Kooste mennessä saapuneista vastauksista Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kokoukseen

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET Kooste mennessä saapuneista vastauksista Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kokoukseen Vastaukset on esitetty anonyymeinä ja ryhmitelty teemoittain. Tekstiasu on alkuperäinen. 1. Kerro näkemyksesi ja/tai kokemuksesi lakeihin tai asetuksiin liittyvistä tekijöistä tai hallinnossa käytössä olevista toimintatavoista, jotka estävät tai heikentävät kansalaisten vapaaehtoistoimintaa (E = esteet) E1. Rikosrekisteriote Olen pohtinut sitä, voisiko joku laki tai asetus velvoittaa vapaaehtoiselta pyytämään rikosrekisteriotetta tms. dokumenttia vapaaehtoisen elämästä. Epäkohtana esim. tukihenkilötoiminnassa on se, että vapaaehtoisilta ei voida pyytää rikosrekisteriotetta. Tämä vaikuttaa vapaaehtoistoimintaan niin vapaaehtoisen, "asiakkaan" kuin toimintaa järjestävän tahon näkökulmasta. Rikosrekisteriote pitäisi ehdottomasti saada nähtäväksi. E2. Työttömän tekemä vapaaehtoistoiminta Työttömillä on monelaisia rajoituksia vapaaehtoistoiminnan suhteen. Meillä oli kokeilussa malli, jossa työttömät toimivat vapaaehotisina ja saivat yhdistykselleen rahaa yritystaholta. Eli ns. kolmikantamalli, joka oli työttömienyhdistyksen itse ideoima. Saamamme julkisuus paikallisissa lehdissä oli negatiivista, vaikka kyseessä olivat työttömyydestä eläköityneet. Eräs vapaaehtoinen ei saanut tehdä meillä vapaaehtoistyötä, vaikka halusi alalle opiskelemaan. Se ei kuulemma sopinut hänen työllistymissuunnutelmaansa. Tuntuu, etteivtä työttömät voi itse päättää, tekvätkö vapaaehtoistyötä. Tarkoitus ei ole käyttää hyväksi, vaan pitää kiinni elämässä. Kehitysiedeana tahtosin esittää, että nykyisin on työttömille pakollisia puutyö ja käsityö pajoja, joihin on pakko osallsitua työttömyyskorvaus karenssin uhalla. Moni työtön tekisi mieluummin vapaaehtoistyötä, joka voi olla lähempänä hänen omaa alaansa. Vapaaehtoistoiminta olisi hyvä saada työttömille yhdeksi vaihtoehdoksi pakollisten päivätoimien joukkoon, jos kerran työttömien pakkoaktivointiin on lähdetty. Työttömien vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on haasteellista kun ei voi olla varma miten työkkärin työntekijä suhtautuu vapaaehtoistoimintaan: evätäänkö tuet vai ei? Aina on kyse yksittäistapauksesta vapaaehtoisen ja työkkärin virkailijan välillä. Mm. työttömien osallsituminen ja toiminnan vaikuttaminen tukiin. Vähäisetkin tulot otetaan huomioon mm. sosiaalietuuksissa, joten ei lähdetä tekemään, vaikka myös oman hyvinvoinnin kannalta olisi kuntouttavaa toimintaa. Jotkut työttämät olisi haukkaita tekmään jotain aktivoivaa toimintaa työttömyyskorvaustansa vastaa, jotta ei jäisi vain "neljän seinän sisälle" kuihtumaan ja passivoitumaan. Joillain taas omat varat ovat niin pieniä, että jo matkusatminen syrjemmätä vaatii bussilipun ja rahaa sen hankintaan. E3. Verotus, kulukorvaukset, vapaaehtoisten kiittäminen

2 Tällä hetkellä uhkakuvana on verotus ja miten se mahdollisesti tulee vaikuttamaan yhdistystoimintaan. Myös verottajan tiukka linja esim. ateriaa ei voi tarjota, koska se on verotettavaa jne. Vapaaehtoisia on vaikea kiittää mitenkään, kun on näitä sääntöjä. Verotuksellisesti vapaaehtoistoiminnasta joskus maksettavat kulukorvaukset voivat olla ongelmallisia. Lisäksi kulukorvauksien määrät voivat asettaa vapaaehtoistoimijoita eriarvoiseen asemaan eripuolilla maatamme esim. etäisyyksien osalta. Verotuksellisesti vapaaehtoistyö on heikommassa asemassa kuin palkkatyö (esim. tietokoneen hankinta etätöihin on ok vähentää kaiken työn verotuksesta, mutta vapaaehtoistyötä varten hankitut eivät) - verottajan virallinen kanta on, että luottamushenkilöille em. kulut ovat vähennettäviä, mutta luottamustoimen määritelmänä on palkan/palkkion saaminen - Luottamushenkilöiden koulutus tehtäviin tietyissä tilanteissa vaikeaa - verottaja tulkitsee esim. vapaaehtoistyön tekijän kurssituksen jopa veronkierroksi, eikä mahdollisuuksia kouluttaa tai muutoin tukea vapaaehtoisia aina ole tällaisista keinotekoisista esteistä johtuen - Kaiken kulukorvauksien maksaminen on vaikeaa, jos niihin tulee verotusjutut päälle. Sovittelijoiden kulukorvaus on ongelmallinen näin työntekijän näkökulmasta. Nykyisen "könttäkorvauksen" myötä sovittelijoilla menee sekaisin palkkio ja kulukorvaus. Olisi selkeämpää, että sovittelijat esittäisivät todellisten kulujen mukaisen korvauslaskelman. Ajasta ei edelleenkään mielestäni voi maksaa, mikäli kyse on vapaaehtoistoiminnasta. Korvaukseen voisi kuulua mm. matkakulut, puhelin- ja viestikulut. Korvaukset (matkakorvausten maksaminen, palkkiot ryhmien vetäjille olisivat oikeutettuja, osavapaaehtoistyön mahdollistaminen (leiri- ja lomatoiminnan ohjaukesta palkkio Laki mahdollistaa toiminnan mutta sen toteutumisen suurimpia esteitä on senioreiden kohdalla liikkuminen. Julkinen liikkuminen on kallista - Espoon sisällä edestakainen matka = 4 ja seutulippu edestakaisin= 8. Toinen ongelma on myös pääseminen bussiin ja bussista pois. Vanha ihminen saattaa olla liikuntaesteinen ja liikkuu joka tapauksessa kömpelösti. Kaikkien senioreiden jotka ovat yli 70 vuotta vanhoja tulisi saada edullinen vuosilippu julkisilla liikennevälineillä liikuttaessa. Verovapaa matkakorvaus, jota ei ole tarkistettu 10 vuoteen Urheilujärjestöjen omistamien liikuntaan liittyvien kiinteistöjen vapauttaminen kiinteistöverosta vrt. nuorisojärjestöt, työväentalot Talkootyön pitäisi olla yleishyödyllistä ja verottajalta vapaa tulo seuralle. Verottajn tulkinnat talkoo/vapaaehtoistyöstä E4. Yhteistyökäytännöt ja rajapinnat vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välillä Mielestäni hoitotyöhön liittyvät lait ovat hyviä eli en toivo, että vapaaehtoiset voisivat tehdä hoitotyötä tms. Vapaaehtoisten tulee tehdä vain ei ammattilaisten juttuja minun mieletsäni. Muuten saattaa ilmetä hyväksi käyttöä. Rikosasioiden sovittelussa ongelmana omalla alueellani on oikeusviranomaisten varovaisuus juttujen lähettämisessä sovitteluun. Poliisit ovat monen paineen ristiriidassa, jolloin erilaiset aikataulutukset ja tulostavoitteet vievät pohjaa ja mahdollisuuksia sovittelutoiminnalta. Tätä kautta vapaaehtoisten tuottama palvelu pulmatilanteeseen joutuneelle kanssasisarelleen jää sovitteluun soveltuvan jutun osalta saamatta. Vaikka kaikki asianosaiset olisivatkin toivoneet asian sovitteluun lähettämistä, tätä ei kuitenkaan tehdä. Syy voi olla aikataulu, painostus esitutkinnan rajoitusten tekemiseen, kirjalliseen menettelyyn tms - tai sitten ihan vain

3 yksittäisen poliisin asenne rikossovittelua kohtaan. Erityisesti nuorten kohdalla asia on valitettava, koska sovittelulla on osoitettu olevan suuri merkitys alkavan rikoskierteen ehkäisemiseksi. Jotta rikossovittelussa vastaisuudessakin on vapaaehtoistyöntekijöitä, pitää heidän toiminnalleen olla osoitettuna yhteiskunnallinen tilaus. Kyse on toiminnan arvostamisesta. Vapaaehtoisia sovitteluun on helppo saada mukaan, mutta soviteltavien juttujen vähyys tuottaa ongelmia. Mitä on vapaaehtoistyö, mitä ei ole tehtäväksi? Siten toivoisin poliisille enemmän mahdollisuuksia antaa tilaa myös rikoksen osapuolien kohtaamiselle sovittelutilaisuudessa. Noin yhden vuoden sovittelukokemuksen perusteella ei ole tullut vastaan tai mieleen isompia esteitä. Positiivisia ovat kokemukset, ja jopa asiakaspalautteena saatuina! Yksi ajankohtainen puheenaihe on parisuhde-eroihin liittyvät riitatapaukset ja niiden käsittely eri oikeusasteissa. Tämän asiakokonaisuuden pohtiminen johtaa kyllä puoltamaan velvollisuutta niiden 'esikäsittelyyn' sovittelumenettelyssä ainakin tiettyjen 'standarditapausten' kohdalla. Tällöin kuitenkin sovittelijoiden tulisi olla erityisen kokeneita. Vapaaehtoisten ulkoiluttaessa laitoksissa olevia, se on kiellettyä ilman hoitohenkilökunnan jäsentä. Monesti henkilökunnan edustaja sitten kävelee ilman ulkoilutettavaa vierellä ja valittaa kiireitään. Lue: vapaaehtoisesta aiheutuvaa haittaa. Kun tullaan ulkoiluttamaan laitoksen asukkaita, hoitohenkilökunta ilmoittaa, ettei kukaan halua ulos ilman, että asukkailta edes kysytään. Vapaaehtoiset koetaan lisätyöksi osastoilla, vaikka monet mukana olevista vapaaehtoisista ovat hoitoalan ammattikoulutuksen saaneita. Kun seurakunnan työntekijät tai vapaaehtoiset vierailevat pitämässä hartauksia hoitolaitoksissa, tietyillä osastoilla, jossa on kirkkoon kielteisesti/välinpitämättömästi suhtautuva ylin henkilökunta, tilaisuus alkaa sillä, että ensin aletaan etsiä osallistujia, jos ehditään. Siitäkin huolimatta, että tulosta on muistutettu edellisenä päivänä. Eräässä paikaksi vapaaehtoistyöksi hyväksytään vain hoitotoimenpiteissä auttaminen, esim syöttäminen. Juttuseuraan suhtaudutaan nuivasti. Ymmärrystä organisoidun vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä tulisi lisätä kaikissa hallintoelimissä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle jää huolestuttavasti ihmisiä. Nämä ihmiset jäävät yksin, tai löytävät vapaaehtoistoiminnan piiriin. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin parhaimmillaankin vain maallikkoauttamista. Moniongelmaisten ihmisten tukeminen vapaaehtoisvoimin on todella haastavaa. Tulisi lisätä resursseja näiden haastavien vapaaehtoistehtävien tukemiseen, mutta ensisijaisesti tietenkin varata kunnallisiin palveluihin sellaiset resurssit että vapaaehtoiset voivat olla ylimääräisenä positiivisena lisänä eikä liian haastavissa tehtävissä. Toivoisin että lait ja asetukset toisivat enemmän tasa-arvoa ja niistä huokuisi ihmisistä välittäminen. Tiedon lisääminen hallintoelimissä toivottavasti vähentäisi vastuun siirtämistä yksittäisistä ihmisistä vapaaehtoisten vastuulle. Yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten välillä haastavissa vapaaehtoistehtävissä kaipaisi suurta remonttia ja uudenlaista ajattelutapaa. E5. Tietoturva, ilmoitusvelvollisuus, salassapitosäädökset, henkilötietolaki Tietoturvaan liittyvät asiat (voivat myös rajoittaa aika paljon) Vapaaehtoiset rinnastuvat velvoitteissa työntekijöihin, kun toimivat toimeksiannosta mm. salassapitosäännösten osalta. Sen sijaan lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ei velvoita vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Hyvä kysymys on, miten tietojen luovuttaminen viranomaisille tulkitaan, en tiedä, voidaanko vapaaehtoiselta vaatia sitä saman lain nojalla vai ei.

4 Jo heikossa asemassa olevia henkilöitä on vaikea saada kuuluviin, esim. kansaneläkeläiset eivät halua antaa nimensä julki. En ole törmännyt vielä yhteenkään. Ehkäpä esimerkiksi vaihto-oppilaaksi lähtevän haastattelutilanteessa tulisi saada kysellä avoimemmin esimerkiksi sairauksista (fyysisistä ja psyykkisistä), jotta saataisiin mahdollisimman pian kartoitettua mahdolliset riskitekijät vaihtooppilaaksi hakevan osalta. Henkilötietolaki henkilörekistereistä on naurettavan tiukka ja monimutkainen. Järjestöt tarvitsevat rekistereitä vapaaehtoisistaan ja esimerkiksi siitä, mitä he osaavat ja mitä he haluavat tehdä. Pienillä järjestöillä ei ole resursseja eikä osaamista hoitaa asioita pilkulleen oikein. Onneksi järjestöissä ymmärretään olla noudattamatta henkilötietolain kirjainta ja noudatetaan vain henkeä. Toisaalta voisi kysyä, pitäisikö ennemmin lakia muuttaa kuin katsoa läpi sormien kymmenien tuhansien pienten yhdistysten lakirikkomuksia. Yksityiseen henkilöön liittyvät vastuukysymykset pelottavat, samoin tietosuojasäännökset. Vapaaehtoiset pelkäävät mahdollisia oikeustoimenpiteitä. E6. Riskien hallinta ja vakuutukset Vapaaehtoistoiminnassa toisinaan sattuvat onnettomuudet voivat olla vakuutusten kannalta ongelmallisia, vapaaehtoistoimintaa ei katsota aina henkilön vapaa-ajaksi ja pienemmille järjestöille vapaaehtoisten vakuuttaminen voi olla taloudellinen kynnyskysymys. Vapaaehtoiset rinnastetaan tietyin velvoittein työntekijöihin, mutta eivät ole osallisia niistä suojaavista työnantajaa koskevista velvoitteista, kuten esimerkiksi työtapaturman sattuessa, vapaaehtoinen on sen vakuutusturvan varassa, minkä kukin organisaatio on katsonut omista lähtökodistaan tarpeelliseksi ottaa. Täten vapaaehtoinen voi esim. tapaturman sattuessa joutua omakustanteiselle pitkittyneelle sairaslomalle vapaaehtoistyössä tapahtuneen sattumuksen vuoksi, ellei toimintaa toteuttava taho halua toimia vastuullisesti, ja korvata tapatumasta sattuneita hoitokuluja. Vapaaehtoistoimintaan ja sen erilaisten variaatioiden toteuttamiseen nuorisotyön näkökulmasta vaikuttaa voimakkaasti alle 18- vuotiaiden nuorten toimiminen vapaaehtoisina. Tämä näkyy siinä, että nuoret eivät välttämättä koe olevansa samalla viivalla aikuisten kanssa toimiessaan vapaaehtoistehtävissä ja kantessaan vastuuta alaikäisinä. Nuorten etuja tulee valvoa sekä huomioda vastuukysymykset, mutta ajoittain ne kääntyvät myös itseään vastaan. Nuorten rooli vapaaehtoistyön eri muodoissa on merkittävä ja sen työn tukemiseksi ja turvaksi tulisi laatia tämän hetkistä tilanetta tarkempia, nuoret huomioivia toimintamalleja, käytänteitä. E7. Hygieniasäädökset Hygieniasäädökset voivat myös rajoittaa aika paljon. Päällimmäisenä tulee mieleeni, ammatilliset pätevyysvaatimukset tehtäviin, joissa voisi toimia avustavan kansalaisen periaatteella. Avun vastaanottamisen mahdottomuus esim. tilanteissa, joissa vapaehtoistoimijoiden osaaminen riittää, mutta lain edellyttämä esim. hygieniapassi puuttuu. Hyvä ajatus auttamisesta ja avun vastaanottamisesta joissakin tällaisissa tilanteissa kärsii. Byrokratian kasvattaminen (esim. jatkuvat lisämääräykset turvallisuusohjeista, muonittajien ja muonitustilojen todistuksista, kurssituksista jne) rasittaa kohtuuttomasti juuri vapaaehtoistoimintaa, sillä vapaaehtoisjärjestöillä ei ole resursseja rakentaa toiminnanohjausta tai jo edellä mainituista syistäkin kouluttaa ja käyttää aikaa jokaisen vapaaehtoisen osalta.

5 Useimmiten yksi henkilö on koulutettu esim. keittiössä ja muille tulisi riittää se, että he osaavat toimia tämän yhden henkilön johtamina. Vastaavia esimerkkejä on runsaasti, missä virkakoneiston tarpeet eivät ole ottaneet huomioon vapaaehtoistoimintaa vaan käsittelevät kaikkia ammattilaisina ja kaupallista voittoa tavoittelevina. Terveys- ja elintarviketurvallisuusasioissa on liikaa sääntelyä, joka vaikeuttaa isojen partiotapahtumien järjestämistä. Hygieniapassi E8. Taloudelliset toimintaedellytykset, varainhankinta, arpajaislaki, hankintalaki Toiminta-avustukset menevät poliittisille ja liikunnallisille suurille tahoille ja pienemmät esim. vapaaehtoisvaroin elävät syrjäytymistä estävät nuorisojärjestöt sivuutetaan. Arpajaislainsäädännön muuttaminen siten, että kansalaisjärjestöt voivat järjestää arpajaisia enemmän kuin yhden kerran vuodessa. Varainhankinnan käytännöt voisivat olla monipuolisempia; monesti esim. arpajaisten tai myyjäisten järjestäminen on hankalaa, kun byrokratiaviidakossa luoviminen ei onnistu vapaaehtoisilta, aina unohtuu jokin lupa tai tulee epäilys ansaittavista eurosummista. Arpajaiset ovat kaikkein vaikein laji. Samoin osa lahjoituksista niin yksityishenkilöiltä kuin yrityksiltä tulisi olla verovapaita yleishyödyllisille organisaatioille. Hankintalaki E9. Rakenteelliset toimintaedellytykset Tarve on lainsäädännöllinen sekä resurssikysymys: vapaaehtoistoimintaa on vaikea lisätä ilman alueilla, lähellä ihmisiä tapahtuvaa koordinoivaa ja systemaattista koulutus/välitys/tiedotus/asennemuokkaustyötä. Tätä tarkoitusta varten olisi perustettava alueilla toimivia vapaaehtoistoiminnan tukikeskuksia tms, mitä nimeä niistä käytettäisiinkään. On yleinen uskomus, että vapaaehtoistoimintaa syntyisi ikään kuin automaattisesti ja itsestään. Näin ei kuitenkaan tapahdu, tarvitaan pysyvä tukeva, välittävä ja kouluttava järjestelmä sen tueksi. Ei hankkeena, ei pelkkään alueiden omaan aktiivisuuteen perustuva, vaan valtakunnallisesti koordinoitu ja resursoitu ylisektoriaalinen järjestelmä. Tässä olisi julkisen vallan ja kansalaistoiminnan sekä järjestöjen todella tärkeä yhteistyön paikka. Vapaaehtoistoiminta ei ole koordinoitua, tietoa eri mahdollisuuksista ei ole riittävästi Yhdistystoiminnan hallitustyöskentely pakollisine kokouksineen ja siihen liityvine "pakkoineen" on monille pelottavaa ja sillä hallituksiin voi olla vaikea saada väkeä. Tilojen käyttö esim. kunnallisista laitoksista on välillä vaikeaa. Pitäisi tukea koulujen ja muiden tilojen käyttöä myös vapaaehtoistoimintaan Palkkaamisen vaikeus on ongelma; esimerkiksi joissain tilanteissa toiminta olisi tehokkaampaa, jos tueksi voidaan palkata joku henkilö vapaaehtoisten lisäksi esim. määräajaksi. Palkkaus on kuitenkin vapaaehtoisorganisaatioille kohtuuton vaiva, jos vakituisia palkollisia ei ole. Ylipäätään palkkauksen vaikeus on suomessa pienille organisaatioille tunnettu vaiva. E10. Fyysiset esteet Kuunteluolot useissa kokustiloissa ja valtuustosaleissa ovat huonot ja kaikuisat. Se usein estää huonokuuloisia osallistumasta aktivisesti kunnalliseen luottamustoimintaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 kyllä sisältää kuntia velvoittavia määräyksiä mm.

6 äänentoistojärjestelmiin kuuluvista induktiosilmukoista, mutta näiden määräysten valvonta tai edes tietämyt niiden olemmassa olosta on heikkoa ja puutteellista. 2. Millaisia lakeja vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi tulisi mielestäsi säätää? E1 => Rikosrekisteriote Olen pohtinut sitä, voisiko joku laki tai asetus velvoittaa vapaaehtoiselta pyytämään rikosrekisteriotetta tms. dokumenttia vapaaehtoisen elämästä. Laki vapaaehtoisen rikostaustan selvittämisestä toimittaessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Mm. tukihlötoiminnassa tulisi olla oikeus pyytää rikostaustaote E2 => Työttömän tekemä vapaaehtoistoiminta Työttömiä tulisi aktivoida ja pitää elämässä kiinni siitä huolimatta, että palkkatyötä ei löydy ja he haluaisivatkin tehdä työttömyyskorvauksensa eteen jotain. Etenkin tämä korostuu yli 60- vuotiailla työttömillä. E3 => Verotus, kulukorvaukset Vapaaehtoistyöstä maksettavista kulukorvauksista ei saisi muodostua vapaaehtoisen ja verottajan välistä eripuraa, vaan kulukorvaukset tulisi olla verottomia automaattisesti, samoin kun muut muistamiset joita järjestöt ehkä myöntävät pitkäaikaisille vapaaehtoisilleen. Lainsäätäjien tulisi huomioida vapaaehtoiset siten omana ja arvokkaana ryhmänään, ja heille tulisi suoda lain suoma oikeus harrastaa valitsemaansa vapaaehtoistyötä työttömyydestä tai muusta sosiaalisesta statuksesta, asuinpaikkakunnasta, kieliryhmästä tms tekijöistä huolimatta. Arpajaislaki Kiinteistövero Verovapaa matkakorvaus Veroedut myös vapaaehtoistyölle (verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön) - osittainen verohyöty lahjoituksista yleishyödylliseksi rekisteröidyille järjestöille - nykyinen toiminnantarkastuslaki hyvä askel vapaaehtoistyön hallinnon keventämisessä, muitakin varmasti löytyisi - (ei laki) palkkauksen helpotus Laki/asetus, joka selkeyttäisi sovittelijoille maksettavien kulukorvausten maksuperusteita ilman tulkinnanvaraa. Turvata slkeän vapaaehtoistoiminnan verottomuus Talkoontyönmahdollistavia E4 => Yhteistyökäytännöt ja rajapinnat vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välillä 1Ministeriöiden pitää kuulla kansalaisjärjestöjä 2. Ministeriöiden ja muiden viranomaisten pitäisi järjestää koulutusta kansalaisjärjestöille kuulemisesta ja tietyistä erityisalueesta (esim. eläkkeet) Laki/asetus, joka kannustaisi/antaisi mahdollisuuden yksittäiselle poliisille omalla toiminnallaan lähettää ihmisiä sovitteluun. Laki, joka velvoittaisi poliisin lähettämään alle 18-vuotiaan rikoksentekijän tapauksen sovittelun edellytysten tutkintaan sovittelutoimistoon.

7 Ammattiyhdistykset vastaavasti pelkäävät, että työttämät tekevät palkallsiten töitä, niin ettei vakinaista henkilökuntaa palakata. En tiedä, mikä yhtälö tähän sopisi. E6 => Riskien hallinta, vakuutukset, vastuukysymykset Uusien lakien tulisi turvata vapaaehtoisten tasavertaisuus. Vapaaehtoistyötätekevälle pitäisi kyetä takaamaan perus vakuutus tehtäviensä ajaksi ja mahdollisten matkustusaikojen osalta. Meillä tehdään hyvin monenlaista vapaaehtoistyötä, osa on hyvin riskialtista ja marginaalisten ihmisryhmien kanssa toimimista. Näissä eritoten tulisi olla tarkkana, että vapaaehtoisella on myös riittävä suoja toiminnan toteuttajalta, viittaan edelliseen vastaukseen. Vapaaehtoisten toimijoiden vastuun ei pitäisi olla yhtä laaja kuin ammattilaisilla. E8 => Taloudelliset toimintaedellytykset Lakeja, jotka estävät toiminta-avustuksien epätasaisen jakautumisen, jossa suuret poliittiset ja liikunnalliset yhteisöt vievät mahdollisuuden avustuksiin pienemmiltä, esim. vapaaehtoislahjoituksien varassa eläviltä syrjäytymistä estäviltä nuoriso-organisaatioilta. Spesifisemmin en osaa sanoa. Kuitenkin, kun lakia ja siihen liittyviä asetuksia säädetään, tulisi samalla niiden rahoituspohja miettiä realistiseksi ja kestäväksi pidemmälle ajalle. Suurista summista ei ole varmaankaan kyse. Toiminnan konkreettiset järjestäjät voivat sitten olla hyvinkin monenlaisia organisaatioita julkiselta ja vapaalta kentältä, uskottavia tietenkin. Vapaaehtoistyötä tekevile kansalaisjärjestöille tulisi lakisääteisesti antaa mahdollisuus alempiin toimitila- ja koushuonevuokriin. Harvalla järjestöllä on mahdollisuus hankkia omia tiloja. Kuntien perimät vuokrat ovat kohtuuttaman kovia - yleensä yhtäläiset yrittäjätiltä perittyjen vuokrien kanssa E9 => Rakenteelliset toimintaedellytykset (ml. tiedotus, ohjaus, koulutus, tuki, työnohjaus) Yhdisystoiminnan pakollisia paperitöitä voisi helpottaa. Ei vapaaehtoistoimintaa voi lainsäädännöllä lisätä. Se kuin sanoisi rakasta lähimmäisiäsi! Ei kukaan osaa rakastaa jos ei ole sitä lapsuudessaan oppinut. Vapaaehtoisuuden arvostusta tulisi vahvistaa erilaisilla kampanjoilla joilla on jatkuvuutta. Tarvitaanko muuta kuin kansalaisoikeuden suojelemiseen liittyvää ohjaustoimintaa. Kun tässä onnistutaan, uskon vapaehtoistoiminnan edistyvän ja löytävän paikkansa niihin toimintoihin, missä siitä on kansalaisille hyötyä. Pitäisi säätää sellainen laki, että joihinkin edellytettäisiin koulutusta. Kulut pitäisi saada korvauksen pariin, jolloin vapaaehtoistyötä vois harrastaa varallisuudesta riippumatta. Nuorten näkökulmasta tarkasteluna vapaaehtoistoiminnan osalta tulisi säätää asioita erityisesti liittyen vapaaehtoisten tukeen, koulutukseen ja työnohjaukseen liittyen. Muita Laki mahdollisuudesta osallistua vapaaehtoistoimintaan työaikana, esim. 4h/kk.

8 3. Kerro mielipiteesi seuraavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä 1 = tärkein 7 = vähiten tärkeä 1-3 (tärkeä!) 6-7 (ei tärkeä!) Paikallisesti palvelevat osaamiskeskukset 25/40 = 60,0 % 8/40 = 20 % Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tukeva 22/40 = 55 % 9/40 = 22,5 % kansallinen lainsäädäntö Valtakunnallisesti palveleva 21/40 = 52,5 7/40 = 17,5 % osaamis- ja informaatiokeskus Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa 20/40 = 50 % 6/40 = 15 % edistävät yhteishankkeet Kansainvälinen yhteistyö 19/40 = 47,5 % 16/40 = 40 % Kaikkia palveleva tieto- ja välityssivusto 15/40 = 37,5 % 9/40 = 22,5 % Internetissä Jokin muu, mikä? 8/40 = 20 % Muu, mikä? Pienempien yleishyödyllisten vapaaehtoistoimintaorganisaatioiden tukeminen Sovittelutoiminnasta ja yleensäkin vapaaehtoistoiminnasta tiedottaminen. Tarkoitan lähinnä yhtenä mahdollisuutena harrastaa jotain yhteisöllistä ja merkityksellistä hommaa, missä saa olla mukana tässä yhteiskunnassa. Mieluummin tämä kuin lähipubi, koska kukapa sitä yksiössään jaksaa yksin istuskella? Ihmisellä on tarve sosiaalisuuteen. Esim. työttömälle vapaaehtoistoiminta voi olla yksi merkittävä väylä osoittaa oma työkuntonsa ja motivaationsa olla aktiivinen. Tällä näytöllä voi olla merkitystä töitä haettaessa ja suosituksia meiltä aina välillä sovittelijoihin liittyen kysytäänkin. Riittävät ja turvatut taloudelliset resurssit itse toiminnan järjestämiseen. Tarvitaan ainakin alueellista koordinaatiota, jotta toiminta vahvistuu. Toisaalta olen jäänyt miettimään sitä, kuinka moni haluaa tänä päivänä tehdä vapaaehtoistyötä ilman palkkaa... Vapaaehtoisten vastuuvakuutusturvan kehittäminen, mikäli vastuuta ei rajata Paikallinen, alueellisesti rajautunut, itseohjautuva pienryhmä- ja palvelutoiminta. Tällaiseen toimintaan lisää tukea.

9 Vastaajien taustayhteisöt AFS Espoon Järjestöjen Yhteisö ry/ Santra -hanke Helsingin Diakonissalaitos HSMry Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin VAJE ry Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Kainuun Sydänyhdistys ry Kaseva ry Kilpirauhasyhdistys ry Kustaankartanon vanhustenkeskus Kuuloliitto ry Lomakoti Kotoranta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä Marttaliitto ry Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta MLL Nuorten Keskus ry Oulun Seudun Mäntykoti ry Pelastakaa Lapset Pelastakaa Lapset Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Pohjois-Suomen sovittelutoimisto/raahe PS Kemi Kings Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Riita- ja rikosasioiden sovittelu ja SPR Rikos- ja riita-asiainsovittelija Salon mielenterveysseura Socom Oy Sotainvalidien Veljesliitto / Avustajatoiminta Svenska pensionärsförbundet rf Tampereen kaupunki/ Hyvinvointipalvelut/ Kulttuuri- ja nuorisopalvelut /monikulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyön kehittämishanke Tampereen Partiolaiset ry Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry Tampereen seudun AFS ry Toimivat Seniorit ry. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry VANTAAN KAUPUNKI/ yhteisö-ja vapaaehtoistoiminta/tuulikontti Vapaaehtoinen sovittelija/pohjois-suomi