Kissa pöydälle. Työhyvinvointi. Henkilökuvassa apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö. Ilmoittaudu syksyn liikuntakursseille

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Ilmoittaudu syksyn liikuntakursseille Kissa pöydälle Henkilökuvassa apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen? Loma loppui ja nyt stressaa Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta Toiminta työtapaturman sattuessa Työpaikka joka liikuttaa Työhyvinvointi

2 13 Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella 14 Toiminta työtapaturman sattuessa Vantaan kaupungin henkilöstölehti Kulttuuria Toimitusneuvosto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. SISÄLTÖ Työhyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön ja organisaation osaamisesta...3 Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen?...4 Loma loppui ja nyt stressaa...5 Korvaavasta työstä uusi mahdollisuus Vantaalla...6 Kissa pöydälle haastattelussa Jaakko Niinistö... 7 Työhyvinvointia kulttuurista...8 Kirjaamon kätköissä Hankintaa Vantaalla kurkistus kilpailutusten maailmaan Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta Vantaan opaskartan uusi painos myynnissä Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella Kestävää kaupunkia rakentamassa Toiminta työtapaturman sattuessa Löydä oma tarinasi pilvitoimistosta Osta jätekatos Koutsista Puutu rohkeasti väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille Puroja pelastamassa...17 Raitistuminen lähtee usein pohjakosketuksesta Ergonomia on työhyvinvointia Hae hyvinvoinnin edistämisen tukirahaa Hyvä nostotekniikka vähentää selän kuormitusta Työpaikka, joka liikuttaa Tillit och öppet sinne är A och O Liikuntapalveluiden liikuntakurssit ja kuntosaliharjoittelun starttikurssit...22 Henkilöstölle varatut paikat Aikuisopiston ryhmiin...26 Kehon ja tasapainon testauskiertue Kulttuuria Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimituspäällikkö Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka 3 Vantaan kaupunki, viestintä Asematie 7, Vantaa viestinta@vantaa.fi Päivi Rainio Tuula Heikkinen Anitta Mäkinen Anna Groth apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö Spin Press EE Anna Groth Milla Hamari Tuula Heikkinen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Suvituuli Mikos Päivi Rainio Eeva Vierros Vappu Vienamo Työhyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön ja organisaation osaamisesta On turvallista ja ihanaa tulla töihin uudestaan ja uudestaan, kun osaa ja tiedostaa, että osaa ja siitä myös kerrotaan minulle ääneen. Se tuo mielekkyyttä tulla töihin. Jos taas en osaa, olen turvaton, ja tällöin minun pitää se myös sanoa ääneen. Näin totesi Vantaan kaupungin työntekijä pohtiessaan työhyvinvoinnin ja osaamisen yhteyttä. Yksilötasolla osaaminen on työhyvinvoinnin perustekijä. Jos työhyvinvointini ei tunnu olevan kohdallaan, tulisi kysyä, onko oma osaamiseni tai työyhteisömme osaaminen kohdallaan. Osaamisen tulisi vastata työn vaatimuksia, ja ihmisellä tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä työstä, taitoa tehdä ja toimia arjessa, kokemusta, verkostoja ja ennen muuta asennetta ja tahtotilaa työn hyvään tekemiseen. Tahto käyttää osaamistaan on osa ammattitaitoa. Työhyvinvointia tukevia taitoja ovat lisäksi itsetuntemus, arjen ihmissuhteiden hoitaminen, vuorovaikutustaidot, kyky sietää pettymyksiä sekä kyky tehdä työtä ja rakastaa. Tätä kaikkea on ammatillinen osaaminen. Puutteellinen osaaminen voi johtaa tunteeseen, ettei hallitse työtään ja riski ylikuormittumiseen tai työuupumukseen kasvaa. Erityisesti työn muuttuessa voi syntyä tilanne, ettei osaamisemme riitä. Muutososaaminen on kuitenkin myös kimmoisuutta, mukautumiskykyä ja kykyä selviytyä eteen tulevissa tilanteissa. Oma taitolajinsa on luopuminen, jos en kykene luopumaan vanhasta, ei uusille kiinnostuksen kohteille ole tilaa. Uusi osaaminen luo toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Osaaminen ei ole vain yksilön asia, työyhteisönkin on osattava toimia yhdessä. Yhteistyö ja tiimihenki vaikuttavat meidän jokaisen työhyvinvointiin. Yhteistyö, toisten auttaminen ja huomaavaisuus sekä toisten kunnioittaminen ovat tiimin osaamista. Kukaan ei kasva tynnyrissä, vaan osaamisen kehittämisessä on olennaista vuorovaikutus riippumatta siitä, onko kyseessä uuden oppiminen tai osaamisen siirtäminen. Auttaisimmeko toisiamme kasvamaan sekä yhteistyökumppaneina että ihmisinä? Organisaation osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisen yhdistämisestä, tavasta toimia yhdessä ja luoda uutta. Se edellyttää paitsi osaavia ihmisiä ja yhteistyötä tukevia toimintatapoja myös kulttuuria, jossa uskalletaan kysyä, kuulla ja keskustella. Työhyvinvointi ei ole vain stressin tai työuupumuksen puuttumista, vaan se on iloa, työstä innostumista ja tahtoa tehdä hyvää työtä rakkautta työtä kohtaan ja ylpeyttä omasta työstä. Työhyvinvointi syntyy rakkaudella ja ammattitaidolla. Hilma Aminoff Kehittämispäällikkö 3

3 Mitä jos ehtisit keskittyä olennaiseen? Kun puhutaan palveluiden sähköistämisestä, ei sillä tarkoiteta lomakkeen viemistä nettiin. Aito sähköistäminen pistää uusiksi koko palveluprosessin ja parhaimmillaan vapauttaa työntekijän aikaa rutiinitöistä ydinosaamiseen, kuten asiakastyöhön. Työpajoissa on mietitty palvelupolkuja alusta asti uudestaan: Miten asian voisi hoitaa sujuvammin sekä asiakkaan että työntekijän kannalta? Vantaalla on vauhdissa kaikkien toimialojen yhteinen sähköisten asiointipalvelujen kehittämishanke. Sen tavoitteena on tarjota kuntalaisille digitalisoituja kokonaispalveluita, joita voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta eri päätelaitteilla. Palvelupolku mietitään kokonaisuutena: mitä voi tehdä sähköisesti, missä vaiheessa puhelin tai henkilökohtainen tapaaminen on parempi vaihtoehto, kertoo hankepäällikkö Kristiina Ahtiainen. Avainasemassa on haastaa oma ajattelumme. Monesti toistamme tiettyjä tapoja, koska niin on tehty ennenkin. Mutta onko tuo malli itse luotu toimintatapa vai oikeasti pakollinen, ja mistä tuo pakko tulee? Monet samankaltaisena toistuvat asiat voidaan hoitaa sähköisesti helpommin ja nopeammin. Esimerkiksi tiedon kokoaminen ja siihen tutustuminen ennen asiakastapaamista takaa asiakkaalle paremman palvelun. Hankkeen ensimmäisinä painopistealueina ovat talous- ja velkaneuvonnan, varhaiskasvatuksen sekä neuvoloiden sähköisten palvelujen kehittäminen. Ratkaisu toteutetaan avoimella lähdekoodilla ja ketteryydellä. Käytännössä tekijät toimivat tiiminä, jossa on mukana eri toimijoiden ja alojen asiantuntijoita. Saman pöydän ääressä istuvat esimerkiksi terveydenhoitaja, kehittäjäkoodari, käyttöliittymäsuunnittelija ja asiakas. Hankkeessa seurataan aktiivistesti myös muita sähköisten palvelujen kehittämishankkeita, kuten Apottia ja Kansallista palveluarkkitehtuuria. Teksti Tuulia Halttunen Kuvat Jenni Mäenpää Vaikuta huomisen Vantaaseen Osallistumalla sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikutat suoraan siihen, minkälaista kokonaispalvelua asiakkaille tarjotaan jatkossa ja miten tämän palvelun mahdollistavaa työtä tehdään sinunkin yksikössäsi. Osallistu DigiVantaa-blogissa osoitteessa digivantaa.wordpress.com Blogissa voit seurata hankkeen etenemistä ja kommentoida, peukuttaa tai haastaa työryhmän pohdintoja Lähetä ideoita tai kommentteja työryhmälle sähköpostilla: Tutustu hankkeen materiaaleihin Avaimessa: avain.vantaa.fi/digivantaa Hankkeen avoimien ovien päivä tulossa syksyllä! Kutsu tulee erikseen Loma loppui ja nyt stressaa Nyt se iski, nimittäin loman loppu ja lomaltapaluustressi. Miksi stressaa, vaikka latasin akkuja koko loman ajan? Työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Tarja Nummelin kertoo, miten lomaltapaluustressiä voi hallita tai välttää kokonaan. Usein stressi liittyy pelkästään siihen muutokseen, kun vapaalta siirrytään aikataulutettuun arkeen. Elimistölle muutos merkitsee uuteen rytmiin sopeutumista, Nummelin kertoo. Lomaltapaluustressiä voivat aiheuttaa myös lomaan ladatut odotukset ja niihin liittyvät pettymykset. Myös ongelmat, joihin loma tarjosi armahduksen, hakevat vastauksia arjen koittaessa. Stressi kuuluu asiaan Nummelin lohduttaa, että lomanjälkeinen stressi on yleistä ja normaalia. Normaalina stressinä pidetään oireita, jotka eivät estä töiden aloittamista. Oireiden voimakkuus riippuu esimerkiksi hermojärjestelmän herkkyydestä ja elämäntilanteesta. Suurimmalla osalla paluu arkeen tapahtuu viikon tai kahden sisällä, jol- loin arjen aikataulut muodostuvat turvallisiksi rutiineiksi. Lopulta oma suhtautumisemme ratkaisee, miten paluu arkeen tapahtuu. Mitä paremmin hyväksymme tuntemukset, sitä vähemmän ne häiritsevät, Nummelin jatkaa. Nummelinin vinkit stressin helpottamiseen Palauta arjen unirytmi jo lomalla Oikea unirytmi auttaa sopeutumisessa. Mitä jos stressi jatkuu? Jos voimavarat ovat normaalilla tasolla, sopeutuminen on helppoa. Jos taas tuntee itsensä jatkuvasti niin väsyneeksi, ettei jaksaisi tehdä mitään, on syytä huolestua. Tällöin kyseessä voi olla uupumusasteinen väsymys, jolloin pitkäkään loma ei auta. Ihminen voi tuntea itsensä jopa väsyneemmäksi kuin ennen lomaa. Jos stressioireet, kuten unettomuus, vatsavaivat ja ahdistus eivät hellitä viikon kahden sisällä, Nummelin kehottaa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Loma laukaisee tunteet Lomalla on aikaa kohdata itsensä ja todelliset voimavaransa. Oman elämän inventaario käynnistyy. Sisimmässä uinuneet tunteet voivat tulla pintaan. Ne kertovat, mitä ihminen tarvitsee juuri nyt. Ratkaisu voi löytyä työn tai oman elämän muuttamisesta. Teksti Suvi Nurmiviita Sopeudu rauhassa Palaa arkeen asteittain, jotta mielen joustavuus säilyy. Pidä ensimmäinen työpäivä väljänä ja vaihda kuulumisia. Rentoudu ja nauti Nauti valoisista illoista ja tee rentouttavia asioita. Jos sinulla on kertyneitä työtunteja, hyödynnä niitä. Näe asioiden hyvät puolet Hyvien puolien näkeminen elämässä auttaa myös loman jälkeen. 4 5

4 Korvaavasta työstä uusi mahdollisuus Vantaalla Kissa pöydälle haastattelussa Jaakko Niinistö Vantaalla suunnitellaan siirtymistä korvaavan työn malliin. Korvaavassa työssä työkykyinen, mutta sairaustapauksen tai tapaturman takia vakituisesta työstään estynyt henkilö voisi sairausloman sijaan jatkaa väliaikaisesti muissa työtehtävissä. Korvaavan työn aikana työntekijän on mahdollista kehittää osaamistaan. Korvaavan työn mallia on valmisteltu maaliskuusta lähtien, ja uusia käytäntöjä pyritään kokeilemaan ensi vuoden alusta alkaen. 1. Mitä lisäarvoa korvaava työ tuo työntekijälle? 2. Mitä lisäarvoa korvaava työ tuo työnantajalle? 3. Haasteet käyttöönotossa? Arja Karppinen pääluottamusmies, valtuutettu 1. Pidempää sairauslomaa tarvitsevilla on pienempi riski syrjäytyä työelämästä ja paluu työelämään sairausloman jälkeen helpottuu. Korvaavassa työssä myöskään työntekijän tulotaso ei alene eikä korvaavan työn päiviä lasketa sairaslomapäiviksi. 2. Työntekijän mahdollinen työpanos ei jää hyödyntämättä ja tämä lisää tuottavuutta. 3. Haasteita on vielä paljon. Esimerkiksi, miten kohdella tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä, kun Vantaalla on niin paljon henkilöstöä hyvin erilaisissa työtehtävissä? Päivi Domnick työsuojeluvaltuutettu Liukastumisesta aiheutuvan sairausloman aikana voisi tehdä korvaavaa työtä. 1. Mikäli työntekijä pystyy sairauden estämättä tekemään muuta työtä, hän saa vaihtoehdon sairauslomalle ja mahdollisuuden päästä tekemään toisia työtehtäviä. 2. Häiriöt palvelujen tuottamisessa ovat pienemmät, jos työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä. 3. Korvaavan työn ohjeistuksen tulee olla selkeä ja yksinkertainen niin, että käytäntö saadaan toimimaan tarkoitetulla tavalla. Ohjeistus ei saa olla tulkinnanvarainen tai ristiriitainen. Manna Torvinen työhyvinvoinnin kehittäminen, kehittämispäällikkö 1. Työntekijä pysyy pidempään työkykyisenä, ja sairaustapauksessa työkuorma jakautuu näin tasaisemmin työyhteisössä. 2. Sähläyskustannuksia kuluu vähemmän, kun uusia ihmisiä ei tarvitse rekrytoida ja perehdyttää tehtäviin. 3. Ajatus korvaavasta työstä voi saada aikaan vastareaktion, jos työntekijä kokee, ettei saa enää edes sairastaa. Haasteena voi olla positiivisten kerrannaisvaikutusten ja mahdollisuuksien näkeminen. Teksti Mirva Uotila Kuva Sami Lievonen Kaupungin ylimmän johdon penkillä on ollut tänä vuonna vauhdikasta. Apulaiskaupunginjohtajat ovat vaihtuneet, irtisanoutuneet tai ainakin pyrkineet pääsemään muualle. Uuden AKJ:n haku herättää tunteita, onhan kyseessä niin sanottu poliittinen virkanimitys. Ylimmän johdon virat on useissa kunnissa jaettu suurimpien puolueiden kesken ja viime vaaleissa Perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi Vantaalla. Kemistiksi opiskellut Jaakko Niinistö valittiin Tammikuussa Vantaan kaupungin asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajaksi. Vastaehdokkaana oli asukaspalveluita yli viisi vuotta viransijaisena johtanut Heidi Nygren. Miksi hakuprosessia edes käynnistetään, jos valinta on käytännössä sovittu kabineteissa? Ei sitä ollut sovittu missään, Heidihän sai ääniä yli puoluerajojen. Kyllä tässä ensisijaisesti haettiin pätevintä eikä poliittisesti sopivinta henkilöä, Niinistö vastaa. Miten kemian tohtori voi olla tehtävään pätevämpi kuin sitä vuosia hoitanut ihminen? Valtuusto arvioi sen näin, he tuntevat minut tietysti hyvin näiltä valtuustovuosilta. En kannata poliittisia virkanimityksiä, mutta en pidä sitäkään huonona, että virkamieskunnassa on myös poliittisen päätöksenteon prosessien tuntemusta. Eikä jäsenkirja ja poliittinen aktiivisuus saa olla kenenkään työnsaannin este. Resursseja monikulttuurisuustyöhön Kun taustapuolue kritisoi maahanmuuttomenoja ja monikulttuurisuutta, moni miettii, miten siltä arvopohjalta johdetaan kaupungin monikulttuurisuusyksikköä. Niinistö muistuttaa, että harva ihminen allekirjoittaa kaikkia puolueensa teesejä. Minullakin puoluevalintaan ovat vaikuttaneet muut asiat kuin perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki. Jos jotakin moku-yksikön toiminnassa haluaisin muuttaa, niin resursseja pitäisi saada enemmän. Niitä ei ole lisätty samassa suhteessa, missä Vantaan maahanmuuttajaväestö on kasvanut. Johtajana Niinistö haluaa sekä tukea että olla tarvittaessa jämäkkä. Ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat olleet innostavia. Tämä toimiala on todella moninainen ja olen yllättynyt siitä, miten paljon ja omistautuneina täällä paiskitaan töitä pienillä resursseilla. Työllisyys on asukaspalveluiden ja kaupungin haasteista tietysti suurin. Kehitys on työllisyyden suhteen huolestuttava ja paljon on tehtävää, mutta täällä on tehty hyvää työtä ennen minua ja siitä on hyvä jatkaa. Teksti ja kuva Anna Groth 6 7

5 Työhyvinvointia Onnellisten maa, kuva Sirkus Aikamoinen kulttuurista Kulttuuri vaikuttaa hyvinvointiin. Erilaiset taide- ja kulttuuriharrastukset sekä konserteissa, teatterissa ja näyttelyissä käynti lisäävät tutkimusten mukaan myös työhyvinvointia. Kulttuuripalvelujen syksyssä on jälleen monipuolinen kattaus kulttuuri- ja taidetarjontaa, joka rikastuttaa elämää. Keräsimme muutamia vinkkejä, joilla myötävaikuttaa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tästä tarjonnasta jokainen työyhteisö voi poimia mieluisimmat ja koota omanlaisensa työhyvinvointipäivän. Näyttelyt Vantaan taidemuseon Arvo Summanen Brondan vintin legenda -näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Vantaan kaupunginmuseossa on nähtävillä lähtien Joki kivikaudesta kaljakelluntaan -näyttely. Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Galleria K:n syksyssä voi tutustua Vantaan taidemuseon kokoelmiin. Vantaan taiteilijaseuran tuottamina näyttelyinä galleriassa nähdään Leena Illukka, Tytti Korin, Katja Kotikoski, Laura Kärki, Saana Murtti ja Silja Puranen, Päivi Allonen sekä Satu Laurel, Markus Luiro, Sanna Pappila ja Tuuli Tuikka. Vinkki: Lähtekää lännestä itään tai idästä länteen museokierrokselle ja tutustukaa samalla uuteen Kehärataan. Matkalla voi pysähtyä vaikka Leinelän taidekaupunginosassa ihailemassa julkisen taiteen teoksia. Rakkaustyöpaja Lipunkantajan päiväkodin henkilökunnalle keväällä Lumon lokakuu Monitoimikeskus Lumossa esitystarjontaa on erityisesti lokakuussa. Perjantaina klo 10 Lumosalissa nähdään Sirkus Aikamoisen Onnellisten maa, musikaalista nykysirkusta Fellinin Klovnit -elokuvan hengessä. Perjantaina klo Lumous nukketeatteria aikuisille -festivaalin pääesityksenä TEHDAS Teatteri ja nukketeatteri Kuuman Ankanpoikanen esittää Rakkaudella, Agatha. Esitys on nukketeatterillisen vinksahtanut suljetun tilan murhamysteeri, joka kumartaa kunnioittavasti Agatha Christien kuuluisalle salapoliisiromaanille Eikä yksikään pelastunut. Esitykseen mahtuu 50 katsojaa. Agatha, kuva Jussi Virkkumaa. Vinkki: Ota suunnaksi Korso ja vietä työkavereiden kanssa kulttuuriaamu- tai iltapäivä. Ennen tai jälkeen Lumosalin esityksen voi nauttia Lumon aulan näyttelyistä. Syksyllä on esillä muun muassa Erkki Kukkosen valokuvia, Inkun ideapajan 40 vuotisnäyttely, Vantaan Tilkkutiiraajat-yhdistyksen tilkkutyönäyttely sekä Sirpa Levonperän valokuvanäyttely. Ravintola Villiankasta saa kätevästi aamupalan, lounaan tai vaikka iltapäiväkahvit. Marja-Terttu sai tämän kauniin riipuksen mieheltään lahjaksi 1950-luvulla ja on pitänyt sitä siitä lähtien. Rakkaustyöpaja Simonkylän päivätoimintakeskuksessa keväällä Musiikkitarjontaa Jean Sibelius 150 vuotta -juhlakonserttikiertue vierailee Vantaan kirjastoissa Konserteissa kuullaan upeina sovituksina muun muassa osa Sibeliuksen Karelia-sarjasta sekä Impromptu op. 5/5. Juonto-osuuksissa esiintyjät Jussi Makkonen (sello) ja Nazig Azezian (piano) kuvailevat Sibeliuksen elämänvaiheita ja Suomen luonnon ja kansanrunouden merkitystä mestarin sävellyksiin. Kiertue vierailee maanantaina Pähkinärinteessä ja Pointissa, tiistaina Koivukylän, Lumon ja Tikkurilan kirjastoissa sekä keskiviikkona Länsimäessä, Hakunilassa ja Myyrmäessä. Konsertteihin tulee ilmoittautua kirjaston asiakaspalveluun puhelimitse tai paikan päällä. Vantaan musiikkiopisto tarjoaa konsertteja ja musiikki-iltoja pitkin vuotta. Konserttikalenteri löytyy osoitteesta Maakuntavaakuna-aiheinen rannekoru vuodelta Alkuperäinen koru hukkui pian saamisen jälkeen ja tämä suretti omistajaa. Tilalle hän sai puolisoltaan uuden ja siihen oli lisätty turvaketju. Rakkaustyöpaja Simonkylän päivätoimintakeskuksessa keväällä Matineaelokuvien syksy Nuoripari Rekolassa 1950-luvun alussa. Syksyn Matineaelokuvien teemana ovat omaperäiset ja rohkeat yksilöt. Valkokankaalla nähdään muun muassa Stephen Hawking elokuvassa Kaiken teoria, omaperäinen matemaatikko Alan Touring elokuvassa The Imitation Game sekä Marimekon Armi Ratia. Syksyn elokuvatarjontaan kuuluvat myös Whisplash ja Pride. Matineaelokuviin Bio Grandiin ja Kino Myyriin voi lähteä työyhteisön kanssa keskiviikkoisin. Syksyn elokuviin ja esitysaikoihin voi tutustua tarkemmin vantaa.fi:ssä. Rakkaustyöpajat Vantaan kaupunginmuseossa sukelletaan rakkauden syövereihin. Museo osallistuu vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlintaan Rakkauden Vantaa -näyttelyllä, jossa ihastutaan, rakastutaan, lemmitään ja erotaan. Näyttelyä varten tarvitsemme aineistoa vantaalaisesta rakkauselämästä. Yhtenä aineiston keräämisen keinona ovat rakkaustyöpajat eli pienissä ryhmissä tapahtuvat keskustelutuokiot. Piristäkää työpäiväänne rakkausmuistoilla! Museon rakkaustutkijat voi kutsua pitämään työpajaa vaikka kahvitauollenne. Tilaa rakkaustyöpaja: Anna Kangas p

6 Hankintaa Vantaalla kurkistus kilpailutusten maailmaan Vantaan hankintakeskus palvelee koko kaupunkia ja tekee kilpailutuksia myös kaupunkikonsernin yhtiöille. Puhelinpalveluista viime vuonna kirjaamoon siirtynyt Marika Toivonen on uusin vahvistus kirjaamon henkilöstöön. Kirjaamon kätköissä Kilpailutuksessa otetaan nykyisin hinta laatu-suhteen lisäksi huomioon ympäristö- ja sosiaalivastuun kriteereitä, kuten energiatehokkuutta ja päästörajaluokituksia, kunhan tavoitteet kirjataan tarjouspyyntöön jo alkuvaiheessa. Keväällä 2016 voimaan astuva hankintalaki mahdollistaa myös pienten ja keskisuurten yritysten huomioimisen, kun perinteisesti isot toimijat ovat pärjänneet kilpailutuksessa parhaiten. Vaikka hankinta-asiantuntijat olisivat hoitaneet kilpailutuksen sääntöjen mukaisesti, joskus valitukset markkinaoikeuteen aiheuttavat ylimääräistä työtä. Valistusprosessin käynnistää Katja Koskelainen ja Salla Koivusalo nauttivat tehtäviensä monipuolisuudesta. usein kilpailutuksen hävinnyt osapuoli, ja prosessi voi kestää jopa vuoden. Keskimäärin valitusprosessi kestää noin seitsemän kuukautta. Kun sopimus on saatu voimaan, sitä on noudatettava. Jos kaupunki ostaa tuotteita tai palveluita muualta kuin sopimustoimittajilta, voi se räikeimmässä tapauksessa joutua käräjäoikeuteen sopimusrikkomuksesta. Kuva Katja Salla Pöydän ääreen kumartunut nainen tutkii papereita ja mutisee itsekseen. Nainen kysyy neuvoa vierustoveriltaan. Yhdessä he ratkovat, mikä on kahden miltei identtisen lausunnon suhde käsillä olevaan asiaan. Olemme kirjaamon kätköissä. Kirjaamisella yhdistetään asiat, asiakirjat ja niihin liittyvät toimenpiteet, kerrotaan Vantaan kaupungin kirjaamisohjeessa. Mutta onkohan kirjaamisohjetta kirjattu? Jos on yhtään epävarma, onko jokin asia siihen liittyvine asiakirjoineen kirjattu, kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä kirjaamoon ja kysyä, vinkkaa kirjaamon palveluesimies Jaana Immonen. Puhelin pirisee ja kuntalainen kyselee itseään kiinnostavista asiakirjoista. Kirjaaja Leena Sormunen vastaa kysymyksiin ja pyytää lähettämään sähköpostia, jossa olisi eritelty se, mitä dokumentteja kuntalainen kaipaa. Läheskään kaikki kirjaamoon saapuvat puhelut eivät kuitenkaan liity kirjaamon tehtäviin kirjaamoon saatetaan soittaa esimerkiksi hammaslääkäriajan perumiseksi. Arkistokaapeista Astaan Astan tulo oli suuri murros, mutta niin olivat 90-luvun alussa tulleet tietokoneetkin. Tuntui, että eihän niitä opi millään, muistelee pitkän uran kirjaajana tehnyt Jaana Iivonen. Kirjaamon työntekijöiltä vaaditaan valtavaa määrää tietoa. Jo se, että kirjaajat osaavat käyttää sujuvasti Astaa, on vaikuttavaa. Sen lisäksi kirjaajien tulee hahmottaa kaikki kaupungin asiat ja niiden käsittelijät. Hankalinta on, jos asioiden käsittelijät vaihtuvat, eikä meille kerrota muutoksesta. Sitten soittelemme ympäri kaupunkia ja etsimme oikeaa käsittelijää. Onneksi ne, jotka saavat paljon asioita Astan kautta käsittelyyn, osaavat ilmoittaa meille, Leena tuumii. Mutta palataanpa askel taaksepäin: onko sitä kirjaamisohjetta kirjattu? Ohje on tehty ennen Astaa ja viety Avaimeen. Tuohon aikaan ei kirjattu kaikkia ohjeita eikä viranhaltijapäätöksiä. Eihän nykyäänkään kaikkia ohjeita kirjata suoraan, mutta ne on hyvä viedä Astaan. Mutta kun kirjausohje päivitetään, se tullaan kirjamaan viranhaltijapäätöksen kanssa, Immosen Jaana vakuuttaa. Teksti ja kuva Anna Eskola Viisi vinkkiä hankinnoista 1. Tutustu hankintasivuihin Avaimessa. Jos olet epävarma, kysy neuvoja hankintakeskuksesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varaa aikaa ja ennakoi! Kilpailutusprosessit ovat hitaita 2. aikaa voi mennä kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Vastaa hankinta-asiantuntijoiden kysymyksiin tarkasti. Jos 3. asiantuntija kyselee hassuja, hän pyrkii varmistamaan, ettei huonosti tehty kilpailutus pakota kaupunkia valitsemaan käyttötarkoitukseen huonoja tuotteita tai palveluja. Mikäli sopimustoimittajan kanssa on ongelmia, kerro pulmista 4. hankintakeskuksen väelle, vaikka asia ratkeaisikin sovussa toimittajan kanssa. Jos pieni ongelma toistuu useissa eri yksiköissä eri puolilla kaupunkia, kokonaisuus voi olla suuri. 5. Osta katalogista älä haksahda marketin tarjoukseen. Kilpailutetuissa tuotteissa elinkaaren kustannukset on sisällytetty hintaan. Huolto- ja takuuehdot ovat paremmat kuin kuluttajakaupassa. Katalogista ostaessasi tuotteen päästöluokkarajat ovat kohdillaan, logistisesta optimoinnista on huolehdittu ja tavaroiden kierrätys tuotteen elinkaaren loppupäässä järjestyy ilman ylimääräistä vaivannäköä

7 Pääkaupunkiseudun vuoden esimies Variasta 12 Varian sosiaali- ja terveysalan opetusalajohtaja Annele Ranta on valittu pääkaupunkiseudun vuoden esimieheksi Tunnustuksen antoi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Pääkaupunkiseutu toukokuun lopussa. Valinta perustui Talvikkitien toimipisteen henkilöstön tekemään esitykseen Rannasta esimiehenä, jossa kriteereinä mainittiin muun muassa esimiehen empatiakyky ja ehdoton luottamuksellisuus. Palkinnon luovuttivat OAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti ja varapuheenjohtaja Leena Teittinen. OAJ:n myöntämän tunnustuksen saamisen kriteereinä ovat muun muassa vahva oman alan asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot, luotettavuus, oikeudenmukaisuus, luottamus alaisiin, heidän kannustamisensa ja tukemisensa, ongelmatilanteiden ratkaisukyky ja hyvän työilmapiirin vaaliminen. OAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti mainitsi puheessaan, että henkilöstön tekemä esitys oli koskettava eikä sen jälkeen ollut epäselvää tulisiko tunnustus myöntää. Myös Varian rehtori Pekka Tauriainen kiteytti puheessaan tunnustuksen tulleen täysin oikeaan osoitteeseen. Annelella on sydän kultaa ja hän on myös alaisena palkitsemisen arvoinen, Tauriainen kertoi. Palkintoa olivat luovuttamassa OAJ Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti ja varapuheenjohtaja Leena Teittinen. Talvikkitien henkilöstön perinteenä on ollut muistaa esimiestään päättäjäispäivänä kesäkukalla. Vantaan opaskartan uusi painos myynnissä Vuoden 2015 painoksen saa joko taitettuna 10 cm x 25 cm kokoon tai kaksiosaisena seinäkarttana 1:20 000, joka on kooltaan 100 cm x 135 cm. Kartan mukana tulee katunimiluettelo, joka sisältää noin 3700 katu- ja paikannimeä suomeksi ja ruotsiksi. Opaskartta on muuttunut edellisen painoksen jälkeen. Uutta on seudullisen koordinaatiston mukainen hakuruudukko, kaupunginosa- ja suuraluerajat sekä Myyrmäen ja Tikkurilan alueiden suurennokset. Uutena symbolikohteena on koirille sallittu uimaranta. Nyt on aika vaihtaa vanhentunut kartta painotuoreeseen versioon! Myynti: Mittausosaston asiakaspalvelu Kielotie 28 katutaso puh , sähköpostilla kartanmyynti@vantaa.fi tai kirjakaupoista. Annele Ranta itse oli täysin yllättynyt ja liikuttunut saamastaan tunnustuksesta. Hän korosti, että erityisen hienon asiasta tekee juuri se, että esitys on tullut hänen omilta alaisiltaan. Ranta nosti tärkeimmiksi hyvän ja toimivan työyhteisön tekijöiksi luottamuksen ja hyvän tsemppihengen. Työyhteisö tekee itsensä näköisen esimiehen, hän kuvaili. Teksti ja kuvat Maarit Aho Myyntihinta on 17 euroa/kpl sis. alv. Yli kymmenen kappaleen tilauksiin saa alennusta -30 prosenttia Menestystä työpaikan ympäristötyöhön esimiehen tuella Esimieheltä saatu tuki muodostaa ekotukitoiminnan perustan. Ekotukihenkilöltä odotetaan tietoa ja ideoita ympäristötyöhön, esimieheltä taas hyväksyntää ideoille ja positiivista asennejohtamista. Ympäristöystävälliset toimintatavat tulisi ujuttaa työtä ohjaaviin ohjeisiin ja rakenteisiin, kuten viikkopalaverien asialistoille ja perehdytykseen. Ekotukitoimintaa ja ympäristöjohtamista pro gradu -työssään tutkinut Itä- Hakkilan päiväkodin johtaja Johanna Sandholm pitää tärkeänä toiminnalle korvamerkittyä aikaa, selkeitä tehtäviä, läpinäkyvyyttä ja esimiehen kiinnostusta asiaan. Jokaisella työpaikalla tulisi olla oma ekotiimi, joka suunnittelee ympäristötyön tavoitteita esimiehen kanssa. Aikoinaan ollessani työpaikan ainoa ekotukihenkilö muistan työn tuntuneen usein melko turhauttavalta. Tuloksia alkoi näkyä pikkuhiljaa ekotiimin perustamisen jälkeen. Nykyään päiväkodissamme toimii aktiivinen ekotukitiimi, jossa on jokaisesta lapsiryhmästä edustaja. Tiimin toiminta on tavoitteellista, työyhteisöä, lapsia ja perheitä Kestävää kaupunkia rakentamassa osallistavaa. Nyt esimiehenä toimiessani osallistun ekotukitiimin palavereihin, tuen ekotukihenkilöitä, otan säännöllisesti ympäristöasioita esiin edustuksellisissa palavereissa ja ylläpidän positiivista asennetta ympäristöasioihin. Ekotukitoiminta ei tarvitse toimiakseen suuria investointeja. Se lähtee liikkeelle yhteisestä tekemisestä, pienistä arjen ympäristövastuullisista teoista sekä yhteisestä halusta toimia ympäristön ja meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen. Esimies on tärkeä arvovaikuttaja ja esimerkki koko työyhteisölle, Kertoo Sandholm. Teksti ja kuva Anna Sjövall ympäristöasiantuntija päristön kannalta hyviä toimintatapoja ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita. Kaupungin palkkalistoilta löytyy Tekesin palkitsema huippuhankkija, Marita Tamminen, joka on tuonut kaupungin hankintoihin energiatehokkuusajattelua ja samalla selvää säästöä kaupungille. Myös kaupungin ekotukitoiminta tuottaa tulosta. Henkilökuntaa kouluttamalla on onnistuttu vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta, kuten raportin ympäristötilasto-osuuden tiedot energiankulutuksen kehityksestä kaupungin kiinteistöissä osoittavat. Työsuhdematkalipun käyttäjämäärä on ollut rivakassa kasvussa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Kehära- Itä-Hakkilan päiväkodinjohtaja Johanna Sandholm, ekotukihenkilö Tuija Pöntinen sekä päiväkodin lapsia. Ympäristöjohtamisella tarkoitetaan sitä, että ympäristöasiat kytketään työpaikan arkeen osaksi rutiineja, työtapoja, työtä ohjaavia rakenteita ja päätöksentekoa. Ympäristöjohtamisella pyritään myös kasvattamaan työntekijöiden motivaatiota toimia ympäristömyönteisesti. Ekotukitoiminta on ympäristöjohtamisen työkalu. Tiesitkö, että kaupungissamme työskentelee jo 560 ekotukihenkilöä, jotka oman työnsä ohella kannustavat muita toiminaan työyhteisössään ympäristövastuullisesti? Ja oletko kuullut, että kaupunkimme on palkittu kestävistä hankinnoista vuonna 2014 tai että Kivistön kehittämisen avuksi on otettu käyttöön One Planet Living -konsepti, jossa keskeistä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien asuinalueiden rakentaminen? Tämä ja paljon muuta selviää ympäristökeskuksen julkaisemasta ympäristöraportista. Uusimpaan ympäristöraporttiin on koottu vuoden 2014 ja kevään 2015 ymdan käyttöönotto vaikuttaa lipun suosioon Vantaan kaupungin työntekijöiden joukossa. Purojen kaupunki Purot ja puronvarret ovat luonnon monimuotoisuuden arvokohteita ja merkittäviä kaupunkimaiseman elementtejä Vantaalla. Niiden säilyttämiseksi voi jokainen työyhteisö tehdä ihan konkreettisia tekoja, kuten kalojen kutupaikkojen rakentamista tai puronvarsien siivousta. Meneillään oleva purojen teemavuosi on jo innostanut ensimmäisiä työporukoita purotalkoisiin Vantaalla! Teksti Tina Kristiansson ja Jarmo Honkanen 13

8 Löydä oma tarinasi pilvitoimistosta Toiminta työtapaturman sattuessa Työntekijä Ilmoita tapahtuneesta välittömästi esimiehellesi. Hakeudu hoitoon, mikäli siihen tarve. Jos ei ole hoidon tarvetta, kirjaa tapahtuneesta turvallisuushavainto. Osallistu tapaturman tutkintaan, jos tapaturma on sattunut työssä ja siitä on aiheutunut työstä poissaoloa. Esimies Tee tapaturmailmoitus heti HR-työpöydän kautta vakuutusyhtiön linkkipalveluun, jos ei hoitoa/lääkkeitä tarvita, niin turvallisuushavaintoilmoitus riittää. Jos kyseessä on vakava tapaturma, ilmoita siitä linjaorganisaatiossa aina apulaiskaupunginjohtajalle saakka sekä poliisille ja työsuojeluviranomaiselle (E-S AVI). Mikäli kyseessä on työssä sattunut tapaturma ja siitä aiheutuu poissaoloa, järjestä tapaturman tutkinta yhdessä loukkaantuneen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa mahd. pian (noin 2 vkon kuluessa). Kirjaa tutkinnan tulokset tutkintalomakkeelle. Käsittele sattunut tapaturma, sen syyt ja siitä opitut asiat henkilöstön kanssa työpaikkakokouksessa. Turvallisuushavainto Turvallisuushavainnon keskeinen idea on ilmoittaa ja korjata puutteet ennen kuin tapaturma sattuu. Ilmoitukset voivat koskea: työssä sattunutta vaaratilannetta tai läheltä piti -tilannetta vaarallista työtapaa, viallisia työvälineitä, koneita tai laitteita ympäristölle työstä aiheutuvaa haittaa, esim. öljyvuoto työssä kohdattua uhka- tai väkivaltatilannetta Ilmoita aina esimiehelle, vaikka olisitkin jo korjannut puutteen tai vian. Tee ilmoitus myös sähköisesti Avaimessa: Palvelut > Turvallisuus > Vahingon sattuessa -sivulta löytyvän bannerin kautta. Teksti Henri Litmanen Kuva Sami Lievonen Tony Friberg Työn luonne ja vaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina enemmän kuin vuosikymmeniin. Vantaalla on parin vuoden sisällä vaihdettu sähköposti Outlookiksi, kuntatoimisto Astaksi ja viimeisimpänä siirrymme Pilvitoimistoon. Kaupunki uudistaa työviestinnän laitteita ja järjestelmiä. Miksi? Kaupunki haluaa tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden valita itselleen sopivimman työtavan. Työn siirtäminen pilveen hävittää rajoitteita ja uudistaa työtapoja. Pikaviestintä sekä rajaton tiedostojen tallentaminen ja jakaminen helpottaa toimistotyötä. Voit muun muassa työstää dokumenttia samaan aikaan kollegoidesi kanssa ja jakaa esityksiä suoraan pilvestä, tietohallintopäällikkö Hannu- Pekka Polttila listaa. Moni miettii, pysyvätkö kaupungin etätyölinjaukset työviestinnän tarjoamien mahdollisuuksien perässä. Jos pomo puhuu maksimissaan yhdestä etäpäivästä viikossa ja vaatii raporttia etäpäivän ajankäytöstä, Pilvitoimiston joustavuus jää helposti haaveeksi. Meistä jokaisen, johtoportaan erityisesti, tulee haastaa itsemme löytämään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Polttila painottaa. Osta jätekatos Koutsista Koutsin puutyöyksikkö valmistaa tilaustyönä jätekatoksia. Tervetuloa paikan päälle tutustumaan valikoimaan! Pieni jätekatos Puuvalmiina 250 Maalattuna 300 Sisämitat: leveys 290 mm, syvyys 850 mm Pienen katoksen sisään mahtuu 240 litran säiliö. Iso jätekatos Puuvalmiina 450 Maalattuna 500 Sisämitat: leveys 690 mm, syvyys 850 mm Ison jätekatoksen sisään mahtuu 660 litran säiliö tai kaksi 240 litran säiliötä. Lisätietoja: Vantaan Koutsi, puutyöyksikkö, Tuupakantie 4, Vantaa, p Miten sinä käytät pilveä? Pilvi on turvallinen tapa tallentaa tietoa. Omalla koneella tiedosto häviää haittaohjelman iskiessä ja G-levyllä mahdollisuudet tietojen palauttamiseen ovat rajalliset. Tärkeää on muistaa, ettei potilasja henkilötietoja käsitellä muualla kuin siihen tarkoitetuissa järjestelmissä, kuten Hijatissa ja Finstarissa. Teksti ja kuva Anna Groth 14 15

9 Puutu rohkeasti väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille Haastamme kaikki työntekijät mukaan perheväkivallan vastaiseen työhön: kun mahdolliseen uhkaan havahdutaan ajoissa, voidaan väkivaltaa ehkäistä jo ennen sen syntymistä. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua niin naisiin, lapsiin kuin miehiinkin. Tekijänä saattaa olla puoliso, vanhempi tai esimerkiksi aikuinen lapsi. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista, ja näitä eri muotoja käytetään usein samanaikaisesti ristiriitatilanteissa. Kaikenlainen väkivalta aiheuttaa aina myös henkisiä vammoja. Vaikutukset ovat yleensä syvemmät kuin mitä ensi alkuun voi oireista huomata, sillä väkivalta vaikuttaa uhrin koko persoonallisuuteen. Väkivalta musertaa itsetunnon ja aiheuttaa uhrissa syyllisyyttä, häpeää ja syvää arvottomuuden tunnetta. Väkival- taisen kierteen katkaiseminen varhain on tärkeää, sillä perheväkivallan vaikutukset siirtyvät usein myös seuraaville sukupolville. Velvollisuus puuttua Sosiaalihuoltolain uudistuksen (164/2014) myötä kunnalla on velvollisuus järjestää tukea lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneille. Myös lastensuojelulaki muuttui huhtikuun 2015 alusta, ja lasten parissa toimivilla on velvollisuus ilmoittaa lasten ja nuorten pahoinpitelyepäilyistä poliisille. Vantaan lähisuhdeväkivallan vastaisen työn toimintasuunnitelman mukaan väkivallan ehkäisemisen ja palvelujen järjestämisen vastuu kuuluu kunnalle ja väkivaltaan puuttuminen kaikille toimialoille. Tavoitteena on, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään jo ennen sen syntymistä ja että kaikilla peruspalveluissa toimivilla työntekijöillä on myös valmiudet puuttua siihen. Tarkempaa tietoa saa Ensiapua perheväkivaltaan Vantaalla -oppaasta. Se auttaa tunnistamaan perheväkivaltatilanteet ja rohkaisee puuttumaan niihin. Opas löytyy Avaimesta: Teksti Tuulia Halttunen Kuva Anitta Mäkinen Toimi näin, kun kohtaat väkivallan uhrin Tarjoa uhrille mahdollisuus keskustella kahden kesken ja luottamuksellisesti. Selvitä mitä on tapahtunut. Kuuntele uhria ja usko häntä. Älä syyllistä. Ole myötätuntoinen ja anna uhrin tuntea, ettei hän ole yksin. Kerro, että väkivalta on aina väärin ja pahoinpitely on rikos. Ohjaa uhri oikean avun piiriin. Yhteyttä voi ottaa esim. poliisiin, sosiaaliviranomaisiin, rikosuhripäivystykseen tai turvakotiin. Muista ilmoitusvelvollisuus, jos kyseessä on lapsi. Akuutissa tilanteessa soita apua. Jos tilanne uhkaa henkeä, soita 112. Sosiaali- ja kriisipäivystys, p , 24 h. Lähteet: Ensiapua väkivaltaan Vantaalla -opas (2015) ja Lähisuhdeväkivallan vastaisen työn toimintasuunnitelma ; Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä Puroja pelastamassa Vespa löytyi Puron varresta Ympäristökeskus on järjestänyt joka kevät siivoustalkoot. Tänä vuonna työhyvinvointipäivä päätettiin yhteistuumin viettää puronvarsia siistimällä, vietetäänhän Vantaalla purojen kaupunki -teemavuotta. Työsarkaa riittää, sillä Vantaalla on 55 puroa, eikä niitä ole aiemmin siivottu järjestelmällisesti. Luontoon päätyneet roskat ovat eliöstölle haitallisia, joskus myös tappavia. Eläimet saattavat sotkeutua suurempaan muoviroskaan tai syödä pienempiä roskia. Roskista liukenevat kemikaalit saattavat päätyä Itämereen ja edelleen ravintoketjuihin. Mitä tahansa puronvarsilta ei kuitenkaan saa kerätä, sillä eliöstölle tärkeät risut ja kaatuneet puunosat tulee jättää paikoilleen. Eloperäinen aines kuten puiden lehdet ja karike ovat ravintoa veden pohjaeläimistölle. Uomassa oleva puuaines taas suojaa rantoja veden kulutukselta sekä tarjoaa suojapaikkoja pohjaeliöille ja kaloille. Ympäristön ennallistamisen lisäksi puronvarsitalkoilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia. On tutkittu, että ihminen on onnellisimmillaan tehdessään asioita yhdessä muiden kanssa, yhteisen hyvän eteen. Jo lyhytaikaisella luonnossa olemisella on todistettavia terveysvaikutuksia, kuten verenpaineen ja pulssin laskua ja stressin lievenemistä. Pidempien metsäretkien on todettu vahvistavan ihmisten vastuskykyä. Metsässä oleilu vahvistaa myös ihmisen henkilökohtaista tunnesidettä luontoon, ympäristöasiantuntija Anna Sjövall kertoo. Yhteensä työhyvinvointipäivään osallistui 20 ympäristökeskuslaista. Siivottaviksi kohteiksi valikoituivat Tervaoja, Tussinkoski sekä ympäristökeskuksen lähitienoo. Töitä puronvarsilla riitti, kun ensimmäiset jätesäkit täyttyivät jo puolen tunnin keräämisen jälkeen. Päivän saldoksi saatiin muun muassa rakennuksilta lennellyttä muovijätettä, tölkkejä, pulloja, autonrenkaita, polkupyöriä, palosammuttimia, ruohonleikkuri sekä Vespa. Järjestä purotalkoot tyhypäivänä! Siivottavia kohteita on vielä jäljellä. Työporukallenne sopivan kohteen voi valita ottamalla ensin yhteyttä ympäristökeskuksen fi tai Jarmo Honkaseen. Kun päivämäärä on tiedossa, varataan tarvittavat työvälineet, kuten keräyspihdit ja muovisäkit, roskien keräämistä varten. Jätteiden poiskuljetuksesta tulee sopia viheralueyksikön Mervi Viitasen tai Jarmo Uutelan kanssa. Ympäristökeskus opastaa, mitä siivouspäivänä on tärkeää ottaa pois, ja mitä puronvarsille tulee jättää. Teksti Pirkko Väänänen Kuvat Anna Sjövall Keräyspihdit ovat oiva apu purojen siistimisessä

10 Raitistuminen lähtee usein pohjakosketuksesta Alkoholismi on yhä tabu. Se on aihe jota ei oteta kevyesti puheeksi. Alkoholistille se tarkoittaa jatkuvaa salailua työpaikalla, häpeän karttamista keinolla millä hyvänsä. Toisaalta alkoholisti ei myönnä itselleenkään ongelman olemassaoloa. Kieltovaihe voi kestää hyvinkin kauan. Vantaan kaupungin pitkäaikaisella työntekijällä Juhalla se kesti jopa 10 vuotta. Juhan työnkuva Vantaan kaupungilla mahdollisti juomisen. Esimies oli kaukana ja työkaverit luulivat, että ongelma on hallinnassa. Hommat hoituivat. Kaikki huomasivat juomisen, mutta vaikenivat silti. Hanki ajoissa apua itsellesi: Jos sinulla on ongelmia alkoholin käytön kanssa voit hakeutua työterveyshuoltoon ja ottaa asian siellä puheeksi. Tee tämä mieluiten jo silloin, kun asia mietityttää, muttei vielä heikennä terveyttä ja vaikuta varsinaisesti työn tekemiseen. Voit hakea apua myös oma-aloitteisesti ilman lähetettä A-klinikoilta. Juha kertoo, että alkoholisti on itse tietoinen ongelmasta. Hän ei kuitenkaan myönnä juomisen laajuutta ja kuvittelee sen olevan hallinnassa. Alkoholisti käyttää hirvittävän määrän aikaa kotona ja töissä juomisen suunnitteluun. Hän miettii milloin voisi juoda, missä juoda ja mistä rahat juomiseen. Heti maanantaikrapulan jälkeen alkaa seuraavan juomisen suunnittelu. Juha olisi toivonut asian pöydälle nostamista aikaisemmin. Joidenkin lähempien työtovereiden kanssa hän saikin asiasta puhuttua, mutta se ei auta paranemisessa. Paraneminen lähtee ihmisestä itsestään. Salarakas, joka vie kaiken Juhalta alkoholi vei avioliiton, lapset, talouden ja terveyden. Avioero oli ensimmäinen pohjakosketus. Se ei muutosta kuitenkaan laukaissut. Päinvastoin hartioille lankesi painava syy juoda lisää. Juha sanoo, että alkoholi on monelle salarakas. Alussa se tuo lohtua, se ymmärtää. Lopulta sille uhrataan kaikki. Alkoholisti on mestari selityksissä, kuin pettäjä salasuhteessa. Lopulta löytyi pohjakosketus joka pysäytti. Juha oli menettää henkensä. Erään juomareissun jälkeen hän heräsi sairaalassa elvytykseen. Hän toivoo, ettei kenenkään pohjan tarvitsisi löytyä niin syvältä. Juha on kuitenkin onnekas yhdessä asiassa: Työpaikka säilyi ja raitistuminen onnistui työn kautta saatavan kuntoutuksen avulla. Kun hoitotarve oli tiedostettu, toimi hoitoonohjaus ja koko hoitoketju loistavasti. Heikoilla ovat ne, joilla ei ole mitään. Faktaa Työterveyslaitoksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 39 % työssäkäyvistä miehistä on alkoholin riskikäyttäjiä ja naisistakin riskikäyttäjiin kuuluu 14 %. On arvioitu, että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4-6 miljardia euroa vuodessa. Alkoholismi on tunne-elämän sairaus. Toipumisen ytimenä on tunnustus siitä, ettei yksin pärjää, että tarvitsee apua. Juha kertoo ottavansa pikkuaskelia toipumisessa ja että jatkuva vertaistuki on erittäin tärkeää. Repsahdus voi lähteä hyvin pienestä, joten täytyy elää päivä kerrallaan. Juhan mukaan työnteko raittiina maistuu paremmalta. Muisti palautuu vähitellen ja keskittymiskyky paranee. Aikataulutus ei pyöri koko ajan alkoholin ympärillä. Yleinen alkoholistin harhaluulo on, että raittiina ei löydy tekemistä. Juha kuitenkin vakuuttaa, että se ei pidä paikkaansa. Tekemistä löytyy enemmän kuin ennen ja vielä aivan uusia asioita. Teksti Eeva Vierros Kuva Anitta Mäkinen Käänteentekijät juttusarja Vantaan kaupungin työntekijöistä, jotka ovat muuttaneet elämänsä terveelliseen suuntaan Ergonomia on työhyvinvointia Miksi samassa työssä toinen saa rasituskiputilan kerta toisensa jälkeen, mutta toinen ei koskaan? Jos molemmilla on hyvä terveys ja samanlainen kuntotaso, todennäköisesti syy löytyy erilaisessa tavassa tehdä työtä. Fyysinen ergonomia on tuttua jokaiselle. Vääränlaisesta rasituksesta seuraa esimerkiksi niskakipuja, olkapäiden jännevaivoja, tenniskyynärpäätä ja rannekanavan oireyhtymää. Jos näitä vaivoja ilmenee, kannattaa tarkistaa työpisteen ja työtavan ergonomiaa. Toimistotyö luokitellaan fyysisesti kevyisiin töihin. Siinä kuitenkin esiintyy hämmästyttävän paljon tuki- ja liikuntaelinten sairastuvuutta. Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan laitteiden ja työtoimintojen suunnittelua niin, että tulos on sopiva ihmisen tiedonkäsittelykyvyn ja rajoitusten kanssa. Tarvitaan työrauha, että keskittyminen olisi tehokasta. Moni voi itsekin vaikuttaa paljon työjärjestelyihinsä, mutta paljon siitä on esimiehen kanssa sovittavaa jaksamisen tukea. Organisatorinen ergonomia on pääasiassa työnantajan ja esimiesten järjesteltävissä. Siihen kuuluu sopivan työmäärän mitoitus ja työaikajärjestelyt. Niissäkin tulisi huomioida työntekijän ominaisuudet. Kaiken kaikkiaan tärkeintä on yhteistoiminta työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Kun löydetään yksilölle oikeat mitoitukset, on tulos kuin hyvin istuva puku ihminen voi hyvin ja työ sujuu tehokkaasti. Teksti Marja Salonius Kuva Anna Groth Kaupunki tukee henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämistä liikunnan tukirahalla. Tukea myönnetään suunnitelmalliseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan. Tukea voivat hakea työyhteisöt sekä nykyiset tai uudet liikuntakerhot vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan. Kevyessä toimistotyössä esiintyy paljon tukija liikuntaelinten sairauksia. Työasennon vaihteleminen kannattaa. Hae hyvinvoinnin edistämisen tukirahaa Hakuohje Liikuntakerhojen osalta toiminnan tulee olla avointa ja siitä tulee tiedottaa koko henkilöstölle. Tukea myönnetään maksimissaan 50 prosenttia tukeen hyväksyttävissä olevista kuluista. Palveluita voi tilata esim. Aikuisopistolta tai Vantaan Työterveys liikelaitokselta. Tukea voi saada vain Vantaan kaupungin henkilöstö työyhteisön toimintaan, jolla tuetaan liikunnan ja hyvinvointia tukevan toiminnan käynnistämistä ja aloittamista sama työyhteisö vain puoleksi vuodeksi kerrallaan (kevätkausi/ syyskausi) ja vain kerran saman vuoden aikana liikuntakerhojen osalta uusien jäsenten starttitoimintaan liikuntakerhot toimintavuodeksi kerrallaan tai puolivuotiskaudeksi Omavastuuosuus Toimintaan osallistuvien henkilöiden tulee osallistua kustannuksiin omavastuuosuudella, jonka suuruus tulee ilmetä hakemuksesta. Hakuaika Hakemukset syksyn 2015 toiminnan osalta mennessä sähköpostitse henkilostokeskus@vantaa.fi Päätökset tehdään syyskuussa

11 Hyvä nostotekniikka vähentää selän kuormitusta Säännöllinen liikunta vähentää selän kuormitusta. Työtä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota nostoihin ja siirtoihin. Vaarojen ja riskien arviointi tulisi suorittaa ennen työn aloittamista. Apuna voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, vaikkapa työterveyshuoltoa. Nostaminen kannattaa suunnitella etukäteen. Ympäristön tulisi olla esteetön ja valaistuksen hyvä. Käytä nostoissa jalkalihaksia ja syviä vatsalihaksia. Keskity nostoihin, pidä selkä suorassa ja kanna taakka lähellä vartaloa. Älä nosta riuhtaisten vaan tasaisesti ja hallitusti. Vältä kiertoliikkeitä. Työpaikka, joka liikuttaa Kuntatekniikan keskus on ensimmäisiä HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin saajia. Onko sinun työyhteisösi seuraava? Sertifikaatti on osoitus työpaikan sitoutumisesta kestävän liikkumisen edistämiseen työja työasiamatkoilla sekä siitä, että työnantaja on kartoittanut henkilöstönsä liikkumistapoja, toiveita ja näkemyksiä. HSL tekee yhteistyötä yritysten kanssa ja antaa neuvonta-apua työmatkaliikkumiseen. Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin saamiseksi vaadittavan liikkumiskyselyn voi tehdä helposti Työmatkalaskurilla osoitteessa Työmatkalaskuri tuottaa työnantajalle tietoa toimipaikoittain henkilöstön työmatkojen hiilidioksidipäästöistä, nykyisestä kulkumuotojakaumasta sekä sen muutospotentiaalista. Työntekijälle laskuri tarjoaa kanavan antaa työnantajalle työmatkaliikkumiseen liittyvää palautetta sekä kertoo, millainen liikkujatyyppi hän on työmatkoillaan. Lisäksi työntekijä saa vinkkejä viisaaseen liikkumiseen. Hyvä nostokorkeus on rysty- ja kyynärpäätason välillä. Raskaita taakkoja nostaessa käytetään apuvälineitä, kuten nostopöytiä, nostimia tai trukkia. Siirtoihin käytetään niitä varten suunniteltuja apuvälineitä. Työterveyshuolto opastaa oikeisiin työskentelyasentoihin. Opastus tehdään työpaikalla oikeassa työtilanteessa, ja apuna voidaan käyttää videointia. Videoinnin avulla huomataan helposti, mitä tulisi korjata, jotta työskentely olisi jatkossa turvallisempaa. Teksti Jouko Laine Kuva Sami Lievonen Vantaa matkalla merkittäväksi joukkoliikennekaupungiksi Kehäradasta odotetaan merkittävää liikenneväylää paitsi vantaalaisten myös Vantaalla työssä käyvien ja yrityksissä asioivien liikkumiseen. Vantaan kaupungin tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia ja vuoden 2050 tavoitteena on hiilineutraalius. Vantaan omat vaikutusmahdollisuudet päästöjen hillinnäksi on alle 10 prosenttia, eli yhteistyötä tarvitaan ja liikkumisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä, Tina Kristiansson Vantaan kaupungin ympäristökeskuksesta kertoo. Muun muassa rakenteilla olevasta Aviapolisalueesta on tarkoitus luoda liikkumisen näkökulmasta turvallinen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä alue, Tiina Hulkko Vantaan kuntatekniikan keskuksesta sanoo. Teksti Milla Hamari Tillit och öppet sinne är A och O Birgitta Gitta Kervinen går i pension i september efter 38 år på Vanda stad. Birgitta har utbildat sig till gymnastiklärare. Ett av hennes första jobb var att ansvara för stadens idrottskurser. Senare har hon jobbat som informationssekreterare, kommunikationschef och senast som kontaktchef. Jag saknar en formell utbildning i kommunikation, men allt började från idrotten då jag skulle informera om kurserna på finska och svenska. Senare har jag specialiserat mig på att skriva tal och marknadsföringstexter. Jag har skrivit tal till ledande politiker och tjänstemän, berättar Birgitta. Vid sidan om jobbet har Birgitta haft ett stort antal förtroendeuppdrag inom idrotten både i Finland och internationellt. Mitt jobb och mina förtroendeuppdrag har gått hand i hand. Det har varit möjligt tack vare utomordentliga chefer, som förstått att mina förtroendeuppgifter gagnar staden. Min aktivitet har lett till att vi fått stora evenemang till Vanda och att Vanda har synts på internationella tillställningar. Det har krävt skräddarsydda speciallösningar och alla kolleger har inte alltid förstått min situation, säger Birgitta. Ökad flexibilitet ger resultat Birgitta har en klar syn på staden i allmänhet och som arbetsgivare. Hon tycker att staden har ett alltför dåligt Gitta på IWG konferensen 2014 i Helsingfors tillsammans med den avlidna finländska IOC medlemmen Peter Tallberg, IOC President Thomas Bach, Per-Edvin Persson och Mika Sulin. rykte. Tillit och öppet sinne är A och O. Det är stadens politiker och tjänstemän som har agerat på ett oetiskt sätt, vilket har bidragit till stadens dåliga rykte. Det finns exempel på dålig förvaltning från alla decennier, säger Birgitta. IT och elektroniska lösningar har givetvis inneburit en stor förändring på arbetsplatsen. Jag har känslan av att man i och med tekniken har gått miste om förmågan att se på helheten. Personligen tror jag inte att tekniken löser den offentliga sektorns problem. Vi borde istället lyfta fram betydelsen av personliga kontakter, anser Birgitta. Arbetsklimatet och välbefinnande på jobbet är något man talar mera om idag. Det är genom tillit, flexibilitet och dialog som man får till stånd resultat. En lösning på arbetsbördan kunde vara ökad flexibilitet och mera kreativitet. A och O är tillit mellan de anställda och cheferna, säger Birgitta. Birgittas hälsningar till de yngre anställda. Kom ihåg att se på saker ur ett internationellt perspektiv. Stäng inte in dig på kontoret, håll kontakter utanför Vanda. Utveckla dig själv, det för dig vidare. Håll blicken riktad framåt! När en dörr stängs, öppnas två fönster framför dig. Text Lotta Silfverberg Bilder Gitta Kervinens hemalbum Gitta till vänster tillsammans med president Tarja Halonen, Finlands representanter och kommissarien Vassiliou på IWG konferensen 2014 i Helsingfors. Vanda julgata firades med julgubben och julgumman