Mestarien juhlavuosi. Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mestarien juhlavuosi. Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto"

Transkriptio

1 Mestarien juhlavuosi Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto

2 hän jake nyman Syntyi 1949 Nurmossa. Työura Yleisradion toimittaja, freelancer 1972 ja vakinainen vuodesta Kirjoittanut ja toimittanut useita populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksia. Tunnetuimpia ohjelmia Nuorten sävellahja, Pop eilen tänään, Ennenkuulumattomat, Kovan päivän ilta, Rockradio, Onnenpäivä, Sokkotreffit, Kersantti Pippuri, Tähtisumua, Suomen virallinen lista, Nousevan auringon talo sekä Jake Nymanin Popradio. Perhe Kolme aikuista lasta. Liittyykö johonkin levyyn erityisiä muistoja? Vaikka kuinka moneen. Vuonna 1984 minun piti esitellä Rockradion suorassa lähetyksessä ZZ Topin albumi Eliminator, joka oli juuri ilmestynyt CD-versiona. H-hetken lähestyessä avasin levyn kannen ja totesin kauhukseni, että kotelo on tyhjä! Olin unohtanut levyn työhuoneeni soittimeen. Silloin tarvittiin ammattikuntamme kyseenalaista taitoa tuottaa puhetta ilman sisältöä... Musiikin tuntija Jake Nyman sai Gramex-palkinnon hienosta radiotyöstään musiikin parissa. Haastattelu lauri kaira Kuva jussi nahkuri / yle kuvapalvelu Montako levyä omistat? Rolls Roycen tehtaalta kysyttiin kerran, paljonko Rollsissa on hevosvoimia. Vastaus kuului että riittävästi. Mikä on nykyisin yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Kotona levyt, radio ja YouTube. Autossa levyt, radio ja ipod. Mistä musiikkiharrastuksesi alkoi? Kyllä se rautalankaa ja Beatlesia oli. Missä vaiheessa sinulle selvisi, että tekisit elämäntyösi musiikin parissa? Tein ensimmäisen ohjelmani Ylelle loppuvuodesta Kun minut muutamaa vuotta myöhemmin vakinaistettiin, se oli siinä. Entä konserttiin? Olen toiminut sekä kuuluttajana että tuottajana monissa konserteissa. Ne ovat yleensä kivoja tilaisuuksia kaikkine asiaan kuuluvine hässäköineen. Kerran kun Porvoossa pidettiin Sixties-tapahtuma, eräs bändi onnistui houkuttelemaan minut lavalle komppikitaraa soittamaan. Tällaiselle amatöörimuusikolle ammattilaisten kanssa soittaminen on vaikeasti kuvailtava yhdistelmä suurta mielihyvää ja silkkaa kauhua. Millaista musiikkia kuuntelet nykyisin ja onko musiikkimakusi muuttunut vuosien mittaan? Musiikkimakuni on laajentunut huomattavasti vuosien mittaan. Nuorempana kuuntelin lähes pelkästään rockia, nyt uppoavat myös jazz, blues, folk, iskelmät, evergreenit ynnä muut. Kummalla on sinun mielestäsi parempi äänenlaatu, vinyyli- vai cd-levyllä? Hah! Tähän ansaan en mene. Minkä biisien tai yhtyeiden menestys on vuosien mittaan ollut sinulle suurin yllätys? Johannes Virolaisen vuonna 1994 levyttämän Vain pieni kansanlaulu -albumin saavuttama menestys veti kyllä aika hiljaiseksi. 2

3 Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira Nightwish 5 Kuva: matti matikainen Sanni 14 Kannessa tapio rautavaara Kuva: warner music finland Hannu Saha 28 Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki / puh. (09) / / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN / Painotyö Forssa Print / Painos kpl. Sinivalkoisten mestarien juhlavuosi Tänä vuonna on suomalaisen musiikin mestareiden juhlavuosi. Jean Sibeliuksen syntymästä on 150 vuotta ja kansansuosikkien Tapio Rautavaaran, Olavi Virran ja Toivo Kärjen syntymästä sata vuotta. Näiden mestarien aikaansaannokset elävät vahvasti suomalaisessa kulttuurissa. Heidän musiikkinsa on osa suomalaiskansallista minäkuvaa. Tapio Rautavaara ja Olavi Virta ovat edelleen lavataiteilijan, esiintyjän ja tulkitsijan mittapuita, joihin muita verrataan. Toivo Kärki oli merkittävä musiikkialan vaikuttaja ja tuotti lukuisia ikivihreitä sävellyksiä. Jean Sibeliuksen merkitys säveltäjänä on maailmanlaajuinen. Hänen kunniakseen järjestetään tänä vuonna ainakin tapahtumaa ja tilaisuutta ympäri maailman. Sinivalkoisten mestarien juhlavuotena kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että Suomalaisia kiinnostaa suomalainen musiikki. suomalaisia kiinnostaa edelleenkin kotimainen musiikki. Vaikka rajojemme ulkopuolella tehdään paljon musiikkia isoille markkinoille, isolla rahalla ja hyvällä osaamisella, kotimainen menestyy meillä erinomaisesti. Gramexin tilastojen mukaan yksityisten radioiden soittamasta musiikista 34,4 prosenttia on kotimaista ja Ylen soittamasta 40,4 prosenttia. Suomen Musiikkituottajien tilastossa albumimyynnin kaikki kärkisijat 1 8 olivat kotimaisten hallussa. Listan kärjessä komeilevat Robin, Vain Elämää -levyt, Haloo Helsinki, Kaija Koo ja Cheek. Tällainen kotimaisuusaste olisi kadehdittava millä alalla tahansa. Vaikka tyylit muuttuvat, sinivalkoisten mestarien perintö elää. 3

4 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Kylie Minogue saapuu Australiasta Suomeen. Täysi kattaus Porissa Pori Jazz järjestetään jo 50. kerran ja ohjelmistossa nähdään muun muassa Paloma Faith, Kylie Minogue, Miguel Zenon, Robert Plant and the Sensational Space Shifters, Wayne Shorter Quartet sekä Orquesta Buena Vista Social Club. Kuva: ken mckay Miguel zenon / kuva: jimmy katz Metallimusiikin tutkijat Helsinkiin Helsinkiin kokoontuu kesäkuussa metallimusiikin tutkijoita lähes 30 eri maasta. Aalto-yliopiston isännöimä konferenssi Modern Heavy Metal: Markets, Practices and Cultures kesäkuuta on toistaiseksi suurin koskaan järjestetty metallimusiikin tutkimukseen keskittyvä akateeminen kokoontuminen. Luvassa on yli 50 puheenvuoroa eri tieteenaloja edustavilta tutkijoilta sekä metallimuusikoilta. Konferenssin yhteydessä järjestetään myös dokumenttielokuvien näytöksiä, kansainvälistymistyöpaja Music Finlandin kanssa sekä metallimusiikkikeikkoja. 4 KUVA: kari vainio Pori Jazzille uusi toimitusjohtaja Filosofian maisteri, restonomi Janne Nieminen on valittu Pori Jazzin uudeksi toimitusjohtajaksi. Nieminen siirtyy tehtävään heinäkuussa Hämeenlinnan kulttuurija kongressikeskus Verkatehtaalta, jossa hän on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan myynti- ja viestintäpäällikkönä. robert plant / kuva: pori jazz Pori Jazz tarjoaa yhdeksän päivän ajan musiikkia moneen makuun.

5 Musiikki tekee radion Pentti Kemppainen: Radio kuuluu kaikille. Into sivua. Kaikki alkoi kaupallisesta radiosta. Suomen ensimmäinen radio aloitti lähetykset Tampereella marraskuussa Rahaa hankittiin myös mainoksilla. Yleisradio aloitti lähetyksensä syyskuussa 1926 ja vuonna 1934 sille annettiin vuoteen 1985 kestänyt radiomonopoli. Pentti Kemppainen Radio kuuluu kaikille -kirja kertoo kaupallisen radion historian Suomessa. Se on perusteellinen ja kattava teos, jopa liialliseen yksityiskohtaisuuteen asti. Aihe ja tapa sitä lähestyä ovat kuitenkin kiistattoman mielenkiintoisia. Ylen monopolia uhkasivat vain 1960-luvun alun merirosvoradiot. Tukholman edustalta lähettänyt Radio Nord kuului osin Suomeenkin. Västra Nyland -lehden lukijakyselyn mukaan Länsi-Uudenmaan ruotsinkielisistä 24 prosenttia kuunteli toiminutta Nordia, 11 prosenttia Ylen ruotsinkielisistä ohjelmaa. Vuonna 1983 paikallislehtien, teollisuuden ja työnantajien edustajat alkoivat toimia yksityisten radioiden perustamiseksi. Aika oli kypsä ja koko joukko kaupallisia radioita pääsi ääneen vuodesta Tuolloin lehtiyhtiöt pitivät tärkeänä saada markkinoille mainosradioita, kun nyt ne käyvät näkyvää kampanjaa ilman mainoksia toimivaa Yleisradiota vastaan. Kaupallisten radioiden kivijalka ja profiilin luoja on musiikki. Kemppainen selostaa tarkasti kaupallisten radioiden ja Gramexin pitkään jatkuneen, sopuun päätyneen kiistan musiikin korvauksista. Kanavat maksoivat mielestään liikaa. Gramex taas laski vuonna 1995, että Radio Ykkösen ohjelmaajasta musiikkia oli 70 prosenttia, mutta sen korvaukset Gramexille olivat neljä prosenttia liikevaihdosta. Tekijänoikeusmaksujen välttely johti yhdysvaltalaisen musiikin ahkeraan soittamiseen. Se on halvempaa, koska maa ei ole liittynyt Rooman sopimukseen eivätkä sikäläiset muusikot ja tuottajat saa ulkomaisia julkisen esittämisen korvauksia. Alun toiveikas paikallisuus ja kyläradiot ovat väistyneet ketjuuntumisen, ulkomaisen omistuksen ja formaattiradioiden tieltä. Tarkat kanavaprofiilit ja musiikkipitoisuus takaavat suosion, vuonna 2013 kaupallisten radioiden osuus kuuntelusta oli 49 prosenttia. Heikki Jokinen suunnittelija: klaus welp Sibelius ja rokkarit postimerkeissä Posti julkaisee syksyllä 2015 taidejamusiikkiaiheisia postimerkkejä. Omat merkkiarkkinsa saavat Jean Sibelius sekä kuusi maailmalla menestystä saavuttanutta rockyhtyettä: Apocalyptica, Children of Bodom, Hanoi Rocks, HIM, Nightwish ja The Rasmus. Punkia paperilla, elektroa filmillä Jälleen on dokumentoitu palasia suomalaisen musiikin historiaa. Huhtikuussa ilmestyi Suomi-punkin myöhäisempiä vaiheita valottava Ville Similän ja Mervi Vuorelan historiikki Valtio vihaa sua Suomalainen punk ja hardcore Keskiössä ovat erityisesti 1990-luvun sekä 2000-luvun punkskenet. Kirjan on kustantanut Like Kustannus. Heinäkuussa ensi-iltansa saava Tero Vuorisen ohjaama Machine Soul -dokumentti kartoittaa puolestaan Suomen konemusiikkiskenen historiaa. Pitkälti joukkorahoituksen avuin toteutettu elokuva on tarkoitus lähettää alkusyksystä kiertueelle, jonka yhteydessä esiintyy dokumentissa nähtäviä artisteja. Suomalaisyhtyeet esillä maailmalla Kevät on tuonut suomalaisyhtyeille kovia listasijoituksia sekä muutakin positiivista huomiota maailmalla. Nightwishin Endless Forms Most Beautiful nousi heti ilmestyttyään usean maan listoilla top kymmeneen. Britanniassa ykkössija tuli virallisella rockalbumilistalla ja koko albumilistalta heltisi sija 12. Britannian rocklistan sijalla 16 nähtiin ilmestymisviikollaan myös Von Hertzen Brothersin New Day Rising. Kansainvälistä mediahuomiota ovat saaneet hard rock -yhtye Santa Cruz sekä eletropopyhtye LCMDF. Santa Cruzin videojulkaisu huomioitiin muun muassa Kerrang!issa sekä Revolver Magazinessa ja LCMDF:n uusi kappale Fooled valittiin huhtikuussa brittiläisen The Guardianin viikon popsoittolistan ykköskappaleeksi. Nightwishin uusin levy myi jo tuplaplatinaa Suomessa. KUVA: ville akseli juurikkala 5

6 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Mirel Wagnerin menestys jatkuu Huikeassa nosteessa oleva suomalaisartisti Mirel Wagner voitti maaliskuussa Phonophile Nordic Music Prizen 2014 albumillaan When the Cellar Children See the Light of Day. Wagner oli ensimmäinen palkinnon Suomeen tuonut artisti. Huhtikuussa Wagner esiintyi BBC:n maineikkaassa Later with Jools Holland -ohjelmassa. Ohjelmassa ovat suomalaisartisteista aiemmin esiintyneet vain Kimmo Pohjonen ja Sväng, joten tässäkin Wagner sai olla pioneeri: ensimmäinen ohjelmassa esiintynyt suomalaislaulaja. 6 KUVA: Renaud Monfourny Mirel Wagner palkittiin maailmalla. Muusikoille free-asiamies Muusikkojen liitossa aloitti toukokuun alussa free-asiamiehenä muusikko Sami Kuoppamäki. Kyseessä on vuoden mittainen, kokeiluluonteinen ja osa-aikainen tehtävä. Freeasiamiehen tehtävä on vahvistaa niiden muusikkojen asemaa, jotka eivät toimi vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi hän kartoittaa kentän tarpeita ja kehittää liiton palveluita niitä vastaavaksi. Lähden innolla rakentamaan uutta tointa on kunnia-asia päästä toimimaan kollegojen asiamiehenä. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että muusikon työn tekeminen olisi sujuvampaa, Kuoppamäki kommentoi. Kuva: julia ruottinen asiakas info Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Vuoden 2014 esityskorvausten tilityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivultamme e- palvelusta omilla tunnuksillasi. Listalla näkyy, missä radioissa omat äänitteet ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Palveluun pääsy edellyttää verkkopalvelusopimusta. Mikäli et vielä ole tehnyt verkkopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme www. gramex.fi tai voit tilata sopimuksen asiakaspalvelustamme. Esitysaikatilastoja vuoden 2014 radiosoitoistasi voit myös tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelustamme. Asiakastietoja päivitetään Gramex ja Teosto päivittävät kevään kuluessa asiakastietoja osana GTM-yhteistyötä. Epäselvissä tapauksissa asiakaspalvelijamme ottavat kevään aikana yhteyttä muun muassa taksi-, myymälä-, parturikampaamo- ja huoltamoasiakkaisiin tarkistaakseen nykyisten tietojen oikeellisuuden. Tavoitteena on saada kaikkien suurimpien toimialojen asiakastiedot päivitettyä vuoden 2015 aikana. Gramex lomalla Kyseisenä ajankohtana toimistomme on suljettuna. Kesäaika Gramexissa Asiakaspalvelumme on avoinna ma pe Toimistomme on avoinna kesäaikana ma to 9 16 ja perjantaisin 9 15.

7 Kuva: märta thisner Tahtipuikko hannu marttila Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies Musiikki tekee hyvää Nouseva ruotsalainen tähti Beatrice Eli saapuu Sideways-festivaalille. Festivaalikenttä kasvaa ja leviää Suomen kesä on jälleen monta festivaalia rikkaampi. Helsingin festivaaliuutuuksia ovat Kalasataman Teurastamo-alueella kesäkuuta järjestettävä vaihtoehtomusiikkifestivaali Sideways sekä Hietalahden Telakkarannassa elokuuta järjestettävä Modern Sky Helsinki, jonka ohjelmassa on aasialaista ja pohjoismaista poppia, rockia ja elektroa. Samana viikonloppuna Seinäjoen rytmikorjaamolle houkutellaan metalli- väkeä ensimmäiseen Seinäjoki Metal Festivaliin. Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Ekakerta uusien laulujen festivaali, jonka keskiössä ovat ennenjulkaisemattomat laulut. Suomalaisfestivaalien kenttä laajenee myös maamme rajojen ulkopuolelle. Flow Festival Ljubljana järjestetään Sloveniassa ja Weekend Festival Baltic Viron Pärnussa. Polkupyörällä kiertueelle Viulisti Emilia Lajunen lähtee kesällä 2015 hiilidioksidipäästöttömälle kansanmusiikkikiertueelle polkupyörällään. Tarkoituksena on kiertää Suomea pitkin kesää ja soittaa keikkoja niin festivaaleilla kuin missä ikinä sopivaa yleisöä tuleekaan vastaan. Matkapäiväkirjaa voi seurata Lajusen blogista ja pyöräretkelle lähtee mukaan myös musiikkitoimittaja Kare Eskola. emilialajunenbiketour.com Kuva: AJ savolainen Gramex ei ole voittoa tuottava, mutta toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteitamme. Vuosi 2014 oli Gramexin toiminnassa hyvä. Korvauksia kerättiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 20,5 miljoonaa euroa. Syksyllä Gramex ja Teosto perustivat yhteisyrityksen nimeltään GTM Musiikkiluvat Oy. Jatkossa musiikin käyttäjät saavat kaikki tarvittavat taustamusiikki- ja tapahtumaluvat samalla kerralla yhden luukun periaatteella. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan ollut epätyydyttävä. Toimintaa kehittämällä eteenpäin. Korvauskertymä on edelleen pudonnut, koska valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin. Hyvitysmaksu rahoitetaan jatkossa valtion budjettivaroista. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Korvauksia maksettiin vuonna 2014 yhteensä 18,5 miljoona euroa. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Jatkossa panostetaan erityisesti ulkomaisten korvausten tilitysten kehittämiseen. Gramex on käynnistänyt tilityksen it-järjestelmän uudistamisen. Uusi järjestelmä tehostaa ja nopeuttaa tilitystä. Oikeudenhaltijoille maksettavista korvauksista vähennetään syntyvät kulut ja summaan lisätään sijoitustuotot. Vuonna 2014 maksetuista korvauksista tämä nettomääräinen hallinnointikulujen pidätys oli 11,2 prosenttia korvauksista. Kasvaneen asiakaskunnan korvausten kerääminen ja tilitys pystytään hallinnoimaan uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä sekä prosesseja tehostamalla. Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö, joka ansaitsee tästä suuren kiitoksen. 7 Kuva: saara vuorjoki Kuva: saara vuorjoki

8 8 Olavi Virta ja Tapio Rautavaara ovat yhä monelle suomalaisen laulajan perikuvia.

9 Suurten mestareiden juhlavuosi Toivo Kärjen, Olavi Virran ja Tapio Rautavaaran syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Teksti juhana unkuri Kuvat Warner Music Finland Toivo Kärjen kuva Kerttu Forsman / Yle Kuvapalvelu Monitoiminen Toivo Kärki oli Suomen populaarimusiikin keskeisimpiä hahmoja. 9

10 Suomen kansa ei ole koskaan unohtanut populaarimusiikin kolmea mestaria, heidän musiikkiaan rakastetaan yhä. Tunnetuimmalla säveltäjällämme Jean Sibeliuksella on myös juhlavuosi, hänen syntymästään on 150 vuotta. Luova taustavaikuttaja Säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja muusikkona kunnostautunut Toivo Kärki ( ) oli yksi Suomen populaarimusiikin keskeisimmistä hahmoista. Toivo Kärki teki ensin parinkymmenen vuoden ajan uraa muusikkona ja lauluntekijänä. Vuodesta 1955 lähtien Kärki oli myös Suomen suurimman levyfirman Fazerin tuotantopäällikkö. Hänen asemansa oli musiikissa lähes samanlainen kuin tuottaja T. J. Särkällä elokuvateollisuudessa ja Urho Kekkosella politiikassa, populaarimusiikin tutkija Pekka Gronow määrittelee. Gronow kehuu Kärkeä paitsi lahjakkaaksi säveltäjäksi myös taitavaksi organisaattoriksi. Hän osasi löytää hyviä yhteistyökumppaneita, esimerkiksi huippulahjakkaita sanoittajia. Topi Kärki opetti muun muassa Kerttu Mustosen, Reino Helismaan, Junnu Vainion ja Vexi Salmen työskente- Moni sävellys nousi klassikoksi Olavi Virran tulkitsemana. lemään omilla metodeillaan. Hän otti levyyhtiöönsä monia tulevia laulajatähtiä ja auttoi heitä urallaan eteenpäin. Kärjestä olisi tullut varmasti loistava yritysjohtaja. Arvostus tuli myöhemmin Kärjen henkilökohtaisesti tunteneen Gronowin mukaan tämä oli tarmokas ja aloitekykyinen henkilö, joka seurasi useita sanomalehtiä, oli kiinnostunut uusista ilmiöistä ja kehitti itseään. Säveltäminen ei ollut hänelle hetken inspiraatiota, vaan systemaattista toimintaa. Kärki teki valtavasti töitä jättäen jälkeensä myös tuhansia julkaisemattomia levytyksiä. toimijoille. Nykyäänhän levybisnes on taas keskitettyä, nyt se on kai ekonomien käsissä. Kansan syvissä riveissä Kärjen musiikkia rakastettiin, mutta korkeakulttuurin edustajat ja kriitikot suhtautuivat siihen monesti vähätellen luvun lopulta alkaen suomalaista kevyttä musiikkia alettiin arvioida uudelleen. Kärki ja eräät muut kritisoidut mestarit saivat osakseen aiempaa enempää arvostusta. Helsingissä 76-vuotiaana kuolleen Toivo Kärjen sävellyksistä on levytetty noin Lisäksi hän teki musiikin noin 50 elokuvaan sekä lukuisiin revyisiin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Virta antoi lavalla kaikkensa ja sai yleisöön vahvan kontaktin. Hän osasi itse seuloa parhaat kappaleet julkaistavaksi. Musiikintekemistä Kärki jatkoi lähes elämänsä loppuun asti. Levybisneksessä hän joutui sivuraiteelle 1970-luvun loppupuolella. Yritystoiminta ja ylipäätään maailma alkoi muuttua. Levybisnes hajosi monille eri Melankoliaa ja duuria Jukka Pennanen tutustui Kärjen uraan tehdessään Kyösti Mutkalan kanssa elämäkerran Reino Helismaasta. Kärjen musiikki on erikoinen sekoitus slaavilaista melankoliaa ja amerikkalaista swingiä. Swingihän on vetävää musiikkia, mutta ei ihmisten sydämiä voiteta pelkällä duurilla, Pennanen toteaa. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä perinteinen suomalainen maaseutumainen yhteiskunta alkoi vähitellen kaupungistua. Kärjen sävellykset sopivat erityisesti maaseudulla eläneelle yleisölle. Hän maalasi sävelillään myös alkanutta muutosta. Pennasen mukaan nuottikuva oli Kärjelle laulun perusasia. Kappaleen piti hahmottua hyvin esimerkiksi pianolla soitettuna. Kärjen filosofia oli yksinkertainen, mutta sillä syntyi hienoja biisejä. Nuottikuvan korostaminen oli tuohon aikaan muutenkin yleisempää kuin nykyään. Nykyisiä säveltäjiä ja muusikoita tuntuu kiinnostavan soundit. Pennanen arvostaa erityisesti Kärjen tekemää elokuvamusiikkia. Se on jäänyt turhan vähälle huomiolle. Elokuvista löytyy esimerkiksi hienoja torvisektioita. Olisi hienoa, jos joku tekisi Kärjen elokuvamusiikista uusia levytyksiä. Iskelmän ja tangon kuningas Toivo Kärki oli säveltäjä ja kattava musiikin monitoimimies, mutta samana vuonna syntynyt Olavi Virta ( ) oli taas koskettava esiintyjä. Hän oli huippulahjakas laulaja, joka teki paljon töitä äänensä kehittämiseksi. Moni pitää Olavi Virtaa suomeksi lauletun iskelmän ja tangon ylivertaisena kuninkaana. 10

11 Moni sävellys nousi klassikoksi Virran tulkitsemana. Tangojen esittämiseen hän loi perinteen, joka elää edelleen vahvana. Vuosina yli 600 kappaletta levyttänyt Virta oli suosionsa huipulla 1950-luvulla. Tuolloin Virta esiintyi suurille yleisöjoukoille, levytti ahkerasti, esiintyi elokuvissa ja toimi äänilevyalalla tuotantopäällikkönä. Pitkän linjan laulaja-saksofonisti ja Virtatulkkinakin tunnettu Hannu Lehtonen toteaa Virran olleen huippulahjakas laulaja, joka teki paljon töitä äänensä kehittämiseksi. Virralla todella hienosti soiva äänenväri yhdistyy hyvään laulutekniikkaan. Laulaminen on puhdasta, selkeää ja vaivattoman tuntuista. Virran laulamisessa kaikki palikat ovat kohdallaan. Virta otti laulutunteja useiden opettajien johdolla ja esiintyi 1930-luvulta lähtien monien kokoonpanojen solistina. Orkesterit harjoittelivat valtavasti ja keikkoja tehtiin paljon. Tämä kehitti Olaa. Pekka ja Pätkä Puistotäteinä -elokuvassa (1955) Olavi Virta esiintyi perämies Antti Markkasena. Tapio Rautavaaran (vas.) laulama Häävalssi nousi listaykköseksi keväällä 1965 ja toi kultalevyn. Friiti Ojalan sävellyksen sanoitti Tuula Valkama (kesk.) ja sovitti Toivo Kärki (oik.). Kipparikvartetti kehitti ääntä Virran äänenkäytössä tapahtui selkeä muutos vuonna 1952, jolloin hän alkoi laulaa omien sanojensa mukaan täysijännitteisesti ja 1940-luvuilla Suomessa matkittiin amerikkalaisia crooner-laulajia. Virtakin lauloi varsinkin 1930-luvulla ohuesti ja pehmeästi. Nuo vuodet olivat kuitenkin Virran myöhemmän äänenkäytön perusta. Äänessä oli kirkas ja soiva ydin. Tämän jatkeeksi Virta avasi alakerran ääneen mukaan. Virta lauloi 1950-luvun alussa Kipparikvartetissa. Teijo Joutsela, Kauko Käyhkö ja Auvo Nuotio olivat pitäneet ensikonserttinsa oopperalaulajina. Kuuluakseen siinä joukossa edes jotenkin Virran oli pakko käyttää ääntään uudella tavalla. Sittemmin myös hän olisi pystynyt esiintymään oopperassa korkealta laulavana baritonitenorina. Vahva kontakti yleisöön Saksofonisti Olavi Peltonen soitti 1950-luvun loppupuolella Virtaa säestäneessä yhtyeessä. Oli jotain erityistä päästä kuulemaan lavalla kahden metrin päästä, kun Virta kajautti esimerkiksi Mustasukkaisuutta-kappaleen. Olin tuohon aikaan nuori soittaja. Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, miten mahtavat äänivarat, äänenhallinta, soundit ja vivahteet Virralla oli muihin laulajiin verrattuna. Virta antoi lavalla aina kaikkensa ja sai yleisöön vahvan kontaktin. Karismaa joko on tai sitä ei ole, tällä kaverilla sitä oli. Virran astuessa lavalle yleisö oli heti hänen hyppysissään. Tyyliltään Virta oli välitön ja avoin. Tunnelma ei ollut konserttimainen, vaan keikat tuntuivat enemmänkin leppoisilta yhteisiltä illanvietoilta. >>> 11

12 Virta oli tähti myös ulkoisesti. Hän pukeutui tyylikkäästi ja ajoi isoilla amerikanraudoilla. Peltosen mukaan Virta oli myös mukava persoona. Virta oli kansanmies, joka jutteli mielellään lavan ulkopuolellakin häntä katsomaan tulleiden ihmisten kanssa. Virta oli puhelias ja aika eloisa kaveri, jolla ei ollut taustayhtyeenkään suhteen mitään tähden elkeitä. Alkoholista alkoi kehittyä Virralle ongelma 1950-luvun lopulta alkaen. Hän teki kuitenkin 1960-luvullakin useita menestyksekkäitä levytyksiä. Alkoholismi ja sokeritauti eivät pilanneet Virran ääntä. Elämänsä loppuun asti keikkaillut Olavi Virta menehtyi Tampereella 57-vuotiaana. Virta oli tähti myös ulkoisesti. Menestys urheilussa tuki Tapio Rautavaaran laulajan uraa. Suomalaisten tuntojen tulkki Toinen suomalaisten yhä rakastama esiintyjä oli Tapio Rautavaara, jonka laulussa oli lämpöä ja herkkyyttä. Erityisesti elämänfilosofisia tarinoita ja koskettavaa yleisinhimillistä sanomaa sisältäviin laulelmiin keskittynyt Tapio Rautavaara ( ) esiintyi sotavuosien jälkeen suomalaisille kolmen vuosikymmenen ajan. Lisäksi hän lauloi muun muassa vanhoja suomalaisia kansanlauluja, taiderunoja, kupletteja sekä kantrimusiikkia, johon hän tutustui Amerikan-reissullaan. Suosionsa huipulla Rautavaara oli luvulla. Sotien jälkeisessä tilanteessa hän oli suomalaisten tuntojen tulkki ja teki laajoja iltamakiertueita ympäri Suomea. Rautavaara esiintyi kitaransa kanssa, välillä mukana oli taustasoittaja tai -soittajia. Esiintyjätyypiltään hän vertautui ruotsalaisiin trubaduureihin ja ranskalaisiin chanson-laulajiin. Hahmona ja ohjelmistoltaan hän oli leimallisesti suomalainen. Kitara ja laulaja kiersivät Suomea ahkerasti ristiin rastiin. Urheilua ja musiikkia Rautavaara oli myös keihäänheiton olympiavoittaja, jousiammunnan joukkuemaailmanmestari ja filmitähti. Tämä vauhditti osaltaan hänen musiikillista uraansa. Rautalanka- ja popmusiikki sekä television yleistyminen hyydyttivät iltamakiertueperinteen 1960-luvulla. Rautavaara alkoi esiintyä esimerkiksi harjannostajaisissa, tavarataloissa, perhejuhlissa ja keikkojen taukosoittajana. 12

13 Jean Sibeliuksen monipuolinen juhlavuosi Juhlavuotta koordinoivan Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtajan Erkki Korhosen mukaan tällä hetkellä tiedossa on yli juhlavuoteen liittyvää tapahtumaa ympäri maailmaa. Sibelius-tapahtumia on kaikissa maanosissa ja noin kolmessakymmenessä maassa. Syntymäkaupunkinsa Hämeenlinnan ohella Jean Sibelius asui Helsingissä, Loviisassa ja Järvenpäässä. Niillä kaikilla on omat vahvat juhlavuoden sisältönsä. Suomen kaikilla sinfoniaorkesterilla ja monilla pienemmilläkin orkestereilla on Sibeliusteemakonsertteja, kuten myös lukuisilla suomalaisilla soittajilla ja laulajilla. Sibelius on ollut maailmalla tunnettu nimi jo reilusti yli sadan vuoden ajan. Juhlavuosi on tuonut lisänäkyvyyden ohella uudenlaisia avauksia. Esimerkkinä voi mainita muun muassa Tom Jonesille hittejä tehneen popmusiikin sävel-täjän, brittiläis-amerikkalaisen Norman Bergenin. Bergen kertoi meille olevansa kova Sibelius-fani ja haluavansa tehdä oman sovituksen Finlandiasta. Syntymäkoti kiinnostaa matkailijoita Juhlavuoden myötä Sibelius-matkailijoiden määrä on kasvanut. Monet ulkomaiset turistit haluavat kulkea Sibeliuksen jalanjälkiä autenttisilla paikoilla Hämeenlinnassa, Järvenpäässä ja Helsingissä. Varsinkin Japanista tulee nyt aiempaa enemmän Sibelius-matkailijoita. Juhlavuoden lisäksi tähän vaikuttaa Hiromi Murakamin tekemä Yksinäisen miehen vaellusvuodet -kirja, jonka päähenkilö matkustaa Japanista Hämeenlinnaan nähdäkseen Sibeliuksen syntymäkodin. Kirja on bestseller Japanin lisäksi monessa muussa maassa. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu Minä ja Sibelius -kirja suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Siinä 19 nykyajan klassisen musiikin edustajaa Suomesta ja maailmalta kirjoittaa Sibeliuksesta. Juhlavuoden nettisivusto kokoaa yhteen tapahtumia ja muita sisältöjä. Juhlavuosi on vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa. Sähköiseen mediaan on luotu erilaisia Sibeliukseen liittyviä koodausohjelmia, taideinstallaatioita ja pelejä. sibelius150.org Miehekkään ulkonäön lisäksi Rautavaarassa oli herkkyyttä. Käytännössä kysymys oli samanlaisesta yleisön kohtaamisesta kuin iltamakiertueilla. Hän esiintyi usein televisiossa ja levytysurakin jatkui varsin menestyksekkäänä. Rautavaara levytti yhteensä 328 laulua. Tapio Rautavaara kuoli Helsingissä tapaturman seurauksena 64-vuotiaana. Helsingin Oulunkylässä asunut reissumies oli tien päällä loppuun asti. Suomen Mr. Ääni Tulosruudun urheilutoimittajana tunnetuksi tullut Leo Silolahti tutustui Rautavaaraan 1970-luvulla. He olivat seurakavereita Oulunkylän Tähdessä. Silolahti vieraili pariin otteeseen Rautavaaran kotona ja he esiintyivät pariin otteeseen myös samalla keikalla. Yleisön joukossa olin monesti, ensimmäisen kerran näin Tapsan keikan jo pikkupoikana. Ei Tapsan tarvinnut lavalla astuessaan itseään esitellä, hänellä oli kova karisma. Tapsa osasi vedota lauluillaan ja esiintymisellään ihmisten tunteisiin. He saattoivat ajatella: hei, tämähän on vähän niin kuin mun elämässä, sanoo edelleen Rautavaaran musiikkia omilla keikoillaan esittävä Silolahti. Leo Silolahti kehuu Rautavaaran äänenkäytön lämpöä ja herkkyyttä. Elvis sanoi joskus Roy Orbisonin olleen Mr. Ääni. Mielestäni Rautavaara oli suomalaisista mieslaulajista Mr. Ääni, mitä tulee laulun lämpöön ja herkkyyteen. Olavi Virta oli tietysti Mr. Ääni toisella tavalla. Loistava tilannetaju Silolahden mukaan Rautavaara otti haltuunsa myös isot estradit, mutta oli parhaimmillaan pienemmissä intiimeissä esiintymisympäristöissä. Rautavaaralla oli loistava tilannetaju. Hän otti kiinni hetkestä, tilanteesta, ihmisistä ja paikasta, ja muokkasi ohjelmistoaan niiden mukaan. Välillä Rautavaara valitsi yleisöstä muutamia, joille hän lauloi lauluaan. Ei hän ketään ryhtynyt kuitenkaan kiusaamaan. Katsoi vain sopivasti silmiin jossakin laulun kohdassa ja siirtyi seuraavaan. Silolahti uskoo lapsuuden kokemusten vaikuttaneen Rautavaaran esiintymiseen. Minusta tuntuu, että Rautavaaran karisma sekä tapa suhtautua asioihin ja erityisesti toisiin ihmisiin tulevat hänen lapsuudestaan. Tapsa muisteli julkisestikin lapsuuttaan köyhän yksinhuoltajaäidin poikana. Hän kohtasi kiusaamista ja tunsi häpeää. Tapio Rautavaaran itse säveltämä ja sanoittama Isoisän olkihattu (1951) on hänen tunnetuimpia laulujaan. Mikään psykologi en ole, mutta uskon Tapsan hyödyntäneen lapsuuden tuntojaan myöhemmin. Hän pystyi kääntämään ne voitoksi ja vähitellen hänestä muokkaantui meidän tuntemamme koko kansan Tapsa. Komean ja miehekkään ulkonäön lisäksi hänessä oli herkkyyttä ja kiltteyttä, joka puhutteli kuulijoita. Artikkelin lähteenä käytetty myös Lasse Erolan tekemää Olavi Virta ja hänen maailmansa -kirjaa. 13

14 En halua imitoida ketään Radion avannut ei ole voinut viime aikoina välttyä Sannin nuoruuden haaveista, rakkaudesta tai 2080-luvusta kertovilta lauluilta. Mitä ja kuka niiden takaa löytyy? Teksti heikki jokinen Kuvat jenni salonen Sanni Kurkisuo Taiteilijanimi SANNI Syntynyt 1993 Käynyt Sibelius-lukion, ylioppilas 2012 Toinen sija Captor-yhtyeen kanssa Ääni ja Vimma -musiikkikilpailussa 2009 Näytteli Miss Farkku-Suomi -elokuvassa 2012 Albumit Sotke mut (2013) ja LELU (2015) Vuoden 2013 parhaan naissolistin Emma-palkinto. 14

15 Musiikki on niin mahtava juttu, että en ajattele nyt muuta. 15

16 Meillä oli soiva perhe, aina rämisi. Musiikki on ollut aina iso osa elämääni, sanoo Sanni Kurkisuo, joka tunnetaan taitelijanimellään Sanni. Opiskelin kuusi vuotta viulua Länsi- Uudenmaan musiikkiopistossa ja 9-vuotiaana kiinnostuin biisien kirjoittamisesta. Silloin halusin mukaan sointusoittimen ja opettelin kitaransoiton. Kirjoittaminen oli yhtä lailla kiinnostavaa. Sanni (s. 1993) voitti kahdeksanvuotiaana Napero-Finlandia -satukilpailun tarinallaan Lintu, joka halusi laulaa. Sittemmin kirjoittaminen suuntautui laulujen sanoihin. Sannin äiti lauloi harrastuksenaan rockbändissä. Meillä oli soiva perhe, aina rämisi. Pienenä Sanni vietti paljon aikaa äidin treenikämpällä, koin sen maailman kiehtovana. Muutto Lohjalta Helsinkiin Sibeliuslukion oppilaaksi teki musiikista entistäkin tärkeämmän osan elämää. Aloin tutustua alaan ja sen ihmisiin. Hän opetteli järjestelmällisesti alan käytäntöjä. Sanni oli myös Captor-bändissä, joka osallistui Helsingin kaupungin Ääni ja vimma -bändikatselmukseen. Tuloksena oli toinen sija vuonna Erikoinen kokemus oli osallistuminen näyttelijänä Miss Farkku-Suomi -elokuvaan. Sen tekijät saapuivat järjestämään koekuvaukset Sibelius-lukiolle ja koekuvauskierrosten jälkeen Sanni sai roolin. Hän ei ollut aikaisemmin näytellyt lainkaan. Kompromisseja karttaen Vuoden 2012 lopulla Sanni kirjoitti kotonaan kappaleen Me ei olla enää me ja vei sen musiikkiympyröissä tapaamalleen säveltäjätuottaja Henri Saloselle kertoen, että tällainen biisi tuli. Laulujen sanoittaminen alkoi kiinnostaa Sannia jo 9-vuotiaana. 16

17 Henkka halusi tuottaa sen. Ajattelimme ensin muita laulajia, mutta sitten mietimme, että miksi muille, miksi ei tuottaa sitä minulle? Yhteistyössä valmistui neljän kappaleen demo. Mukana olivat Jos mä oon oikee, Sotke mut, Prinsessoja ja astronautteja sekä Me ei olla enää me. Tulos tuntui omalta ja uudelta, sellaiselta jota ei ole ennen tehty. On magee hetki tajuta, että ei kuulosta keneltäkään muulta. Ajattelin, että jos ei jokin levy-yhtiö tätä ota, julkaisemme sen itse. He toimittivat demonsa neljälle levyyhtiölle, ja kaikki tarjosivat levytyssopimusta. Valitsin Warnerin, koska se antoi täydellisen taiteellisen vapauden tehdä sellaisen levyn kuin haluan. Kompromisseja ei tarvitse tehdä. Sannille on tärkeää, että hän voi tehdä itsensä oloista musiikkia. Siksi levy-yhtiön kanssa sovitut linjat ovat tähdellisiä. Nopeassa tahdissa syntyi kaksi levyä, Sotke mut (2013) ja Lelu (2015). Menestys seurasi yhtä nopeasti, esikoislevyä myytiin huimasti ja toukokuussa ilmestynyt toinen levy nousi Suomen virallisen listan ykköseksi. Hetken nappaaminen on hienoa Sanni sanoittaa kappaleensa itse. Tekstit ovat usein arkeen sijoittuvia, häivähdyksiä tilanteista, tunteista ja tunnelmista. Minulla on tarve kirjoittaa mitä tapahtuu ja miten hahmotan maailman. Tavoitteena ei ole vain hitin teko. Pyrin suodattamaan maailman; kertomaan miten sen koen. Kappaleisiin taltioituu aika ja sen muutos. Biisit muistuttavat mikä oli sen hetken fiilis kun sen teki. On hienoa, jos saa napattua sen hetken, se tuntuu merkitykselliseltä. Laulun sanoitus ei synny itseä varten, sen on kyettävä antamaan muillekin jotakin. Sanni haluaa kirjoittaa ne siten, että viesti menee perille, vaikka sanoitukset ovatkin henkilökohtaisia. Mitä enemmän teksti hävettää ja mitä enemmän korvat punottavat, sitä enemmän se kannattaa kirjoittaa. Suosikkikappaleeksi noussut 2080-luvulla kertoo kuinka pieni asia voi olla iso: rakastetun mentyä kahvi tuntuu laimealta. Siitä tulee iso, kun asia on eri kontekstissa. Englanniksi kirjoittaminen ei Sannia järin kiinnosta, vaikka nuorempana syntyi englanninkielisiäkin sanoituksia rock-bändille. Itselleni en halua kirjottaa englanniksi, mutta olen ollut mukana esimerkiksi Biisilinna-nimisellä kansainvälisellä musankirjoitusleirillä, jossa tarkotuksena on kirjoittaa musiikkia eri maista tulevien tuottajien ja Biisit muistuttavat mikä oli sen hetken fiilis kun sen teki. biisinkirjoittajien kanssa ulkomaalaisille isoille artisteille. Haluan haastaa suomen kieltä. Sillä voi sanoa mitä haluan, englanniksi en ole natiivi. En halua imitoida ketään, suomeksi oma persoona välittyy paremmin. Sävellykset syntyvät kiinteässä yhteistyössä Henri Salosen kanssa. Hän tutustutti aiemmin yksin pakertaneen Sannin co-writer -työskentelyyn. Voin pallotella jonkun kanssa, joka jakaa saman vision. Tekstit ovat aina Sannin omia mutta sävellys syntyy yhteisessä sessiossa. Jotkin biisit menevät biitti edellä, jotkin taas teksti edellä sävellykseen. Me ei olla enää me -kappale esimerkiksi syntyi kitarademosta. Aina me rämmimme jonkin ihme luomisprosessin läpi ja siinä syntyy biisi. Keikkailu on parasta urheilua Nyt takana on kaksi levyä. Miten tästä eteenpäin? Minulle tuli lisää rutiinia kirjoittajana, ei sensuroi itseään vaan pistää kaiken peliin. Lisää kierroksia, ei tee liian kilttejä juttuja. Tässä on jonkun verran kasvanutkin, nuoresta aikuiseksi. Lelulla jo tiedän mikä minä olen, minän kertoja välittyy ehkä paremmin. Tuleva kesä on täynnä keikkoja. Keikkailu on parasta urheilua! Mukana on tosi kova bändi ja muukin porukka. Voisiko parempaa työympäristöä toivoa? Keikkapaikat ulottuvat pienistä klubeista tosi isoihin festivaalikeikkoihin. Ennätysyleisö oli Cheekin stadionkonsertissa viime elokuussa. Keikkailu on ihan parasta, tykkään siitä. Se toivottavasti välittyy keikoillakin: ympäriinsä pomppiva hymyilevä tyyppi laulaa lavalla. Uutta levyä ei tule yhtä nopeasti kuin esikoislevyn jälkeen. Ajattelin nyt nauttia tästä. Takanani on kaksi levyä, joiden takana seison miljoonaprosenttisesti. Ensimmäisen levyn jälkeen flow jatkui ja uusi levy syntyi pian. Nyt annan tietoisesti itseni rauhoittua ja elämän edetä. Muuten vaarana on toistaa itseään. Palautetta Sanni on saanut runsaasti, ihmiset tulevat juttelemaan. Ihanaa, että suomalaisetkin uskaltavat. Kuulen hienoja tarinoita miten ihmiset ovat kokeneet lauluni ja samaistuneet niihin. Se tuntuu surrealistiselta. Kuulijakunta on laaja ulottuen nuorista vanhoihin. Sannin entinen naapuri, yli 50-vuotias nainen, kertoi kuunnelleensa Sannin kappaletta ja saaneensa siitä voimaa jättää kymmenen vuotta roikkuneen parisuhteen. Ei syynä tietenkään ollut vain biisi, mutta ei se katso ikää kun kirjoittaa yleisistä universaaleista jutuista. Nyt musiikki on tärkein Elokuvassa näyttelemisen jälkeen Sannille on tullut muutamia mielenkiintoisia tarjouksia uusista rooleista. Aikatauluni ovat sellaiset, että en voisi kuvitella nyt muuta. Musiikki on tärkein, haluan antaa sille kaiken. Musiikki on niin mahtava juttu, että en ajattele nyt muuta. Mutta olen vasta 21-vuotias. Voi olla, että myöhemmin teen muutakin. 17

18 Suomen eniten levyttänyt naislaulaja Irina Milanin mukaan laulaja on johdin, ei väline. Teksti marjo huuskonen Useimmat meistä ovat kuulleet Irina Milanin laulua. Gramexin rekisterin mukaan hän on esiintynyt yksittäisellä levytetyllä uralla. Irina Milan on edelleen eniten levyttänyt suomalainen naislaulaja, vaikka viimeisimmän sooloalbumin hän levytti 25 vuotta sitten eikä ole sen jälkeen jatkanut aktiivisesti studiotyöskentelyä. Levytysten määrä on kyllä hurja, mutta 1990-luvun lamavuosien alettua myös studiomuusikoiden määrää karsittiin. Ensin saivat kenkää pasuunat, sen jälkeen kuoro, Irina naurahtaa. Milan oli mukana useiden levyjen taustakuoroissa. Sessiot ison orkesterin ja kuoron kanssa olivat antoisaa ja hienoa aikaa. Mutta musiikin luonne muuttui täysin tuon laman myötä. Monipuolisena taiteilijana ja esiintyjänä Irina jatkoi näyttelijänä teattereissa, tv-sarjoissa ja elokuvissa, myös huikeissa ääninäyttelijän rooleissa. Hän on tehnyt sanoituksia ja kääntänyt useita laulutekstejä niin itselleen kuin muille artisteille. Oma opetusmetodi Pesti lauluvalmentajana Helsingin Kaupunginteatterin West Side Storyssa oli alku oman opetusmetodin kehittämiselle. Mietin silloin mistä johtuu, että maailman parhaat laulajat kuulostavat juuri maailman parhailta. Vertailemalla heidän tapojaan esiintyä, ymmärsin että pelkät ulkoiset seikat kuten ääni ja laulutekniikka eivät yksin riitä luomaan hyvän laulun vaikutelmaa. Melodian ja tekstin tulkinnalla on siihen huomattavasti suurempi osuus. Musiikki 18 ikään kuin vain palvelee sisältöä; se taipuu tekstin mukaan ja nuotit toimivat viitteinä tulkinnalle, Irina kertoo ja muistelee heränneensä keskellä yötä näihin pohdintoihin. Noihin aikoihin perustimme mieheni Ismon kanssa MeloDrama Oy:n, jossa minä hoidan opetustyötä ja hän vastaa muusta esittäviä taiteita palvelevasta toiminnasta. Valmennusta lauluympyrällä Irinalla on oma, Lauluympyräksi nimetty metodi. Lauluympyrä on työkalu laulun tulkinnan oppimisessa. Sisällön läpikäymiseen ja omaksumiseen saattaa kulua parikin vuotta, mikäli haluaa hallita kaikki sen osa-alueet. Laulun rakennuspilareina toimivat melodia ja teksti. Laulajalla on pyrkimys näitä tulkitessaan saada aikaan illuusio, jonka kuulija kokee todeksi. Silloin esitys on onnistunut. Ihmiskorva on kranttu, Irina toteaa. Aivot ja sydän aistivat tiedostamattakin epäaitouden ja haparoinnin. Laulajan on tiedettävä hyvin tarkkaan ne keinot, joilla esityksestä tulee uskottava. Kuulijan ei niitä tarvitse tietää. Korvaa täytyy osata manipuloida. Kappale läpi tahti tahdilta Metodin mukaan harjoitellaan musiikkikappale todella tarkkaan. Se käydään huolellisesti lävitse tahti tahdilta, sointu soinnulta, sävel säveleltä, tavu tavulta. Yksityiskohdat ovat tärkeitä tulkinnan opettelemisessa. Oppilaan kanssa tehdään nauhoituksia, joita kuunnellaan ja analysoidaan miettien miten tulkintaa voisi hioa entistä paremmaksi. Oleellista on opiskelijan kyky kuulla omat variaationsa ja kuinka merkityksettömiltä tuntuneet seikat vaikuttavatkin lopputulokseen. Tekniset valmiudet tähän löytyvät MeloDraman opetusstudiosta. Taiteilija ei saa valehdella itselleen eikä tyytyä keskinkertaisuuteen, vaikka se olisi houkuttavan helppoa. Artikulaatio, kielen puhtaus, fraseeraus, synkoopit ja taito kuunnella ovat vain joitakin tärkeimpiä työkalupakin välineitä. Lavaesiintyminen ja mikrofonitekniikka kuuluvat nekin tähän ohjelmaan. Laiskuus ei kuulu lahjakkuuteen Taiteilijan lahjakkuus on herkkyyttä, älyä, rohkeutta, vaistoa, uskallusta ja paljon työtä. Laiskuus ei kuulu lahjakkuuteen! Taiteilija ei saa valehdella itselleen eikä tyytyä keskinkertaisuuteen, vaikka se olisi houkuttavan helppoa. Hänen on uskallettava jakaa sisintään ja näyttää tunteensa. Näin ihminen paljastaa oman persoonansa pistämällä kaiken likoon, ei matkimalla muita. Kuvat: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

19 Irina Milanin ensimmäinen menestyskappale oli vuonna 1967 julkaistu Vaikka paljain jaloin. Sen jälkeen hän on toiminut monipuolisesti laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä sekä näyttelijänä. Kuva: Olavi Kaskisuo Collection / Lehtikuva irina milan Syntynyt 1947 Useita sooloalbumeja laulajana Esiintynyt yksittäisellä levytetyllä uralla Useita laulujen sanoituksia Työskennellyt myös näyttelijänä ja ääninäyttelijänä. Irina on opettanut samalla metodillaan Tampereen Konservatoriossa jo kymmenisen vuotta ja jäi sieltä tänä keväänä eläkkeelle. Hän on toiminut laulu- ja esiintymisvalmentajana lukuisissa musikaalituotannoissa niin Helsingissä, Turussa kuin Tampereellakin. Heidän yrityksensä studiolla esiintyjiä valmennetaan edelleen yksittäisistä musikaalirooleista levytyssessioihin tai vaikkapa Euroviisuihin. Valmennus- ja opetustyö pitää Irinan kiireisenä jatkossakin. Tampereen kokemusten pohjalta on syntynyt ajatus kirjasta, jonka viestin Irina kiteyttää: Laulaja on johdin ei väline! Vuonna 1977 Irina Milan esitti Syksyn Sävelessä sanoittamansa kappaleen Piru mieheks. Nykyään hän työskentelee lauluvalmentajana. Siinä oppilaita auttaa myös Tuomo Tapiiri. kuvat: alvar kolanen ja harri taskinen. 19

20 Yhdysvaltalaisen Julie Taymorin ohjaama Frida (2002) sai Oscarin parhaasta alkuperäismusiikista. Sen sävelsi Elliot Goldenthal. Kuvassa Frida Kahloa esittävä Salma Hayek. KUVA: nordisk film Musiikki ja Kavi restauroi tänä vuonna brittiohjaajien Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin musiikki- ja tanssiklassikon Punaiset kengät (1948). Kuvassa Moira Shearer. Kuva: Kavi 20

21 Käpy selän alla -elokuvan laulut muistetaan yhä. Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966) oli uuden ajan airut elokuvamusiikissa. Kavi on nyt tehnyt siitä digitaalisen kopion. Kuvassa Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi. Kuva: Kavi elokuva ovat Teksti Heikki jokinen ajan taiteita Musiikki on oleellinen osa elokuvaa. Niin oleellinen, että emme aina edes huomaa tai ajattele sitä. 21

22 KUVAt: punaiset kengät / Kavi. ida / cinema mondo. Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin Punaiset kengät (1948). Puolalaisen Pawel Pawlikowskin Ida (2013) kuvaa 1960-luvun Puolaa jazzin tahdissa. Kuvassa Agata Trzebuchowska ja Dawid Ogrodnik. Musiikki ja elokuva ovat kulkeneet käsi kädessä koko elokuvan vuonna 1895 alkaneen historian ajan. Eräs onnistuneimmista varhaisista musiikin ja elokuvan liitoista syntyi Yhdysvaltain historiaa kuvaavaan D. W. Griffithin mykkäelokuvaan Kansakunnan synty (1915). Carl Joseph Breil sävelsi siihen partituurin, jonka orkesterit soittivat elokuvaa esitettäessä. Se oli menestynein elokuva aina Tuulen viemään (1939) asti. Kansakunnan synty ei ollut ensimmäinen elokuva, jossa oli valmis score, mutta se oli läpimurto, sanoo Kansallisen audiovisuaalisen instituutti Kavi:n erikoistutkija Antti Alanen. Score tarkoittaa erityisesti elokuvaan tehtyä tai koottua musiikkia. Ohjaaja King Vidor sanoi, että musiikki toi 50 prosenttia Kansakunnan synnystä, Alanen kertoo. Näin elokuvan itse ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa ja ilman ääniraitaa se tuntui vanhanaikaiselta. Kun näin sen myöhemmin elävän musiikin kanssa, oli kuin olisi pantu töpseli seinään. Elokuvassa käytettiin muun muassa Yhdysvaltain sisällissodan molempien osapuolten tunnuslauluja. Tuli tunne, että kohta olisi valmis itsekin rientämään sinne. Musiikilla on elokuvassa valtava voima. Kansakunnan syntyä esitettiin sinfoniaorkesterin säestyksellä jopa katsojan saleissa. Se oli kaupallisessa levityksessä aina 1960-luvulle asti. Muusikeriliitto määräsi taksat Elokuvamusiikin juuret ovat mykän elokuvan ajassa. Kaupallisen menestyksensä elokuva saavutti pian sen jälkeen kun Lumiére-veljekset esittelivät kehittämänsä elokuvaprojektorin ja -filmin Pariisissa Jo tämä esitys säestettiin pianolla, joka oli val- 22 miina esityspaikkana ollessa Grand Caféssa. Uusi keksintö levisi pian ympäri maailmaa ja elokuvateatterit pestasivat muusikkoja säestämään näytöksiä. Pienimmissä teattereissa soitti pianisti, mutta ainakin trio pyrittiin kokoamaan. Orkesterit kasvoivat teatterien kasvamisen myötä. Manhattanin paikkaisen Roxy-teatterin orkesterissa soitti avajaisvuonna 1927 peräti 110 muusikkoa. Suomessakin Helsingin Kino-Palatsissa soitti 25 muusikon orkesteri, Alanen sanoo. Suomen muusikeriliitto määräsi soittajien taksat, sillä elokuva oli tärkeä alan työllistäjä. Mutta taivaalla oli pilviä. Muusikerilehti Musikerbladet ennusti heinäkuussa 1929, että mikäli fonofilmi syrjäyttää mykkä-elokuvan, on samalla myöskin elokuvamuusikerin käsite siirtynyt muistojen joukkoon. Vihelletty elokuvamusiikki Äänielokuva muutti kaiken. Teatterien orkesterit hävisivät vähitellen ja musiiikki kuului levyiltä tai myöhemmin elokuvan ääniraidalta. Puhutun äänielokuvan läpimurtoteos oli Alan Croslandin ohjaama Jazzlaulaja (1927). Tällöin syntyi heti kolme elokuvamusiikin linjaa: elokuvamusikaali, kuten Jazzlaulaja, filmattu teatteri, jossa oli vähän musiikkia yleensä alku- ja välimusiikkina sekä elokuva, jossa ei ole lainkaan sävellettyä musiikkia. Siitä on esimerkkinä Fritz Langin M kaupunki etsii murhaajaa (1931). Sen ainoa musiikki on Edvard Griegin Vuorenpeikkojen luolassa, jota Peter Lorre vihelsi. Hän tosin ei osannut viheltää, vaan ääniraidalla viheltää ohjaaja. Vuoden 1935 tienoilla elokuviin tulivat suuret Hollywood-säveltäjät. He vakiinnuttivat Hollywoodin käytännön, jossa olivat isolle orkesterille sävelletty musiikki sekä johtoaiheet, muutama musiikillinen pääteema. Antti Alanen Syntynyt 1955 Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Kavi:n Orion-elokuvateatterin ohjelmistosuunnittelija Valtion elokuvatarkastamon johtaja Kirjoittanut ja toimittanut useita kirjoja elokuvasta. KUVA: LAILA ALANEN

23 kuvat: Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien / Kuva: Cinema Mondo. Laulu koti-ikävästä / Kuva: Pirkanmaan elokuvakeskus Ruotsalaisen Roy Anderssonin Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (2014) kuvittaa juomalaulun Halta Lottas Krogista. Mika Ronkaisen dokumenttielokuva Laulu koti-ikävästä (2013) kuvaa ruotsinsuomalaisia myös musiikilla. Kuvassa ruotsalaislaulaja Anna Järvinen. Musiikki kuvaa sisäistä maailmaa, jotain mitä emme näe. Tämä käytäntö jatkui aina 1960-luvulle. Moni elokuva muistetaan juuri johtoaiheestaan, esimerkiksi Kwai-joen silta ja Arabian Lawrence. Suuria ja 1940-lukujen Hollywoodsäveltäjiä olivat esimerkiksi Erich Wolfgang Korngold, Max Steiner, Bernard Herrmann, Miklos Rosza, Frantz Waxman, Alfred Newman ja Dimitri Tiomkin. Sibelius ja Disney Suomessa elokuvamusiikki on aina ollut korkeatasoista, Antti Alanen sanoo. On sattuma, että Sibelius ei tehnyt elokuvamusiikkia. Kukaan ei kai pyytänyt. Sibeliuksen musiikkia tosin oli päätyä Walt Disneyn Fantasian (1940) suunniteltuun jatko-osaan. Disney halusi musiikkiin perustuvaan animaatioonsa myös Tuonelan joutsenen. Studio teki jo useita luonnoksia animaatioksi, mutta jatko-osa ei koskaan valmistunut. Helsingin juhlaviikoilla 2013 Helsingin kaupunginorkesteri esitti Tuonelan joutsenen ja Disneyn studion luonnokset nähtiin valkokankailla. Disney oli aina musikaalinen. Kun hän aloitti elokuvien teon 1920-luvun alussa, hän tahdisti elokuviaan metronomilla. Niissä on aina rytmi, mykissäkin. Elokuvaohjaajan ja musiikin suhde on usein läheinen, John Fordilla oli kuvauksissa oma huuliharpunsoittaja. Ensimmäisen pohjoismaisen pitkän elokuvan alkuperäissävellyksen teki Armas Järnefelt elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta (1919). Vaikka elokuva oli ruotsalainen, aihe, säveltäjä ja ohjaaja Mauritz Stiller tulivat Suomesta. Järnefelt työskenteli Tukholmassa Kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina. Musiikin käyttö laajeni Jo 1930-luvulta alkaen Suomessa oli elokuvaan erikoistuneita säveltäjiä ja sovittajia, kuten Tapio Ilomäki, Georg Malmsten, Harry Bergström, Heikki Aaltoila, Osmo Lindeman ja Toivo Kärki. Elokuvasävelistä tuli usein hittejä: esimerkiksi Malmstenin Leila ja Auringon lapset. Kaksi Suomen suosituinta musiikkinäytelmää Tukkijoella ja Jääkärin morsian on molemmat filmattu varhain. Aki Kaurismäki törmäyttää elokuvissaan eri tyyppistä musiikkia epäsovinnaisella tavalla. Kuvassa Kati Outinen ja Matti Pellonpää Varjoja paratiisissa -elokuvassa (1986). Iskelmien ympärille rakennetut elokuvat tulivat 1930-luvulla, kuten SF-paraati (1939). Musiikkikomedioita tehtiin paljon aina 1960-luvun elokuvatuotannon murrokseen asti. Isot studiot heikkenivät ja pienet tuottajat nousivat esiin uusine teemoineen. Samalla täysi score alkoi hiipua ja musiikin käyttö laajeni. Mukaan tulivat jazz, moderni musiikki ja pop, Alanen sanoo. Mikko Niskasen ohjaama Käpy selän alla (1966) on tästä oiva esimerkki. Kaj Chydeniuksen siihen säveltämät ja Marja-Leena Mikkolan sanoittamat laulut tunnetaan yhä: Laulu rakastamisen vaikeudesta, Laulu kuolleesta rakastetusta tai Äkkiä elämässä. Tanssilavakohtauksessa nähdään The Creatures-yhtye, jossa rumpuja soitti Remu Aaltonen ja Kirka Babitzin lauloi. Elämäkerrat ovat kätevä tapa tehdä musiikkielokuvia, esimerkiksi elokuvat Rauli >>> 23 Kuva: Villealfa Filmproductions

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Kumina Music Oy ohjelmat 2016

Kumina Music Oy ohjelmat 2016 Kumina Music Oy ohjelmat 2016 COCKTAIL- TILAISUUDET JA JUHA- ILLALLISET JA KONSERTIT Tessa Virta ja Olli Peuhu duo (Piano/ laulu, kontrabasso) Tessa Virta Trio (Piano/laulu, kitara ja kontrabasso) Katso

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HILDA matka muistoihin

HILDA matka muistoihin HILDA matka muistoihin HILDA vie ikäihmisen elämykselliselle matkalle nauttimaan lapsuuden ja nuoruuden ajan muistoista ja tunteita herättävästä musiikista. Helppokäyttöinen palvelu yhdistää ennennäkemättömällä

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Sivu 1/5 Kotimaa 24.10.2015 klo 17:38 päivitetty 24.10.2015 klo 17:39 Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Vaikka Nukketeatteri tunnetaankin paremmin ulkomailla, on sen historia Suomessakin yli

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Avaa ovi RAVINTOLATEATTERIIN

Avaa ovi RAVINTOLATEATTERIIN Avaa ovi RAVINTOLATEATTERIIN Ohjelmassa naurua ja MAKUNAUTINTOJA Wanha Walimo on vuonna 2008 avattu moderni ravintola- ja kokouskeskus Lahden keskustassa. Yli sata vuotta vanhaan tehdasmiljööseen uudistettu

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TOIMINTA Soittokunnan kevätmatinea pidettiin 12.4.2015 Kangasalan Pirtillä. Kapellimestarina toimi Raimo Hilden Valkeakoski-Opiston Kangasalan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA aloittelijoille 78.65 kirja Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja - paras suomenkielinen kitarakirja. Paljon tietoa eri tyylisuuntien kitaristeista, eri

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot