TUTKIMUSMETODIN VALINTA / P. Järvinen

Transkriptio

1 TUTKIMUSMETODIN VALINTA / P. Järvinen pj@cs.uta.fi Järvinen P. (2004), On research methods, Opinpajan kirja, Tampere P. Järvinen ja A. Järvinen (2004), Tutkimustyön metodeista, Opinpajan Kirja, Tampere. SISÄLTÖ 1 Johdanto Teoreettis-käsitteellinen tutkimus Teorioita testaava tutkimus Kuvaileva, tulkitseva ja uusia teorioita luova tutkimus Suunnittelutieteellinen, konstruktiivinen tutkimus Matemaattinen tutkimus Tiedonkeruumenetelmiä Aineiston tilastollinen käsittely Kirjoittaminen Tutkimusfilosofioita ja filosofisia tutkimusmetodeja Hakemisto Lähteet Kaikki tutkimusotteet Reaalimaailmaa koskevat otteet Millainen todellisuus on -tutkimukset Matemaattiset otteet Innovaation hyödyllisyyttä painottavat tutkimukset Käsitteellisteoreettiset otteet Empiiriset otteet Innovaation toteuttaminen Innovaation arviointi Teoriaa testaavat otteet konsensus dissensus Uutta teoriaa luovat otteet konsensus dissensus Kuvio 1.3 Järvisen ja Järvisen tutkimusmetodien taksonomia

2 2 Suhteet vallitsevaan sosiaaliseen diskurssiin Erimielisyys (Dialogitutkimukset) (Kriittiset tutkimukset) Käsitteiden ja Paikallinen/esiinnouseva Eliitti/ennalta-annettu ongelmien alkuperä (Tulkinnalliset tutkimukset) (Ns. normatiiviset tutkimukset) Yksimielisyys Kuvio 3.1 Reaalimaailmaa kuvaavien eri tutkimuskäytäntöjen nelikenttä (Deetz 1996) Tutkimus toiminnot Constructs Tutkimus- Malli suoritteet Metodi Instantiation Suunnittelu tiede Luonnon tiede Rakentaa Arvioida Luoda teoriaa Testata teoriaa Kuvio 1.4. Tutkimuksen viitekehys (March ja Smith 1995) Käsitteistö (constructs) muodostaa tutkimusaiheen sanaston. Malli on joukko propositioita tai lauseita, jotka ilmaisevat käsitteiden väliset suhteet. Metodi on joukko askelia (algoritmi tai ohjeisto), joita käytetään suorittamaan tehtävä. Realisointi (instantiation) on artefaktin toteutus ympäristössään. Artefaktin toteutukset operationalisoivat Marchin ja Smithin mukaan käsitteistöjä, malleja ja metodeja. March and Smith (1995) arviointi Käsitteistö täydellisyys, yksinkertaisuus, eleganssi, ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys Malli mallin ja todellisuuden vastaavuus, täydellisyys, yksityiskohtaisuus, lujuus ja sisäinen johdonmukaisuus Metodi operationaalisuus (metodin kyky suorittaa tehtävä tai ihmisten kyky tehokkaasti käyttää algoritmista metodia), tehokkuus, yleisyys ja helppokäyttöisyys Realisointi artefaktin (innovaation) tehokkuus ja vaikuttavuus sekä sen vaikutukset ympäristöön ja käyttäjiin.

3 3 Ympäristö IS-tutkimus Tietämys- Relevanssi Täsmällisyys kanta Ihmiset -Roolit -Kyvykkyydet -Piirteet Organisaatiot -Strategiat -Rakenne & Kult. -Prosessit Liiket. tarpeet Luo/Rakenna -Teorioita -Artefakteja Arvioi Testaa/Arvioi -Tapaustutk. -Kontr. koe -Kenttätutk. -Simulointi -Käsit. anal. Paranna Teknologia -Infrastruktuuri -Sovellukset -Kommunikointi Arkkitehtuuri -Kehittämiskyvykkyydet Sovellettavaa Tietämystä Peruspalikoita -Teoriat -Viitekehykset -Instrumenttit -Yläkäsitteet -Mallit -Metodit -Toteutukset Metodologiat -Analyysit Tekniikat -Formalismit -Mittarit -Validointi-kriteerit Sovellus tarkoituksenmukaiseen ympäristöön Lisäykset Tietämyskantaan Kuvio 1.5 Informaatiosysteemien (IS) tutkimuksen viitekehys (Hevner et al. 2004) Diagnosointi (ongelman tunnistaminen ja määrittäminen) Oppiminen (yleisten löydösten tunnistaminen) Suunnittelu (vaihtoehtojen tarkastelu ongelman ratkaisemiseksi) Arviointi (em. toimenpiteiden seurausten tutkiminen) Toteutus (yhden vaihtoehdon valinta ja toimeenpano) Kuvio 5.6 Toimintatutkimuksen viisi vaihetta (Susman ja Evered 1978)

4 4 Metodin valinta Muotoile tutkimusongelmasi kysymykseksi! Katso kuviota 1.3, josta on johdettu seuraavat ohjeet: A. Jos kysymyksesi ei viittaa reaalitodellisuuteen, valitse joku matemaattinen metodi (Luku 6 Metodikirjassa). B. Tarkastele kysymystäsi! Jos tutkimuskysymyksesi sisältää seuraavia verbejä: rakentaa, muuttaa, parantaa, vahvistaa, huoltaa, laajentaa, korjata, sovittaa, laatia, arvioida jne., tutkimuksesi todennäköisesti kuuluu suunnittelutieteen piiriin. Jos tutkimuskysymyksessäsi on verbi arvioida, niin tutkimuksesi on arviointitutkimus (Kohta 5.2 Metodikirjassa), muuten tutkimuksesi on joko innovaation toteuttamistutkimus (Kohta 5.1 Metodikirjassa) tai toimintatutkimus (Kohta 5.3 Metodikirjassa). Toimintatutkimuksessa olet ratkaisemassa käytännön ongelmaa yhdessä ns. asiakkaan kanssa. Sekä innovaation toteuttamistutkimuksen että toimintatutkimuksen kysymys alkaa usein seuraavasti: Voidaanko toteuttaa tai ratkaista C. Jos et aio tehdä empiirisiä havaintoja reaalitodellisuudesta tai jostakin osasta, niin tutkimuksesi on käsitteellis-teoreettinen analyysi (Luku 2 Metodikirjassa), jossa käytät joko deduktiivista tai induktiivista otetta. D. Muutoin tutkimuksesi siis sisältää havaintoja koskien tiettyä reaalimaailman osaa. Hankkimiasi havaintoja voidaan käyttää kahteen tehtävään: joko testaamaan parhaaksi valitsemaasi teoriaa, teorian muunnosta tai laatimaasi teoreettista viitekehystä (Luku 3 Metodikirjassa) tai luomaan havaintoaineistoon perustuvaa uutta alustavaa teoriaa (Luku 4 Metodikirjassa). E. Huomaa vielä kaksi mahdollisuutta: konsensus (oletat tai löydät yksimielisen tutkimuskohteen) dissensus (oletat tai löydät konflikteja tutkimuskohteesta) Käytännön esimerkkejä 1. Tietointensiivisten palveluorganisaatioiden sisäinen vuorovaikutus. Miten viestintää voidaan johtaa? Miten kysymys voidaan ymmärtää kahdella tavalla: 1) Millaista viestinnän johtaminen on?, jolloin ilmiötä voidaan tutkia teoriaa testaavana (jos sellainen on olemassa) tutkimuksena (3) tai uutta teoriaa luovana tutkimuksena (4) (jos aikaisempaa teoriaa ei ole tai paraskin olemassa oleva on kovin puutteellinen). 2. Miten voidaan kehittää viestinnän johtamista?, jolloin kysymys viittaa suunnittelutieteen piiriin (5.1). 2. Käytettävyys ja sen kvalitatiivinen arviointi? Ilmeisesti on kysymys jostakin ihmisen rakentamasta innovaatiosta, jonka käytettävyyttä halutaan arvioida. Silloin tutkimus kuuluu suunnittelutieteen piiriin (5.2) 3. Tutkijan subjektiivisuus suhteessa tutkimukseen. Kuinka minimoida/hallita? Minimointi on vaikeaa, mutta asiasta kannattaa olla tietoinen. Luvun 3 metodit olettavat, että tutkija on neutraali. Luvun 4 metodeissa toivotaan, että uusi teoria perustuisi vain aineistoon. 4. Otoskoon riittävyys ja tutkimuksen kattavuus laadullisessa tutkimuksessa.(esim mikä määrä henkilöitä on riittävä otos käytettävyystutkimuksessa, jotta sen avulla voidaan tehdä päätelmiä koko käyttäjä kunnasta.) Kannattaa kysyä tilastotieteen asiantuntijalta (ks. myös Lee and Baskerville 2003)

5 5 5. Minkälainen on suomalaisten arvomaailma vuonna 2020? Se voidaan selvittää tutkimuksella vuonna Myös tulevaisuustutkimuksella voi yrittää selvittää asiaa mm. Turun kauppakorkeakoulussa on tulevaisuuden tutkijoita 6. Kysely- tai haastattelututkimuksen kohderyhmän valinta ja analyysimenetelmät (esim. sairaanhoitajien lääkintälaitteiden käytettävyys tai sairaankuljettajienriskit); Menetelmän valinta käytettävyyden selvittämiseksi? Kohderyhmänä on käyttäjäkunta. Ääriasetelmat: kontrolloitu koe luonnollinen toiminta. Riskitutkimusten vaikeutena on se, ettei kaikkia riskejä koskaan saa selville (niitä ei voi kuvitella etukäteen, eivätkä kaikki tule esille seurantatutkimuksessa) 7. Käsiteanalyysi ja case-tutkimus liiketaloustieteessä -> case tutkimuksen yleistettävyys? Liiketaloustieteellä on omat tutkimustraditionsa, esim. mikä on yleinen ihmiskäsitys. Yin kirjoittaa analyyttisestä yleistämisestä (ks. myös Lee and Baskerville 2003). 8. Parissa kohderyhmämaassa tehdyn kvalitatiivisen tutkimuksen yleistettävyys globaalille tasolle (esim. metsätyökoneen käytön tehokkuus)? neuvoi, että käyttäjillä maittain on jopa fyysisiä eroja. Nokialta voisi kysyä, miten he ovat joutuneet sovittamaan kännykkänsä eri maiden kulttuuriin. 9. Miten uudet standardit ja tekniikat otetaan käyttöön automaatiosuunnittelussa? Pitkittäistutkimus tulee ensin mieleen (3.4) 10. Käytettävyystutkimuksen soveltaminen henkilökohtaisen elektroniikan tutkimuksessa? Hyvä kysymys! Organisaation/instituution yhdenmukaistava vaikutus puuttuu. 11. Automaatiosuunnittelijoiden työssä oppiminen ja kouluttaminen? Leeds 1999, Calgary 2001, Tampere 2003 ovat kolme ensimmäistä työssä oppimisen konferenssin pitopaikkaa; Annikki Järvinen ) ja Esa Poikela 12. Yrityspopulaation mallintaminen kvalitatiivisilla ja kvantitatiivisilla menetelmillä? Kysymykseen, millainen on tämä yritysjoukko, antaa vastauksen joku Metodikirjan luvun 4 menetelmä. Kysymykseen, onko tämä yritysjoukko teorian A mukainen, antaa vastauksen joku Metodikirjan luvun 3 menetelmä. 13. Millaisia tietovirtoja tietointensiivisessä palveluyrityksessä on? Kysymys viittaa jonkun Metodikirjan luvun 4 menetelmän käyttöön 14. Miten työtapaturmia voidaan vähentää? Kysymys viittaa pysyvään muutokseen, jolloin tutkimustehtävä kuuluu suunnittelutieteen piiriin. Tutkijalla tulisi olla ideoita. Eri resurssilajeja ja niiden variaatioita voisi ajatuksellisesti kokeilla. 15. Kilpailukykymallien vertailu Teoria ja malli ovat minun käsitteistössäni lähellä toisiaan. Kyseinen tehtävä tulee eteen, kun kilpailutetaan teorioita Metodikirjan luvun 3 parhaan teorian valitsemiseksi. Valinta riippuu, mitä kriteereitä tutkija painottaa. Mallin ja todellisuuden vastaavuus on eräs tärkeä kriteeri. 16. Tietämyksen hallinta pk-yrityksissä Epäilen konstruktiivista tutkimusta eli miten voidaan parantaa tietämyksen hallintaa pk-yrityksissä. Tehtävä on hankala, sillä Blackler (1995) määrittelee viisi tietämyksen lajia: älyllinen, kehollinen, kulttuurinen, upotettu ja kooditettu tietämys, joita on hankala kootusti hallita.

6 6 17. Learning Object Metadata (LOM) -metadatastandardin hyödyllisyys tiedonhaussa opettajien näkökulmassa En ole perehtynyt aiheeseen. 18. Tietoteknologia ja organisaation sisäisen viestinnän genret ja ovat tuntemani IT-alan genre-tutkijat 19. Kuinka t&k-yritykset tuottavat innovaatioita asiakkailleen? Tutkimuskysymys viittaa Metodikirjan luvun 4 tutkimusotteisiin (ks. Hargadon and Sutton 1997) 20. Millainen kurssipalautejärjestelmä on hyvä? Tutkimuskysymys viittaa arviointiin (5.2) tai on kahden eri tutkimustyypin yhdistelmä; tässä tapauksessa haetaan kriteerejä, joita käytettäisiin kurssipalautejärjestelmän parantamisessa (5.1). Itse kriteerien hakeminen voisi tapahtua Metodikirjan luvun 4 metodeilla. 21. Miten verkko-opetuksen laatua voidaan tutkia? Riippuu kysymyksestä: 2: Millaisia verkko-opetuksen laadun kriteereitä on käytetty aikaisemmissa tutkimuksissa? 3: Onko oppilaitoksen A verkko-opetus teorian X mukaista? 4: Miten voidaan luonnehtia oppilaitoksen A verkko-opetuksen laatua? 5.1: Voidaanko oppilaitoksen A verkko-opetuksen laatua parantaa liittämällä opetusaineistoon videon pätkiä? 5.2: Kuinka hyvää oppilaitoksen A verkko-opetus on kriteerien a, b, c ja d suhteen? 5.3: Oppilaitoksen A rehtori: Mitä voidaan tehdä, kun meidän verkko-opetusta ei käytä kukaan? 22. Miten tiedon jakaminen vaikuttaa työn tuottavuuteen? Parantaako se sitä? Tässä on kysymyksessä vaikutustutkimus: tiedon jakaminen työn tuottavuus. Ongelman asettelu palauttaa mieleeni laajuus-, arvostus-, mittaus-, jaksotus- ja kohdistusongelmat (Virkkunen 1951). Nuo laskentatoimen ongelmat (ainakin 3 ensimmäistä) on hyvä muistaa kaikissa suunnittelutieteen tehtävissä, siis rakentamisessa ja arvioinnissa. Kysymyksen toinen ongelmallinen kohta on termi tieto mitä sillä tarkoitetaan? Tilatietoja & tapahtumatietoja vai/ja teoreettisia linssejä/ajattelun välineitä vai jotakin muuta, mitä? 23. Miten eri lähteistä tulevista oppimisaihioista koostetaan teknisestä tai loogisesta näkökulmasta järkeviä kokonaisuuksia? Luonnontieteissä on yleensä vain yksi totuus, mutta käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteissä on monia kilpailevia koulukuntia. Vertaa ihmiskäsityksiä: mekanismi, organismi, itseohj. systeemi 24. Miten kaivetaan ihmisten tiedostamattomia odotuksia tuotteisiin, joita ei ole vielä olemassa? (Mikä tuote myy niin että se kannattaa kehittää?) Jos joku tuon tietäisi, hän olisi rikas. Tietojen keruu ihmisiltä, ihmisistä on vaikeaa (ks. Luku 7 Metodikirjassa), jopa mahdotonta (ks. Luku 6 Metodikirjassa). 25. Miten puutteelliset matemaattiset perustaidot omaavien opiskelijoiden oppimistyylit, -menetelmät ja -strategiat voidaan erotella toisistaan? Matemaattisia kykyjä voidaan kehittää harjoittelemalla. Oppimisen teorioita on kymmeniä. Oppimistyylejä on tutkittu paljon, kolmellakin oppimisstrategialla voi erotella paljon (ks. Kari Kilpinen )