HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 21 VIRTAIN KAUPUNKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu KAAVIO-JA TAULUKKOLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 KATSAUS VUOTEEN 21 6 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS JA KAUPUNGIN STRATEGIAT 7 VIRTAIN HENKILÖSTÖVISIO JA HENKILÖSTÖSTRATEGIA VUOTEEN HENKILÖSTÖ LUKUINA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SUKUPUOLIRAKENNE HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA JA KESKI-IKÄ HENKILÖSTÖMENOT 15 ELÄKEMENOPERUSTEINEN ELÄKEMAKSU ELÄKÖITYMINEN SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT SAIRAUSLOMAPÄIVÄT JA TYÖTAPATURMA POISSAOLOT 18 SAIRAUSLOMAPÄIVÄT 18 TYÖTAPATURMAPOISSAOLOT PITKÄAIKAISET JA LYHYET POISSAOLOT POISSAOLOT HALLINNONALOITTAIN 2 6. HENKILÖSTÖ- JA TYÖYHTEISÖINVESTOINNIT TYÖTYYTYVÄISYYS JA -HYVINVOINTI 22 KEHITYSKESKUSTELU TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 26 TYÖTERVEYSHUOLLON OSALLISTUMINEN TYKY-TOIMINTAAN 26 TYKY-TOIMINTA 29 KUNTOUTUS 29

3 3 KAAVIO- JA TAULUKKOLUETTELO sivu Kaavio 1. Henkilöstön määrä. 9 Kaavio 2. Henkilöstö hallinnonaloittain. 9 Kaavio 3. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö. 1 Taulukko 1. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen ja hallinnonalan mukaan v Kaavio 4. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö. 11 Taulukko 2. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö hallinnonaloittain v Kaavio 5. Virka- ja työsuhteinen henkilöstö. 11 Kaavio 6. Sukupuolijakauma. 12 Taulukko 3. Sukupuolijakauma hallinnonaloittain v Kaavio 7. Koko henkilöstön ikäjakauma v Kaavio 8. Naisten ja miesten ikäjakauma vakinaisen henkilöstön osalta v Kaavio 9. Naisten ja miesten ikäjakauma määräaikaisen henkilöstön osalta v Kaavio 1. Henkilöstön keski-ikä. 14 Kaavio 11. Henkilöstökulut. 15 Taulukko 4. Henkilöstökulujen muutos, %. 15 Kaavio 12. Tuloslaskelman henkilöstömenot v Kaavio 13. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu. 16 Kaavio 14. Eläkepoistuma ennuste, % v Taulukko 5. Eläkepoistuma ennuste, henkilöä v Kaavio 15. Sairauslomapäivät v Kaavio 16. Lyhyet poissaolot 1-3 pv, v Kaavio 17. Pitkäaikaiset poissaolot >3 pv, v Kaavio töissä olleiden työntekijöiden sairauspoissaolokerrat hallinnonaloittain. 21 Kaavio 19. Kaikkien v. 21 töissä olleiden työntekijöiden sairauspoissaolot. 21 Kaavio 2. Työpaikan ilmapiiri. 23 Kaavio 21. Esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuus. 23 Kaavio 22. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus. 24 Kaavio 23. Esimiestuki. 24 Kaavio 24. Kehityskeskustelun hyödyllisyys (hyödyllisenä %). 25 Kaavio 25. On käynyt kehityskeskustelussa (kyllä %). 25 Taulukko 6. Yksilötason kehityskeskustelun sisältö. 26 Kaavio 26. Työterveystarkastuksissa työkykyindeksikyselyn täyttäneiden työntekijöiden määrä ja keski-ikä. 27

4 4 sivu Kaavio 27. Työkyky. 28 Kaavio 28. Työntekijöiden oma ennuste työkyvystään kahden vuoden kuluttua. 29

5 5 1. JOHDANTO Kuntalaiset odottavat riittäviä, laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja. Henkilöstö tuottaa nämä palvelut käytännössä. Keskeinen kysymys on, onko kunnalla tähän työhön riittävä, hyvin johdettu, osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kaupungin luottamushenkilöt, viranhaltijajohto, esimiehet sekä erilaiset ulkoiset ja sisäiset kaupungin sidosryhmät joutuvat päivittäin arvioimaan tätä eri näkökulmista. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä. Arviointia varten tarvitaan erilaisia työkaluja. Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi vuonna 23 suosituksensa kunta-alan henkilöstöraportista, jonka avulla saadaan keskeisiä tietoja henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä keskeisistä henkilöstötalouden tunnusluvuista. Työmarkkinalaitos on antanut seuraavat tunnusmerkit hyvälle henkilöstöraportille. se on organisaation virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä sitä voidaan käyttää strategian laatimiseen ja toteutumisen arvioinnin apuna se antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. se ohjaa henkilöstöresurssien kehittämistä se on esitystavaltaan suppea ja kokoava tietoja kerätään säännöllisesti se on helposti ymmärrettävissä ja vertailtavissa. Lainsäädäntö antaa reunaehtoja henkilöstöraportin laatimiselle. Tasa-arvolain tarkoituksena on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tämän vuoksi pyritään esittämään vertailevia tietoja miehistä ja naisista kaupungin työntekijöinä. Toisaalta henkilötieto-, julkisuus ja yhdenvertaisuuslaki asettavat omat vaatimuksensa: yksilön intimiteettisuojaa tulee kunnioittaa ja toisaalta yhtäkään ryhmää ei saa asettaa eri asemaan kuin muut työntekijät. Raportin laadinta ei olekaan aina helppoa: tietoa ei voida aina esittää tarvittavalla tarkkuudella. Kunnat luopuivat kunnalliskertomusten laatimisesta 9-luvulla. Virtain kaupunki laati henkilöstötilinpäätöksiä vuosina Tämän jälkeen kuitenkin todettiin, ettei erilliseen henkilöstötilinpäätökseen ole tarvetta, koska kaupunki oli mukana Kunta1-tutkimuksessa. Tarkastuslautakunta on kuitenkin viimeisissä tarkastuskertomuksissaan edellyttänyt, että kaupunki laatisi erillisen henkilöstötilinpäätöksen varsinaisen tilinpäätöksen liitteeksi. Tällä tavoin saataisiin laajempi kuva henki-

6 6 löstöstä kuin Kunta1 tutkimus, joka keskittyy ensisijaisesti työhyvinvointiin ja johtamiseen. Taustalla on tarkastuslautakunnan huoli suurten ikäluokkien siirtymisestä työelämästä eläkkeelle. Tilastojen mukaan voidaan arvioida, että jopa 4 % Virtain kaupungin henkilöstöstä olisi jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Samalla kuntapalvelujen painopistealueet ja järjestämistavat ovat muuttumassa. Joudummekin tarkkaan miettimään, millaisella henkilöstöllä tuotamme tulevaisuuden kuntapalvelut. Virtain kaupungin on työnantajana kiinnitettävä enemmän huomiota ennaltaehkäisevään kuntouttamiseen henkilöstön työkyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitoon sisältyy myös henkinen jaksaminen työssä, jota tulisi niin ikään parantaa. Henkilöstötilinpäätöksen keskeinen tietolähde ovat henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Kaupunki on päivittänyt näitä ohjelmistoja vuoden 28 alusta, mikä on merkinnyt mahdollisuutta saada yhä monipuolisempaa tietoa. Toisaalta tämä päivitys on merkinnyt, ettei järjestelmistämme ole saatavissa vielä kovinkaan tarkasti historiatietoja päivitystä edeltävältä ajalta. Tämä ongelma korjaantuu kuitenkin muutamassa vuodessa. Toinen keskeinen tietolähde on Kunta1 tutkimus, jossa Virtain kaupunki on ollut mukana vuodesta 1995 lähtien. Siitä on syntynyt kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen tietokanta, jonka avulla voimme vertailla työhyvinvointimme ja henkilöstöjohtamisemme kehitystä yhdeksään muuhun erikokoiseen suomalaiseen kuntaan. Kunta1-tutkimus järjesti vuonna 21 uuden kyselyn ja nyt päivitetyt tiedot on saatavilla. Kunta 1 -tutkimus jatkuu edelleen ja siitä tullaan tiedottamaan samalla tavoin kuin aikaisemmin. Muita hyviä lähteitä ovat olleet erilaiset henkilöstökertomukset, työkykyindeksikyselyt sekä muut työtyytyväisyys- ja asiakaskyselyt. Katsaus vuoteen 21 Henkilöstötilinpäätös vuodelta 21 on rakennettu samalle pohjalle kuin aikaisemmatkin, joitakin tietoja on tarkennettu, mutta joidenkin tietojen saannissa on ollut vieläkin puutteita. Esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen tiedot puuttuvat vielä. Henkilöstön määrä on noussut muutamalla työntekijällä vuodesta 29. Suurin osa johtuu lisäyksestä määräaikaisissa työsuhteissa ja sivistystoimen alalla. Naisten osuus henkilöstöstä on myös noussut. Ikärakenne on pysynyt siltä osin samana, että edelleen määrällisesti suurimmat ikäryhmät ovat yli 45 -vuotiaita.

7 7 Virtain kaupungin henkilöstökulut yhteensä ovat laskeneet hieman vuodesta 29. Toisaalta rahapalkkakulut, jotka käsittävät suurimman osan henkilöstökuluista, ovat olleet noususuuntaisia vuodesta 25. Eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrä on edelleen suuri ja eläköitymisen huipun arvioidaan olevan Virtain kaupungilla vuonna 214. Kuntatyö 1- tutkimuksen mukaan sairauslomapäivät ovat koko henkilöstöllä lisääntyneet yhdellä päivällä tehtyä työvuotta kohden, eniten tähän vaikuttavat sijaisten ja määräaikaisten lisääntyneet sairauslomapäivät. Koko henkilöstöllä on myös lyhyet poissaolot lisääntyneet lievästi, kun sitten taas pitkäaikaiset poissaolot ovat vähentyneet vuodesta 29. Virtain kaupungin tulokset ovat kuitenkin selvästi alempana kuin Kunta1 -tutkimuksen keskiarvo. Tutkittaessa sairauspoissaoloja hallinnonaloittain huomattavin muutos sairauspäivien määrässä työntekijää kohden on tapahtunut Muiden palveluiden ja liiketoiminnan alalla, sillä lisäystä on tullut 12 sairauslomapäivää. Muilla hallinnonaloilla on tapahtunut hienoista muutosta suuntaan tai toiseen. Kaikkien vuonna 21 kaupungilla töissä olleiden sairauspoissaolopäivät ja -kerrat eivät ole juurikaan nousseet. Työpaikan ilmapiirin kyselytulokset ovat olleet laskusuuntaiset vuodesta 26, muut työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia kuvaavat tulokset ovat pysyneet samoissa edellisten vuosien arvoissa tai lievästi nousseet. Työntekijöistä 45 % pitää kehityskeskusteluja hyödyllisenä, määrä on jatkanut laskuaan. Kehityskeskustelussa käyneiden työntekijöiden määrä sen sijaan on noussut. Työterveystarkastuksessa työkykyindeksikyselyyn vastanneiden työntekijöiden vastausten perusteella työntekijöiden työkyvyn keskiarvo on lievästi noussut vuodesta 29. Työkyky erinomainen tai hyvä vastanneiden määrä on myös noussut, kun taas työkyky huono vastanneiden määrä on noussut. Henkilöstötilinpäätös ja kaupungin strategiat Henkilöstötilinpäätös on informaatiojärjestelmä, joka kuvaa ja auttaa arvioimaan kuntaorganisaation tilaa ja kehityssuuntaa. Se on osa menneen vuoden talouden ja toiminnan seurantaa. Henkilöstötilinpäätös kuvaa myös kaupungin henkilöstöä strategisten tavoitteiden toteutumista pitemmällä aikavälillä. Henkilöstötilinpäätöksen ja kaupungin strategioiden yhteys on siis kiinteä. Virtain kaupungin uusi strategia hyväksyttiin joulukuussa 29. Visiona on, että vuonna 214: 1. Virroilla on toimintaympäristön muutokset huomioiva, tehokas ja taloudellinen palvelu rakenne. 2. Kuntalaiset voivat paremmin kuin kunnissa keskimäärin. 3. Virrat tunnetaan innovatiivisesta ennakoivasta otteesta ja taitavasta strategisesta johtami

8 sesta. 4. Virrat on kuntalaisten asumista ja yritysten menestystä tukeva kunta. 8 Visioihin pyritään seuraavien strategisten tavoitteiden avulla: Hyvä työnantajamaine ja osaavat tekijät Strategiset yhteistyökumppanit Prosessijohtaminen Asukasmäärän kasvattaminen Ikäihmisten asumisessa siirretään painopiste kotona asumiseen Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Yritysten menestystä tukeva pikkukaupunki Kestävästi terve kuntatalous Koulutuksen painopiste sisältöihin Virtolaisten hyvinvoinnin edistäminen Infran rakentaminen ja kunnossa pitäminen Virtain henkilöstövisio ja henkilöstöstrategia vuoteen 21 Henkilöstöstrategia on pitkän tähtäimen näkemys ja suunnitelma sille, kuinka kunta aikoo huolehtia siitä, että palvelutuotantoa on toteuttamassa juuri oikeanlainen joukko ihmisiä. Virtain kaupungin henkilöstövisiossa todetaan, että kaupunki turvaa julkiset palvelut, jotka järjestetään joko omana työnä tai erilaisia yhteistoiminnan muotoja käyttäen eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvät julkiset palvelut ovat tärkeä osa Virtain imagoa ja kilpailukykyä. Kaupunki varmistaa osaltaan menestymistään laadukkaalla ja vastuullisella henkilöstöjohtamisella. Henkilöstöjohtamisessa korostuvat toisiaan tasapainottavat elementit: muutosjohtajuus, osaaminen, toimintatavat ja yhteistyö sekä työelämän laatu. Kaupunki turvaa henkilöstönsä muutoskykyisyyden panostamalla työyhteisöjen ja yksilöiden oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin. Virtain kaupunki panostaa seuraaviin painopisteisiin vision toteuttamiseksi: 1. Johtajuus ja esimiestyö 2. Osaaminen ja kehittyminen 3. Toimintatavat ja yhteistyö 4. Työhyvinvointi ja kannustaminen Näistä painopisteistä on muodostettu 31-kohtainen käytännön toimenpideohjelma.

9 9 2. HENKILÖSTÖ LUKUINA 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan kyseisen vuoden viimeisenä päivänä ( ) voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärää. Siihen sisältyy vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät. Ainoana ryhmänä, joka on jätetty laskuista pois on edellisvuosien tapaan kansalaisopiston opettajat. Syynä tähän on se, että kansalaisopiston opettajien työtuntien määrä on vähäinen suhteessa heidän lukumääräänsä, viime vuonna heitä oli Henkilöstön määrä Kaavio 1. Henkilöstön määrä. Kaaviossa 2 on henkilöstö eriteltynä eri hallinnonaloihin, joita ovat: yleishallinto (kaupunginhallitus ), sosiaali- ja terveystoimi (perusturvalautakunta), sivistystoimi (sivistyslautakunta ja musiikkiopisto), yhdyskuntapalvelut (ympäristölautakunta) sekä muut palvelut ja liiketoiminta (tekninen lautakunta sekä Marttinen ja vesihuolto) Yleis hallinto Sosiaali-ja terveys toim i Sivistys toim i Yhdys kuntapalvelut Muut palv + liiketoim inta Kaavio 2. Henkilöstö hallinnonaloittain.

10 1 Kaaviossa 3 on henkilöstö eriteltynä vakinaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet pitävät sisällään sijaisuudet, työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät työntekijät. Työllistettyjä oli yhteensä 37, joista 8 on oppisopimuslaisia. Työllistettyjen yhteismäärä on lisääntynyt vuodesta 29 kymmenellä ja oppisopimuksella työskentelevien määrä yhdellä. Työllistetyistä 32 sijoittuu yleishallinnon alaisuuteen, ja loput muihin hallinnonaloihin. Vakinaisen henkilöstön määrä on hieman laskenut vuodesta 29, kun taas määräaikaisen henkilöstön määrä on noussut. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen on lisännyt 21 vuoden henkilöstön määrää. Vakinaisen henkilöstön osuus on 73 %, ja se on laskenut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 29. Taulukossa 1 on eritelty vielä vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden määrä ja prosentuaalinen osuus kunkin hallinnonalan osalta Henkilöstön määrä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaavio 3. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö. Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut ja liiketoiminta Vakinainen 23 (45 %) 235 (76 %) 116 (72 %) 12 (1 %) 55 (85 %) Määräaikainen 29 (55 %) 74 (24 %) 45 (28 %) ( %) 1 (15 %) Taulukko 1. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen ja hallinnonalan mukaan v. 21. Vuonna 21 kokoaikaisia työntekijöitä oli 83 % henkilöstöstä, näin ollen osa-aikaisten työntekijöiden osuus on kasvanut vuodesta 29. Kaavio 4 ja taulukko 2 ilmentävät kokoaikaisten ja osa-aikaisten osuutta koko henkilöstöstä ja myös tarkemmin jokaisella hallinnonalalla. Taulukossa osa-aikaeläkkeellä olevia ei olla eritelty vaan ne sisältyvät osa-aikaisten osioon. Muilla hallinnonaloilla, pois lukien yhdyskuntapalvelut, osa-aikaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt. Eniten osa-ai-

11 kaisia oli viime vuonnakin sivistystoimen alaisuudessa, 39 % kaikista osa-aikaisista Henkilöstön määrä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeellä Kaavio 4. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö. Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali-ja terveystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut ja liiketoiminta Kokoaikaiset 3 (53 %) 283 (92 %) 122 (76 %) 12 (1 %) 56 (86 %) Osa-aikaiset 27 (47 %) 26 (8 %) 39 (24 %) ( %) 9 (14 %) Taulukko 2. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö hallinnonaloittain v. 21. Kaaviossa 5 on ilmoitettu vuonna 21 henkilöstön jakautuminen virkasuhteisiin ja työsuhteisiin työntekijöihin. Työsuhteisen henkilöstön määrä on noussut vuodesta 29 yhden prosenttiyksikön. Vuonna 21 työsuhteiden määrä oli 61 % ja virkasuhteiden määrä täten 49 % Yleishallinto Sosiaali-ja Sivistystoimi Yhdyskuntap Muut palv + Yhteensä Virkasuhde Työsuhde Kaavio 5. Virka- ja työsuhteinen henkilöstö.

