HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS
|
|
- Ilmari Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 21 VIRTAIN KAUPUNKI
2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu KAAVIO-JA TAULUKKOLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 KATSAUS VUOTEEN 21 6 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS JA KAUPUNGIN STRATEGIAT 7 VIRTAIN HENKILÖSTÖVISIO JA HENKILÖSTÖSTRATEGIA VUOTEEN HENKILÖSTÖ LUKUINA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SUKUPUOLIRAKENNE HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA JA KESKI-IKÄ HENKILÖSTÖMENOT 15 ELÄKEMENOPERUSTEINEN ELÄKEMAKSU ELÄKÖITYMINEN SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT SAIRAUSLOMAPÄIVÄT JA TYÖTAPATURMA POISSAOLOT 18 SAIRAUSLOMAPÄIVÄT 18 TYÖTAPATURMAPOISSAOLOT PITKÄAIKAISET JA LYHYET POISSAOLOT POISSAOLOT HALLINNONALOITTAIN 2 6. HENKILÖSTÖ- JA TYÖYHTEISÖINVESTOINNIT TYÖTYYTYVÄISYYS JA -HYVINVOINTI 22 KEHITYSKESKUSTELU TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 26 TYÖTERVEYSHUOLLON OSALLISTUMINEN TYKY-TOIMINTAAN 26 TYKY-TOIMINTA 29 KUNTOUTUS 29
3 3 KAAVIO- JA TAULUKKOLUETTELO sivu Kaavio 1. Henkilöstön määrä. 9 Kaavio 2. Henkilöstö hallinnonaloittain. 9 Kaavio 3. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö. 1 Taulukko 1. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen ja hallinnonalan mukaan v Kaavio 4. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö. 11 Taulukko 2. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö hallinnonaloittain v Kaavio 5. Virka- ja työsuhteinen henkilöstö. 11 Kaavio 6. Sukupuolijakauma. 12 Taulukko 3. Sukupuolijakauma hallinnonaloittain v Kaavio 7. Koko henkilöstön ikäjakauma v Kaavio 8. Naisten ja miesten ikäjakauma vakinaisen henkilöstön osalta v Kaavio 9. Naisten ja miesten ikäjakauma määräaikaisen henkilöstön osalta v Kaavio 1. Henkilöstön keski-ikä. 14 Kaavio 11. Henkilöstökulut. 15 Taulukko 4. Henkilöstökulujen muutos, %. 15 Kaavio 12. Tuloslaskelman henkilöstömenot v Kaavio 13. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu. 16 Kaavio 14. Eläkepoistuma ennuste, % v Taulukko 5. Eläkepoistuma ennuste, henkilöä v Kaavio 15. Sairauslomapäivät v Kaavio 16. Lyhyet poissaolot 1-3 pv, v Kaavio 17. Pitkäaikaiset poissaolot >3 pv, v Kaavio töissä olleiden työntekijöiden sairauspoissaolokerrat hallinnonaloittain. 21 Kaavio 19. Kaikkien v. 21 töissä olleiden työntekijöiden sairauspoissaolot. 21 Kaavio 2. Työpaikan ilmapiiri. 23 Kaavio 21. Esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuus. 23 Kaavio 22. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus. 24 Kaavio 23. Esimiestuki. 24 Kaavio 24. Kehityskeskustelun hyödyllisyys (hyödyllisenä %). 25 Kaavio 25. On käynyt kehityskeskustelussa (kyllä %). 25 Taulukko 6. Yksilötason kehityskeskustelun sisältö. 26 Kaavio 26. Työterveystarkastuksissa työkykyindeksikyselyn täyttäneiden työntekijöiden määrä ja keski-ikä. 27
4 4 sivu Kaavio 27. Työkyky. 28 Kaavio 28. Työntekijöiden oma ennuste työkyvystään kahden vuoden kuluttua. 29
5 5 1. JOHDANTO Kuntalaiset odottavat riittäviä, laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja. Henkilöstö tuottaa nämä palvelut käytännössä. Keskeinen kysymys on, onko kunnalla tähän työhön riittävä, hyvin johdettu, osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kaupungin luottamushenkilöt, viranhaltijajohto, esimiehet sekä erilaiset ulkoiset ja sisäiset kaupungin sidosryhmät joutuvat päivittäin arvioimaan tätä eri näkökulmista. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä. Arviointia varten tarvitaan erilaisia työkaluja. Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi vuonna 23 suosituksensa kunta-alan henkilöstöraportista, jonka avulla saadaan keskeisiä tietoja henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä keskeisistä henkilöstötalouden tunnusluvuista. Työmarkkinalaitos on antanut seuraavat tunnusmerkit hyvälle henkilöstöraportille. se on organisaation virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä sitä voidaan käyttää strategian laatimiseen ja toteutumisen arvioinnin apuna se antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. se ohjaa henkilöstöresurssien kehittämistä se on esitystavaltaan suppea ja kokoava tietoja kerätään säännöllisesti se on helposti ymmärrettävissä ja vertailtavissa. Lainsäädäntö antaa reunaehtoja henkilöstöraportin laatimiselle. Tasa-arvolain tarkoituksena on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tämän vuoksi pyritään esittämään vertailevia tietoja miehistä ja naisista kaupungin työntekijöinä. Toisaalta henkilötieto-, julkisuus ja yhdenvertaisuuslaki asettavat omat vaatimuksensa: yksilön intimiteettisuojaa tulee kunnioittaa ja toisaalta yhtäkään ryhmää ei saa asettaa eri asemaan kuin muut työntekijät. Raportin laadinta ei olekaan aina helppoa: tietoa ei voida aina esittää tarvittavalla tarkkuudella. Kunnat luopuivat kunnalliskertomusten laatimisesta 9-luvulla. Virtain kaupunki laati henkilöstötilinpäätöksiä vuosina Tämän jälkeen kuitenkin todettiin, ettei erilliseen henkilöstötilinpäätökseen ole tarvetta, koska kaupunki oli mukana Kunta1-tutkimuksessa. Tarkastuslautakunta on kuitenkin viimeisissä tarkastuskertomuksissaan edellyttänyt, että kaupunki laatisi erillisen henkilöstötilinpäätöksen varsinaisen tilinpäätöksen liitteeksi. Tällä tavoin saataisiin laajempi kuva henki-
6 6 löstöstä kuin Kunta1 tutkimus, joka keskittyy ensisijaisesti työhyvinvointiin ja johtamiseen. Taustalla on tarkastuslautakunnan huoli suurten ikäluokkien siirtymisestä työelämästä eläkkeelle. Tilastojen mukaan voidaan arvioida, että jopa 4 % Virtain kaupungin henkilöstöstä olisi jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Samalla kuntapalvelujen painopistealueet ja järjestämistavat ovat muuttumassa. Joudummekin tarkkaan miettimään, millaisella henkilöstöllä tuotamme tulevaisuuden kuntapalvelut. Virtain kaupungin on työnantajana kiinnitettävä enemmän huomiota ennaltaehkäisevään kuntouttamiseen henkilöstön työkyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitoon sisältyy myös henkinen jaksaminen työssä, jota tulisi niin ikään parantaa. Henkilöstötilinpäätöksen keskeinen tietolähde ovat henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Kaupunki on päivittänyt näitä ohjelmistoja vuoden 28 alusta, mikä on merkinnyt mahdollisuutta saada yhä monipuolisempaa tietoa. Toisaalta tämä päivitys on merkinnyt, ettei järjestelmistämme ole saatavissa vielä kovinkaan tarkasti historiatietoja päivitystä edeltävältä ajalta. Tämä ongelma korjaantuu kuitenkin muutamassa vuodessa. Toinen keskeinen tietolähde on Kunta1 tutkimus, jossa Virtain kaupunki on ollut mukana vuodesta 1995 lähtien. Siitä on syntynyt kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen tietokanta, jonka avulla voimme vertailla työhyvinvointimme ja henkilöstöjohtamisemme kehitystä yhdeksään muuhun erikokoiseen suomalaiseen kuntaan. Kunta1-tutkimus järjesti vuonna 21 uuden kyselyn ja nyt päivitetyt tiedot on saatavilla. Kunta 1 -tutkimus jatkuu edelleen ja siitä tullaan tiedottamaan samalla tavoin kuin aikaisemmin. Muita hyviä lähteitä ovat olleet erilaiset henkilöstökertomukset, työkykyindeksikyselyt sekä muut työtyytyväisyys- ja asiakaskyselyt. Katsaus vuoteen 21 Henkilöstötilinpäätös vuodelta 21 on rakennettu samalle pohjalle kuin aikaisemmatkin, joitakin tietoja on tarkennettu, mutta joidenkin tietojen saannissa on ollut vieläkin puutteita. Esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen tiedot puuttuvat vielä. Henkilöstön määrä on noussut muutamalla työntekijällä vuodesta 29. Suurin osa johtuu lisäyksestä määräaikaisissa työsuhteissa ja sivistystoimen alalla. Naisten osuus henkilöstöstä on myös noussut. Ikärakenne on pysynyt siltä osin samana, että edelleen määrällisesti suurimmat ikäryhmät ovat yli 45 -vuotiaita.
7 7 Virtain kaupungin henkilöstökulut yhteensä ovat laskeneet hieman vuodesta 29. Toisaalta rahapalkkakulut, jotka käsittävät suurimman osan henkilöstökuluista, ovat olleet noususuuntaisia vuodesta 25. Eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrä on edelleen suuri ja eläköitymisen huipun arvioidaan olevan Virtain kaupungilla vuonna 214. Kuntatyö 1- tutkimuksen mukaan sairauslomapäivät ovat koko henkilöstöllä lisääntyneet yhdellä päivällä tehtyä työvuotta kohden, eniten tähän vaikuttavat sijaisten ja määräaikaisten lisääntyneet sairauslomapäivät. Koko henkilöstöllä on myös lyhyet poissaolot lisääntyneet lievästi, kun sitten taas pitkäaikaiset poissaolot ovat vähentyneet vuodesta 29. Virtain kaupungin tulokset ovat kuitenkin selvästi alempana kuin Kunta1 -tutkimuksen keskiarvo. Tutkittaessa sairauspoissaoloja hallinnonaloittain huomattavin muutos sairauspäivien määrässä työntekijää kohden on tapahtunut Muiden palveluiden ja liiketoiminnan alalla, sillä lisäystä on tullut 12 sairauslomapäivää. Muilla hallinnonaloilla on tapahtunut hienoista muutosta suuntaan tai toiseen. Kaikkien vuonna 21 kaupungilla töissä olleiden sairauspoissaolopäivät ja -kerrat eivät ole juurikaan nousseet. Työpaikan ilmapiirin kyselytulokset ovat olleet laskusuuntaiset vuodesta 26, muut työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia kuvaavat tulokset ovat pysyneet samoissa edellisten vuosien arvoissa tai lievästi nousseet. Työntekijöistä 45 % pitää kehityskeskusteluja hyödyllisenä, määrä on jatkanut laskuaan. Kehityskeskustelussa käyneiden työntekijöiden määrä sen sijaan on noussut. Työterveystarkastuksessa työkykyindeksikyselyyn vastanneiden työntekijöiden vastausten perusteella työntekijöiden työkyvyn keskiarvo on lievästi noussut vuodesta 29. Työkyky erinomainen tai hyvä vastanneiden määrä on myös noussut, kun taas työkyky huono vastanneiden määrä on noussut. Henkilöstötilinpäätös ja kaupungin strategiat Henkilöstötilinpäätös on informaatiojärjestelmä, joka kuvaa ja auttaa arvioimaan kuntaorganisaation tilaa ja kehityssuuntaa. Se on osa menneen vuoden talouden ja toiminnan seurantaa. Henkilöstötilinpäätös kuvaa myös kaupungin henkilöstöä strategisten tavoitteiden toteutumista pitemmällä aikavälillä. Henkilöstötilinpäätöksen ja kaupungin strategioiden yhteys on siis kiinteä. Virtain kaupungin uusi strategia hyväksyttiin joulukuussa 29. Visiona on, että vuonna 214: 1. Virroilla on toimintaympäristön muutokset huomioiva, tehokas ja taloudellinen palvelu rakenne. 2. Kuntalaiset voivat paremmin kuin kunnissa keskimäärin. 3. Virrat tunnetaan innovatiivisesta ennakoivasta otteesta ja taitavasta strategisesta johtami
8 sesta. 4. Virrat on kuntalaisten asumista ja yritysten menestystä tukeva kunta. 8 Visioihin pyritään seuraavien strategisten tavoitteiden avulla: Hyvä työnantajamaine ja osaavat tekijät Strategiset yhteistyökumppanit Prosessijohtaminen Asukasmäärän kasvattaminen Ikäihmisten asumisessa siirretään painopiste kotona asumiseen Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Yritysten menestystä tukeva pikkukaupunki Kestävästi terve kuntatalous Koulutuksen painopiste sisältöihin Virtolaisten hyvinvoinnin edistäminen Infran rakentaminen ja kunnossa pitäminen Virtain henkilöstövisio ja henkilöstöstrategia vuoteen 21 Henkilöstöstrategia on pitkän tähtäimen näkemys ja suunnitelma sille, kuinka kunta aikoo huolehtia siitä, että palvelutuotantoa on toteuttamassa juuri oikeanlainen joukko ihmisiä. Virtain kaupungin henkilöstövisiossa todetaan, että kaupunki turvaa julkiset palvelut, jotka järjestetään joko omana työnä tai erilaisia yhteistoiminnan muotoja käyttäen eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvät julkiset palvelut ovat tärkeä osa Virtain imagoa ja kilpailukykyä. Kaupunki varmistaa osaltaan menestymistään laadukkaalla ja vastuullisella henkilöstöjohtamisella. Henkilöstöjohtamisessa korostuvat toisiaan tasapainottavat elementit: muutosjohtajuus, osaaminen, toimintatavat ja yhteistyö sekä työelämän laatu. Kaupunki turvaa henkilöstönsä muutoskykyisyyden panostamalla työyhteisöjen ja yksilöiden oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin. Virtain kaupunki panostaa seuraaviin painopisteisiin vision toteuttamiseksi: 1. Johtajuus ja esimiestyö 2. Osaaminen ja kehittyminen 3. Toimintatavat ja yhteistyö 4. Työhyvinvointi ja kannustaminen Näistä painopisteistä on muodostettu 31-kohtainen käytännön toimenpideohjelma.
9 9 2. HENKILÖSTÖ LUKUINA 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan kyseisen vuoden viimeisenä päivänä ( ) voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärää. Siihen sisältyy vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät. Ainoana ryhmänä, joka on jätetty laskuista pois on edellisvuosien tapaan kansalaisopiston opettajat. Syynä tähän on se, että kansalaisopiston opettajien työtuntien määrä on vähäinen suhteessa heidän lukumääräänsä, viime vuonna heitä oli Henkilöstön määrä Kaavio 1. Henkilöstön määrä. Kaaviossa 2 on henkilöstö eriteltynä eri hallinnonaloihin, joita ovat: yleishallinto (kaupunginhallitus ), sosiaali- ja terveystoimi (perusturvalautakunta), sivistystoimi (sivistyslautakunta ja musiikkiopisto), yhdyskuntapalvelut (ympäristölautakunta) sekä muut palvelut ja liiketoiminta (tekninen lautakunta sekä Marttinen ja vesihuolto) Yleis hallinto Sosiaali-ja terveys toim i Sivistys toim i Yhdys kuntapalvelut Muut palv + liiketoim inta Kaavio 2. Henkilöstö hallinnonaloittain.
10 1 Kaaviossa 3 on henkilöstö eriteltynä vakinaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet pitävät sisällään sijaisuudet, työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät työntekijät. Työllistettyjä oli yhteensä 37, joista 8 on oppisopimuslaisia. Työllistettyjen yhteismäärä on lisääntynyt vuodesta 29 kymmenellä ja oppisopimuksella työskentelevien määrä yhdellä. Työllistetyistä 32 sijoittuu yleishallinnon alaisuuteen, ja loput muihin hallinnonaloihin. Vakinaisen henkilöstön määrä on hieman laskenut vuodesta 29, kun taas määräaikaisen henkilöstön määrä on noussut. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen on lisännyt 21 vuoden henkilöstön määrää. Vakinaisen henkilöstön osuus on 73 %, ja se on laskenut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 29. Taulukossa 1 on eritelty vielä vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden määrä ja prosentuaalinen osuus kunkin hallinnonalan osalta Henkilöstön määrä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaavio 3. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö. Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut ja liiketoiminta Vakinainen 23 (45 %) 235 (76 %) 116 (72 %) 12 (1 %) 55 (85 %) Määräaikainen 29 (55 %) 74 (24 %) 45 (28 %) ( %) 1 (15 %) Taulukko 1. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen ja hallinnonalan mukaan v. 21. Vuonna 21 kokoaikaisia työntekijöitä oli 83 % henkilöstöstä, näin ollen osa-aikaisten työntekijöiden osuus on kasvanut vuodesta 29. Kaavio 4 ja taulukko 2 ilmentävät kokoaikaisten ja osa-aikaisten osuutta koko henkilöstöstä ja myös tarkemmin jokaisella hallinnonalalla. Taulukossa osa-aikaeläkkeellä olevia ei olla eritelty vaan ne sisältyvät osa-aikaisten osioon. Muilla hallinnonaloilla, pois lukien yhdyskuntapalvelut, osa-aikaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt. Eniten osa-ai-
11 kaisia oli viime vuonnakin sivistystoimen alaisuudessa, 39 % kaikista osa-aikaisista Henkilöstön määrä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeellä Kaavio 4. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö. Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali-ja terveystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut ja liiketoiminta Kokoaikaiset 3 (53 %) 283 (92 %) 122 (76 %) 12 (1 %) 56 (86 %) Osa-aikaiset 27 (47 %) 26 (8 %) 39 (24 %) ( %) 9 (14 %) Taulukko 2. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö hallinnonaloittain v. 21. Kaaviossa 5 on ilmoitettu vuonna 21 henkilöstön jakautuminen virkasuhteisiin ja työsuhteisiin työntekijöihin. Työsuhteisen henkilöstön määrä on noussut vuodesta 29 yhden prosenttiyksikön. Vuonna 21 työsuhteiden määrä oli 61 % ja virkasuhteiden määrä täten 49 % Yleishallinto Sosiaali-ja Sivistystoimi Yhdyskuntap Muut palv + Yhteensä Virkasuhde Työsuhde Kaavio 5. Virka- ja työsuhteinen henkilöstö.
12 Sukupuolirakenne Virtain kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on noussut yhden prosenttiyksikön (kaavio 6). Näin ollen vuonna 21 naisten osuus oli 83 % ja miesten osuus 17 %. Sosiaali- ja terveystoimi on ainoa ala, jolla miesten osuus on noussut (1 %-yksikköä) vuodesta 29, sivistystoimen osalta naisten ja miesten välinen prosentuaalinen suhde on pysynyt samana, mutta muilla aloilla miesten osuus on vähentynyt (Taulukko 3). Yleishallinnon alalla miesten osuus on laskenut ja naisten osuus noussut kuusi prosenttiyksikköä. Yhdyskuntapalvelun alalla naisten osuuden nousun (4 prosenttiyksikköä) selittää se, että ko. hallinnonalalta on jäänyt pois yksi miestyöntekijä. Muiden palveluiden ja liiketoiminnan osalta miesten osuus on laskenut ja naisten osuus noussut kolme prosenttiyksikköä Naisia % Miehiä % Kaavio 6. Sukupuolijakauma. Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut ja liiketoiminta Naisia % 68 (39 hlöä) 97 (31 hlöä) 8 (129 hlöä) 42 (5 hlöä) 38 (25 hlöä) Miehiä % 32 (18 hlöä) 3 (8 hlöä) 2 (32 hlöä) 58 (7 hlöä) 62 (4 hlöä) Taulukko 3. Sukupuolijakauma hallinnonaloittain v Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Vuonna 21 suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaiden ryhmä. Ryhmään sijoittui jopa 119 henkilöä, vuonna 29 luku oli 11. Suurin muutos tässä ryhmässä on tapahtunut määräaikaisen henkilöstön osalta, sillä sen määrä on noussut kuudella työntekijällä. Vakinaisen henkilöstön määrä on noussut vain kolmella työntekijällä. Kyseinen ryhmä on ainakin vuodesta 28 lähtien ollut suurin ikäryhmä, sitä aiempien vuosien tietoja ei ole ollut saatavilla. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaiden ryhmä, johon kuului 16 henkilöä. Luku on noussut neljällä vuodesta 29, suurin nousu on tapahtunut tässäkin ikäryhmässä määräaikaisten työntekijöiden osalta, vakinaisten työntekijöiden määrä taas on vähentynyt yhdellä.
13 13 Vuonna 21 yli 65 -vuotiaita oli vielä töissä neljä, luku on noussut kahdella. Viime vuonna ei kuitenkaan ollut enää yhtään yli 69 -vuotiasta töissä. Suurin pudotus vuoteen 29 verrattuna, on tapahtunut ikäryhmässä vuotiaat. Ko. ikäryhmässä vakinaisten työntekijöiden määrä on vähentynyt 54:stä työntekijästä 39: en työntekijään, tosin määräaikaisten määrä on lisääntynyt kuudella työntekijällä. Kaikista kaupungin työntekijöistä yli 55 -vuotiaita on 32 % ja yli 5 -vuotiaita on jopa 5 %. Prosentuaaliset osuudet ovat nousseet vuodesta 29, tosin nousua on vain yksi prosenttiyksikkö. Vakinaisen henkilöstön osalta yli 5 -vuotiaiden osuus on noussut yhdellä prosenttiyksiköllä, 58 %. Määräaikaisten osalta yli 5 -vuotiaiden määrä on laskenut prosenttiyksiköllä, 28 %. Alle 45 -vuotiaita on koko henkilöstöstä vain 35 % Alle 2 v Yli 69 v Ikäjakauma yht Vakinaiset yht Määräaikaiset yht Kaavio 7. Koko henkilöstön ikäjakauma v. 21. Vuonna 21 vakinaisten naistyöntekijöiden osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat, johon sijoittui 82 työntekijää. Miestyöntekijöiden osalta taas suurin ikäryhmä oli vuotiaat 21:llä työntekijällä. Niin naistyöntekijöillä kuin myös miestyöntekijöillä painopiste on ikäryhmissä 45-49, 5-54 ja Määräaikaisten naistyöntekijöiden osalta suurin ikäryhmä on vuotiaat, 23 työntekijää. Miestyöntekijöiden suurimmat ikäryhmät ovat ja vuotiaat, molemmat ikäryhmät sisältävät neljä työntekijää. Muuten miestyöntekijät sijoittuvat aika tasaisesti ikätaulukolla, määräaikaisia miestyöntekijöitä on vähän vain 25. Kaaviossa määräaikaisiin työntekijöihin sisältyvät myös työllistämistuella ja oppisopimuksella työskentelevät työntekijät. (Kaaviot 8 ja 9)
14 Alle 2 v Yli 69 v Mies Nainen Kaavio 8. Naisten ja miesten ikäjakauma vakinaisen henkilöstön osalta v Alle 2 v Yli 69 v Mies Nainen Kaavio 9. Naisten ja miesten ikäjakauma määräaikaisen henkilöstön osalta v. 21. Virtain kaupungin henkilöstön keski-ikä on kääntynyt laskuun vuonna 21. Kyseisen vuoden tilastoissa on mukana kansalaisopiston opettajat Ikä ,7 Kaavio 1. Henkilöstön keski-ikä.
15 15 3. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstökulut koostuvat tuloslaskelman henkilöstökuluista ja investointeihin kirjatuista henkilöstökuluista, tätä ilmentää kaavio 11. Tuloslaskelman henkilöstökulut voidaan eritellä vielä tarkemmin seuraaviin kategorioihin: rahapalkat, eläkevakuutusmaksu, muut henkilöstömenot, sairausvakuutus ja tapaturmapäivä korvaukset ja jaksotetut palkat (kaavio 12). Henkilöstökuluissa on ollut lievää laskua jo vuodesta 28 lähtien. Vuonna 21 laskua edellisvuoteen oli tapahtunut,6 % eli n Tuloslaskelman henkilöstökulut ovat myöskin laskeneet, n Sen sijaan investointeihin kirjatut henkilöstökulut ovat nousseet vuodesta 29 n , 2, 15, 1, 5,, Tuloslaskelman henkilöstökulut , , , , ,13 Investointeihin kirjatut henk kulut , , , , , Henkilöstökulut yhteensä , , , , ,13 Kaavio 11. Henkilöstökulut ,3 % 11,3 % -,5 % -,6 % Taulukko 4. Henkilöstökulujen muutos, %. Rahapalkkamenot ovat vuosien aikana olleet noususuuntaisia. Vuodesta 29 nousu on ollut hidasta, vain 22. Eläkevakuutusmaksut ovat myös olleet noususuuntaiset vuodesta 26, kuitenkin vuodesta 29 nousua on tapahtunut huomattavasti vähemmän. Muihin henkilöstökuluihin sisältyvien menojen määrä on vaihdellut vuosien aikana, kuten kaaviosta 12 voi nähdä. Menot ovat vuodesta 27 heitelleet n. 2, välillä lisääntyen sen verran ja toisinaan taas vähentyen sen verran edellisvuoteen verrattuna. Sairausvakuutusmaksut ja tapaturmapäiväkorvaukset ovat lisäänty-
16 16 neet vuodesta 29 n. 33. Aikaisempina vuosina määrissä on tapahtunut lievää laskua, joka taas on merkinnyt sitä, että henkilöstön pitkät sairauslomat ja tapaturmat ovat vähentyneet. 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, Rahapalkka , , , , ,77 Eläkevakuutusmaksu , , , , ,98 Muut henkilöstömenot , , , , ,78 Sair.vak. Ja tapaturmapv. Korvaukset , , , , ,66 Jaksotetut palkat , , , , ,26 Kaavio 12. Tuloslaskelman henkilöstömenot Eläkemenoperusteinen eläkemaksu Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Virtain kaupungilla maksu on siis pakollinen. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksettavissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuonna 21 eläkemenoperusteista eläkemaksua perittiin kuntatyönantajilta yhteensä 981 milj. eli nousua vuodesta 29 on 5,5 %. 1 6, 1 4, 1 2, 1, 8, 6, 4, 2,, Eläkemenoperusteinen eläkemaksu Kaavio 13. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu , , , , ,31
17 17 4. ELÄKÖITYMINEN Eläköitymistilanne on hyvin ajankohtainen, sillä tutkimusten mukaan kuntien eläköityminen saavuttaa huippunsa vuonna 215. Koko kunta-alalta arvioidaan kyseisenä vuonna jäävän eläkkeelle jopa 3,4 %. Virtain kaupungilla eläköitymisen huippu on odotettavissa vuonna 214, jonka jälkeen luvut alkavat hiljalleen laskea. Vuonna 21 vanhuuseläkkeelle jäi 14 työntekijää ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 5 työntekijää. Näiden lisäksi vuoden viimeisenä päivänä ( ) osa-aikaeläkkeellä oli 13 työntekijää. Kaaviossa on ennuste eläkepoistumasta Virtain kaupungin osalta ja vertailukohtana on myös ennuste koko kunta-alan eläkepoistumasta. Tiedot on ilmoitettu prosenttiosuuksina koko henkilöstöstä/kuntasektorista. Taulukossa taas on vain Virtain kaupungin osalta ennuste eläkepoistumasta henkilömäärittäin. Tiedot on saatu Kuntien eläkevakuutuksesta. 6, 5, 4, % 3, 2, 1,, Virtain eläkepoistuma 4,2 3,7 3,9 4,9 4,6 3,7 3,7 Koko kunta-alan eläkepoistuma Kaavio 14. Eläkepoistuma ennuste, % ,2 3,2 3,3 3,3 3,4 3,3 3,3 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht Taulukko 5. Eläkepoistuma ennuste, henkilöä
18 5. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT 18 Viime vuonna on laadittu ja julkaistu menettelytapaohje, joka selventää kuinka tulee toimia sairauslomapäivien, työtapaturmapoissaolojen, lääkärissäkäyntien ja muiden vastaavien tilanteiden kohdalla. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman ajalta ensimmäisten 6 kalenteripäivän ajan täyttä palkkaa ja seuraavien 12 kalenteripäivän ajan hän saa kaksi kolmasosaa palkastaan. Enimmillään sairauslomaa myönnetään siis palkallisena 18 kalenteripäivää. Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 3 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Työtapaturman sattuessa työntekijällä on oikeus korvaukseen niin, että ensimmäisiltä 12 kalenteripäivältä hän saa täyden palkan. Seuraavien 12 kalenteripäivän ajan hän saa kaksi kolmasosaa täydestä palkastaan. Kaavioiden (15-17) tiedot on saatu Kuntatyö 1 -tutkimuksesta, joka on työterveyslaitoksen suorittama pitkäaikainen tutkimus kymmenestä erikokoisesta kaupungista. Virtain lisäksi mukana ovat myös Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia ja Valkeakoski. Määräaikaisten kategoriaan sisältyvät myös sijaisuudet. 5.1 Sairauslomapäivät ja työtapaturmapoissaolot Sairauslomapäivät Kaaviossa 15 on ilmoitettu sairauslomapäivät vuosilta 25-21, ja ne ovat muodossa: päivien määrä yhtä tehtyä työvuotta kohden. Vuonna 21 Virtain kaupungin koko henkilöstön poissaolot ovat olleet selvästi kunta 1 -keskiarvon alapuolella. Tosin sairauslomapäivien määrä on lisääntynyt yhdellä päivällä tehtyä työvuotta kohden. Määräaikaisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet melkein 4 päivää vuodesta 29. Tämä selittää myös siis koko henkilöstön poissaololuvun nousun, sillä vakinaisten poissaolot eivät ole juurikaan nousseet.
19 päivää / tehty työvuosi Koko henkilöstö 13,8 16,7 14,8 14,7 12,5 13,5 Vakinaiset 16,8 18,8 16,7 16,2 13,3 13,6 Määräaikaiset 5,9 11 1,1 9,5 9,6 13,3 K-1 keskia-arvo/koko henkilöstö Kaavio 15. Sairauslomapäivät vuosilta ,3 18,8 18, ,9 17,9 Työtapaturmapoissaolot Aiemmin ilmoitettujen työtapaturmien palkallisuuden ja palkattomuuden perusteiden nojalla on viime vuonna palkallisia poissaoloja ollut 16 kalenteripäivää. Laskua on tapahtunut vuoteen 29 verrattuna 39 kpv. Palkattomia poissaoloja taas on ollut 9 kalenteripäivää ja laskua vuodesta 29 on täten tapahtunut 88 kpv. 5.2 Pitkäaikaiset ja lyhyet poissaolot Lyhyet sairauspoissaolot sisältävät sellaiset poissaolot, jotka ovat kestäneet 1-3 päivää. Koko henkilöstön ja vakinaisten osalta poissaolokerrat ovat nousseet, kun taas määräaikaisten osalta lyhyet poissaolot ovat vähentyneet. Kuitenkin kaupungin luvut pysyvät vieläkin reilusti alle kunta 1 -keskiarvon. Pitkäaikaiset sairauspoissaolot ovat poissaoloja, jotka kestävät yli kolme päivää. Poissaolokerrat ovat vähentyneet kaikissa kategorioissa vuodesta 29.
20 2 2 1,5 kertaa / tehty työvuosi 1,5 Koko henkilös tö,8,75,82 1,3 1,11 1,14 Vakinais et,78,71,73,92,96 1,6 Määräaikais et,86,86 1,3 1,36 1,67 1,45 K-1 kes kiarvo/koko henkilös tö Kaavio 16. Lyhyet poissaolot 1-3 pv, ,66 1,65 1,68 1,83 1,79 1,86 1,8,6 kertaa / tehty työvuosi,4,2 Koko henkilös tö,59,61,62,69,64,6 Vakinais et,64,6,63,71,64,6 Määräaikais et,47,66,61,63,64,62 K-1 kes kiarvo/koko henkilös tö Kaavio 17. Pitkäaikaiset poissaolot >3 pv, ,91,89,92,95,93, Poissaolot hallinnonaloittain Kaaviosta 18 käy ilmi työntekijöiden sairauspoissaolotilastot hallinnonaloittain ja sen henkilöstön osalta, jotka ovat olleet töissä vuoden viimeisenä päivänä eli Kaaviossa on ilmoitettu poissaolokerrat, poissaolot työpäivissä ja kalenteripäivissä sekä poissa olleiden henkilöiden määrä. Kun henkilömäärä ilmoitetaan erikseen, saadaan parempi kuva siitä kuinka moni työntekijä on ollut sairauslomalla ja kuinka kauan poissaolo on keskimäärin kestänyt. Yleishallinnon osalta sairauspoissaoloja tulee 11,9 tpv. työntekijää kohden. Luku on vuodesta 29 laskenut 2,4 tpv. Sosiaali- ja terveystoimen osalta vastaava luku on 14,3 tpv, joka on noussut 1,8
21 21 tpv. Sivistystoimella on tapahtunut laskua 2,9 tpv, eli sairauspoissaoloja oli 9,6 tpv. työntekijää kohden. Yhdyskuntapalvelun alalla nousua on tapahtunut 2,5 tpv., joten poissaoloja on vuonna 21 ollut 3,5 tpv. työntekijää kohden. Muiden palveluiden ja liiketoiminnan osalta sairauspoissaoloja oli 24,1 tpv. työntekijää kohden. Määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 29 (12,1 tpv.) Poissaolokerrat Työpäiviä Kalenteripäiviä Hlö määrä Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palv.+ liiketoiminta Kaavio töissä olleiden poissaolokerrat hallinnonaloittain. Kaaviossa 19 on ilmoitettu kaikkien vuoden 21 aikana töissä olleiden sairauspoissaolot hallinnonaloittain. Niinpä myös ne henkilöt, joiden työsopimus on ehtinyt loppua ennen , ovat tilastossa mukana Poissaolokerrat Työpäiviä Kalenteripäiviä Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palv.+ liiketoiminta Kaavio 19. Kaikkien vuonna 21 töissä olleiden sairauspoissaolot.
22 22 6. HENKILÖSTÖ- JA TYÖYHTEISÖINVESTOINNIT Tämä kappale perehtyy Virtain kaupungin henkilöstön työkykyyn, työhyvinvointiin ja - tyytyväisyyteen. Työhyvinvointiin sisältyy monia eri asioita, kuten työntekijän terveys ja jaksaminen, työpaikan turvallisuus, hyvä työn hallinta, työilmapiiri ja johtaminen. Kun henkilöstö voi hyvin, se myös työskentelee osaavasti ja tuottavasti, ja työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Edellä mainittuja osa-alueita pyritään parantamaan erilaisten kyselyjen pohjalta saatujen tietojen, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuollon avulla. Virtain kaupunki on osallisena Kunta 1-tutkimuksessa, joka seuraa työntekijöiden työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Henkilöstön työkykyä pyritään kartoittamaan työterveyshuollon ylläpitämän työkykyindeksikyselyn avulla. Tämän lisäksi vuoden 21 alusta työterveyshuollossa otettiin käyttöön työhyvinvointipassi, johon voidaan merkitä tarkemmin työntekijän terveydentilanne, tutkimustilanne ja viitearvot sekä terveystavoitteet. 6.1 Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi Kaavioiden 2-23 tiedot on saatu Kunta 1 -tutkimuksesta, johon on saatu päivitettyä myös vuoden 21 tiedot. Kaaviot kuvastavat sitä, kuinka Virtain kaupungin työntekijät kokevat seuraavat työhön liittyvät asiat: työpaikan ilmapiiri, päätöksenteon oikeudenmukaisuus, esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuus ja esimiestuki. Kohderyhmänä ovat olleet aikaisempien vuosien tapaan, kaikki Virtain kaupungin palveluksessa olevat vakinaiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset. Myös osaaikaiset työntekijät ovat mukana, kun osa-aikaisuusaste on vähintään 5 %. Arvoasteikko on yhdestä viiteen, jossa yksi on huonoin arvo ja viisi on paras arvo. Kaavioissa on ilmoitettu vertailukohtana Kunta 1 - tutkimukseen osallistuvien kaupunkien keskiarvo. Työpaikan ilmapiiriä mitattaessa on arvioitu seuraavia asioita: - työpaikallamme arvostetaan työtäni, - työpaikkamme on kannustava ja ihmisiin voi todella luottaa, - työpaikallamme vallitsee avoin toverihenki, jota ilmentää keskinäinen avuliaisuus, - työpaikallamme esiintyy juoruilua ja kateutta, - työpaikallamme minuun kohdistuu syrjintää ja - työpaikallamme esiintyy kiusaamista ja sairauslomalla olijat leimataan helposti pinnareiksi.
23 23 Esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuutta mitattaessa on arvioitu seuraavia asioita: - esimieheni kuuntelee alaistensa mielipiteitä tärkeissä asioissa, - esimieheni henkilökohtaiset mieltymykset eivät vaikuta häiritsevästi hänen päätöksiinsä, - esimieheni tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista, - esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti, - esimieheni kunnioittaa työntekijän oikeuksia ja - esimieheeni voi luottaa. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus sisältää seuraavat asiat: - päätökset tehdään oikean tiedon perusteella, - kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa, - kaikki asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehtäessä, - tehdyt päätökset ovat olleet johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat), - epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa, - päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan ja - päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa. Esimiestukea mitattaessa on kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin: - esimieheni tukee ja rohkaisee minua, - esimieheni palkitsee hyvistä työsuorituksista, - esimieheni luottaa työntekijöihinsä ja - esimieheni kannustaa työntekijöitä opiskelemaan ja kehittymään työssä. 3,7 3,65 3,6 3,55 3,5 3, Virrat 3,55 3,68 3,6 3,58 Kunta 1 3,61 3,64 3,65 3,64 Kaavio 2. Työpaikan ilmapiiri. 3,8 3,75 3,7 3,65 3,6 3,55 3,5 3, Virrat 3,57 3,64 3,73 3,77 Kunta 1 3,66 3,72 3,75 3,77 Kaavio 21. Esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuus.
24 24 3,3 3,25 3,2 3,15 3,1 3, Virrat 3,26 3,24 3,24 3,24 Kunta 1 3,14 3,12 3,2 3,1 Kaavio 22. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus. 3,6 3,55 3,5 3,45 3,4 3, Virrat 3,44 3,46 3,54 3,57 Kunta 1 3,49 3,52 3,56 3,53 Kaavio 23. Esimiestuki. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut ovat osa kaupungin henkilöstöhallintoa ja yksi mainio keino saada tietoa henkilöstön tilasta sekä antaa palautetta niin työntekijälle, kuin esimiehelle. Pelkkä jokapäiväinen kommunikointi esimiehen ja työntekijän välillä ei anna riittävää kuvaa työntekijän tilanteesta; hänen mahdollisista ongelmistaan ja toiveistaan työnsä suhteen. Kehityskeskustelujen avulla pystytäänkin vaihtamaan ajatuksia syvällisemmin siitä, mitkä asiat tai toimintatavat ovat onnistuneet tai epäonnistuneet, sekä miten epäonnistumisia voidaan tulevaisuudessa välttää. Kehityskeskusteluissa käsiteltäviä asioita pitäisi olla mm. 1. Menneen kauden arviointi (tulokset, tavoitteiden saavuttaminen ja palaute), 2. tulevan kauden tehtävät, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, 3. henkilön työn ja osaamisen kehittäminen ja 4. esimiehen johtamistavan ja esimies-työntekijä yhteistyön kehittäminen. Kehityskeskusteluissa onkin muistettava, että työntekijän on pystyttävä antamaan myös esimiehellensä palautetta, ja että keskustelu on käytävä aina rakentavassa hengessä, toista mollaamatta. Alla olevista kaavioista ensimmäisessä on ilmoitettu se prosenttiosuus, kuinka moni kaupungin työntekijöistä pitää kehityskeskusteluja hyödyllisenä. Jälkimmäisessä kaaviossa on ilmoitettu taas se osuus työntekijöistä, jotka ovat käyneet kehityskeskustelussa viimeisen 12 kuukauden sisällä. Tiedot on saatu Kunta 1 -tutkimuksesta ja tästä syystä kaavioissa onkin ilmoitettu myös kaikkien tutkimukseen osallistuvien kaupunkien tulosten keskiarvo. Kaupungin henkilöstö pitää kehityskeskusteluja keskiarvoa hieman hyödyllisempänä, mutta kuiten-
25 25 kin niiden työntekijöiden määrä, jotka ovat käyneet kehityskeskustelussa on keskiarvoa alempi. Parannusta on kuitenkin vuodesta 28 tapahtunut, sillä kehityskeskusteluissa käyneiden määrä oli noussut 16 %-yksikköä. 6 4 % Virrat Kunta Kaavio 24. Kehityskeskustelujen hyödyllisyys (hyödyllisenä %). 8 6 % Virrat Kunta Kaavio 25. On käynyt kehityskeskustelussa (kyllä %). Taulukossa 6 on ilmoitettu, joitakin yksilön kehityskeskustelun sisältöön liittyviä asioita. Vastauksissa mitä suurempi osuus, sitä useampi ilmoittaa keskustelun sisältäneen arvioituja asioita. 1. Tavoitteiden toteutuminen: arvioitiin edellisellä kerralla asetettujen tavoitteiden toteutumista. 2. Uudet tavoitteet: asetettiin uusia selkeitä tavoitteita työlleni. 3. Odotukset työssä: sain paremman käsityksen siitä, mitä minulta työssäni odotetaan. 4. Kehittymissuunnitelma: minulle tehtiin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.
26 Tavoitteiden toteutuminen (kyllä, %) Virrat 76 % 72 % Kunta 1 62 % 64 % Uudet tavoitteet (kyllä, %) Virrat 59 % 63 % Kunta 1 57 % 6 % Odotukset työssä (kyllä, %) Virrat 51 % 53 % Kunta 1 43 % 45 % Kehittymissuunnitelma (kyllä, %) Virrat 22 % 28 % Kunta 1 27 % 29 % Taulukko 6. Yksilötason kehityskeskustelun sisältö. 6.2 Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka tukee ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Virtain kaupunki on tehnyt voimassa olevan Tyky- toimintaohjelman vuonna 1999, jonka tarkoituksena on ollut saattaa tietoon tavoitteet ja ne keinot, joilla ko. tavoitteisiin päästään. Tavoitteet on jaoteltu yksilötasolle, työ- ja työympäristötasolle sekä koko työyhteisön kattavalle tasolle. Tavoitteet on saavutettu. Näiden tavoitteiden lisäksi työterveyshuollon osalta on asetettu omat tavoitteet, jotka ilmenevät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta ajalle Työterveyshuollon osallistuminen tyky-toimintaan Työterveyshuollon yleisinä tavoitteina on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto kiinnittää myös huomiota mahdollisiin päihdeongelmiin ja onkin tähän liittyen tehnyt päihdeohjelman menettelytapaohjeet yhteistyössä työsuojelun kanssa. Työterveyshuolto kiinnittää myös erityistä
27 27 huomiota varhaisen tuen antamiseen. Aktiivisella ja riittävän varhaisella sairastuneiden tukemisella pyritään työkyvyttömyyden uhkan tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Työterveyshuolto on 21 vuoden alusta ottanut käyttöönsä työhyvinvointipassin. Vuoden 29 kaupungin strategiassa oli työhyvinvointi vahvasti mukana, josta sitten oli lähtenyt idea työhyvinvointipassiin. Työhyvinvointipassin avulla pystytään kartoittamaan yksittäisen työntekijän terveydentila, niin fyysinen kuin henkinenkin, sekä asettamaan henkilökohtaiset terveystavoitteet hyvin tarkasti. Työterveyshuollon tavoitteena on vakiinnuttaa passin käyttö vuoteen 211 mennessä. Viime vuoden aikana työhyvinvointipassia on käytetty, mutta ei järjestelmällisesti. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat pitäneet passista, mutta jotkut kokevat sen hankalana täyttää. Työterveyshuolto on seurannut työntekijöiden työkykyä ja -hyvinvointia jo useamman vuoden ajan myös työkykyindeksikyselyn avulla. Kyselyn avulla myös selvitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan tarvetta, sekä arvioidaan terveyden edistämis- ja kuntoutustarvetta. Työntekijä voi täyttää kyselyn asioidessaan työterveyshuollossa. Viime vuonna 11 työntekijää oli täyttänyt kyselyn ja heidän keski-ikänsä oli 5v (kaavio 26). Kyselyyn vastanneiden määrä oli laskenut viime vuodesta ja samoin myös keski-ikä oli hieman alhaisempi edellisvuoteen verrattuna. Työntekijöiltä on myös kyselyssä tiedusteltu työntekijän oma arvio työkyvystään asteikolla 1-1. Vuonna 21 työkyvyn keskiarvoksi saatiin 8, (taulukko 7). hlö määrä ikä Tarkastuksissa käynyt /hlöä Keski-ikä 49,6 5, Kaavio 26. Työterveystarkastuksessa työkykyindeksikyselyn täyttäneiden työntekijöiden määrä ja keski-ikä ,5 8,2 8, 7,9 8, Taulukko 7. Työntekijöiden työkyvyn keskiarvo.
28 28 Seuraavassa kaaviossa on ilmoitettu työntekijöiden työkyky asteikolla erinomainen, hyvä, kohtalainen ja huono. Niiden työntekijöiden, jotka ovat vastanneet työkyvyn olevan huono, määrä on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä. Erinomainen / hyvä -vastanneiden määrä on lisääntynyt vuodesta 29, molemmat 6 prosenttiyksikköä. Työkyky kohtalainen vastanneiden määrä on vähentynyt % Työkyky erinomainen Työkyky hyvä Työkyky kohtalainen Työkyky huono Kaavio 27. Työkyky. Kaaviossa 28 on ilmoitettu työntekijöiden oma ennuste siitä, kuinka hyvin he pystyvät työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Suurin osa, 72 % uskoo pystyvänsä työskentelemään kyseisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Kyseisen vastauksen antaneiden määrä on tasaisesti vähentynyt vuodesta 26. Vastaavasti ei ole varma - vastanneiden määrä on lisääntynyt vuodesta 29 huomattavasti, jopa kahdeksan prosenttiyksikköä. Tuskin pystyy työskentelemään -vastanneiden määrä on pysynyt samana vuodesta 29. Vuonna 29 tuskin tai ei ole varma -vastanneista noin puolet oli jäämässä eläkkeelle iän perusteella kahden vuoden kuluessa. Heille on järjestetty työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä.
29 % 4 2 Pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissa terveytensä puolesta 2 v. Ei ole varma pystyykö työskentelemään nykyisessä ammatissaan 2 v. Kuluttua Tuskin pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissaan 2 v. Kuluttua Kaavio 28. Työntekijän oma ennuste työkyvystään 2 vuoden kuluttua. Tyky -toiminta Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältyy myös liikunnalliset ja muut virkistystapahtumat. Tykytoiminta on yleensä järjestetty pienemmissä ryhmissä ja hallintokunnat voivat järjestää itse omia tapahtumia, omilla määrärahoillaan. Vuonna 21 tyky -hakemuksia jätettiin 18, joista kaikki täyttivät tuettavan toiminnan kriteerit. Tyypillisimpiä asioita joihin haetaan tukea, ovat erilaiset kuntojumpat, kuntosalikäynnit, muut liikuntamuodot (vuonna 21 myös ratsastus), teatterimatkat ja virkistäytymispäivät (kylpylä tai Marttinen). Näiden lisäksi on myös vakinaisille työntekijöille annettu avustusta erilaisiin kuntoilutapahtumiin, joissa esimerkiksi pääsymaksuista on korvattu jokin tietty osa. Yksittäistä henkilöä ei olla kuitenkaan edellä mainitulla tavalla tuettu. Vuoden 21 tyky - toimintaan myönnetyistä määrärahoista (12 655, ) käytettiin 89,1 % (11 288,37 ). Vuonna 29 määrärahoja myönnettiin myös ,, josta käytettiin 92,4 % (11 73,79 ). Kuntoutus Kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen kuntoremontin järjestämisestä vuonna 21. Kuntoremontti on varhaisvaiheen kuntoutusta terveille, työkykyisille henkilöille. Kuntoremontin tavoitteena on: työkyvyn ylläpito, kuntoutujan työelämässä pysyminen,
30 3 työkykyä haittaavien oireiden syntymisen ehkäisy ja osanottajien aktivointi oman terveytensä vaalimiseen. Kuntoremontin pituus on tavallisesti kuusi päivää ja kurssille valitaan 1-12 henkilöä. Ohjeiden mukaan työnantajan on valittava vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa olevat ehdokkaat kaikista työyhteisön henkilöstöryhmistä. Kaikilla hakijoilla pitää olla työterveyshuollon suositus kurssilla osallistumisesta. Hakemukset toimitetaan lomajärjestölle (T-lomat), joka tekee lopullisen päätöksen. Valintaperusteina ovat terveydelliset, taloudelliset ja sosiaaliset perusteet. Työnantaja maksaa 1/3 kurssin hinnasta ja lomajärjestön avustus on 25 % kurssin bruttokustannuksista. Kelan myöntämä kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Kurssilainen maksaa matkakustannuksensa itse, eikä hän saa kuntoutusajalta päivärahaa. Vuonna 21 kuntoremontti järjestettiin Kuortaneen urheiluopistolla ja kaupungille aiheutui kurssista 3 678,5 kustannukset. Kuntoremontissa on vuosien varrella ollut arviolta 14 työntekijää.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotJOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotLeppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi
Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010
ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2015
Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2016
Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN
LisätiedotPOMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotHenkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot
Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömenot Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 2016 2017 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 972 987 977 950 Muutos edellisestä vuodesta + 15-10 - 27
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotJuankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012
Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2012
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut
LisätiedotSYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006
SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2017-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 10.1.2017 Yhteistyötoimikunta 19.1.2017 Kaupunginhallituksen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2018-2020 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 21.11.2017 Yhteistyötoimikunta 14.12.2017 Kaupunginhallitus
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotJuankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013
Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotAltian tulospalkkio 2014
Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotKh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28
Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2019-2020 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 27.11.2018 Yhteistyötoimikunta 13.12.2018 Kaupunginhallitus
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotUudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotSYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007
SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.
LisätiedotHenkilöstöraportti Punkalaitumen kunta
Henkilöstöraportti 2016 Punkalaitumen kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstömäärä... 2 3. Henkilötyövuosi... 5 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 6 6. Henkilöstön
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne
HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotUudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009
Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä
Lisätiedot