ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Imatran ja Lappeenrannan kaupungit Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2/2011 ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

2 Sisällys 1. Johdanto Selvityksen taustoja Selvityksen kohde Selvityksen toteutus ja aineisto Keskeiset havainnot Liiketoimintaa luovat muutostrendit ja regulaatio Ilmasto- ja ympäristöliiketoiminnan avaintoimialat Suomessa Imatran ja Lappeenrannan alueen toimintaympäristö Julkisen sektorin rooli energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittämisessä Johtopäätökset... 20

3 1. JOHDANTO 1.1. SELVITYKSEN TAUSTOJA Imatran kaupungin ympäristötoimi toteutti yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimen kanssa Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen -EKIS suunnitteluhankkeen, jonka tavoitteena oli löytää keinoja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hanke toteutettiin EAKR-ohjelman rajoituksesta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuntien keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Hanke toteutettiin ajalla Lappeenranta on laatinut kasvihuonekaasupäästölaskelman viimeksi vuonna 2007 ja Imatralla vastaava laskelma valmistui vuonna Molemmat kaupungit ovat allekirjoittaneet kuntien energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteitä toteutetaan vuosien välisenä aikana ja sen tavoitteena on vähentää kuntien energiankulutusta 9 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. EKIS suunnitteluhankkeen lopputuotteena valmistui molemmille kaupungeille ilmasto-ohjelmat, jotka sisältävät sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet että toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto-ohjelmiin on listattu lisäksi sopeutumiskeinoja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta -EKIS jatkohankkeelle rahoituksen. Projektin toteutusaika on Jatkohankkeen tavoitteena on asenteiden muokkaaminen ja tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Myös yritysten mukaan saaminen ilmastonmuutoksen torjumiseen on yhtenä keskeisenä tavoitteena. Toimenpiteinä tietoisuuden lisäämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Vuoden 2010 aikana järjestettiin muun muassa kaikille kaupunkilaisille avoin yleisöluentosarja yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa. Tarkoituksena on ollut myös julkaista kaupunkilaisille suunnattu energiansäästöopas, sekä kehittää uudis- ja korjausrakentajien opastusta energia- ja materiaalitehokkaassa rakentamisessa ja parantaa yritysyhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioista. Jatkohankkeen budjetti on ollut noin euroa, josta 70 % on rahoitettu EAKR-ohjelman rahoituksesta ja loput 30 % kaupunkien rahoituksena.

4 1.2. SELVITYKSEN KOHDE Nyt toteutettu selvitys on liittynyt oleellisesti yritysten mukaan saamiseen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisen kannalta yritysten rooli muutoksen hillitsemisessä on oleellista kahdesta näkökulmasta. Välittömästä vaikutusnäkökulmasta tarkasteltuna yritysten keskeinen rooli muodostuu niiden omien tuotantotapojen muokkaamisesta niin, että tuotannossa sovelletaan entistä energia- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja. Välillisestä näkökulmasta yritykset ovat merkittävässä roolissa suhteessa tavallisiin kansalaisiin, jotka kuluttajina ostavat yritysten tuottamia tuotteita ja palveluja. Tarjoamalla kuluttajille tuotteiden ja palvelujen kautta energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen ja materiaaliteknologiselta kannalta ekologisia tuotteita, yritykset pystyvät omalta osaltaan myös välillisesti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Molemmissa näkökulmissa on kuitenkin huomioitava ilmastonmuutoksen torjunnan regulaatiokeskeisyys. Ilman kansainvälisen ja kansallisen tason yhtenäistä regulaatiopolitiikkaa, kuluttajien ja sitä kautta myös yritysten käyttäytymistä ei pystytä muuttamaan. Valistukseen ja viestintään liittyvillä toimenpiteillä voidaan pieniä muutoksia saada aikaan, mutta keskeisimmät vaikutusmekanismit syntyvät vaikuttamalla regulaation ohella/kautta tuotteiden kustannuksiin (esimerkiksi energian hinta, verotus) ja saatavuuteen (esimerkiksi tiettyjen kulutustuotteiden materiaalien kierrätettävyysaste). Regulaation avulla voidaan siis vaikuttaa merkittävästi kuluttajien käyttäytymiseen ja kulutustottumusten muutoksella luodaan mahdollisuuksia uudenlaisen liiketoiminnan kehittymiselle. Uudenlaisen liiketoiminnan kehittäminen merkitsee aina panostusta innovatiiviseen tuotekehitykseen ja edellyttää yrityksiltä ketteryyttä strategiseen muutokseen. Kansallinen innovaatiojärjestelmämme tarjoaa oivalliset puitteet liiketoiminnan kehittämiseen energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Hyvänä esimerkkinä tästä on Teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes), jonka vuoden 2010 innovaatio- ja teknologiarahoituksesta kohdistui noin 245 miljoonaa euroa energia- ja ympäristöalueen tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen. Regulaation kautta syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuitenkin yrityksiltä myös voimakasta panostusta asiakaslähtöisyyteen. Regulaatioon vastaaminen vain regulaation vuoksi johtaa käytännössä siihen, että

5 tuotekehitys keskittyy tuottamaan kyllä ratkaisuja ongelmiin, mutta joilla ei ole kovinkaan suurta kaupallista menestystä. Asiakaslähtöisyyden, käytettävyyden ja asiakkaan kokeman lisäarvon tuottaminen ovat avainsanoja myös uusien liiketoimintojen kehittymisessä. Ne toimijat, jotka pystyvät omien tuotteidensa ja palvelujensa avulla osoittamaan asiakkailleen konkreettisen hyödyn lisäksi myös laatua, pärjäävät markkinoilla. Tämän EKIS -jatkohankkeeseen liittyvän selvityksen tavoitteena on ollut: Kuvio 1: Selvityksen tavoitteet 1.3. SELVITYKSEN TOTEUTUS JA AINEISTO Ilmasto- ja energialiiketoimintojen kehittämiseen liittyvä selvitys on toteutettu syyskuu helmikuu 2011 välisenä aikana. Selvityksen aineisto on koostunut keskeisten asiantuntijatahojen kuulemisesta, alueen yrityksille suunnatusta sähköisestä kyselystä, yrityshaastatteluista sekä laaja-alaisesta dokumenttiaineistosta.

6 Kuvio 2: Selvityksen aineisto Asiantuntijahaastatteluiden osalta kohderyhmä koostui kansallisista ilmastoja energiapolitiikan asiantuntijoista, keskeisten innovaatiorahoittajatahojen edustajista sekä tutkimuslaitosten asiantuntijoista. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina teemahaastatteluina. Haastatteluihin ja osallistui yhteensä 20 henkilöä. Haastatteluihin osallistuneiden henkilöiden listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Sähköisen yrityskyselyn kohdejoukko koostui noin 200 alueen yrityksestä, jotka oli toimialaluokitusten pohjalta tunnistettu Etelä-Karjalan maakuntaliiton ylläpitämästä yritysrekisteristä. Mukaan valikoitiin näiden lisäksi myös sellaisia tunnettuja yrityksiä, joiden liiketoiminnan tiedettiin erityisesti keskittyvän ympäristö- ja energialiiketoimintojen ympärille. Yrityskyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 30 vastausta. Yrityskyselyyn vastanneiden tahojen listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Yrityskyselyn lisäksi selvityksen yhteydessä toteutettiin kyselyn jälkeen vielä kohdennettuja yrityshaastatteluita selvityksen kannalta mielenkiintoisten alueen yritysten johtohenkilöille. Yrityshaastatteluiden tarkoituksena oli täsmentää ja tarkentaa sähköisessä yrityskyselyssä nousseita havaintoja yritysten

7 nykyisestä ja tulevasta energia- ja ympäristöalan liiketoiminnasta sekä odotuksista julkisen sektorin toimijoita kohtaan. Tarkentaviin yrityshaastatteluihin osallistui yhteensä 16 alueen yritystä. Haastatteluihin osallistuneiden tahojen listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Yllä mainittujen suorien tiedonkeruumenetelmien lisäksi selvityksen aineistona on hyödynnetty myös laaja-alaisesti olemassa olevia selvityksiä, tutkimuksia ja muuta dokumenttiaineistoa. Keskeisen dokumenttiaineiston lähteet linkkeineen löytyvät tämän raportin liitteistä. Selvityksen yhteydessä järjestettiin Lappeenrannassa Lauritsalan kartanossa työseminaari, johon oli kutsuttu mukaan selvityksessä mukana olleita alueen yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita. Työseminaarissa esiteltiin selvityksen keskeisiä tuloksia ja käytiin niiden pohjalta vilkasta keskustelua energia- ja ilmastoliiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Työseminaarissa pohdittiin ja työstettiin alustavasti myös niitä toimenpiteitä, joilla alueen julkisen sektorin toimijat voisivat tukea ja edistää alueen pk-yritysten energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittymistä. 2. KESKEISET HAVAINNOT 2.1. LIIKETOIMINTAA LUOVAT MUUTOSTRENDIT JA REGULAATIO Energia- ja ilmastopolitiikan muutokseen ja sitä kautta syntyvien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen vaikuttavat monet isot megatrendit, jotka ovat pitkälti kytköksissä toisiinsa. Asiantuntijahaastatteluissa haastateltavia pyydettiin esittämään näkemyksiään siitä, että mitkä keskeiset muutostrendit ohjaavat tällä hetkellä kansainvälisen ja kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikan kehittymistä. Keskeisin muutostrendi on luonnollisesti ilmastonmuutos ja sitä vastaan johdetut toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Keskeiset kansainväliset ilmastosopimukset ja EU-tason linjaukset tähtäävät nimenomaan päästöjen vähentämiseen eri toimialoilla, jotta globaalia ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta tapahtuvaa ilmastonmuutosta sekä sen heijastusvaikutuksia pystytään rajoittamaan.

8 Tämän lisäksi muita keskeisiä muutostekijöitä ovat energiavarojen- ja raakaaineiden niukkuus. Nykymuotoinen yhteiskunta perustuu käytännössä pitkälti uusiutumattomien energia- ja raaka-ainevarojen hyödyntämiseen, joiden holtiton käyttö on johtanut ilmastonmuutosta aiheuttavien tekijöiden syntymiseen. Vaihtoehtoisten energiamuotojen ja raaka-aineiden kierrätettävyyden tehostaminen ovat avainsanoja tulevaisuuden yhteiskunnan kestävälle kehitykselle ja vihreälle taloudelle. Muita merkittäviä muutostekijöitä ovat globaali väestönkasvu sekä ympäristön pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Väestönkasvu ja elintason kohoaminen johtavat käytännössä yhdessä siihen, että olemassa olevien energia- ja raaka-ainevarantojen synnyttämiä hyötyjä ja hyödykkeitä on entistä rajallisemmin tulevaisuudessa saatavilla. Yllä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan kansainvälisen ja kansallisen tason sopimuksilla, lainsäädännöllä sekä ohjaamalla yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä erilaisten ohjauskeinojen avulla. Keskeiset ylätason rajoitteet perustuvat valtioiden välisiin sopimuksiin, joista keskeisempiä ovat YK:n yleinen ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja. Sitoutuminen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ohjaa yksittäisten valtioiden ja valtioliittojen toimintaa ja vaikuttaa sitä kautta keskeisesti kansainväliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön. Käytännössä keskeiset ohjauskeinot perustuvat erilaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin tai rahoituksellisiin ratkaisuihin (esimerkiksi päästöoikeudet). Keskeistä kansainvälisen ja valtiotason toiminnassa on kuitenkin pyrkiä ohjaamaan ja rajoittamaan kulutusta kohti kestävämpää kehitystä. Euroopan Unionissa on parhaillaan vireillä energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä direktiivejä lähes kaikille toimialoille (energia, infra, liikenne, maatalous, materiaalitekniikka). Keskeisiä lähitulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavia direktiivejä ovat: Energiapalveludirektiivi 17,8 TWh:n säästöt Suomessa vuoteen 2016 mennessä RES-direktiivi Uusiutuvan energian osuus 38 % loppukulutuksesta (EU:n Komission ehdotus Suomelle) vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2012) vaikutukset sekä uudisettä korjausrakentamiseen.

9 EcoDesign -direktiivi, joka määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset Materiaalialaan vaikuttavat asetukset ja direktiivit: REACH, WEEE, RoHS Jos yllämainittuja muutostekijöitä ja regulaatiota tarkastellaan elinkeinoelämän näkökulmasta, niin keskeisinä muutostekijöinä nykyisten rakenteiden uudistamisessa, uusien tuotteiden kehityksessä sekä kaupallisen potentiaalin synnyssä voidaan nostaa esiin tiivistetysti seuraavat tekijät: Regulaatio ja ohjauskeinot (verot, päästöoikeudet) Energian hinnan nousu Raaka-aineiden saatavuuden niukkeneminen ja siitä johtuva hintakehitys Ympäristövastuu kilpailutekijänä, kuluttajakäyttäytyminen (Green Consuming) Rahoitusmarkkinat ja yritysten asemoituminen niissä (tulevaisuudessa rahoitusmarkkinat voivat suosia rahoituksessa niitä yrityksiä, jotka ovat asemoituneet ympäristöystävällisiksi) Vihreä talous Green Tech 2.2. ILMASTO- JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNAN AVAINTOIMIALAT SUOMESSA Selvityksen yhteydessä toteutetuissa asiantuntijahaastatteluissa vastaajia pyydettiin tunnistamaan, mille toimialoille käynnissä olevat muutokset luovat erityisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keskeisiä kysymyksiä asiantuntijoille olivat: Mille toimialoille on mielestäsi erityisesti syntymässä kysyntää uusille palveluille ja tuotteille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä? Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä ilmasto- ja energialiiketoimintaan liittyviä palveluita tai tuotteita, joihin suomalaisten pk-yritysten kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Kansallisten asiantuntijoiden esittämien näkemysten mukaan vaikutusten kirjo ulottuu pitkällä aikavälillä lähes kaikille toimialoille. Ilmasto- ja energiapolitiikan ja sitä tukevan lainsäädännön ketjut eivät rajoitu pelkästään yksittäisille toimialoille, vaan käynnissä on muutos, joka kohdistuu yhteiskunnan kokonaisrakenteisiin. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna esiin voidaan asiantuntijanäkemys-

10 ten joukosta nostaa seuraavat kolme merkittävää osa-aluetta, joihin kohdistuu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa: Kuvio 3: Asiantuntijanäkemysten mukaiset keskeiset alueet, joille liiketoimintaa syntyy lähitulevaisuudessa Uusiutuvien energiamuotojen osalta tulevaisuuden kehitysvaatimuksia pidettiin asiantuntijahaastatteluissa merkittävinä. Fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuva energiatuotanto on energiavarojen niukkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten johdosta tarvitsemassa kipeästä kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Merkittävien uusien energiamuotojen kehittymiseen vaikuttava lainsäädäntö tulee Komission RES-direktiivin muodossa, jossa Suomen osalle on osoitettu 9,5 prosentin lisäysvelvoite uusiutuvan energian tuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Haaste on merkittävä, sillä energiankulutus jatkaa samalla aikavälillä myös kasvuaan. Käytännössä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen edellyttää siirtymistä kohti hajautettua energiatuotantoa, jossa pienikokoiset energiantuotannon laitokset on sijoitettu lähelle kulutuspisteitä. Nykymalliin verrattuna kyseessä on tuotantomallin uudistuminen, sillä se muuttaa merkittävästi esimerkiksi sähköverkon toimintatarkoitusta. Nykymuodossa sähköverkon toimintatarkoitus on pikemminkin ollut toimia suurten voimaloiden jakeluverkkoina, kun taas hajautetussa energiantuotannossa sähköverkon luonne muuttuu enemmänkin siirtoverkoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkosta otetaan sähköä käyttöön, mutta siihen pystytään syöttämään myös omaa ylimääräistä tuotantoa.

11 Kuvio 4: Asiantuntijanäkemyksiä uusiutuvien energiamuotojen keskeisistä tuotteista ja palveluista Rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä peräti 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Rakentamisen energiamääräysten kiristämiseen ollaan puuttumassa nyt kansallisella tasolla uudistuvan lainsäädännön myötä. Uudet energiatehokkuus-vaatimukset muuttavat asiantuntijanäkemysten mukaan koko rakentamisen toimialaa ja toimialan luonnetta. Perinteisestä lämpöhäviöiden säätämisestä ollaan siirtymässä kohti kokonaisvaltaista rakennusten energiankulutuksen valvontaa. Käytännössä uudet säännökset koskettavat ensi alkuun uudisrakentamista, jossa uuden lain sisällössä puhutaan jo nollaenergiatasoisten talojen vaatimuksista. Vaihtoehtoja nollaenergiatasoisten talojen toteuttamiseen on useita ja tämä merkitsee sitä, että suunnitteluosaamisen merkitys tulee rakentamisen osa-alueella korostumaan entisestään. Tämä edellyttää rakennusalan toimijoilta vahvaa osaamisen kehittymistä ja palveluntuottajia tullaan tarvitsemaan erityisesti energiatekniseen suunnitteluun, josta on tulossa yhtä tärkeä osa-alue kuin arkkitehdin suunnittelutyöstä. Suunnittelutyö edellyttää vahvaa ymmärrystä myös kustannuspuolesta ja tämä edellyttää kokonaisvaltaista osaamista ja kykyä siihen, että eri rakennuksille pitää suunnitteluvaiheessa hakea erilaisia ratkaisuja. Energiatehokkuuteen pyrkivät ratkaisut, jotka

12 toimivat jossain toisessa talossa eivät välttämättä toimikaan toisessa kohteessa, eivät välttämättä toimikaan toisessa. Markkinat energiatehokkaan uudisrakentamisen puolella ovat mittavat jo kansallisestikin, sillä esimerkiksi Suomessa olevasta vuoden 2050 asuntokannasta on arvioiden mukaan vielä noin puolet rakentamatta. Uudisrakentamisen lisäksi muuttuva lainsäädäntö tulee lyhyellä aikavälillä koskettamaan myös korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Korjausrakentamisen osalta energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja on tällä hetkellä melko runsaasti jo tarjolla, mutta ongelma on se, että kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja on hyvin vähän saatavilla. Palveluliiketoiminnan näkökulmasta lähteviä yrityksiä, jotka pystyisivät omalla asiantuntemuksellaan kertomaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, on hyvin vähän markkinoilla. Ratkaisumallit ovat hyvin fragmentoituneita eli yksi yritys myy esimerkiksi lämpöpumppuja, kun taas toinen energiankulutusta vähentäviä ikkunaratkaisuja. Korjausrakentamisen markkinat ovat huomattavasti suuremmat kuin uudisrakentamisen markkinat. Lisäksi korjausrakentaminen on monesti hyvin paikallista ja antaa hyvät mahdollisuudet eri alueiden rakentamisen pk-yrityksille kehittää osaamistaan ja kasvattaa liiketoimintaansa. Julkisen sektorin rooli korjausrakentamisen markkinoiden käynnistäjänä on merkittävä ja erityisesti kuntien tulisi omissa korjausrakentamisen suunnitelmissaan huomioida energiatehokkaiden ratkaisumallien näkökulmat ja sitä kautta luoda markkinoita alueen pk-yrityksille.

13 Kuvio 5: Asiantuntijanäkemyksiä rakentamisen toimialan keskeisistä tuotteista ja palveluista Liikenne tuottaa Suomessa noin vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonepäästöistä ja suurin osa päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenne tuottaa hiilidioksidipäästöjä ennen kaikkea siksi, että lähes kaikki liikennemuodot perustuvat öljypohjaisiin polttoaineisiin. Liikennemäärät kasvavat tulevaisuudessa ennusteiden mukaan yhä edelleen, eikä polttoaineiden keskikulutuksissa ole tapahtunut merkittäviä vähennyksiä. Keskeisimmät liiketoimintamahdollisuudet Suomessa liittyvät asiantuntijoiden näkemysten mukaan erityisesti biopolttoaineiden tuotantoon, raaka-aineiden keräämiseen sekä toimitusketjujen varmistamiseen. Tuotannon osalta biopolttoaineiden valmistus synnyttää näkemysten mukaan liiketoimintaa sekä paikallisen pientuotannon että suuren kokoluokan massatuotannon osalta. Tuotannon lisäksi on asiantuntijanäkemysten mukaan tarkasteluissa monesti unohdettu biopolttoaineiden raaka-aineiden keräämiseen ja toimitusketjujen varmistamiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Erilaisten yhdyskuntajätteiden (esimerkiksi elintarvikejätteet, rasvat, yms) kerääminen ja toimittaminen polttoainelaitoksille on erityisesti liiketoimintaa, joka on tehtävä paikallisella tasolla.

14 Kuvio 6: Liikenteen CO2-päästöjen tunnettu ja ennustettu kehitys Suomessa Biopolttoaineiden lisäksi toinen merkittävä kehityskaari liikenteen osalta liittyy täyssähköisten ja hybridimallisten voimanlähteiden kehittämiseen ja tuotantoon. Suomessa on jo olemassa merkittävää osaamista sähköajoneuvoteknologian osalta, vaikkakaan emme kansainvälisesti ole autoteollisuuden osalta eturintamassa. Tekesin Sähköisten Ajoneuvojen Järjestelmät -ohjelman valmistelutyön yhteydessä teetettiin selvitys sähköajoneuvoklusterin liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa. Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen selvityksessä esitetty tiivistetty arvio Suomen sähköajoneuvoteollisuuden kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista.

15 Kuvio 7: Sähköajoneuvoteollisuuden kilpailukyky ja mahdollisuudet, SWOT-Consulting Finland Oy, 2010 Kuvio 8: Asiantuntijanäkemyksiä liikenteen osa-alueen keskeisistä tuotteista ja palveluista

16 2.3. IMATRAN JA LAPPEENRANNAN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiantuntijanäkemysten mukaan Lappeenrannan ja Imatran alue nähdään energia- ja ilmastoliiketoiminnan osalta melko kehittymättömänä alueena. Alueella on melko vähän yrityksiä, jotka olisivat puhtaasti keskittyneet energia- ja ilmastoliiketoiminnan luomiin mahdollisuuksiin. Alueen toimialaympäristö on kuitenkin viime aikoina ollut voimakkaassa murroksessa johtuen lähinnä metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Rakennemuutoksen nähdään luovan mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoiminta-avausten syntyyn. Erityistä osaamista alueen pk-yrityksistä löytyy erityisesti sähkömoottoriteknologian, akkuteknologian sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen (lähinnä tuulivoiman kehittäminen) osalta. Toimintaympäristönä Lappeenrannan ja Imatran alueella nähdään olevan kuitenkin hyviä kehitysmahdollisuuksia. Keskeisin kehittymisen moottori on Lappeenrannan tekninen yliopisto, joka on erikoistunut erityisesti energiateknologian kehittämiseen. Tiivis yritysten ja yliopiston tuottaman tutkimuksen ja koulutuksen välinen yhteistyö onkin avainsana myös tulevaisuuden liiketoiminnan syntymiselle. Toinen merkittävä toimintaympäristön osalta merkittävä tekijä on lähellä olevat Venäjän markkinat. Pietarin alue on kokonsa ja sijaintinsa puolesta strategisesti merkittävä avainalue, johon investoidaan paljon. Venäjän on ilmasto- ja energiapolitiikan osalta Eurooppaa selvästi jäljessä johtuen pitkälti oman öljytuotantonsa mahdollistamasta energiatuotannosta. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin tapahtumassa muutoksia, sillä myös Venäjä on heräämässä energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Edelläkävijyys esimerkiksi energiatehokkaan rakentamisen osa-alueella voisi näkemysten mukaan tarjota Kaakkois-Suomen alueen yrityksille mittavia liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä. Alla olevassa kuviossa on kuvattu sähköiseen kyselyyn vastanneiden 30 Imatran ja Lappeenrannan alueen yrityksen näkemyksiä siitä, miten merkittävän osan energiatehokkuutta tai päästöjen vähentämistä edistävien tuotteiden osuus liiketoiminnasta muuttuu tulevaisuudessa.

17 Kuvio 9: Kyselyyn vastanneiden alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnan kehittymisestä 2.4. JULKISEN SEKTORIN ROOLI ENERGIA- JA ILMASTOLIIKETOIMINNAN KE- HITTÄMISESSÄ Ympäristö- ja energiatehokkuus eivät aloina ole läheskään aina markkinaohjautuvia, mistä kertoo erityisesti sitä koskettavan regulaation määrä ja laajuus. Yritysten haasteena on vielä pitkälti se, että markkinat eivät juuri ole uskoneet siihen, että energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittäminen olisi sellainen megatrendi, johon tulisi panostaa. Tämän seurauksena syntyykin noidankehä, jossa markkinoiden puute johtaa kysynnän puutteeseen, mikä johtaa väistämättä yrityksissä myös osaamisen puutteeseen. Tässä suhteessa julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tehtävä on antaa visioita ja määritellä niitä linjauksia, mihin tulevaisuudessa tullaan panostamaan. Kestävään yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää jatkossa yhä tiiviimpää vuorovaikutusta yritysten ja julkishallinnon välillä. Valtionhallinnon lisäksi myös julkisen sektorin alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli energia- ja ilmastoliiketoiminnan markkinoiden ja markkinaedellytysten luomisessa. Esimerkiksi rakentamisen osa-alueella kunnilla on merkittävä rooli asuntorakennuttajan ja kaavoittajan ominaisuudessa. Energiatehokkaiden vaatimusten ja ratkaisumallien huomioiminen kuntien omassa asuntotuotannossa sekä kaavoituksessa ovat niitä osa-alueita, joilla paikallisetkin toimi-

18 jat pystyvät merkittävästi vaikuttamaan oman alueensa liiketoiminnan kehittymiseen. Rakentaminen on kuitenkin pitkälti verkostomaiseen työskentelytapaan pohjautuvaa, joka hyödyttää suurelta osin myös paikallisia pk-yrityksiä. Toinen merkittävä vaikutuskeino kunnilla on energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden huomioiminen julkisissa hankinnoissa. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden asettaminen osaksi normaaleja hankintaprosesseja edellyttää luonnollisesti myös hankintaosaamisen kasvattamista, mutta on ohjausinstrumenttina merkittävä keino edistää energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Imatran ja Lappeenrannan alueen yrityksille suunnatussa sähköisessä kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään, millä toimenpiteillä he toivoisivat alueen julkisen sektorin toimijoiden edistävän ilmasto- ja energialiiketoiminnan kehittymistä alueella. Alla olevassa kuviossa on koottu yhteen keskeiset vastaukset. Kuvio 10: Kyselyyn vastanneiden alueen yritysten odotuksia julkisen sektorin toimijoiden osalta Yllä esitettyjen vastausten lisäksi julkisen sektorin toimijoilta odotettiin avovastauksissa myös seuraavia toimenpiteitä. Energia- ja ilmastopoliittisten ratkaisujen tukeminen ja huomioiminen kaavoituksessa sekä maankäytön suunnittelussa. Esimerkin näyttäminen hankkeiden muodossa demonstraatioprojektit, joissa alueen yritykset voisivat näyttää osaamistaan.

19 Ilmasto- ja energialiiketoimintaan erikoistuneiden yritysten tiiviimmän yhteistyön koordinointi toimivat yritysverkostot! Alueen yrityskiinnostavuuden lisääminen ja aktiivinen kampanjointi ilmastoklusterin puolesta Energiatehokkaan korjausrakentamisen parempi markkinointi energiatuet, energianeuvonta kuluttajille Selvityksen yhteydessä pidetyssä työseminaarissa pohdittiin ja käsiteltiin yhdessä alueen yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla julkisen sektorin toimijat voisivat alueen yritysten energia- ja ilmastoliiketoiminnan mahdollisuuksia edistää. Edellä esiteltyjen sähköisen kyselyn tulosten ja työseminaarissa käydyn keskustelun perusteella alueen julkisen sektorin toimijat määrittelivät itselleen alustavia toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta varten. Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen temaattisesti niitä toimenpideehdotuksia, joihin työseminaariin osallistuneet tahot näkivät julkisen sektorin toimijoille olevan vaikutusmahdollisuuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kohde / Toiminta-alue Toimenpide-ehdotus Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Osaamisen kehittäminen Tutkimustoiminta Kokeilualueiden kaavoittaminen Kaavamääräykset energiatehokkuuden lisäämiseksi (esimerkiksi kaukolämpöverkko tai muut energialähteet) Tontinluovutussopimukset ja niihin liitettävät reunaehdot energiamuotoihin liittyen Yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja sen tiiviyden varmistaminen Puurakentamisen edistäminen kaavoituksen avulla Pienten energiayksiköiden huomioiminen kaavoituksessa Eri koulutuslaitosten koulutussisältöihin vaikuttaminen (energiatehokkuuden huomioiminen) erityisesti rakentaminen! Koulutus edellyttää, että on olemassa olevia kohteita, joissa osaamista voidaan soveltaa Kaupungin tiivis yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Puurakentamisen osalta yhteistyö Kouvolan ja Lahden kaupunkien kanssa. Oppien hakeminen myös muista alueellisista osaamiskeskittymistä. Teknillisen yliopiston hyödyntäminen uusien liiketoimintakonseptien suunnittelussa. Energia- ja ilmastoalan palvelukonseptien kehittäminen yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa - esimerkiksi omakotitalon korjausrakentamisen ekotehokkuusneuvonta!

20 Yrityspalvelut (verkottuminen, kansainvälistyminen) Tiedottaminen ja viestintä Kunnan hankinnat Muut toimenpidekohteet Energiatehokkuuden ympärille rakennettavan yritysklusterin kokoaminen - Voisiko Lappeenranta Innovation toimia tässä organisaattorina? Alueellisten elinkeinoyhtiöiden järjestämät yritysverkostoitumismatkat Venäjälle! Mahdollinen yhteistyö kansallisten toimijoiden kanssa. Osallistuminen Tekesin ohjelmapalveluihin ja Teknologiateollisuuden verkottumistapaamisiin viestintä tilaisuuksista alueen yrityksille. Energia-avustuksista tiedottaminen, rakennusoppaat ekotehokkuuden huomioiminen. Motivan tuottaman materiaalin laajempi hyödyntäminen Alueellisen energiatoimiston perustaminen Kaakkois-Suomen alueella tällaista ei ole. Joukkoliikenne sähkön ja biokaasun käytön edellyttäminen. Sähkökäyttöisten & hybridilaitteiden huomioiminen kuntien työkonekaluston hankinnoissa. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Innovatiivisten hankintojen suunnittelu Tekesin innovatiiviset hankkeet ohjelma tarjoaisi tähän rahoituskanavan, jonka puitteissa suunnittelua ja kehittämistä voisi tehdä! Demonstraatiohankkeet julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö. Julkisen sektorin toimijat voisivat esimerkiksi rakentamisen osa-alueella tukea ja esitellä esimerkkikohteen avulla alueen ekotehokkaan rakentamisen osaamista! 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa on koottu yhteen tiivistetysti edellisissä luvuissa esitetyt selvityksen keskeiset havainnot. Johtopäätökset ovat selvityksen tekijöiden laatimia ja ne sisältävät myös analyysiin perustuvia kannanottoja siitä, mitkä ovat Lappeenrannan ja Imatran alueen keskeiset kehittymismahdollisuudet energia- ja ilmastoliiketoiminnan osa-alueella. Johtopäätös 1: Energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvä regulaatio on kansainvälisellä ja kansallisella tasolla kasvamassa merkittävästi. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyvät kansalliset tavoitteet ovat erittäin haastavia ja niiden saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan eri osa-alueilla merkittäviä muutoksia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös merkittäviä panostuksia yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan, jotta energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä edistäviä vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja saadaan markkinoille. Tekesin panostus energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittämiseen erityisesti pkyritysten osalta on nykyisellään mittavaa. Tekesillä on käynnissä useita energia- ja ilmastoliiketoimintaan liittyviä kehittämisohjelmia, jotka tarjoavat erityisesti pkyrityksille rahoitusta tuotekehityshankkeisiin sekä hyvän väylän omien liiketoimintaverkostojen kehittämiseen. Lappeenrannan ja Imatran alueen pk-yritysten osal-

21 listuminen Tekesin energia- ja ilmastopolitiikan ohjelmatoimintaan on ollut erittäin vähäistä. Selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen sekä alueellisten elinkeinoyhtiöiden tulisi aktiivisemmin tiedottaa alueen yrityksiä niistä mahdollisuuksista, joita kansallinen innovaatiorahoitus tarjoaa. Johtopäätös 2: Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on yksi keskeinen avainalue globaalissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien tuotteiden kehittäminen erityisesti rakentamisen osa-alueella on yksi keskeinen osa-alue, johon pk-yrityksillä on vaikutusmahdollisuuksia. Lappeenrannan ja Imatran alueella on olemassa merkittävää potentiaalia toimia uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä edelläkävijänä. Alueella on myös jo olemassa merkittäviä yrityksiä, jotka keskittyvät erityisesti tuulivoiman kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Tämän lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa energiaosaamisen kautta hyvät lähtökohdat teknologioiden edelleen kehittämiselle sekä uusien yritysten syntymiselle. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen asumisen vaihtoehtoisina energian- ja sähköntuotannon lähteinä liittyy paljon liiketoimintapotentiaalia. Erilaisia hybridiratkaisuja hyödynnetään jo nyt paljolti uudisrakentamisen osa-alueella, mutta erityisesti korjausrakentamisen osalla löytyy paljon markkinapotentiaalia sellaisille toimijoille, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisvaltaisia palveluja kuluttajille energiatehokkuuden lisäämiseen. Palvelujen kehittäminen edellyttää kuitenkin myös osaamisen kehittämistä ja palvelukonseptien kehitystyötä yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yritysten välillä. Lappeenrannan ja Imatran alueella olisi tähän osaalueeseen liittyen erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä yhdeksi johtavaksi alueeksi Suomessa, mutta se edellyttää systemaattista ja aktiivista kehittämistyötä. Johtopäätös 3: Rakentamisen toimiala tarjoaa energia- ja ilmastoliiketoiminnan näkökulmasta merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Muuttuva lainsäädäntö koskettaa ensi alkuun erityisesti uudisrakentamista ja muokkaa sitä kautta koko rakentamisen toimialaa. Uudet energiatehokkuusvaatimukset tulevat edellyttämään yhä enemmän energiateknistä suunnitteluosaamista ja luovat sitä kautta liiketoimintamahdollisuuksia suunnittelu- ja rakennuttajayrityksille. Uudisrakentamisen lisäksi lähitulevaisuuden isot liiketoimintamahdollisuudet piilevät energiatehokkaan korjausrakentamisen osa-alueella. Suomen kansallisen korjausrakentamisen tila on heikko. Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti ja korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on noin 40 prosenttia. Tulevaisuudessa energiatehokkuutta koskevat määräykset tulevat ulottumaan myös korjausrakentamiseen ja tähän liittyvää osaamista ei riittävästi kansallisesti ole. Koska erityisesti korja-

22 usrakentamisen osaaminen keskittyy pitkälti pk-yrityksiin ja on usein paikallisesti tapahtuvaa toimintaa, tarjoaa se selvityksen tekijöiden näkemysten mukaan myös hyviä liiketoimintamahdollisuuksia Imatran ja Lappeenrannan alueen toimijoille. Kaakkois-Suomen alueen maantieteellinen sijainti tarjoaisi tässä suhteessa myös alueen yrityksille oivat mahdollisuudet laajentaa liiketoimintaansa energiatehokkaan korjausrakentamisen puitteissa myös Venäjälle. Osaamisen kehittämisen on kuitenkin tapahduttava paikallisesti ja se edellyttää myös korjattavia kohteita. Energiatehokkaiden korjausrakentamisen kohteiden osoittamisessa alueen kunnilla on keskeinen rooli liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen kehittämisen mahdollistajina. Johtopäätös 4: Liikenteen osa-alueen osalta kansalliset ja alueelliset liiketoimintamahdollisuudet ovat melko rajallisia. Lappeenrannan ja Imatran alueella on kuitenkin olemassa muutamia edelläkävijä pk-yrityksiä, jotka kehittävät ja tuottavat ratkaisuja liikkuvien työkoneiden sähkö- ja hybridisovelluksiin. Keskeisin kehittämispotentiaali alueen pk-yritysten liiketoiminnalle liittyy liikenteen osalta biopolttoaineiden valmistukseen ja toimitusketjuista huolehtimiseen. Biopolttoaineiden valmistuksen osalta alueen merkitys kansallisessa mittakaavassa saattaa nousta merkittäväksi, jos Stora Enson ja Neste Oilin biopolttoaineen tuotantolaitos konkretisoituu Imatran alueelle. Tuotantolaitos hyödyntäisi pääasiassa metsäteollisuuden hakkuutähteitä. Näiden isojen hankkeiden lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia saattaa syntyä myös paikalliseen pientuotantoon biopolttoaineiden osalta, mutta ne koskettavat selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan melko rajallista toimijajoukkoa. Johtopäätös 5: Lappeenrannan ja Imatran alueella on selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan erittäin hyvät edellytykset kehittää alueen energia- ja ilmastoliiketoimintaa. Alueelta löytyy teknillisen yliopiston myötä alaan liittyvää tutkimusja kehittämisosaamista, alueen keskeiset kunnat ovat aktiivisesti toimineet energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saralla ja alueen yrityksiltä löytyy innostusta liiketoiminnan kehittämiseen. Julkisen sektorin toimijoiden rooli kehittämistyön käynnistämisessä on merkittävä. Luvussa 2.4 on jo listattu hyviä toimenpideehdotuksia, joita eteenpäin viemällä myös alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia voidaan edistää. Kuntien rooli erityisesti rakentamisen osa-alueella kaavoittajana ja rakennuttajana on merkittävä ja tarjoaa sitä kautta mahdollisuuksia alueen yrityksille osaamisen kehittämiseen.

23 LIITTEET Liite 1: Asiantuntijahaastatteluihin osallistuneet henkilöt

24 Liite 2a: Sähköiseen yrityskyselyyn vastanneet henkilöt Liite 2b: Sähköiseen yrityskyselyyn vastanneet henkilöt Liite 3: Yrityshaastatteluihin osallistuneet henkilöt

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla Markku Tahkokorpi / Suomen Lähienergialiitto Ry 13.5.2014 Esityksen sisältö Lähienergian määrittelyä Suomen Lähienergialiiton MMM Keskeiset sidosryhmät

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot