Kohti resurssiviisasta biotaloutta

Transkriptio

1 Kohti resurssiviisasta biotaloutta Keski-Suomen Energiapäivä Marika Ryyppö Jyväskylä Innovation Oy

2 Mikä biotalous? Mikä vihreä talous? Mikä resurssiviisaus? Talouskasvu on perinteisesti kulkenut käsikädessä (pääasiassa uusiutumattomien) luonnonvarojen lisääntyneen käytön kanssa. Talouskasvu on mahdollista ilman luonnonvarojen kulutuksen kasvua ja kasvavia ympäristöhaittoja! RESURSSIVIISAS BIOTALOUS Lähde: Decoupling Natural Resource Use and Environmental Impacts from Economic Growth, UNEP, 2011

3 Mikä biotalous? Mikä vihreä talous? Mikä resurssiviisaus? Vihreä talous: Talousjärjestelmä, joka luo työtä ja hyvinvointia aiheuttaen ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Biotalous: Uusiutuvia luonnonvaroja käyttävää, jalostavaa ja tuottavaa toimintaa. Kyse uudenlaisesta toimintatavasta, uuden ajan biologisesta materiaalitaloudesta. Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, luonnonvaroja käytetään kestävästi, biologisia prosesseja hyödynnetään tuotannossa ja materiaalien kierto on suljettu. Resurssiviisaus: Raaka-aineiden säästämistä kierrätystalouden, energiatehokkuuden ja yritysten yhteistoiminnan kautta. Korostaa paikallista toimintaa ja resurssien alueellista hyödyntämistä sekä asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osallistumista.

4 Kansallinen tahtotila suunnata kohti biotaloutta: Vuonna 2030 Suomi on osaava ja menestyvä biotalousyhteiskunta Kansallinen biotalousstrategia on laadinnassa, valmistuu keväällä 2013 Strategian tavoitteena on: kehittää nykyistä biotalouteen liittyvää toimintaa (biotalouspolitiikalla) saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa parantaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia auttaa löytämään biotalouden painopisteet ja suuntaamaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta oikein kehittää koulutusohjelmia Suomen biotalousstrategiaa valmistelevan hankkeen työryhmässä Suomen ammattikorkeakouluja edustaa JAMK:n rehtori Jussi Halttunen! Suomen biotalousstrategian valmisteluun voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet! Lähde:

5 Metsäteollisuuden konversio metsäbiotalouteen Lähde: Forest-based sector - enabler of the bio-based society, Dr Markku Karlsson,

6 Metsäteollisuuden konversio metsäbiotalouteen

7 Eri puolella Suomea tapahtuu Esim. Pyrolyysimenetelmällä bioöljyä Joensuussa, kaukolämpöverkon varrella sijaitsevien lämpökeskusten polttoaineeksi, tn/v (Metso, UPM, VTT, Fortum) Biojätteestä etanolia innovaatio, St1 Etanolix - The dispersed ethanol production concept, St1 on laajentamassa etanolintuotantoaan selluloosapohjaisia raaka-aineita hyödyntäen Biokaasua (bio-sng) puusta tuottava biojalostamo Joutsenoon, kaasuverkoston avulla käyttökohteisiin, mm. pääkaupunkiseudulle, 1,6 TWh/a (Gasum, Helsingin Energia, Metsä Fibre) Biojätteistä biokaasua ja biokaasusta sähköä, lämpöä tai liikennpolttoainetta; Taaleritehtaan Biotehdas rakentaa 5-7 biokaasulaitosta vuoden 2013 loppuun mennessä -> 1) Vambio Huittinen, 2) Kuopion biokaasulaitos Luonnonkuitu korvaa lastulevyn keittiökaapissa, biokomposiitti valmistetaan UPM:n Lahden tehtaalla (Puustelli, UPM ForMi)

8 Millainen on Keski-Suomen biotalouden ekosysteemi ja mitä tuotteita tällä valmistetaan vuonna 2020 (ja 2030)?

9 Keski-Suomella hyvät lähtökohdat kehittyä biotalouden huippuosaajaksi Alueella toimii ja kehittää tuotteita merkittäviä biotalouden veturiyrityksiä, (mm. Metso, Valtra, Vapo, Metsä Group, CP Kelco, UPM, Genencor, JE) Alueella on paljon tuotannollisia, kasvukykyisiä ja teknologiapainotteisia pk-yrityksiä, jotka ovat useamman vuoden ajan kasvaneet ja työllistäneet Erityisen vahvoja prosessi- ja laitesuunnitteluun keskittyviä suunnitteluja konsulttiyrityksiä Alueen puun- ja biomassan hankinta- ja logistiikkaorganisaatioita on monta ja ne toimivat monipuolisesti ja kykenevät kehittymään ja vastaamaan biotalouden uusien arvoverkkojen vaatimuksiin Jyväskylän VTT on kansallisen ja kansainvälisen tason biotalouden soveltavan tutkimuksen kärkitutkimuslaitos JY:lla ja JAMK:lla on kykyä tuottaa tietoa ja osaajia luoden biotalouden liiketoiminnan kehittämiselle, kehittymiselle ja kasvulle merkittävän monipuolisen ponnistusalustan Alueella on ainutlaatuinen koekehittämisympäristö biotalouden uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä varten (VTT:n leijukattila- ja vaahtorainaus-testausympäristö, Metson koelaitos, JAMK:n Bioenergiakeskus)

10 Bioenergian rooli vahva Keski-Suomen biotaloudessa Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Keski-Suomessa miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 510 toimipaikkaa. Edellisvuoteen verrattuna alan liikevaihto oli 6 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta liikevaihto on kasvanut alalla 9 %. Vuoden takaiseen verrattuna alan henkilöstömäärä oli prosentin korkeammalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut alalla 3 Energia-alaan %. kuuluvat aikajanatarkastelussa puunkorjuu, turpeen nosto, energia-alan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Lähde: Keski-Suomen Aikajana 1/2013

11 Uusia OSKE-hankkeita liittyen biotalouden liiketoimintamahdollisuuksiin Biotalouden uusi yritystoiminta (2012, 2013, UM-Oske) Development of new bioeconomy business, Final report for Forest Industry Future cluster, Spinverse Capital & Consulting Biotalouden markkina- ja kysyntälähtöiset liiketoimintamahdollisuudet, Gaia Oy Biotalouden yritystoiminnan kehittämisen toimintamallit Jyväskylän alueelle, Suomen Yrityskehitys Oy Biotalouden uudet arvoverkot (2013, UM-, Energia- ja Ymp-Oske) Tavoitteena on löytää yhteisiä, eri klusterirajat ylittäviä, parhaiten edistettäviä arvoverkkoja sekä löytää parhaita keinoja ja käytäntöjä arvoverkkojen edistämiseksi erityisesti pk-yritysten avulla, hyödyntäen neljän alueen (Jkl, Vaasa, Joensuu, Lahti) tyypillisiä materiaalivirtoja ja tuotantotarpeita.

12 Resurssiviisas alue-hanke Resurssien viisasta käyttöä on Suomessa kehitettävä, ja resurssivirtoja pitää tarkastella alueellisesti Resurssiviisas Jyväskylä 2,5 vuoden ( ) hankekokonaisuus Tavoitteena on kartoittaa alueen resurssivirrat ja tarjota tietoa ja työkaluja paikallisten resurssien hallintaan sekä luoda kansallinen toimintamalli resurssien viisaalle käytölle Kuuluu Sitran Ekologisen kestävyyden teemaan Yhteistyössä Teolliset symbioosit Lähde: Johanna Kirkinen, Sitra

13 Resurssiviisas alue-hanke Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueellisen resurssitehokkuuden laskenta- ja toimintamalli, joka on sovellettavissa ja monistettavissa muihinkin Suomen kaupunkeihin Hankkeessa tehdään paljon käytännön kokeiluja ja pilotteja Hankkeessa on tarkoitus soveltaa kokeilukulttuuria*) Sekä edistää kiertotalouden syntymistä (circular economy). Siinä talous toimii niin, että toisen jäte on toisen raaka-aine *) Kokeilukulttuuri mullistaa uuden luomisen kannustamalla käytännön tekemiseen jo konseptin raakilevaiheessa. Kokeiluilla voidaan vastata esiin nousseisiin ongelmiin myös prosessin aikana. Kokeilukulttuuri on uuden ajattelun kehittämistä tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta.

14 Sitran Resurssiviisas alue-hanke Alueellinen resurssiviisauden edistäminen vaatii yritysten, palveluiden, ja hallinnon yhteistyötä näkökulmana ihmislähtöinen kulutusnäkökulma Alueellisen resurssiviisauden kokeilu- ja pilotointimahdollisuuksia: Asuminen: Uusiutuva lähienergia, nollaenergiarakentaminen, paikalliset rakennusmateriaalit, energian kulutuksen vähentäminen Liikkuminen: Älykäs liikkuminen, virtuaaliratkaisut liikkumisen sijaan, paikallinen jakamistalous (kimppakyydit), paikalliset polttoaineet, julkinen & kevyt liikenne Ruoka: Lähiruoka, ruokajätteen vähentäminen, paikalliset ekosysteemit (paikallinen lannoite), ruoan & energian tuotannon ja kulutuksen kytkeminen Julkiset palvelut: Paikallisuuden ja ekotehokkuuden parantaminen ylläpidossa ja hankinnoissa - Energiankulutuksen vähentäminen ja tilatehokkuuden edistäminen palveluissa Jätehuolto: Jätteen vähentäminen, kierrätys ja hyötykäyttö Tavarat ja tuotanto: Jakamistalous, D-I-Y, yritysten välinen yhteistyö Matkailu: Lähimatkailu Lähde: Johanna Kirkinen, Sitra

15 Sitran Resurssiviisas alue-hanke Jyväskylästä tulee suomalainen mallikaupunki luonnonvarojen ja materiaalien viisaassa käytössä! Hankkeen tapahtumia: starttitapahtuma Jyväskylässä Kokeiluideoiden haku käynnistyy Toimintamallin kehittäminen alkaa työpaja yrityksille Jyväskylässä Miten yritykset voivat hyödyntää toistensa sivuvirtoja? (NISP-työpaja) Käy katsomassa Lähde: Johanna Kirkinen, Sitra

16 INKA Innovatiiviset kaupungit OSKE-ohjelma päättyy 2013 INKA on uusi ohjelma kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi INKA-toimintamalli Lähtökohtana globaalien haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja kansainvälisesti korkea osaamisen taso Temaattinen lähestymistapa (toimialoista ja teknologioista riippumaton), painopiste osaamisen kehittämisen valinnoissa Perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) toimivaan paikalliseen yhteistyöhön Lisää innovaatiokeskittymien välistä kansallista ja kv. verkottumista Parhaille keskittymille vetovastuu oman osaamisalansa kansallisesta yhteistyöstä ja kansainvälistymisen edistämisestä Kilpailtu, ketterä, nopeasti reagoiva, riskinottokykyinen silti riittävän pitkäjänteinen Tukee EU:n rakennerahastojen laadukasta toteuttamista, silta Horizon hankkeisiin. Lähde: TEM, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Mika Pikkarainen

17

18 OSKE:sta INKA:an Mikä muuttuu? Mikä muuttuu? INKAlla selkeämpi rooli osana kansallista innovaatiopolitiikkaa INKAan valittavia keskittymiä vähemmän kuin OSKEssa Projektitehtailusta vaikuttavampiin kokonaisuuksiin isot paikalliset hankkeet (mm. MAL-infrat) Parhaille keskittymille vetovastuu oman osaamisalansa kansallisesta yhteistyöstä ja kansainvälistymisen edistämisestä Mikä säilyy? Yrityslähtöisyys Aluelähtöisyys Pitkäjänteisyys: Valtion sitoutuminen ohjelmaan Yhteisrahoitteisuus: Valtio ja kunnat Katalyyttisyys Tavoite keskittymien välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä Korkeatasoisen osaamisen ja alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen (tosin eri tavalla kuin OSKEssa) Toimintatapana eri osapuolien verkottaminen Lähde: TEM, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Mika Pikkarainen

19 INKA-ohjelman aikataulu INKA synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa uusien kehitysympäristöjen ja edelläkävijämarkkinoiden avulla Ohjelman hakumenettely toteutetaan kilpailullisesti kahdessa vaiheessa siten, että kaupunkiseudut tekevät ehdotukset innovaatiotoiminnan kehittämisen painopisteistä. Aiehaku päättyisi helmikuussa 2013 Arviointi ja neuvottelut maalis-huhtikuussa 2013 Varsinainen haku toukokuussa 2013 INKA keskittymät hyväksytään kesäkuussa 2013? Lähde: TEM, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Mika Pikkarainen

20 INKA-teemojen valmistelu Ydinryhmä, johon kuuluu Jkln kaupunki, Jyväskylän yliopisto, JAMK ja Jykes/JI on kokonaisvastuussa Jyväskylän INKA-hakemuksen laatimisesta Työstämme tällä hetkellä Resurssiviisas Biotalousteemaa Otamme mielellään vastaan kommentteja ja ajatuksia liittyen teemaan! Yhteystiedot: Marika Ryyppö, Energia-OSKE, p , Petri Nyberg, Uusiutuva metsäteollisuus-oske, p ,

21 KIITOS! Tulevaisuudessa ne yritykset menestyvät, jotka ratkaisevat maailman ekologisia ja sosiaalisia ongelmia (Porter 2011) Kuva: UNEP