12 Sukupuolirakenne Virtain kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on noussut yhden prosenttiyksikön (kaavio 6). Näin ollen vuonna 21 naisten osuus oli 83 % ja miesten osuus 17 %. Sosiaali- ja terveystoimi on ainoa ala, jolla miesten osuus on noussut (1 %-yksikköä) vuodesta 29, sivistystoimen osalta naisten ja miesten välinen prosentuaalinen suhde on pysynyt samana, mutta muilla aloilla miesten osuus on vähentynyt (Taulukko 3). Yleishallinnon alalla miesten osuus on laskenut ja naisten osuus noussut kuusi prosenttiyksikköä. Yhdyskuntapalvelun alalla naisten osuuden nousun (4 prosenttiyksikköä) selittää se, että ko. hallinnonalalta on jäänyt pois yksi miestyöntekijä. Muiden palveluiden ja liiketoiminnan osalta miesten osuus on laskenut ja naisten osuus noussut kolme prosenttiyksikköä Naisia % Miehiä % Kaavio 6. Sukupuolijakauma. Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut ja liiketoiminta Naisia % 68 (39 hlöä) 97 (31 hlöä) 8 (129 hlöä) 42 (5 hlöä) 38 (25 hlöä) Miehiä % 32 (18 hlöä) 3 (8 hlöä) 2 (32 hlöä) 58 (7 hlöä) 62 (4 hlöä) Taulukko 3. Sukupuolijakauma hallinnonaloittain v Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Vuonna 21 suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaiden ryhmä. Ryhmään sijoittui jopa 119 henkilöä, vuonna 29 luku oli 11. Suurin muutos tässä ryhmässä on tapahtunut määräaikaisen henkilöstön osalta, sillä sen määrä on noussut kuudella työntekijällä. Vakinaisen henkilöstön määrä on noussut vain kolmella työntekijällä. Kyseinen ryhmä on ainakin vuodesta 28 lähtien ollut suurin ikäryhmä, sitä aiempien vuosien tietoja ei ole ollut saatavilla. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaiden ryhmä, johon kuului 16 henkilöä. Luku on noussut neljällä vuodesta 29, suurin nousu on tapahtunut tässäkin ikäryhmässä määräaikaisten työntekijöiden osalta, vakinaisten työntekijöiden määrä taas on vähentynyt yhdellä.

13 13 Vuonna 21 yli 65 -vuotiaita oli vielä töissä neljä, luku on noussut kahdella. Viime vuonna ei kuitenkaan ollut enää yhtään yli 69 -vuotiasta töissä. Suurin pudotus vuoteen 29 verrattuna, on tapahtunut ikäryhmässä vuotiaat. Ko. ikäryhmässä vakinaisten työntekijöiden määrä on vähentynyt 54:stä työntekijästä 39: en työntekijään, tosin määräaikaisten määrä on lisääntynyt kuudella työntekijällä. Kaikista kaupungin työntekijöistä yli 55 -vuotiaita on 32 % ja yli 5 -vuotiaita on jopa 5 %. Prosentuaaliset osuudet ovat nousseet vuodesta 29, tosin nousua on vain yksi prosenttiyksikkö. Vakinaisen henkilöstön osalta yli 5 -vuotiaiden osuus on noussut yhdellä prosenttiyksiköllä, 58 %. Määräaikaisten osalta yli 5 -vuotiaiden määrä on laskenut prosenttiyksiköllä, 28 %. Alle 45 -vuotiaita on koko henkilöstöstä vain 35 % Alle 2 v Yli 69 v Ikäjakauma yht Vakinaiset yht Määräaikaiset yht Kaavio 7. Koko henkilöstön ikäjakauma v. 21. Vuonna 21 vakinaisten naistyöntekijöiden osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat, johon sijoittui 82 työntekijää. Miestyöntekijöiden osalta taas suurin ikäryhmä oli vuotiaat 21:llä työntekijällä. Niin naistyöntekijöillä kuin myös miestyöntekijöillä painopiste on ikäryhmissä 45-49, 5-54 ja Määräaikaisten naistyöntekijöiden osalta suurin ikäryhmä on vuotiaat, 23 työntekijää. Miestyöntekijöiden suurimmat ikäryhmät ovat ja vuotiaat, molemmat ikäryhmät sisältävät neljä työntekijää. Muuten miestyöntekijät sijoittuvat aika tasaisesti ikätaulukolla, määräaikaisia miestyöntekijöitä on vähän vain 25. Kaaviossa määräaikaisiin työntekijöihin sisältyvät myös työllistämistuella ja oppisopimuksella työskentelevät työntekijät. (Kaaviot 8 ja 9)

14 Alle 2 v Yli 69 v Mies Nainen Kaavio 8. Naisten ja miesten ikäjakauma vakinaisen henkilöstön osalta v Alle 2 v Yli 69 v Mies Nainen Kaavio 9. Naisten ja miesten ikäjakauma määräaikaisen henkilöstön osalta v. 21. Virtain kaupungin henkilöstön keski-ikä on kääntynyt laskuun vuonna 21. Kyseisen vuoden tilastoissa on mukana kansalaisopiston opettajat Ikä ,7 Kaavio 1. Henkilöstön keski-ikä.

15 15 3. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstökulut koostuvat tuloslaskelman henkilöstökuluista ja investointeihin kirjatuista henkilöstökuluista, tätä ilmentää kaavio 11. Tuloslaskelman henkilöstökulut voidaan eritellä vielä tarkemmin seuraaviin kategorioihin: rahapalkat, eläkevakuutusmaksu, muut henkilöstömenot, sairausvakuutus ja tapaturmapäivä korvaukset ja jaksotetut palkat (kaavio 12). Henkilöstökuluissa on ollut lievää laskua jo vuodesta 28 lähtien. Vuonna 21 laskua edellisvuoteen oli tapahtunut,6 % eli n Tuloslaskelman henkilöstökulut ovat myöskin laskeneet, n Sen sijaan investointeihin kirjatut henkilöstökulut ovat nousseet vuodesta 29 n , 2, 15, 1, 5,, Tuloslaskelman henkilöstökulut , , , , ,13 Investointeihin kirjatut henk kulut , , , , , Henkilöstökulut yhteensä , , , , ,13 Kaavio 11. Henkilöstökulut ,3 % 11,3 % -,5 % -,6 % Taulukko 4. Henkilöstökulujen muutos, %. Rahapalkkamenot ovat vuosien aikana olleet noususuuntaisia. Vuodesta 29 nousu on ollut hidasta, vain 22. Eläkevakuutusmaksut ovat myös olleet noususuuntaiset vuodesta 26, kuitenkin vuodesta 29 nousua on tapahtunut huomattavasti vähemmän. Muihin henkilöstökuluihin sisältyvien menojen määrä on vaihdellut vuosien aikana, kuten kaaviosta 12 voi nähdä. Menot ovat vuodesta 27 heitelleet n. 2, välillä lisääntyen sen verran ja toisinaan taas vähentyen sen verran edellisvuoteen verrattuna. Sairausvakuutusmaksut ja tapaturmapäiväkorvaukset ovat lisäänty-

16 16 neet vuodesta 29 n. 33. Aikaisempina vuosina määrissä on tapahtunut lievää laskua, joka taas on merkinnyt sitä, että henkilöstön pitkät sairauslomat ja tapaturmat ovat vähentyneet. 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, Rahapalkka , , , , ,77 Eläkevakuutusmaksu , , , , ,98 Muut henkilöstömenot , , , , ,78 Sair.vak. Ja tapaturmapv. Korvaukset , , , , ,66 Jaksotetut palkat , , , , ,26 Kaavio 12. Tuloslaskelman henkilöstömenot Eläkemenoperusteinen eläkemaksu Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Virtain kaupungilla maksu on siis pakollinen. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksettavissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuonna 21 eläkemenoperusteista eläkemaksua perittiin kuntatyönantajilta yhteensä 981 milj. eli nousua vuodesta 29 on 5,5 %. 1 6, 1 4, 1 2, 1, 8, 6, 4, 2,, Eläkemenoperusteinen eläkemaksu Kaavio 13. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu , , , , ,31

17 17 4. ELÄKÖITYMINEN Eläköitymistilanne on hyvin ajankohtainen, sillä tutkimusten mukaan kuntien eläköityminen saavuttaa huippunsa vuonna 215. Koko kunta-alalta arvioidaan kyseisenä vuonna jäävän eläkkeelle jopa 3,4 %. Virtain kaupungilla eläköitymisen huippu on odotettavissa vuonna 214, jonka jälkeen luvut alkavat hiljalleen laskea. Vuonna 21 vanhuuseläkkeelle jäi 14 työntekijää ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 5 työntekijää. Näiden lisäksi vuoden viimeisenä päivänä ( ) osa-aikaeläkkeellä oli 13 työntekijää. Kaaviossa on ennuste eläkepoistumasta Virtain kaupungin osalta ja vertailukohtana on myös ennuste koko kunta-alan eläkepoistumasta. Tiedot on ilmoitettu prosenttiosuuksina koko henkilöstöstä/kuntasektorista. Taulukossa taas on vain Virtain kaupungin osalta ennuste eläkepoistumasta henkilömäärittäin. Tiedot on saatu Kuntien eläkevakuutuksesta. 6, 5, 4, % 3, 2, 1,, Virtain eläkepoistuma 4,2 3,7 3,9 4,9 4,6 3,7 3,7 Koko kunta-alan eläkepoistuma Kaavio 14. Eläkepoistuma ennuste, % ,2 3,2 3,3 3,3 3,4 3,3 3,3 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht Taulukko 5. Eläkepoistuma ennuste, henkilöä

18 5. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT 18 Viime vuonna on laadittu ja julkaistu menettelytapaohje, joka selventää kuinka tulee toimia sairauslomapäivien, työtapaturmapoissaolojen, lääkärissäkäyntien ja muiden vastaavien tilanteiden kohdalla. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman ajalta ensimmäisten 6 kalenteripäivän ajan täyttä palkkaa ja seuraavien 12 kalenteripäivän ajan hän saa kaksi kolmasosaa palkastaan. Enimmillään sairauslomaa myönnetään siis palkallisena 18 kalenteripäivää. Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 3 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Työtapaturman sattuessa työntekijällä on oikeus korvaukseen niin, että ensimmäisiltä 12 kalenteripäivältä hän saa täyden palkan. Seuraavien 12 kalenteripäivän ajan hän saa kaksi kolmasosaa täydestä palkastaan. Kaavioiden (15-17) tiedot on saatu Kuntatyö 1 -tutkimuksesta, joka on työterveyslaitoksen suorittama pitkäaikainen tutkimus kymmenestä erikokoisesta kaupungista. Virtain lisäksi mukana ovat myös Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia ja Valkeakoski. Määräaikaisten kategoriaan sisältyvät myös sijaisuudet. 5.1 Sairauslomapäivät ja työtapaturmapoissaolot Sairauslomapäivät Kaaviossa 15 on ilmoitettu sairauslomapäivät vuosilta 25-21, ja ne ovat muodossa: päivien määrä yhtä tehtyä työvuotta kohden. Vuonna 21 Virtain kaupungin koko henkilöstön poissaolot ovat olleet selvästi kunta 1 -keskiarvon alapuolella. Tosin sairauslomapäivien määrä on lisääntynyt yhdellä päivällä tehtyä työvuotta kohden. Määräaikaisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet melkein 4 päivää vuodesta 29. Tämä selittää myös siis koko henkilöstön poissaololuvun nousun, sillä vakinaisten poissaolot eivät ole juurikaan nousseet.

19 päivää / tehty työvuosi Koko henkilöstö 13,8 16,7 14,8 14,7 12,5 13,5 Vakinaiset 16,8 18,8 16,7 16,2 13,3 13,6 Määräaikaiset 5,9 11 1,1 9,5 9,6 13,3 K-1 keskia-arvo/koko henkilöstö Kaavio 15. Sairauslomapäivät vuosilta ,3 18,8 18, ,9 17,9 Työtapaturmapoissaolot Aiemmin ilmoitettujen työtapaturmien palkallisuuden ja palkattomuuden perusteiden nojalla on viime vuonna palkallisia poissaoloja ollut 16 kalenteripäivää. Laskua on tapahtunut vuoteen 29 verrattuna 39 kpv. Palkattomia poissaoloja taas on ollut 9 kalenteripäivää ja laskua vuodesta 29 on täten tapahtunut 88 kpv. 5.2 Pitkäaikaiset ja lyhyet poissaolot Lyhyet sairauspoissaolot sisältävät sellaiset poissaolot, jotka ovat kestäneet 1-3 päivää. Koko henkilöstön ja vakinaisten osalta poissaolokerrat ovat nousseet, kun taas määräaikaisten osalta lyhyet poissaolot ovat vähentyneet. Kuitenkin kaupungin luvut pysyvät vieläkin reilusti alle kunta 1 -keskiarvon. Pitkäaikaiset sairauspoissaolot ovat poissaoloja, jotka kestävät yli kolme päivää. Poissaolokerrat ovat vähentyneet kaikissa kategorioissa vuodesta 29.

20 2 2 1,5 kertaa / tehty työvuosi 1,5 Koko henkilös tö,8,75,82 1,3 1,11 1,14 Vakinais et,78,71,73,92,96 1,6 Määräaikais et,86,86 1,3 1,36 1,67 1,45 K-1 kes kiarvo/koko henkilös tö Kaavio 16. Lyhyet poissaolot 1-3 pv, ,66 1,65 1,68 1,83 1,79 1,86 1,8,6 kertaa / tehty työvuosi,4,2 Koko henkilös tö,59,61,62,69,64,6 Vakinais et,64,6,63,71,64,6 Määräaikais et,47,66,61,63,64,62 K-1 kes kiarvo/koko henkilös tö Kaavio 17. Pitkäaikaiset poissaolot >3 pv, ,91,89,92,95,93, Poissaolot hallinnonaloittain Kaaviosta 18 käy ilmi työntekijöiden sairauspoissaolotilastot hallinnonaloittain ja sen henkilöstön osalta, jotka ovat olleet töissä vuoden viimeisenä päivänä eli Kaaviossa on ilmoitettu poissaolokerrat, poissaolot työpäivissä ja kalenteripäivissä sekä poissa olleiden henkilöiden määrä. Kun henkilömäärä ilmoitetaan erikseen, saadaan parempi kuva siitä kuinka moni työntekijä on ollut sairauslomalla ja kuinka kauan poissaolo on keskimäärin kestänyt. Yleishallinnon osalta sairauspoissaoloja tulee 11,9 tpv. työntekijää kohden. Luku on vuodesta 29 laskenut 2,4 tpv. Sosiaali- ja terveystoimen osalta vastaava luku on 14,3 tpv, joka on noussut 1,8

21 21 tpv. Sivistystoimella on tapahtunut laskua 2,9 tpv, eli sairauspoissaoloja oli 9,6 tpv. työntekijää kohden. Yhdyskuntapalvelun alalla nousua on tapahtunut 2,5 tpv., joten poissaoloja on vuonna 21 ollut 3,5 tpv. työntekijää kohden. Muiden palveluiden ja liiketoiminnan osalta sairauspoissaoloja oli 24,1 tpv. työntekijää kohden. Määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 29 (12,1 tpv.) Poissaolokerrat Työpäiviä Kalenteripäiviä Hlö määrä Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palv.+ liiketoiminta Kaavio töissä olleiden poissaolokerrat hallinnonaloittain. Kaaviossa 19 on ilmoitettu kaikkien vuoden 21 aikana töissä olleiden sairauspoissaolot hallinnonaloittain. Niinpä myös ne henkilöt, joiden työsopimus on ehtinyt loppua ennen , ovat tilastossa mukana Poissaolokerrat Työpäiviä Kalenteripäiviä Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palv.+ liiketoiminta Kaavio 19. Kaikkien vuonna 21 töissä olleiden sairauspoissaolot.

22 22 6. HENKILÖSTÖ- JA TYÖYHTEISÖINVESTOINNIT Tämä kappale perehtyy Virtain kaupungin henkilöstön työkykyyn, työhyvinvointiin ja - tyytyväisyyteen. Työhyvinvointiin sisältyy monia eri asioita, kuten työntekijän terveys ja jaksaminen, työpaikan turvallisuus, hyvä työn hallinta, työilmapiiri ja johtaminen. Kun henkilöstö voi hyvin, se myös työskentelee osaavasti ja tuottavasti, ja työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Edellä mainittuja osa-alueita pyritään parantamaan erilaisten kyselyjen pohjalta saatujen tietojen, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuollon avulla. Virtain kaupunki on osallisena Kunta 1-tutkimuksessa, joka seuraa työntekijöiden työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Henkilöstön työkykyä pyritään kartoittamaan työterveyshuollon ylläpitämän työkykyindeksikyselyn avulla. Tämän lisäksi vuoden 21 alusta työterveyshuollossa otettiin käyttöön työhyvinvointipassi, johon voidaan merkitä tarkemmin työntekijän terveydentilanne, tutkimustilanne ja viitearvot sekä terveystavoitteet. 6.1 Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi Kaavioiden 2-23 tiedot on saatu Kunta 1 -tutkimuksesta, johon on saatu päivitettyä myös vuoden 21 tiedot. Kaaviot kuvastavat sitä, kuinka Virtain kaupungin työntekijät kokevat seuraavat työhön liittyvät asiat: työpaikan ilmapiiri, päätöksenteon oikeudenmukaisuus, esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuus ja esimiestuki. Kohderyhmänä ovat olleet aikaisempien vuosien tapaan, kaikki Virtain kaupungin palveluksessa olevat vakinaiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset. Myös osaaikaiset työntekijät ovat mukana, kun osa-aikaisuusaste on vähintään 5 %. Arvoasteikko on yhdestä viiteen, jossa yksi on huonoin arvo ja viisi on paras arvo. Kaavioissa on ilmoitettu vertailukohtana Kunta 1 - tutkimukseen osallistuvien kaupunkien keskiarvo. Työpaikan ilmapiiriä mitattaessa on arvioitu seuraavia asioita: - työpaikallamme arvostetaan työtäni, - työpaikkamme on kannustava ja ihmisiin voi todella luottaa, - työpaikallamme vallitsee avoin toverihenki, jota ilmentää keskinäinen avuliaisuus, - työpaikallamme esiintyy juoruilua ja kateutta, - työpaikallamme minuun kohdistuu syrjintää ja - työpaikallamme esiintyy kiusaamista ja sairauslomalla olijat leimataan helposti pinnareiksi.

23 23 Esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuutta mitattaessa on arvioitu seuraavia asioita: - esimieheni kuuntelee alaistensa mielipiteitä tärkeissä asioissa, - esimieheni henkilökohtaiset mieltymykset eivät vaikuta häiritsevästi hänen päätöksiinsä, - esimieheni tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista, - esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti, - esimieheni kunnioittaa työntekijän oikeuksia ja - esimieheeni voi luottaa. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus sisältää seuraavat asiat: - päätökset tehdään oikean tiedon perusteella, - kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa, - kaikki asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehtäessä, - tehdyt päätökset ovat olleet johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat), - epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa, - päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan ja - päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa. Esimiestukea mitattaessa on kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin: - esimieheni tukee ja rohkaisee minua, - esimieheni palkitsee hyvistä työsuorituksista, - esimieheni luottaa työntekijöihinsä ja - esimieheni kannustaa työntekijöitä opiskelemaan ja kehittymään työssä. 3,7 3,65 3,6 3,55 3,5 3, Virrat 3,55 3,68 3,6 3,58 Kunta 1 3,61 3,64 3,65 3,64 Kaavio 2. Työpaikan ilmapiiri. 3,8 3,75 3,7 3,65 3,6 3,55 3,5 3, Virrat 3,57 3,64 3,73 3,77 Kunta 1 3,66 3,72 3,75 3,77 Kaavio 21. Esimiehen kohtelun oikeudenmukaisuus.

24 24 3,3 3,25 3,2 3,15 3,1 3, Virrat 3,26 3,24 3,24 3,24 Kunta 1 3,14 3,12 3,2 3,1 Kaavio 22. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus. 3,6 3,55 3,5 3,45 3,4 3, Virrat 3,44 3,46 3,54 3,57 Kunta 1 3,49 3,52 3,56 3,53 Kaavio 23. Esimiestuki. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut ovat osa kaupungin henkilöstöhallintoa ja yksi mainio keino saada tietoa henkilöstön tilasta sekä antaa palautetta niin työntekijälle, kuin esimiehelle. Pelkkä jokapäiväinen kommunikointi esimiehen ja työntekijän välillä ei anna riittävää kuvaa työntekijän tilanteesta; hänen mahdollisista ongelmistaan ja toiveistaan työnsä suhteen. Kehityskeskustelujen avulla pystytäänkin vaihtamaan ajatuksia syvällisemmin siitä, mitkä asiat tai toimintatavat ovat onnistuneet tai epäonnistuneet, sekä miten epäonnistumisia voidaan tulevaisuudessa välttää. Kehityskeskusteluissa käsiteltäviä asioita pitäisi olla mm. 1. Menneen kauden arviointi (tulokset, tavoitteiden saavuttaminen ja palaute), 2. tulevan kauden tehtävät, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, 3. henkilön työn ja osaamisen kehittäminen ja 4. esimiehen johtamistavan ja esimies-työntekijä yhteistyön kehittäminen. Kehityskeskusteluissa onkin muistettava, että työntekijän on pystyttävä antamaan myös esimiehellensä palautetta, ja että keskustelu on käytävä aina rakentavassa hengessä, toista mollaamatta. Alla olevista kaavioista ensimmäisessä on ilmoitettu se prosenttiosuus, kuinka moni kaupungin työntekijöistä pitää kehityskeskusteluja hyödyllisenä. Jälkimmäisessä kaaviossa on ilmoitettu taas se osuus työntekijöistä, jotka ovat käyneet kehityskeskustelussa viimeisen 12 kuukauden sisällä. Tiedot on saatu Kunta 1 -tutkimuksesta ja tästä syystä kaavioissa onkin ilmoitettu myös kaikkien tutkimukseen osallistuvien kaupunkien tulosten keskiarvo. Kaupungin henkilöstö pitää kehityskeskusteluja keskiarvoa hieman hyödyllisempänä, mutta kuiten-

25 25 kin niiden työntekijöiden määrä, jotka ovat käyneet kehityskeskustelussa on keskiarvoa alempi. Parannusta on kuitenkin vuodesta 28 tapahtunut, sillä kehityskeskusteluissa käyneiden määrä oli noussut 16 %-yksikköä. 6 4 % Virrat Kunta Kaavio 24. Kehityskeskustelujen hyödyllisyys (hyödyllisenä %). 8 6 % Virrat Kunta Kaavio 25. On käynyt kehityskeskustelussa (kyllä %). Taulukossa 6 on ilmoitettu, joitakin yksilön kehityskeskustelun sisältöön liittyviä asioita. Vastauksissa mitä suurempi osuus, sitä useampi ilmoittaa keskustelun sisältäneen arvioituja asioita. 1. Tavoitteiden toteutuminen: arvioitiin edellisellä kerralla asetettujen tavoitteiden toteutumista. 2. Uudet tavoitteet: asetettiin uusia selkeitä tavoitteita työlleni. 3. Odotukset työssä: sain paremman käsityksen siitä, mitä minulta työssäni odotetaan. 4. Kehittymissuunnitelma: minulle tehtiin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

26 Tavoitteiden toteutuminen (kyllä, %) Virrat 76 % 72 % Kunta 1 62 % 64 % Uudet tavoitteet (kyllä, %) Virrat 59 % 63 % Kunta 1 57 % 6 % Odotukset työssä (kyllä, %) Virrat 51 % 53 % Kunta 1 43 % 45 % Kehittymissuunnitelma (kyllä, %) Virrat 22 % 28 % Kunta 1 27 % 29 % Taulukko 6. Yksilötason kehityskeskustelun sisältö. 6.2 Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka tukee ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Virtain kaupunki on tehnyt voimassa olevan Tyky- toimintaohjelman vuonna 1999, jonka tarkoituksena on ollut saattaa tietoon tavoitteet ja ne keinot, joilla ko. tavoitteisiin päästään. Tavoitteet on jaoteltu yksilötasolle, työ- ja työympäristötasolle sekä koko työyhteisön kattavalle tasolle. Tavoitteet on saavutettu. Näiden tavoitteiden lisäksi työterveyshuollon osalta on asetettu omat tavoitteet, jotka ilmenevät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta ajalle Työterveyshuollon osallistuminen tyky-toimintaan Työterveyshuollon yleisinä tavoitteina on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto kiinnittää myös huomiota mahdollisiin päihdeongelmiin ja onkin tähän liittyen tehnyt päihdeohjelman menettelytapaohjeet yhteistyössä työsuojelun kanssa. Työterveyshuolto kiinnittää myös erityistä

27 27 huomiota varhaisen tuen antamiseen. Aktiivisella ja riittävän varhaisella sairastuneiden tukemisella pyritään työkyvyttömyyden uhkan tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Työterveyshuolto on 21 vuoden alusta ottanut käyttöönsä työhyvinvointipassin. Vuoden 29 kaupungin strategiassa oli työhyvinvointi vahvasti mukana, josta sitten oli lähtenyt idea työhyvinvointipassiin. Työhyvinvointipassin avulla pystytään kartoittamaan yksittäisen työntekijän terveydentila, niin fyysinen kuin henkinenkin, sekä asettamaan henkilökohtaiset terveystavoitteet hyvin tarkasti. Työterveyshuollon tavoitteena on vakiinnuttaa passin käyttö vuoteen 211 mennessä. Viime vuoden aikana työhyvinvointipassia on käytetty, mutta ei järjestelmällisesti. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat pitäneet passista, mutta jotkut kokevat sen hankalana täyttää. Työterveyshuolto on seurannut työntekijöiden työkykyä ja -hyvinvointia jo useamman vuoden ajan myös työkykyindeksikyselyn avulla. Kyselyn avulla myös selvitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan tarvetta, sekä arvioidaan terveyden edistämis- ja kuntoutustarvetta. Työntekijä voi täyttää kyselyn asioidessaan työterveyshuollossa. Viime vuonna 11 työntekijää oli täyttänyt kyselyn ja heidän keski-ikänsä oli 5v (kaavio 26). Kyselyyn vastanneiden määrä oli laskenut viime vuodesta ja samoin myös keski-ikä oli hieman alhaisempi edellisvuoteen verrattuna. Työntekijöiltä on myös kyselyssä tiedusteltu työntekijän oma arvio työkyvystään asteikolla 1-1. Vuonna 21 työkyvyn keskiarvoksi saatiin 8, (taulukko 7). hlö määrä ikä Tarkastuksissa käynyt /hlöä Keski-ikä 49,6 5, Kaavio 26. Työterveystarkastuksessa työkykyindeksikyselyn täyttäneiden työntekijöiden määrä ja keski-ikä ,5 8,2 8, 7,9 8, Taulukko 7. Työntekijöiden työkyvyn keskiarvo.

28 28 Seuraavassa kaaviossa on ilmoitettu työntekijöiden työkyky asteikolla erinomainen, hyvä, kohtalainen ja huono. Niiden työntekijöiden, jotka ovat vastanneet työkyvyn olevan huono, määrä on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä. Erinomainen / hyvä -vastanneiden määrä on lisääntynyt vuodesta 29, molemmat 6 prosenttiyksikköä. Työkyky kohtalainen vastanneiden määrä on vähentynyt % Työkyky erinomainen Työkyky hyvä Työkyky kohtalainen Työkyky huono Kaavio 27. Työkyky. Kaaviossa 28 on ilmoitettu työntekijöiden oma ennuste siitä, kuinka hyvin he pystyvät työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Suurin osa, 72 % uskoo pystyvänsä työskentelemään kyseisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Kyseisen vastauksen antaneiden määrä on tasaisesti vähentynyt vuodesta 26. Vastaavasti ei ole varma - vastanneiden määrä on lisääntynyt vuodesta 29 huomattavasti, jopa kahdeksan prosenttiyksikköä. Tuskin pystyy työskentelemään -vastanneiden määrä on pysynyt samana vuodesta 29. Vuonna 29 tuskin tai ei ole varma -vastanneista noin puolet oli jäämässä eläkkeelle iän perusteella kahden vuoden kuluessa. Heille on järjestetty työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä.

29 % 4 2 Pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissa terveytensä puolesta 2 v. Ei ole varma pystyykö työskentelemään nykyisessä ammatissaan 2 v. Kuluttua Tuskin pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissaan 2 v. Kuluttua Kaavio 28. Työntekijän oma ennuste työkyvystään 2 vuoden kuluttua. Tyky -toiminta Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältyy myös liikunnalliset ja muut virkistystapahtumat. Tykytoiminta on yleensä järjestetty pienemmissä ryhmissä ja hallintokunnat voivat järjestää itse omia tapahtumia, omilla määrärahoillaan. Vuonna 21 tyky -hakemuksia jätettiin 18, joista kaikki täyttivät tuettavan toiminnan kriteerit. Tyypillisimpiä asioita joihin haetaan tukea, ovat erilaiset kuntojumpat, kuntosalikäynnit, muut liikuntamuodot (vuonna 21 myös ratsastus), teatterimatkat ja virkistäytymispäivät (kylpylä tai Marttinen). Näiden lisäksi on myös vakinaisille työntekijöille annettu avustusta erilaisiin kuntoilutapahtumiin, joissa esimerkiksi pääsymaksuista on korvattu jokin tietty osa. Yksittäistä henkilöä ei olla kuitenkaan edellä mainitulla tavalla tuettu. Vuoden 21 tyky - toimintaan myönnetyistä määrärahoista (12 655, ) käytettiin 89,1 % (11 288,37 ). Vuonna 29 määrärahoja myönnettiin myös ,, josta käytettiin 92,4 % (11 73,79 ). Kuntoutus Kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen kuntoremontin järjestämisestä vuonna 21. Kuntoremontti on varhaisvaiheen kuntoutusta terveille, työkykyisille henkilöille. Kuntoremontin tavoitteena on: työkyvyn ylläpito, kuntoutujan työelämässä pysyminen,

30 3 työkykyä haittaavien oireiden syntymisen ehkäisy ja osanottajien aktivointi oman terveytensä vaalimiseen. Kuntoremontin pituus on tavallisesti kuusi päivää ja kurssille valitaan 1-12 henkilöä. Ohjeiden mukaan työnantajan on valittava vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa olevat ehdokkaat kaikista työyhteisön henkilöstöryhmistä. Kaikilla hakijoilla pitää olla työterveyshuollon suositus kurssilla osallistumisesta. Hakemukset toimitetaan lomajärjestölle (T-lomat), joka tekee lopullisen päätöksen. Valintaperusteina ovat terveydelliset, taloudelliset ja sosiaaliset perusteet. Työnantaja maksaa 1/3 kurssin hinnasta ja lomajärjestön avustus on 25 % kurssin bruttokustannuksista. Kelan myöntämä kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Kurssilainen maksaa matkakustannuksensa itse, eikä hän saa kuntoutusajalta päivärahaa. Vuonna 21 kuntoremontti järjestettiin Kuortaneen urheiluopistolla ja kaupungille aiheutui kurssista 3 678,5 kustannukset. Kuntoremontissa on vuosien varrella ollut arviolta 14 työntekijää.

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 3. HENKILÖSTÖ... 5 3.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 3.2. HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain HENKILÖSTÖRAPORTTI 20 Sisällys 1 JOHDANTO...3 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö 31.12.20...3 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 20...3 Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Henkilöstökyselyn tulokset vuodelta 2013

Henkilöstökyselyn tulokset vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn tulokset vuodelta 2013 Henkilöstön hyvinvointikysely Vastaajina Oulunkaaren työntekijät Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala Vastausprosentti Vakinaiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot