Raahen kaupunki Tilinpäätös 2012 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuva: Satu Kiviniitty. Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen kaupunki Tilinpäätös 2012 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012. Kuva: Satu Kiviniitty. Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6."

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 Kuva: Satu Kiviniitty Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2

3 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

4 Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Liikelaitokset Sivistyspalvelukeskus Perusturvatoimikunta Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli Raahen kaupungille tapahtumarikas vuosi, sillä keväällä päätimme normaalin arkityön ohella lähteä valmistelemaan kuntaliitoksen Vihannin kunnan kanssa vuoden 2013 alusta. Nopealla aikataululla tehty selvitystyö saatiin kuin saatiinkin aikataulussa valmiiksi ja valtioneuvostoon päätettäväksi, joten vuoden 2013 alusta syntyi uusi Raahen kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen entistä enemmän asumis- ja harrastusvaihtoehtoja sekä parhaat puolet elämisestä niin kehittyvässä teollisuuskaupungissa kuin puhtaasta luonnostaan tunnetussa maaseutukunnassakin. Monenlaisista muutoksista johtuen vuosi oli Raahen kaupungille taloudellisesti vaikea, sillä edellisen vuoden tapaan Euroopan velkakriisistä johtuvat taloustilanteen muutokset heijastuivat myös meidän toimintaamme. Erilaiset valtion käynnistämät rakenteelliset uudistukset ja niihin liittyvä työ näkyivät selkeästi kuntatyön arjessa. Lisäksi Raahelle merkittävänä tulonlähteenä olevien yhteisöverotulojen romahtaminen edellisvuoden noin 13 miljoonasta eurosta noin 2,3 miljoonaa on kaupunkimme talouden kannalta vakava asia. Tilanteen oikeneminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vie vielä pitkän aikaa, sillä suunnittelukauden aikana ei ole vielä odotettavissa suurta kasvua tällä saralla. Yksittäinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla ei kuitenkaan ole voinut vaikuttaa maailmantalouden tilanteen muutoksiin, joten meidän on vain otettava vastaan se mitä tuleman pitää ja tehdä parhaamme kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Talousnäkymisen synkkyydestä huolimatta on syytä muistaa se, että Raahessa on tälläkin hetkellä menossa useita isoja rakennus- ja teollisuushankkeita. Nämä hankkeet auttavat meitä ylläpitämään tai jopa uudistamaan kaupunkimme tulopohjaa ja ne tuovat myös uusia asukkaita kaupunkiimme. Kokonaisuutena vuosi 2012 sujui taloudellisesti hieman paremmin kuin talousarviota laatiessamme arvioimme, sillä tilinpäätöksessä alijäämä oli 3,1 miljoonaa euroa pienempi kuin talousarviossa. Kaupungin budjetin osalta pystyimme arvioimaan menot ja tulot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta totuudenmukaisesti ja siitä voimme olla tyytyväisiä. Muutoin talouden niin globaalilla, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla ennustamattomuus vaikeutti tilannettamme merkittävästi. Paikallisella tasolla suurimmat budjetin ylitykset aiheutuivat lähinnä hyvinvointikuntayhtymän kustannuksista, jotka olivat arvioitua korkeammat ja toivat kaupungille huomattavan lisälaskun. Toimintaa ja taloutta onkin tässä tilanteessa syytä sopeuttaa toisiinsa niin meillä kuin muuallakin jos rahaa ei kaupungin kirstussa ole, sitä ei myöskään yksinkertaisesti ole tuhlattavaksi. Syksyllä 2012 käytiin kunnallisvaalit, joissa valittiin vuoden alussa aloittavalle uudelle Raahen kaupungille kaupunginvaltuusto. Uusi valtuusto joutui heti työnsä aluksi käymään käsiksi suuriin haasteisiin. Päättäjät ja virkamiehet ovatkin aloittaneet yhteistyössä talouden tasapainottamiseen tähtäävän työn, jonka työrukkaseksi nimettiin talouden tasapainottamistoimikunta. Toimikunnan tavoitteena ovat kaupungin talouden tasapainottaminen, johon liittyvinä toimenpiteinä toimikunnan tehtävänä on hakea säästöjä kaupungin toimintamenoihin sekä löytää uusia tulonlähteitä. - 3-

6 Taloudellisesti vaikeista ajoista selviämme vain sitoutumalla työskentelemään yhdessä tavoitteidemme eteen. Yhteen hiileen puhaltamalla pystymme hoitamaan tehtävämme ja palvelemaan kuntalaisia heidän tarpeissaan taloudellisesti. Kiitän kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä ja toivotan kaikille valoisaa kevättä. Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja - 4-

7 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v ja vuoden 2003 alusta Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi. Valtioneuvosto teki päätöksen Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisestä alkaen. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma on vuosina seuraava: KESK.16, KOK 5, KD 2, PS 1, SDP 7 ja VAS 12. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2012 toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Unto Valpas (VAS), II varapuheenjohtajana rehtori Virpi Aho (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Eero Kemppainen (KOK). Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuustoon kuului 43 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Inkeri Kerola (KESK), I varapuheenjohtajana myyjä Katja Hänninen (VAS), II varapuheenjohtajana toimittaja Paavo Törmi (SDP) ja III varapuheenjohtajana taiteilija Pertti Vuori (PS). Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto kokoontui kaksi kertaa, ja Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimi lääkäri Pyry-Pekka Suonsivu (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Yhdistymishallitus toimi alkaen. Yhdistymishallitukseen kuului 11 jäsentä joilla jokaisella oli henkilökohtainen varajäsen. Yhdistymishallituksen puheenjohtajana toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana valimotyöntekijä Pasi Parkkila (KESK) ja II varapuheenjohtajana muurari Jouko Vasankari (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2012: Hallintolautakunta puheenjohtaja Risto Hakala (KOK), vapapuheenjohtaja Martti Kenakkala (VAS) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Merja Honkakoski (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS), alkaen Aimo Mylly (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP), varapuheenjohtaja Satu Kaipio (KESK) Liikelaitosten johtokunta puheenjohtaja Risto Rautio (VAS), varapuheenjohtaja Timo Rytinki (KESK) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Pertti Poukkula (VAS), varapuheenjohtaja Sami Ahola (KESK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Sari Pekkala (KESK), varapuheenjohtaja Kari Viinikangas (VAS) - 5-

8 Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jarno Moisala (KESK), varapuheenjohtaja Jarkko Orava (VAS) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Pasi Antero Holappa (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Martti Leino (KESK), varapuheenjohtaja Sirkku Korpela (sit.) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Kari Pietilä (SDP), varapuheenjohtaja Raili Klaavu (KESK) Tekninen lautakunta puheenjohtaja Katja Hänninen (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Eero Kemppainen (KOK), varapuheenjohtaja Eila Kähkönen (VAS) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pirkko Lintunen (KESK), I varapuheenjohtaja Pirkko Ahokas-Tuohinto (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Pohjola (VAS) ja III varapuheenjohtaja Seppo Jussila (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2012 puheenjohtaja Laura Piippo, I varapuheenjohtaja Aki Nikkinen, II varapuheenjohtaja Eetu Viinikka ja III varapuheenjohtaja Jesper Uunila. Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2012: Keskushallinto Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja, opintovapaalla Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Päivi Määttä, talouspäällikkö Hallintopalvelukeskus Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Sivistyspalvelukeskus Ritva Mattila, rehtori Tekninen palvelukeskus Pasi Alatalo, johtaja Liikelaitokset Hannu Pyykönen, johtaja - 6-

9 - 7-

10 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Talous ei ole lähtenyt odotettuun kasvuun, vaan finanssikriisin jälkeen yleinen talouskehitys on ollut heikkoa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan myös lähivuosien talouskasvu tulee olemaan vaimeaa. Ministeriön ennusteen taustalla on oletus maailmantalouden ja maailmankaupan vaimeasta kehityksestä. Ennuste sisältää oletuksen siitä, että myös euroalue lähtisi hitaaseen kasvuun vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Useassa teollisuusmaassa niin julkisen talouden, kotitalouksien kuin rahoituslaitostenkin on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Maailman bruttokansantuotteen arvioidaan palaavan noin 4 prosentin kasvuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, jolloin kasvun painopiste on kehittyvissä talouksissa. Vuonna 2012 euroalueen inflaatio oli noin 2,5 prosenttia, tähän vaikuttivat kalliina pysyvän energian hinta ja verojen korotukset. Myös pitemmän aikavälin inflaatio-odotus pysyy kahdessa prosentissa. Kuluttajahintojen nousu hidastuu vähän alle kahden prosentin tasoon vuonna Rahoitusmarkkinoilla viimeaikainen kehitys on ollut maltillista ja epävarmuuden nousu näyttää taittuneen. Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen bruttokansantuotteen kasvavan noin puoli prosenttia vuonna Kasvu perustuu kotimaisen kysynnän ja nettoinvestointien varaan. Vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 1,7 prosenttia. Kansainvälinen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos ovat alentaneet Suomen vientiä. Vuonna 2013 viennin arvioidaan kasvavan vain yhdellä prosentilla. Kulutus Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan jäävän kuluvana vuonna vaatimattomasti 0,6 prosenttiin. Tähän on syynä kuluttajien kokema epävarmuuden lisääntyminen sekä heikko reaalitulojen kehitys, mikä johtuu kotitalouksien korkeammasta verorasituksesta ja heikkenevästä työllisyystilanteesta. Kuluttajien ostovoimaa heikentävät arvonlisäverojen korotukset, kunnallisveroasteen keskimääräinen nousu sekä se, että valtion ansiotuloveroasteikkoon ei tehdä lainkaan inflaatiotarkistuksia. Kotitalouksilla käytettävissä olevan reaalitulon ennustetaan pysyvän ennallaan, mutta velkaantumisen arvioidaan jatkuvan tulokehitystä nopeampana. Työvoima Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli keskimäärin 7,7 prosenttia vuonna 2012, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyys pysyi korkeampana kuin naisten. Nuorten, vuotiaiden asema työmarkkinoilla parani hieman ja ikäryhmän työttömyysaste vuonna 2012 oli 19,0 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20,1 prosenttia. Työttömyysasteen laskiessa, myös työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisyys parani eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Suurin vähennys tapahtui kuljetus ja varastointialalla, teollisuudessa sekä maa- ja metsätalousalalla. Työikäsen väestön määrä kasvoi hengellä vuodesta 2011 vuoteen Vuonna 2012 Suomen väestöstä työikäisiä vuotiaita oli noin 4,1 miljoonaa. - 8-

11 Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työllisyys on lähtenyt heikkenemään vuoden 2012 lopulla ja kuluvana vuonna sen arvioidaan heikkenevän edelleen. Vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan kohoavan 8,1 prosenttiin, eikä se odoteta alentuvan olennaisesti seuraavalle vuodelle ennustetusta talouden virkoamisesta huolimatta. Saman ennusteen mukaan työllisten määrän arvioidaan vähenevän 0,3 prosentilla. Kuntatalouden näkymät Vuosi 2012 on ollut haasteellinen myös kuntatalouden näkökulmasta. Rakennemuutos kohtelee kuntia eri tavalla, aikaisemmin erittäin hyvin menestynyt kunta saattaa varsin nopeasti ajautua kriisiin. Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät Kuntaliiton julkaiseman kuntataloustiedotteen mukaan myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä. Hakijoiden joukossa oli sellaisia kuntia, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat taloudeltaan varsin vahvoja. Tukea myönnettiin 27 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien talous on edelleen heikentynyt. Kuntien vuosikatteet ovat heikentyneet noin 32 prosentilla edelliseen vuoteen nähden. Tilikauden tulokset ovat 0,35 mrd. euroa alijäämäiset, kun vielä edellisenä vuona oli 0,44 mrd. euroa ylijäämää. Kuntien rahavarat ovat vähentyneet noin viidellä prosentilla ja lainakanta lisääntynyt n. 13 prosentilla 12,3 mrd. eurosta 13,91 mrd. euroon. Kuntaliiton mukaan luottamus Suomen kuntiin pysyy korkealla tasolla kokonaisuutena tarkasteltuna, vaikka Suomen ja kuntien taloustilanne onkin heikentynyt. Kuntaliiton kuntatalousyksikkö on arvioinut, että vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Tasapaino voidaan saavuttaa joko nostamalla veroja, leikkaamalla toimintamenoja tai investointeja tai kuten todennäköistä, näiden yhdistelmänä. Peräti 119 kuntaa nosti tuloveroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on nyt 19,38, kun se vuonna 2012 oli 19,16 prosenttia. Ero matalimman ja korkeimman välillä on jo 5,5 prosenttiyksikköä. Eduskunnan päätösten mukaan yhteisöverojen kuntien jako-osuudet laskevat nykyisestä 29,49 prosentista vuosittain ja vuodesta 2016 alkaen kuntien osuus on vain 22,82 prosenttia yhteisöverokertymästä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennettiin vuodelle ,51 prosenttiyksiköllä 31,42 prosentista 30,91 prosenttiin. Peruspalvelujen kuntien asukaskohtainen omarahoitusosuus nousi 135,43 eurolla 3.001,49 eurosta 3.136,92 euroon. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus pysyi 41,89 prosentissa ja sen asukaskohtainen kunnan omarahoitusosuus laski 7,19 eurolla 364,63 eurosta 357,44 euroon. Valtio kiristää omilla toimillaan kuntien taloutta entisestään. Meneillään olevat kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys tuovat epävarmuutta ja luovat omat haasteensa kuntien toimintojen ja talouden suunnitteluun tulevin vuosien aikana. Nähtäväksi jää, miten asiat etenevät ja mikä on kuntien tila esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. - 9-

12 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella on kaikesta huolimatta edelleen positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Tälläkin hetkellä on meneillään useita kaavoitushankkeita sekä elinkeinoelämän että yksityisen rakentamisen tarpeisiin. Vuonna 2012 seutukunnan alueelle rekisteröitiin 120 uutta yritystä, mikä on 20 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Olemassa olevista yrityksistä 77 lopetti toimintansa (61 vuonna 2011), joten nettolisäys oli 43 (79 vuonna 2011). Raahessa nettolisäys oli 17 (40 vuonna 2011), Siikajoella 18 (22 vuonna 2011), Pyhäjoella 8 (8 vuonna 2011) ja Vihannissa 0 (9 vuonna 2011). Lukuihin ei huomioida asunto-osakeyhtiöitä. Suurin tekijä seutukunnan työttömyysasteen kasvuun on huono terästeollisuuden maailmanmarkkinatilanne, mikä heijastuu voimakkaasti alueen metalliteollisuusalan yritysten heikkoon tilauskantaan. Raahen seutukunnan työttömyysaste on kasvanut 1,4 prosenttiyksiköllä vuonna 2012, kun suuntaus oli laskeva kahden edellisen vuoden ajan. Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Raahen seutukunnan työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 11,3 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 9,9 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Työttömyysaste on kasvanut kaikissa seutukunnan kunnissa. Raahessa ja Siikajoella se on kasvanut 1,3 prosenttiyksiköllä, Pyhäjoella 1,5 prosenttiyksiköllä ja Vihannissa 1,4 prosenttiyksiköllä. Alle 25 vuotiaiden työttömyysaste koko seutukunnassa vuoden 2012 lopussa oli 18,4 prosenttia ja vuoden 2011 lopussa 16,4 prosenttia, joten se on kasvanut 2,0 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta ja heikentynyt kokonaistyöttömyysastetta enemmän. Raahessa alle 25 vuotiaiden työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 20,5 prosenttia ja 17,9 prosenttia edellisen vuoden lopussa, joten kasvua on ollut 2,6 prosenttiyksikköä, mikä on huomattavasti seutukunnan keskimääräistä lukua korkeampi. Raahessa työttömiä vuoden 2012 lopussa oli (1 038 v. 2011), joista on miehiä 669 (546 v. 2011) ja naisia 496 (492 v. 2011). Työttömistä alle 25-vuotiaita on 239 (186 v. 2011), yli 50-vuotiaita 327 (295 v. 2011) ja yli vuoden työttömänä olleita 161 (143 v. 2011). Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyyden lisääntyessä miesten ja alle 25 vuotiaiden ja yli 50 vuotiaiden asema työmarkkinoilla on heikentynyt. Työttömyys on lisääntynyt eniten rakennusalan ja teollisten töiden ammattiryhmissä ja vähentynyt eniten terveyden- ja sosiaalialan sekä palvelutyön ammattiryhmissä. Työttömyysasteen kehitys näyttää huolestuttavalta myös vuoden 2013 alun perusteella, sillä tammikuulta valmistuneen tilaston mukaan seutukunnan työttömyysaste on edelleen kasvanut 0,9 prosenttiyksiköllä vuoden 2012 lopun tilanteesta ja 2,1 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tammikuun lopun tilanteesta. Myös alle 25 vuotiaiden tilanne on heikentynyt. Tammikuun 2013 lopussa seutukunnassa alle 25 vuotiaita työttömiä oli 361 (311 vuoden 2012 lopussa) ja Raahessa 298, kun luku vuoden 2012 lopussa oli 253 (Raahe ja Vihanti yhteensä). Alla olevasta kaaviosta ilmenee Raahen työttömyysasteen kehitys vuosina

13 Positiivinen vire näkyy myös Raahen asukasluvun kehityksessä. Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että vuoden 2009 notkahduksen jälkeen Raahen asukasmäärä on hieman kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Asukasmäärä kasvoi 61 henkilöllä vuonna 2010, 31 henkilöllä vuonna 2011 ja 45 henkilöllä vuonna Elinkeinoelämän hyvä vire enteilee myös tulevina vuosina positiivista asukasluvun kehitystä

14 Kaupungin talouden kannalta alueen työttömyysasteen heikkeneminen tuo lisää haasteita, sillä se vaikuttaa suoranaisesti kaupungin verotulojen vähenemiseen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yritysten menestymiseen ja sitä kautta kaupungin tuloperustaan. Tilinpäätösvuosi oli kaupungin talouden kannalta erittäin haasteellinen, sillä yhteisöverotulojen yli 11 milj. euron menetyksille ei löydetty korvaavia tulonlähteitä ja kaupungin tilinpäätös osoittaakin 11,5 milj. euron alijäämää. Yhteisöverojen osalta ei voida odottaa kasvua vielä tulevan taloussuunnitelmakauden aikana, vaan taloutta on pyrittävä sopeuttamaan nykyiseen tuloperustaan. Tulosveroprosentin korottaminen 1 prosenttiyksiköllä vuodelle 2013 ja valtionosuuksien verotulotasauksen vaikutus eivät yksistään riitä kattamaan yhteisöverojen menetyksiä. Kuluvan vuoden talousarvio näyttää paremmalta kuin vuoden 2012 tilinpäätös, mutta työtä on tehtävä paljon ja ehkä joudutaan tekemään kipeitä ja vaikeita päätöksiä, jotta talous saadaan tasapainoon tulevan suunnittelukauden aikana. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kevään 2012 aikana valmisteltiin pikaisella aikataululla Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys, minkä johdosta kuntien valtuustot tekivät toukokuussa valtioneuvostolle esityksen Vihannin kunnan yhdistämisestä Raahen kaupunkiin. Valtioneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Vihannin kunta lakkaa ja yhdistyy Raahen kaupunkiin lukien. Yhdistymispäätöksen jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan kuntien yhdistämistä valitsemalla yhdistymishallitus sekä yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto. Keskeisenä syksyn toiminnassa oli kuntaliitokseen valmistautuminen; valmisteltavana oli uuden kunnan organisaatio- ja hallintorakenne, toimintojen yhteensovittaminen, talousarvion valmistelu ja käsittely sekä yhteiset kuntavaalit. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotulot eivät toteutuneet alkuperäisen talousarvion mukaisesti, vaan niihin jouduttiin tekemään n. 4,0 milj. euron negatiivinen talousarvion muutos joulukuussa. Tämä johtui suurelta osin ennakoitua huomattavasti suuremmista eli 7,1 milj. euron verovuoden 2011 kunnallisveron oikaisu- ja palautusosuuksista sekä yhteisöveron 1,1 milj. euron verovuosiin kohdentuvasta takaisinperinnästä. Verohallinto on oikaissut oikaisulautakunnan päätöksen perusteella erään verovelvollisen verotusta verovuosilta niin, että verovelvolliselle on palautettu huomattavat määrät kyseisiltä vuosilta maksettuja veroja. Tästä kuntien saamien yhteisöverojen osuus oli 105 milj. euroa, josta Raahen osuus edellä mainittu 1,1 milj. euroa. Sijoitukset kehittyivät ennakoitua paremmin ja korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden, joten rahoitustuottoja kertyi 0,8 milj. euroa enemmän kuin rahoitusmenoja. Valtionosuudet toteutuivat ennakoitua suurempana, sillä Valtiovarainministeriö myönsi Raahen kaupungille 1,3 milj. euron harkinnanvaraisen rahoitusosuuden korotuksen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Raahen kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen taseen kumulatiivinen alijäämä on 2,5 milj. euroa. Kun on tiedossa, että vuoden 2013 alusta Raahen kaupunkiin liittyneen Vihannin kunnan kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 3,7 milj. euroa, on kuntien yhteenlaskettu alijäämä 6,2 milj. euroa vuoden 2013 avaavassa taseessa

15 Kun yhdistyvän uuden kunnan vuoden 2013 valtuuston hyväksymän talousarvion vuosikate on -1,4 milj. euroa ja alijäämä 6,9 milj. euroa, kertyy alijäämää lisää ja katettavaa suunnitelmakaudelle tulee paljon. Vuoden 2013 valtionosuuspäätösten mukaan valtionosuuksia on toteutumassa 0,7 milj. arvioitua enemmän, mikä parantaa tuosta. Myös vuoden alussa kaupungin myymät pysyvien vastaavien osakkeet toivat myyntivoittoa 0,8 milj. euroa, mikä myös parantaa vuoden 2013 tulosta. Mikäli vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, jää vuosikate hienoisesti plussalle. Alijäämää syntyy kuitenkin vuosipoistojen eli 5,4 milj. euron verran entisen 6,2 milj. euron lisäksi. Koko suunnitelmakautena ei ole odotettavissa suurta lisäystä yhteisöverokertymään, joten talouden tasapainottaminen on haasteellinen tehtävä. Kaupunginhallituksen asettama talouden tasapainottamistoimikunta tekee työtä säästöjen ja tulolähteiden kartoittamiseksi. 1.6 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli ja vuoden 2011 lopussa 996, joten henkilöstömäärä lisääntyi 14 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2012 henkilöstömenot olivat 40,5 milj. euroa ja edellisenä vuonna 38,9 milj. euroa, joten henkilöstömenot kasvoivat 1,6 milj. eurolla. Keskimääräiset vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 0,59 päivällä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2012 poissaoloja oli 13,68 päivää ja edellisenä vuonna 14,27 päivää vakinaista henkilöä kohden. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä sekä erittely henkilöstömenoista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen perusteella toimintakertomuksessa tulee esittää arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Asiasta on otettu myös määräykset kuntalakiin, jonka mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä tulee sisällyttää ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Kaupungin merkittäviä tunnistettuja riskejä ovat talouteen liittyvät riskit. Kaupungin talouden tunnusluvut ovat jälleen heikentyneet ja kaupungin taloudellinen tila on erittäin huolestuttava. Velkaantumiseen ja velan hoitamiseen liittyviä riskejä ovat lähinnä korkojen muutokseen ja velan saatavuuteen liittyvät riskit, joskaan velan saatavuudessa ei toistaiseksi ole ollut ongelmia. Sijoitetun varallisuuden osalta riski liittyy sijoitusten tuottoon ja sijoitusten markkinahintojen heilahteluun, joka voi ainakin tilapäisesti johtaa pääomien menetykseen. Kaupungin verotulojen, lähinnä yhteisöverotulojen suuri heilahtelu aiheuttaa riskin kaupungin tuloksen ja alijäämän muodostumiseen. Esimerkiksi marraskuussa 2012 kunnalta perityt, ennakoitua huomattavasti suuremmat eli 7,1 milj. euron kunnallisveron verovuoden 2011 oikaisu- ja palautusosuudet sekä yhteisöveron 1,1 milj. euron takaisinperinnät verovuosilta , joka ei ollut ennakoitavissa. Riski liittyy erityisesti yhteisöverokertymän hankalaan arviointiin suunnitelmakaudelle sekä suuriin oikaisu- ja takaisinperintäeriin, joita ei pystytä ennakoimaan

16 1.7.1 Tehdyt toimenpiteet vuonna 2012 Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto on vuoden 2012 aikana keskittynyt lähinnä sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Riskienhallintajaosto on seurannut kuukausittain sijoitusten kehittymistä. Kaupungin varainhoitajina ovat toimineet Evli Pankki Oyj ja Op-Private Oulu. Sijoitukset ovat kehittyneet vuoden aikana hyvin ja niiden nettotuotto kaupungin tuloslaskelmassa on 2,5 milj.. Kun kaupungin korkomenot ja koronvaihtosopimusten korot olivat yhteensä 2,3 milj., voidaan todeta, että sijoitustuotot ovat riittäneet lainasalkun kuluihin. Hyvästä sijoituskehityksestä huolimatta riskienhallintajaosto on päättänyt kilpailuttaa varainhoidon tulevana vuonna. Viimeksi kilpailutus on tehty vuonna Riskienhallintajaosto on seurannut lainasalkun kehitystä ja päättänyt hankkia lainasalkkuun liittyvän analyysipalvelun vuonna Palvelu kilpailutettiin, jonka perusteella se tilattiin Nordealta Pankki Oyj:ltä. Lisäksi jaosto päätti tulevana vuonna valmistella kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi varainhankinnan periaatteet. Riskienhallintajaoston on päättänyt, että kaupungin riskikartoitus tehdään omana työnä ja antanut palvelukeskusten tehtäväksi kartoittaa toimialoittain hallittavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Työn piti valmistua keväällä 2012, mutta sen valmistuminen on siirtynyt muun muassa vuonna 2012 tehdyn kuntaliitosselvitys ja valmistelutyön vuoksi. Riskienhallintajaosto edellytti joulukuussa 2012, että palvelukeskusten tulee tehdä riskikartoitus toukokuun 2013 loppuun mennessä. Kartoituksen jälkeen toimielimet käsittelevät toimialansa riskit ja sen jälkeen ne käsitellään riskienhallintajaostossa sekä päätetään jatkotoimenpiteistä. Omana työnä tehtävää riskikartoitusta täydentävänä työnä toteutettiin Pohjola Vakuutus Oy:n kuntareittikartoitus KuntaReitti on Pohjolan kehittämä kuntien turvallisuustason ja riskienhallinnan kehittämismenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida kunnan valmiuksia ennakoivaan vahingontorjuntaan. Kartoitus toteutettiin kysymyspatteristoon vastaamalla ja siihen osallistui 2-3 hengen ryhmät tulosalueittain. Myös riskienhallintajaosto vastasi ryhmänä kysymyksiin. Kysymysten osa-alueita olivat; yleinen, henkilö-, kiinteistö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ja atk-riskit. KuntaReittikartoitukseen osallistuneille järjestettiin kartoituksen palautetilaisuus Saadun palautteen mukaan eri osa-alueiden keskiarvo oli kohtalainen. Kartoitus liitetään omana työnä tehtävään kartoitukseen ja sen tulokset käsitellään riskienhallintajaostossa. Vuoden 2013 aikana valmistellaan johtamisjärjestelmään integroidun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus. Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulevat jatkuvaksi ja systemaattiseksi toimintatavaksi. Ohjeistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta lukien Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2009 alussa aloitetulla laadunhallinnan valmennuksella tähdätään työprosessien ymmärtämisen kautta työn tuloksellisuuteen, sen mittaamiseen, itsearviointiin ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Laadunhallinnan valmennus kattaa koko organisaation ja se on aloitettu teknisestä palvelukeskuksesta vuonna Vuonna 2010 valmennus aloitettiin hallintopalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa. Vuonna 2012 laadunvalmennusta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa palvelukeskuksissa. Projekti kestää vuoteen 2015 saakka

17 Talousarvion toteutumisesta on raportoitu pääsääntöisesti kuukausittain kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Johtoryhmässä on käsitelty poikkeamat ja tarvittaessa sovittu menettelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielimille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle on raportoitu talousarvion toteutumisesta säännöllisesti. Lisäksi kaupunginvaltuustolle valmisteltiin talouden toteumasta talouskatsaus, joka oli tavanomaista raportointia laajempi kokonaisuus käsittäen katsaukset yleisistä kehitysnäkymistä, työllisyydestä, asukasluvun kehityksestä, tulojen ja menojen toteutumisesta, rahoituksellisesta asemasta ja henkilöstöstä. Toimialoilla on suoritettu kustannuslaskentaa, mutta yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. IntimePlus taloushallintajärjestelmän avulla on ryhdytty kehittelemään kustannuslaskentajärjestelmää mm. määrittelemällä suoritteita ja mittareita sekä niiden laskentatasoa. Kuntaliitoksen valmistelun vuoksi vuonna 2011 aloitettu työ on vielä alkuvaiheessa ja sitä jatkettaneen vuoden 2013 aikana. 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Luottamushenkilöiden suorittamaa seurantaa varten on tuotettu säännöllisesti raportteja taloudesta ja toiminnasta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä on sisäinen tarkastus delegoitu hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Sisäisen tarkastuksen painopistealueeksi vuodelle 2012 määriteltiin ulkoisten hankintojen hankintaohjeiden ja menettelytapojen, sekä hankintasopimusten noudattamisen tarkastaminen. Tarkastuksen havainnoista tuli raportoida kuukausittain kaupungin johtoryhmälle, jossa päätettäisiin mahdollisista jatkotoimista ja toimenpiteistä. Sisäisen tarkastuksen kohteena vuonna 2012 on ollut sopimusten toteutumisen tarkastaminen, matkalaskukäytännöt ja viranhaltijoiden hankintapäätökset. Tarkastuksen yhteenvetona on todettu, että sopimusten noudattamiseen ja laskujen tarkastamiseen tulee kiinnittää enemmän huomioita. Viranhaltijapäätöksissä on esiintynyt puutteita siitä, millä perustein nimenomainen päätös on tehty. Tarkastuksessa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että lautakuntien pöytäkirjat ovat usein - 15-

18 asian esittelyn osalta melko suppeita. Selostusosassa on käytetty ilmaisua asia esitellään kokouksessa, eikä pöytäkirjasta tällöin selviä, mihin tosiasioihin päätös perustuu. Matkalaskujen tarkastushavaintojen osalta asia on käsitelty ja ohjeistettu kaupungin johtoryhmässä Muut tarkastushavainnot tullaan käsittelemään vuoden 2013 puolella. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. Kaupunginhallituksen valitsemat kassantarkastajat ovat tarkastaneet kaupungin kassan joulukuussa Tarkastuksessa ei ilmennyt huomautettavaa

19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot ja ulkoiset kulut. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (Ulkoinen) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0-94 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,9 15,1 Vuosikate/poistot, % -119,1 62,4 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä: Asukasmääränä ilmoitetaan väestölaskennan mukainen asukasmäärä tilikauden lopussa (31.12.). Toimintatuotot Toimintatuotot ovat 20,8 milj. euroa, mikä on 2,0 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin toimintatuottojen erä on myyntituotot, joita toteutui 11,3 milj. euroa, kasvu 8 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Myös maksutuotot ja tuet avustukset lisääntyivät 8 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuokratuottoja toteutui 3,7 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 11 prosenttia. Muita tuottaja kertyi 1,7 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa (39 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Muihin tuottoihin sisältyy pysyvien vastaavien erien myyntivoitot, joita kertyi maa-alueiden myynnistä 1,1 milj. euroa ja osakkeiden myynnistä 0,1 milj. euroa. Vuonna 2011 myyntivoittoja oli yhteensä 0,7 milj. euroa, josta maa-alueiden myyntivoittojen osuus oli 0,4 milj. ja loput osakkeiden ja muiden pysyvien vastaavien erien myyntivoittoja. Toimintakulut Toimintakuluja toteutui 131,1 milj. euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen nähden 6,4 milj. euroa (5 %). Henkilöstökulut toteutuivat 1,6 milj. euroa (4 %) edellisvuotta suurempana ja olivat 40,5 milj. euroa. Palvelujen ostoja toteutui 77,3 milj. eurolla ja ne kasvoivat 3,3 milj. eurolla (4 %) edellisestä vuodesta. Palvelujen ostojen suurin erä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle maksettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaosuus, joka vuonna 2012 on 65,2 milj. euroa ja vuonna 2011 se oli 62,4 milj. euroa, joten kasvua 2,8 milj. euroa (4,6 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 6,0 milj. euroa eli 0,6 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustukset toteutuivat 0,5 milj. euroa (10 %) suurempana kuin edellisenä vuonna. Vuokrat ja muut kulut kasvoivat edellisestä vuodesta noin 0,2 milj. eurolla

21 - 19-

22 - 20-

23 - 21-

24 1.000 Raahen kaupunki Verotulot Verotuloja kertyi 74,3 milj. euroa, mikä on 11,0 milj. euroa (13 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen romahtaminen johtuu yhteisöverokertymästä, joka romahti 13,4 milj. eurosta 2,4 milj. euroon. Alla olevassa kuvassa on esitetty verotulojen kehitys vv VEROTULOJEN MUUTOS ,97% ,83% ,07% ,95% ,19% ,90% ,91% ,23% ,75% ,80% ,77% ,17% ,80% ,56% ,44% +6,04% 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht

25 Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä vuonna 2012 on 28,4 milj. euroa, johon sisältyy 1,3 milj. euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Ilman harkinnanvaraista korotusta valtionosuuksien määrä on 27,1 milj. euroa ja siinä on kasvua edelliseen vuoteen nähden 0,9 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Vuoden 2012 valtionosuuksiin sisältyy myös valtiovarainministeriön päätöksellä vuonna 2011 maksettu euron kertaluonteinen erä, joka koski 150 euron kunta-alan kertaluonteista palkankorotusta vuonna Tämän vuoksi erä kirjattiin vuoden 2012 valtionosuuksiin, vaikka sen maksatus tapahtui jo edellisenä vuonna. Alla erittely valtionosuuksista vuosina Valtionosuudet vv TP 2011 TP 2012 Muutos (1.000 ) (1.000 ) % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä Vähennetään ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset: -2,48 /asukas x asukasta -56-2,47 /asukas x asukasta Laskennallinen valtionosuus yhteensä Vähennetään kunnan rahoitusosuus: 2 638,32 /asukas x asukasta ,49 /asukas x asukasta Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta Verotulotasaus (+/-) Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet euroa/asukas Valtionosuudet euroa/asukas (ml. harkinnanvarainen vo:n korotus) Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja kertyi 3,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa (108 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset kehittyivät huomattavasti edellistä vuotta paremmin. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tehtyjä rahoitusarvopapereiden alaskirjauksia voitiin palauttaa 0,8 milj. euroa, mikä näkyy rahoitustuloissa. Rahoitusmenoja toteutui 2,9 milj. euroa, edellisenä vuonna toteuma oli 4,5 milj. euroa. Vuoden 2011 rahoitusmenoihin sisältyy tilinpäätöksessä tehtyjä rahoitusarvopapereiden tilinpäätösarvojen alaskirjauksia yhteensä 1,2 milj. euroa. Vaikka lainamäärä lisääntyi 15,7 milj. eurolla vuonna 2012, olivat lainojen korkokulut 0,8 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna, joskin koronvaihtosopimusten korkomenot olivat puolestaan 0,2 milj. euroa suuremmat. Kokonaisuutena rahoitustulojen ja menojen nettototeuma oli 3,5 milj. euroa edellisvuotta parempi. Vuonna 2011 netto oli -2,7 milj. euroa ja vuonna 2012 se on 0,8 milj. euroa plussalla

26 Vuosikate Vuoden 2012 vuosikate on -6,3 milj. euroa. Vuonna 2011 vuosikate oli 3,2 milj. euroa, joten se on heikentynyt 9,5 milj. eurolla. Vuosikatteen suuren heikkenemisen keskeisenä syynä on yhteisöverotulojen romahtaminen reilulla 11 milj. eurolla. Tulonmenetystä ei voitu korvata muilla tulonlähteillä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Koska vuosikate on negatiivinen, ei edellä mainittuihin tarkoituksiin ole jäänyt tulorahoitusta, vaan käyttötaloutta on jouduttu kattamaan lainalla negatiivisen vuosikatteen osoittaman verran. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Aiemmin todettiin, että mikäli vuosikate prosenttia poistoista tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tätä oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2012 olivat 8,26 milj. euroa ja ne olivat yli puolitoistakertaiset 5,3 milj. euron poistoihin nähden. Myös vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat yli puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että siinä esitetyllä tarkastelujaksolla vv Raahen kaupungin vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vain vuonna

27 2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos 84 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -76,5 45,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % -29,8 16,1 Lainanhoitokate -0,3 0,4 Rahavarat , milj. 31,3 29,0 Kassasta maksut, M 155,6 149,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investoinnit Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,0 milj. euroa, rahoitusavustukset 0,8 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1,3 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 7 milj. euroa. Tarkempi investointiosan toteutumisvertailu esitetään tasekirjan kohdassa Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lainat Lainamäärä oli vuoden 2012 lopussa 125 milj. euroa, asukasta kohden lainaa oli euroa. Vuoden 2011 lopussa lainamäärä oli 109,3 milj. euroa ja euroa/asukas. Vuoden aikana lainamäärä kasvoi 15,7 milj. eurolla, asukasta kohden lisäys oli 682 euroa

28 Rahoituslaskelman tunnusluvut ja laskentakaavat: INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoitukselle eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tunnusluvun arvo vuonna 2012 on -76,5. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että kaikki investoinnit on jouduttu kattamaan pääomarahoituksella. Edellisenä vuonna tunnusluku oli 45,3, jolloin 54,7 prosenttia investoinneista jäi rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 62. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100*Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Koska vuoden 2012 vuosikate on negatiivinen, on myös tunnusluvun arvo luonnollisesti negatiivinen (-29,8). Tämä tarkoittaa, että investointien omahankintameno ja lainanlyhennykset on kokonaisuudessaan katettu pääomarahoituksella tai antolainojen lyhennyksillä. Vuonna 2011 tunnusluvun arvo oli 16,1 prosenttia, kun kuntien keskimääräinen arvo oli 43 prosenttia. LAINANHOITO Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2012 Raahen kaupungin tunnusluku on -0,3, mikä tarkoittaa heikkoa lainanhoitokykyä. Vuonna 2011 tunnusluku oli 0,4, kun kuntien keskimääräinen luku oli 1,5 tarkoittaen tyydyttävää lainanhoitokykyä. Raahen kaupungin lainanhoitokyky on ollut heikko edellisen viiden vuoden ajan, kun se on kunnissa keskimäärin ollut tyydyttävä tai hyvä vastaavana ajanjaksona. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella - 26-

29 Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vuonna 2012 Raahen kaupungin rahavarat olivat 31,3 milj. euroa (1.383 euroa/asukas) ja ne riittivät keskimäärin 73 päiväksi. Vuonna 2011 rahavarat olivat 29,0 milj. euroa (1.284 euroa/asukas) ja riittivät keskimäärin 71 päiväksi. Vuonna 2011 rahavarat olivat kunnissa keskimäärin 702 euroa asukasta kohden ja kuntien keskimääräinen kassan riittävyys 36 päivää

30 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Ed.tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot 20 Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Eläkevaraukset Enn.maksut ja kesk.er.hank Muut pakolliset varaukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat PYSYVÄT VASTAAVAT YHT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vak.lait Valtion toimeksiannot Muut velat/liittymismaksut 1 Lahj.rahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.lait VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat Vaihto-omaisuus Muut velat Aineet ja tarvikkeet Siirtovelat Muu vaihto-omaisuus Vieras pääoma yhteensä Saamiset VASTATTAVAA Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 29,1 35,8 Myyntisaamiset Suteellinen velkaantuneisuus, % 111,2 93,0 Muut saamiset Lainakanta ,0 109,3 Siirtosaamiset Lainat euroa/asukas Lainasaamiset (M ) 10,2 10,3 Saamiset yht Kertynyt ylijäämä/alijäämä (M ) -2,5 9,0 Kertynyt ylijäämä/alijäämä /as. -109,0 397,0 Rahoitusarvopaperit Asukasmäärä Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr Joukkovelkakirjalainasaam Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

31 Taseen tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä omavaraisuusastetta. Vuonna 2011 kuntatalouden keskiarvo oli 64,2 prosenttia. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Raahen kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2012 on 29,1 prosenttia (35,8 % vuonna 2011). Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus prosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2011 oli kuntasektorilla keskimäärin noin 45,4 prosenttia. Raahen kaupungin tunnusluku vuonna 2012 on 111,2 prosenttia (93 % vuonna 2011). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Raahen kaupungin vuoden 2012 taseessa on kertynyttä alijäämää 2,5 milj. euroa, kun vuonna 2011 oli vielä ylijäämää 9,0 milj. euroa. Vuoden 2012 asukaskohtainen alijäämä on 109 euroa, kun vuoden 2011 asukaskohtainen ylijäämä oli vielä 397 euroa. Kuntien keskimääräinen ylijäämä vuonna 2011 on euroa/asukas. Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan kunnan korollista vierasta pääomaa. Raahen kaupungin lainakanta vuoden 2012 lopussa on 125,0 milj. euroa, joka on euroa asukasta kohden. Vuoden 2011 lainakanta oli 109,3 milj. euroa, joka on euroa asukasta kohden. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo vuonna 2011 oli euroa. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vuonna 2012 lainasaamiset on 10,2 milj. euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 10,3 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä on käytettävissä kuntien keskimääräiset vertailutiedot vuodelta Kaikki Raahen kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvat ovat heikentyneet entisestään. Raahen kaupungilla on merkittävän suuri velkarasite eikä kunnan nykyinen tulorahoitus riitä velkojen takaisinmaksuun. Tämän lisäksi jää 2,5 milj. euron alijäämä katettavaksi tulevina vuosina. Kaupungin taloudellinen tila on erittäin huolestuttava

32 SIJOITUKSET Salkun tuotto-% Salkun reali- EVLI Hankintahinta Markkina-arvo Arvonmuutos vuoden alusta soitunut tuotto Varainhoito: Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Kaupankäyntisaatavat Kertynyt korko Käteisvarat Varainhoito yhteensä *) *) Osakkeet , Osakesalkku yhteensä Evli yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset , Siirtyvät korot Käteisvarat *) OP-Private yhteensä YHTEENSÄ *) Kertynyttä korkoa ja käteisvaroja tai muita saatavia ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto - 30-

33 Milj.euroa Raahen kaupunki Lainat ja sijoitukset vuosina ,0 140,0 Vuosi 2012: Asukasluku Lainat yht /as. Tuottavat invest /as. Sijoitukset raham.instr. ja osakkeisiin /as. Antolainat 449 /as. 125,0 120,0 108,1 105,5 109,3 100,0 88,1 80,0 60,0 40,0 20,0 35,7 35,5 27,1 32,5 30,3 26,6 28,9 29,1 27,4 28,0 10,8 10,6 10,5 10,3 10,2 0, Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat - 31-

34 4 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2012 (ulkoiset) TULOT MENOT (1000 ) % (1000 ) % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,26 Toimintakulut ,56 Verotulot ,31 - Valmistus omaan käyttöön -440 Valtionosuudet ,07 Korkokulut ,97 Korkotuotot 367 0,23 Muut rahoituskulut ,86 Muut rahoitustuotot ,11 Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pakollisten varausten vähennys 719 0,46 luovutusvoitot ,76 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 753 0,48 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,80 Investointimenot ,76 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 166 0,11 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,99 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,39 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,33 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 84 0,05 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00-32-

35 5 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot