Kooste mennessä saapuneista vastauksista Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kokoukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kooste 22.11.2010 mennessä saapuneista vastauksista Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän 24.11.2010 kokoukseen"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET Kooste mennessä saapuneista vastauksista Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kokoukseen Vastaukset on esitetty anonyymeinä ja ryhmitelty teemoittain. Tekstiasu on alkuperäinen. 1. Kerro näkemyksesi ja/tai kokemuksesi lakeihin tai asetuksiin liittyvistä tekijöistä tai hallinnossa käytössä olevista toimintatavoista, jotka estävät tai heikentävät kansalaisten vapaaehtoistoimintaa (E = esteet) E1. Rikosrekisteriote Olen pohtinut sitä, voisiko joku laki tai asetus velvoittaa vapaaehtoiselta pyytämään rikosrekisteriotetta tms. dokumenttia vapaaehtoisen elämästä. Epäkohtana esim. tukihenkilötoiminnassa on se, että vapaaehtoisilta ei voida pyytää rikosrekisteriotetta. Tämä vaikuttaa vapaaehtoistoimintaan niin vapaaehtoisen, "asiakkaan" kuin toimintaa järjestävän tahon näkökulmasta. Rikosrekisteriote pitäisi ehdottomasti saada nähtäväksi. E2. Työttömän tekemä vapaaehtoistoiminta Työttömillä on monelaisia rajoituksia vapaaehtoistoiminnan suhteen. Meillä oli kokeilussa malli, jossa työttömät toimivat vapaaehotisina ja saivat yhdistykselleen rahaa yritystaholta. Eli ns. kolmikantamalli, joka oli työttömienyhdistyksen itse ideoima. Saamamme julkisuus paikallisissa lehdissä oli negatiivista, vaikka kyseessä olivat työttömyydestä eläköityneet. Eräs vapaaehtoinen ei saanut tehdä meillä vapaaehtoistyötä, vaikka halusi alalle opiskelemaan. Se ei kuulemma sopinut hänen työllistymissuunnutelmaansa. Tuntuu, etteivtä työttömät voi itse päättää, tekvätkö vapaaehtoistyötä. Tarkoitus ei ole käyttää hyväksi, vaan pitää kiinni elämässä. Kehitysiedeana tahtosin esittää, että nykyisin on työttömille pakollisia puutyö ja käsityö pajoja, joihin on pakko osallsitua työttömyyskorvaus karenssin uhalla. Moni työtön tekisi mieluummin vapaaehtoistyötä, joka voi olla lähempänä hänen omaa alaansa. Vapaaehtoistoiminta olisi hyvä saada työttömille yhdeksi vaihtoehdoksi pakollisten päivätoimien joukkoon, jos kerran työttömien pakkoaktivointiin on lähdetty. Työttömien vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on haasteellista kun ei voi olla varma miten työkkärin työntekijä suhtautuu vapaaehtoistoimintaan: evätäänkö tuet vai ei? Aina on kyse yksittäistapauksesta vapaaehtoisen ja työkkärin virkailijan välillä. Mm. työttömien osallsituminen ja toiminnan vaikuttaminen tukiin. Vähäisetkin tulot otetaan huomioon mm. sosiaalietuuksissa, joten ei lähdetä tekemään, vaikka myös oman hyvinvoinnin kannalta olisi kuntouttavaa toimintaa. Jotkut työttämät olisi haukkaita tekmään jotain aktivoivaa toimintaa työttömyyskorvaustansa vastaa, jotta ei jäisi vain "neljän seinän sisälle" kuihtumaan ja passivoitumaan. Joillain taas omat varat ovat niin pieniä, että jo matkusatminen syrjemmätä vaatii bussilipun ja rahaa sen hankintaan. E3. Verotus, kulukorvaukset, vapaaehtoisten kiittäminen

2 Tällä hetkellä uhkakuvana on verotus ja miten se mahdollisesti tulee vaikuttamaan yhdistystoimintaan. Myös verottajan tiukka linja esim. ateriaa ei voi tarjota, koska se on verotettavaa jne. Vapaaehtoisia on vaikea kiittää mitenkään, kun on näitä sääntöjä. Verotuksellisesti vapaaehtoistoiminnasta joskus maksettavat kulukorvaukset voivat olla ongelmallisia. Lisäksi kulukorvauksien määrät voivat asettaa vapaaehtoistoimijoita eriarvoiseen asemaan eripuolilla maatamme esim. etäisyyksien osalta. Verotuksellisesti vapaaehtoistyö on heikommassa asemassa kuin palkkatyö (esim. tietokoneen hankinta etätöihin on ok vähentää kaiken työn verotuksesta, mutta vapaaehtoistyötä varten hankitut eivät) - verottajan virallinen kanta on, että luottamushenkilöille em. kulut ovat vähennettäviä, mutta luottamustoimen määritelmänä on palkan/palkkion saaminen - Luottamushenkilöiden koulutus tehtäviin tietyissä tilanteissa vaikeaa - verottaja tulkitsee esim. vapaaehtoistyön tekijän kurssituksen jopa veronkierroksi, eikä mahdollisuuksia kouluttaa tai muutoin tukea vapaaehtoisia aina ole tällaisista keinotekoisista esteistä johtuen - Kaiken kulukorvauksien maksaminen on vaikeaa, jos niihin tulee verotusjutut päälle. Sovittelijoiden kulukorvaus on ongelmallinen näin työntekijän näkökulmasta. Nykyisen "könttäkorvauksen" myötä sovittelijoilla menee sekaisin palkkio ja kulukorvaus. Olisi selkeämpää, että sovittelijat esittäisivät todellisten kulujen mukaisen korvauslaskelman. Ajasta ei edelleenkään mielestäni voi maksaa, mikäli kyse on vapaaehtoistoiminnasta. Korvaukseen voisi kuulua mm. matkakulut, puhelin- ja viestikulut. Korvaukset (matkakorvausten maksaminen, palkkiot ryhmien vetäjille olisivat oikeutettuja, osavapaaehtoistyön mahdollistaminen (leiri- ja lomatoiminnan ohjaukesta palkkio Laki mahdollistaa toiminnan mutta sen toteutumisen suurimpia esteitä on senioreiden kohdalla liikkuminen. Julkinen liikkuminen on kallista - Espoon sisällä edestakainen matka = 4 ja seutulippu edestakaisin= 8. Toinen ongelma on myös pääseminen bussiin ja bussista pois. Vanha ihminen saattaa olla liikuntaesteinen ja liikkuu joka tapauksessa kömpelösti. Kaikkien senioreiden jotka ovat yli 70 vuotta vanhoja tulisi saada edullinen vuosilippu julkisilla liikennevälineillä liikuttaessa. Verovapaa matkakorvaus, jota ei ole tarkistettu 10 vuoteen Urheilujärjestöjen omistamien liikuntaan liittyvien kiinteistöjen vapauttaminen kiinteistöverosta vrt. nuorisojärjestöt, työväentalot Talkootyön pitäisi olla yleishyödyllistä ja verottajalta vapaa tulo seuralle. Verottajn tulkinnat talkoo/vapaaehtoistyöstä E4. Yhteistyökäytännöt ja rajapinnat vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välillä Mielestäni hoitotyöhön liittyvät lait ovat hyviä eli en toivo, että vapaaehtoiset voisivat tehdä hoitotyötä tms. Vapaaehtoisten tulee tehdä vain ei ammattilaisten juttuja minun mieletsäni. Muuten saattaa ilmetä hyväksi käyttöä. Rikosasioiden sovittelussa ongelmana omalla alueellani on oikeusviranomaisten varovaisuus juttujen lähettämisessä sovitteluun. Poliisit ovat monen paineen ristiriidassa, jolloin erilaiset aikataulutukset ja tulostavoitteet vievät pohjaa ja mahdollisuuksia sovittelutoiminnalta. Tätä kautta vapaaehtoisten tuottama palvelu pulmatilanteeseen joutuneelle kanssasisarelleen jää sovitteluun soveltuvan jutun osalta saamatta. Vaikka kaikki asianosaiset olisivatkin toivoneet asian sovitteluun lähettämistä, tätä ei kuitenkaan tehdä. Syy voi olla aikataulu, painostus esitutkinnan rajoitusten tekemiseen, kirjalliseen menettelyyn tms - tai sitten ihan vain

3 yksittäisen poliisin asenne rikossovittelua kohtaan. Erityisesti nuorten kohdalla asia on valitettava, koska sovittelulla on osoitettu olevan suuri merkitys alkavan rikoskierteen ehkäisemiseksi. Jotta rikossovittelussa vastaisuudessakin on vapaaehtoistyöntekijöitä, pitää heidän toiminnalleen olla osoitettuna yhteiskunnallinen tilaus. Kyse on toiminnan arvostamisesta. Vapaaehtoisia sovitteluun on helppo saada mukaan, mutta soviteltavien juttujen vähyys tuottaa ongelmia. Mitä on vapaaehtoistyö, mitä ei ole tehtäväksi? Siten toivoisin poliisille enemmän mahdollisuuksia antaa tilaa myös rikoksen osapuolien kohtaamiselle sovittelutilaisuudessa. Noin yhden vuoden sovittelukokemuksen perusteella ei ole tullut vastaan tai mieleen isompia esteitä. Positiivisia ovat kokemukset, ja jopa asiakaspalautteena saatuina! Yksi ajankohtainen puheenaihe on parisuhde-eroihin liittyvät riitatapaukset ja niiden käsittely eri oikeusasteissa. Tämän asiakokonaisuuden pohtiminen johtaa kyllä puoltamaan velvollisuutta niiden 'esikäsittelyyn' sovittelumenettelyssä ainakin tiettyjen 'standarditapausten' kohdalla. Tällöin kuitenkin sovittelijoiden tulisi olla erityisen kokeneita. Vapaaehtoisten ulkoiluttaessa laitoksissa olevia, se on kiellettyä ilman hoitohenkilökunnan jäsentä. Monesti henkilökunnan edustaja sitten kävelee ilman ulkoilutettavaa vierellä ja valittaa kiireitään. Lue: vapaaehtoisesta aiheutuvaa haittaa. Kun tullaan ulkoiluttamaan laitoksen asukkaita, hoitohenkilökunta ilmoittaa, ettei kukaan halua ulos ilman, että asukkailta edes kysytään. Vapaaehtoiset koetaan lisätyöksi osastoilla, vaikka monet mukana olevista vapaaehtoisista ovat hoitoalan ammattikoulutuksen saaneita. Kun seurakunnan työntekijät tai vapaaehtoiset vierailevat pitämässä hartauksia hoitolaitoksissa, tietyillä osastoilla, jossa on kirkkoon kielteisesti/välinpitämättömästi suhtautuva ylin henkilökunta, tilaisuus alkaa sillä, että ensin aletaan etsiä osallistujia, jos ehditään. Siitäkin huolimatta, että tulosta on muistutettu edellisenä päivänä. Eräässä paikaksi vapaaehtoistyöksi hyväksytään vain hoitotoimenpiteissä auttaminen, esim syöttäminen. Juttuseuraan suhtaudutaan nuivasti. Ymmärrystä organisoidun vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä tulisi lisätä kaikissa hallintoelimissä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle jää huolestuttavasti ihmisiä. Nämä ihmiset jäävät yksin, tai löytävät vapaaehtoistoiminnan piiriin. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin parhaimmillaankin vain maallikkoauttamista. Moniongelmaisten ihmisten tukeminen vapaaehtoisvoimin on todella haastavaa. Tulisi lisätä resursseja näiden haastavien vapaaehtoistehtävien tukemiseen, mutta ensisijaisesti tietenkin varata kunnallisiin palveluihin sellaiset resurssit että vapaaehtoiset voivat olla ylimääräisenä positiivisena lisänä eikä liian haastavissa tehtävissä. Toivoisin että lait ja asetukset toisivat enemmän tasa-arvoa ja niistä huokuisi ihmisistä välittäminen. Tiedon lisääminen hallintoelimissä toivottavasti vähentäisi vastuun siirtämistä yksittäisistä ihmisistä vapaaehtoisten vastuulle. Yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten välillä haastavissa vapaaehtoistehtävissä kaipaisi suurta remonttia ja uudenlaista ajattelutapaa. E5. Tietoturva, ilmoitusvelvollisuus, salassapitosäädökset, henkilötietolaki Tietoturvaan liittyvät asiat (voivat myös rajoittaa aika paljon) Vapaaehtoiset rinnastuvat velvoitteissa työntekijöihin, kun toimivat toimeksiannosta mm. salassapitosäännösten osalta. Sen sijaan lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ei velvoita vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Hyvä kysymys on, miten tietojen luovuttaminen viranomaisille tulkitaan, en tiedä, voidaanko vapaaehtoiselta vaatia sitä saman lain nojalla vai ei.

4 Jo heikossa asemassa olevia henkilöitä on vaikea saada kuuluviin, esim. kansaneläkeläiset eivät halua antaa nimensä julki. En ole törmännyt vielä yhteenkään. Ehkäpä esimerkiksi vaihto-oppilaaksi lähtevän haastattelutilanteessa tulisi saada kysellä avoimemmin esimerkiksi sairauksista (fyysisistä ja psyykkisistä), jotta saataisiin mahdollisimman pian kartoitettua mahdolliset riskitekijät vaihtooppilaaksi hakevan osalta. Henkilötietolaki henkilörekistereistä on naurettavan tiukka ja monimutkainen. Järjestöt tarvitsevat rekistereitä vapaaehtoisistaan ja esimerkiksi siitä, mitä he osaavat ja mitä he haluavat tehdä. Pienillä järjestöillä ei ole resursseja eikä osaamista hoitaa asioita pilkulleen oikein. Onneksi järjestöissä ymmärretään olla noudattamatta henkilötietolain kirjainta ja noudatetaan vain henkeä. Toisaalta voisi kysyä, pitäisikö ennemmin lakia muuttaa kuin katsoa läpi sormien kymmenien tuhansien pienten yhdistysten lakirikkomuksia. Yksityiseen henkilöön liittyvät vastuukysymykset pelottavat, samoin tietosuojasäännökset. Vapaaehtoiset pelkäävät mahdollisia oikeustoimenpiteitä. E6. Riskien hallinta ja vakuutukset Vapaaehtoistoiminnassa toisinaan sattuvat onnettomuudet voivat olla vakuutusten kannalta ongelmallisia, vapaaehtoistoimintaa ei katsota aina henkilön vapaa-ajaksi ja pienemmille järjestöille vapaaehtoisten vakuuttaminen voi olla taloudellinen kynnyskysymys. Vapaaehtoiset rinnastetaan tietyin velvoittein työntekijöihin, mutta eivät ole osallisia niistä suojaavista työnantajaa koskevista velvoitteista, kuten esimerkiksi työtapaturman sattuessa, vapaaehtoinen on sen vakuutusturvan varassa, minkä kukin organisaatio on katsonut omista lähtökodistaan tarpeelliseksi ottaa. Täten vapaaehtoinen voi esim. tapaturman sattuessa joutua omakustanteiselle pitkittyneelle sairaslomalle vapaaehtoistyössä tapahtuneen sattumuksen vuoksi, ellei toimintaa toteuttava taho halua toimia vastuullisesti, ja korvata tapatumasta sattuneita hoitokuluja. Vapaaehtoistoimintaan ja sen erilaisten variaatioiden toteuttamiseen nuorisotyön näkökulmasta vaikuttaa voimakkaasti alle 18- vuotiaiden nuorten toimiminen vapaaehtoisina. Tämä näkyy siinä, että nuoret eivät välttämättä koe olevansa samalla viivalla aikuisten kanssa toimiessaan vapaaehtoistehtävissä ja kantessaan vastuuta alaikäisinä. Nuorten etuja tulee valvoa sekä huomioda vastuukysymykset, mutta ajoittain ne kääntyvät myös itseään vastaan. Nuorten rooli vapaaehtoistyön eri muodoissa on merkittävä ja sen työn tukemiseksi ja turvaksi tulisi laatia tämän hetkistä tilanetta tarkempia, nuoret huomioivia toimintamalleja, käytänteitä. E7. Hygieniasäädökset Hygieniasäädökset voivat myös rajoittaa aika paljon. Päällimmäisenä tulee mieleeni, ammatilliset pätevyysvaatimukset tehtäviin, joissa voisi toimia avustavan kansalaisen periaatteella. Avun vastaanottamisen mahdottomuus esim. tilanteissa, joissa vapaehtoistoimijoiden osaaminen riittää, mutta lain edellyttämä esim. hygieniapassi puuttuu. Hyvä ajatus auttamisesta ja avun vastaanottamisesta joissakin tällaisissa tilanteissa kärsii. Byrokratian kasvattaminen (esim. jatkuvat lisämääräykset turvallisuusohjeista, muonittajien ja muonitustilojen todistuksista, kurssituksista jne) rasittaa kohtuuttomasti juuri vapaaehtoistoimintaa, sillä vapaaehtoisjärjestöillä ei ole resursseja rakentaa toiminnanohjausta tai jo edellä mainituista syistäkin kouluttaa ja käyttää aikaa jokaisen vapaaehtoisen osalta.

5 Useimmiten yksi henkilö on koulutettu esim. keittiössä ja muille tulisi riittää se, että he osaavat toimia tämän yhden henkilön johtamina. Vastaavia esimerkkejä on runsaasti, missä virkakoneiston tarpeet eivät ole ottaneet huomioon vapaaehtoistoimintaa vaan käsittelevät kaikkia ammattilaisina ja kaupallista voittoa tavoittelevina. Terveys- ja elintarviketurvallisuusasioissa on liikaa sääntelyä, joka vaikeuttaa isojen partiotapahtumien järjestämistä. Hygieniapassi E8. Taloudelliset toimintaedellytykset, varainhankinta, arpajaislaki, hankintalaki Toiminta-avustukset menevät poliittisille ja liikunnallisille suurille tahoille ja pienemmät esim. vapaaehtoisvaroin elävät syrjäytymistä estävät nuorisojärjestöt sivuutetaan. Arpajaislainsäädännön muuttaminen siten, että kansalaisjärjestöt voivat järjestää arpajaisia enemmän kuin yhden kerran vuodessa. Varainhankinnan käytännöt voisivat olla monipuolisempia; monesti esim. arpajaisten tai myyjäisten järjestäminen on hankalaa, kun byrokratiaviidakossa luoviminen ei onnistu vapaaehtoisilta, aina unohtuu jokin lupa tai tulee epäilys ansaittavista eurosummista. Arpajaiset ovat kaikkein vaikein laji. Samoin osa lahjoituksista niin yksityishenkilöiltä kuin yrityksiltä tulisi olla verovapaita yleishyödyllisille organisaatioille. Hankintalaki E9. Rakenteelliset toimintaedellytykset Tarve on lainsäädännöllinen sekä resurssikysymys: vapaaehtoistoimintaa on vaikea lisätä ilman alueilla, lähellä ihmisiä tapahtuvaa koordinoivaa ja systemaattista koulutus/välitys/tiedotus/asennemuokkaustyötä. Tätä tarkoitusta varten olisi perustettava alueilla toimivia vapaaehtoistoiminnan tukikeskuksia tms, mitä nimeä niistä käytettäisiinkään. On yleinen uskomus, että vapaaehtoistoimintaa syntyisi ikään kuin automaattisesti ja itsestään. Näin ei kuitenkaan tapahdu, tarvitaan pysyvä tukeva, välittävä ja kouluttava järjestelmä sen tueksi. Ei hankkeena, ei pelkkään alueiden omaan aktiivisuuteen perustuva, vaan valtakunnallisesti koordinoitu ja resursoitu ylisektoriaalinen järjestelmä. Tässä olisi julkisen vallan ja kansalaistoiminnan sekä järjestöjen todella tärkeä yhteistyön paikka. Vapaaehtoistoiminta ei ole koordinoitua, tietoa eri mahdollisuuksista ei ole riittävästi Yhdistystoiminnan hallitustyöskentely pakollisine kokouksineen ja siihen liityvine "pakkoineen" on monille pelottavaa ja sillä hallituksiin voi olla vaikea saada väkeä. Tilojen käyttö esim. kunnallisista laitoksista on välillä vaikeaa. Pitäisi tukea koulujen ja muiden tilojen käyttöä myös vapaaehtoistoimintaan Palkkaamisen vaikeus on ongelma; esimerkiksi joissain tilanteissa toiminta olisi tehokkaampaa, jos tueksi voidaan palkata joku henkilö vapaaehtoisten lisäksi esim. määräajaksi. Palkkaus on kuitenkin vapaaehtoisorganisaatioille kohtuuton vaiva, jos vakituisia palkollisia ei ole. Ylipäätään palkkauksen vaikeus on suomessa pienille organisaatioille tunnettu vaiva. E10. Fyysiset esteet Kuunteluolot useissa kokustiloissa ja valtuustosaleissa ovat huonot ja kaikuisat. Se usein estää huonokuuloisia osallistumasta aktivisesti kunnalliseen luottamustoimintaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 kyllä sisältää kuntia velvoittavia määräyksiä mm.

6 äänentoistojärjestelmiin kuuluvista induktiosilmukoista, mutta näiden määräysten valvonta tai edes tietämyt niiden olemmassa olosta on heikkoa ja puutteellista. 2. Millaisia lakeja vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi tulisi mielestäsi säätää? E1 => Rikosrekisteriote Olen pohtinut sitä, voisiko joku laki tai asetus velvoittaa vapaaehtoiselta pyytämään rikosrekisteriotetta tms. dokumenttia vapaaehtoisen elämästä. Laki vapaaehtoisen rikostaustan selvittämisestä toimittaessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Mm. tukihlötoiminnassa tulisi olla oikeus pyytää rikostaustaote E2 => Työttömän tekemä vapaaehtoistoiminta Työttömiä tulisi aktivoida ja pitää elämässä kiinni siitä huolimatta, että palkkatyötä ei löydy ja he haluaisivatkin tehdä työttömyyskorvauksensa eteen jotain. Etenkin tämä korostuu yli 60- vuotiailla työttömillä. E3 => Verotus, kulukorvaukset Vapaaehtoistyöstä maksettavista kulukorvauksista ei saisi muodostua vapaaehtoisen ja verottajan välistä eripuraa, vaan kulukorvaukset tulisi olla verottomia automaattisesti, samoin kun muut muistamiset joita järjestöt ehkä myöntävät pitkäaikaisille vapaaehtoisilleen. Lainsäätäjien tulisi huomioida vapaaehtoiset siten omana ja arvokkaana ryhmänään, ja heille tulisi suoda lain suoma oikeus harrastaa valitsemaansa vapaaehtoistyötä työttömyydestä tai muusta sosiaalisesta statuksesta, asuinpaikkakunnasta, kieliryhmästä tms tekijöistä huolimatta. Arpajaislaki Kiinteistövero Verovapaa matkakorvaus Veroedut myös vapaaehtoistyölle (verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön) - osittainen verohyöty lahjoituksista yleishyödylliseksi rekisteröidyille järjestöille - nykyinen toiminnantarkastuslaki hyvä askel vapaaehtoistyön hallinnon keventämisessä, muitakin varmasti löytyisi - (ei laki) palkkauksen helpotus Laki/asetus, joka selkeyttäisi sovittelijoille maksettavien kulukorvausten maksuperusteita ilman tulkinnanvaraa. Turvata slkeän vapaaehtoistoiminnan verottomuus Talkoontyönmahdollistavia E4 => Yhteistyökäytännöt ja rajapinnat vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välillä 1Ministeriöiden pitää kuulla kansalaisjärjestöjä 2. Ministeriöiden ja muiden viranomaisten pitäisi järjestää koulutusta kansalaisjärjestöille kuulemisesta ja tietyistä erityisalueesta (esim. eläkkeet) Laki/asetus, joka kannustaisi/antaisi mahdollisuuden yksittäiselle poliisille omalla toiminnallaan lähettää ihmisiä sovitteluun. Laki, joka velvoittaisi poliisin lähettämään alle 18-vuotiaan rikoksentekijän tapauksen sovittelun edellytysten tutkintaan sovittelutoimistoon.

7 Ammattiyhdistykset vastaavasti pelkäävät, että työttämät tekevät palkallsiten töitä, niin ettei vakinaista henkilökuntaa palakata. En tiedä, mikä yhtälö tähän sopisi. E6 => Riskien hallinta, vakuutukset, vastuukysymykset Uusien lakien tulisi turvata vapaaehtoisten tasavertaisuus. Vapaaehtoistyötätekevälle pitäisi kyetä takaamaan perus vakuutus tehtäviensä ajaksi ja mahdollisten matkustusaikojen osalta. Meillä tehdään hyvin monenlaista vapaaehtoistyötä, osa on hyvin riskialtista ja marginaalisten ihmisryhmien kanssa toimimista. Näissä eritoten tulisi olla tarkkana, että vapaaehtoisella on myös riittävä suoja toiminnan toteuttajalta, viittaan edelliseen vastaukseen. Vapaaehtoisten toimijoiden vastuun ei pitäisi olla yhtä laaja kuin ammattilaisilla. E8 => Taloudelliset toimintaedellytykset Lakeja, jotka estävät toiminta-avustuksien epätasaisen jakautumisen, jossa suuret poliittiset ja liikunnalliset yhteisöt vievät mahdollisuuden avustuksiin pienemmiltä, esim. vapaaehtoislahjoituksien varassa eläviltä syrjäytymistä estäviltä nuoriso-organisaatioilta. Spesifisemmin en osaa sanoa. Kuitenkin, kun lakia ja siihen liittyviä asetuksia säädetään, tulisi samalla niiden rahoituspohja miettiä realistiseksi ja kestäväksi pidemmälle ajalle. Suurista summista ei ole varmaankaan kyse. Toiminnan konkreettiset järjestäjät voivat sitten olla hyvinkin monenlaisia organisaatioita julkiselta ja vapaalta kentältä, uskottavia tietenkin. Vapaaehtoistyötä tekevile kansalaisjärjestöille tulisi lakisääteisesti antaa mahdollisuus alempiin toimitila- ja koushuonevuokriin. Harvalla järjestöllä on mahdollisuus hankkia omia tiloja. Kuntien perimät vuokrat ovat kohtuuttaman kovia - yleensä yhtäläiset yrittäjätiltä perittyjen vuokrien kanssa E9 => Rakenteelliset toimintaedellytykset (ml. tiedotus, ohjaus, koulutus, tuki, työnohjaus) Yhdisystoiminnan pakollisia paperitöitä voisi helpottaa. Ei vapaaehtoistoimintaa voi lainsäädännöllä lisätä. Se kuin sanoisi rakasta lähimmäisiäsi! Ei kukaan osaa rakastaa jos ei ole sitä lapsuudessaan oppinut. Vapaaehtoisuuden arvostusta tulisi vahvistaa erilaisilla kampanjoilla joilla on jatkuvuutta. Tarvitaanko muuta kuin kansalaisoikeuden suojelemiseen liittyvää ohjaustoimintaa. Kun tässä onnistutaan, uskon vapaehtoistoiminnan edistyvän ja löytävän paikkansa niihin toimintoihin, missä siitä on kansalaisille hyötyä. Pitäisi säätää sellainen laki, että joihinkin edellytettäisiin koulutusta. Kulut pitäisi saada korvauksen pariin, jolloin vapaaehtoistyötä vois harrastaa varallisuudesta riippumatta. Nuorten näkökulmasta tarkasteluna vapaaehtoistoiminnan osalta tulisi säätää asioita erityisesti liittyen vapaaehtoisten tukeen, koulutukseen ja työnohjaukseen liittyen. Muita Laki mahdollisuudesta osallistua vapaaehtoistoimintaan työaikana, esim. 4h/kk.

8 3. Kerro mielipiteesi seuraavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä 1 = tärkein 7 = vähiten tärkeä 1-3 (tärkeä!) 6-7 (ei tärkeä!) Paikallisesti palvelevat osaamiskeskukset 25/40 = 60,0 % 8/40 = 20 % Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tukeva 22/40 = 55 % 9/40 = 22,5 % kansallinen lainsäädäntö Valtakunnallisesti palveleva 21/40 = 52,5 7/40 = 17,5 % osaamis- ja informaatiokeskus Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa 20/40 = 50 % 6/40 = 15 % edistävät yhteishankkeet Kansainvälinen yhteistyö 19/40 = 47,5 % 16/40 = 40 % Kaikkia palveleva tieto- ja välityssivusto 15/40 = 37,5 % 9/40 = 22,5 % Internetissä Jokin muu, mikä? 8/40 = 20 % Muu, mikä? Pienempien yleishyödyllisten vapaaehtoistoimintaorganisaatioiden tukeminen Sovittelutoiminnasta ja yleensäkin vapaaehtoistoiminnasta tiedottaminen. Tarkoitan lähinnä yhtenä mahdollisuutena harrastaa jotain yhteisöllistä ja merkityksellistä hommaa, missä saa olla mukana tässä yhteiskunnassa. Mieluummin tämä kuin lähipubi, koska kukapa sitä yksiössään jaksaa yksin istuskella? Ihmisellä on tarve sosiaalisuuteen. Esim. työttömälle vapaaehtoistoiminta voi olla yksi merkittävä väylä osoittaa oma työkuntonsa ja motivaationsa olla aktiivinen. Tällä näytöllä voi olla merkitystä töitä haettaessa ja suosituksia meiltä aina välillä sovittelijoihin liittyen kysytäänkin. Riittävät ja turvatut taloudelliset resurssit itse toiminnan järjestämiseen. Tarvitaan ainakin alueellista koordinaatiota, jotta toiminta vahvistuu. Toisaalta olen jäänyt miettimään sitä, kuinka moni haluaa tänä päivänä tehdä vapaaehtoistyötä ilman palkkaa... Vapaaehtoisten vastuuvakuutusturvan kehittäminen, mikäli vastuuta ei rajata Paikallinen, alueellisesti rajautunut, itseohjautuva pienryhmä- ja palvelutoiminta. Tällaiseen toimintaan lisää tukea.

9 Vastaajien taustayhteisöt AFS Espoon Järjestöjen Yhteisö ry/ Santra -hanke Helsingin Diakonissalaitos HSMry Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin VAJE ry Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Kainuun Sydänyhdistys ry Kaseva ry Kilpirauhasyhdistys ry Kustaankartanon vanhustenkeskus Kuuloliitto ry Lomakoti Kotoranta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä Marttaliitto ry Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta MLL Nuorten Keskus ry Oulun Seudun Mäntykoti ry Pelastakaa Lapset Pelastakaa Lapset Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Pohjois-Suomen sovittelutoimisto/raahe PS Kemi Kings Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Riita- ja rikosasioiden sovittelu ja SPR Rikos- ja riita-asiainsovittelija Salon mielenterveysseura Socom Oy Sotainvalidien Veljesliitto / Avustajatoiminta Svenska pensionärsförbundet rf Tampereen kaupunki/ Hyvinvointipalvelut/ Kulttuuri- ja nuorisopalvelut /monikulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyön kehittämishanke Tampereen Partiolaiset ry Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry Tampereen seudun AFS ry Toimivat Seniorit ry. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry VANTAAN KAUPUNKI/ yhteisö-ja vapaaehtoistoiminta/tuulikontti Vapaaehtoinen sovittelija/pohjois-suomi

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN ESTEET JA KEHITTÄMISTARPEET

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN ESTEET JA KEHITTÄMISTARPEET VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN ESTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Raportti kyselystä ajalla 1.9.2014-15.9.2014 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä

Lisätiedot

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Vapaaehtoistoiminta opas, toimintamalli ja kokeilu - Osa Tampereella toteutettavaa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

FSD2986. Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014. Koodikirja

FSD2986. Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014. Koodikirja FSD2986 Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistyö Satakummi Vapaaehtoistyö Satakummi Tapio Myllymaa 24.9.2015 Merkitys ja haasteet Meitä on paljon 1,4 miljoonaa Jokainen voi auttaa pahinta on olla auttamatta Ei marginaalikysymys. Haasteita on mutta pitää saada

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja Vapaaehtoistoiminta - lainsäädäntöäädänt ntö Sisältö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toiminta Tukiryhmän toiminnasta Aktiviteetit: Vastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja lainsäädännöstä

Lisätiedot

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois

Lisätiedot

VETOOMUS 2.2.2011. Vetoomus vapaaehtoistoiminnan huomioimisesta seuraavassa hallitusohjelmassa

VETOOMUS 2.2.2011. Vetoomus vapaaehtoistoiminnan huomioimisesta seuraavassa hallitusohjelmassa VETOOMUS 2.2.2011 Eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneille puolueille Kansalaisareena ry:n, Allergia- ja Astmaliitto ry:n, Elämäntapaliiton, Kuuloliitto ry:n, Meri- Lapin Majakka ry:n, Näkövammaisten

Lisätiedot

VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies,

VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies, VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies, 13.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Työpajan vetäjät: Petri Tani, Laurea & Meeri Kuikka, Helsingin kaupunki Luokkatila: B302 Opiskelijan roolit Toimii vapaaehtoisena

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin!

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin! Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin! Minna Ruokangas Uskomme hyvään Yhteisöllisyyden, lähimmäisyyden ja hyvyyden puolesta yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Haluamme antaa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Hyvinkään sairaanhoitoalueen II Järjestöfoorumi

Hyvinkään sairaanhoitoalueen II Järjestöfoorumi Hyvinkään sairaanhoitoalueen II Järjestöfoorumi Soile-Maria Linnemäki Yhteisökoordinaattori 30.9.2013 Taustaa Vapaaehtoistoiminta esillä mediassa ja ihmisten huulilla Tutkimuksia: puolet suomalaisista

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä: Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot