Voimassa alkaen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimassa 19.8.2015 alkaen."

Transkriptio

1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 2015

2 Voimassa alkaen.

3 Sisällysluettelo 1. SAMIedun opetussuunnitelman yhteinen osa Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet SAMIedun keskeiset arvot ja strategiset tavoitteet Pedagoginen johtaminen Laadunhallinta Tiedotuskanavat Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen Opetuksen toteuttaminen ja sisällöt Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa Työturvallisuus Oppimisympäristöt Tasa-arvosuunnitelma Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Opetussuunnitelmat ammatillisessa peruskoulutuksessa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma; opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku Työssäoppiminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelijan arviointi ammatillisessa perustutkinnossa Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Todistukset Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen Tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA Muu koulutus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksen järjestämisen periaatteet Opetuksen tuki Opinto-ohjaus Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Opiskelijahuolto Opiskelijakunta Erityisopetus SAMIssa Koulutuksen järjestäjän keinot puuttua opiskelun soveltumattomuuteen Yhteisen osan liitteet Liite 1 Henkilöstön kehittämissuunnitelma Liite 2 Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Liite 3 Hyvinvointisuunnitelmat; järjestyssäännöt ja asuntolan säännöt, kriisisuunnitelma, päihdestrategiat Liite 4 TVT-toimintasuunnitelma Liite 5 Henkilökohtaistaminen Liite 6 Maahanmuuttajataustaisten sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksen järjestämissuunnitelma Liite 7 MAMU kielitaidon kartoitus Liite 8 Opinto-ohjaussuunnitelma Liite 9 Aikuisten opinto-ohjaus Liite 10 Opiskeluhuoltosunnitelma Liite 11 Erityisopetuksen suunnitelma Liite 12 Opiskelijakuntatoiminta

4 1. SAMIedun opetussuunnitelman yhteinen osa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille tutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat pohjautuen sekä tutkinnonperusteisiin, että koulutuksen järjestäjän keskeisiin arvoihin. Opetussuunnitelman yhteinen osa on ohjeistuksena opettajille, opiskelijoille ja työelämän edustajille. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan menettelytavat, jotka muodostavat toiminnan sisäisen laadun ja mahdollistavat jatkuvan kehittymisen. 1.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Lain mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (L 787/ ). Lain mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lisäksi pyritään edistämään tutkintojen ja niiden osien suorittamista. Näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan lain mukaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestettäessä sen sisällöstä päättää oppilaitos tutkinnon perusteiden mukaisesti. (L631/1998) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto arvioi jatkuvasti koulutuksen tuloksellisuutta ja laatua oppimisen edistämiseksi. Oppilaitos tukee opiskelijamyönteistä kehitystä ja vahvistaa opiskelijan tervettä itsetuntoa. Koulutuksen läpäisyasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimenpiteitä keskeyttämisen vähentämiseksi. Hyvän oppimis- ja työilmapiirin luominen, opintoihin perehdyttäminen, opiskelijan yksilöllisen ja joustavan opintopolun toteuttaminen, eri opetusmenetelmien hyödyntäminen sekä erilaisten työelämälähtöisten oppimisympäristöjen ja mahdollisuuksien tarjoaminen vähentävät keskeyttämistä ja tehostavat läpäisyä. 4 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

5 1.2 SAMIedun keskeiset arvot ja strategiset tavoitteet Visio SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Toiminta-ajatus Kuntayhtymän koulutuspalvelujen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista, yleissivistävää ja persoonallisuuden kasvua sekä kouluttaa ammattitaitoista henkilöstöä työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on turvata koulutuksen monipuolinen alueellinen saatavuus, kehittää työelämää ja yrittäjyyttä sekä vastata työelämän osaamistarpeisiin, edistää kansainvälistymistä ja kestävän kehityksen periaatteita. Arvoperusta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa vallitsee kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on välittävä ja vuorovaikutteinen työilmapiiri, jossa ammattitaitoinen henkilöstö kumppanuuksien kautta kehittää omaa työtään ja työelämän osaamista. Oppimiskäsitys SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktivistisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kollegiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktivistista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä. Oppimista koskevat päätavoitteet Uudenlaisten yhteistyömallien ja verkostojen rakentaminen, opetuksen laadun turvaaminen sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden joustavaksi tekeminen SAMIn palveluorganisaation vetovoiman, uudistumiskyvyn, asiantuntijuuden ja verkostomaisuuden vahvistaminen Koulutuksen eri rahoitusmuotojen maksimaalinen hyödyntäminen sekä elinikäisen oppimisen tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottaminen Kaikkien toiminnallisten rakenteiden ja prosessien tehokas sekä kohdennettu hyödyntäminen muuttuvissa taloussuhdanteissa Oppiva koulutusorganisaatio, joka pystyy toteuttamaan koulutusta jatkuvasti kehittyvissä oppimisympäristöissä Jokainen opettaja osallistuu työelämäjaksolle strategiakauden aikana. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 5

6 1.3 Pedagoginen johtaminen Pedagogisen johtamisen kehittyviä työkäytäntöjä ovat osaamisklusterit ja kollegiaaliset tiimit. Savonlinnan ammattija aikuisopistossa koulutusalat on jaettu kolmeen eri toimialaan (PAKU-, SOTE- ja TELLU). Toimialat ja niiden osaamisklusterit on esitetty kuviossa 2. Osaamisklustereiden ja kollegiaalisten tiimien avulla tuetaan vaihtoehtoisia opiskelumuotojen ja opintopolkujen toteutumista sekä pyritään ehkäisemään keskeyttämistä. Ydinosaamista tukevat ja kehittävät toimintaprosessit ovat opetussuunnitelmatyö, henkilökohtaistaminen, työelämäyhteistyö, pedagoginen johtaminen ja asiantuntijapalvelut. Näitä kaikkia tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: prosessit-, uudistuminen-, vaikuttavuus-, ja resurssinäkökulmasta. Pedagogisen strategian laatimisesta vastaa johtoryhmä, joka asiakkuuden huomioiden asettaa vuositasolla tavoitteet ja mittarit sekä kriittiset menestystekijät toiminnalle. Operatiivisella tasolla pedagogisen strategian toteuttamisesta vastaavat koulutuspäälliköt apulaisrehtorin ohjauksessa. Toimijoina operatiivisella tasolla ovat tutkintokoordinaattorit, asiantuntijapalvelut ja opetushenkilöstöstä muodostetut kollegiaaliset tiimit. Pedagogisen strategian laatimisessa ja toteuttamisessa on sidosryhmäasiantuntijana mm. ammatilliset neuvottelukunnat, ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta, elinkeinoelämä, oppilaitoskumppanit sekä moniammatillinen yhteistyöverkosto. Yhteistoiminnallisuutta edistetään kaikin tavoin. Yhteistoiminnallisuus pitää sisällään kollegiaaliset käytännöt, joita tuetaan pedagogisella johtajuudella. Perustehtävälle asetettuja tavoitteita määritetään kollegiaalisissa tiimeissä. Tavoitteet konkretisoidaan prosessien kautta. Pedagoginen johtajuus on toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja jatkuvaa arviointia. Pedagogiseen johtajuuteen liittyy aina oppimisen, osaamisen ja osallistumisen edistäminen. Pedagoginen johtajuus on vuorovaikutuksellinen suhde, jossa muutokset nousevat yhteisistä tavoitteista. Pedagoginen johtajuus on valmentavaa johtamista, jossa kehitetään koko oppilaitoksen henkilöstön osaamisen strategisia tavoitteita kohti. Opettaja on oman työnsä pedagoginen johtaja, opettajien moniosaajuutta ja pedagogisten taitojen kehittämistä tuetaan eri menetelmin pohjautuen henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin. Yhteisvastuullisuuden merkitystä lisätään kollegiaalisille tiimeille opetuksen laadun ja tuloksellisuuden suhteen. 6 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

7 PAKUtoimiala TELLUtoimiala SOTEtoimiala LIIKETALOUS- JA KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan pt Liiketalouden pt Tieto- ja viestintätekniikan pt Isännöinnin at Taloushallinnon at Yrittäjän at Markkinointiviestinnän at Myynnin at Kaupan esimiehen eat Tieto- ja viestintätekniikan at Teatterialan at Sisustusalan at Käsityöntekijän at OSAAMISKLUSTERIT TOIMIALOITTAIN MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt Matkailualan pt Luonto- ja ympäristöalan pt, luonto-ohjaaja Kalatalouden pt Talouskoulu Laitoshuoltajan at Ravintolakokin at Tarjoilijan at Matkailun ohjelmapalvelujen at Erä- ja luonto-oppaan at Kalastusoppaan at Kalanviljelijän at Baarimestarin eat Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen eat Siivoustyönohjaajan eat KULJETUS RAKENTAMINEN TEKNOLOGIA Autoalan pt Logistiikan pt Metsäalan pt Henkilöautomekaanikon at Bioenergia-alan at Metsämestarin eat Metsätalousyrittäjän at Luontokartoittajan eat Puualan pt Rakennusalan pt Veneenrakennuksen pt Talotekniikan pt Kiinteistöpalvelujen pt Luonto- ja ympäristöalan pt (er) Talonrakennusalan at Putkiasentajan at Prosessiteollisuuden pt HYVINVOINTI HOITO JA HUOLENPITO NIVEL Kauneudenhoitoalan pt Hiusalan pt Hierojan at Hierojan eat Jalkojenhoidon at KUVIO 1 SAMIn toimialat ja osaamisklusterit. Sosiaali- ja terveysalan pt Kehitysvamma-alan at Koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at Perhepäivähoitajan at Työvalmennuksen eat Vanhustyön eat Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt Sähkö- ja automaatioasentajan pt Kone- ja metallialan pt Hitsaajan at Koneistajan at Levytekniikan at Koneenasentajan at VALMA Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 7

8 8 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

9 1.4 Laadunhallinta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa laadunhallinta perustuu opetusministeriön vahvistamaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen CQAF (Common Quality Assurance Framework), BSC-mittaristoon sekä jatkuvan laadunparantamisen toimintamalliin (mm. Demingin laatuympyrä, PDSA). Tasapainoisen onnistumisen ja tuloksellisuusarvioinnin perusteena ovat määrällisen ja laadullisen arvioinnin sekä erilaisten trendi- ja vertaistietojen kokoaminen. Ydin- ja avainprosessien tavoitteet ja arvioinnin mittarit kootaan tavoitekorteille, jotka jaetaan laatu- ja tuloskorteiksi. 1. SAMI-prosessit (keltainen laatukortti) jäsentyvät 5 eri avainprosessin laadullisiin kehittämistavoitteisiin, jotka johdetaan SAMIn CQAF-mallia soveltaen. 2. SAMI- uudistuminen (sininen laatukortti) jäsentyy opiskelija-, asiakas-, työelämä-, ja henkilöstöpalautteiden osalta 7 eri tavoitealueeseen. 3. SAMI-resurssit (vihreä tuloskortti) jäsentyvät talouden, henkilöstön ja tilojen osalta 8 eri tavoitteeseen. 4. SAMI-vaikuttavuus (oranssi tuloskortti) jäsentyy opetusministeriön tulosrahoitusmittareiden mukaan 12 yksittäiseen tavoitteeseen. Opiskelija-, asiakas- ja kumppanipalautejärjestelmät OPIX palautteet, ammatillinen peruskoulutus (tulo-, olo-, päättö- ja topkyselyt), AIPAL -palautteet tutkinnonsuorittajille, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto (valmistavan koulutuksen palaute ja päättöpalaute), OPAL -palautteet työvoimapoliittinen koulutus (välipalaute ja päättöpalaute), LIPAL -lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute. Lisäksi kerätään asiakaspalautteita maksullisen palvelutoiminnan asiakkailta (autokorjaamo, parturi-kampaamo, kosmetologipalvelut, opetusravintola jne.). Opiskelijapalautteita kerätään kaikilta opiskelijoilta / tutkinnon suorittajilta vähintään kerran lukukaudessa, palautteiden vastaamiseen ohjaamisesta vastaa ammatillisessa peruskoulutuksessa ryhmänohjaaja / muiden koulutusten osalta koulutuksesta vastaava opettaja. Palautteiden kerääminen ja niiden hyödyntäminen osana koulutuksen kehittämistä on kuvattu tarkemmin toiminta- ja laatujärjestelmässä. Palautteiden kerääminen ja tuloksien sekä kehittämistoimenpiteiden käsittely yhdessä opiskelijoiden kanssa nähdään tärkeänä osana opiskelijoiden oppimisprosessia ja työelämätaitojen kehittymistä. Palautteiden tuloksia hyödynnetään oppilaitoksen kehittämistoiminnassa. Palautteille on määritelty hälytys- ja kiitosrajat, joiden puitteissa johtoryhmä toimii. Kiitosraja; kun ryhmäkohtaisten palautteiden keskiarvo on 4,00 tai yli. Hälytysraja kun yksittäinen vastaus on 3,00 tai alle. Tuloksen ollessa alle hälytysrajan, tekee koulutusalan johtotiimi yhdessä opetushenkilöstön kanssa selvityksen niistä toimista joihin aiotaan ryhtyä. Päättöpalautteiden osalta hyvistä tuloksista maksetaan kollegiaaliselle tiimille rahallinen korvaus, joka on sidottu palautteiden ryhmäkohtaiseen keskiarvoon ja vastausprosenttiin. Itsearviointi ja ulkoinen arviointi Koulutuksen itsearviointia on SAMIssa toteutettu vuodesta 2009 lähtien. Itsearvioinnin keskeisiksi työkäytännöiksi ovat muodostuneet opetus- ja oppimisprosessin auditoinnit ja niiden osana pedagogiset katselmukset sekä toimitilakatselmukset. Opetus- ja oppimisprosessin auditoinnissa opiskelijat, opetushenkilöstö ja oppilaitoksen pedagoginen johto osal- Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 9

10 listuvat yhdessä koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Itsearviointia toteutetaan suunnitelmallisesti, auditoitavat tutkinnot valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Auditointien aikataulu ja sisällöt sekä tulokset on tarkemmin kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. SAMIedussa osallistutaan aktiivisesti myös toiminnan ulkoiseen arviointiin, josta osoituksena mm. opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät 3 laatupalkintoa (2003, 2007 ja 2011). 1.5 Tiedotuskanavat Ulkoisille asiakkaille SAMIn www-sivut Sosiaalinen media (Facebook, Youtube, Flickr, Linkedln) Opiskelijoille ja henkilökunnalle Opiskelijatietojen hallintajärjestelmänä käytössä on Starsoft multiprimus oppilashallintojärjestelmä, Kurre työjärjestysohjelma sekä Wilma webliittymä. Opettajat ja opiskelijat (sekä opiskelijoiden huoltajat) käyttävät työskentelyssään Wilmaa. Opiskelijatietojen hallintajärjestelmiä käytetään opetuksen järjestämisen organisointiin ja seurantaan, opiskelijoiden henkilö- ja opiskelutietojen sekä koulunkäyntiä koskevien päätösten ylläpitoon, opettajien tietojen sekä opetustarjonnan hallinnointiin. Moodle 2 -verkko-oppimisympäristö https://moodle2.samiedu.fi/ Office 365 -pilvipalvelu https://login. microsoftonline.com SAMIssa Office 365 -pilvipalvelu on kaikkien opiskelijoiden ja koko henkilöstön käytössä. Pilvipalvelussa on rajattomasti tallennustilaa ja uusimmat Office-sovellusversiot (Word, Exel, PowerPoint) myös kotikoneille ladattaviksi. Tiedostojen jakaminen on helppoa ja tiedostoja voidaan muokata yhtä aikaa muiden kanssa. SAMInet on henkilöstön sisäinen intra, joka toimii organisaation sisäisenä tiedotuskanavana sekä kollegiaalisten tiimien työskentely alustana. https://saminet. samiedu.fi TOLA Toiminta- ja laatujärjestelmässä on kuvattu toimintaa määrittävät tärkeimmät ohjeistukset, prosessikuvaukset ja dokumentit. TOLA on rakennettu IMSohjelmiston alustalle. fi/ims_tuotanto 10 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

11 1.6 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen Vuosittain vahvistettavien toiminta- ja taloussuunnitelmien osana vahvistetaan henkilöstön koulutukseen käytettävät voimavarat. Painopisteet vaihtelevat strategisten tavoitteiden mukaisesti. Ammattitaitoinen henkilöstö on oppilaitoksen tärkein voimavara. Henkilöstöstrategiaan on kirjattu osaamisen painopistealueiksi osaamisen kartoitus ja arviointi, innovaatiot ja oppiminen sekä kollegiaalinen työ. Henkilöstöstrategian mukaan henkilöstön osaamista vahvistetaan tekemällä vuosittain osaamiskartoituksia ja työn vaativuuden arviointia. Esimiesten kanssa käytävissä ryhmäkehityskeskusteluissa sekä kollegiaalisen tiimin osaamismatriisien päivityksen yhteydessä, kollegiaalisen tiimin ja henkilön kehittämistarpeet tulevat julki ja kirjatuiksi. Hyviä palvelu- ja työkäytäntöjä levitetään järjestelmällisesti kaikkien niitä tarvitsevien käyttöön. Osaamisen kehittymistä seurataan henkilöstöraportilla, laatukortilla ja kehityskeskusteluilla. Oppilaitoksessa on yhteisiä kehittämispäiviä, joissa keskitytään yleisiin kehittämiskohteisiin, kuten opetussuunnitelmatyöhön, kehittämishankkeiden kautta luotaviin toimintatapoihin sekä oppimisympäristöjen muutoksiin. Monialaisella oppilaitoksella on lisäksi toimiala- ja koulutusalakohtaisia kehittämistarpeita, jotka tulevat esille toimialakohtaisissa kartoituksissa. Vuosittain vahvistetaan SAMIn henkilöstökoulutustarjonta. Koulutusta järjestetään yhteistyössä OPH:n, ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja muiden täydennyskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa sekä maakunnallisesti eri oppilaitosten kanssa. Henkilöstökoulutuksessa hyödynnetään valtakunnallisesti koulutukseen osoitettuja varoja. Erillisrahoitteisten hankkeiden avulla voidaan järjestää lisäkoulutusta eri aihealueista niin opetus- kuin muullekin henkilöstölle. Työyhteisössä on mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön omaehtoista koulutusta tuetaan henkilöstöstrategian mukaisesti esimerkiksi huomioimalla työsuunnitelmissa lähijaksot siten, että koulutuksiin osallistuminen mahdollistuu. Henkilöstön työhyvinvoinnin osana on osaamisen varmistaminen. Työhyvinvointia tuetaan lisäksi mm. liikunta- ja virkistysmäärärahoilla, liikunta- ja kuntosalien käytöllä sekä työterveyshuollolla. Työhyvinvointia kartoitetaan TOB kyselyllä. Tärkeimmät kehittämiskohteet oppilaitostasolla määritellään osaamiskartoitusten kautta. (Liite 1. Henkilöstön kehittämissuunnitelma) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 11

12 2. Opetuksen toteuttaminen ja sisällöt 2.1 Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tekee tiivistä yhteistyötä Savonlinnan seudun perusopetuksen toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaajat esittelevät SAMIn koulutustarjontaa opiskelijoiden kanssa vanhempainilloissa. He antavat yksilöllistä opinto-ohjausta perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen. Seudun perusopetuksen oppilaita kutsutaan SAMIin tutustumaan ammatilliseen koulutukseen 8- ja 9-viikoille sekä työelämän tutustumisjaksolle, TET:iin. SAMIssa järjestetään myös Taitaja9-kisa seudun perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisille. Nivelvaiheessa eli siirryttäessä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen opinto-ohjaajat, koulukuraattori ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät yhteistyötä perusopetuksen oppilaanohjaajien ja erityisopettajien kanssa. Toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Seudullisesti toisen asteen oppilaitosten yhteistoimintaa kutsutaan Mun juttu toiminnaksi. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Savonlinnan kaupunki ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, johon muut toisen asteen oppilaitokset ovat voineet liittyä. Toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta (koulutuksen järjestäjät) kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sopimaan yhteistyön linjauksista.oppilaitosten edustajista koostuva Mun juttu - seuturyhmä kokoontuu pari kertaa lukukaudessa neuvottelemaan yhteistyön mahdollistavista ja ajankohtaisista operatiivisista asioista kuten koulupäivien ja jaksojen ajankohdista. Henkilöstön lisäkoulutusta ja benchmarkingia järjestetään muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta opiskelijoiden OPIX-palautejärjestelmä toimii ja kehittyy toisen asteen koulutuksenjärjestäjien verkostossa. SAMIlla ja Mikkelin ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimuksia koulutusyhteistyöstä. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat toistaiseksi maksuttomia SAMIn opiskelijoille. Yhteistyö työelämän kanssa SAMIssa on laadittu kumppanuuksien kehittämissuunnitelma vuodesta 2009, jonka avulla kehitetään systemaattisesti yhteistyötä alueellisten, seudullisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien kanssa. Kumppanuudet toteuttavat ja kehittävät yksilöllisiä opintopolkuja. Opiskelijan työssäoppimista määritetään kumppanuussopimuksilla. Koulutuksen kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa, mikä toteutuu erityisesti seutufoorumin, ammatillisten neuvottelukuntien, ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan ja tutkintotoimikuntien kautta. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää toteuttamalla voidaan tuottaa palvelutuotteita, jotka liittyvät yksilön tai yrityksen / työorganisaation osaamisen kehittämiseen ja osaamisvajeiden arviointiin. Työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten osaamisvaatimusten kasvaminen, työtehtävien ja tehtäväsisältöjen vaihtuvuuden lisääntyminen, toimenkuvien muuttuminen sekä innovaatiotoiminnan merkityksen kasvu asettavat kasvavia haasteita ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle ja tarjonnalle. Koulutustarpeen ennakointi, monipuolinen koulutustarjonta, tiivis yhteistyö työelämän kanssa, opettajien työelämäjaksot sekä työelämälähtöiset opetus- ja järjestämissuunnitelmat vastaavat näihin haasteisiin. 12 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

13 2.2 Työturvallisuus Opettajat perehdyttävät opiskelijat opintojen alussa yleisiin oppilaitosympäristön turvallisuustekijöihin. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi poistumistiet oppilaitoksen tiloista ja poistumisteiden merkinnät, toiminta poikkeustilanteissa sekä turvallisuusjärjestelyt kuten esimerkiksi ensiapu- ja palontorjuntavalmiuden ylläpito. Nämä asiat käyvät yksityiskohtaisemmin ilmi kunkin koulutusyksikön Pelastus- ja turvallisuussuunnitelmasta. Moniin tutkintoihin sisältyy työturvallisuuskorttikoulutus, joka antaa perustiedot ja taidot työturvallisuusasioihin. Ammatillisten opintojen yhteydessä opiskellaan työturvallisuuteen liittyvät alakohtaiset erityiskysymykset sekä alan työturvallisuusasioita koskevat säädökset. Useimmilla aloilla on tarjolla työturvallisuusasioiden opetukseen soveltuvia oppaita ja muuta opetusmateriaalia. Työpaikoilla työtehtävien yhteydessä tapahtuvan opiskelun (työssäoppiminen) osalta työturvallisuudesta vastaa työpaikan työnantaja. Myös koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle on määritelty vastuita turvallisen työskentely-ympäristön toteutumisesta. Työturvallisuusvastuun jakautumisesta, työturvallisuutta koskevista säädöksistä ja niiden keskeisimmistä sisällöistä on koottu yhteisen osan liitteeseen 2. (Liite 2. työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa.) 2.3 Oppimisympäristöt SAMIssa oppimisympäristöillä tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka sijaitsevat niin SAMIssa, verkko-oppimisympäristöissä tai työssäoppimispaikoilla. Oppimisympäristöjen tulee tukea ja edistää opiskelijan kasvua, oppimista ja terveyttä. Fyysinen oppimisympäristö sisältää tilat, laitteet, koneet ja turvallisuusmääräykset sekä teknisen oppimisympäristön työtavat ja menetelmät. Fyysisissä oppimisympäristöt ovat muuttumassa yhä enemmissä määrin avoimiin oppimisympäristöihin luokkahuoneista sekä kiinteistä seinistä muunneltaviin ja joustaviin rakenteisiin. Näemme tärkeäksi sen, että oppiminen tapahtuu aidoissa työympäristöissä ja työtilanteissa, jossa keskeistä on ammattitaidon hankkiminen. Psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät opiskelijan emotionaaliset ja kognitiiviset tekijät. Tällöin huomioidaan opiskelijan elämäntilanne, kypsyys ja yksilöllisen ohjauksen tarve. Opiskelija on vuorovaikutuksessa opettajien, opiskelutovereiden ja muiden tahojen kanssa. Vuorovaikutus on osa psyykkistä oppimisympäristöä. Kriisisuunnitelma ohjaa henkilökuntaa toimimaan yhtenäisesti ja tasa-arvoisesti hankalissa tilanteissa. (Liite 3 Hyvinvointisuunnitelmat; järjestyssäännöt ja asuntolan säännöt, kriisisuunnitelma, päihdestrategiat) Sosiaalinen oppimisympäristö sisältää opettajien ja opiskelijoiden väliset suhteet, tiimikulttuurin, työntekijöiden välisen keskustelukulttuurin, didaktisen oppimisympäristön arviointi- ja ohjaustilanteineen, opetussuunnitelman sekä oppimistehtävät. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 13

14 2.4 Tasa-arvosuunnitelma Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on huomioitu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa luomalla jokaiselle opiskelijalle sukupuolesta, asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet. Opiskelijavalinnat tehdään valtakunnallisen yhteishaun määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Koulutus toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja työelämän kanssa. Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja opiskelutapoja, joiden avulla edistetään opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden saavuttamista ja valinnan mahdollisuuksia. Eri tutkinnoissa mahdollistetaan sukupuolesta riippumatta opiskelijalle tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. SAMIn erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tasapuolisesti opiskelijoiden monipuolisen ammatillisen osaamisen sekä työelämään ja jatko-opintoihin sijoittumisen. Kaikkien opiskelijoiden arvioinnissa, osaamisen tunnustamisessa sekä ammattiosaamisen näytöissä noudatetaan tässä opetussuunnitelman yhteisessä osassa olevia yhtenäisiä ohjeita. Seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen on toimenpideohjeet SAMIn kriisisuunnitelmassa. Tasa-arvosuunnitelma on osa opetussuunnitelmaa, ja sitä tarkennetaan vähintään kolmen vuoden välein. Oppilaitoksen sisäisessä opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomiin valintoihin opinnoissa. Opinto-ohjausta antavilla henkilöillä on oikeus tasa-arvokysymyksiä käsittelevään koulutukseen. Oppilaitoksen valintakokeiden laatijoina ja tarkastajina tulee olla mahdollisuuksien mukaan sekä naisia että miehiä. Opiskelijavalinnoista vastaavien tulee huolehtia siitä, että valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan sukupuolta. Tehtävien ja testien laatijan varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa on otettava huomioon niin usein kuin mahdollista molempien sukupuolten näkökulmat. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa siitä, ettei opetuksessa käytetä opetussuunnitelman perusteiden, lakien, asetusten tai muiden säännösten vastaisia oppimateriaaleja tai opetustapoja. Tasa-arvon edistämistä opetustilanteissa sekä opetushenkilöstön kykyä tunnistaa ja korjata omaa syrjivää käyttäytymistään tulee kehittää. Tasa-arvo-ongelmiin voidaan puuttua myös työnohjauksella ja henkilöstökoulutuksella. Toimenpiteet: Opiskelijavalinnoista vastaavat henkilöt huolehtivat siitä, että mahdollisille hakijoille annettava informaatio suunnataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille ja että siinä kannustetaan hakeutumaan aloille, joilla oma sukupuoli on vähemmistönä. Valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät saa suosia eivätkä syrjiä kumpaakaan sukupuolta, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon eri sukupuolten näkökulma. Tehtävien ja testien laatijan varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Opinto-ohjauksen kanssa työskenteleville henkilöille järjestetään koulutusta ja annetaan tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen mahdollisuuksista. Opiskelijoiden oikeusturvaksi luodaan selkeä ohjeisto suosimis- ja syrjintätapauksia varten. Ohjeistosta ilmenee, millä keinoin syrjintään voi puuttua ja kenen puoleen opiskelija voi kääntyä. Yksikköjen esimiehet huolehtivat, että opiskelijoille tarkoitettua menettelytapaohjetta häirintätapauksien varalta on yksiköissä saatavilla. 14 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

15 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 15

16 2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämäntilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa tuetaan opiskelijan elinikäistä oppimista erityisesti opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllisessä opiskelusuunnitelmassa kuvatuilla ratkaisuilla. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa oppimisympäristöjen pedagogiikassa tavoitellaan vuorovaikutteista ja yhteistyötä tukevaa toimintakulttuuria, jossa toteutuu opiskelijoiden oman oppimisen arviointi ja mahdollistetaan opiskelijan oppimisprosessin tukeminen eri menetelmin. Vuorovaikutus ja yhteistyö Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oppilaskunta- ja tutortoimintaan sekä kansainväliseen toimintaan. Oppilaitoksessa oppiminen perustuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa painottuu vuorovaikutteinen yhteistyö sekä opiskelijoiden ja opettajien välinen kannustava ja positiivinen oppimisilmapiiri. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllistä valinnan mahdollisuutta korostetaan. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on päihteetön ja savuton oppilaitos, joka tukee terveellisiä elämäntapoja. Turvallisuuden ja terveyden edistäminen on huomioitu oppilaitoksen järjestyssäännöissä ja toimialojen työturvallisuusohjeissa. Opiskelijan on mahdollisuus valita kilpaurheilua tukeva yksilöllinen opintopolku. Aloitekyky ja yrittäjyys Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijoiden osallisuuteen panostetaan opiskelijakuntatoiminnan kautta. Opiskelijakuntatoiminnan ohjaukseen nimetään oppilaitoksesta vuosittain vastuuhenkilö. Oppilaitoksen johtoryhmä/johto kuulee säännöllisesti opiskelijakuntaa. Tutoropiskelijoiden toimintaan panostetaan. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä tuetaan mahdollistamalla opiskelijalle yksilölliset valinnat ja mm. painottamalla yrittäjyyttä tukevia valintoja osana opintoja. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on määritelty valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa. SAMIssa kestävän kehityksen tavoitteet ja sisällöt 16 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

17 on integroitu eri alojen opetussuunnitelmiin. Henkilöstö huomioi omassa toiminnassaan kestävän kehityksen olemalla esimerkkinä SAMIn opiskelijoille. SAMIn henkilöstö ja opiskelijat toimivat kestävien arvojen mukaisesti ja se näkyy arjen käytännöissä. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan kestävän kehityksen työkäytäntöjä ja teknologisia ratkaisuja. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja huomioi toiminnassaan kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä kulttuuriset periaatteet. Lisäksi hän noudattaa alan työtehtävissä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa kestävä kehitys on integroitu osaksi laadunhallintaa ja sen edistämisestä on päätetty Ammattiopistostrategiassa Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ohjausryhmä, jossa on edustus SAMIn eri henkilöstöryhmistä sekä opiskelijakunnasta. Ohjausryhmä määrittää ammattiopistostragialinjausten sekä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön kestävän kehityksen sertifioinnin kriteerien pohjalta kestävän kehityksen vuosittaiset ohjelmat. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa esteettisyyttä tuetaan kannustamalla kulttuurikilpailuihin osallistumisessa sekä huomioidaan esteettisyys koulu- ja oppimisympäristön pedagogisessa suunnittelussa. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelijoiden valmiuksia kehitetään siten, että he kykenevät opiskelemaan verkko-oppimisympäristössä, käyttämään Wilmaa ja osaavat käyttää perustyövälineohjelmia sekä laitteita. Tavoitteena on, että opiskelija osaa valmistuttuaan toimia oman alan työtehtävissä ja käyttää omalla alalla oleellisia ohjelmistoja, sovelluksia ja laitteita. (Liite 4. TVT-toimintasuunnitelma) Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osalta keskeiset tavoitteet ja kehittymissuunnitelma on linjattu oppilaitoksen TVT-toimintasuunnitelmassa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto toimii TVT:n kehittämisyhteistyössä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa ja Itä-Suomen yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Aducaten kanssa. Pääasiallinen yhteistyömuoto on erilaiset pedagogiset kehittämishankkeet. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa edellyttää uutta ajattelua pedagogisissa toimintatavoissa. Johdon, tietohallinnon ja osaaminen on avainasemassa. Verkossa tapahtuva tiedon hakeminen ja jakaminen sekä medialukutaito ovat painopistealueita kaikilla ammattialoilla. Oppijoilta edellytetään kykyä reflektoida omaa oppimistaan ja osaamistaan niin suullisesti, kirjallisesti kuin TVT-apuvälineitä käyttäen. Opiskelijoille taataan opintojen aikana riittävät valmiudet ajanmukaisten ja oppilaitokseen hankittujen laitteiden, ohjelmistojen ja ympäristöjen oppimiseen. Olennaista on opiskelijan kyky hyödyntää tekniikkaa oppimista tukevalla tavalla. (Liite 4. TVT-toimintasuunnitelma) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 17

18 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa kannustamme opiskelijoita ja henkilökuntaa kehittämään kansainvälisyystaitoja. Pidämme yllä kansainvälisiä kontakteja eurooppalaisten ja venäläisten oppilaitosten kanssa. Näiden kontaktien ja hankerahoituksen avulla voimme tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia lähteä työssäoppimaan ulkomaille tai kehittää kansainvälisyystaitoja SAMIn omissa työpajoissa Savonlinnaan tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan on mahdollista työssäoppimisen lisäksi suorittaa osia opinnoista kansainvälisessä vaihdossa ja osallistua kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Tarkemmin kansainvälinen toiminta on kuvattu oppilaitoksen kansainvälisyys toimintasuunnitelmassa. Maahanmuuttajaopetus ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integrointi ryhmiin kannustaa opiskelijoita kohtaamaan eri kulttuureista tulevia. Opiskelijan esteettisyyttä tuetaan kannustamalla opiskelijoita kulttuurikilpailuihin osallistumisessa sekä huomioidaan esteettisyys koulu- ja oppimisympäristön suunnittelussa. 3. Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto sisältää ammatillisia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, opiskelija voi yksilöllisesti valita tutkinnon osia siten, että tutkinnon laajuus ylittää 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä ja koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Ammatillisen peruskoulutukseen hakeutuminen, koulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä eri toimijoiden vastuut on kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan toteutetaan opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine tukitoimineen. Opiskelijalle mahdollistetaan joustavat tavat suorittaa koko tutkinto tai suorittaa osatutkinto ja palata koulutukseen myöhemmin. Opetusmenetelmät valitaan oppimistavoitteiden ja opiskelijoiden oppimisvalmiuksien kannalta tarkoituksenmukaisesti. Opettaja vastaa myös opiskelijan itsenäisten opintopolkujen etenemisestä siten, että opiskelutehtävät suunnitellaan, opiskelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoittei- 18 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

19 den saavuttamista arvioidaan suhteessa tavoiteltavaan osaamiseen. Monipuoliset opiskelumenetelmät sekä työssäoppiminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen (mm. ammatilliset neuvottelukunnat ja projektit työelämän kanssa) ovat kiinteä osa oppimisprosessia. Ammatillinen osaaminen nähdään teorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia työtilanteissa. Opetuksen toteuttamisessa painotetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimisen lisäämistä kaikissa tutkinnoissa. Koulutus voidaan toteuttaa lähi-, verkko- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutuksessa pyritään tavoitteellisesti opintokokonaisuuksien hallintaan. Opinnot toteutetaan 6-jaksojärjestelmässä. Näin opiskelijalle järjestyy mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa opintojaan valinnaisuuksien avulla yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen. 3.1 Opetussuunnitelmat ammatillisessa peruskoulutuksessa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa koulutuksen järjestäjäkohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan tutkinnoittain. Opetussuunnitelman yhteinen osa on pohjana kaikille laadittaville koulutuksen järjestäjäkohtaisille opetussuunnitelmille. SAMI-tasoisesti opetussuunnitelmatyöstä vastaa apulaisrehtori, jokainen kollegiaalinen tiimi vastaa oman alansa tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta, päivittämisestä ja kehittämisestä. Alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat osallistuvat aktiivisesti opetussuunnitelmatyöhön ja tuovat esiin alueelliset ja paikalliset tarpeet. Opetussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain keväällä. Kuntayhtymän johtaja/ rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat. Ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta. Lisätietoa: Opetussuunnitelmatyön prosessi on kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. 3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma; opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatii ja päivittää ryhmänohjaaja ja tarvittaessa opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskelijakohtaisesti osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat. Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa henkilökohtainen opintopolku, joka tukee opiskelijan työllistymistä, jatko-opintoja sekä henkistä kasvua ja motivaatiota. Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (Liite 5. henkilökohtaistaminen) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma kirjataan Wilmaan ja sitä tulee päivittää koko opintojen ajan. Tarkemmin henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaperiaatteet ja eri toimijoiden vastuut on kuvattu osana ammatillisen peruskoulutuksen toteutus prosessia, toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 19

20 Opettaja Opiskelija Työpaikkaohjaaja Ennen Aikana Jälkeen -opiskelijakohtaisten tavoitteiden laatiminen -työssäoppimispaikan kartoitus ja opiskelijoiden ohjaus työssäoppimispaikan valinnassa -opiskelijan ja työpaikkaohjaajan perehdytys -sopimukset -perehtyminen työssäoppimisen tavoitteisiin ja suunnitelman tekeminen -sopivan työssäoppimispaikan etsiminen ja siihen tutustuminen - perehtyy opiskelijan oppimistavoitteisiin -muun henkilökunnan tiedottaminen työssäoppimisjaksosta -oman ohjausosaamisen päivittäminen -Valmistelee oppimistavoitteiden mukaiset työtehtävät, työvuorot -yhteyden pitäminen opiskelijaan sähköinen päiväkirja: wilma/ blogi -ohjaa ja tukee opiskelijaa ja työpaikkaohjaajaa -tarvittaessa oppimistavoitteiden täsmennys -vastuu omasta oppimisesta -työskentelee tavoitteiden mukaisissa työtehtävissä -noudattaa työssäoppimispaikan sääntöjä -itsearvioi päivittäin omaa oppimistaan suhteessa tavoitteisiin --> oppimispäiväkirja -perehdyttää opiskelijan työpaikkaan ja sääntöihin -luo opiskelijalle mahdollisuudet työskentelyyn tavoitteiden mukaisissa työtehtävissä -antaa opiskelijalle ohjausta ja palautetta KUVIO 2 Työssäoppimisen ohjausprosessi ja eri osapuolien vastuut -oppimisen/osaamisen arviointi ja dokumentointi -OPIX top-palaute työssäoppimisen jälkeen. Tiedottaminen sekä vastaamaan ohjaaminen opiskelijat / top-ohjaajat -itsearvioi omaa oppimistaan suhteessa tavoitteisiin - OPIX top-palaute. Topin jälkeen opiskelija antaa palautetta Wilmassa -arvioi opiskelijan oppimista/osaamista -OPIX top-palaute / SA- MIn top-ohjaajat blogin tai SAMIedun nettisivujen kautta 20 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

21 3.3 Työssäoppiminen Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osp. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua alan työpaikalla. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet sekä opiskeltava ala ja itsensä työllistämisen mahdollisuudet. Työssäoppimisen laajuus, sisältö ja ajankohta määritellään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden sekä mahdollisuuksien mukaisesti hänen henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen myös ulkomailla. näytöstä työelämässä tekee ohjaava opettaja jokaisesta työssäoppimisesta ja se tallennetaan Wilmaan ennen työssäoppimisjakson alkua. Sopimuksessa määritellään: Sopimuksessa sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä arvioinnista. Määritetään työssäoppimisen kesto, opiskelijan työpaikkaohjaaja sekä työturvallisuutta määrittävät tekijät. Työssäoppimisen aikana opiskelijalla on oikeus opintotukeen, kouluruokailuun sekä koulumatkatukeen. Työssäoppiminen voi olla myös palkallista. Tällöin opiskelijan on selvitettävä sen vaikutus opintotukeen. Opiskelijakohtaisen sopimuksen allekirjoittaa opettaja, työpaikkaohjaaja sekä opiskelija. Sopimusta tehdään kolme kappaletta yksi kullekin osapuolelle. 1.Yhteistyösopimus (puitesopimus) Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston ja työpaikan väliseen kirjalliseen yhteistyösopimukseen (puitesopimus), jonka hyväksyy koulutuspäällikkö tai tutkintokoordinaattori siten kun koulutusalalla on sovittu. Sopimuksen laatiminen edellyttää, että työpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden kannalta riittävästi tuotantoja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja. 2. Opiskelijakohtainen sopimus Opiskelijakohtaisen sopimuksen työssäoppimisesta ja/tai ammattiosaamisen Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 21

22 3.4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat toteutuvat opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien yhteydessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja / opettajat. Opetussuunnitelma perusteisissa perustutkinnoissa osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamista voidaan hankkia monin eri tavoin ja eri aikoina. Oppimista tapahtuu virallisessa koulutuksessa oppilaitoksessa, mutta myös työelämässä, perheen piirissä, harrastusten parissa sekä tiedonvälityksen kautta ja niitä käyttämällä tapahtuvana ns. arki- oppimisena (Toiminta- ja laatujärjestelmä TOLA, OPH arvioinnin opas 2015,16). Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat yhteiset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Osaamisen tunnustamisesta vastaa kyseisten opintojen opettaja/ opettajat. Opinto-ohjaajat tiedottavat opiskelijoille OPO-infossa opintojen alussa osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta ja käytänteistä SAMIssa. Opintoohjaaja tunnistaa ja tunnustaa tutkinnon perusteiden mukaisesti yhteiset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat sekä kokonaiset ammatilliset tutkinnon osat. Muutoin ammatin opettaja tunnistaa ja tunnustaa ammatilliset opinnot. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. 22 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

23 3.5 Opiskelijan arviointi ammatillisessa perustutkinnossa Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a.) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijoiden oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Arvosanat tutkintotodistukseen, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen, annetaan kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista. Näyttötodistukseen arvosana tulee ammattiosaamisen näytöstä. Päättötodistuksen arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja mahdollisen muun osaamisen arvioinnin pohjalta. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan arvioida ilman arvosanaa. Vapaasti valittavista tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat, niiden nimet ja laajuudet sekä arvosana asteikolla 1 3 silloin, kun vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa voidaan osaaminen arvioida arvosanalla hyväksytty (A 811/1998, muutos 329/2015) 10 :n perusteella. Tämä koskee myös muualla suoritettuja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa Oppimisen arviointi Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty oppimisen arviointi (L 630/1998, 787/2014, 24 b ). Sen mukaan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opetuksesta vastaavan opettajan ja opettajien, työssäoppimisen aikana työpaikkaohjaajan, tehtävänä on arvioida opiskelijan oppimista. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava koko tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista / osaamistavoitteista, osatakseen tehdä sen työn, joka tutkinnon osaan sisältyy. Ensisijaisesti oppimisen arviointi on oppimisen etenemisen seuraamista ja opiskelijan osaamisen kehittymistä ja palautteen antamista lähinnä suullisesti. Oppimisen etenemistä seurataan tukemalla, motivoimalla ja ohjaamalla opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten / osaamistavoitteiden saavuttamisessa ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisessä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Opettaja seuraa oppimisen etenemistä ja varmistaa, että opiskelijat ovat oppineet asiat ainakin tyydyttävällä tasolla, ennen kuin osoittavat osaamisensa. Oppimisen arviointi dokumentoidaan HOPSiin Wilma-alustalle. Oppimisen arvioinnissa käytetään merkintää S=suoritettu tai SK=suoritus kesken. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 23

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

DigiOpit -verraten hyvää

DigiOpit -verraten hyvää DigiOpit -verraten hyvää Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) Jonna Kokkonen, kehittämiskoordinaattori / laatupäällikkö jonna.kokkonen@samiedu.fi puh 044 5506341 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Turun ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelija-arvioinnin toteuttamissuunnitelma

Turun ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelija-arvioinnin toteuttamissuunnitelma Turun ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelija-arvioinnin toteuttamissuunnitelma Liite Turun ammatti-instituutin opetussuunnitelman yhteiseen osaan Hyväksytty: Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Pintakäsittelyalan opettajien koulutuspäivät Tikkurilassa 9.-10.4.2015 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi SYYT TUTKINTOJEN

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot