ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 Vastaanottaja Imatran ja Lappeenrannan kaupungit Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2/2011 ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

2 Sisällys 1. Johdanto Selvityksen taustoja Selvityksen kohde Selvityksen toteutus ja aineisto Keskeiset havainnot Liiketoimintaa luovat muutostrendit ja regulaatio Ilmasto- ja ympäristöliiketoiminnan avaintoimialat Suomessa Imatran ja Lappeenrannan alueen toimintaympäristö Julkisen sektorin rooli energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittämisessä Johtopäätökset... 20

3 1. JOHDANTO 1.1. SELVITYKSEN TAUSTOJA Imatran kaupungin ympäristötoimi toteutti yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimen kanssa Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen -EKIS suunnitteluhankkeen, jonka tavoitteena oli löytää keinoja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hanke toteutettiin EAKR-ohjelman rajoituksesta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuntien keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Hanke toteutettiin ajalla Lappeenranta on laatinut kasvihuonekaasupäästölaskelman viimeksi vuonna 2007 ja Imatralla vastaava laskelma valmistui vuonna Molemmat kaupungit ovat allekirjoittaneet kuntien energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteitä toteutetaan vuosien välisenä aikana ja sen tavoitteena on vähentää kuntien energiankulutusta 9 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. EKIS suunnitteluhankkeen lopputuotteena valmistui molemmille kaupungeille ilmasto-ohjelmat, jotka sisältävät sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet että toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto-ohjelmiin on listattu lisäksi sopeutumiskeinoja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta -EKIS jatkohankkeelle rahoituksen. Projektin toteutusaika on Jatkohankkeen tavoitteena on asenteiden muokkaaminen ja tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Myös yritysten mukaan saaminen ilmastonmuutoksen torjumiseen on yhtenä keskeisenä tavoitteena. Toimenpiteinä tietoisuuden lisäämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Vuoden 2010 aikana järjestettiin muun muassa kaikille kaupunkilaisille avoin yleisöluentosarja yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa. Tarkoituksena on ollut myös julkaista kaupunkilaisille suunnattu energiansäästöopas, sekä kehittää uudis- ja korjausrakentajien opastusta energia- ja materiaalitehokkaassa rakentamisessa ja parantaa yritysyhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioista. Jatkohankkeen budjetti on ollut noin euroa, josta 70 % on rahoitettu EAKR-ohjelman rahoituksesta ja loput 30 % kaupunkien rahoituksena.

4 1.2. SELVITYKSEN KOHDE Nyt toteutettu selvitys on liittynyt oleellisesti yritysten mukaan saamiseen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisen kannalta yritysten rooli muutoksen hillitsemisessä on oleellista kahdesta näkökulmasta. Välittömästä vaikutusnäkökulmasta tarkasteltuna yritysten keskeinen rooli muodostuu niiden omien tuotantotapojen muokkaamisesta niin, että tuotannossa sovelletaan entistä energia- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja. Välillisestä näkökulmasta yritykset ovat merkittävässä roolissa suhteessa tavallisiin kansalaisiin, jotka kuluttajina ostavat yritysten tuottamia tuotteita ja palveluja. Tarjoamalla kuluttajille tuotteiden ja palvelujen kautta energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen ja materiaaliteknologiselta kannalta ekologisia tuotteita, yritykset pystyvät omalta osaltaan myös välillisesti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Molemmissa näkökulmissa on kuitenkin huomioitava ilmastonmuutoksen torjunnan regulaatiokeskeisyys. Ilman kansainvälisen ja kansallisen tason yhtenäistä regulaatiopolitiikkaa, kuluttajien ja sitä kautta myös yritysten käyttäytymistä ei pystytä muuttamaan. Valistukseen ja viestintään liittyvillä toimenpiteillä voidaan pieniä muutoksia saada aikaan, mutta keskeisimmät vaikutusmekanismit syntyvät vaikuttamalla regulaation ohella/kautta tuotteiden kustannuksiin (esimerkiksi energian hinta, verotus) ja saatavuuteen (esimerkiksi tiettyjen kulutustuotteiden materiaalien kierrätettävyysaste). Regulaation avulla voidaan siis vaikuttaa merkittävästi kuluttajien käyttäytymiseen ja kulutustottumusten muutoksella luodaan mahdollisuuksia uudenlaisen liiketoiminnan kehittymiselle. Uudenlaisen liiketoiminnan kehittäminen merkitsee aina panostusta innovatiiviseen tuotekehitykseen ja edellyttää yrityksiltä ketteryyttä strategiseen muutokseen. Kansallinen innovaatiojärjestelmämme tarjoaa oivalliset puitteet liiketoiminnan kehittämiseen energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Hyvänä esimerkkinä tästä on Teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes), jonka vuoden 2010 innovaatio- ja teknologiarahoituksesta kohdistui noin 245 miljoonaa euroa energia- ja ympäristöalueen tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen. Regulaation kautta syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuitenkin yrityksiltä myös voimakasta panostusta asiakaslähtöisyyteen. Regulaatioon vastaaminen vain regulaation vuoksi johtaa käytännössä siihen, että

5 tuotekehitys keskittyy tuottamaan kyllä ratkaisuja ongelmiin, mutta joilla ei ole kovinkaan suurta kaupallista menestystä. Asiakaslähtöisyyden, käytettävyyden ja asiakkaan kokeman lisäarvon tuottaminen ovat avainsanoja myös uusien liiketoimintojen kehittymisessä. Ne toimijat, jotka pystyvät omien tuotteidensa ja palvelujensa avulla osoittamaan asiakkailleen konkreettisen hyödyn lisäksi myös laatua, pärjäävät markkinoilla. Tämän EKIS -jatkohankkeeseen liittyvän selvityksen tavoitteena on ollut: Kuvio 1: Selvityksen tavoitteet 1.3. SELVITYKSEN TOTEUTUS JA AINEISTO Ilmasto- ja energialiiketoimintojen kehittämiseen liittyvä selvitys on toteutettu syyskuu helmikuu 2011 välisenä aikana. Selvityksen aineisto on koostunut keskeisten asiantuntijatahojen kuulemisesta, alueen yrityksille suunnatusta sähköisestä kyselystä, yrityshaastatteluista sekä laaja-alaisesta dokumenttiaineistosta.

6 Kuvio 2: Selvityksen aineisto Asiantuntijahaastatteluiden osalta kohderyhmä koostui kansallisista ilmastoja energiapolitiikan asiantuntijoista, keskeisten innovaatiorahoittajatahojen edustajista sekä tutkimuslaitosten asiantuntijoista. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina teemahaastatteluina. Haastatteluihin ja osallistui yhteensä 20 henkilöä. Haastatteluihin osallistuneiden henkilöiden listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Sähköisen yrityskyselyn kohdejoukko koostui noin 200 alueen yrityksestä, jotka oli toimialaluokitusten pohjalta tunnistettu Etelä-Karjalan maakuntaliiton ylläpitämästä yritysrekisteristä. Mukaan valikoitiin näiden lisäksi myös sellaisia tunnettuja yrityksiä, joiden liiketoiminnan tiedettiin erityisesti keskittyvän ympäristö- ja energialiiketoimintojen ympärille. Yrityskyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 30 vastausta. Yrityskyselyyn vastanneiden tahojen listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Yrityskyselyn lisäksi selvityksen yhteydessä toteutettiin kyselyn jälkeen vielä kohdennettuja yrityshaastatteluita selvityksen kannalta mielenkiintoisten alueen yritysten johtohenkilöille. Yrityshaastatteluiden tarkoituksena oli täsmentää ja tarkentaa sähköisessä yrityskyselyssä nousseita havaintoja yritysten

7 nykyisestä ja tulevasta energia- ja ympäristöalan liiketoiminnasta sekä odotuksista julkisen sektorin toimijoita kohtaan. Tarkentaviin yrityshaastatteluihin osallistui yhteensä 16 alueen yritystä. Haastatteluihin osallistuneiden tahojen listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Yllä mainittujen suorien tiedonkeruumenetelmien lisäksi selvityksen aineistona on hyödynnetty myös laaja-alaisesti olemassa olevia selvityksiä, tutkimuksia ja muuta dokumenttiaineistoa. Keskeisen dokumenttiaineiston lähteet linkkeineen löytyvät tämän raportin liitteistä. Selvityksen yhteydessä järjestettiin Lappeenrannassa Lauritsalan kartanossa työseminaari, johon oli kutsuttu mukaan selvityksessä mukana olleita alueen yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita. Työseminaarissa esiteltiin selvityksen keskeisiä tuloksia ja käytiin niiden pohjalta vilkasta keskustelua energia- ja ilmastoliiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Työseminaarissa pohdittiin ja työstettiin alustavasti myös niitä toimenpiteitä, joilla alueen julkisen sektorin toimijat voisivat tukea ja edistää alueen pk-yritysten energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittymistä. 2. KESKEISET HAVAINNOT 2.1. LIIKETOIMINTAA LUOVAT MUUTOSTRENDIT JA REGULAATIO Energia- ja ilmastopolitiikan muutokseen ja sitä kautta syntyvien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen vaikuttavat monet isot megatrendit, jotka ovat pitkälti kytköksissä toisiinsa. Asiantuntijahaastatteluissa haastateltavia pyydettiin esittämään näkemyksiään siitä, että mitkä keskeiset muutostrendit ohjaavat tällä hetkellä kansainvälisen ja kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikan kehittymistä. Keskeisin muutostrendi on luonnollisesti ilmastonmuutos ja sitä vastaan johdetut toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Keskeiset kansainväliset ilmastosopimukset ja EU-tason linjaukset tähtäävät nimenomaan päästöjen vähentämiseen eri toimialoilla, jotta globaalia ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta tapahtuvaa ilmastonmuutosta sekä sen heijastusvaikutuksia pystytään rajoittamaan.

8 Tämän lisäksi muita keskeisiä muutostekijöitä ovat energiavarojen- ja raakaaineiden niukkuus. Nykymuotoinen yhteiskunta perustuu käytännössä pitkälti uusiutumattomien energia- ja raaka-ainevarojen hyödyntämiseen, joiden holtiton käyttö on johtanut ilmastonmuutosta aiheuttavien tekijöiden syntymiseen. Vaihtoehtoisten energiamuotojen ja raaka-aineiden kierrätettävyyden tehostaminen ovat avainsanoja tulevaisuuden yhteiskunnan kestävälle kehitykselle ja vihreälle taloudelle. Muita merkittäviä muutostekijöitä ovat globaali väestönkasvu sekä ympäristön pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Väestönkasvu ja elintason kohoaminen johtavat käytännössä yhdessä siihen, että olemassa olevien energia- ja raaka-ainevarantojen synnyttämiä hyötyjä ja hyödykkeitä on entistä rajallisemmin tulevaisuudessa saatavilla. Yllä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan kansainvälisen ja kansallisen tason sopimuksilla, lainsäädännöllä sekä ohjaamalla yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä erilaisten ohjauskeinojen avulla. Keskeiset ylätason rajoitteet perustuvat valtioiden välisiin sopimuksiin, joista keskeisempiä ovat YK:n yleinen ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja. Sitoutuminen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ohjaa yksittäisten valtioiden ja valtioliittojen toimintaa ja vaikuttaa sitä kautta keskeisesti kansainväliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön. Käytännössä keskeiset ohjauskeinot perustuvat erilaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin tai rahoituksellisiin ratkaisuihin (esimerkiksi päästöoikeudet). Keskeistä kansainvälisen ja valtiotason toiminnassa on kuitenkin pyrkiä ohjaamaan ja rajoittamaan kulutusta kohti kestävämpää kehitystä. Euroopan Unionissa on parhaillaan vireillä energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä direktiivejä lähes kaikille toimialoille (energia, infra, liikenne, maatalous, materiaalitekniikka). Keskeisiä lähitulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavia direktiivejä ovat: Energiapalveludirektiivi 17,8 TWh:n säästöt Suomessa vuoteen 2016 mennessä RES-direktiivi Uusiutuvan energian osuus 38 % loppukulutuksesta (EU:n Komission ehdotus Suomelle) vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2012) vaikutukset sekä uudisettä korjausrakentamiseen.

9 EcoDesign -direktiivi, joka määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset Materiaalialaan vaikuttavat asetukset ja direktiivit: REACH, WEEE, RoHS Jos yllämainittuja muutostekijöitä ja regulaatiota tarkastellaan elinkeinoelämän näkökulmasta, niin keskeisinä muutostekijöinä nykyisten rakenteiden uudistamisessa, uusien tuotteiden kehityksessä sekä kaupallisen potentiaalin synnyssä voidaan nostaa esiin tiivistetysti seuraavat tekijät: Regulaatio ja ohjauskeinot (verot, päästöoikeudet) Energian hinnan nousu Raaka-aineiden saatavuuden niukkeneminen ja siitä johtuva hintakehitys Ympäristövastuu kilpailutekijänä, kuluttajakäyttäytyminen (Green Consuming) Rahoitusmarkkinat ja yritysten asemoituminen niissä (tulevaisuudessa rahoitusmarkkinat voivat suosia rahoituksessa niitä yrityksiä, jotka ovat asemoituneet ympäristöystävällisiksi) Vihreä talous Green Tech 2.2. ILMASTO- JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNAN AVAINTOIMIALAT SUOMESSA Selvityksen yhteydessä toteutetuissa asiantuntijahaastatteluissa vastaajia pyydettiin tunnistamaan, mille toimialoille käynnissä olevat muutokset luovat erityisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keskeisiä kysymyksiä asiantuntijoille olivat: Mille toimialoille on mielestäsi erityisesti syntymässä kysyntää uusille palveluille ja tuotteille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä? Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä ilmasto- ja energialiiketoimintaan liittyviä palveluita tai tuotteita, joihin suomalaisten pk-yritysten kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Kansallisten asiantuntijoiden esittämien näkemysten mukaan vaikutusten kirjo ulottuu pitkällä aikavälillä lähes kaikille toimialoille. Ilmasto- ja energiapolitiikan ja sitä tukevan lainsäädännön ketjut eivät rajoitu pelkästään yksittäisille toimialoille, vaan käynnissä on muutos, joka kohdistuu yhteiskunnan kokonaisrakenteisiin. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna esiin voidaan asiantuntijanäkemys-

10 ten joukosta nostaa seuraavat kolme merkittävää osa-aluetta, joihin kohdistuu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa: Kuvio 3: Asiantuntijanäkemysten mukaiset keskeiset alueet, joille liiketoimintaa syntyy lähitulevaisuudessa Uusiutuvien energiamuotojen osalta tulevaisuuden kehitysvaatimuksia pidettiin asiantuntijahaastatteluissa merkittävinä. Fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuva energiatuotanto on energiavarojen niukkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten johdosta tarvitsemassa kipeästä kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Merkittävien uusien energiamuotojen kehittymiseen vaikuttava lainsäädäntö tulee Komission RES-direktiivin muodossa, jossa Suomen osalle on osoitettu 9,5 prosentin lisäysvelvoite uusiutuvan energian tuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Haaste on merkittävä, sillä energiankulutus jatkaa samalla aikavälillä myös kasvuaan. Käytännössä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen edellyttää siirtymistä kohti hajautettua energiatuotantoa, jossa pienikokoiset energiantuotannon laitokset on sijoitettu lähelle kulutuspisteitä. Nykymalliin verrattuna kyseessä on tuotantomallin uudistuminen, sillä se muuttaa merkittävästi esimerkiksi sähköverkon toimintatarkoitusta. Nykymuodossa sähköverkon toimintatarkoitus on pikemminkin ollut toimia suurten voimaloiden jakeluverkkoina, kun taas hajautetussa energiantuotannossa sähköverkon luonne muuttuu enemmänkin siirtoverkoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkosta otetaan sähköä käyttöön, mutta siihen pystytään syöttämään myös omaa ylimääräistä tuotantoa.

11 Kuvio 4: Asiantuntijanäkemyksiä uusiutuvien energiamuotojen keskeisistä tuotteista ja palveluista Rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä peräti 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Rakentamisen energiamääräysten kiristämiseen ollaan puuttumassa nyt kansallisella tasolla uudistuvan lainsäädännön myötä. Uudet energiatehokkuus-vaatimukset muuttavat asiantuntijanäkemysten mukaan koko rakentamisen toimialaa ja toimialan luonnetta. Perinteisestä lämpöhäviöiden säätämisestä ollaan siirtymässä kohti kokonaisvaltaista rakennusten energiankulutuksen valvontaa. Käytännössä uudet säännökset koskettavat ensi alkuun uudisrakentamista, jossa uuden lain sisällössä puhutaan jo nollaenergiatasoisten talojen vaatimuksista. Vaihtoehtoja nollaenergiatasoisten talojen toteuttamiseen on useita ja tämä merkitsee sitä, että suunnitteluosaamisen merkitys tulee rakentamisen osa-alueella korostumaan entisestään. Tämä edellyttää rakennusalan toimijoilta vahvaa osaamisen kehittymistä ja palveluntuottajia tullaan tarvitsemaan erityisesti energiatekniseen suunnitteluun, josta on tulossa yhtä tärkeä osa-alue kuin arkkitehdin suunnittelutyöstä. Suunnittelutyö edellyttää vahvaa ymmärrystä myös kustannuspuolesta ja tämä edellyttää kokonaisvaltaista osaamista ja kykyä siihen, että eri rakennuksille pitää suunnitteluvaiheessa hakea erilaisia ratkaisuja. Energiatehokkuuteen pyrkivät ratkaisut, jotka

12 toimivat jossain toisessa talossa eivät välttämättä toimikaan toisessa kohteessa, eivät välttämättä toimikaan toisessa. Markkinat energiatehokkaan uudisrakentamisen puolella ovat mittavat jo kansallisestikin, sillä esimerkiksi Suomessa olevasta vuoden 2050 asuntokannasta on arvioiden mukaan vielä noin puolet rakentamatta. Uudisrakentamisen lisäksi muuttuva lainsäädäntö tulee lyhyellä aikavälillä koskettamaan myös korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Korjausrakentamisen osalta energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja on tällä hetkellä melko runsaasti jo tarjolla, mutta ongelma on se, että kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja on hyvin vähän saatavilla. Palveluliiketoiminnan näkökulmasta lähteviä yrityksiä, jotka pystyisivät omalla asiantuntemuksellaan kertomaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, on hyvin vähän markkinoilla. Ratkaisumallit ovat hyvin fragmentoituneita eli yksi yritys myy esimerkiksi lämpöpumppuja, kun taas toinen energiankulutusta vähentäviä ikkunaratkaisuja. Korjausrakentamisen markkinat ovat huomattavasti suuremmat kuin uudisrakentamisen markkinat. Lisäksi korjausrakentaminen on monesti hyvin paikallista ja antaa hyvät mahdollisuudet eri alueiden rakentamisen pk-yrityksille kehittää osaamistaan ja kasvattaa liiketoimintaansa. Julkisen sektorin rooli korjausrakentamisen markkinoiden käynnistäjänä on merkittävä ja erityisesti kuntien tulisi omissa korjausrakentamisen suunnitelmissaan huomioida energiatehokkaiden ratkaisumallien näkökulmat ja sitä kautta luoda markkinoita alueen pk-yrityksille.

13 Kuvio 5: Asiantuntijanäkemyksiä rakentamisen toimialan keskeisistä tuotteista ja palveluista Liikenne tuottaa Suomessa noin vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonepäästöistä ja suurin osa päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenne tuottaa hiilidioksidipäästöjä ennen kaikkea siksi, että lähes kaikki liikennemuodot perustuvat öljypohjaisiin polttoaineisiin. Liikennemäärät kasvavat tulevaisuudessa ennusteiden mukaan yhä edelleen, eikä polttoaineiden keskikulutuksissa ole tapahtunut merkittäviä vähennyksiä. Keskeisimmät liiketoimintamahdollisuudet Suomessa liittyvät asiantuntijoiden näkemysten mukaan erityisesti biopolttoaineiden tuotantoon, raaka-aineiden keräämiseen sekä toimitusketjujen varmistamiseen. Tuotannon osalta biopolttoaineiden valmistus synnyttää näkemysten mukaan liiketoimintaa sekä paikallisen pientuotannon että suuren kokoluokan massatuotannon osalta. Tuotannon lisäksi on asiantuntijanäkemysten mukaan tarkasteluissa monesti unohdettu biopolttoaineiden raaka-aineiden keräämiseen ja toimitusketjujen varmistamiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Erilaisten yhdyskuntajätteiden (esimerkiksi elintarvikejätteet, rasvat, yms) kerääminen ja toimittaminen polttoainelaitoksille on erityisesti liiketoimintaa, joka on tehtävä paikallisella tasolla.

14 Kuvio 6: Liikenteen CO2-päästöjen tunnettu ja ennustettu kehitys Suomessa Biopolttoaineiden lisäksi toinen merkittävä kehityskaari liikenteen osalta liittyy täyssähköisten ja hybridimallisten voimanlähteiden kehittämiseen ja tuotantoon. Suomessa on jo olemassa merkittävää osaamista sähköajoneuvoteknologian osalta, vaikkakaan emme kansainvälisesti ole autoteollisuuden osalta eturintamassa. Tekesin Sähköisten Ajoneuvojen Järjestelmät -ohjelman valmistelutyön yhteydessä teetettiin selvitys sähköajoneuvoklusterin liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa. Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen selvityksessä esitetty tiivistetty arvio Suomen sähköajoneuvoteollisuuden kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista.

15 Kuvio 7: Sähköajoneuvoteollisuuden kilpailukyky ja mahdollisuudet, SWOT-Consulting Finland Oy, 2010 Kuvio 8: Asiantuntijanäkemyksiä liikenteen osa-alueen keskeisistä tuotteista ja palveluista

16 2.3. IMATRAN JA LAPPEENRANNAN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiantuntijanäkemysten mukaan Lappeenrannan ja Imatran alue nähdään energia- ja ilmastoliiketoiminnan osalta melko kehittymättömänä alueena. Alueella on melko vähän yrityksiä, jotka olisivat puhtaasti keskittyneet energia- ja ilmastoliiketoiminnan luomiin mahdollisuuksiin. Alueen toimialaympäristö on kuitenkin viime aikoina ollut voimakkaassa murroksessa johtuen lähinnä metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Rakennemuutoksen nähdään luovan mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoiminta-avausten syntyyn. Erityistä osaamista alueen pk-yrityksistä löytyy erityisesti sähkömoottoriteknologian, akkuteknologian sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen (lähinnä tuulivoiman kehittäminen) osalta. Toimintaympäristönä Lappeenrannan ja Imatran alueella nähdään olevan kuitenkin hyviä kehitysmahdollisuuksia. Keskeisin kehittymisen moottori on Lappeenrannan tekninen yliopisto, joka on erikoistunut erityisesti energiateknologian kehittämiseen. Tiivis yritysten ja yliopiston tuottaman tutkimuksen ja koulutuksen välinen yhteistyö onkin avainsana myös tulevaisuuden liiketoiminnan syntymiselle. Toinen merkittävä toimintaympäristön osalta merkittävä tekijä on lähellä olevat Venäjän markkinat. Pietarin alue on kokonsa ja sijaintinsa puolesta strategisesti merkittävä avainalue, johon investoidaan paljon. Venäjän on ilmasto- ja energiapolitiikan osalta Eurooppaa selvästi jäljessä johtuen pitkälti oman öljytuotantonsa mahdollistamasta energiatuotannosta. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin tapahtumassa muutoksia, sillä myös Venäjä on heräämässä energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Edelläkävijyys esimerkiksi energiatehokkaan rakentamisen osa-alueella voisi näkemysten mukaan tarjota Kaakkois-Suomen alueen yrityksille mittavia liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä. Alla olevassa kuviossa on kuvattu sähköiseen kyselyyn vastanneiden 30 Imatran ja Lappeenrannan alueen yrityksen näkemyksiä siitä, miten merkittävän osan energiatehokkuutta tai päästöjen vähentämistä edistävien tuotteiden osuus liiketoiminnasta muuttuu tulevaisuudessa.

17 Kuvio 9: Kyselyyn vastanneiden alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnan kehittymisestä 2.4. JULKISEN SEKTORIN ROOLI ENERGIA- JA ILMASTOLIIKETOIMINNAN KE- HITTÄMISESSÄ Ympäristö- ja energiatehokkuus eivät aloina ole läheskään aina markkinaohjautuvia, mistä kertoo erityisesti sitä koskettavan regulaation määrä ja laajuus. Yritysten haasteena on vielä pitkälti se, että markkinat eivät juuri ole uskoneet siihen, että energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittäminen olisi sellainen megatrendi, johon tulisi panostaa. Tämän seurauksena syntyykin noidankehä, jossa markkinoiden puute johtaa kysynnän puutteeseen, mikä johtaa väistämättä yrityksissä myös osaamisen puutteeseen. Tässä suhteessa julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tehtävä on antaa visioita ja määritellä niitä linjauksia, mihin tulevaisuudessa tullaan panostamaan. Kestävään yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää jatkossa yhä tiiviimpää vuorovaikutusta yritysten ja julkishallinnon välillä. Valtionhallinnon lisäksi myös julkisen sektorin alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli energia- ja ilmastoliiketoiminnan markkinoiden ja markkinaedellytysten luomisessa. Esimerkiksi rakentamisen osa-alueella kunnilla on merkittävä rooli asuntorakennuttajan ja kaavoittajan ominaisuudessa. Energiatehokkaiden vaatimusten ja ratkaisumallien huomioiminen kuntien omassa asuntotuotannossa sekä kaavoituksessa ovat niitä osa-alueita, joilla paikallisetkin toimi-

18 jat pystyvät merkittävästi vaikuttamaan oman alueensa liiketoiminnan kehittymiseen. Rakentaminen on kuitenkin pitkälti verkostomaiseen työskentelytapaan pohjautuvaa, joka hyödyttää suurelta osin myös paikallisia pk-yrityksiä. Toinen merkittävä vaikutuskeino kunnilla on energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden huomioiminen julkisissa hankinnoissa. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden asettaminen osaksi normaaleja hankintaprosesseja edellyttää luonnollisesti myös hankintaosaamisen kasvattamista, mutta on ohjausinstrumenttina merkittävä keino edistää energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Imatran ja Lappeenrannan alueen yrityksille suunnatussa sähköisessä kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään, millä toimenpiteillä he toivoisivat alueen julkisen sektorin toimijoiden edistävän ilmasto- ja energialiiketoiminnan kehittymistä alueella. Alla olevassa kuviossa on koottu yhteen keskeiset vastaukset. Kuvio 10: Kyselyyn vastanneiden alueen yritysten odotuksia julkisen sektorin toimijoiden osalta Yllä esitettyjen vastausten lisäksi julkisen sektorin toimijoilta odotettiin avovastauksissa myös seuraavia toimenpiteitä. Energia- ja ilmastopoliittisten ratkaisujen tukeminen ja huomioiminen kaavoituksessa sekä maankäytön suunnittelussa. Esimerkin näyttäminen hankkeiden muodossa demonstraatioprojektit, joissa alueen yritykset voisivat näyttää osaamistaan.

19 Ilmasto- ja energialiiketoimintaan erikoistuneiden yritysten tiiviimmän yhteistyön koordinointi toimivat yritysverkostot! Alueen yrityskiinnostavuuden lisääminen ja aktiivinen kampanjointi ilmastoklusterin puolesta Energiatehokkaan korjausrakentamisen parempi markkinointi energiatuet, energianeuvonta kuluttajille Selvityksen yhteydessä pidetyssä työseminaarissa pohdittiin ja käsiteltiin yhdessä alueen yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla julkisen sektorin toimijat voisivat alueen yritysten energia- ja ilmastoliiketoiminnan mahdollisuuksia edistää. Edellä esiteltyjen sähköisen kyselyn tulosten ja työseminaarissa käydyn keskustelun perusteella alueen julkisen sektorin toimijat määrittelivät itselleen alustavia toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta varten. Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen temaattisesti niitä toimenpideehdotuksia, joihin työseminaariin osallistuneet tahot näkivät julkisen sektorin toimijoille olevan vaikutusmahdollisuuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kohde / Toiminta-alue Toimenpide-ehdotus Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Osaamisen kehittäminen Tutkimustoiminta Kokeilualueiden kaavoittaminen Kaavamääräykset energiatehokkuuden lisäämiseksi (esimerkiksi kaukolämpöverkko tai muut energialähteet) Tontinluovutussopimukset ja niihin liitettävät reunaehdot energiamuotoihin liittyen Yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja sen tiiviyden varmistaminen Puurakentamisen edistäminen kaavoituksen avulla Pienten energiayksiköiden huomioiminen kaavoituksessa Eri koulutuslaitosten koulutussisältöihin vaikuttaminen (energiatehokkuuden huomioiminen) erityisesti rakentaminen! Koulutus edellyttää, että on olemassa olevia kohteita, joissa osaamista voidaan soveltaa Kaupungin tiivis yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Puurakentamisen osalta yhteistyö Kouvolan ja Lahden kaupunkien kanssa. Oppien hakeminen myös muista alueellisista osaamiskeskittymistä. Teknillisen yliopiston hyödyntäminen uusien liiketoimintakonseptien suunnittelussa. Energia- ja ilmastoalan palvelukonseptien kehittäminen yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa - esimerkiksi omakotitalon korjausrakentamisen ekotehokkuusneuvonta!

20 Yrityspalvelut (verkottuminen, kansainvälistyminen) Tiedottaminen ja viestintä Kunnan hankinnat Muut toimenpidekohteet Energiatehokkuuden ympärille rakennettavan yritysklusterin kokoaminen - Voisiko Lappeenranta Innovation toimia tässä organisaattorina? Alueellisten elinkeinoyhtiöiden järjestämät yritysverkostoitumismatkat Venäjälle! Mahdollinen yhteistyö kansallisten toimijoiden kanssa. Osallistuminen Tekesin ohjelmapalveluihin ja Teknologiateollisuuden verkottumistapaamisiin viestintä tilaisuuksista alueen yrityksille. Energia-avustuksista tiedottaminen, rakennusoppaat ekotehokkuuden huomioiminen. Motivan tuottaman materiaalin laajempi hyödyntäminen Alueellisen energiatoimiston perustaminen Kaakkois-Suomen alueella tällaista ei ole. Joukkoliikenne sähkön ja biokaasun käytön edellyttäminen. Sähkökäyttöisten & hybridilaitteiden huomioiminen kuntien työkonekaluston hankinnoissa. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Innovatiivisten hankintojen suunnittelu Tekesin innovatiiviset hankkeet ohjelma tarjoaisi tähän rahoituskanavan, jonka puitteissa suunnittelua ja kehittämistä voisi tehdä! Demonstraatiohankkeet julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö. Julkisen sektorin toimijat voisivat esimerkiksi rakentamisen osa-alueella tukea ja esitellä esimerkkikohteen avulla alueen ekotehokkaan rakentamisen osaamista! 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa on koottu yhteen tiivistetysti edellisissä luvuissa esitetyt selvityksen keskeiset havainnot. Johtopäätökset ovat selvityksen tekijöiden laatimia ja ne sisältävät myös analyysiin perustuvia kannanottoja siitä, mitkä ovat Lappeenrannan ja Imatran alueen keskeiset kehittymismahdollisuudet energia- ja ilmastoliiketoiminnan osa-alueella. Johtopäätös 1: Energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvä regulaatio on kansainvälisellä ja kansallisella tasolla kasvamassa merkittävästi. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyvät kansalliset tavoitteet ovat erittäin haastavia ja niiden saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan eri osa-alueilla merkittäviä muutoksia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös merkittäviä panostuksia yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan, jotta energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä edistäviä vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja saadaan markkinoille. Tekesin panostus energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittämiseen erityisesti pkyritysten osalta on nykyisellään mittavaa. Tekesillä on käynnissä useita energia- ja ilmastoliiketoimintaan liittyviä kehittämisohjelmia, jotka tarjoavat erityisesti pkyrityksille rahoitusta tuotekehityshankkeisiin sekä hyvän väylän omien liiketoimintaverkostojen kehittämiseen. Lappeenrannan ja Imatran alueen pk-yritysten osal-

21 listuminen Tekesin energia- ja ilmastopolitiikan ohjelmatoimintaan on ollut erittäin vähäistä. Selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen sekä alueellisten elinkeinoyhtiöiden tulisi aktiivisemmin tiedottaa alueen yrityksiä niistä mahdollisuuksista, joita kansallinen innovaatiorahoitus tarjoaa. Johtopäätös 2: Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on yksi keskeinen avainalue globaalissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien tuotteiden kehittäminen erityisesti rakentamisen osa-alueella on yksi keskeinen osa-alue, johon pk-yrityksillä on vaikutusmahdollisuuksia. Lappeenrannan ja Imatran alueella on olemassa merkittävää potentiaalia toimia uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä edelläkävijänä. Alueella on myös jo olemassa merkittäviä yrityksiä, jotka keskittyvät erityisesti tuulivoiman kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Tämän lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa energiaosaamisen kautta hyvät lähtökohdat teknologioiden edelleen kehittämiselle sekä uusien yritysten syntymiselle. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen asumisen vaihtoehtoisina energian- ja sähköntuotannon lähteinä liittyy paljon liiketoimintapotentiaalia. Erilaisia hybridiratkaisuja hyödynnetään jo nyt paljolti uudisrakentamisen osa-alueella, mutta erityisesti korjausrakentamisen osalla löytyy paljon markkinapotentiaalia sellaisille toimijoille, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisvaltaisia palveluja kuluttajille energiatehokkuuden lisäämiseen. Palvelujen kehittäminen edellyttää kuitenkin myös osaamisen kehittämistä ja palvelukonseptien kehitystyötä yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yritysten välillä. Lappeenrannan ja Imatran alueella olisi tähän osaalueeseen liittyen erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä yhdeksi johtavaksi alueeksi Suomessa, mutta se edellyttää systemaattista ja aktiivista kehittämistyötä. Johtopäätös 3: Rakentamisen toimiala tarjoaa energia- ja ilmastoliiketoiminnan näkökulmasta merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Muuttuva lainsäädäntö koskettaa ensi alkuun erityisesti uudisrakentamista ja muokkaa sitä kautta koko rakentamisen toimialaa. Uudet energiatehokkuusvaatimukset tulevat edellyttämään yhä enemmän energiateknistä suunnitteluosaamista ja luovat sitä kautta liiketoimintamahdollisuuksia suunnittelu- ja rakennuttajayrityksille. Uudisrakentamisen lisäksi lähitulevaisuuden isot liiketoimintamahdollisuudet piilevät energiatehokkaan korjausrakentamisen osa-alueella. Suomen kansallisen korjausrakentamisen tila on heikko. Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti ja korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on noin 40 prosenttia. Tulevaisuudessa energiatehokkuutta koskevat määräykset tulevat ulottumaan myös korjausrakentamiseen ja tähän liittyvää osaamista ei riittävästi kansallisesti ole. Koska erityisesti korja-

22 usrakentamisen osaaminen keskittyy pitkälti pk-yrityksiin ja on usein paikallisesti tapahtuvaa toimintaa, tarjoaa se selvityksen tekijöiden näkemysten mukaan myös hyviä liiketoimintamahdollisuuksia Imatran ja Lappeenrannan alueen toimijoille. Kaakkois-Suomen alueen maantieteellinen sijainti tarjoaisi tässä suhteessa myös alueen yrityksille oivat mahdollisuudet laajentaa liiketoimintaansa energiatehokkaan korjausrakentamisen puitteissa myös Venäjälle. Osaamisen kehittämisen on kuitenkin tapahduttava paikallisesti ja se edellyttää myös korjattavia kohteita. Energiatehokkaiden korjausrakentamisen kohteiden osoittamisessa alueen kunnilla on keskeinen rooli liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen kehittämisen mahdollistajina. Johtopäätös 4: Liikenteen osa-alueen osalta kansalliset ja alueelliset liiketoimintamahdollisuudet ovat melko rajallisia. Lappeenrannan ja Imatran alueella on kuitenkin olemassa muutamia edelläkävijä pk-yrityksiä, jotka kehittävät ja tuottavat ratkaisuja liikkuvien työkoneiden sähkö- ja hybridisovelluksiin. Keskeisin kehittämispotentiaali alueen pk-yritysten liiketoiminnalle liittyy liikenteen osalta biopolttoaineiden valmistukseen ja toimitusketjuista huolehtimiseen. Biopolttoaineiden valmistuksen osalta alueen merkitys kansallisessa mittakaavassa saattaa nousta merkittäväksi, jos Stora Enson ja Neste Oilin biopolttoaineen tuotantolaitos konkretisoituu Imatran alueelle. Tuotantolaitos hyödyntäisi pääasiassa metsäteollisuuden hakkuutähteitä. Näiden isojen hankkeiden lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia saattaa syntyä myös paikalliseen pientuotantoon biopolttoaineiden osalta, mutta ne koskettavat selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan melko rajallista toimijajoukkoa. Johtopäätös 5: Lappeenrannan ja Imatran alueella on selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan erittäin hyvät edellytykset kehittää alueen energia- ja ilmastoliiketoimintaa. Alueelta löytyy teknillisen yliopiston myötä alaan liittyvää tutkimusja kehittämisosaamista, alueen keskeiset kunnat ovat aktiivisesti toimineet energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saralla ja alueen yrityksiltä löytyy innostusta liiketoiminnan kehittämiseen. Julkisen sektorin toimijoiden rooli kehittämistyön käynnistämisessä on merkittävä. Luvussa 2.4 on jo listattu hyviä toimenpideehdotuksia, joita eteenpäin viemällä myös alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia voidaan edistää. Kuntien rooli erityisesti rakentamisen osa-alueella kaavoittajana ja rakennuttajana on merkittävä ja tarjoaa sitä kautta mahdollisuuksia alueen yrityksille osaamisen kehittämiseen.

23 LIITTEET Liite 1: Asiantuntijahaastatteluihin osallistuneet henkilöt

24 Liite 2a: Sähköiseen yrityskyselyyn vastanneet henkilöt Liite 2b: Sähköiseen yrityskyselyyn vastanneet henkilöt Liite 3: Yrityshaastatteluihin osallistuneet henkilöt