viesti rahat riittämään? 1/2015 maaviesti 1 Miten saada Keitto lämmittää talvipäivänä 26 Mitä uutta tuo tukihaku? 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti rahat riittämään? 1/2015 maaviesti 1 Miten saada Keitto lämmittää talvipäivänä 26 Mitä uutta tuo tukihaku? 13"

Transkriptio

1 Mitä uutta tuo tukihaku? 13 Keitto lämmittää talvipäivänä 26 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 1/2015 Miten saada rahat riittämään? 1/2015 maaviesti 1

2 TUTUSTU UUTEEN LAAJENNETTUUN TUOTEVALIKOIMAAN: VILJELIJÄNBERNER.FI Osta suoraan asiantuntijalta! Pyydä kasvinsuojeluainetarjous JARMO AHO JUHA-PEKKA KLASILA OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahasto on loistava tapa sijoittaa metsään! OP-Metsänomistaja on suomalaista metsää rakastavan sijoittajan valinta. Metsä on kotimainen, ymmärrettävä ja turvallinen sijoituskohde! Reaaliomaisuutena se tarjoaa infl aatiosuojan ja puu kasvaa suhdanteista riippumatta, joten se takaa tasaisen tuoton. Rahasto mahdollistaa yksinkertaisen ja helpon tavan sijoittaa pitkäjänteisesti suomalaiseen metsään. Se sijoittaa varansa metsäkiinteistöihin Suomessa. Ajan myötä se tulee kokoamaan yhteen kotimaista metsäomistusta ja siten ehkäisemään osaltaan metsänomistuksen pirstaloitumista. Merkintöjä rahastoon voit jo tehdä. Rahastomerkinnät vahvistetaan poikkeuksellisesti Ota yhteyttä omaan Osuuspankkiisi ja sovi tapaaminen. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan OP-liitot. Rahasto on auki puolivuosittain, ensimmäisen kerran se oli nät vahvistetaan poikkeuksellisesti myös Seuraavat merkinnät vahvistetaan Rahastomerkin Ensimmäisen sijoituksen vähimmäismäärä on euroa, sen jälkeen merkintöjä ei rajoiteta. 010-puheluiden hinnat: kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,07 e/min, ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 e/puhelu+0,17 e/min, (hinnat sis. ALV:n). OP 2 maaviesti 1/2015

3 PÄÄKIrjoitus Maaviesti Sisältö 1/2015 Maksuton Neuvo Tunnetko tukipuntarin?...7 Haasteet voi ottaa haltuun...8 Talouden tsekkilista...9 Tuloksekasta tuotosseurantaa...10 Ajatusten vaihtoa pienryhmässä...10 Hyvinvointia yhteistyöllä...11 YmpäristöAgron tukihakuliite...13 Verotusperusteet ProAgrian EU-tukineuvojat...23 Voimaa metsästä! Jokainen voi syödä hyvin...24 Hyvään kuntoon ja ruokaradalle!...25 Keskitalven keitot...26 Hallinto Kalastusluvat antaa eraluvat.fi Palstat Pääkirjoitus...3 Lyhyet...4 Näe hyvä lähellä...27 Allakka...30 Ei anneta uskon hiipua Markkinahäiriöt ovat tulleet voimalla läntisen maatalouden riesaksi. Televisioruuduista näkynyt Ukrainan sekasorto saattoi tuntua kaukaiselta ja vieraalta asialta. Panssarivaunujen mylvintä kuulosti enemmänkin linnunlaululta kuin maailmanlaajuisen kriisin ennakkosignaalilta. Todelliseksi osaksi arkeamme kriisi muuttui, kun pakotteet pysäyttivät lähes kaikkien Länsi-Euroopan maiden elintarvikeviennin Venäjälle. Kriisin takia kaupoista sai ostaa käsittämättömin alehinnoin kotimaisia elintarvikkeita eksoottisen päällysmerkinnöin. Kun kriisi siirtyi tuottajahintoihin, alkoi selvitä, että olemme oikeasti siirtyneet kovaan markkinatalouteen. Kriisin voimakkuus tuli yllätyksenä kaikille. Nyt on kova kiire miettiä omia vastatoimia. Ensi vaiheessa on laskettava muutosten vaikutus omaan talouteen. Korjaavat keinot ovat kokonaisuus, johon kuuluvat maksuvalmiuden arviointi, kassabudjetin laatiminen ja seuranta, lainojen maksuaikataulujen muutokset sekä tuotannon tehostaminen esimerkiksi maitotiloilla ruokintaa optimoiden. Erittäin tärkeää on reagoida tilanteeseen ajoissa. Tasapainottavat toimet ovat tärkeitä myös yrittäjän jaksamiselle. Saamatta jääneet maidon myyntitulot harmittavat. Lopputulos on vielä pahempi, jos jäämme odottamaan voimattomina aikojen parantumista. Kriisejä tulee ja menee. Silti suomalaiset edelleen syövät ja haluavat kotimaassa tuotettua ruokaa. Kun pidämme mielen virkeänä, emme anna uskon hiipua ja haemme aktiivisesti ratkaisuja ongelmiin, jossakin vaiheessa palkinto kovasta työstä odottaa. Näin on käynyt ennenkin miksei nytkin. Maaviesti Simo Alaruikka johtaja ProAgria Lappi Nyt on kova kiire miettiä omia vastatoimia. on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, Oulu, , PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, , TAITTO Mari Lähteenmaa, OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, , ProAgria Kainuu, , ProAgria Lappi, , PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN AIKATAULU / , 3/ , 4/ KANSI Silja Kilponen 1/2015 maaviesti 3

4 lyhyet Juha Vääräkangas Hännän huisketta Farmarissa Farmari näyttelyn yhtenä kohokohtana on kesän suurin valtakunnallinen kotieläinnäyttely, joka nähdään 18 vuoden tauon jälkeen Joensuussa heinäkuuta. Näyttely rakentuu kaupunkikeskustan välittömään läheisyyteen Urheilukeskuksen, Joensuu Areenan ja Laulurinteen alueille. Farmari esittelee suomalaista ja varsinkin itäsuomalaista kotieläintuotantoa erilaisten kilpailujen, näytösten ja esittelyjen kautta. Pääosassa ovat itse eläimet: lypsykarjarodut vasikoista lypsäviin lehmiin, erirotuiset lampaat, siat, hevoset, kanat ja muut maaseudun eläimet kuten alpakat. Työnäytöksissä voi seurata maatilan arkisia toimia eläinten kanssa. ELY-keskus tarjoaa yritysten kehittämistarpeisiin ja muutostilanteisiin räätälöityä asiantuntija-apua. Palvelutuottajaksi on hyväksytty myös seitsemän ProAgrian vastuukonsulttia eri puolilta maata. Heistä yksi on ProAgria Lapin yritysasiantuntija, KTM Ari Saarela, jonka osaamisalueina ovat analyysipalvelu, kasvu ja uudistuminen. ELY-keskusten kehittämispalvelut tukevat pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä ja työllisyyttä. 4 maaviesti 1/2015 Juha Nuutila johtaa Keskusten Liittoa ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtajana on aloittanut MMM, MBA Juha Nuutila. Hän vastaa organisaation, verkoston ja sidosryhmätyön johtamisesta, toiminnasta ja kehittämisestä. Tehtävä sisältää myös yhä lisääntyvää yhteistyötä ja yhteyksiä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Juha Nuutila on viimeksi toiminut SOK:n rautakaupan ketju- Maidontuotanto on näyttelyn yksi pääteema. Farmarissa on mahdollisuus tutustua eläimiin, yrittäjiin sekä koko tuotantoketjuun pellolta ja navetasta ruokapöytiin. Lypsykarjanäyttelyn pääyhteistyökumppani on jalostusorganisaatio FABA, joka omistaa osan pohjoismaisesta VikingGeneticsgenetiikkayrityksestä. Yhteistyössä ovat mukana kaikki muutkin merkittävät paikalliset ja valtakunnalliset karjanomistajien yhdistykset. Farmarissa on myös Holstein-rodun valtakunnallinen vuosinäyttely. Haluatko kehittää yritystäsi? johtajana ja sitä ennen johtajana muun muassa K-maatalous- ja Konekeskossa. Hän seuraa tehtävästään helmikuun lopussa eläkkeelle siirtyvää Jouko Setälää. ProAgria Keskusten Liiton toimipaikka sijaitsee Vantaalla. Juha Nuutilan tavoittaa numerosta ja sähköpostilla JuniorHandler-kilpailuissa arvioidaan hoitajan ja eläimen yhteispeliä, joissa innokkaat nuoret eläinharrastajat pääsevät esittelemään taitojaan. Joensuun Farmariin odotetaan näyttelyvierasta alan ammattilaisia ja erityisesti kuluttajia, joille nykyaikainen maatalous ja kotieläintuotanto alkavat olla harvinaista nähtävää. Lisätietoa: Farmarin kotieläinvastaava Anna Liimatainen, , Ne ovat harkinnanvaraisia ja sisältävät de minimis -tukea. ELY-keskus päättää, kenelle myöntää palvelun ja valitsee yhdessä yrittäjän kanssa asiantuntijoiden joukosta yritykselle sopivan kumppanin. Lisätietoa: ProAgria Lappi, Ari Saarela, ProAgria Lappi uusiin tiloihin ProAgria Lappi muutti vuodenvaihteessa uusiin tiloihin, osoitteeseen Pohjolankatu 2A, Rovaniemi. Nykyaikaisten ja muunneltavien tilojen suunnittelusta vastasi työympäristön suunnitteluun erikoistunut Workspace Oy. Tilaratkaisun ansiosta työpisteen voi valita tarpeen mukaan; erikoista on se, ettei kenelläkään enää ole omaa nimettyä työhuonetta. Tilantarve jäi näin perinteiseen ratkaisuun verrattuna kolmanneksen pienemmäksi. Myönteistä palautetta on tullut niin asiakkailta kuin omalta väeltäkin. Poiketkaa kahvilla, johtaja Simo Alaruikka kutsuu. Investointitukihaku alkanee huhtikuussa Sekä maatilojen investointitukien että muiden Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukien haut avautuvat kevään aikana. Maaseutuviraston arvion mukaan nuorten viljelijöiden aloitustuen haku voi alkaa maaliskuussa, maaseudun yritys- ja hanketukien huhtikuussa sekä maatilojen investointitukien toukokuussa. Investointi- ja aloitustukien päätöksenteko alkaa arviolta elokuussa, ja yritys- ja hanketukien myöhemmin syksyllä. Investointitukiin ei tule isoja muutoksia. Uutta on yrittäjätulovaatimuksen korottaminen. Aiemman euron sijasta yrittäjätulon alaraja on euroa, minkä tulee täyttyä viimeistään viidentenä vuonna tuen myöntämisestä. Yrittäjätulovaatimusta ei ole esimerkiksisalaojituksissa ja yhteiskonehankinnoissa. Uusi asia on hakemusten pisteyttäminen ja sitä kautta paremmuusjärjestykseen laittaminen. Kaikille ei välttämättä riitä rahaa, vaikka hanke täyttäisi hakuehdot. Maaseutuvirasto tarkentaa aikataulua, kun lait ja asetukset on annettu. Lisätietoa: www. mavi.fi

5 Yrittäjälomittajuudelle uusia malleja Kainuussa Henna Hietakangas Rodeo Voisiko juuri sinun osaamisellasi työllistyä maaseudun moniosaajaksi? Onko tilallasi tai yritykselläsi työtä tekevälle? Kainuussa on ryhdytty kartoittamaan erilaisia työllistämisen yhteistyömalleja ja tekijöitä maaseudun töihin. Puolivuotinen Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke selvittää, minkälaisia yhteistyömuotoja voi syntyä, kun työntekijät ja tarvitsijat kohtaavat sekä rakentavat yhdessä uusia toimintamalleja. Esimerkiksi yrittäjälomittajuus mahdollistaa apukäsien käytön muuhunkin kuin karjanhoitoon ja täydentää nykyisiä lomituspalveluita. Työ voi olla koneurakointia, kodinhoitoa, pihatöitä, rakentamista tai vaikkapa kylillä asuvien vanhusten auttamista. Työn pohjana on MTK-Pohjois- Suomen teettämä Yrittäjälomittajuus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -selvitys. Sen mukaan kysyntää moniosaajille olisi, kun sopivat tekijät ja tilat kohtaavat. Hyvänä kannusteena ovat myös muualla Suomessa toteutetut hankkeet. Uusia malleja pienryhmissä Tammi helmikuun taitteessa järjestetyt infotilaisuudet eri puolilla Kainuuta kartoittivat tarpeita ja tekijöitä. Helmikuussa ryhdytään rakentamaan kannattavia yritystoiminnan malleja pienemmissä ryhmissä yrityspalveluiden asiantuntijan johdolla. Työssä hyödynnetään Kasvunvara-työkalua, jota ProAgria on ollut yhtenä valtakunnallisena tahona Kysyntää maaseudun moniosaajille olisi, kunhan sopivat tekijät ja tilat kohtaavat. kehittämässä. Lisäksi helmikuussa ja huhtikuussa järjestetään kaksi opintomatkaa. Hanketta toteuttavat ProAgria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset. Keskeisin yhteistyökumppani on MTK-Pohjois-Suomi. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Hanke jatkuu saakka. Lisätietoa: ProAgria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke, Henna Hietakangas, , maajakotitalousnaiset.fi 1/2015 maaviesti 5

6 Hyvä metsänomistaja, etsiessäsi sopivinta säästämis- ja sijoitus kohdetta puukauppatuloillesi Säästöpankki Optia tarjoaa sinulle vastuullisen tavan sijoittaa: Kun teet talletuksen meille, tuet samalla paikallista toimintaympäristöä sijoitamme talletusvarat oman toimialueemme ihmisten ja yritysten hyväksi. Pidetään yhdessä kotiseutumme elinvoimaisena. Pyydä henkilökohtainen talletus tarjous lähimmästä konttoristamme! KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh KUUSAMO, Kitkantie 15, puh OULU, Kirkkokatu 10, puh PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh TORNIO, Hallituskatu 2, puh Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min MYYNTI ja ASENNUS, HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala maaviesti 1/2015

7 NEUvo 2020 Hyödynnä maksuton Neuvo 2020! Maatilojen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa kaikkien viljelijöiden käyttöön helmi maaliskuussa ProAgria tarjoaa tiloille osana uutta järjestelmää maksuttomia asiantuntijapalveluita. ProAgrian kautta tarjolla on asiantuntijanäkemystä, neuvontaa, suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Neuvontaa saa haluamastaan aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Neuvonta on maksutonta viljelijälle, vain alvin osuus laskutetaan. Viljelijälle ei koidu neuvonnan käytöstä mitään lisätyötä, sillä ProAgria hoitaa kaiken neuvontapalvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa. Neuvo 2020 korvaa tilaneuvonnan EU-osarahoitteinen Neuvo 2020 korvaa aiemman tilaneuvontajärjestelmän ja laajenee samalla merkittävästi. Esimerkiksi energiasuunnitelmien laadinta siirtyy uuden järjestelmän alle. Energian säästössä liikkuvat suuret rahat, joten kannat- taa hyödyntää Neuvo 2020:n kautta saatava asiantuntija-apu oman tilan energiakulutuksesta ja suurimmista säästön paikoista. Uuden järjestelmän kautta on tarjolla neuvontaa myös luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituksiin ja uusien ratkaisujen testaamiseen, innovaatioihin sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Neuvontaa on saatavissa koko ohjelmakauden ajan vuosina Viljelijällä on mahdollisuus hyödyntää asiantuntijapalveluita euron edestä ohjelmakauden aikana. Luottamuksellista, erillään tarkastuksista Neuvo palvelujen kautta maatila voi tarkistaa, että ehdot, säädökset ja vaatimukset on ymmärretty ja niitä noudatetaan käytännössä. Tämä vähentää tukitarkastuksiin ja -sanktioihin liittyvää epävarmuutta ja pelkoa. Neuvonnan avulla voidaan tehdä myös kartoituksia ja selvityksiä kiinnostaviin ja tilalle mahdollisesti soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin. Niin ikään voidaan selvittää, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaa ja samalla saada apua muutokseen liittyvien paperitöiden tekemiseen. Neuvonnan avulla on mahdollista muuttaa myös ympäristökorvauksen valintoja, jos jokin toimenpide on tarkoituksenmukaisempi ja tehokkaampi kuin aiemmin tilalle valittu. Viljelijä voi tilata neuvonnan itse hallinnon järjestelmästä tai kysyä suoraan palveluiden tarjoajilta. Neuvontaa voi käyttää samasta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aikana. Maatilojen neuvontajärjestelmän neuvojat on hyväksytty järjestelmään pätevyyden, koulutusten ja tentin kautta. Hyödynnä ProAgrian asiantuntemus Varmistat tukien saannin täysmääräisenä ja tiedät, mitä lainsäädännön ja tukiehtojen vaatimukset tarkoittavat käytännössä maatilallasi. Kartoitat ympäristö-, hyvinvointi- tai energiansäästötoimenpiteiden soveltuvuuden ja muut uudet mahdollisuudet tukijärjestelmän hyödyntämiseen tilallasi. Löydät yrityksesi kehityskohteet ja parannat tulosta. Saat rahanarvoisia ohjeita ja toimenpidesuosituksia sekä ulkopuolisen näkemyksen yrityksesi kehittämiseen. ProAgria voi aloittaa Neuvo2020 -palvelut, kun Maaseutuvirasto on vahvistanut aikataulut. Tilauksen Neuvo-palveluista voi jättää jo nyt osoitteessa Neuvo2020 tai suoraan oman ProAgria-keskuksen asiantuntijoille. Pätevöityneiden neuvojien tiedot ovat tulossa Maaseutuviraston neuvojarekisteriin osoitteesssa Tukivalintoja puntaroimaan! Tukivalintoja kannattaa lähteä selvittämään hyvissä ajoin, jotta tukihaun aikaan tilalle sopivimmat valinnat ovat selvillä. Tämä auttaa myös reagoimaan ajoissa viljelyn, lannoitteiden ja lannan käytön suunnitteluun sekä kylvösiementen hankintaan. ProAgrian asiantuntijoiden opastuksella ja tukimuutosten ennakointiin kehitetyn työvälineen, Tukipuntarin, avulla arviointi tapahtuu helposti. Eniten tarkastelutarvetta to- dennäköisesti aiheuttavat uuden ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvointikorvauksen valinnat. Myös viherryttämistuen ehtojen noudattaminen ja erityisesti viljelyn monipuolistaminen edellyttävät uudenlaista tilakohtaista tarkastelua. Myös luomutuotannon ehdot, valinnat ja vaikutukset tukimääriin selviävät tukipuntarin avulla. Tukimäärää on mahdollista kasvattaa huomattavasti oikeilla ja tilan toimintaan luontevasti soveltuvilla toimenpiteillä. Samalla paranevat niin maan kasvukunto kuin eläinten tuotostasotkin. Oikeat valinnat varmistavat maatilalle parhaat tukiratkaisut ja kannattavimmat pellon käytön vaihtoehdot. Lisätietoa: neuvo2020, 1/2015 maaviesti 77

8 talous Haasteellinen vuosi haltuun Maatiloille alkanut vuosi on maksuvalmiuden ja talouden kannalta haasteellinen. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet tuottajahintamuutokset ja tukijärjestelmien uudistuminen. valjastamaan kaiken osaamisemme Tulemme asian eteen ja laitamme toiminnassamme etusijalle asiakkaidemme taloudelliset haasteet. Tehtävämme on auttaa viljelijöitä menestymään. Tilanne on vakava ja vaatii toimialan laajaa yhteistyötä, painottaa ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja. Viemme koko vuoden eteenpäin Rahat riittämään -teemaa. Analyysiemme ja kokemustemme mukaan talouden hallinta on useimmilla tiloilla mahdollista ja siihen löytyy keinoja, sanoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Juha Nuutila. Rahankäyttöön budjetti ja seuranta ProAgrian eväät maatilojen taloudellisen tilanteen hallintaan perustuvat talouden tasapainottamiseen, ennakoitavuuteen, kassan hallintaan ja seurantaan, tavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun sekä muutosten vaikutusten arviointiin. Maksuvalmiuden varmistamiseksi ProAgrian asiantuntijat suosittelevat arvioimaan ensin markkina- ja tukimuutosten rahalliset vaikutukset. Vertailuilla voi ennakoida tukimuutoksia ja tehdä parhaat tilakohtaiset valinnat uudessa ympäristökorvauksessa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa. Tukivertailusta on helppo siirtyä arvioimaan tilan tulot ja menot kassabudjetointia varten, sanoo ProAgria Oulun palvelupäällikkö Antti Harjunen. Kassabudjetointi ja sen seuranta kuukausittain auttaa maatilaa näkemään, mitä tuloja ja menoja on tulossa vuoden aikana. Kannattaa päivittää myös lähivuosien maksuvalmiussuunnitelma, joka antaa kuvan tulevaisuuden näkymistä euroina. Hyödynnä tsekkilistat! Tilan talouden hallintaan tähtäävät myös ProAgrian asiantuntijoiden koostamat senttien ja talouden tsekkilistat, joihin on koottu vaikuttavimmat tehostamiskeinot. Säästöt karjan ruokinnassa voivat olla hyvinkin merkittäviä. Myös muita säästökohteita löytyy. Kun esimerkiksi utareterveys paranee 50 lehmän karjassa, jonka keskituotos on kiloa, meijerimaidon osuus voi nousta 95:stä 97 prosenttiin. Tämä lisää maitomäärää kiloa vuodessa, Antti Harjunen havainnollistaa. Maitotilojen on tärkeää käydä omat tuotantoprosessinsa läpi, miettiä mahdolliset tehostamisen ja säästämisen paikat sekä etsiä parasta panos-tuotossuhdetta. Tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman taloudellinen tuotanto. Nyt on erittäin tärkeää hyödyntää tehokkaasti jo olemassa olevat resurssit kuten säilörehu. Ruokinnan ohjaus -palvelun asiantuntijamme auttavat löytämään tuottavimmat ratkaisut, toteaa palveluryhmäpäällikkö Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta. Lisätietoa omasta ProAgria-keskuksesta. Suunnittelu säästää yllätyksiltä Mika Räbinä pyörittää kuudetta vuotta kasvinviljelytilaansa Siikalatvan Mankilassa. Epävarmoina aikoina avainasioita ovat suunnittelu ja ennakointi. Mattilan tilan tulos syntyy kolmesta purosta: perunan esiperussiemenen lisäyksestä, viljanviljelystä ja metsästä. Lisäksi isäntä tekee talviaikaan töitä tilan ulkopuolella. Mika Räbinä seuraa tarkasti tilansa tuloja ja menoja. Tärkein arjen työkalu on yksinkertainen exceliin tehty seurantaväline. Jos ei arvioi ja kirjaa vuosittaisia tuloja ja menoja etukäteen, rahat olisivat varmasti aina loppu. Tuotantokustannuslaskelma kasvilajeittain tehdään Mattilan tilalla vuosittain yhdessä ProAgrian kasvinviljelyasiantuntijan kanssa. Päätöksentekoa helpottaa, kun tietää mihin rahaa menee ja mistä voi hakea säästöjä. Tarkkoja laskelmia ja ajan tasalla 8 maaviesti 1/2015 olevaa liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös silloin, kun suunnitteilla on investointi ja tarvitaan rahoitusta pankilta. Mattilan tilalle on hankittu viljapuolelle uusi kuivaamokoneisto ja haketoiminen etupesäkattila. Toissa vuonna navettaan valmistui perunavarasto ja latoon lajittelulinjasto. Säästöjä on tuonut myös energiasuunnitelma. Viljan kuivaaminen hakkeella korvaa vuosittain litraa öljyä. Talo ja kellari lämpiävät maalämmöllä. Omaa aikaa säästävät ja varmuutta yrittämiseen tuovat myös ProAgrian asiantuntijoiden kanssa tehtävä veroilmoitus ja EU-tukihakemus. Kilpailutus ja yhteistyö ovat tärkeitä keinoja hallita taloutta. Omasta kylästä löytyvät kaivinkoneyrittäjän ja hakettajan palvelut. Viljanviljelyssä yhteistyön paikkoja tällä hetkellä ovat kylvöt ja lannanlevitys. Myös tuotantopanokset ovat tärkeä kokonaisuus. Kun lannoitteita tulee kerralla rekallinen, myös rahoitus on tärkeä elementti. Ella Karttimo Kun toimintaympäristö muuttuu ja haastaa, Mika Räbinä pitää tärkeänä, että viljelijä toimii suunnitelmallisesti joka vuosi ei voi muuttaa suuntaa. Kehityskeskustelu auttaa selkiyttämään pitkän aikavälin tavoitteita ja arvioimaan asioita viiden vuoden päähän.

9 Talouden tsekkilista Maidon perushinta laskee ja maataloustukiin tulee muutoksia. Oletko varmistanut, että yrityksesi talous on hallinnassa ja rahat riittävät? TEE ENSIN NÄMÄ: Rahaa riittävästi kassassa Pidä maksuvalmius kunnossa. Tee kassabudjetti itse tai yhdessä talousasiantuntijan kanssa ja seuraa sen toteutumista. Hae tarvittaessa muutosta ennakkoveroihin. Tulot ja menot tiedossa Jos laskujen maksussa on ongelmia, kokoa tiedot tiedossa olevista tuloista ja menoista, laita laskut tärkeysjärjestykseen, selvitä lähiajan rahoitustarve, suunnittele talouden vakautustoimenpiteet yhdessä talousasiantuntijan kanssa, neuvottele maksuajoista velkojien kanssa ja neuvottele pankin kanssa tarvittavat rahoitusjärjestelyt. Erilliset pankkitilit käyttöön Ota käyttöön erilliset pankkitilit maa- ja metsätaloudelle ja yksityistaloudelle. Seuraa aktiivisesti kummankin tilin rahaliikennettä. Sopeuta tarvittaessa yksityistalouden menot vastaamaan tuloja. Tukiratkaisut euroiksi Suunnittele peltoviljely ja kotieläintuotanto sekä niihin liittyvät maataloustukiratkaisut. Ota huomioon ennakoitavissa olevat tuottajaja tarvikehintojen sekä tukien muutokset, jotta saat optimoitua tilasi tuotannon vastaamaan muuttuvia hintoja ja tukiehtoja. Ajoita myynnit Suunnittele tuotteiden myyntikanavat ja erityisesti ajankohdat. Kilpailuta ostot Suunnittele ja kilpailuta tarvikehankinnat. KESKITY SEURAAVAKSI NÄIHIN: Löysät pois tuotannosta Selvitä ja suunnittele, miten yrityksesi tuotantoa voidaan tehostaa ja kannattavuutta parantaa. Yhteistyömahdollisuudet käyttöön Selvitä yhteistyömahdollisuudet muiden tilojen ja yrittäjien kanssa kustannusten alentamiseksi tai tuotannon tehostamiseksi. Investoinnit harkiten ja kannattavasti Suunnittele kaikki kone-, rakennus-, pelto- ja salaojitusinvestoinnit ennen toteutusta. Oma pääoma ja lainat tasapainoon Suunnittele rahoitus. Suunnittele oman ja vieraan pääoman käyttö sekä lainojen lyhennysaikataulut. Päivitä maksuvalmius! Teetä tai päivitä pitkän aikavälin taloussuunnitelma, että tiedät maatilasi kannattavuus- ja maksuvalmiusnäkymät ja että sinulla on jatkuvasti ajan tasalla oleva verosuunnitelma. Tee vuosittaiset veroratkaisut sen mukaan. Ota yhteyttä ProAgrian asiantuntijaan! Kuva ScanStockPhoto Tiedätkö missä yrityksesi rahavirrat seilaavat? Varmista yrityksesi tulos budjetoimalla ja seuraamalla rahaliikennettä. Kassabudjetoinnilla ja seurannalla varmistat, että yrityksesi maksuvalmius säilyy hyvänä ja käytät rahoja järkevästi. Kassabudjetoinnissa suunnitellaan tulevan vuoden tulot ja menot sekä niiden ajoitus. Vakauta arjen hallinta ja yrityksesi johtaminen. Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää! Anna yhteystietosi, niin ProAgria Tilipalvelut -asiantuntija ottaa sinuun yhteyttä. Kassabudjetoinnin ja seurannan hyödyt - saat käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta - parannat maksuvalmiutta - säästät tarvikehankinnoissa - pienennät rahoituskuluja - kasvatat rahoitustuottoja - saat varmuutta ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 1/2015 maaviesti 9

10 maito Enemmän hyötyä tuotosseurannasta Uudistunut tuotosseuranta joustaa sekä tarjoaa säännöllistä ja ajantasaista tietoa karjan ja tuotannon kehittämiseen. Tuotosseuranta koostuu tilalla kerättävistä maidontuotantotiedoista ja niistä lasketuista tuloksista. ProAgria Oulun maitotila-asiantuntijoista Irma Huhtamäki, Erika Jylhä-Pekkala ja Liisa Lehikoinen ovat keskittyneet tämän vuoden alusta tiloilta tulevien tuotosseurantatietojen laadunvalvontaan. Pidämme huolta, että maitotila-asiantuntijoilla on ajantasaista ja oikeaa tietoa käytettäväksi tuotannonohjauspalvelussa, jossa pohditaan tuloksia ja kehityskohteita karjaa, rehuja ja navetan töitä kausi- ja muiden raporttien pohjalta. Tuotosseurannan ajantasaiset Avointa teollisuusvakoilua ProAgria Lapin alueella polkaistiin viime syksynä käyntiin pienryhmätoiminta, josta järjestettiin maidontuottajille esittelytilaisuuksia. Nyt ryhmät ovat kokoontuneet ensimmäisiä kertoja. Tarkoituksena on haastaa viljelijöitä ajattelemaan kriittisesti omaa yritystoimintaansa. Mukaan on saatu vasta muutaman kuukauden isännän saappaissa olleita viljelijöitä sekä jo eläkeikää lähestyviä, mutta ei missään nimessä jäähdytteleviä tuottajia. Pakan päällä on siis melkoisesti kokemusta ja asiantuntemusta sekä uutta intoa ja tuoretta tietoa. Kokoero tilojen välillä on reilusta kymmenestä lehmästä kahden robotin yksiköihin. Ruokintastrategisesti mukana on niin erillis- kuin seosrehuruokin- tiedot ovat ruokinnan suunnittelun ja parantamisen perusta unohtamatta maidon senhetkistä hinnoittelua. Valinnan vapautta Tuotosseurannan joustavuus merkitsee maitotiloille esimerkiksi vapautta valita, kuinka usein maitonäytteet otetaan. Koelypsyjä voi tehdä tilan väen tarpeen ja mielenkiinnon mukaan esimerkiksi Lapin maidontuottajat kokoontuivat pienryhmään helmikuun alussa Janne Sammalkankaan maitotilalle Sodankylässä. Ruokinnan asiantuntemusta päivään toi ProAgria Oulun Tiina Karlström (vasemmalla). tatilojakin. Tämä luo hyvät puitteet ajatusten ja osaamisen vaihdolle sekä antaa rutkasti uusia näkökulmia. Lehmä on kuitenkin sama ulkoisista puitteista riippumatta. Avointa teollisuusvakoilua, tiivisti yksi pienryhmiin osallistunut Ella Karttimo Kun maidonhinta heilahtelee, kannattaa pohtia, miten selvitä mahdollisimman pienillä menetyksillä, Liisa Lehikoinen sanoo. kahden tai neljän viikon välein tai harvemminkin. Tiheyttä voi myös muuttaa kaksi kertaa vuodessa. Jos karjalla on esimerkiksi utareterveysongelmia, koelypsyjä voi lisätä. Työn ruuhkahuippuina kesäaikaan väliä voi pidentää, Liisa Lehikoinen sanoo. Tuotosseurannan palvelut on kehitetty helpottamaan maitotilan arkea ja rutiineja. Kaikkea ei ole pakko tehdä itse. Visatupa/Janne Sammalkangas Ella Karttimo Yritys voi ulkoistaa esimerkiksi tietojen lähetyksen tietokantaan, ja myös koelypsyn voi teettää tuotosseurannan teknisellä asiantuntijalla. Vuokrattavissa on myös näytteenotossa ja koelypsyssä tarvittavia laitteita. Tuotosseurantatilojen käytettävissä on vertailutietoa oman alueen tai koko maan vastaavilta tiloilta. Mitä enemmän omaa tietoa on tallennettuna rekisteriin, sitä useammanlaista asiaa voi vertailla ja löytää kehityskohteita omalle tilalle. Kysy lisää! ProAgria Kainuu, , ProAgria Lappi, , ProAgria Oulu, , proagria.fi; , proagria.fi; , LAURA KYLMÄMAA viljelijä toiminnan ytimen. Viljelijä ei ole haasteineen yksin, vaan tilat painivat täysin samojen asioiden kanssa. Kaikessa ei tarvitse olla itse koekaniinina, vaan vaihtamalla kokemuksia jokainen hyötyy. Pienryhmähengessä on järjestetty myös hedelmällisyyshavaintopäivä Sodankylässä. Havaintopäiviä ja pienryhmiä on tarkoitus järjestää vielä lisää kysynnän mukaan. Ruokinnan lisäksi teemoina voi olla esimerkiksi nurmentuotanto, hedelmällisyys tai nuorkarja. Joukossa tiivistyy ammattitaito. Laura Kylmämaa, maitotilaasiantuntija, ProAgria Lappi. Lisätietoa pienryhmistä: ProAgria Lappi: proagria.fi, ProAgria Oulu: proagria.fi, ja tiina (ruokinta); proagria.fi, ja tarja (nuorkarja); fi, ja proagria.fi, (nurmi) 10 maaviesti 1/2015

11 Työhyvinvointi Työhyvinvointia yhteistyöllä Työterveyshuoltoon kuuluvan viljelijän kannattaa hyödyntää työterveyshoitajan ja maatalouden asiantuntijan osaaminen ja yhteistyö. Kun työolosuhdekartoitukseen osallistuu monipuolinen asiantuntijatiimi, Ojalan laskuopit voivat kaatua ja ollakin 3. Neljän vuoden välein tehtävän työolosuhdekartoituksen tarkoituksena on miettiä mahdollisimman monipuolisesti työolojen parantamista ja kehittämistä. Tilan työtapoja tarkastellaan yhdessä kulloinkin mukana olevan tiimin kanssa työympäristössä. Tavoitteena on keventää työn rasitusta ja löytää ergonomisesti oikeat työtavat. Raskaisiin työvaiheisiin voi löytyä helpotusta pienin ja käytännöllisin niksein tai pienemmillä ja isommilla investoinneilla, jos kyseessä olevaan työvaiheeseen on apuvälineitä saatavilla. Maatalouden asiantuntija tuo uusimman tiedon työolosuhteiden Liisa Lehikoinen Työterveyshuollon käynnillä tilan väki voi nostaa esille askarruttavat asiat omassa työympäristössä. Kuva Anna-Mari ja Jyrki Kiviojan maitotilalta Nivalassa. Taustalla Jyrki Kivioja, selin työterveyshoitaja Mervi Poikkimäki. kehittämiseen. Jokainen säästetty varttitunti rutiinitöissä antaa aikaa yrittäjän oman hyvinvoinnin ylläpitoon. LIISA LEHIKOINEN ProAgrian asiantuntijalla on välineet, joilla voi mitata esimerkiksi navetan melun, valaistuksen, lämpötilan tai haitalliset kaasut. Eläinten käyttäytymismalleihin perehtynyt henkilö lisää myös käynnin turvallisuutta ja jouhevuutta, koska yhä useamman navetan eläimet liikkuvat vapaina. ProAgrian asiantuntijat tekevät myös lausuntoja Melalle silloin, kun on mahdollisuus hankkia apuvälineitä työkunnon ylläpitämiseksi. Liisa Lehikoinen, ProAgria Oulu, maitotila-asiantuntija ja työterveyshuollon yhteyshenkilö Lisätietoa: ProAgria Kainuu, , proagria.fi ProAgria Lappi, , ProAgria Oulu, , proagria.fi 1/2015 maaviesti 11

12 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Menestyksen mahdollisuuksia EU-ohjelmakausi vaihtui ja rahoitukset käynnistyvät pian. Mitä mahdollisuuksia uusi maaseutuohjelma avaa maaseudun yrittäjille ja yhteisöille? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan! Pudasjärvi ma klo 18, Pohjantähti, Teollisuustie 1 Taivalkoski ti klo 18, Valtuustosali, Kirkkotie 6 Nivala ti klo 17, MTK-kokoustilat, Kalliontie 18 Kuusamo ke klo 18, Valtuustosali, Keskuskuja 6 Posio to klo 18, Lomakeskus Himmerki, Himmerki 8 Pyhäjärvi to klo 17 Hotelli Pyhäsalmi, Ollintie 19 Ii to klo 17, Micropolis, Piisilta 1 Paikalla ovat ProAgria Oulun MASVA-hankkeen ja paikallisen Leaderin asiantuntijat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lisätiedot: Juhani Pihlajamaa, Nivala, , Jukka Koutaniemi, Kuusamo, , Maittava täysrehu robottiruokintaan Maito-Tähti 210 Robotti - Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu - Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa - Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia Myynti: maatalouskaupat 12 maaviesti 1/2015

13 Kevään tukihakutiedotus ja tilaisuudet Pohjois-Pohjanmaalla Tämän hetken arvion mukaan viljelijöiden tukihaku uusilla ehdoilla olisi avoinna huhtikuussa. Asiasta tiedottaa moni eri taho. Maaseutuvirasto järjestää ensin koulutukset viranomaisille ja neuvoville tahoille. Sen jälkeen kuntien yhteistoiminta-alueet ovat suunnitelleet omia viljelijäkoulutuksia maalis huhtikuulle. Edellisinä vuosina ProAgria Oulun YmpäristöAgro-hanke on järjestänyt MTK:n kanssa yhteistyössä tuki-infotilaisuutta ELYkeskuksen ja kuntien kanssa. Kun hanke päättyy, ProAgria Oulu on hakemassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta erillistä rahoitusta tämän kevään tuki-infokierrokseen, joka sisältäisi 10 isompaa tuki-infotilaisuutta, kolme luomutukitilaisuutta sekä yhden maiseman- ja luonnonhoidon tilaisuuden. Virallinen ilmoittelu tilaisuuksista voidaan aloittaa vasta, kun ELYn sähköinen hakujärjestelmä avautuu arviolta maaliskuuhun mennessä. Suunnitelmissa on, että hankkeen järjestämät Pohjois-Pohjanmaan tilaisuudet pidetään yhteistyössä ProAgria Oulun, ELY-kes- YmpäristöAgro on päättämässä toimintaansa helmikuussa Tulevan kevään tuki-infot on suunniteltu hoidettavaksi ELY-keskuksen väliaikaisella rahoituksella. Jatkohakemus seuraaville vuosille on tarkoitus jättää huhtikuun aikana. YmpäristöAgro on tiedottanut maatalouden asioista monipuolisesti. Tilaisuuksia ja tapahtumia on ollut vuosittain yli 100. Hankkeen alusta laskettuna tilaisuuksiin on osallistunut lähes kuksen ja kuntien kanssa. Lisäksi YmpäristöAgro valmistelee aineistoa ja sähköisiä luentoja osoitteeseen Sinne kootaan myös linkkilista tukihakuun liittyvästä aineistosta. Tukihakuun liittyvää materiaalia: Ympäristökorvauksen uudet asetusluonnokset: > Ministeriö > Lausunnolla. Tietoa pysyvästä nurmesta: > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Viherryttämistuki > Pysyvän nurmen säilyttäminen ja Pysyvien laitumien ennakkolupa. HANKESUUNNITELMAA laatiessaan ProAgria Oulu on tiedustellut alustavasti seuraavia paikkoja vieressä mainitulle aikajaksolle. Aikatauluja on suunniteltu yhteistyötahojen kanssa siten, etteivät päivämäärät menisi päällekkäin kuntien järjestämien viljelijäkoulutusten, Mavin koulutusten ja MTK:n kokousten kanssa. Mitään sopimuksia ei tätä tekstiä kirjoitettaessa ole tehty, koska hakemusta tilaisuuksien järjestämiseksi ei ole voitu vielä jättää. Vieressä mainitut päivämäärät kannattaakin varmistaa kunnista tai osoitteesta henkilöä, messupisteet mukaan lukien yli Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa Tulevaan hankesuunnitelmaan suurimman tarpeen aiheuttavat voimakkaasti muuttunut tukijärjestelmä ja siihen liittyvät uudistukset. Lisäksi uudenlaista toimintaa on suunniteltu yhteistyössä luonnonvarakeskuksen kanssa, esimerkkeinä havainto- ja tiedotuskäyttöön perustettavat demonstraatiokohteet. YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! Tilaisuuksien paikat ja päivämäärät voidaan lopullisesti sopia ja varata sitten, kun hakemukselle tarvittava sähköinen järjestelmä on avautunut ELY-keskuksessa. TAIMI MAHOSENAHO Alustavasti suunnitellut tuki-infotilaisuudet klo Kuntien YTA-alueiden omat tilaisuudet olisivat eri päivinä. to , Raahe, Tiiranlinna ma , Kalajoki, Kylpylähotelli Sani ti , Haapajärvi, ammattiopisto, Liiketalous (JEDU) ke , Oulunsalo, Oulunsalotalo to , Kuusamo, Kuusamotalo pe , Pudasjärvi, Hotelli Pikku-Syöte ma , Ylivieska, Akustiikkasali ti , Haapavesi, Haapavesiopisto, ReijoWaara-sali ke , Nivala, Nitek ke , Siikalatva, Piippolan Ammatti- ja kulttuuriopisto (PIO, JEDU) Alustavasti suunnitellut luomutuki-infotilaisuudet ke , Nivala, Nitek to , Siikalatva, Piippolan Ammatti- ja kulttuuriopisto (PIO, JEDU) pe , Muhos, OSAO (ent. Koivikko) Alustavasti suunniteltu maisema- ja perinnebiotooppituki-infotilaisuus ma , Liminka, Limingan luontokeskus Alustavasti suunniteltu lammastuki-info yhteistyössä lammaskerhon kanssa la klo 12 15, Haapavesi, Korkatin kartano Tarkista lopulliset paikat ja päivämäärät osoitteessa tai kunnasta! Alustava tieto: Ennakkoilmoittautuminen avautuu 3/2015 > Koulutukset ja tapahtumat, tai puh YmpäristöAgro II päättää ja kiittää uutta suunnitteilla Taimi Mahosenaho, maisema- ja ympäristöasiantuntija, hankevastaava, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro Myös vuorovaikutteista sähköistä tiedottamista on suunniteltu. Jatkossa tiedotamme lisää uusista suunnitelmista. Tässä vaiheessa hankkeessa työskennelleet ProAgria Oulun ja Maanmittauslaitoksen henkilöt kiittävät kaikkia mukana olleita viljelijöitä, muita osallistujia ja yhteistyötahoja. YmpäristöAgro II -hanketta hallinnoi ja toteutti ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta. Sopimuskumppanina on toiminut Maanmittauslaitos ja yhteistyötahona muun muassa MTK-Pohjois-Suomi. Taimi Mahosenaho, maisema- ja ympäristöasiantuntija, hankevastaava, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke. Lisätiedot puh , maajakotitalousnaiset.fi Taimi Mahosenaho 1/2015 maaviesti 13

14 YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! Nyt on aika miettiä oman tilan lohk Taulukko 1. Uuden ympäristösitoumuksen korvaustasot Pohjois-Pohjanmaalla Ravinteiden tasapainoinen käyttö (RTK) /ha/v Peltoviljelykasvit 54 Puutarhakasvit 200 Valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Lietelannan sijoittaminen 40 Ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrättäminen 40 Valumavesien käsittely Säätösalaojitus 70 Säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys 250 Ympäristönhoitonurmet Suojavyöhyke 450 Luonnonhoitopeltonurmi 100 Monivuotinen ympäristönurmi Happaman sulfaattimaan nurmi 50 Turve- ja multamaan nurmi 50 Pohjavesialueen nurmi 50 Peltoluonnon monimuotoisuus Viherlannoitusnurmet 54 Kerääjäkasvit 100 Saneerauskasvit 300 Monimuotoisuuspellot 300 Riistapellot, maisemapellot, niitty- ja lintukasvit Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla yksivuotisilla puutarhakasveilla ja siemenperunalla 300 monivuotisilla puutarhakasveilla 500 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 1 ryhmän puutarhakasvit ryhmän puutarhakasvit 350 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Kasvipeitteisen alan Korvaus Korvaus prosenttiosuus tilan kohdentamisalueella muulla sitoumusalasta, % III, alueella, Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään. Maaseutuohjelma hyväksyttiin komissiossa joulukuun loppupuolella. Seuraavaksi Suomessa tehdään tarkemmat kansalliset ehdot, jotka liittyvät ympäristökorvaukseen. Ne määrittelevät tarkemmin, miten toimenpiteitä maassamme tehdään. Niiden valmistumisaikataulu on keväällä Sitoumuksen minimiala on viisi hehtaaria, puutarhatiloilla yksi hehtaari. Kaikille sitoutuville pakollisen ravinteiden tasapainoinen käyttötoimenpiteen tukitaso on 54 /ha/vuosi. Tukitasoja saa korotettua valitsemalla lohkokohtaisia toimenpiteitä, maksimissaan jopa 450 euroon saakka. Niistä maksetaan pääsääntöisesti tuki vain sille lohkolle, jolla sitä toteutetaan. Talviaikaisessa kasvipeitteisyystoimenpiteessä maksetaan tuki koko sitoumusalalla tietyin kasvikoodikohtaisin poikkeuksin. Tämä tukimuoto voi nyt koskea myös karjatiloja, kun ei ole vapautettu viherryttämisen monipuolistamisvaatimuksesta. Ympäristöön liittyvä korvausjärjestelmä muuttuu rakenteeltaan aiemmasta: ympäristötuen perustueksi kutsuttu toimi on jatkossa nimeltään ravinteiden tasapainoinen käyttö. Siihen kuuluvat muun muassa viljelysuunnittelu, lohkokohtaiset muistiinpanot, lannoiterajoituksia sisältävät taulukot, viljavuustutkimukset ja suojakaistat sekä uutena asiana peltomaan laatutesti. Peltomaan laatutestillä on tarkoitus itsearvioiden kiinnittää huomiota maan peruskuntoon ravinteiden hyötykäytön tehostamiseksi. Lomake arvioinnista tulee tehdä kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Uutta on, että vuosittaisen lohkokohtaisen suunnitelman lisäksi tulee myös tehdä koko sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma. Uudet ympäristösopimukset ja korvaustasot Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen /ha/v Perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, metsäsaarekkeet, reunavyöhykkeet 450 Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit 600 Monivaikutteisten kosteikkojen hoito 450 Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 Alkuperäisrotujen kasvattamissopimus /ey/vuosi Nautarodut: itä-, pohjois- ja länsisuomenkarja 530 Suomenhevonen 300 Lammas 300 Suomenvuohi 300 Maatiaskanat ja -kukot 300 /tila/ vuosi Alkuperäiskasvien viljelysopimus 400 / kasvilajike/ vuosi Ei-tuotannolliset investointituet max. /ha Kosteikkoinvestoinnit jos kosteikko kooltaan 0,3-0,5 ha max /kohde Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen max. /ha enintään 3 hehtaarin kohteet yli 3 hehtaarin, mutta enintään 10 hehtaarin kohteet yli 10 hehtaarin kohteet 754 Selvitä tilasi ympäris tulevassa tukihaussa Viljelijän ja rekisteröityneen yhdistyksen kannattaa nyt tarkistaa, päättyykö entisen ohjelmakauden mukainen maisemanja luonnonhoidon tai kosteikkojen hoitoon suunnattu erityisympäristötukisopimus. Uusi sopimus vaatii uuden suunnitelman ja uudet vuokrasopimukset. Kaikki vuosina alkaneet sopimukset päätetään keväällä 2015 ilman takaisinperintää. Tilalle on mahdollista hakea uuden ohjelmakauden mukainen viisivuotinen ympäristösopimus päätukihaun yhteydessä viimeistään Liitteeksi tarvittavat hoitopäiväkirjat aiemmalta sopimuskaudelta kannattaa valmistella hakuasiakirjojen liitteeksi. Suunnitelmien 14 maaviesti 1/2015

15 okohtaisia toimia! Taulukko 2. Prosentuaalisia rajauksia erilaisissa nurmityypeissä maaseutuohjelmassa; ympäristö- ja luonnonhaittakorvaus muualla kuin Etelä-Suomen kohdentamisalueella JOHANNA HELKIMO Prosentuaalinen rajaus Lisärajaus Luonnonhaittakorvaukseen kork. % Ympäristönhoito- Luonnonhoitopeltonurmi (LHP) Kork. 5 % sitoumusalasta Yhteensä LHPnurmi ja moni- 25 % sitoumusalasta yhteensä nurmet muotoisuuspellot 15 % kesantojen kanssa Suojavyöhykenurmi ei % rajausta Monivuotiset ympäristönurmet Happaman sulfaattimaan nurmi ei % rajausta Turvepeltonurmi ei % rajausta Pohjavesialueen nurmi ei % rajausta Peltoluonnon Viherlannoitusnurmi ei % rajausta monimuotoisuus Kerääjäkasvi ei % rajausta Saneerauskasvi ei % rajausta Monimuotoisuuspelto Riistakasveilla perustettu Maisemakasveilla perustettu Kork. 15 % sitoumusalasta Yhteensä LHPnurmi ja Niitty- ja lintukasvit (vähintään 2 v) monimuotoisuuspellot 15 % YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto 25 % sitoumusalasta yhteensä kesantojen kanssa Koulutusta sitoutuneille Sitoutuneen viljelijän tulee käydä ympäristökorvausjärjestelmään liittyvä yhden päivän koulutus ennen sitoumuskauden alkua tai kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Koulutuksen toteuttavat paikallisten yhteistoiminta-alueiden maaseutuelinkeinoviranomaiset yhteistyössä ELY-keskusten ja sidosryhmien kanssa. Koulutus voidaan myös tenttiä internetin välityksellä. Koulutuksen aikana viljelijä saa riittävät tiedot muuttuneista tukiehdoista ja uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä. Tämä sitoumukseen kuuluva pakollinen koulutus on eri asia kuin eri tahojen järjestämät vapaaehtoiset infotilaisuudet. Lohkokohtaisesti valittavat tuet Uudessa ympäristökorvauksessa puhutaan entisten lisätoimenpiteiden sijaan lohkokohtaisista toimenpiteistä. Tavoitteena on, että oikeita toimia saadaan kohdennettua oikeille alueille. Lohkokohtaiset toimenpiteet tukitasoineen on esitetty taulukossa 1. Lohkokohtaisten toimenpiteiden valitseminen riippuu osin muun muassa lohkon sijainnista ja sen muista ominaisuuksista. Lohkokohtaisissa toimissa on paljon prosentuaalisia rajauksia, joihin on syytä tutustua tarkasti. Taulukko 2 on avuksi muutamiin rajoituksiin, joita ympäristökorvauksessa ja luonnonhaittakorvauksessa on. Asiaa auttaa muun Jatkuu seuraavalla sivulla tösopimuskohteet MAARIT SATOMAA karttaliitteiksi toivotaan laadukkaita digikarttoja, joihin on merkitty sopimusalueen tarkat rajaukset sekä hoitotoimenpiteet lohkoittain ja vuosittain. Karttamateriaalia saa esimerkiksi Vipu-palvelusta. Uuden ohjelmakauden mukaiset ympäristösopimukset voivat alkaa joko tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lähettää ennen tukihakua vielä tarkempaa ohjeistusta päättyviin sopimuksiin. Ympäristösopimukseen maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta voi hakea samankaltaisia kohteita kuin edelliselläkin ohjelmakaudella eli perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia, monimuotoisia reunavyöhykkeitä, metsäsaarekkeita sekä viljelykäytöstä poistuneita peltoalueita, joilla on maisemaan tai luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja. Peltoalueille ei maisemalumosopimusta enää tehdä, vaan niille on valittava ympäristösitoumuksen lohkokohtaisia toimenpiteitä tai jätettävä lohkot pois pellon kirjoista ja haettava niille ympäristösopimusta. Kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille tehdään sopimus tukikelpoiselle peltoalalle. Sopimuksia voi yhdistää Jos tilan erityistuet ovat olleet useammassa sopimuksessa, voi niitä nyt yhdistellä, jos se sopimuksen alkamisajankohdan puolesta on mahdollista. Uusia aloja voidaan sisällyttää nyt päättyviin sopimuksiin ja myös ihan uudet sopimukset ovat tervetulleita hakuun. Enää ei tarvitse sitoutua ympäristökorvaukseen, jotta voi hakea ympäristösopimusta. Ympäristösopimuksien tukitasot muuttuvat kiinteiksi. Sopimuksien piirissä olleille erityistukialoille, Jatkuu seuraavalla sivulla 1/2015 maaviesti 15

16 YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! muassa sähköinen tukihakemus, jossa on näihin liittyviä tarkistustoimintoja. Ympäristökorvauksen kohdentaminen Kohdentamisalueet ovat uusi asia. Pohjanmaalla kohdentamisalue liittyy talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen sekä valumavesien käsittelyyn ja happamiin sulfaattimaihin. Koko maassa voidaan valita talviaikaista kasvipeitteisyyttä, mutta toimenpide on vaativampi ja tukitaso on korkeampi kohdentamisalueella. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueella on talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaluetta (III) Kalajokilaaksossa ja Pyhäjokilaaksossa. Kuntalistat varmistuvat keväällä. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden valintaan vaikuttaa, onko tila vapautettu viherryttämisen monipuolistamisvaatimuksista eli tilalla on nurmia tai kesantoja yli 75 prosenttia ja muuta alaa enintään 30 hehtaaria. Tällöin ei voida maksaa talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Jos tilalla on yli 75 prosenttia nurmia tai kesantoja, mutta yli 30 hehtaaria muita kasveja tai jos tilalla on alle 75 prosenttia nurmia, tilalle voi maksaa tästä toimenpiteestä. Pohjois-Pohjanmaalla on myös kohdentamisaluetta I, joka liittyy valumavesien käsittelyä koskeviin toimiin ja happamien sulfaattimaiden nurmiin. Tätä aluetta on Pohjois-Pohjanmaan kunnissa, jotka ovat Sirppujoen ja Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueella sekä niiden välisellä alueella. Kuntalistat varmistuvat kevään aikana. Maaseutuohjelmassa on myöskohdentamisalueita, jotka liitty-vät suojavyöhykkeisiin ja luon-nonhoitopeltoihin. Niiden kohdentamisalue on eteläisessä ja lounaisessa Suomessa (AB-alue ja eteläinen rannikko). Suojavyöhykkeitä ja luonnonhoitopeltoja voidaan valita koko Suomessa, mutta etelän kohdentamisalueella tukitasot ovat korkeammat ja luonnonhoitopeltoja voi olla enemmän. Maksutonta neuvontaa Viljelijöille on tarjolla vapaaehtoista, tilakohtaista ja maksutonta neuvontaa. Neuvo2020 järjestelmään on kouluttautunut runsaasti neuvontaväkeä Pohjois- Pohjanmaaltakin. Käytettävissä olevat neuvojat löytyvät osoitteesta tai tiedustelemalla kunnasta tai ELY-keskuksesta, kun neuvojat on valittu. Tilakohtaista neuvontaa voi tilata ohjelmakauden aikana useasta aihepiiristä, kuten maatalouden ympäristökysymyksistä. Tilakohtainen neuvonta syventää esimerkiksi peltomaan laatutestin tulkintaa sekä tarjoaa tarkentavia havaintoja ja suosituksia. Lisäksi sitoumukseen valittuja lohkokohtaisia toimia ja niiden määrää voidaan mukauttaa ympäristöllisistä syistä sitoumuksen vahvistamiseksi. Maanviljelijä voi yhdessä neuvojan kanssa miettiä ympäristötoimien kohdentamista tilalla. Neuvojan suosituksesta sitoumusta voidaan mukauttaa, jos maaseutuohjelmassa on muutosvuonna rahaa. Tätä palvelua kannattaakin käyttää, että viljelijä voi rauhassa asiantuntijan kanssa pohtia oman tilan kannalta parhaat vaihtoehdot. Neuvoja hoitaa myös rahoituksen hakemisen, viljelijä maksaa vain arvolisäveron laskusta. Lisätietoa tässä lehdessä sivulla 7. Johanna Helkimo, erityisasiantuntija, maatalouden ympäristötuet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutu ja energia -kehittämisryhmä, puh , jotka ovat ilmoitettu pysyvinä laitumina tai luonnonlaitumina tai -niittyinä vuoden 2013 tai 2014 tukihaussa, on mahdollista saada myös luonnonhaittakorvaus. Kohteiden laadukas hoito perustuu edelleen hoitosuunnitelmaan, ja alueen käyttöä mietitään luonnon monimuotoisuuden ja maiseman näkökulmasta. Päätöksen sopimuksesta tekee paikallinen ELY-keskus. Maarit Satomaa, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke Lisätietoa: ja maajakotitalousnaiset.fi, , > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Ympäristösopimukset Tutustu sivuilla myös kosteikkojen hoitoon sekä kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoihin, alkuperäissopimuksiin sekä ei-tuotannollisiin investointitukiin. Sivuilla kerrotaan myös, kuka voi hakea ympäristösopimuksia vuoden 2015 tukihaussa. Maiseman- ja luonnonhoidon rahoitus vuodesta 2015 eteenpäin viljelijöille, rekisteröityneille yhdistyksille ja vesioikeudellisille yhteisöille (kosteikkotuet) Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen 450 /ha/vuosi Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit 600 eur/ha/v Monivaikutteisten kosteikkojen hoito 450 /ha/vuosi Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 /ha/vuosi Ei-tuotannolliset investoinnit: Kosteikkoinvestoinnit enintään /ha jos kosteikko kooltaan 0,3 0,5 ha > tuki enintään /kohde Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen enintään 3 hehtaarin kohteet enintään /ha yli 3 hehtaarin, mutta enintään 10 hehtaarin kohteet enintään /ha yli 10 hehtaarin kohteet enintään 754 /ha 16 maaviesti 1/2015

17 YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! ANNA-LEENA VIERIMAA EU:n suorien tukien muutokset Ella Karttimo Perustuen eli aiemman tilatuen osalta Pohjois- Pohjanmaa kuuluu C-alueeseen. Perustuki määräytyy tilalla olevien tukioikeuksien mukaan, kuitenkin niin, että tilalla täytyy olla vähintään saman verran korvauskelpoista peltoa. Mikäli tilalla on ylimääräisiä tukioikeuksia, mutta ei niille kohdistettavaa peltoa, leikataan ylimääräiset oikeudet varantoon. Perustuki on samansuuruinen koko alueella. Aiemmin tilatuessa määriteltiin lisäosia. Niitä korvataan vielä vuosina 2015 ja Vuodesta 2017 alkaen lisäosat lakkautetaan. Viherryttäminen (uusi tukimuoto) Viherryttäminen koettiin alussa vaikeasti hahmotettavaksi. Kuitenkin sitä on täällä C-alueella helppo noudattaa suurimmalla osalla tiloista. Viherryttämistoimenpidettä tulee noudattaa kaikkien tilojen. Viherryttämisessä on kolme vaatimusta, joista C-alueella tulee noudattaa kahta: viljelyn monipuolistamista ja pysyvien nurmien säilyttämistä. Viljelyn monipuolistaminen tarkoittaa sitä, että on viljeltävä vähintään kahta eri kasvia, kun tilan peltoala on yli 10 hehtaaria. Yhtä kasvia saa olla korkeintaan 75 prosenttia pinta-alasta. Tilojen kannattaa huolehtia, ettei tuo pääkasvin enimmäismäärä ylity sanktioiden välttämiseksi. Viherryttämisestä voi myös vapautua, jos tilalla on alle 10 hehtaaria peltoa, yli 75 prosenttia nurmialaa tai tila on luomutuotannossa. Luomutilat voivat halutessaan hakea vapautusta viherryttämisestä, mitä kannattaa tarkastella tilakohtaisesti. Kotieläintilojen on hyvä huomioida, että jos nurmiala on yli 75 prosenttia ja tila näin on vapautettu viherryttämisestä, tämä estää myös ottamasta ympäristökorvauksen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpidettä. Peltokasvipalkkiot (uusi tukimuoto) Aiemmin peltokasvipalkkio koski valkuais- ja öljykasveja sekä tärkkelysperunaa. Nyt palkkioiden edellytyksenä ovat myös ruis ja sokerijuurikas aiempien valkuaiskasvien, kuten herneen, härkäpavun ja rypsin lisäksi. Uutta on, että tätä palkkiota ei saisi esimerkiksi herne-vilja-seoskasvustoille. Vähimmäispinta-ala on myös poistunut: aiemmin palkkion saamisen edellytyksenä oli vähintään 10 prosenttia pinta-alasta. Huom. kansallisessa tuessa on alueellamme pohjoinen hehtaarituki, jossa on pitkälti samat kasvit kuin EU:n peltokasvipalkkioissa. Pohjoista hehtaaritukea on mahdollista saada myös seoskasvustoille, jos esimerkiksi herne-viljasiemenpainosta on yli 50 prosenttia herneen siementä. Nuoren viljelijän tuet (uusi tukimuoto) Nuorille viljelijöille tulee tästä vuodesta alkaen tukea sekä suoraan EU:sta että kansallisena tukena. On esitetty, että näiden tukien ehdot yhdenmukaistetaan. Tuen saaminen edellyttää, että viljelijä on hakemuksen jättämisvuotena korkeintaan 40-vuotias. Tukea saisi tilanpidon aloittamisesta viiden vuoden ajan enintään 90 hehtaariin saakka. Jos esimerkiksi 25-vuotias viljelijä on aloittanut tilanpidon vuonna 2009, tukea ei enää saisi. Jos tilanpito on alkanut vuonna 2014, tukea saisi vuosina Luonnonhaittakorvaus (aiempi LFA-tuki) Luonnonhaittakorvauksen ehdot pysyvät pääosin samoina aiemman LFA-tuen kanssa. Kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotiloille on edelleen eri tukitasot. Muuttuneita asioita: Luonnonhaittakorvausta haetaan tällä ohjelmakaudella vuosittain. Kotieläintilojen kannattaa huomioida, että eläintiheysvaatimus nousee. Jotta saa LHK:n kotieläintilan lisät, täytyy eläintiheyden olla vähintään 0,35 ey/ hehtaari. Kasvi- ja kotieläintilan tukitasot eroavat noin 60 euroa hehtaarilta. Luonnonhaittakorvauksen piiriin on tulossa joitakin peltolohkoja, kuten vuonna 2014 pysyviksi laitumiksi, hakamaiksi, luonnonniityiksi, tai -laitumiksi ilmoitetut pellot. Tilojen on myös mahdollista vaihtaa LHK-kelpoisuutta vaikka huonosti viljeltävältä lohkolta sijainniltaan paremmalle, mutta tällä hetkellä tukioikeudettomalle lohkolle. Kannattaa huomioida, että luonnonhaittakorvaus rajoittaa luonnonhoitopeltojen ja kesantojen määrän 25 prosenttiin tilan kokonaispeltopinta-alasta. Toisaalta rajoituksia näihin aloihin tulee myös ympäristökorvauksessa, jossa voi tällä alueella olla luonnonhoitopeltoja viisi prosenttia, jotta voi saada niistä korvauksen. Myös viherlannoituksen peräkkäisten vuosien määrää rajoitetaan. Sama lohko voi olla viherlannoitusnurmena korkeintaan kolme vuotta peräkkäin. Luomutuotannossa viherlannoitusvuosia voi olla peräkkäin kaksi vuotta. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro-hanke 1/2015 maaviesti 17

18 YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! Uusi ympäristökorvaus ja ravinteiden tasapainoinen käyttö Mahdollisuuksiin kannattaa perehtyä Viljelijän kannattaa perehtyä uuteen ympäristökorvausjärjestelmään hyvin ja miettiä sen antamia mahdollisuuksia. Joillakin tiloilla on mahdollisuus päästä jopa parempaan taloudelliseen tulokseen kuin aikaisemmin. Hyvin harvoin kenenkään kannattaa taloudellisesti ajatellen jäädä järjestelmän ulkopuolelle. RISTO JOKELA Taimi Mahosenaho Uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä on ollut esillä monenlaisia ja vähemmän positiivisia kommentteja. Valitettavaa on, että viljelijöiden tekemää työtä ympäristön hyväksi ei osattu arvostaa riittävästi uutta ohjelmaa valmisteltaessa, vaan siihen tuli joitakin turhia kiristyksiä. Ravinteiden tasapainoinen käyttö Ympäristösitoumuksessa on tilan kaikkia peltolohkoja koskeva ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpide, joka on edellytyksenä muihin ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumiselle. Toimenpiteeseen kuuluu viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen laatiminen sekä suojakaistojen perustaminen. Siihen kuuluu myös pakollinen koulutuspäivä, joka voidaan suorittaa myös sähköisesti. Typpi- ja fosforilannoitus on toteutettava kasvin, maan viljavuuden ja satotason perusteella. Viljelijän on laadittava myös sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma ja täytettävä peltomaan laatutestiin kuuluva arviointilomake peruslohkoittain. Viljavuustutkimuksen ottoon on tullut hieman lievennystä pienten lohkojen osalle. Alle 0,5 hehtaarin lohkoilla voidaan käyttää viereisen lohkon maanäytettä ja yksittäisillä pienillä lohkoilla voidaan lannoittaa typen osalta runsasmultaisten maiden arvoilla ja fosfori hyvän viljavuusluokan mukaisilla arvoilla ilman maanäytettä. Typpilannoitus Typpilannoituksen mahdollisuudet paranivat viljoilla vähämultaisilla mailla. Multavilla nurmipelloilla maksimit sen sijaan laskivat aikaisempaan verrattuna. Typpilannoitus on tehtävä viljavuustutkimuksen perusteella. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typpi otetaan kokonaan huomioon. Typpilannoituksen maksimit perustuvat maan multavuuteen. Lannoitusta voidaan korottaa lähinnä viljoilla satotasokorjauksella silloin, kun on aikaisemmin saatu isoja satoja. Satotasokorjaus on lohkokohtainen ja sitä voidaan soveltaa portaattomasti. Fosforilannoitus Fosforilannoitus perustuu viljavuustutkimukseen kuten aikaisemminkin. Se tulee vähenemään, koska karjanlannassa otetaan fosfori nykyisin huomioon 100- prosenttisesti aikaisemman 85 prosentin sijasta. Lisäksi vihreissä viljavuusluokissa tuli hieman kiristyksiä fosforin käyttöön, punaisissa fosforiluokissa saa lannoittaa hyvinkin riittävästi. Positiivista on, että oman karjanlannan lantapoikkeukset säilyivät, vaikkakin hieman pienenivät. Nurmille tuli satotasoon perustuva fosforilannoituksen lisäysmahdollisuus. Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet on laskettava lannoitusmääriin joko keskiarvojen tai lanta-analyysin perusteella. Viiden vuoden fosforin tasausta voi käyttää kuten aikaisemmin. Nyt fosforirajojen hieman kiristyessä tasauksia kannattaa käyttää aiempaa enemmän. Suoja- ja monimuotoisuuskaistat Kuten aikaisemminkin, vesistön varressa tulee olla kolmen metrin suojakaista. Valtaojien varressa tulee nykyisin olla joka paikassa metrin suojakaista. Kolmen metrin suojakaistan tulee olla monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämää. Suojakaistaa ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Poikkeustapauksissa kaistan saa hävittää ja se tulee perustaa mahdollisimman pian uudestaan. Uuden järjestelmän mahdollisuudet Uutta järjestelmää tarkastellessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin tärkeisiin asioihin. Aikaisemmin varsinaisia suojavyöhykkeitä oli aika vähän, ja sen vuoksi nyt niillä on hyvä tuki. Varsinkin vesistöjen varteen sijoitettuna ne hyödyntävät viljelijää ja ympäristöä. Kerääjäkasvit sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen ovat myös uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kun perehtyy ympäristökorvausjärjestelmään, siitä voi nousta useammallekin yllättäviä positiivisia mahdollisuuksia. Risto Jokela, erityisasiantuntija, kasvit ja ympäristö, ProAgria Oulu Lisätietoa: > Maaseutuohjelma 18 maaviesti 1/2015

19 YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! Luonnonmukainen tuotanto ohjelmakaudella Luomutuotantoalan kasvuun alkavalla ohjelmakaudella on varauduttu ja korvaustasoja tarkennettu vastaamaan luomutuotannon vaatimuksia. Edelleenkin tavoitteena on saavuttaa 20 prosentin luomutuotantoala vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteen saavuttaminen edellyttää alan kasvua lähes puolella nykyisestä. Luomu on alueellamme hyvässä nousussa, ja parhaillaan menossa olevilla luomukursseilla on ollut runsaasti osallistujia. Luomutuotannon suunnitteluun on saatavilla asiantuntija-apua Neuvo järjestelmästä. Sitä kannattaa hyödyntää niin luomutuotantoa suunnittelevien kuin jo luomussa olevien tilojenkin. Kaikki luomusopimukset katkeavat Ne uusitaan viiden vuoden luomusitoumuksiksi vuosille , ja sen jälkeen sitoumus on voimassa vuoden kerrallaan. Luomusopimuksen uusimisen kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, koska tukihakuajasta on tulossa kiireinen. Luomusitoumus erilleen ympäristökorvauksesta Luomu on nyt oma toimenpiteensä, jossa on kaksi sitoumustyyppiä: luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto. Luomutilat voivat sitoutua suurimpaan osaan ympäristökorvauksen toimenpiteistä. Poikkeuksia ovat vain puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelutoimenpide, eläinten hyvinvointikorvaus, jossa ei voi sitoutua eläinten jaloittelu- tai ulkoilutoimenpiteisiin sekä eräät sikoja koskevat eläinten hyvinvointitoimenpiteet. Luomutila ei voi saada korvausta viherlannoitustoimenpiteestä. Sen sijaan luomutilalle sopivia lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lietelannan sijoittaminen, orgaanisen aineksen kierrättäminen, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit. Luomutilat voivat valita myös luonnonhoitopellot, suojavyöhykkeet sekä riista- ja maisemapellot, mutta näistä ei välttämättä makseta luomukorvausta. Luomualat voidaan vapauttaa viherryttämistuen vaatimuksista, mutta jos tilalla on lisäksi tavanomaista tuotantoa, tulee niillä lohkoilla noudattaa viherryttämisvaatimuksia. Tilakohtaisesti tulee pohtia, kannattaako luomutilan hakea vapautusta. Luomutuotannon vaatimukset Uusilla tai sukupolvenvaihdoksen tehneillä tiloilla, jotka lähtevät luomutuotantoon, tulee olla käytynä viiden päivän luomukurssi. Jos myös eläimet siirtyvät luomuun, tulee käydä kahden päivän luomueläinkurssi. Saadakseen luomutuen tulee vähimmäispeltoalan olla vähintään viisi hehtaaria ja puutarhakasvien viljelyalaa vähintään yksi hehtaari. Anna-Leena Vierimaa Nyt voi myös tavanomainen tila tehdä avomaan vihannesalalle erillisen luomusitoumuksen. Luomutilan tulee liittyä valvontajärjestelmään ja tilan on noudatettava neuvoston asetuksessa (834/2007) määriteltyjä tuotantoehtoja. Lisäksi tilalla tulee olla järjestelmään liittymisen jälkeen hyväksytty alkutuotantotarkastus. Luomukasvintuotanto Mikäli tila liittyy peltojen osalta luomutuotantoon, on tilalla viljeltävä myyntikasveja (käytännössä muita kuin nurmikasveja) vähintään 30 prosenttia sitoumusalasta sitoumuskauden aikana. Aloittavan tilan on täytettävä 30 prosentin myyntikasvivaatimus viimeistään neljäntenä ja viidentenä sitoumusvuonna. Koko sitoumusala voi olla nurmea, jos sato käytetään oman karjan rehuksi tai rehu tuotetaan yhteistyötä tekevälle luomukotieläintilalle. Pellot luomussa, eläimet tavanomaisia Tila voi tehdä luomusitoumuksen pelloista ja jättää eläimet tavanomaiseen tuotantoon. Kuitenkin ANNA-LEENA VIERIMAA viiden vuoden sitoumuskauden jälkeen sitoumus voidaan uusia, jos eläimet siirretään luomuun tai viljellään tilalla myyntikasveja. Luomupuutarhantuotanto Tavoitteena on saada lisää luomuavomaan vihanneksia ja -puutarhatuotteita markkinoille, koska tällä hetkellä tarjonta ei vastaa kysyntään. Luomupuutarhatuotannon tukitaso on noussut. Edellytyksenä on, että vihannesja muuta viljelyalaa on vähintään yksi hehtaari eli käytännössä viljelykierrot huomioiden viljelyalan tulee olla reilumpi. Pellot ja eläimet luomussa Saadakseen myös luomukotieläinkorvauksen tulee luomusitoumuksen sekä pelloista että eläimistä tehneellä tilalla täyttyä eläintiheysvaatimus 0,3 ey/ha. Eläinten laskenta-aika on kalenterivuosittain. Tuotantorakennusten ja eläinten on oltava viljelijän hallinnassa. Luomukotieläintilan tulee viimeistään viimeisenä sitoumusvuonna tuottaa luomukotieläintuotteita tai -eläimiä myyntiin. Luomukotieläintila voi valita myös eläinten hyvinvointikorvauksen, mutta kaikkia toimenpiteitä ei luomutilalla ole mahdollista valita. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, YmpäristöAgrohanke 1/2015 maaviesti 19

20 YmpäristöAgron tukihakuliite 2015 Lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia! Uusi nitraattiasetus ohjaa lannan käyttöä ja varastointia RISTO JOKELA Lannan ja lannoitevalmisteiden ympäristöön aiheuttamien päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi saatiin viime joulukuussa aikaiseksi parin vuoden vääntämisen jälkeen nitraattidirektiivin asetus. Tämä asetus ohjaa lannan ja lannoitevalmisteiden käyttöä ja varastointia. Pitkän pohtimisen jälkeen asetus saatiin sellaiseen muotoon, että viljelijät voivat sen puitteissa edelleen harjoittaa kotieläintaloutta. Varastointi Pääsääntöisesti kotieläintilalla tulee olla 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle varasto. Eläinten laitumella pitäminen voi pienentää varaston kokoa ja jonkinlainen lannan patterointikin on sallittua tietyissä tilanteissa. Lantaloiden kokovaatimukset kasvoivat perustuen uusiin tutkimuksiin. Uudet lietelantalat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Samoin rakennettavat kuivalantalat tulee jatkossa kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien päästy varastotilaan estetään. Jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä. Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 kuutiota vuodessa tai jos tilalla varastoidaan kerralla enintään 25 kuutiota kuivalantaa, voidaan lanta varastoida lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustavalla. Tämä antaa muun muassa hevostiloille mahdollisuuden järjestää lannan hoito kohtuullisin kustannuksin. Myös lantaa vastaanottavalla tilalla tulisi olla lantala. Peltolohkoille voidaan kuitenkin viedä odottamaan levitystä kuukausi etukäteen lantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia. Lannoitteiden käyttö Lannoitteet on levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Syksyn levitysaika lyheni kahdella viikolla. Huomattavasti tiukempiakin kiristyksiä oli valmisteluvaiheessa esillä. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Näin nurmille voi pinta-levityksenä levittää lietettä vasta 10 metrin etäisyydelle vesistöstä. Timo Lötjönen Lietelannan sijoittaminen on uuden nitraattiasetuksen mukaan suositeltavaa, mutta kasvustoon on sallittua myös pintalevitys. Typpilannoitemäärät Nitraattidirektiivin asetuksessa säädetään maksimityppimääriä eri kasveille. Valmisteluvaiheessa tavoitteena oli ottaa mukaan myös fosforin käytön rajoittaminen, mutta siitä kuitenkin luovuttiin viime syksynä. Kokonaistypen määrä saa olla korkeintaan170 kiloa / hehtaari. Epäselväksi on jäänyt, onko tuo maksimi kalenterivuotta vai kasvukautta kohden. Asia tarkentunee lähiaikoina. Lisäksi on säädetty liukoisen typen maksimimäärät eri kasveille. Viljalla liukoisen typen maksimi on kivennäismailla 160 ja eloperäisillä mailla 120 kiloa. Nurmilla maksimi on kivennäismailla 250 kiloa ja eloperäisillä mailla 210 kiloa. Pääsääntöisesti nämä rajat eivät vaikeuta normaalia viljelytoimintaa, mutta nurmien lannoituksen osalta rajat ovat olleet matalahkoja ja vaikuttaneet muun mussa ympäristökorvausjärjestelmän typpimaksimeihin. Syksyn karjanlannan levitysmäärät ja ajankohdat olivat suuri kiistan aihe asetuksen valmisteluvaiheessa. Karjanlannassa syksyllä tulevan typpimäärän maksimi oli vielä viimeisissä palavereissa 20 kiloa ja viime vaiheessa se muuttui sitten 35 kiloon / hehtaari. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lietelantaa voidaan keskiarvoanalyysin mukaan levittää syksyllä 20 kuutiota hehtaarille kuten aikaisemminkin. Lanta-analyysit ja kirjanpitovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään liukoinen typpi sekä kokonaistyppi ja -fosfori. Uusi asia on fosforin tutkiminen, maksimeja sille ei kuitenkaan asetettu. Lannoituksen voi sitten suunnitella joko lanta-analyysin tai keskiarvojen mukaan. Lannoituksesta on nyt nitraattidirektiivin asetuksenkin mukaan pidettävä kirjaa muun muassa käytetyn lannan typpilannoitteiden määrästä, satotasoista ja ajankohdista, jolloin lantaa on levitetty pellolle. Näin viljelijällä on monenlaista kirjanpitovelvollisuutta jo lainsäädännön perusteella. Asetus tulee voimaan näillä näkymin 1. päivänä huhtikuuta. Risto Jokela, erityisasiantuntija, kasvit ja ympäristö, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro-hanke Lisätietoa: > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2014: Valtioneuvosto hyväksyi nitraattiasetuksen korvaavan uuden asetuksen Virallinen asetusteksti: fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 2014 > > Ajankohtaista > Lausunnot ja lausuntoyhteenvedot > 2014 > Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta maaviesti 1/2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

viesti rahat riittämään? 1/2015 maaviesti 1 Miten saada Keitto lämmittää talvipäivänä 26 Mitä uutta tuo tukihaku? 13

viesti rahat riittämään? 1/2015 maaviesti 1 Miten saada Keitto lämmittää talvipäivänä 26 Mitä uutta tuo tukihaku? 13 Mitä uutta tuo tukihaku? 13 Keitto lämmittää talvipäivänä 26 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 1/2015 Miten saada rahat riittämään? 1/2015 maaviesti 1 TUTUSTU UUTEEN LAAJENNETTUUN TUOTEVALIKOIMAAN:

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristökorvaukset 2015 Ympäristökorvaukset 2015 Ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumus 2015 Muutoksia aiempaan: yläikäraja poistuu ei kotieläintilan määritelmää lohkokohtaisten toimenpiteiden mukainen maksu erityistukisopimus-toimenpiteitä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja

Lisätiedot

Maaseutuvirasto järjestää

Maaseutuvirasto järjestää Kevään tukihakutiedotus ja tilaisuudet Pohjois-Pohjanmaalla Tämän hetken arvion mukaan viljelijöiden tukihaku uusilla ehdoilla olisi avoinna huhtikuussa. Asiasta tiedottaa moni eri taho. Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1 Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020 Sivu 1 Ympäristösopimukset 1/3 Ympäristösopimus - Erillisen suunnitelman vaativat Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2016

Ympäristökorvaus 2016 Ympäristökorvaus 2016 Tampere 15.3.2016 Markku Kuoppa-aho Esityksen sisältö Ympäristökorvauksen muutokset Muutosten vaikutus Uudet paperiasiat ympäristökorvauksessa Ohjelmamuutokset Ohjelmamuutos hyväksytty

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUS. Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit 4.4.2015

YMPÄRISTÖKORVAUS. Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit 4.4.2015 4.4.2015 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit 4.4.2015 4.4.2015 2 YMPÄRISTÖSITOUMUS Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet 4.4.2015 3

Lisätiedot

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK Huomio - Esitys perustuu tällä hetkellä käytössä oleviin luonnoksiin yms. - Yksityiskohdat annettavissa asetuksissa Muutokset mahdollisia Tärkeää osallistua

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Täydentävien ehtojen tilaneuvontajärjestelmä Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukainen Neuvo 2020 Maatilojen

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo,

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo, 17.04.2015 Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Ympäristökorvaukset ja perustason

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Tukiuudistus 2015 2020

Tukiuudistus 2015 2020 Tukiuudistus 2015 2020 Miten ohjelma lähti käyntiin? Mitä on otettava huomioon? MTK Pohjois-Savo 4.6.2015 Jari Kajan Tämän hetken ajatukset, top 3 Tukiehdot Täydentävät ehdot Oman talouden hallinta Tiedon

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19.4.2010

Lisätiedot

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat

Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan HaKu-hankkeen loppuseminaari Raahe 11.12.2012

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus Ympäristötuki Eu-avustajien koulutus Äänekoski Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus 18.3.2014 Ympäristötuki Ei uusia sitoumuksia tähän tietoon Vuonna 2007-2009 tehdyt ympäristötukisitoumukset jatketaan vuodella

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 luonnos 11.5.2015 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? ProLuomu,Helsinki 10.6.2014 Kauko Koikkalainen, tutkija MTT 10.6.2014 Mikä muuttuu aiemmasta tukiohjelmakaudesta?

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020. Tiedot ovat 24.3.2015 tilanteen mukaisia.

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020. Tiedot ovat 24.3.2015 tilanteen mukaisia. Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 25.3.2015 Yleistä luomukorvauksesta 5-vuotinen sitoumuskausi, alkaa 1.5. (vuoden jatkot) Ei vaadi ympäristökorvaussitoumusta taustalle Lohkon tukikelpoisuus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 1 Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Vipu-palvelun kartat 3 Peruslohkomuutokset Peruslohkomuutokset Jako Yhdistäminen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja

Lisätiedot

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija p. 0400 138733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Luomutuotantoon siirtymisen Tilakohtainen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Puutarhatiloilla huomioitavat

Puutarhatiloilla huomioitavat Puutarhatiloilla huomioitavat EU-tukiasiat ohjelmakaudella 2015-2020 Lähde: Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto Materiaali perustuu 23.3. 2015 tilanteeseen, varmista tietojen

Lisätiedot

Tukihaku 2015. Juha Lappalainen

Tukihaku 2015. Juha Lappalainen Tukihaku 2015 Juha Lappalainen Yksikkötuki vuonna 2015 e/yks Yksikkötuki vuonna 2014 e/yks Muutos vuodesta 2014 e/yks Tukiyksikkö Tukimenekki yhteensä 2013 milj. e Arvioitu tuki yhteensä 2014 milj. e Arvioitu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot