminen nostaa poistoilmaventtiilistä mitattavan ilmamäärän arvoa 30 prosenttia mikä on merkki korvausilman saannin vaikeudesta. Postiluukusta mitattu alipaine asunnon ja porraskäytävän välillä jopa 30 Pa. Näin suuri alipaine imee helposti porraskäytävään päässeet hajut asuntoihin. Ikkunan tai parvekkeen oven avaaminen ruuan valmistuksen tai tupakoinninyhteydessä

11 11 poistaa asunnon alipaineisuuden ja hajut pääsevät leviämään porraskäytäviin ja naapuriasuntoihin rakenteiden rakojen kautta. Kuntoarviossa todettiin kiinteistön sähkötekniikan olevan vanhentunutta. Sähköpääkeskuksissa oli merkkejä johtojen ylikuumenemisen aiheuttamasta kärventymisestä. Taulukossa 2.1 on esitetty kuntoarvion laatijan näkemys korjausehdotuksesta vuosille kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuvat vuoden 2010 hintatasoon. Taulukko 2.1 Kuntoarvion korjausehdotus vuosille Rakennustekniikka Vuosi Toimenpide Kustannus, 2010 Elementtisaumausten uusiminen Ikkunoiden heloitusten/tiivisteiden läpikäynti ja uusiminen Kulkusillat vesikatolle Salaojaputkien huuhtelu Pihojen betonilaatoituksen osittainen uusinta Linjasaneeraukseen liittyvä hankesuunnittelu Leikkikentän kalusteiden osittainen uusinta Linjasaneeraus/rakennustekniset työt (Sisältää yleiset märkätilat) Julkisivujen lisälämmöneristys (2200 m 2 ) 1.vaihe Parvekkeiden kunnostus. Kustannusarvio täsmentyy kuntotutkimuksessa. Parvekeovien ja tuuletusparvekkeiden ovien uusiminen. Alkuperäisten ikkunoiden uusiminen julkisivuremontin yhteydessä. Sisältää myös sisääntulokerroksen ikkunat. Parvekeikkunoiden uusiminen. Sisältää myös tuuletusparvekkeiden ikkunat. Leikkikentän ja pihakalusteiden uudistaminen Taulukossa 2.2 on esitetty kuntoarvion laatijan näkemys korjausehdotuksesta vuosille kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuvat vuoden 2010 hintatasoon.

12 12 Taulukko 2.2 Kuntoarvion korjausehdotus vuosille LVI-tekniset korjaukset. Vuosi Toimenpide Kustannus, 2010 Korvausilmaventtiilien asennus Poistoilmakoneiden uusiminen Ilmanvaihdon kuntotutkimus Ilmamäärien säätö Vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus Ilmanvaihdon tarveselvitys Kaukolämmönsiirrinpaketinuusiminen Rakennetaan suljettu paisuntajärjestelmä Patteritermostaattien uusiminen Linjasulkuventtiilien uusiminen Patteriverkoston perussäätö Patterirunkoputkiston eristäminen Linjasaneerauksen hankesuunnittelu Vesikalusteiden uusiminen Linjasaneeraus vesijohdot Linjasaneeraus vesikalusteet Ilmanvaihtokanavien puhdistus Ilmamäärien säätö Automatiikan uusiminen Taulukossa 2.3 on esitetty kuntoarvion laatijan näkemys korjausehdotuksesta vuosille kustannusarvoineen. Kustannusarviot perustuvat vuoden 2010 hintatasoon. Taulukko 2.3 Kuntoarvion korjausehdotus vuosille Sähkötekniikka Vuosi Toimenpide Kustannus, 2010 Maadoituksen tutkiminen ATK-verkon suorituskyvyn mittaus Turvavalaistuksen asentaminen Kuutiovalaistuksen uusiminen Paloturvallisuusjärjestelmä Sähkötöiden hankesuunnittelu Pää. ja ryhmäkeskusten uusiminen Vanhojen johtojen uusiminen Uudet valaistusryhmäjohdot Sähkökalusteiden uusiminen Vanhojen valaisimien uusiminen Kiukaiden uusiminen

13 13 Taulukossa 2.4 on eritelty korjaukset LVI, sähkö ja rakennusteknisiin kustannuksiin. Taulukko 2.4 Rakennustekniset ja LVIS-korjausten kustannukset vuosina k Rakennetekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Yhteensä Investointitarve vuosina yhteensä lähes 5,8 me eli 1150 per huoneistoneliö. Asuntojen hintataso Keijupuiston alueella on noin per neliö /Iltalehti / (k ) Kuva 2.1 Investointitarve vuosina KIMU:n taloyhtiökysely Taloyhtiökyselyyn vastasi yhteensä 29 henkilöä. Vastausprosentti oli noin 30. Vastaajista yli 60- vuotiaiden osuus oli lähes 70 %. Vähintään 10 vuotta yhtiössä asuneiden osuus oli 55 %. Sisäilmaongelmat Kuvassa 2.2 on esitetty taloyhtiössä havaitut keskeiset sisäilmaongelmat.

14 14 Melu ulkoa Pöly tai lika pinnoilla Riittämätön iv. Talvi Kostea ilma Vaihteleva huonelämpötila (%) Kuva 2.2 Sisäilmaongelmien esiintyvyys (%) taloyhtiössä. Vastanneiden lukumäärä oli 29 henkilöä. Sisäilmaongelmien esiintyvyydet olivat alhaisia lukuun ottamatta lattioiden kylmyyttä ja vaihtelevaa huonelämpötilaa. Sisäilmakyselyn mukaan ainoa merkittävä ongelma taloyhtiössä on kylmät lattiat. Myös vaihtelevista huonelämpötilasta haittaa kokevien osuus on yli 20 %. TKK/LVItekniikan pientalotutkimuksissa molempien on havaittu liittyvän rakennuksen hataruuteen. Pölyisistä pinnoista valitetaan myös suhteellisen runsaasti. Ilmiö on havaittu useissa eri Teknillisen korkeakoulun asukaskyselyissä vuosina 2001, 2004 ja Ilmiö liittynee kuivaan huoneilmaan talvella ja ikkunatuuletukseen, jolloin ulkoilman pöly pääsee sisäilmaan. Tarkemmat arviot sisäilmaongelmista: Asukkaiden mukaan lämpöviihtyisyyteen liittyvät ongelmat esiintyvät ikkunoiden läheisyydessä. Toisaalta myös ylimmässä kerroksessa esiintyi kylmyyttä, jonka syyksi epäiltiin asuntojen yläpuolella sijaitsevaa kylmää ullakkoa. Ongelmien aiheuttajiksi arveltiin kylmää ullakkokerrosta, ensimmäisen kerroksen autotalleja, muissa asunnoissa ja parvekkeilla tapahtuvaa tupakointia. Yksittäiset asukkaat pitivät tuuletusikkunoita ja ilmanvaihtojärjestelmää tehottomana. Taulukossa 2.5 on esitetty yhteenveto sisäilmastokysymysten tuloksista koskien talvea ja kesää. Tuloksia on verrattu Teknillisen korkeakoulun kyselyyn vuonna 2003, jossa vastanneita oli 600. Erilaiset sääolosuhteet vuosina 2003 ja 2010 aiheuttavat eroja, joita ei tässä yhteydessä voida huomioida. TKK:n tutkimuksissa oli mukana myös paljon asuntoja, joissa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tai raitisilmaradiaattori. Rakennukset ovat vuosilta Mitä lähempänä ykköstä keskiarvot ovat, sitä parempi tulos. TKK:n kyselyssä käytettiin asteikkoa 1 7, tässä kyselyssä 1 5.

15 15 Taulukko 2.5 Vastausten keskiarvot eräisiin sisäilmakysymyksiin. Kysymys Keskiarvo taloyhtiö Keskiarvo 600 kerrostaloasuntoa Suomessa Lämpötilan miellyttävyys (talvi) ,09 1 = miellyttävä, 5 (7) = epämiellyttävä Lämpötilan miellyttävyys (kesä) 2,67 3,79 1 = miellyttävä, 5 (7) = epämiellyttävä Lämpötilan tasaisuus (talvi) 2,26 3,33 1 = tasainen, 5 (7) = liian vaihteleva Lämpötilan tasaisuus(kesä) 3,10 4,64 1 = tasainen, 5 (7) = liian vaihteleva Ilman kuivuus talvella 2,40 2,85 1 = kuiva, 5 (7) = kostea Ilman kuivuus kesällä 2,63 3,41 1 = kuiva, 5 (7) = kostea Ilman raikkaus (talvi) 2,89 3,37 1 = raikas, 5 (7) = tunkkainen Ilman raikkaus (kesä) 3,00 3,41 1 = raikas, 5 (7) = tunkkainen Asunnon haju (talvi) 2,72 2,89 1 = Hajuton 5 (7) = Pahanhajuinen Asunnon haju (kesä) 2,89 3,01 1 = Hajuton 5 (7) = Pahanhajuinen Ilman laatu (talvi) 2,35 3,08 1 = miellyttävä. 5 (7) = epämiellyttävä Ilman laatu (kesä) 2,80 3,08 1 = miellyttävä. 5 (7) = epämiellyttävä Viihtyisyys yleensä ottaen (talvi) 2,11 2,56 1 = tyytyväinen, 5 (7) = tyytymätön Viihtyisyys yleensä ottaen (kesä) 1 = tyytyväinen, 5 (7) = tyytymätön 2,37 2,48 Taloyhtiön tulokset olivat keskimääräistä paremmat seuraavien sisäilmastotekijöiden osalta; Lämpötilan miellyttävyys ja tasaisuus kesällä ja talvella. Ilma koettiin kuivemmaksi ja raikkaammaksi sekä miellyttävämmäksi kuin 600 asunnon vertailuaineistossa. Keskiarvot ovat pienemmät taloyhtiössä mutta arviointiasteikot olivat erilaiset taloyhtiössä ja vertailuryhmässä. Taulukossa 2.6 tarkastellaan ääripään vastausten (5 tai 7 asteikolla) yleisyyttä. Myös äärimmäisen kielteisiä arvioita sisäilmastosta esiintyi vertailuaineistoa yleisimmin, taulukko 2.6..

16 16 Taulukko 2.6 Huonoksi olosuhteet kokeneiden osuus taloyhtiössä ja vertailuaineistossa. Kysymys Osuus, % taloyhtiö Osuus (%) 600 kerrostaloasuntoa Suomessa Lämpötila epämiellyttävä (talvi) 13 5 Lämpötila epämiellyttävä (kesä) 10 5 Lämpötila liian vaihteleva talvella 13 3 Lämpötilan liian vaihteleva kesällä 14 7 Ilma on kuivaa talvella Ilma on kosteaa kesällä 0 1 Ilma on tunkkaista talvella 5 2 Ilma on tunkkaista kesällä 0 2 Asunto on pahanhajuinen talvella Asunto on pahanhajuinen kesällä 6 1 Ilman laatu talvella epämiellyttävää 5 3 Ilman laatu on kesällä 10 3 epämiellyttävää Viihtyisyys yleensä ottaen (talvi) 4 1 tyytymätön Viihtyisyys yleensä ottaen (kesä) tyytymätön 4 1 Lämpöoloissa huonoja olosuhteita esiintyi taloyhtiössä enemmän kuin vertailuaineistossa. Kuvissa on vertailtu taloyhtiötä ja KIMU-projektin 115 asunnon vertailuaineistoa. KIMUprojektissa sama kysely tehtiin viidessä muussa asunto-osakeyhtiössä Lahdessa, Espoossa ja Helsingissä. Lämpöviihtyisyys talvella Keijukainen Kaikki asunnot Keijukainen Kaikki asunnot (%) (%) Kuva 2.3 Lämpöviihtyisyys talvella (vasen) ja kesällä (oikea) (1 = liian lämmintä, 5 = liian viileää) taloyhtiössä ja kaikissa taloyhtiöissä.

17 17 Vetoisuus Keijukainen Kajkki asunnot Keijukainen Kaikki asunnot (%) (%) Kuva 2.4 Vetoisuus talvella (vasen ja kesällä (oikea) (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisaa) Lämpöviihtyisyys yleensä ottaen Keijukainen Kaikki asunnot Keijukainen Kaikki asunnot (%) (%) Kuva 2.5 Lämpöviihtyisyys talvella (vasen) ja kesällä (oikea) yleensä ottaen (1 = tyytyväinen, 5 = tyytymätön) Ilman laatu kesällä ja talvella (%) Talvi Kesä Kuva 2.6 Ilman laatu kesällä ja talvella (1=raikas, 5=tunkkainen) Lähes neljännes koki asunnot liian lämpimiksi kesällä. Talvella 40 % vastanneista koki asunnon hieman viileäksi. Tämä näkyi myös taloyhtiökyselyssä toiveina lämmitysjärjestelmän parantamisesta. Noin 40 % vastanneista koki asunnon hieman tai liian vetoisaksi talvella. Lämpöoloihin tyytyväinen tyytymätön asteikolla taloyhtiössä esiintyi talvella huomattavaa

18 18 hajontaa eli taloyhtiössä oli sekä hyvin tyytyväisiä että tyytymättömiä. Kesällä arviot olivat tasaisemmat. Taloyhtiössä asuntojen huoneilmaa ei koettu tunkkaiseksi minään vuodenaikana. Toisaalta raikkaana pitävien osuudet olivat myös alhaiset. Tuuletustottumukset 34 % harvemmin kuin kerran viikossa 24 % noin 1-3 kertaa viikossa 28 % lähes päivittäin 7 % 2 kertaa päivässä tai useammin 3 % EOS Syy tuuletukseen 17 % Ruuan käry 7 % Tupakointi 28 % Siivous 14 % Kuumuus 21 % Tunkkaisuus 7 % Ahdistava olo, ilma loppuu 7 % Muu syy Vesivahingot Vastaajista 5 eli 24 % ilmoitti asunnossa joskus tapahtuneesta vesivahingosta. Näitä olivat putkivuodot, kattovuoto, vuoto ulkoseinän kautta, patterin vuoto, keittiön katto. Pyykki kuivuu asunnossa nopeasti tai kohtalaisen nopeasti (86 %). Asuintilojen ikkunoiden huurtuminen oli vähäistä. Ikkunoiden sisäpinta huurtui 7 % asuntoja. Ikkunan ulkolasin sisäpinta huurtui 3 % asuntoja. Jälkimmäinen on merkki ikkunan sisälasin hataruudesta. Suihkun käyttö 10 % Kerran viikossa tai harvemmin 62 % Pari kertaa viikossa 21 % Kerran päivässä 7 % Useamman kerran päivässä Tulevaisuuskysely Vastaajat luonnehtivat nykytilannetta taloyhtiössä; hyvä sijainti, rauhallinen ympäristö ja rauhallinen, siisti ja sovinnollinen taloyhtiö, jossa on edullista asua. Myös kylmäkellarit mainittiin. Parannustoimenpiteitä toivottiin ennen kaikkea ikkunoihin. Moni asukas ei osannut nimetä ensisijaista parannustoimenpidettä. Korkeampaa huonelämpötilaa ja ullakon lämpöeristämistä toivottiin myös. Toissijaisina pidettiin hissin pienuus, sisäilman laatu ja ilmanvaihto.

19 19 Taloyhtiön ominaisuuksista tyytymättömämpiä oltiin ikkunoihin (15 % vastanneista oli hyvin tyytymättömiä, samoin julkisivut (12 %), lämmitysjärjestelmän toiminta (12 %) ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta (7 %). Kukaan ei ollut erittäin tyytymätön taloyhtiön energiatehokkuuteen. Kolme viimeksi mainittua oli kuitenkin keskimäärin ottaen kärjessä kun vastanneet ilmoittivat mihin taloyhtiössä tulee panostaa. Ikkunat ovat kuitenkin ehdoton ykkönen asukkaiden toivelistalla. Yleensä uusista palveluista vastattiin: Catering-tilauspalvelu. Kaupassakäyntiavustaja vanhoille. Vanhusten turvarinki päivittäin Esimerkiksi ikkunoiden pesu (suuret hankalat pestä yksin...) Harrastetoiminta Jokainen tilaa itse omien tarpeiden mukaan, ei kuulu taloyhtiölle! Pihalle grillipaikka. Pienbussi-kuljetus parkkipaikalta kaupunkiin, norm. bussipysäkille liian pitkä matka ikääntyvänä Korjaustoiminnan periaatteet: Asukkaat asettivat seuraavat lausumat tärkeysjärjestykseen kyselyssä. En osaa sanoa/ei vastausta 14 % Taloyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. (teknisiä järjestelmiä korjataan tai uusitaan selvästi ennen niiden arvioitua elinkaaren päätä). 21 % Taloyhtiön korjaustoiminnassa tulee suorittaa vain välttämättömät vika- ym. korjaukset 24 % Taloyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla/uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa (riski teknisistä vioista ja rikkoutumisista ja niistä aiheutuvista asumishaitoista hyväksytään) 31 % Taloyhtiön palveluiden kehittäminen Haluan, että taloyhtiön palveluita parannetaan merkittävästi 0 % Haluan, että taloyhtiön palveluita parannetaan jonkin verran 28 % Säilytetään nykytilanne 52 % En osaa sanoa/ei vastausta 17 % 2.3 Lämpökuvaukset Kohteessa suoritettiin lämpökamerakuvaus talvella Ongelma alueiksi osoittautui sisäänkäyntien puolella olevien keittiöiden ja kylpyhuoneiden ikkunoiden välinen alue. Päätyseinillä oli joitain ongelmakohtia.

20 20 Keskeiset havainnot: -alakerroksen ovissa on merkittäviä tiivistevuotoja -elementtien saumoissa on joko läpivaluja tai lämmöneristysten puutteita -rakennus on etenkin ylemmiltä kerroksiltaan todennäköisesti vähän ylipaineinen -ikkunaliittymissä on paikoin ilmavuotoa -ansaat tai jotkin muut sidontarakenteet näkyvät säännöllisinä -pohjakerroksen ulkoseinien lämmöneristys on ylempien kerrosten ulkoseinien eristystä heikompi -ulkoseinien eristyspaksuuksissa on paikallista vaihtelua -2.0 C C C C Kuva 2.7 Tapparakatu 1 talo 1, pohjoissivu, saumat ja välipohjat lämmöneriste tai läpivalu (vasen) ja alakerroksen ovet (oikea) -2.0 C C C C Kuva 2.8 Tapparakatu 1 talo 1, pohjoissivu elementtisaumat ja välipohjat (vasen) ja länsisivu elementtisaumat (oikea) 4.0 C C C Kuva 2.9 Tapparakatu 1, talo 1 eteläsivu ikkunaliittymät (vasen) ja talo 2 itäsivu eristyspaksuus vaihtelee tai läpivaluja (oikea) -5.0 C

21 21 Erityisesti tuuletusparvekelinjan viereisissä kylpyhuoneen ja keittiön ikkunalinjassa havaittiin selviä lämpövuotoja. Asia tulee tutkia tarkemmin julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä ja huomioitava lisälämmöneristystä suunniteltaessa. 2.4 Ilmanvaihdon toiminta Kohteessa seurattiin kylpyhuoneen ilman suhteellisen kosteuden vaihteluita talvella Toinen asunto oli yhden hengen talouden (kuva 2.10) ja lapsiperheen (kuva 2.11) kylpyhuoneet Kuva 2.10 Yhden hengen talouden kylpyhuoneen ilman suhteellisen kosteuden vaihtelut Kuva 2.11 Lapsiperheen kylpyhuoneen ilman suhteellisen kosteuden vaihtelut.

22 22 3 TOIMENPITEET ENERGIATALOUDEN JA SISÄILMASTON PARANTAMISEKSI 3.1 Valitut parantamistoimenpiteet Taulukossa 3.1 on esitetty tarkasteltavat korjauskonseptit ja niihin liittyvät tärkeimmät lähtötiedot. Näitä lähtötietoja ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot, ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisykertoimet, rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava n 50 -luku ja lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde. Taulukko 3.1 Tarkastellut korjauskonseptit ja niihin liittyvät lähtötiedot U-arvot Korjauskonsepti US YP IK IK g tot / g dir n 50 W/m 2 K W/m 2 K W/m 2 K - / - 1/h - Lähtötilanne / Ei Ulkoseinän lisälämmöneristys 100mm (US+100mm) / Ei US(+100mm) ja yläpohjan lisälämmöneristys 80 mm (YP+80mm) / Ei US(+100mm) ja poistoilman lämmöntalteenotto (LTO) / Ulkoseinän lämmöneristys 300mm (US300mm) / Ei US300mm ja YP+80m / Ei Ikkunoiden vaihtaminen (IK0.80) / Ei IK0.80 ja LTO / IK0.80 ja US+100mm / Ei IK0.80, US+100mm ja YP+80mm / Ei IK0.80 ja US300mm / Ei IK0.80, US300mm ja YP+80mm / Ei IK0.80, US300mm, YP+80mm ja LTO / IK0.80, US300mm ja LTO / LTO / US: ulkoseinä, YP: yläpohja, IK: ikkuna, g tot: auringonsäteilyn kokonaisläpäisy, g dir: auringonsäteilyn suoraläpäisy, n50: ilmavuotoluku,,lto η t : lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde Lähtötilanne kuvaa tämän hetkistä tilannetta taloyhtiössä. Ulkoseinän lisälämmöneristäminen 100 millimetrillä on ajateltu tehtävän nykyisen ulkoseinärakenteen päälle. Tapaus, jossa ulkoseinän lämmöneristyksen paksuus on 300 mm, edellyttää siporex-harkkojen purkamista, lämmöneristeen lisäämistä ja uuden tiilivuorauksen tekemistä. Ikkunaremontin tapauksessa olemassa olevat 2-lasiset ikkunat vaihdettaisiin hyvin lämpöä eristäviin ikkunoihin, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Poistoilman lämmöntalteenotto tarkoittaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamista olemassa olevan painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle. Näiden vaippaan ja ilmanvaihtoon liittyvien korjausten lisäksi on arvioitu putkiremontin yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Näitä on oletettu olevan huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle, vettä säästävät vesikalusteet ja oikein mitoitetut vesijohtojen painetasot. LTO η t

23 Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Energialaskelmat toteutettiin nykypäivän dynaamisella simulointityökalulla IDA Indoor Climate and Energy 4.0. Tällä työkalulla on mahdollista tarkastella laskennallisesti rakennuksen energiankulutusta sekä sisäilmastoa. Kohderakennuksesta luotiin kolmiulotteinen malli (Kuva 3.1). Simuloinnissa laskentavyöhykkeet muodostettiin asuntokohtaisesti, jossa kylpyhuone muodosti oman erillisen vyöhykkeen, ja jokainen asuinkerros mallinnettiin erikseen (Kuva 3.1). Asuinkerroksista mallinnettiin erikseen yhteensä kolme kerrosta: ylin, alin ja keskimmäinen. Tämän lisäksi porraskäytävät ja kellari mallinnettiin omina vyöhykkeinään. S 4.0 m f1 N f4 f1 f3d f3e f2 f3 f3c f6 f3f f3b f4 f1 f12 f11 f3af f3ag f3ah f2 f10f3ak f3ai f3aj f3ad f3ae f3ac f4 f9 f5 f8 f3ab f3al f6 f1 f3aad f3aaef2 f3aac f6 f3aaf f3aab f4 f2 f3g f5 f3am f7 f3aag f5 f3aaa Kuva 3.2 Rakennuksen simulointi 3D-malli ja yhden asuinkerroksen vyöhykejako Simuloinneissa käytettiin säätietoina Helsingin vuoden 1979 tuntitason säätietoja, jotka vastaavat voimassa olevasta Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta D5 (2007) löytyviä säätietoja. Tilojen lämmityksen asetusarvona käytettiin asuinhuoneille 22 C, kylpyhuoneille 23 C ja porraskäytäville ja kellarille 20 C. Sähkölaitteista ja valaistuksesta tuleva lämpöenergia vastaa Sisäilmastoluokituksen (2008) ohjearvoja. Tämä tarkoittaa sähkölaitteiden ja valaistuksen vuotuisena lämpöenergiana, joka tulee huonetilaan, 22,8 kwh/asm 2. Asukkaiden määrä kerrostalossa on 90 eli keskimäärin 31 asm 2 /hlö. Lämmitysjärjestelmä mallinnettiin ideaalisena ja lämmönjaon ja luovutuksen aiheuttamat häviöt otettiin huomioon hyötysuhteiden avulla. Tilojen lämmitykselle käytettiin hyötysuhteen arvoa 0,81 ja lämpimälle käyttövedelle 0,86. Itse kaukolämpölaitteiston hyötysuhteena käytettiin arvoa 0,97. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 Ohjeet 2012 luonnos ) Ilmanvaihdon määräksi oletettiin painovoimaisen ilmanvaihdon tapauksessa 0,4 1/h ja korjauskonseptin tapauksessa, jossa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmä, 0,5 1/h. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaavana n 50 -lukuna käytettiin kaikissa laskentatapauksissa arvoa 1,0 1/h. Koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan kaukolämmöllä. Mahdollisella putkiremontilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä oletettiin saatavan aikaan 20 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa. Alkutilanteessa kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 40 prosenttia lämmintä vettä. Putkiremontin jälkeen lämpimän käyttöveden osuudeksi oletettiin 45 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta.

24 Elinkaarilaskelmat Energiakorjausten elinkaariedullisuuden analysointi perustuu eurooppalaiseen menetelmäkehitykseen. Elinkaarikustannuslaskelmat muodostuvat seuraavista osista: - Hankintakustannukset (pääomakustannukset, investointikustannukset) - Purkukustannukset - Rahoituskustannukset - Huoltokustannukset - Kunnossapitokustannukset - Lämmitysenergiakustannukset - Sähköenergiakustannukset - Ympäristökustannukset - Jäännösarvo Hankintakustannukset kattavat rakennuttajan kustannukset, rakennuskustannukset ja rakennuksen luovutuksen edellyttämät kustannuserät. Laskelmissa otetaan huomioon tekijät, jotka aiheuttavat eroja eri vaihtoehtojen välille. Purkukustannukset kattavat rakenteiden sekä laitteiden ja järjestelmien purkamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Rahoituskustannukset aiheutuvat rahoituksen kustannuksista valitulla laskenta-ajalla. Rahoituskustannuksiin sisällytetään myös esim. lyhytaikaiset lainajärjestelyt ja uudelleenjärjestelyt. Huoltokustannukset aiheutuvat suunnitelluista huoltotöistä. Huoltokustannuksiin vaikuttavat valittu järjestelmä, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Toiset järjestelmät vaativat usein tapahtuvaa huoltoa, kun taas toiset järjestelmät toimivat pitkiäkin aikoja ilman erityistä huolenpitoa. Huollon laadulla on merkitystä, sillä hyvä huolto korjaa investoinneissa syntyviä puutteita. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat suunnitelluista tai muutoin välttämättömiksi todetuista kunnossapitotoimista. Niillä pyritään estämään rakennuksen kulumista. Talotekniikan osalta kunnossapitokustannusten arvioimiseen vaikuttavat huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso. Kunnossapitoon luetaan myös kaikki pienimuotoiset ennakoimattomat korjaukset. Lämmitysenergiakustannukset aiheutuvat tilojen lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä. Rakennustasoisissa tarkasteluissa määritetään eritellyt lämmityskustannukset, jotka perustuvat lämmitystapaan ja energiantuottajan arvioituihin tai todennettuihin kulutuksiin. Sähköenergiakustannukset aiheutuvat kiinteistösähköstä, käyttäjäsähköstä sekä talotekniikan laitteista ja järjestelmistä. Jäähdytysenergiakustannukset sisältyvät yleensä erittelemättöminä sähköenergiakustannuksiin. Tehdyssä elinkaarikustannusvertailussa kuluttajasähköä ei kuitenkaan ole otettu huomioon Ympäristökustannukset sisältävät mm. mahdolliset korjausrakentamista edeltävät maaperän puhdistuksen ja suojauksen kulut sekä purku- ja kierrätyskulut elinkaaren päättyessä. Hankinnalla (investoinnilla) voi pitoajan päättyessä olla jäännösarvo. Jäännösarvoerot otetaan huomioon vaihtoehtojen vertailussa, jos laskentajakso on lyhyempi kuin käyttöikä, ja

25 25 vaihtoehtojen välillä on laskennallisia käyttöikäeroja. Nykyarvomenettelyssä summataan laskentajaksolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset nykyhetkeen joko suoraan nykyisin hinnoin. Laskentakoroksi valitaan yleensä ennakoitu yleinen kustannustason nousu. Laskelmassa inflaation taso, energian hinta ja sen nousu, sekä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden kestävyys joudutaan ennakoimaan. Taulukko 3.3 Elinkaarilaskelmien lähtötietoja ja -arvoja Kustannustekijä Kuvaus Hankintakustannus yhteensä Julkisivun kunnostus Julkisivukorjaus, mikä kuntokartoituksen perusteella tehtävä (puhdistus, paikkaus ja pinnoitus). Julkisivun lämpörappaus Toteutetaan vanhan rakenteen 100 mm:n eristyslisällä päälle, jolloin energiakorjauksen lisäkustannusta määritettäessä vähennetään julkisivun korjauksen peruskustannus Julkisivun uusiminen 300 Julkisivun purku, alustan tasoitus ja mm:n eristyslisällä pinnoitus. Eristyspaksuuden kasvattaminen 300 mm:llä. Ikkunoiden uusiminen Ikkunoiden uusiminen eristystasoltaan paremmiksi (o,80 W/m2K) tilanteessa, missä ikkunat joka tapauksessa uusittava Yläpohjan perusparannus ja Yläpohjan perusparannus johtuen eristystason kasvattaminen ulkoseinäkorjauksesta ja lisäeristys Ilmanvaihdon asentaminen linjasaneerauksen yhteydessä, energiatehokkuuslisä Ilmanvaihdon asentaminen erillisenä urakkana Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen, mistä energiakorjauksen lisä-kustannusten osuus noin 50 % (mm. ilmavirtasäädöt, LTO80). Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen, mistä lisäkustannuksia noin puolet energiakorjaukseen (mm. ilmavirtasäädöt, LTO80) 70 euroa/us-m2 Energiatehokkuuden parantamisen laskennallinen kustannusero 95 euroa/us-m euroa/us-m2 300 euroa/us-m2, mistä purku ja tasoitus 150 euroa/us-m2 500 euroa/ikk-m2 Linjasaneeraus VVS työt yhteensä 400 euroa/as-m2 Välilliset kustannukset Korjausrakentamisen suunnittelu-, valvonta- ja työmaan yleisten töiden lisä +230 euroa/us-m2 130 euroa/yp-m2 +25 euroa/yp-m2 150 euroa/as-m euroa/asm2 200 euroa/as-m euroa/asm2 10 % suhteessa hankintakustannuksiin Investointiavustus ARA:n myöntämä avustus. Ei otettu huomioon Rahoituskustannus Energiatehokkuuteen sijoitetun pääoman rahoitusosuudeksi on arvioitu 60 % 3%:n reaalikorolla. noin 25 % suhteessa vuotuiseen pääomakustannukseen Energiamaksut Lähtökohtainen lämpöenergiamaksu kustannustasossa 1/2011 Lämpöenergiamaksu keskimäärin 20 vuoden laskentajaksolla (energian reaalihinnan nousu + 4 %/v) Lähtökohtainen sähköenergia-maksu kustannustasossa 1/2011 Sähköenergiamaksu keskimäärin 20 vuoden laskentajaksolla (energian reaalihinnan nousu + 4 %/v) 55 euroa/mwh 103 euroa/mwh 80 euroa/mwh 150 euroa/mwh

26 26 KIMU -laskelmissa on käytetty yhteneväisiä energiakorjausten lisäkustannuksia (Taulukko 3.2). Lisäkustannusten laskenta perustuu siihen, että rakennuksen vaippa on joka tapauksessa peruskorjattava ja ilmanvaihtojärjestelmä uusittava. Tällöin ei taloudellisessa vertailussa tarvitse ottaa huomioon muita laadullisia tekijöitä (akustiikka, paloturvallisuus, ). Yhteismitalliset tulokset on esitetty keskimääräisinä vuosikustannuksina osoittaen mahdollisesti eriaikaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutukset. Asunnon jälleenmyyntiarvon suhteellista nousua energiatehokkaan korjauksen seurauksena ei ole otettu huomioon, eikä taloudellista takaisinmaksuaikaa siten arvioitu. Energiansäästön kannattavuuden laskentajaksona on käytetty 20 vuotta, mikä sekä laskennallinen poistoaika että laskennallinen sijoitetun pääoman rahoitusaika. Hankintakustannuserojen ja energiansäästön vertailukohtana on käytetty taloyhtiössä tehtäviä pakollisia toimenpiteitä. ko.pakollisten töiden yhteydessä on otettu huomioon ikkunoiden uusimisen energiansäästövaikutus. Keskimääräinen vuotuinen pääomakustannusero lasketaan jakamalla hankintakustannusero laskentajakson pituudella. keskimääräinen vuotuinen rahoituskustannus energiansäästöön sijoitetulle pääomalle on tällöin 0,25 x pääomakustannus. Takaisinmaksuajat on laskettu energiamaksunousuille 0 ja 4 %/v. Koko remontin keskimääräinen vuokravaikutus on laskettu jakamalla remontin kokonaiskustannus asuinalalla ja laskentajakson pituudella. Energiansäästöinvestoinnin vastikeosuus on lisätty kokonaisvaikutuksen määrittämiseksi.

27 27 4 LASKENTATULOKSET ERI TOIMENPIDEVAIHTOEHTOILLE 4.1 Energiankulutukset Kaikilla korjauskonsepteilla saavutetaan lähes 15 prosentin säästöpotentiaali kaukolämmön kulutuksessa lähtötilanteeseen verrattuna. Yksittäisistä toimenpiteistä suurin säästöpotentiaali on ulkoseinän lisälämmöneristämisellä. Koneellisella tulo-poisto- ilmanvaihtojärjestelmällä saadaan aikaan noin 20 prosentin säästö kaukolämmön kulutuksessa, mutta samalla ilmanvaihtokoneiden puhaltimet lisäävät sähkönkulutusta. Putkiremontin yhteydessä toteutettavat vedenkulutusta pienentävät toimenpiteet vähentävät kaukolämmön kulutusta 2-4 prosenttia. Yläpohjan lisäeristämisellä ei saada aikaan merkittäviä parannuksia taloyhtiön energiatehokkuuteen. Taulukossa 4.1 on esitetty erillisten korjaustoimenpiteiden vaikutus kaukolämmön ominaiskulutukseen. Taulukko 4.1. Erillisten toimenpiteiden arvioituvaikutus energiankulutukseen. (LKV:n osuus kokonaisvedenkulutuksesta on 40 %) Case Kaukolämpö Puhallinsähkö Vesi kwh/asm2/a kwh/asm2/a m3/a Lähtötilanne Lisäeristys US 100mm LisäeristysUS 100mm, YP 80 mm Lisäeristys US 100mm + LTO80% US eristys 300mm US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m IK IK lisäeristys US 100mm IK lisäeristys US 100mm, YP 80mm IK US eristys 300mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% IK US eristys 300mm + LTO80% IK LTO80% LTO80% Oletukset: Ikkuna-ala 22% Ilmanvaihtuvuus alkutilanteessa 0.4 1/h Ilmanvaihdon parantamisessa ilmavirrat nostetaan vastaamaan tasoa 0.5 1/h. Taulukossa 4.2 on esitetty putkiremontin yhteydessä tehtävien erillisten korjaustoimenpiteiden vaikutus kaukolämmön ominaiskulutukseen. Putkiremontin seurauksena veden kulutus vähenee 20 %.

28 28 Taulukko 4.2 Erillisten toimenpiteiden vaikutus energiankulutukseen. (LKV:n osuus kokonaisvedenkulutuksesta on 45 %) Case Kaukolämpö Puhallinsähkö Vesi kwh/asm2/a kwh/asm2/a m3/a Pelkkä putkiremontti Lisäeristys US 100mm LisäeristysUS 100mm, YP 80 mm Lisäeristys US 100mm + LTO80% US eristys 300mm US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m IK IK lisäeristys US 100mm IK lisäeristys US 100mm, YP 80mm IK US eristys 300mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm IK US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% IK US eristys 300mm + LTO80% IK LTO80% LTO80% Elinkaarikustannukset

29 29 Taulukko 4.3 Korjausrakentamisen kokonaiskustannus sekä energiatehokkuuden laskennallinen kustannusero ja kannattavuus Lähtökohtainen kulutustaso 557 MWh/v (185 kwh/asm2/v) Keijukainen/ Tapparakatu 1, 3013 asm2 Julkisivun kunnostus (lisäeristys 100 mm), ikkunat, linjasaneeraus, Ilmanvaihto Julkisivun uusiminen (lisäeristys 300 mm), ikkunat, linjasaneeraus, ilmanvaihto Taloyhtiössä tehtävien pakollisten toimenpiteiden kustannukset Lämpöenergiankulutuksen aleneminen MWh/a HANKINTAKUSTANNUS Julkisivun kunnostus Julkisivun purku ja tasoitus Lämpörappaus Katon perusparannus Ikkunoiden uusiminen Ilmanvaihdon uusiminen Linjasaneeraus Välilliset kustannukset YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as- m HANKINTAKUSTANNUSERO Julkisivun purku ja tasoitus Lämpörappaus Katon perusparannus Ikkunoiden uusiminen Ilmanvaihdon uusiminen Välilliset kustannukset YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as- m VUOSIKUSTANNUSERO Pääomakustannusero keskimäärin /v Rahoituskustannusero keskimäärin /v Lämpökustannusero keskimäärin /v Sähkökustannusero /v YHTEENSÄ /v VASTIKEVAIKUTUS Energiainvestoinnin vastikevaikutus (kohta 3.) /as- m2/v +1,2 +6,5 Koko remontin vastikevaikutus (Kohta 1.) /as- m2/v +37,0 +42,3 35,8 5. TAKAISINMAKSUAIKA Ei energian hinnannousua vuotta 37 Energian hinnan nousu mukana vuotta 24 34

30 30 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ENERGIATEHOKKAAKSI KORJAUSOHJELMAKSI Taloyhtiön energiankulutuksen lähtötaso on aikalaistaloihin verrattuna alhainen. Todennäköinen syy on huonosti toimiva ilmanvaihto ja mahdollisesti kylmän ullakon sisällyttäminen rakennuksen tilavuuteen. Taloyhtiön korjausvelka on suuri. Jo ehdotetussa toimenpideohjelmassa on esitetty ulkoseinien lämmöneristävyyden ja ikkunoiden uusimista suunniteltukauden aikana. Koska linjasaneeraus on suunnitteilla, taloyhtiölle esitetään asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden hankkimista samassa yhteydessä. Rakennuksen ilmanvaihto edellyttää joka tapauksessa kunnostamista. KIMU-projektin tavoitteena oli laatia kaksi korjauskonseptia kohdetaloyhtiölle: perusvaihtoehto sekä vaihtoehto, jolla saavutetaan vähintään 50 prosentin säästö lämmitysenergiankulutuksessa. Perusvaihtoehdossa ei ole asetettua energiansäästötavoitetta, vaan korjaukset perustuvat rakenteiden ja teknisten järjestelmien kuntoon ja mahdollisiin ongelmiin esimerkiksi sisäilmastossa. Perusvaihtoehdon korjaukset tehdään kuitenkin mahdollisimman energiatehokkaasti. Kuntoarvion ja asukaskyselyn pohjalta voidaan sanoa, että taloyhtiössä korjaustarpeet liittyvät kaikkeen. Ikkunoiden aiheuttaman vedontunteen lisäksi sisäilmasto-ongelmia aiheuttaa myös asuntojen puutteellinen ilmanvaihto. Näiden tietojen perusteella on laadittu perusvaihtoehto korjausohjelmalle, jolla pystyttäisiin korjaamaan edellä mainitut ongelmat. KIMU- hankkeen perusvaihtoehto on: - Toteutetaan kuntoarviossa mainitut ulkovaipan ja ikkunoiden energiatalouden parantaminen. Samoin linjasaneerauksen yhteydessä toteutetaan veden säästötoimenpiteet. Kylpyhuoneen lattialämmitys muutetaan omaksi lämmönjakopiiriksi. Taulukko 5.1 Uusien ikkunoiden (IK 0.80), putkiremontin, ulkoseinien lisälämmöneristyksen (100 mm), yläpohjan lisälämmöneristyksen (80 mm) vaikutus kaukolämmön kulutukseen, kiinteistösähkön kulutukseen ja veden kulutukseen. Case Kaukolämpö Puhallinsähkö Vesi kwh/asm2/a kwh/asm2/a m3/a Lähtötilanne Pelkkä putkiremontti LisäeristysUS 100mm, YP 80 mm IK IK lisäeristys US 100mm, YP 80mm Toimenpiteiden seurauksena kaukolämmityksen energiankulutus alenee noin 30%:a. KIMU- hankkeen -50 %- - korjausohjelma: -50 %- säästö - korjausohjelma eroaa perusvaihtoehdossa siinä, että sitä täydennetään asuntokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joissa on hyvä lämmöntalteenotto. -

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 KEIJUPUISTO Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 Keijupuisto Tapparakatu 1 ja Kivikatu 6 Tapparakatu 1 Perustiedot 2 rakennusta,

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Kerrostalon ilmastonmuutos

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Maunula: As Oy Haavikkotie 15-17, Helsinki 23.09.2011 Suomen Kiinteistöliitto ry VTT Aalto yliopisto, Insinööritieteiden

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Maunula: As Oy Pakilantie 13, Helsinki 23.09.2011 Suomen Kiinteistöliitto ry VTT Aalto yliopisto, Insinööritieteiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä

KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä Tämä korjaustarveselvitys pohjautuu kiinteistöstä 2010 laadittuun kuntoarvioon. Kiinteistön perustiedot löytyvät isännöitsijätodistuksesta. Kiinteistön

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Esimerkkikohteet - Maunula

Esimerkkikohteet - Maunula Esimerkkikohteet - Maunula KIMU- loppuseminaari 9.6.2011 Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Toimenpide Toteutusvuosi Eteläpäädyn ikkunoiden uusiminen

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT 2 Korjausrakentamisen arvo 9 400 M Lähde: Jani Kemppainen/Remo 2000,

Lisätiedot

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT Matinkylä KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT 2 Matinkuja 1 3 Matinkuja 1 Rakennus on tyypillinen 70-luvun pesubetonipintainen betonisandwich ruutuelementtitalo Ulkoseinien lämmöneristyksen paksuus

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Jyri Nieminen 196- ja197-lukujen lähiöt 2 vuodessa ~57 asuntoa Teollisen rakentamisen kehittäminen Betonielementtitekniikan kehittäminen

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot