Raahen kaupunki Tilinpäätös 2012 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuva: Satu Kiviniitty. Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen kaupunki Tilinpäätös 2012 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012. Kuva: Satu Kiviniitty. Tasekirja Kaupunginvaltuusto 24.6."

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 Kuva: Satu Kiviniitty Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2

3 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

4 Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Liikelaitokset Sivistyspalvelukeskus Perusturvatoimikunta Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli Raahen kaupungille tapahtumarikas vuosi, sillä keväällä päätimme normaalin arkityön ohella lähteä valmistelemaan kuntaliitoksen Vihannin kunnan kanssa vuoden 2013 alusta. Nopealla aikataululla tehty selvitystyö saatiin kuin saatiinkin aikataulussa valmiiksi ja valtioneuvostoon päätettäväksi, joten vuoden 2013 alusta syntyi uusi Raahen kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen entistä enemmän asumis- ja harrastusvaihtoehtoja sekä parhaat puolet elämisestä niin kehittyvässä teollisuuskaupungissa kuin puhtaasta luonnostaan tunnetussa maaseutukunnassakin. Monenlaisista muutoksista johtuen vuosi oli Raahen kaupungille taloudellisesti vaikea, sillä edellisen vuoden tapaan Euroopan velkakriisistä johtuvat taloustilanteen muutokset heijastuivat myös meidän toimintaamme. Erilaiset valtion käynnistämät rakenteelliset uudistukset ja niihin liittyvä työ näkyivät selkeästi kuntatyön arjessa. Lisäksi Raahelle merkittävänä tulonlähteenä olevien yhteisöverotulojen romahtaminen edellisvuoden noin 13 miljoonasta eurosta noin 2,3 miljoonaa on kaupunkimme talouden kannalta vakava asia. Tilanteen oikeneminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vie vielä pitkän aikaa, sillä suunnittelukauden aikana ei ole vielä odotettavissa suurta kasvua tällä saralla. Yksittäinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla ei kuitenkaan ole voinut vaikuttaa maailmantalouden tilanteen muutoksiin, joten meidän on vain otettava vastaan se mitä tuleman pitää ja tehdä parhaamme kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Talousnäkymisen synkkyydestä huolimatta on syytä muistaa se, että Raahessa on tälläkin hetkellä menossa useita isoja rakennus- ja teollisuushankkeita. Nämä hankkeet auttavat meitä ylläpitämään tai jopa uudistamaan kaupunkimme tulopohjaa ja ne tuovat myös uusia asukkaita kaupunkiimme. Kokonaisuutena vuosi 2012 sujui taloudellisesti hieman paremmin kuin talousarviota laatiessamme arvioimme, sillä tilinpäätöksessä alijäämä oli 3,1 miljoonaa euroa pienempi kuin talousarviossa. Kaupungin budjetin osalta pystyimme arvioimaan menot ja tulot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta totuudenmukaisesti ja siitä voimme olla tyytyväisiä. Muutoin talouden niin globaalilla, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla ennustamattomuus vaikeutti tilannettamme merkittävästi. Paikallisella tasolla suurimmat budjetin ylitykset aiheutuivat lähinnä hyvinvointikuntayhtymän kustannuksista, jotka olivat arvioitua korkeammat ja toivat kaupungille huomattavan lisälaskun. Toimintaa ja taloutta onkin tässä tilanteessa syytä sopeuttaa toisiinsa niin meillä kuin muuallakin jos rahaa ei kaupungin kirstussa ole, sitä ei myöskään yksinkertaisesti ole tuhlattavaksi. Syksyllä 2012 käytiin kunnallisvaalit, joissa valittiin vuoden alussa aloittavalle uudelle Raahen kaupungille kaupunginvaltuusto. Uusi valtuusto joutui heti työnsä aluksi käymään käsiksi suuriin haasteisiin. Päättäjät ja virkamiehet ovatkin aloittaneet yhteistyössä talouden tasapainottamiseen tähtäävän työn, jonka työrukkaseksi nimettiin talouden tasapainottamistoimikunta. Toimikunnan tavoitteena ovat kaupungin talouden tasapainottaminen, johon liittyvinä toimenpiteinä toimikunnan tehtävänä on hakea säästöjä kaupungin toimintamenoihin sekä löytää uusia tulonlähteitä. - 3-

6 Taloudellisesti vaikeista ajoista selviämme vain sitoutumalla työskentelemään yhdessä tavoitteidemme eteen. Yhteen hiileen puhaltamalla pystymme hoitamaan tehtävämme ja palvelemaan kuntalaisia heidän tarpeissaan taloudellisesti. Kiitän kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä ja toivotan kaikille valoisaa kevättä. Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja - 4-

7 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v ja vuoden 2003 alusta Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi. Valtioneuvosto teki päätöksen Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisestä alkaen. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma on vuosina seuraava: KESK.16, KOK 5, KD 2, PS 1, SDP 7 ja VAS 12. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2012 toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Unto Valpas (VAS), II varapuheenjohtajana rehtori Virpi Aho (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Eero Kemppainen (KOK). Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuustoon kuului 43 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Inkeri Kerola (KESK), I varapuheenjohtajana myyjä Katja Hänninen (VAS), II varapuheenjohtajana toimittaja Paavo Törmi (SDP) ja III varapuheenjohtajana taiteilija Pertti Vuori (PS). Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto kokoontui kaksi kertaa, ja Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimi lääkäri Pyry-Pekka Suonsivu (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Yhdistymishallitus toimi alkaen. Yhdistymishallitukseen kuului 11 jäsentä joilla jokaisella oli henkilökohtainen varajäsen. Yhdistymishallituksen puheenjohtajana toimi apulaispoliisipäällikkö Antero Aulakoski (KESK), I varapuheenjohtajana valimotyöntekijä Pasi Parkkila (KESK) ja II varapuheenjohtajana muurari Jouko Vasankari (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2012: Hallintolautakunta puheenjohtaja Risto Hakala (KOK), vapapuheenjohtaja Martti Kenakkala (VAS) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Merja Honkakoski (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS), alkaen Aimo Mylly (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP), varapuheenjohtaja Satu Kaipio (KESK) Liikelaitosten johtokunta puheenjohtaja Risto Rautio (VAS), varapuheenjohtaja Timo Rytinki (KESK) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Pertti Poukkula (VAS), varapuheenjohtaja Sami Ahola (KESK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Sari Pekkala (KESK), varapuheenjohtaja Kari Viinikangas (VAS) - 5-

8 Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jarno Moisala (KESK), varapuheenjohtaja Jarkko Orava (VAS) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Pasi Antero Holappa (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Martti Leino (KESK), varapuheenjohtaja Sirkku Korpela (sit.) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Kari Pietilä (SDP), varapuheenjohtaja Raili Klaavu (KESK) Tekninen lautakunta puheenjohtaja Katja Hänninen (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Eero Kemppainen (KOK), varapuheenjohtaja Eila Kähkönen (VAS) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pirkko Lintunen (KESK), I varapuheenjohtaja Pirkko Ahokas-Tuohinto (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Pohjola (VAS) ja III varapuheenjohtaja Seppo Jussila (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2012 puheenjohtaja Laura Piippo, I varapuheenjohtaja Aki Nikkinen, II varapuheenjohtaja Eetu Viinikka ja III varapuheenjohtaja Jesper Uunila. Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2012: Keskushallinto Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja, opintovapaalla Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Päivi Määttä, talouspäällikkö Hallintopalvelukeskus Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Sivistyspalvelukeskus Ritva Mattila, rehtori Tekninen palvelukeskus Pasi Alatalo, johtaja Liikelaitokset Hannu Pyykönen, johtaja - 6-

9 - 7-

10 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Talous ei ole lähtenyt odotettuun kasvuun, vaan finanssikriisin jälkeen yleinen talouskehitys on ollut heikkoa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan myös lähivuosien talouskasvu tulee olemaan vaimeaa. Ministeriön ennusteen taustalla on oletus maailmantalouden ja maailmankaupan vaimeasta kehityksestä. Ennuste sisältää oletuksen siitä, että myös euroalue lähtisi hitaaseen kasvuun vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Useassa teollisuusmaassa niin julkisen talouden, kotitalouksien kuin rahoituslaitostenkin on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Maailman bruttokansantuotteen arvioidaan palaavan noin 4 prosentin kasvuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, jolloin kasvun painopiste on kehittyvissä talouksissa. Vuonna 2012 euroalueen inflaatio oli noin 2,5 prosenttia, tähän vaikuttivat kalliina pysyvän energian hinta ja verojen korotukset. Myös pitemmän aikavälin inflaatio-odotus pysyy kahdessa prosentissa. Kuluttajahintojen nousu hidastuu vähän alle kahden prosentin tasoon vuonna Rahoitusmarkkinoilla viimeaikainen kehitys on ollut maltillista ja epävarmuuden nousu näyttää taittuneen. Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen bruttokansantuotteen kasvavan noin puoli prosenttia vuonna Kasvu perustuu kotimaisen kysynnän ja nettoinvestointien varaan. Vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 1,7 prosenttia. Kansainvälinen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos ovat alentaneet Suomen vientiä. Vuonna 2013 viennin arvioidaan kasvavan vain yhdellä prosentilla. Kulutus Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan jäävän kuluvana vuonna vaatimattomasti 0,6 prosenttiin. Tähän on syynä kuluttajien kokema epävarmuuden lisääntyminen sekä heikko reaalitulojen kehitys, mikä johtuu kotitalouksien korkeammasta verorasituksesta ja heikkenevästä työllisyystilanteesta. Kuluttajien ostovoimaa heikentävät arvonlisäverojen korotukset, kunnallisveroasteen keskimääräinen nousu sekä se, että valtion ansiotuloveroasteikkoon ei tehdä lainkaan inflaatiotarkistuksia. Kotitalouksilla käytettävissä olevan reaalitulon ennustetaan pysyvän ennallaan, mutta velkaantumisen arvioidaan jatkuvan tulokehitystä nopeampana. Työvoima Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli keskimäärin 7,7 prosenttia vuonna 2012, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyys pysyi korkeampana kuin naisten. Nuorten, vuotiaiden asema työmarkkinoilla parani hieman ja ikäryhmän työttömyysaste vuonna 2012 oli 19,0 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20,1 prosenttia. Työttömyysasteen laskiessa, myös työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisyys parani eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Suurin vähennys tapahtui kuljetus ja varastointialalla, teollisuudessa sekä maa- ja metsätalousalalla. Työikäsen väestön määrä kasvoi hengellä vuodesta 2011 vuoteen Vuonna 2012 Suomen väestöstä työikäisiä vuotiaita oli noin 4,1 miljoonaa. - 8-

11 Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työllisyys on lähtenyt heikkenemään vuoden 2012 lopulla ja kuluvana vuonna sen arvioidaan heikkenevän edelleen. Vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan kohoavan 8,1 prosenttiin, eikä se odoteta alentuvan olennaisesti seuraavalle vuodelle ennustetusta talouden virkoamisesta huolimatta. Saman ennusteen mukaan työllisten määrän arvioidaan vähenevän 0,3 prosentilla. Kuntatalouden näkymät Vuosi 2012 on ollut haasteellinen myös kuntatalouden näkökulmasta. Rakennemuutos kohtelee kuntia eri tavalla, aikaisemmin erittäin hyvin menestynyt kunta saattaa varsin nopeasti ajautua kriisiin. Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät Kuntaliiton julkaiseman kuntataloustiedotteen mukaan myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä. Hakijoiden joukossa oli sellaisia kuntia, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat taloudeltaan varsin vahvoja. Tukea myönnettiin 27 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien talous on edelleen heikentynyt. Kuntien vuosikatteet ovat heikentyneet noin 32 prosentilla edelliseen vuoteen nähden. Tilikauden tulokset ovat 0,35 mrd. euroa alijäämäiset, kun vielä edellisenä vuona oli 0,44 mrd. euroa ylijäämää. Kuntien rahavarat ovat vähentyneet noin viidellä prosentilla ja lainakanta lisääntynyt n. 13 prosentilla 12,3 mrd. eurosta 13,91 mrd. euroon. Kuntaliiton mukaan luottamus Suomen kuntiin pysyy korkealla tasolla kokonaisuutena tarkasteltuna, vaikka Suomen ja kuntien taloustilanne onkin heikentynyt. Kuntaliiton kuntatalousyksikkö on arvioinut, että vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Tasapaino voidaan saavuttaa joko nostamalla veroja, leikkaamalla toimintamenoja tai investointeja tai kuten todennäköistä, näiden yhdistelmänä. Peräti 119 kuntaa nosti tuloveroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on nyt 19,38, kun se vuonna 2012 oli 19,16 prosenttia. Ero matalimman ja korkeimman välillä on jo 5,5 prosenttiyksikköä. Eduskunnan päätösten mukaan yhteisöverojen kuntien jako-osuudet laskevat nykyisestä 29,49 prosentista vuosittain ja vuodesta 2016 alkaen kuntien osuus on vain 22,82 prosenttia yhteisöverokertymästä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennettiin vuodelle ,51 prosenttiyksiköllä 31,42 prosentista 30,91 prosenttiin. Peruspalvelujen kuntien asukaskohtainen omarahoitusosuus nousi 135,43 eurolla 3.001,49 eurosta 3.136,92 euroon. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus pysyi 41,89 prosentissa ja sen asukaskohtainen kunnan omarahoitusosuus laski 7,19 eurolla 364,63 eurosta 357,44 euroon. Valtio kiristää omilla toimillaan kuntien taloutta entisestään. Meneillään olevat kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys tuovat epävarmuutta ja luovat omat haasteensa kuntien toimintojen ja talouden suunnitteluun tulevin vuosien aikana. Nähtäväksi jää, miten asiat etenevät ja mikä on kuntien tila esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. - 9-

12 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella on kaikesta huolimatta edelleen positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Tälläkin hetkellä on meneillään useita kaavoitushankkeita sekä elinkeinoelämän että yksityisen rakentamisen tarpeisiin. Vuonna 2012 seutukunnan alueelle rekisteröitiin 120 uutta yritystä, mikä on 20 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Olemassa olevista yrityksistä 77 lopetti toimintansa (61 vuonna 2011), joten nettolisäys oli 43 (79 vuonna 2011). Raahessa nettolisäys oli 17 (40 vuonna 2011), Siikajoella 18 (22 vuonna 2011), Pyhäjoella 8 (8 vuonna 2011) ja Vihannissa 0 (9 vuonna 2011). Lukuihin ei huomioida asunto-osakeyhtiöitä. Suurin tekijä seutukunnan työttömyysasteen kasvuun on huono terästeollisuuden maailmanmarkkinatilanne, mikä heijastuu voimakkaasti alueen metalliteollisuusalan yritysten heikkoon tilauskantaan. Raahen seutukunnan työttömyysaste on kasvanut 1,4 prosenttiyksiköllä vuonna 2012, kun suuntaus oli laskeva kahden edellisen vuoden ajan. Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Raahen seutukunnan työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 11,3 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 9,9 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Työttömyysaste on kasvanut kaikissa seutukunnan kunnissa. Raahessa ja Siikajoella se on kasvanut 1,3 prosenttiyksiköllä, Pyhäjoella 1,5 prosenttiyksiköllä ja Vihannissa 1,4 prosenttiyksiköllä. Alle 25 vuotiaiden työttömyysaste koko seutukunnassa vuoden 2012 lopussa oli 18,4 prosenttia ja vuoden 2011 lopussa 16,4 prosenttia, joten se on kasvanut 2,0 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta ja heikentynyt kokonaistyöttömyysastetta enemmän. Raahessa alle 25 vuotiaiden työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 20,5 prosenttia ja 17,9 prosenttia edellisen vuoden lopussa, joten kasvua on ollut 2,6 prosenttiyksikköä, mikä on huomattavasti seutukunnan keskimääräistä lukua korkeampi. Raahessa työttömiä vuoden 2012 lopussa oli (1 038 v. 2011), joista on miehiä 669 (546 v. 2011) ja naisia 496 (492 v. 2011). Työttömistä alle 25-vuotiaita on 239 (186 v. 2011), yli 50-vuotiaita 327 (295 v. 2011) ja yli vuoden työttömänä olleita 161 (143 v. 2011). Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyyden lisääntyessä miesten ja alle 25 vuotiaiden ja yli 50 vuotiaiden asema työmarkkinoilla on heikentynyt. Työttömyys on lisääntynyt eniten rakennusalan ja teollisten töiden ammattiryhmissä ja vähentynyt eniten terveyden- ja sosiaalialan sekä palvelutyön ammattiryhmissä. Työttömyysasteen kehitys näyttää huolestuttavalta myös vuoden 2013 alun perusteella, sillä tammikuulta valmistuneen tilaston mukaan seutukunnan työttömyysaste on edelleen kasvanut 0,9 prosenttiyksiköllä vuoden 2012 lopun tilanteesta ja 2,1 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tammikuun lopun tilanteesta. Myös alle 25 vuotiaiden tilanne on heikentynyt. Tammikuun 2013 lopussa seutukunnassa alle 25 vuotiaita työttömiä oli 361 (311 vuoden 2012 lopussa) ja Raahessa 298, kun luku vuoden 2012 lopussa oli 253 (Raahe ja Vihanti yhteensä). Alla olevasta kaaviosta ilmenee Raahen työttömyysasteen kehitys vuosina

13 Positiivinen vire näkyy myös Raahen asukasluvun kehityksessä. Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että vuoden 2009 notkahduksen jälkeen Raahen asukasmäärä on hieman kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Asukasmäärä kasvoi 61 henkilöllä vuonna 2010, 31 henkilöllä vuonna 2011 ja 45 henkilöllä vuonna Elinkeinoelämän hyvä vire enteilee myös tulevina vuosina positiivista asukasluvun kehitystä

14 Kaupungin talouden kannalta alueen työttömyysasteen heikkeneminen tuo lisää haasteita, sillä se vaikuttaa suoranaisesti kaupungin verotulojen vähenemiseen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yritysten menestymiseen ja sitä kautta kaupungin tuloperustaan. Tilinpäätösvuosi oli kaupungin talouden kannalta erittäin haasteellinen, sillä yhteisöverotulojen yli 11 milj. euron menetyksille ei löydetty korvaavia tulonlähteitä ja kaupungin tilinpäätös osoittaakin 11,5 milj. euron alijäämää. Yhteisöverojen osalta ei voida odottaa kasvua vielä tulevan taloussuunnitelmakauden aikana, vaan taloutta on pyrittävä sopeuttamaan nykyiseen tuloperustaan. Tulosveroprosentin korottaminen 1 prosenttiyksiköllä vuodelle 2013 ja valtionosuuksien verotulotasauksen vaikutus eivät yksistään riitä kattamaan yhteisöverojen menetyksiä. Kuluvan vuoden talousarvio näyttää paremmalta kuin vuoden 2012 tilinpäätös, mutta työtä on tehtävä paljon ja ehkä joudutaan tekemään kipeitä ja vaikeita päätöksiä, jotta talous saadaan tasapainoon tulevan suunnittelukauden aikana. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kevään 2012 aikana valmisteltiin pikaisella aikataululla Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys, minkä johdosta kuntien valtuustot tekivät toukokuussa valtioneuvostolle esityksen Vihannin kunnan yhdistämisestä Raahen kaupunkiin. Valtioneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Vihannin kunta lakkaa ja yhdistyy Raahen kaupunkiin lukien. Yhdistymispäätöksen jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan kuntien yhdistämistä valitsemalla yhdistymishallitus sekä yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto. Keskeisenä syksyn toiminnassa oli kuntaliitokseen valmistautuminen; valmisteltavana oli uuden kunnan organisaatio- ja hallintorakenne, toimintojen yhteensovittaminen, talousarvion valmistelu ja käsittely sekä yhteiset kuntavaalit. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotulot eivät toteutuneet alkuperäisen talousarvion mukaisesti, vaan niihin jouduttiin tekemään n. 4,0 milj. euron negatiivinen talousarvion muutos joulukuussa. Tämä johtui suurelta osin ennakoitua huomattavasti suuremmista eli 7,1 milj. euron verovuoden 2011 kunnallisveron oikaisu- ja palautusosuuksista sekä yhteisöveron 1,1 milj. euron verovuosiin kohdentuvasta takaisinperinnästä. Verohallinto on oikaissut oikaisulautakunnan päätöksen perusteella erään verovelvollisen verotusta verovuosilta niin, että verovelvolliselle on palautettu huomattavat määrät kyseisiltä vuosilta maksettuja veroja. Tästä kuntien saamien yhteisöverojen osuus oli 105 milj. euroa, josta Raahen osuus edellä mainittu 1,1 milj. euroa. Sijoitukset kehittyivät ennakoitua paremmin ja korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden, joten rahoitustuottoja kertyi 0,8 milj. euroa enemmän kuin rahoitusmenoja. Valtionosuudet toteutuivat ennakoitua suurempana, sillä Valtiovarainministeriö myönsi Raahen kaupungille 1,3 milj. euron harkinnanvaraisen rahoitusosuuden korotuksen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Raahen kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen taseen kumulatiivinen alijäämä on 2,5 milj. euroa. Kun on tiedossa, että vuoden 2013 alusta Raahen kaupunkiin liittyneen Vihannin kunnan kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 3,7 milj. euroa, on kuntien yhteenlaskettu alijäämä 6,2 milj. euroa vuoden 2013 avaavassa taseessa

15 Kun yhdistyvän uuden kunnan vuoden 2013 valtuuston hyväksymän talousarvion vuosikate on -1,4 milj. euroa ja alijäämä 6,9 milj. euroa, kertyy alijäämää lisää ja katettavaa suunnitelmakaudelle tulee paljon. Vuoden 2013 valtionosuuspäätösten mukaan valtionosuuksia on toteutumassa 0,7 milj. arvioitua enemmän, mikä parantaa tuosta. Myös vuoden alussa kaupungin myymät pysyvien vastaavien osakkeet toivat myyntivoittoa 0,8 milj. euroa, mikä myös parantaa vuoden 2013 tulosta. Mikäli vuoden 2013 talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan, jää vuosikate hienoisesti plussalle. Alijäämää syntyy kuitenkin vuosipoistojen eli 5,4 milj. euron verran entisen 6,2 milj. euron lisäksi. Koko suunnitelmakautena ei ole odotettavissa suurta lisäystä yhteisöverokertymään, joten talouden tasapainottaminen on haasteellinen tehtävä. Kaupunginhallituksen asettama talouden tasapainottamistoimikunta tekee työtä säästöjen ja tulolähteiden kartoittamiseksi. 1.6 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli ja vuoden 2011 lopussa 996, joten henkilöstömäärä lisääntyi 14 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2012 henkilöstömenot olivat 40,5 milj. euroa ja edellisenä vuonna 38,9 milj. euroa, joten henkilöstömenot kasvoivat 1,6 milj. eurolla. Keskimääräiset vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 0,59 päivällä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2012 poissaoloja oli 13,68 päivää ja edellisenä vuonna 14,27 päivää vakinaista henkilöä kohden. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä sekä erittely henkilöstömenoista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen perusteella toimintakertomuksessa tulee esittää arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Asiasta on otettu myös määräykset kuntalakiin, jonka mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä tulee sisällyttää ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Kaupungin merkittäviä tunnistettuja riskejä ovat talouteen liittyvät riskit. Kaupungin talouden tunnusluvut ovat jälleen heikentyneet ja kaupungin taloudellinen tila on erittäin huolestuttava. Velkaantumiseen ja velan hoitamiseen liittyviä riskejä ovat lähinnä korkojen muutokseen ja velan saatavuuteen liittyvät riskit, joskaan velan saatavuudessa ei toistaiseksi ole ollut ongelmia. Sijoitetun varallisuuden osalta riski liittyy sijoitusten tuottoon ja sijoitusten markkinahintojen heilahteluun, joka voi ainakin tilapäisesti johtaa pääomien menetykseen. Kaupungin verotulojen, lähinnä yhteisöverotulojen suuri heilahtelu aiheuttaa riskin kaupungin tuloksen ja alijäämän muodostumiseen. Esimerkiksi marraskuussa 2012 kunnalta perityt, ennakoitua huomattavasti suuremmat eli 7,1 milj. euron kunnallisveron verovuoden 2011 oikaisu- ja palautusosuudet sekä yhteisöveron 1,1 milj. euron takaisinperinnät verovuosilta , joka ei ollut ennakoitavissa. Riski liittyy erityisesti yhteisöverokertymän hankalaan arviointiin suunnitelmakaudelle sekä suuriin oikaisu- ja takaisinperintäeriin, joita ei pystytä ennakoimaan

16 1.7.1 Tehdyt toimenpiteet vuonna 2012 Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto on vuoden 2012 aikana keskittynyt lähinnä sijoituksiin ja lainasalkkuun liittyvien riskien hallintaan. Riskienhallintajaosto on seurannut kuukausittain sijoitusten kehittymistä. Kaupungin varainhoitajina ovat toimineet Evli Pankki Oyj ja Op-Private Oulu. Sijoitukset ovat kehittyneet vuoden aikana hyvin ja niiden nettotuotto kaupungin tuloslaskelmassa on 2,5 milj.. Kun kaupungin korkomenot ja koronvaihtosopimusten korot olivat yhteensä 2,3 milj., voidaan todeta, että sijoitustuotot ovat riittäneet lainasalkun kuluihin. Hyvästä sijoituskehityksestä huolimatta riskienhallintajaosto on päättänyt kilpailuttaa varainhoidon tulevana vuonna. Viimeksi kilpailutus on tehty vuonna Riskienhallintajaosto on seurannut lainasalkun kehitystä ja päättänyt hankkia lainasalkkuun liittyvän analyysipalvelun vuonna Palvelu kilpailutettiin, jonka perusteella se tilattiin Nordealta Pankki Oyj:ltä. Lisäksi jaosto päätti tulevana vuonna valmistella kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi varainhankinnan periaatteet. Riskienhallintajaoston on päättänyt, että kaupungin riskikartoitus tehdään omana työnä ja antanut palvelukeskusten tehtäväksi kartoittaa toimialoittain hallittavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Työn piti valmistua keväällä 2012, mutta sen valmistuminen on siirtynyt muun muassa vuonna 2012 tehdyn kuntaliitosselvitys ja valmistelutyön vuoksi. Riskienhallintajaosto edellytti joulukuussa 2012, että palvelukeskusten tulee tehdä riskikartoitus toukokuun 2013 loppuun mennessä. Kartoituksen jälkeen toimielimet käsittelevät toimialansa riskit ja sen jälkeen ne käsitellään riskienhallintajaostossa sekä päätetään jatkotoimenpiteistä. Omana työnä tehtävää riskikartoitusta täydentävänä työnä toteutettiin Pohjola Vakuutus Oy:n kuntareittikartoitus KuntaReitti on Pohjolan kehittämä kuntien turvallisuustason ja riskienhallinnan kehittämismenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida kunnan valmiuksia ennakoivaan vahingontorjuntaan. Kartoitus toteutettiin kysymyspatteristoon vastaamalla ja siihen osallistui 2-3 hengen ryhmät tulosalueittain. Myös riskienhallintajaosto vastasi ryhmänä kysymyksiin. Kysymysten osa-alueita olivat; yleinen, henkilö-, kiinteistö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ja atk-riskit. KuntaReittikartoitukseen osallistuneille järjestettiin kartoituksen palautetilaisuus Saadun palautteen mukaan eri osa-alueiden keskiarvo oli kohtalainen. Kartoitus liitetään omana työnä tehtävään kartoitukseen ja sen tulokset käsitellään riskienhallintajaostossa. Vuoden 2013 aikana valmistellaan johtamisjärjestelmään integroidun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus. Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulevat jatkuvaksi ja systemaattiseksi toimintatavaksi. Ohjeistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta lukien Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2009 alussa aloitetulla laadunhallinnan valmennuksella tähdätään työprosessien ymmärtämisen kautta työn tuloksellisuuteen, sen mittaamiseen, itsearviointiin ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Laadunhallinnan valmennus kattaa koko organisaation ja se on aloitettu teknisestä palvelukeskuksesta vuonna Vuonna 2010 valmennus aloitettiin hallintopalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa. Vuonna 2012 laadunvalmennusta toteutettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa palvelukeskuksissa. Projekti kestää vuoteen 2015 saakka

17 Talousarvion toteutumisesta on raportoitu pääsääntöisesti kuukausittain kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Johtoryhmässä on käsitelty poikkeamat ja tarvittaessa sovittu menettelytavoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimielimille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle on raportoitu talousarvion toteutumisesta säännöllisesti. Lisäksi kaupunginvaltuustolle valmisteltiin talouden toteumasta talouskatsaus, joka oli tavanomaista raportointia laajempi kokonaisuus käsittäen katsaukset yleisistä kehitysnäkymistä, työllisyydestä, asukasluvun kehityksestä, tulojen ja menojen toteutumisesta, rahoituksellisesta asemasta ja henkilöstöstä. Toimialoilla on suoritettu kustannuslaskentaa, mutta yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. IntimePlus taloushallintajärjestelmän avulla on ryhdytty kehittelemään kustannuslaskentajärjestelmää mm. määrittelemällä suoritteita ja mittareita sekä niiden laskentatasoa. Kuntaliitoksen valmistelun vuoksi vuonna 2011 aloitettu työ on vielä alkuvaiheessa ja sitä jatkettaneen vuoden 2013 aikana. 1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Luottamushenkilöiden suorittamaa seurantaa varten on tuotettu säännöllisesti raportteja taloudesta ja toiminnasta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä on sisäinen tarkastus delegoitu hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Sisäisen tarkastuksen painopistealueeksi vuodelle 2012 määriteltiin ulkoisten hankintojen hankintaohjeiden ja menettelytapojen, sekä hankintasopimusten noudattamisen tarkastaminen. Tarkastuksen havainnoista tuli raportoida kuukausittain kaupungin johtoryhmälle, jossa päätettäisiin mahdollisista jatkotoimista ja toimenpiteistä. Sisäisen tarkastuksen kohteena vuonna 2012 on ollut sopimusten toteutumisen tarkastaminen, matkalaskukäytännöt ja viranhaltijoiden hankintapäätökset. Tarkastuksen yhteenvetona on todettu, että sopimusten noudattamiseen ja laskujen tarkastamiseen tulee kiinnittää enemmän huomioita. Viranhaltijapäätöksissä on esiintynyt puutteita siitä, millä perustein nimenomainen päätös on tehty. Tarkastuksessa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että lautakuntien pöytäkirjat ovat usein - 15-

18 asian esittelyn osalta melko suppeita. Selostusosassa on käytetty ilmaisua asia esitellään kokouksessa, eikä pöytäkirjasta tällöin selviä, mihin tosiasioihin päätös perustuu. Matkalaskujen tarkastushavaintojen osalta asia on käsitelty ja ohjeistettu kaupungin johtoryhmässä Muut tarkastushavainnot tullaan käsittelemään vuoden 2013 puolella. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. Kaupunginhallituksen valitsemat kassantarkastajat ovat tarkastaneet kaupungin kassan joulukuussa Tarkastuksessa ei ilmennyt huomautettavaa

19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot ja ulkoiset kulut. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (Ulkoinen) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0-94 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,9 15,1 Vuosikate/poistot, % -119,1 62,4 Vuosikate /asukas Asukasmäärä

20 Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä: Asukasmääränä ilmoitetaan väestölaskennan mukainen asukasmäärä tilikauden lopussa (31.12.). Toimintatuotot Toimintatuotot ovat 20,8 milj. euroa, mikä on 2,0 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin toimintatuottojen erä on myyntituotot, joita toteutui 11,3 milj. euroa, kasvu 8 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Myös maksutuotot ja tuet avustukset lisääntyivät 8 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuokratuottoja toteutui 3,7 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 11 prosenttia. Muita tuottaja kertyi 1,7 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa (39 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Muihin tuottoihin sisältyy pysyvien vastaavien erien myyntivoitot, joita kertyi maa-alueiden myynnistä 1,1 milj. euroa ja osakkeiden myynnistä 0,1 milj. euroa. Vuonna 2011 myyntivoittoja oli yhteensä 0,7 milj. euroa, josta maa-alueiden myyntivoittojen osuus oli 0,4 milj. ja loput osakkeiden ja muiden pysyvien vastaavien erien myyntivoittoja. Toimintakulut Toimintakuluja toteutui 131,1 milj. euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen nähden 6,4 milj. euroa (5 %). Henkilöstökulut toteutuivat 1,6 milj. euroa (4 %) edellisvuotta suurempana ja olivat 40,5 milj. euroa. Palvelujen ostoja toteutui 77,3 milj. eurolla ja ne kasvoivat 3,3 milj. eurolla (4 %) edellisestä vuodesta. Palvelujen ostojen suurin erä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle maksettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaosuus, joka vuonna 2012 on 65,2 milj. euroa ja vuonna 2011 se oli 62,4 milj. euroa, joten kasvua 2,8 milj. euroa (4,6 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 6,0 milj. euroa eli 0,6 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustukset toteutuivat 0,5 milj. euroa (10 %) suurempana kuin edellisenä vuonna. Vuokrat ja muut kulut kasvoivat edellisestä vuodesta noin 0,2 milj. eurolla

21 - 19-

22 - 20-

23 - 21-

24 1.000 Raahen kaupunki Verotulot Verotuloja kertyi 74,3 milj. euroa, mikä on 11,0 milj. euroa (13 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen romahtaminen johtuu yhteisöverokertymästä, joka romahti 13,4 milj. eurosta 2,4 milj. euroon. Alla olevassa kuvassa on esitetty verotulojen kehitys vv VEROTULOJEN MUUTOS ,97% ,83% ,07% ,95% ,19% ,90% ,91% ,23% ,75% ,80% ,77% ,17% ,80% ,56% ,44% +6,04% 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht

25 Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä vuonna 2012 on 28,4 milj. euroa, johon sisältyy 1,3 milj. euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Ilman harkinnanvaraista korotusta valtionosuuksien määrä on 27,1 milj. euroa ja siinä on kasvua edelliseen vuoteen nähden 0,9 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Vuoden 2012 valtionosuuksiin sisältyy myös valtiovarainministeriön päätöksellä vuonna 2011 maksettu euron kertaluonteinen erä, joka koski 150 euron kunta-alan kertaluonteista palkankorotusta vuonna Tämän vuoksi erä kirjattiin vuoden 2012 valtionosuuksiin, vaikka sen maksatus tapahtui jo edellisenä vuonna. Alla erittely valtionosuuksista vuosina Valtionosuudet vv TP 2011 TP 2012 Muutos (1.000 ) (1.000 ) % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä Vähennetään ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset: -2,48 /asukas x asukasta -56-2,47 /asukas x asukasta Laskennallinen valtionosuus yhteensä Vähennetään kunnan rahoitusosuus: 2 638,32 /asukas x asukasta ,49 /asukas x asukasta Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta Verotulotasaus (+/-) Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet euroa/asukas Valtionosuudet euroa/asukas (ml. harkinnanvarainen vo:n korotus) Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja kertyi 3,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa (108 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset kehittyivät huomattavasti edellistä vuotta paremmin. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tehtyjä rahoitusarvopapereiden alaskirjauksia voitiin palauttaa 0,8 milj. euroa, mikä näkyy rahoitustuloissa. Rahoitusmenoja toteutui 2,9 milj. euroa, edellisenä vuonna toteuma oli 4,5 milj. euroa. Vuoden 2011 rahoitusmenoihin sisältyy tilinpäätöksessä tehtyjä rahoitusarvopapereiden tilinpäätösarvojen alaskirjauksia yhteensä 1,2 milj. euroa. Vaikka lainamäärä lisääntyi 15,7 milj. eurolla vuonna 2012, olivat lainojen korkokulut 0,8 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna, joskin koronvaihtosopimusten korkomenot olivat puolestaan 0,2 milj. euroa suuremmat. Kokonaisuutena rahoitustulojen ja menojen nettototeuma oli 3,5 milj. euroa edellisvuotta parempi. Vuonna 2011 netto oli -2,7 milj. euroa ja vuonna 2012 se on 0,8 milj. euroa plussalla

26 Vuosikate Vuoden 2012 vuosikate on -6,3 milj. euroa. Vuonna 2011 vuosikate oli 3,2 milj. euroa, joten se on heikentynyt 9,5 milj. eurolla. Vuosikatteen suuren heikkenemisen keskeisenä syynä on yhteisöverotulojen romahtaminen reilulla 11 milj. eurolla. Tulonmenetystä ei voitu korvata muilla tulonlähteillä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Koska vuosikate on negatiivinen, ei edellä mainittuihin tarkoituksiin ole jäänyt tulorahoitusta, vaan käyttötaloutta on jouduttu kattamaan lainalla negatiivisen vuosikatteen osoittaman verran. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Aiemmin todettiin, että mikäli vuosikate prosenttia poistoista tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tätä oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2012 olivat 8,26 milj. euroa ja ne olivat yli puolitoistakertaiset 5,3 milj. euron poistoihin nähden. Myös vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat yli puolitoistakertaiset poistoihin nähden. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että siinä esitetyllä tarkastelujaksolla vv Raahen kaupungin vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vain vuonna

27 2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos 84 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -76,5 45,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % -29,8 16,1 Lainanhoitokate -0,3 0,4 Rahavarat , milj. 31,3 29,0 Kassasta maksut, M 155,6 149,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investoinnit Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,0 milj. euroa, rahoitusavustukset 0,8 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1,3 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 7 milj. euroa. Tarkempi investointiosan toteutumisvertailu esitetään tasekirjan kohdassa Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lainat Lainamäärä oli vuoden 2012 lopussa 125 milj. euroa, asukasta kohden lainaa oli euroa. Vuoden 2011 lopussa lainamäärä oli 109,3 milj. euroa ja euroa/asukas. Vuoden aikana lainamäärä kasvoi 15,7 milj. eurolla, asukasta kohden lisäys oli 682 euroa

28 Rahoituslaskelman tunnusluvut ja laskentakaavat: INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoitukselle eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tunnusluvun arvo vuonna 2012 on -76,5. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että kaikki investoinnit on jouduttu kattamaan pääomarahoituksella. Edellisenä vuonna tunnusluku oli 45,3, jolloin 54,7 prosenttia investoinneista jäi rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 62. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100*Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Koska vuoden 2012 vuosikate on negatiivinen, on myös tunnusluvun arvo luonnollisesti negatiivinen (-29,8). Tämä tarkoittaa, että investointien omahankintameno ja lainanlyhennykset on kokonaisuudessaan katettu pääomarahoituksella tai antolainojen lyhennyksillä. Vuonna 2011 tunnusluvun arvo oli 16,1 prosenttia, kun kuntien keskimääräinen arvo oli 43 prosenttia. LAINANHOITO Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2012 Raahen kaupungin tunnusluku on -0,3, mikä tarkoittaa heikkoa lainanhoitokykyä. Vuonna 2011 tunnusluku oli 0,4, kun kuntien keskimääräinen luku oli 1,5 tarkoittaen tyydyttävää lainanhoitokykyä. Raahen kaupungin lainanhoitokyky on ollut heikko edellisen viiden vuoden ajan, kun se on kunnissa keskimäärin ollut tyydyttävä tai hyvä vastaavana ajanjaksona. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella - 26-

29 Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vuonna 2012 Raahen kaupungin rahavarat olivat 31,3 milj. euroa (1.383 euroa/asukas) ja ne riittivät keskimäärin 73 päiväksi. Vuonna 2011 rahavarat olivat 29,0 milj. euroa (1.284 euroa/asukas) ja riittivät keskimäärin 71 päiväksi. Vuonna 2011 rahavarat olivat kunnissa keskimäärin 702 euroa asukasta kohden ja kuntien keskimääräinen kassan riittävyys 36 päivää

30 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Ed.tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot 20 Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Eläkevaraukset Enn.maksut ja kesk.er.hank Muut pakolliset varaukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat PYSYVÄT VASTAAVAT YHT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vak.lait Valtion toimeksiannot Muut velat/liittymismaksut 1 Lahj.rahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.lait VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat Vaihto-omaisuus Muut velat Aineet ja tarvikkeet Siirtovelat Muu vaihto-omaisuus Vieras pääoma yhteensä Saamiset VASTATTAVAA Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 29,1 35,8 Myyntisaamiset Suteellinen velkaantuneisuus, % 111,2 93,0 Muut saamiset Lainakanta ,0 109,3 Siirtosaamiset Lainat euroa/asukas Lainasaamiset (M ) 10,2 10,3 Saamiset yht Kertynyt ylijäämä/alijäämä (M ) -2,5 9,0 Kertynyt ylijäämä/alijäämä /as. -109,0 397,0 Rahoitusarvopaperit Asukasmäärä Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr Joukkovelkakirjalainasaam Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

31 Taseen tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä omavaraisuusastetta. Vuonna 2011 kuntatalouden keskiarvo oli 64,2 prosenttia. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Raahen kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2012 on 29,1 prosenttia (35,8 % vuonna 2011). Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus prosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2011 oli kuntasektorilla keskimäärin noin 45,4 prosenttia. Raahen kaupungin tunnusluku vuonna 2012 on 111,2 prosenttia (93 % vuonna 2011). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Raahen kaupungin vuoden 2012 taseessa on kertynyttä alijäämää 2,5 milj. euroa, kun vuonna 2011 oli vielä ylijäämää 9,0 milj. euroa. Vuoden 2012 asukaskohtainen alijäämä on 109 euroa, kun vuoden 2011 asukaskohtainen ylijäämä oli vielä 397 euroa. Kuntien keskimääräinen ylijäämä vuonna 2011 on euroa/asukas. Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan kunnan korollista vierasta pääomaa. Raahen kaupungin lainakanta vuoden 2012 lopussa on 125,0 milj. euroa, joka on euroa asukasta kohden. Vuoden 2011 lainakanta oli 109,3 milj. euroa, joka on euroa asukasta kohden. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo vuonna 2011 oli euroa. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vuonna 2012 lainasaamiset on 10,2 milj. euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 10,3 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä on käytettävissä kuntien keskimääräiset vertailutiedot vuodelta Kaikki Raahen kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvat ovat heikentyneet entisestään. Raahen kaupungilla on merkittävän suuri velkarasite eikä kunnan nykyinen tulorahoitus riitä velkojen takaisinmaksuun. Tämän lisäksi jää 2,5 milj. euron alijäämä katettavaksi tulevina vuosina. Kaupungin taloudellinen tila on erittäin huolestuttava

32 SIJOITUKSET Salkun tuotto-% Salkun reali- EVLI Hankintahinta Markkina-arvo Arvonmuutos vuoden alusta soitunut tuotto Varainhoito: Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Kaupankäyntisaatavat Kertynyt korko Käteisvarat Varainhoito yhteensä *) *) Osakkeet , Osakesalkku yhteensä Evli yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset , Siirtyvät korot Käteisvarat *) OP-Private yhteensä YHTEENSÄ *) Kertynyttä korkoa ja käteisvaroja tai muita saatavia ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto - 30-

33 Milj.euroa Raahen kaupunki Lainat ja sijoitukset vuosina ,0 140,0 Vuosi 2012: Asukasluku Lainat yht /as. Tuottavat invest /as. Sijoitukset raham.instr. ja osakkeisiin /as. Antolainat 449 /as. 125,0 120,0 108,1 105,5 109,3 100,0 88,1 80,0 60,0 40,0 20,0 35,7 35,5 27,1 32,5 30,3 26,6 28,9 29,1 27,4 28,0 10,8 10,6 10,5 10,3 10,2 0, Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat - 31-

34 4 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2012 (ulkoiset) TULOT MENOT (1000 ) % (1000 ) % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,26 Toimintakulut ,56 Verotulot ,31 - Valmistus omaan käyttöön -440 Valtionosuudet ,07 Korkokulut ,97 Korkotuotot 367 0,23 Muut rahoituskulut ,86 Muut rahoitustuotot ,11 Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pakollisten varausten vähennys 719 0,46 luovutusvoitot ,76 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 753 0,48 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,80 Investointimenot ,76 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 166 0,11 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,99 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,39 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,33 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 84 0,05 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00-32-

35 5 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS Tammikuu LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT 01-12 01-12 2016 Myyntituotot 5 421 423 7 520 900 7 264 623 96,6 Maksutuotot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.217 Päiväys: 28.3.217 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2017, kuukausittain

Väestömuutokset 2017, kuukausittain Iitin kunta 21/02.01.02/2017 Talouskatsaus 4.8.2017 Tammi-Kesäkuu, puolivuosiraportti Väestön kehitys ja väestömuutokset 2017 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot