ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Imatran ja Lappeenrannan kaupungit Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2/2011 ILMASTO- JA ENERGIALIIKE- TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

2 Sisällys 1. Johdanto Selvityksen taustoja Selvityksen kohde Selvityksen toteutus ja aineisto Keskeiset havainnot Liiketoimintaa luovat muutostrendit ja regulaatio Ilmasto- ja ympäristöliiketoiminnan avaintoimialat Suomessa Imatran ja Lappeenrannan alueen toimintaympäristö Julkisen sektorin rooli energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittämisessä Johtopäätökset... 20

3 1. JOHDANTO 1.1. SELVITYKSEN TAUSTOJA Imatran kaupungin ympäristötoimi toteutti yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimen kanssa Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen -EKIS suunnitteluhankkeen, jonka tavoitteena oli löytää keinoja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hanke toteutettiin EAKR-ohjelman rajoituksesta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuntien keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Hanke toteutettiin ajalla Lappeenranta on laatinut kasvihuonekaasupäästölaskelman viimeksi vuonna 2007 ja Imatralla vastaava laskelma valmistui vuonna Molemmat kaupungit ovat allekirjoittaneet kuntien energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteitä toteutetaan vuosien välisenä aikana ja sen tavoitteena on vähentää kuntien energiankulutusta 9 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. EKIS suunnitteluhankkeen lopputuotteena valmistui molemmille kaupungeille ilmasto-ohjelmat, jotka sisältävät sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet että toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto-ohjelmiin on listattu lisäksi sopeutumiskeinoja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta -EKIS jatkohankkeelle rahoituksen. Projektin toteutusaika on Jatkohankkeen tavoitteena on asenteiden muokkaaminen ja tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Myös yritysten mukaan saaminen ilmastonmuutoksen torjumiseen on yhtenä keskeisenä tavoitteena. Toimenpiteinä tietoisuuden lisäämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Vuoden 2010 aikana järjestettiin muun muassa kaikille kaupunkilaisille avoin yleisöluentosarja yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa. Tarkoituksena on ollut myös julkaista kaupunkilaisille suunnattu energiansäästöopas, sekä kehittää uudis- ja korjausrakentajien opastusta energia- ja materiaalitehokkaassa rakentamisessa ja parantaa yritysyhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioista. Jatkohankkeen budjetti on ollut noin euroa, josta 70 % on rahoitettu EAKR-ohjelman rahoituksesta ja loput 30 % kaupunkien rahoituksena.

4 1.2. SELVITYKSEN KOHDE Nyt toteutettu selvitys on liittynyt oleellisesti yritysten mukaan saamiseen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisen kannalta yritysten rooli muutoksen hillitsemisessä on oleellista kahdesta näkökulmasta. Välittömästä vaikutusnäkökulmasta tarkasteltuna yritysten keskeinen rooli muodostuu niiden omien tuotantotapojen muokkaamisesta niin, että tuotannossa sovelletaan entistä energia- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja. Välillisestä näkökulmasta yritykset ovat merkittävässä roolissa suhteessa tavallisiin kansalaisiin, jotka kuluttajina ostavat yritysten tuottamia tuotteita ja palveluja. Tarjoamalla kuluttajille tuotteiden ja palvelujen kautta energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen ja materiaaliteknologiselta kannalta ekologisia tuotteita, yritykset pystyvät omalta osaltaan myös välillisesti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Molemmissa näkökulmissa on kuitenkin huomioitava ilmastonmuutoksen torjunnan regulaatiokeskeisyys. Ilman kansainvälisen ja kansallisen tason yhtenäistä regulaatiopolitiikkaa, kuluttajien ja sitä kautta myös yritysten käyttäytymistä ei pystytä muuttamaan. Valistukseen ja viestintään liittyvillä toimenpiteillä voidaan pieniä muutoksia saada aikaan, mutta keskeisimmät vaikutusmekanismit syntyvät vaikuttamalla regulaation ohella/kautta tuotteiden kustannuksiin (esimerkiksi energian hinta, verotus) ja saatavuuteen (esimerkiksi tiettyjen kulutustuotteiden materiaalien kierrätettävyysaste). Regulaation avulla voidaan siis vaikuttaa merkittävästi kuluttajien käyttäytymiseen ja kulutustottumusten muutoksella luodaan mahdollisuuksia uudenlaisen liiketoiminnan kehittymiselle. Uudenlaisen liiketoiminnan kehittäminen merkitsee aina panostusta innovatiiviseen tuotekehitykseen ja edellyttää yrityksiltä ketteryyttä strategiseen muutokseen. Kansallinen innovaatiojärjestelmämme tarjoaa oivalliset puitteet liiketoiminnan kehittämiseen energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Hyvänä esimerkkinä tästä on Teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes), jonka vuoden 2010 innovaatio- ja teknologiarahoituksesta kohdistui noin 245 miljoonaa euroa energia- ja ympäristöalueen tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen. Regulaation kautta syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuitenkin yrityksiltä myös voimakasta panostusta asiakaslähtöisyyteen. Regulaatioon vastaaminen vain regulaation vuoksi johtaa käytännössä siihen, että

5 tuotekehitys keskittyy tuottamaan kyllä ratkaisuja ongelmiin, mutta joilla ei ole kovinkaan suurta kaupallista menestystä. Asiakaslähtöisyyden, käytettävyyden ja asiakkaan kokeman lisäarvon tuottaminen ovat avainsanoja myös uusien liiketoimintojen kehittymisessä. Ne toimijat, jotka pystyvät omien tuotteidensa ja palvelujensa avulla osoittamaan asiakkailleen konkreettisen hyödyn lisäksi myös laatua, pärjäävät markkinoilla. Tämän EKIS -jatkohankkeeseen liittyvän selvityksen tavoitteena on ollut: Kuvio 1: Selvityksen tavoitteet 1.3. SELVITYKSEN TOTEUTUS JA AINEISTO Ilmasto- ja energialiiketoimintojen kehittämiseen liittyvä selvitys on toteutettu syyskuu helmikuu 2011 välisenä aikana. Selvityksen aineisto on koostunut keskeisten asiantuntijatahojen kuulemisesta, alueen yrityksille suunnatusta sähköisestä kyselystä, yrityshaastatteluista sekä laaja-alaisesta dokumenttiaineistosta.

6 Kuvio 2: Selvityksen aineisto Asiantuntijahaastatteluiden osalta kohderyhmä koostui kansallisista ilmastoja energiapolitiikan asiantuntijoista, keskeisten innovaatiorahoittajatahojen edustajista sekä tutkimuslaitosten asiantuntijoista. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina teemahaastatteluina. Haastatteluihin ja osallistui yhteensä 20 henkilöä. Haastatteluihin osallistuneiden henkilöiden listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Sähköisen yrityskyselyn kohdejoukko koostui noin 200 alueen yrityksestä, jotka oli toimialaluokitusten pohjalta tunnistettu Etelä-Karjalan maakuntaliiton ylläpitämästä yritysrekisteristä. Mukaan valikoitiin näiden lisäksi myös sellaisia tunnettuja yrityksiä, joiden liiketoiminnan tiedettiin erityisesti keskittyvän ympäristö- ja energialiiketoimintojen ympärille. Yrityskyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 30 vastausta. Yrityskyselyyn vastanneiden tahojen listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Yrityskyselyn lisäksi selvityksen yhteydessä toteutettiin kyselyn jälkeen vielä kohdennettuja yrityshaastatteluita selvityksen kannalta mielenkiintoisten alueen yritysten johtohenkilöille. Yrityshaastatteluiden tarkoituksena oli täsmentää ja tarkentaa sähköisessä yrityskyselyssä nousseita havaintoja yritysten

7 nykyisestä ja tulevasta energia- ja ympäristöalan liiketoiminnasta sekä odotuksista julkisen sektorin toimijoita kohtaan. Tarkentaviin yrityshaastatteluihin osallistui yhteensä 16 alueen yritystä. Haastatteluihin osallistuneiden tahojen listaus löytyy tämän raportin liitteistä. Yllä mainittujen suorien tiedonkeruumenetelmien lisäksi selvityksen aineistona on hyödynnetty myös laaja-alaisesti olemassa olevia selvityksiä, tutkimuksia ja muuta dokumenttiaineistoa. Keskeisen dokumenttiaineiston lähteet linkkeineen löytyvät tämän raportin liitteistä. Selvityksen yhteydessä järjestettiin Lappeenrannassa Lauritsalan kartanossa työseminaari, johon oli kutsuttu mukaan selvityksessä mukana olleita alueen yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita. Työseminaarissa esiteltiin selvityksen keskeisiä tuloksia ja käytiin niiden pohjalta vilkasta keskustelua energia- ja ilmastoliiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Työseminaarissa pohdittiin ja työstettiin alustavasti myös niitä toimenpiteitä, joilla alueen julkisen sektorin toimijat voisivat tukea ja edistää alueen pk-yritysten energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittymistä. 2. KESKEISET HAVAINNOT 2.1. LIIKETOIMINTAA LUOVAT MUUTOSTRENDIT JA REGULAATIO Energia- ja ilmastopolitiikan muutokseen ja sitä kautta syntyvien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen vaikuttavat monet isot megatrendit, jotka ovat pitkälti kytköksissä toisiinsa. Asiantuntijahaastatteluissa haastateltavia pyydettiin esittämään näkemyksiään siitä, että mitkä keskeiset muutostrendit ohjaavat tällä hetkellä kansainvälisen ja kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikan kehittymistä. Keskeisin muutostrendi on luonnollisesti ilmastonmuutos ja sitä vastaan johdetut toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Keskeiset kansainväliset ilmastosopimukset ja EU-tason linjaukset tähtäävät nimenomaan päästöjen vähentämiseen eri toimialoilla, jotta globaalia ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta tapahtuvaa ilmastonmuutosta sekä sen heijastusvaikutuksia pystytään rajoittamaan.

8 Tämän lisäksi muita keskeisiä muutostekijöitä ovat energiavarojen- ja raakaaineiden niukkuus. Nykymuotoinen yhteiskunta perustuu käytännössä pitkälti uusiutumattomien energia- ja raaka-ainevarojen hyödyntämiseen, joiden holtiton käyttö on johtanut ilmastonmuutosta aiheuttavien tekijöiden syntymiseen. Vaihtoehtoisten energiamuotojen ja raaka-aineiden kierrätettävyyden tehostaminen ovat avainsanoja tulevaisuuden yhteiskunnan kestävälle kehitykselle ja vihreälle taloudelle. Muita merkittäviä muutostekijöitä ovat globaali väestönkasvu sekä ympäristön pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Väestönkasvu ja elintason kohoaminen johtavat käytännössä yhdessä siihen, että olemassa olevien energia- ja raaka-ainevarantojen synnyttämiä hyötyjä ja hyödykkeitä on entistä rajallisemmin tulevaisuudessa saatavilla. Yllä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan kansainvälisen ja kansallisen tason sopimuksilla, lainsäädännöllä sekä ohjaamalla yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä erilaisten ohjauskeinojen avulla. Keskeiset ylätason rajoitteet perustuvat valtioiden välisiin sopimuksiin, joista keskeisempiä ovat YK:n yleinen ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja. Sitoutuminen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ohjaa yksittäisten valtioiden ja valtioliittojen toimintaa ja vaikuttaa sitä kautta keskeisesti kansainväliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön. Käytännössä keskeiset ohjauskeinot perustuvat erilaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin tai rahoituksellisiin ratkaisuihin (esimerkiksi päästöoikeudet). Keskeistä kansainvälisen ja valtiotason toiminnassa on kuitenkin pyrkiä ohjaamaan ja rajoittamaan kulutusta kohti kestävämpää kehitystä. Euroopan Unionissa on parhaillaan vireillä energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä direktiivejä lähes kaikille toimialoille (energia, infra, liikenne, maatalous, materiaalitekniikka). Keskeisiä lähitulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavia direktiivejä ovat: Energiapalveludirektiivi 17,8 TWh:n säästöt Suomessa vuoteen 2016 mennessä RES-direktiivi Uusiutuvan energian osuus 38 % loppukulutuksesta (EU:n Komission ehdotus Suomelle) vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2012) vaikutukset sekä uudisettä korjausrakentamiseen.

9 EcoDesign -direktiivi, joka määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset Materiaalialaan vaikuttavat asetukset ja direktiivit: REACH, WEEE, RoHS Jos yllämainittuja muutostekijöitä ja regulaatiota tarkastellaan elinkeinoelämän näkökulmasta, niin keskeisinä muutostekijöinä nykyisten rakenteiden uudistamisessa, uusien tuotteiden kehityksessä sekä kaupallisen potentiaalin synnyssä voidaan nostaa esiin tiivistetysti seuraavat tekijät: Regulaatio ja ohjauskeinot (verot, päästöoikeudet) Energian hinnan nousu Raaka-aineiden saatavuuden niukkeneminen ja siitä johtuva hintakehitys Ympäristövastuu kilpailutekijänä, kuluttajakäyttäytyminen (Green Consuming) Rahoitusmarkkinat ja yritysten asemoituminen niissä (tulevaisuudessa rahoitusmarkkinat voivat suosia rahoituksessa niitä yrityksiä, jotka ovat asemoituneet ympäristöystävällisiksi) Vihreä talous Green Tech 2.2. ILMASTO- JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNAN AVAINTOIMIALAT SUOMESSA Selvityksen yhteydessä toteutetuissa asiantuntijahaastatteluissa vastaajia pyydettiin tunnistamaan, mille toimialoille käynnissä olevat muutokset luovat erityisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keskeisiä kysymyksiä asiantuntijoille olivat: Mille toimialoille on mielestäsi erityisesti syntymässä kysyntää uusille palveluille ja tuotteille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä? Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä ilmasto- ja energialiiketoimintaan liittyviä palveluita tai tuotteita, joihin suomalaisten pk-yritysten kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Kansallisten asiantuntijoiden esittämien näkemysten mukaan vaikutusten kirjo ulottuu pitkällä aikavälillä lähes kaikille toimialoille. Ilmasto- ja energiapolitiikan ja sitä tukevan lainsäädännön ketjut eivät rajoitu pelkästään yksittäisille toimialoille, vaan käynnissä on muutos, joka kohdistuu yhteiskunnan kokonaisrakenteisiin. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna esiin voidaan asiantuntijanäkemys-

10 ten joukosta nostaa seuraavat kolme merkittävää osa-aluetta, joihin kohdistuu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa: Kuvio 3: Asiantuntijanäkemysten mukaiset keskeiset alueet, joille liiketoimintaa syntyy lähitulevaisuudessa Uusiutuvien energiamuotojen osalta tulevaisuuden kehitysvaatimuksia pidettiin asiantuntijahaastatteluissa merkittävinä. Fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuva energiatuotanto on energiavarojen niukkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten johdosta tarvitsemassa kipeästä kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Merkittävien uusien energiamuotojen kehittymiseen vaikuttava lainsäädäntö tulee Komission RES-direktiivin muodossa, jossa Suomen osalle on osoitettu 9,5 prosentin lisäysvelvoite uusiutuvan energian tuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Haaste on merkittävä, sillä energiankulutus jatkaa samalla aikavälillä myös kasvuaan. Käytännössä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen edellyttää siirtymistä kohti hajautettua energiatuotantoa, jossa pienikokoiset energiantuotannon laitokset on sijoitettu lähelle kulutuspisteitä. Nykymalliin verrattuna kyseessä on tuotantomallin uudistuminen, sillä se muuttaa merkittävästi esimerkiksi sähköverkon toimintatarkoitusta. Nykymuodossa sähköverkon toimintatarkoitus on pikemminkin ollut toimia suurten voimaloiden jakeluverkkoina, kun taas hajautetussa energiantuotannossa sähköverkon luonne muuttuu enemmänkin siirtoverkoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkosta otetaan sähköä käyttöön, mutta siihen pystytään syöttämään myös omaa ylimääräistä tuotantoa.

11 Kuvio 4: Asiantuntijanäkemyksiä uusiutuvien energiamuotojen keskeisistä tuotteista ja palveluista Rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä peräti 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Rakentamisen energiamääräysten kiristämiseen ollaan puuttumassa nyt kansallisella tasolla uudistuvan lainsäädännön myötä. Uudet energiatehokkuus-vaatimukset muuttavat asiantuntijanäkemysten mukaan koko rakentamisen toimialaa ja toimialan luonnetta. Perinteisestä lämpöhäviöiden säätämisestä ollaan siirtymässä kohti kokonaisvaltaista rakennusten energiankulutuksen valvontaa. Käytännössä uudet säännökset koskettavat ensi alkuun uudisrakentamista, jossa uuden lain sisällössä puhutaan jo nollaenergiatasoisten talojen vaatimuksista. Vaihtoehtoja nollaenergiatasoisten talojen toteuttamiseen on useita ja tämä merkitsee sitä, että suunnitteluosaamisen merkitys tulee rakentamisen osa-alueella korostumaan entisestään. Tämä edellyttää rakennusalan toimijoilta vahvaa osaamisen kehittymistä ja palveluntuottajia tullaan tarvitsemaan erityisesti energiatekniseen suunnitteluun, josta on tulossa yhtä tärkeä osa-alue kuin arkkitehdin suunnittelutyöstä. Suunnittelutyö edellyttää vahvaa ymmärrystä myös kustannuspuolesta ja tämä edellyttää kokonaisvaltaista osaamista ja kykyä siihen, että eri rakennuksille pitää suunnitteluvaiheessa hakea erilaisia ratkaisuja. Energiatehokkuuteen pyrkivät ratkaisut, jotka

12 toimivat jossain toisessa talossa eivät välttämättä toimikaan toisessa kohteessa, eivät välttämättä toimikaan toisessa. Markkinat energiatehokkaan uudisrakentamisen puolella ovat mittavat jo kansallisestikin, sillä esimerkiksi Suomessa olevasta vuoden 2050 asuntokannasta on arvioiden mukaan vielä noin puolet rakentamatta. Uudisrakentamisen lisäksi muuttuva lainsäädäntö tulee lyhyellä aikavälillä koskettamaan myös korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Korjausrakentamisen osalta energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja on tällä hetkellä melko runsaasti jo tarjolla, mutta ongelma on se, että kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja on hyvin vähän saatavilla. Palveluliiketoiminnan näkökulmasta lähteviä yrityksiä, jotka pystyisivät omalla asiantuntemuksellaan kertomaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, on hyvin vähän markkinoilla. Ratkaisumallit ovat hyvin fragmentoituneita eli yksi yritys myy esimerkiksi lämpöpumppuja, kun taas toinen energiankulutusta vähentäviä ikkunaratkaisuja. Korjausrakentamisen markkinat ovat huomattavasti suuremmat kuin uudisrakentamisen markkinat. Lisäksi korjausrakentaminen on monesti hyvin paikallista ja antaa hyvät mahdollisuudet eri alueiden rakentamisen pk-yrityksille kehittää osaamistaan ja kasvattaa liiketoimintaansa. Julkisen sektorin rooli korjausrakentamisen markkinoiden käynnistäjänä on merkittävä ja erityisesti kuntien tulisi omissa korjausrakentamisen suunnitelmissaan huomioida energiatehokkaiden ratkaisumallien näkökulmat ja sitä kautta luoda markkinoita alueen pk-yrityksille.

13 Kuvio 5: Asiantuntijanäkemyksiä rakentamisen toimialan keskeisistä tuotteista ja palveluista Liikenne tuottaa Suomessa noin vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonepäästöistä ja suurin osa päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenne tuottaa hiilidioksidipäästöjä ennen kaikkea siksi, että lähes kaikki liikennemuodot perustuvat öljypohjaisiin polttoaineisiin. Liikennemäärät kasvavat tulevaisuudessa ennusteiden mukaan yhä edelleen, eikä polttoaineiden keskikulutuksissa ole tapahtunut merkittäviä vähennyksiä. Keskeisimmät liiketoimintamahdollisuudet Suomessa liittyvät asiantuntijoiden näkemysten mukaan erityisesti biopolttoaineiden tuotantoon, raaka-aineiden keräämiseen sekä toimitusketjujen varmistamiseen. Tuotannon osalta biopolttoaineiden valmistus synnyttää näkemysten mukaan liiketoimintaa sekä paikallisen pientuotannon että suuren kokoluokan massatuotannon osalta. Tuotannon lisäksi on asiantuntijanäkemysten mukaan tarkasteluissa monesti unohdettu biopolttoaineiden raaka-aineiden keräämiseen ja toimitusketjujen varmistamiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Erilaisten yhdyskuntajätteiden (esimerkiksi elintarvikejätteet, rasvat, yms) kerääminen ja toimittaminen polttoainelaitoksille on erityisesti liiketoimintaa, joka on tehtävä paikallisella tasolla.

14 Kuvio 6: Liikenteen CO2-päästöjen tunnettu ja ennustettu kehitys Suomessa Biopolttoaineiden lisäksi toinen merkittävä kehityskaari liikenteen osalta liittyy täyssähköisten ja hybridimallisten voimanlähteiden kehittämiseen ja tuotantoon. Suomessa on jo olemassa merkittävää osaamista sähköajoneuvoteknologian osalta, vaikkakaan emme kansainvälisesti ole autoteollisuuden osalta eturintamassa. Tekesin Sähköisten Ajoneuvojen Järjestelmät -ohjelman valmistelutyön yhteydessä teetettiin selvitys sähköajoneuvoklusterin liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa. Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen selvityksessä esitetty tiivistetty arvio Suomen sähköajoneuvoteollisuuden kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista.

15 Kuvio 7: Sähköajoneuvoteollisuuden kilpailukyky ja mahdollisuudet, SWOT-Consulting Finland Oy, 2010 Kuvio 8: Asiantuntijanäkemyksiä liikenteen osa-alueen keskeisistä tuotteista ja palveluista

16 2.3. IMATRAN JA LAPPEENRANNAN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiantuntijanäkemysten mukaan Lappeenrannan ja Imatran alue nähdään energia- ja ilmastoliiketoiminnan osalta melko kehittymättömänä alueena. Alueella on melko vähän yrityksiä, jotka olisivat puhtaasti keskittyneet energia- ja ilmastoliiketoiminnan luomiin mahdollisuuksiin. Alueen toimialaympäristö on kuitenkin viime aikoina ollut voimakkaassa murroksessa johtuen lähinnä metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Rakennemuutoksen nähdään luovan mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoiminta-avausten syntyyn. Erityistä osaamista alueen pk-yrityksistä löytyy erityisesti sähkömoottoriteknologian, akkuteknologian sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen (lähinnä tuulivoiman kehittäminen) osalta. Toimintaympäristönä Lappeenrannan ja Imatran alueella nähdään olevan kuitenkin hyviä kehitysmahdollisuuksia. Keskeisin kehittymisen moottori on Lappeenrannan tekninen yliopisto, joka on erikoistunut erityisesti energiateknologian kehittämiseen. Tiivis yritysten ja yliopiston tuottaman tutkimuksen ja koulutuksen välinen yhteistyö onkin avainsana myös tulevaisuuden liiketoiminnan syntymiselle. Toinen merkittävä toimintaympäristön osalta merkittävä tekijä on lähellä olevat Venäjän markkinat. Pietarin alue on kokonsa ja sijaintinsa puolesta strategisesti merkittävä avainalue, johon investoidaan paljon. Venäjän on ilmasto- ja energiapolitiikan osalta Eurooppaa selvästi jäljessä johtuen pitkälti oman öljytuotantonsa mahdollistamasta energiatuotannosta. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin tapahtumassa muutoksia, sillä myös Venäjä on heräämässä energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Edelläkävijyys esimerkiksi energiatehokkaan rakentamisen osa-alueella voisi näkemysten mukaan tarjota Kaakkois-Suomen alueen yrityksille mittavia liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä. Alla olevassa kuviossa on kuvattu sähköiseen kyselyyn vastanneiden 30 Imatran ja Lappeenrannan alueen yrityksen näkemyksiä siitä, miten merkittävän osan energiatehokkuutta tai päästöjen vähentämistä edistävien tuotteiden osuus liiketoiminnasta muuttuu tulevaisuudessa.

17 Kuvio 9: Kyselyyn vastanneiden alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnan kehittymisestä 2.4. JULKISEN SEKTORIN ROOLI ENERGIA- JA ILMASTOLIIKETOIMINNAN KE- HITTÄMISESSÄ Ympäristö- ja energiatehokkuus eivät aloina ole läheskään aina markkinaohjautuvia, mistä kertoo erityisesti sitä koskettavan regulaation määrä ja laajuus. Yritysten haasteena on vielä pitkälti se, että markkinat eivät juuri ole uskoneet siihen, että energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittäminen olisi sellainen megatrendi, johon tulisi panostaa. Tämän seurauksena syntyykin noidankehä, jossa markkinoiden puute johtaa kysynnän puutteeseen, mikä johtaa väistämättä yrityksissä myös osaamisen puutteeseen. Tässä suhteessa julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tehtävä on antaa visioita ja määritellä niitä linjauksia, mihin tulevaisuudessa tullaan panostamaan. Kestävään yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää jatkossa yhä tiiviimpää vuorovaikutusta yritysten ja julkishallinnon välillä. Valtionhallinnon lisäksi myös julkisen sektorin alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli energia- ja ilmastoliiketoiminnan markkinoiden ja markkinaedellytysten luomisessa. Esimerkiksi rakentamisen osa-alueella kunnilla on merkittävä rooli asuntorakennuttajan ja kaavoittajan ominaisuudessa. Energiatehokkaiden vaatimusten ja ratkaisumallien huomioiminen kuntien omassa asuntotuotannossa sekä kaavoituksessa ovat niitä osa-alueita, joilla paikallisetkin toimi-

18 jat pystyvät merkittävästi vaikuttamaan oman alueensa liiketoiminnan kehittymiseen. Rakentaminen on kuitenkin pitkälti verkostomaiseen työskentelytapaan pohjautuvaa, joka hyödyttää suurelta osin myös paikallisia pk-yrityksiä. Toinen merkittävä vaikutuskeino kunnilla on energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden huomioiminen julkisissa hankinnoissa. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden asettaminen osaksi normaaleja hankintaprosesseja edellyttää luonnollisesti myös hankintaosaamisen kasvattamista, mutta on ohjausinstrumenttina merkittävä keino edistää energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Imatran ja Lappeenrannan alueen yrityksille suunnatussa sähköisessä kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään, millä toimenpiteillä he toivoisivat alueen julkisen sektorin toimijoiden edistävän ilmasto- ja energialiiketoiminnan kehittymistä alueella. Alla olevassa kuviossa on koottu yhteen keskeiset vastaukset. Kuvio 10: Kyselyyn vastanneiden alueen yritysten odotuksia julkisen sektorin toimijoiden osalta Yllä esitettyjen vastausten lisäksi julkisen sektorin toimijoilta odotettiin avovastauksissa myös seuraavia toimenpiteitä. Energia- ja ilmastopoliittisten ratkaisujen tukeminen ja huomioiminen kaavoituksessa sekä maankäytön suunnittelussa. Esimerkin näyttäminen hankkeiden muodossa demonstraatioprojektit, joissa alueen yritykset voisivat näyttää osaamistaan.

19 Ilmasto- ja energialiiketoimintaan erikoistuneiden yritysten tiiviimmän yhteistyön koordinointi toimivat yritysverkostot! Alueen yrityskiinnostavuuden lisääminen ja aktiivinen kampanjointi ilmastoklusterin puolesta Energiatehokkaan korjausrakentamisen parempi markkinointi energiatuet, energianeuvonta kuluttajille Selvityksen yhteydessä pidetyssä työseminaarissa pohdittiin ja käsiteltiin yhdessä alueen yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla julkisen sektorin toimijat voisivat alueen yritysten energia- ja ilmastoliiketoiminnan mahdollisuuksia edistää. Edellä esiteltyjen sähköisen kyselyn tulosten ja työseminaarissa käydyn keskustelun perusteella alueen julkisen sektorin toimijat määrittelivät itselleen alustavia toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta varten. Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen temaattisesti niitä toimenpideehdotuksia, joihin työseminaariin osallistuneet tahot näkivät julkisen sektorin toimijoille olevan vaikutusmahdollisuuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kohde / Toiminta-alue Toimenpide-ehdotus Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Osaamisen kehittäminen Tutkimustoiminta Kokeilualueiden kaavoittaminen Kaavamääräykset energiatehokkuuden lisäämiseksi (esimerkiksi kaukolämpöverkko tai muut energialähteet) Tontinluovutussopimukset ja niihin liitettävät reunaehdot energiamuotoihin liittyen Yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja sen tiiviyden varmistaminen Puurakentamisen edistäminen kaavoituksen avulla Pienten energiayksiköiden huomioiminen kaavoituksessa Eri koulutuslaitosten koulutussisältöihin vaikuttaminen (energiatehokkuuden huomioiminen) erityisesti rakentaminen! Koulutus edellyttää, että on olemassa olevia kohteita, joissa osaamista voidaan soveltaa Kaupungin tiivis yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Puurakentamisen osalta yhteistyö Kouvolan ja Lahden kaupunkien kanssa. Oppien hakeminen myös muista alueellisista osaamiskeskittymistä. Teknillisen yliopiston hyödyntäminen uusien liiketoimintakonseptien suunnittelussa. Energia- ja ilmastoalan palvelukonseptien kehittäminen yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa - esimerkiksi omakotitalon korjausrakentamisen ekotehokkuusneuvonta!

20 Yrityspalvelut (verkottuminen, kansainvälistyminen) Tiedottaminen ja viestintä Kunnan hankinnat Muut toimenpidekohteet Energiatehokkuuden ympärille rakennettavan yritysklusterin kokoaminen - Voisiko Lappeenranta Innovation toimia tässä organisaattorina? Alueellisten elinkeinoyhtiöiden järjestämät yritysverkostoitumismatkat Venäjälle! Mahdollinen yhteistyö kansallisten toimijoiden kanssa. Osallistuminen Tekesin ohjelmapalveluihin ja Teknologiateollisuuden verkottumistapaamisiin viestintä tilaisuuksista alueen yrityksille. Energia-avustuksista tiedottaminen, rakennusoppaat ekotehokkuuden huomioiminen. Motivan tuottaman materiaalin laajempi hyödyntäminen Alueellisen energiatoimiston perustaminen Kaakkois-Suomen alueella tällaista ei ole. Joukkoliikenne sähkön ja biokaasun käytön edellyttäminen. Sähkökäyttöisten & hybridilaitteiden huomioiminen kuntien työkonekaluston hankinnoissa. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Innovatiivisten hankintojen suunnittelu Tekesin innovatiiviset hankkeet ohjelma tarjoaisi tähän rahoituskanavan, jonka puitteissa suunnittelua ja kehittämistä voisi tehdä! Demonstraatiohankkeet julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö. Julkisen sektorin toimijat voisivat esimerkiksi rakentamisen osa-alueella tukea ja esitellä esimerkkikohteen avulla alueen ekotehokkaan rakentamisen osaamista! 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa on koottu yhteen tiivistetysti edellisissä luvuissa esitetyt selvityksen keskeiset havainnot. Johtopäätökset ovat selvityksen tekijöiden laatimia ja ne sisältävät myös analyysiin perustuvia kannanottoja siitä, mitkä ovat Lappeenrannan ja Imatran alueen keskeiset kehittymismahdollisuudet energia- ja ilmastoliiketoiminnan osa-alueella. Johtopäätös 1: Energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvä regulaatio on kansainvälisellä ja kansallisella tasolla kasvamassa merkittävästi. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyvät kansalliset tavoitteet ovat erittäin haastavia ja niiden saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan eri osa-alueilla merkittäviä muutoksia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös merkittäviä panostuksia yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan, jotta energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä edistäviä vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja saadaan markkinoille. Tekesin panostus energia- ja ilmastoliiketoiminnan kehittämiseen erityisesti pkyritysten osalta on nykyisellään mittavaa. Tekesillä on käynnissä useita energia- ja ilmastoliiketoimintaan liittyviä kehittämisohjelmia, jotka tarjoavat erityisesti pkyrityksille rahoitusta tuotekehityshankkeisiin sekä hyvän väylän omien liiketoimintaverkostojen kehittämiseen. Lappeenrannan ja Imatran alueen pk-yritysten osal-

21 listuminen Tekesin energia- ja ilmastopolitiikan ohjelmatoimintaan on ollut erittäin vähäistä. Selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen sekä alueellisten elinkeinoyhtiöiden tulisi aktiivisemmin tiedottaa alueen yrityksiä niistä mahdollisuuksista, joita kansallinen innovaatiorahoitus tarjoaa. Johtopäätös 2: Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on yksi keskeinen avainalue globaalissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien tuotteiden kehittäminen erityisesti rakentamisen osa-alueella on yksi keskeinen osa-alue, johon pk-yrityksillä on vaikutusmahdollisuuksia. Lappeenrannan ja Imatran alueella on olemassa merkittävää potentiaalia toimia uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä edelläkävijänä. Alueella on myös jo olemassa merkittäviä yrityksiä, jotka keskittyvät erityisesti tuulivoiman kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Tämän lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa energiaosaamisen kautta hyvät lähtökohdat teknologioiden edelleen kehittämiselle sekä uusien yritysten syntymiselle. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen asumisen vaihtoehtoisina energian- ja sähköntuotannon lähteinä liittyy paljon liiketoimintapotentiaalia. Erilaisia hybridiratkaisuja hyödynnetään jo nyt paljolti uudisrakentamisen osa-alueella, mutta erityisesti korjausrakentamisen osalla löytyy paljon markkinapotentiaalia sellaisille toimijoille, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisvaltaisia palveluja kuluttajille energiatehokkuuden lisäämiseen. Palvelujen kehittäminen edellyttää kuitenkin myös osaamisen kehittämistä ja palvelukonseptien kehitystyötä yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yritysten välillä. Lappeenrannan ja Imatran alueella olisi tähän osaalueeseen liittyen erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä yhdeksi johtavaksi alueeksi Suomessa, mutta se edellyttää systemaattista ja aktiivista kehittämistyötä. Johtopäätös 3: Rakentamisen toimiala tarjoaa energia- ja ilmastoliiketoiminnan näkökulmasta merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Muuttuva lainsäädäntö koskettaa ensi alkuun erityisesti uudisrakentamista ja muokkaa sitä kautta koko rakentamisen toimialaa. Uudet energiatehokkuusvaatimukset tulevat edellyttämään yhä enemmän energiateknistä suunnitteluosaamista ja luovat sitä kautta liiketoimintamahdollisuuksia suunnittelu- ja rakennuttajayrityksille. Uudisrakentamisen lisäksi lähitulevaisuuden isot liiketoimintamahdollisuudet piilevät energiatehokkaan korjausrakentamisen osa-alueella. Suomen kansallisen korjausrakentamisen tila on heikko. Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti ja korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on noin 40 prosenttia. Tulevaisuudessa energiatehokkuutta koskevat määräykset tulevat ulottumaan myös korjausrakentamiseen ja tähän liittyvää osaamista ei riittävästi kansallisesti ole. Koska erityisesti korja-

22 usrakentamisen osaaminen keskittyy pitkälti pk-yrityksiin ja on usein paikallisesti tapahtuvaa toimintaa, tarjoaa se selvityksen tekijöiden näkemysten mukaan myös hyviä liiketoimintamahdollisuuksia Imatran ja Lappeenrannan alueen toimijoille. Kaakkois-Suomen alueen maantieteellinen sijainti tarjoaisi tässä suhteessa myös alueen yrityksille oivat mahdollisuudet laajentaa liiketoimintaansa energiatehokkaan korjausrakentamisen puitteissa myös Venäjälle. Osaamisen kehittämisen on kuitenkin tapahduttava paikallisesti ja se edellyttää myös korjattavia kohteita. Energiatehokkaiden korjausrakentamisen kohteiden osoittamisessa alueen kunnilla on keskeinen rooli liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen kehittämisen mahdollistajina. Johtopäätös 4: Liikenteen osa-alueen osalta kansalliset ja alueelliset liiketoimintamahdollisuudet ovat melko rajallisia. Lappeenrannan ja Imatran alueella on kuitenkin olemassa muutamia edelläkävijä pk-yrityksiä, jotka kehittävät ja tuottavat ratkaisuja liikkuvien työkoneiden sähkö- ja hybridisovelluksiin. Keskeisin kehittämispotentiaali alueen pk-yritysten liiketoiminnalle liittyy liikenteen osalta biopolttoaineiden valmistukseen ja toimitusketjuista huolehtimiseen. Biopolttoaineiden valmistuksen osalta alueen merkitys kansallisessa mittakaavassa saattaa nousta merkittäväksi, jos Stora Enson ja Neste Oilin biopolttoaineen tuotantolaitos konkretisoituu Imatran alueelle. Tuotantolaitos hyödyntäisi pääasiassa metsäteollisuuden hakkuutähteitä. Näiden isojen hankkeiden lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia saattaa syntyä myös paikalliseen pientuotantoon biopolttoaineiden osalta, mutta ne koskettavat selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan melko rajallista toimijajoukkoa. Johtopäätös 5: Lappeenrannan ja Imatran alueella on selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan erittäin hyvät edellytykset kehittää alueen energia- ja ilmastoliiketoimintaa. Alueelta löytyy teknillisen yliopiston myötä alaan liittyvää tutkimusja kehittämisosaamista, alueen keskeiset kunnat ovat aktiivisesti toimineet energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saralla ja alueen yrityksiltä löytyy innostusta liiketoiminnan kehittämiseen. Julkisen sektorin toimijoiden rooli kehittämistyön käynnistämisessä on merkittävä. Luvussa 2.4 on jo listattu hyviä toimenpideehdotuksia, joita eteenpäin viemällä myös alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia voidaan edistää. Kuntien rooli erityisesti rakentamisen osa-alueella kaavoittajana ja rakennuttajana on merkittävä ja tarjoaa sitä kautta mahdollisuuksia alueen yrityksille osaamisen kehittämiseen.

23 LIITTEET Liite 1: Asiantuntijahaastatteluihin osallistuneet henkilöt

24 Liite 2a: Sähköiseen yrityskyselyyn vastanneet henkilöt Liite 2b: Sähköiseen yrityskyselyyn vastanneet henkilöt Liite 3: Yrityshaastatteluihin osallistuneet henkilöt

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa asiantuntijaseminaari 20.11.2009 Kuluttajatutkimuskeskus Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Pentti Puhakka Työ- ja

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot