Kevätkokouksessa kukitettiin jäsen ja valittiin vaalivaliokuntaan uusia jäseniä

Transkriptio

1 Suomen tietokirjailijat ry JÄSENTIEDOTE 2/2014 Uusia jäseniä hyväksyttiin 29 Yhdistyksen kesäpäivä järjestetään Sastamalassa Kevään apurahoja haettiin 498 hakemuksella Tietovienti-hankkeella edistetään suomalaista tietokirjavientiä Kevätkokouksessa kukitettiin jäsen ja valittiin vaalivaliokuntaan uusia jäseniä Lahdessa 22. maaliskuuta järjestetyssä kevätkokouksessa kukitettiin yhdistyksen jäsen, kolumnisti ja tietokirjailija Jukka Relander. Lisäksi kokouksessa valittiin vaalivaliokuntaan kaksi uutta jäsentä, Suvi Höglund ja Hannu Salmi. Leena Rossi jatkaa vaalivaliokunnassa uudelle kaudelle. Erovuorossa olivat Rossin lisäksi jäsenet Paula Havaste ja Jussi Jalonen. Laajempi juttu Lahden kevätkokouspäiviltä sivuilla 4-5. Kokoustunnelmissa. Antti Pekola ja Asko Järvinen ovat jo vanhoja tuttuja. Jukka Relanderia haastatteli Anne Rutanen. Lahden aluvastaavina ovat toimineet vuosien varrella Annamari Saure, Raimo Olkkonen, Terhi Pietiläinen ja Annika Ardin (nykyinen aluevastaava). Toimitus ja kuvat Linda Lappalainen Yhdistyksen kesäpäivä Sastamalassa

2 PÄÄKIRJOITUS Hölmöläisten tilkkutäkki? UUDET JÄSENET Uusien jäsenten hakemuksia käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa 5. kesäkuuta Facta-tietosanakirjaa julkaistiin painettuna, sitten cd-romilla ja viimeksi internetversiona. Bisnes ei kannattanut, joten Facta lopetettiin vuodenvaihteessa Tietosanakirjat ovat kadonneet, ja oppikirjat ovat uhanalaisia. Tutkimusten mukaan oppimateriaalit ohjaavat opetusta peruskoulussa, ovat ohjanneet sitä myös hyvinä Pisavuosina. Mitä tapahtuu, jos opiskelun selkäranka murtuu? Oppikirja on kätevä: Sivu 54! Digitaalinen materiaali tuo luokkahuoneeseen ääntä, liikettä ja linkkejä. Peruskoulu ei ole mikään takapajula. Paperinen ja digitaalinen oppimateriaali siis täydentävät toisiaan. Suljettuina ja tuotettuina ne on ideoitu, kirjoitettu ja toimitettu hyvin. Ne ovat oppikirjailijoiden ja kustantajien sertifioimia. Oppimateriaalitaivaalle ilmestyi kuitenkin viime kesänä ukkospilvi, kun Yle uutisoi kesälomalaisille: Opetushallitus alkaa kehittää koulujen yhteistä pilvipalvelua. Opetusalan kansallista pilvipankkia alettiin suunnitella suljettujen ovien takana. Julkisuuteen tihkui tietoja, että pilvi täyttyisi motivoivista peleistä. Mediahan on jo pitkään rummuttanut, miten nuoriso ei viihdy koulussa. Oppimateriaalipilvi siis tulee ja pyyhkäisee tiehensä ikävät oppikirjat. Ne korvataan talkoilla, joissa yhteisen hyvän nimissä opettajat jakavat monisteitaan. Oppimateriaalipilveä voi verrata musiikkimaailmaan, jossa 2000-luvulla uskottiin, että levy-yhtiöitä ei enää tarvita, koska kaikki voivat itse julkaista musiikkinsa ilman välikäsiä My Space -palvelussa. Muutamassa vuodessa My Space pursui yli äyräidensä. Musiikin kuluttajat huomasivat, että kenenkään aika, voimavarat ja mielenkiinto eivät riitä seulo- maan jättiläismäisestä demonauhalaatikosta kuuntelemisen arvoista musiikkia. Tarvittiin taas portinvartijoita: levyyhtiöitä, jotka seuloisivat julkaistavat artistit, ja radioasemia, jotka soittaisivat hittejä. Musiikin käyttäjiä kiinnosti lopulta kuitenkin laatu. Oppimateriaalinkin laatu punnitaan vuosien saatossa, oppiminenhan on prosessi. Ei ole sama, millaista terminologiaa käytetään tai miten asioita havainnollistetaan oppikirjailija on ammatti siinä kuin tieto- tai kaunokirjailijakin. Vai onko oppimateriaalipilven taka-ajatus se, että oppikirjailijat alkavat tuottaa sisältöä ilmaiseksi kenen tahansa muokattavaksi? Oppimateriaali on eri asia kuin wikipedian tieto, sillä oppimisessa on kyse kumuloituvasta asioiden ja ilmiöiden oivaltamisesta pedagogisista portaista. Väärät vuosiluvut on helppo vaihtaa, mutta miten oppimateriaalipilvessä taataan se, että tallennetut materiaalit perustuvat tieteelliseen tietoon ja palvelevat myös visuaalisesti oppimista, vain pari hyvän oppimateriaalin kriteeriä mainitakseni. Nykyinen opettajankoulutus ei anna eväitä oppimateriaalin tekemiseen, vaan oppikirjailijaksi on opittu vuosien saatossa kisälli mestari-periaatteella. Ammattilainen osaa ottaa huomioon muun muassa erilaiset oppijat. Koulutuspilveä puuhataan, jotta kuntien oppimateriaalikulut pienenisivät. Säästöhuumassa kukaan ei pohdi sitä, että villisti syntyvät oppimateriaalit todennäköisesti lisäävät oppimisvaikeuksia ja erityisopetuksen tarvetta. Säästötoimeksi aiottu pilvipalvelu muuttuu pahimmillaan hölmöläisten tilkkutäkin ompelemiseksi. Helena Ruuska Hallituksen varapuheenjohtaja Ele Alenius, VTT (Helsinki) Reija Haapanen, MMM, yrittäjä (Isokoski) Timo Havimo, Insinööri, yrittäjä (Tampere) Helena Hirvonen, FT, tutkija (Joensuu) Jan Holmberg, Sairaanhoitaja (Naantali) Matti O. Huttunen, LKT, professori h.c., psykiatri (Helsinki) Risto Jussila, Metsätalousinsinööri, freetoimittaja ja -valokuvaaja (Kauhava) Arja Jämsén, YTM, yksikön johtaja (Joensuu) Kimmo Kiljunen, VTT (Vantaa) Jussi Konttinen, YTM, toimittaja (Helsinki) Pekka Kurvinen, Johdon konsultti, toimittaja (Helsinki) Sari Kuusela, YTT, kehitysjohtaja (Espoo) Anna Laukkarinen, Lehtori (Jyväskylä) Marjatta Lehtovirta, Psykologi, opettaja, kv-koordinaattori (Tampere) Kari Nars, KTT, VTL (Helsinki) Tuija Nummela, YTT, yliopettaja (Lappeenranta) Merja Paksuniemi, KT, yliopistonlehtori (Rovaniemi) Anne Pentti, Ekonomi, KTM (Naantali) Ulla Piela, FT, toiminnanjohtaja (Helsinki) Christer Pursiainen, VTT, vanhempi tutkija (Milano) Raija Puska, Lehtori (Vaasa) Leo Puurunen, Lukion lehtori (eläk.) (Lapinlahti) Kimmo Sarje, FT, estetiikan dosentti (Helsinki) Tytti Solantaus, Tutkimusprofessori (Helsinki) Markku Valkonen, Toimittaja (Helsinki) Kimmo Vehkalahti, VTT, dosentti, yliopistonlehtori (Helsinki) Mervi Viipuri, FM, maantiedon ja biologian lehtori (Turku) Harri Virolainen, KTT, LitM, TtM, yliopistonlehtori (Pori) Sinikka Vuorenmaa, Lehtori (Mustasaari) 2 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014

3 Kevään apurahoja haettiin 498 hakemuksella Luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn tarkoitettujen kevään apurahojen hakuaika päättyi 31. maaliskuuta. Määräaikaan mennessä apurahoja haettiin alustavien laskelmien mukaan 498 hakemuksella. Puolivuotisapurahoja haettiin 230. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen haettiin 179 apurahaa, lasten ja nuorten tietokirjoihin 28 ja tietokirjakritiikkiin 61 apurahaa. Apurahatoimikunta käsittelee hakemukset, ja hallitus päättää apurahan saajat kokouksessaan 5. kesäkuuta. Päätös apurahoista julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla viikolla 23. Apurahan saajille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Syksyn apurahat luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn tulevat haettaviksi syyskuussa. Jos apurahan hakija on aiemmin saanut yhdistykseltä apurahan, edellytetään, että hän on tehnyt sen käytöstä selvityksen määräaikaan mennessä. Edellinen apuraha pitää olla siis selvitetty ennen kuin seuraava apuraha voidaan myöntää. Apurahoja ei myönnetä tieteelliseen tutkimustyöhön, video- tai elokuvakäsikirjoituksen laatimiseen, lehtiartikkelin kirjoittamiseen, toimitustyöhön, kuvittamiseen, graafiseen suunnitteluun, taittamiseen, kääntämiseen, painatuskustannuksiin, ulkopuolisten tekijöiden kirjoituspalkkioihin eikä valokuvaukseen. Apurahaa ei myönnetä myöskään takautuvasti jo valmistuneeseen hankkeeseen. Laitehankintaa, matkaa, koulutusta tai työtilaa varten apurahoja voi hakea ympäri vuoden. P.S. Jos et saa yhdistykseltä sähköpostia, tarkistathan, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Yhteystietojen muutokset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Tietokirjailija, yhdistyksen kesäpäivä kutsuu Sastamalaan! Torstaina Seminaari Kirja muuttuvassa tietoympäristössä Sylvään koulun juhlasali, Ojansuunkatu 8 Anne Rutanen Tilaisuuden avaus Markku Löytönen: Kirja muuttuvassa tietoympäristössä Jukka-Pekka Pietiäinen: Kirja-alalla kuohuu. Kustannusalan trendit 2000-luvun Suomessa. Eero Huovinen: Miten minusta tuli tietokirjailija. Haastattelijana Jukka-Pekka Pietiäinen Abckiriasta Mustaan orkideaan. 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttelyn avajaiset Tutustuminen juhlasalissa avattavaan näyttelyyn. Esittelijöinä Joel Kuortti ja Jukka-Pekka Pietiäinen Savusauna, Buffet-illallinen ja vapaata seurustelua Ellivuori, Ellivuorentie 165 Sitova ilmoittautuminen kesäpäivään osallistumisesta tehdään yhdistyksen verkkosivujen kautta sähköisellä lomakkeella ( tai puhelimitse toimistoon arkipäivisin (puh ). Ilmoittautuminen on tehtävä torstaihin klo mennessä. Kesäpäivän ohjelma, buffet ja sauna ovat jäsenille maksuttomia. Matkoista ja majoituksen varaamisesta jokainen huolehtii itse. Seuralaiset maksavat iltaohjelmasta 30 euroa (sis. buffet-ruokailun ja savusaunan) yhdistyksen tilille mennessä. Tilinumero on FI , viitteeksi Kesäpäivä 2014 ja osallistujan nimi. Ilmoittamatta jätetyistä peruutuksista peritään kuluja 30 euroa myös jäseniltä. Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivät -kirjallisuustapahtuma täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden teemana on Kirjan ja kirjallisuuden puolesta. Pääjuhlatapahtuma pidetään perinteiseen tapaan juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina eli Yhdistyksen kesäpäivä ja juhlatapahtuman etkot järjestetään torstaina Sastamalassa. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014 3

4 Kevätkokouspäivät Lahdessa Suomen tietokirjailijat ry:n kevätkokouspäivät järjestettiin Lahdessa maaliskuuta. Perjantaina suunnitelmia ja cocktailtilaisuus 60-luvun tunnelmissa Perjantai käynnistyi hallituksen, luottamushenkilöiden ja toimiston koko päivän kestävällä suunnitteluseminaarilla. Kevätkokouspäivät avattiin virallisesti iltavastaanotolla klo Lahden taidemuseon tiloissa. Kaupungin puolesta tietokirjailijat toivotti tervetulleeksi Lahden kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos. Kaupungin tervehdyksen jälkeen näyttelypäällikkö Ville-Matti Rautjoki kertoi Lahden ja 1960-luvun rokkarien alakulttuurista ja Vexi Salmen vuosia kestäneestä taiteen keräämisestä ja lahjoituksista museolle. Näyttelyihin Intohimona taide teoksia Vexi Salmen kokoelmista ja Roku vai poppari? sai tutustua tilaisuuden aikana vapaasti. Seurustelusta ja kreikkalaisista mezeistä nautittiin museon lavastuksissa. Suunnitteluseminaarissa. Terhi Pietikäinen, Joel Kuortti ja Anne Mäntynen pohtivat yhdistyksen tavoitteita. Taideilta. Antti Pullinen nauttii esityksestä Lahden taidemuseossa. Vapaata seurustelua. Anna Kallio ja Markus Aaltonen keskustelivat muun muassa taiteesta ja tekijänoikeuksista. Mezejä. Tarja Kajala, Hans Södergård, Tuija Junkkari ja Pirkko Airas iltapalalla 60-luvun kodissa. Lauantaina arkkitehtuuria, juhlallisuuksia ja kokouskäytäntöjä Lauantaiaamuna jäsenillä oli mahdollisuus osallistua tutkija Riitta Niskasen opastamalle kiertokävelylle, jossa esiteltiin Lahden arkkitehtuurin helmiä. Reitti vei Lahden sähkölaitoksen talolta, joka oli vuonna 1908 nuoren kaupungin ensimmäinen julkinen rakennuskohde, kirkkopuistoon ja Ristin kirkolle ja sieltä keskustorin läpi Eliel Saarisen suunnittelemalle kaupungintalolle. Oppimis- ja kongressikeskus Fellmanniassa järjestetty kevätkokous alkoi vuosikokousesitelmällä, jonka piti lokakuussa Tietokirjailijapalkinnon saanut kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Salmi muistutti uransa vaiheita sympaattisesti avaavan esitelmän aikana siitä, että vaikka tietokirjailijan ja tutkijan työt eivät ole kaukana toisistaan, tietokirjoja ei pidä kirjoittaa CV:n vuoksi. Oman uransa tietokirjailijana tähtitieteen opiskelusta ja tiedetoimittajan urasta haaveillut Salmi aloitti kirjoittamalla artikkelin omenan kulttuurihistoriasta Oma markka -lehteen vuonna Sen jälkeen kulttuurihistoria vei miehen mukanaan ja toi suomalaisille luettavaksi mm. Salmen teokset Nineteenth-Century Europe: A Cultural History ja Suudelma. Varsinainen kokous alkoi puheenjohtajan puheenvuorolla ja yhdistyksen jäsenen Jukka Relanderin kukituksella ja haastattelulla. Kolmen tuhannen jäsenen raja meni rikki hallituksen helmikuisessa kokouksessa, jossa yhdistykseen hyväksyttiin 76 uutta jäsentä. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2013 toimintakertomus (luettavissa yhdistyksen kotisivuilla), vahvistettiin hallituksen esittämä tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Lisäksi kevätkokouksessa valittiin vaalivaliokuntaan kaksi uutta jäsentä, Suvi Höglund ja Hannu Salmi. Leena Rossi jatkoi uudelle kaudelle. Vaalivaliokunnan muut jäsenet ovat Juhani Lokki, Antti Pekola ja Pekka Visuri. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Annamari Saure ja sihteerina yhdistyksen lakimies Niko Laukkonen. 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014

5 Haastattelussa Jukka Relander Yhdistyksen jäsen, kolumnisti ja tietokirjailija Jukka Relander, miltä nyt tuntuu? Hienolta! Mahtavaa liittyä näin kukitetaan, onnitellaan ja haastatellaan. Tuokio. Raimo Jussila, Paula Havaste ja Simo Heininen. Kaksi näyttelyä. Näyttelypäällikkö Ville-Matti Rautjoki esitteli Roku vai poppari? ja Intohimona taide -osiot. Miksi liityit yhdistykseen juuri nyt ja toisaalta, vasta nyt? Tarkoituksenani on ollut liittyä jäseneksi jo pitkään. Pidän tietokirjailijoiden edunvalvontaa merkittävänä asiana, ja lisäksi Kirjastoseuran puheenjohtajana olen tehnyt ja teen jatkuvasti yhteistyötä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Yhdistys tekee tärkeää työtä. Kuinka sinusta tuli tietokirjailija? Tuntui, että oli sanottavaa. Miten kirjasi syntyvät? Tuskaisesti. Baarissa. Millaisena näet kirjan tulevaisuuden? Tallennusmuoto saattaa muuttua, mutta kertomisen tapa säilyy. Kuohuvaa. Lahden kaupunki tarjosi lasilliset kuohuviiniä tietokirjailijoille. Marija Vantti odottaa puhetta. Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys loivat hyvät käytännöt kustannusalalle Suomen tietokirjailijat ry ja Suomen Kustannusyhdistys ry ovat laatineet yhdessä suosituksen kustannusalan hyvistä käytännöistä sekä muistilistan kustantajan ja kirjailijan avuksi kustannussopimusneuvotteluihin. Listassa käydään läpi ne asiat, joista ainakin olisi hyvä sopimusta tehtäessä neuvotella. Hyvien käytäntöjen ja muistilistan tarkoituksena on edistää sujuvaa kanssakäymistä ja reilua peliä kirjailijan ja kustantajan kustannussopimussuhteissa. Asiakirjat allekirjoittivat Helsingissä 3.4. Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen sekä Suomen Kustannusyhdistys ry:n puheenjohtaja Pasi Vainio ja johtaja Sakari Laiho. Hyvät käytännöt ja muistilista löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta Olet kirjoittanut tietokirjoja, jotka käsittelevät mm. uskon ja työn sanoja. Minkälainen merkitys sanoilla on sinulle? Olen erittäin kiinnostunut kielestä, monin tavoin. Joskus juutun Wikipedian äärelle yökausiksi tutkimaan Keski-Aasian kielivähemmistöjä tai selamaan etymologisia sanakirjoja. Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen seuraavista sanoista? Työhuone kaaos Kolumni deadline Apuraha raportti E-kirja ehkä Muusa tytär Inspiraatio deadline Tietokirjailijat hieno porukka! Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014 5

6 Tietovienti-hankkeella pyritään parantamaan suomalaista tietokirjavientiä muille kielialueille Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoittaa kustannusalan toimijoiden yhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on luoda uusia yhteistyötapoja tietokirjojen viennille. Tietovienti-hankkeen hankkeen ensimmäinen vaihe on keskittynyt Suomeen ja Saksaan. Maaliskuussa ilmestyi selvitys Tietokirjaviennistä Raportti suomalaisen tietokirjallisuuden viennin tilasta ja vientimahdollisuuksista saksalaiselle kielialueelle. Raportissa on kartoitetaan suomalaista tietokirjallisuutta, joka sopisi käännettäväksi saksalaiselle lukijakunnalle, käännettyjen kirjojen määrää ja tietokirjallisuudelle osoitettuja tukia sekä saksalaista kustannusmaailmaa toimintaympäristönä. "Vuonna 2012 Suomessa julkaistiin yhteensä reilut uutta tietokirjaksi luokiteltavaa nimekettä. Samana vuonna ilmestyi saksaksi käännettynä yksi suomalainen tietokirja, Markus Varesvuon lintuvalokuvakirja Vögel. Magische Momente, joka sekin oli alun perin julkaistu Isossa-Britanniassa. Poikkeuksellisen hiljainen vuosi? Siinä ja siinä, sillä FILIn käännöstietokannan sekä Suomen tietokirjailijoilta saatujen tietojen perusteella tietokirjasaksannoksia julkaistiin aikavälillä kaikkiaan vain 34 kappaletta. Akateemisella puolella vuosi 2012 tuotti 13 kirjan muodossa ilmestynyttä saksankielistä julkaisua", tutkimusraportin koonnut Arto Kuusterä listaa. Tietokirjallisuutta julkaisevien kustantajien painopiste on selkeästi kotimaisilla markkinoilla. Kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjojen parista saadut kokemukset silti osoittavat, että suomalaisen kirjallisuuden vienti ulkomaille ei ole millään lailla mahdotonta. "Tietovienti-hanke haluaa nostaa esiin tämän katveeseen jääneen teeman eli tietokirjallisuuden viennin ja kannustaa alan toimijoita pohtimaan, minkälaisia panostuksia viennin eteen kenties kannattaisi tehdä", Kuusterä täsmentää. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on monistaa hanketta muille isoille kielialueille ja luoda keskitetty yhteistyöjärjestelmä edistämään ja ylläpitämään suomalaista tietokirjavientiä maailmalle. Raportissa Kuusterä luonnostelee erilaisia konkreettisia malleja yhteistyön rakentamiselle - ratkaisu voi löytyä yhteisestä tietokannasta, yhteistyöprojekteista tai tietokirjallisuuden erikoistuneesta agentuurista. Avoin yhteistyö on kuitenkin avainsana, joka toistuu läpi raportin. Ensimmäisen vaiheen loppuraportti on luettavissa kokonaisena yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa - Jäsenyys - Julkaisut. Sanasto tilittää kirjallisuuden lainauskorvaukset toukokuussa Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto tilittää vuoden ensimmäiset lainauskorvaukset tekijöille toukokuussa. Lainauskorvausmäärärahan suuruus päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Lainauskorvausta maksetaan kirjailijoille ja kääntäjille teosten lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Tekijän saama korvaus perustuu edeltävän vuoden lainaustilastoihin, ja se jyvitetään teosten ISBN-tunnusten mukaan. Korvauksia tilitetään myös mm. kirjallisuuden käytöstä radiossa ja televisiossa. Korvausten saaminen edellyttää ilmoittautumista lainauskorvausjärjestelmään. Sanasto-valtakirja puolestaan valtuuttaa Sanaston hallinnoimaan teoksen tekijänoikeuksia halutuissa tilanteissa ja varmistaa, että tekijä saa niistä korvauksen. Samalla se helpottaa myös käyttäjien mahdollisuutta tavoittaa tekijä ja tiedustella teosten käyttölupia. Jos et ole vielä solminut Sanasto-sopimusta ja ilmoittautunut lainauskorvausjärjestelmään, tee molemmat viimeistään 22. huhtikuuta, jotta ilmoituksesi ehtii mukaan toukokuun tilityksiin. Voit täyttää valtakirjan ja ilmoittautua korvausjärjestelmään sähköisesti Sanaston sivuilla tai tilata lomakkeet postitse kotiisi. Lisätiedot ja ohjeet löytyvät Sanaston verkkosivuilta osoitteesta Lainauskorvaukset pähkinänkuoressa Opetus- ja kulttuuriministeriön maksama lainauskorvaus perustuu EU:n vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Lainauskorvausta voivat saada kaikki ne tekijät, joiden julkaisuja on lainattu yleisölle avoimissa kirjastoissa. Kirjallisuuden osalta korvauksia hallinnoi Sanasto, kuvataiteen osalta korvaukset jakaa Kopiosto ja musiikin osalta Teosto. Yleisissä kirjastoissa tehdään vuodessa n. 100 miljoonaa lainaustapahtumaa. 6 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014

7 UUSI SARJA ALKAA. Esittelemme jokaisessa jäsentiedotteessa yhden aluevastaavan. Sarjan aloittaa Pohjois-Karjalan aluetta 17 vuoden ajan luotsannut Marja-Liisa Julkunen. Vuodenvaihteessa 2014 Pohjois-Karjalan aluevastaavana aloitti Marja Simola. Tiedon jano kiertää Suomea Marja-Liisa Julkunen Kuka? Mikä? Jäsen: ESITTELYSSÄ ALUEVASTAAVA Pohjois-Karjalan aluevastaava Emerita-professori Itä-Suomen yliopistosta ja lukemisen tutkija, joka on kirjoittanut kaksi aapiskirjaa ja lukuisia teoksia mm. lukemaan oppimisesta ja lukijaksi kasvamisesta. Intohimoinen teatterin ystävä ja teatterihallinnon jäsen 30 vuoden ajan. Vuodesta Teimme toista aapistamme 90-luvun alussa, ja meillä oli epäselvyyksiä kuvituspalkkioiden kanssa. Liityimme koko työryhmä jäseniksi." Kuva: Marja-Liisa Julkusen albumi Tiedon jano on monivuotinen ja laaja yhteistyöhanke, jossa myös Suomen tietokirjailijat ry on mukana. Tiedon janon tavoitteena on popularisoida tietoa ja nostaa esiin tietokirjat ja niiden tekijät. Se tuottaa ohjelmaa kulttuuritapahtumiin ja yhteiskunnallisiin tilaisuuksiin sekä järjestää uusia tietokirjatapahtumia nimensä alla. Tapahtumat ovat korostetusti paikallisia. Niihin kutsutaan alueen tietokirjailijoita, ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten kanssa. Hankkeen vastuutahoina toimivat Into Kustannus ja Rosebud Books. Hanketta tukee Koneen Säätiö. Vuoden tiedekirja -palkinto Anna- Leena Siikalalle Vuoden tiedekirja -palkinto myönnettiin akateemikko Anna-Leena Siikalalle teoksesta Itämerensuomalaisten mytologia. Palkinto on suuruudeltaan euroa. Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai yhdistyksemme jäsen, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig teoksesta Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto. Olet ollut yhdistyksen jäsen 23 vuotta. Mitkä ovat olleet suurimpia muutoksia tietokirjailijan maailmassa? Tietokirjailijan asemaan kiinnitetään nykyään enemmän huomiota. Vielä 10 vuotta sitten koko nimitystä ei edes käytetty, ja nyt kaikki tahtovat olla nimenomaan tietokirjailijoita. Millaisena näet kirjan tulevaisuuden? Tietosanakirja on paperisena aikansa elänyt, mutta painettuihin oppi- ja tietokirjoihin uskon edelleen. Esimerkiksi koulu ilman oppikirjoja on onneton. Joensuussa yhteen kouluun ostettiin rahapulan vuoksi vain harjoituskirjat, ja siitä syntyi hirveä metakka. Lomallani Intiassa myös tarkkailin, miten ihmiset matkalla lukevat: sadasta lukevasta ihmisestä ehkä kymmenellä on sähköinen kirja. Painettu kirja on aina painettu kirja. Olet toiminut aluevastaavan tehtävässä siitä alkaen, kun Pohjois-Karjala sai oman vastuuhenkilönsä. Millaiset ovat pohjoiskarjalaiset tietokirjailijapiirit? Valtaosa Pohjois-Karjalan tietokirjailijoista on joko yliopiston tai Joensuun normaalikoulun puolelta, mutta jäsenten alat vaihtelevat laidasta laitaan. Jäsenet ovat innokkaita, mutta tilaisuuksien osanottajamäärät jäävät usein valitettavan pieniksi. Omana ansionani pidän sitä, että meillä on täällä näinkin paljon jäseniä, sillä sanon aina kaikille, että jäsenpaperit vetämään. Yhteensä meitä on 80. Jätit Pohjois-Karjalan aluevastaavan tehtävät vuodenvaihteessa. Miksi? Olin päättänyt etukäteen, että kun täytän 70 vuotta, luovun luottamustehtävistä. Mikä on mieleenpainuvin muistosi jäsenajaltasi? Yksi mieleenpainuvimmista muistoistani on tietokirjailijoiden matka ruotsalaisen sisarjärjestön vieraiksi Tukholmaan. Toinen, mikä on lämmittänyt mieltä, on kasvava kiinnostus tietokirjailijoita kohtaan: täällä Joensuussakin useat yhdistykset pyytävät tilaisuuksiinsa puhumaan. Millaisia neuvoja antaisit seuraajallesi? Marja Simola, joka aloitti Pohjois-Karjalan aluevastaavana tammikuussa, on toiminut aikaisemmin yhdistyksen hallituksessa, ja hän ollut aina jokaisessa tilaisuudessa täällä läsnä, joten neuvot eivät ole tarpeen. Marja on myös toisista ympyröistä kuin minä, joten hänen myötään varmasti tulee uusia ideoita, jotka toivottavasti innostavat myös uusia kasvoja mukaan toimintaan. Toki aion itsekin osallistua niin kauan kuin vain jaksan. Mitä on tehtävälistallasi seuraavaksi? Yliopistossa olen vielä siten kiinni, että teen väitöskirjojen esitarkastuksia. Nytkin on kaksi tulossa. Teatteri on harrastukseni, ja teatterimatkoilla käyn Helsingissäkin asti. Seuraavaksi vuorossa ovat Ryhmäteatterin uusimmat. Yhdistys kiittää lämpimästi Marja-Liisa Julkusta pitkästä työstä aluevastaavana. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2014 7

8 KOVA LAKI ILMOITUSASIAT Miksi Kopiosto-valtakirjalla on väliä? Tekijän on mahdotonta olla aina selvillä kaikista tilanteista, joissa hänen teostaan käytetään. Tieto- ja oppikirjoja esimerkiksi valokopioidaan, skannataan tai tallennetaan sähköisesti. Tällöin puhutaan kirjan ns. jälkikäyttötilanteista, jotka edellyttävät tekijänoikeuden haltijan eli tietokirjailijan itsensä lupaa. Sekä tekijän että käyttäjän kannalta on järkevää, että luvan jälkikäyttöön voi hakea keskitetysti. Tämän takia on olemassa Kopiosto. Kopiosto on tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö, jolla on 44 jäsenjärjestöä. Tekijän eli teoksen oikeudenomistajan luovuttama valtakirja on Kopioston toiminnan perusta. Valtakirja antaa Kopiostolle oikeuden myöntää tekijän puolesta lupia julkaisujen valokopiointiin, skannaamiseen ja digitaaliseen kopiointiin sekä tv- ja radio-ohjelmien tallentamiseen ja edelleen lähettämiseen. Oikeudenomistaja antaa valtakirjan Kopioston jäsenjärjestölle. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet voivat myöntää yhdistykselle valtakirjan tietokirjailijan, oppikirjailijan tai tutkijan ominaisuudessa. Yhdistys puolestaan siirtää saamansa valtuudet Kopiostolle, joka myöntää valokopiointilupia oppilaitoksille, valtiolle, kunnille, kuntayhtymille, kirkoille, muille uskonnollisille yhteisöille, yrityksille ja järjestöille, kerää käyttökorvaukset valokopiointiluvan saaneilta toimijoilta ja tilittää ne jäsenjärjestöilleen, jotka jakavat korvaukset eteenpäin muun muassa apurahoina. Kopioston myöntämällä valokopiointiluvalla saa kopioida lähes kaikentyyppisiä julkaisuja, kuten esimerkiksi tieto- ja kaunokirjallisuutta, ammatillisia ja tieteellisiä aikakauslehtiä sekä käyttöoppaita. Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö on perinteisesti hankkinut valokopiointiluvat ministeriön alaisille peruskouluille ja lukioille. Opetusta varten saa samoille opiskelijoille kopioida yhden lukukauden aikana yhdestä julkaisusta enintään 20 sivua, mutta ei kuitenkaan enempää kuin puolet koko julkaisusta. Lisäksi lupa kattaa digitaalisesta lähteestä tapahtuvan teoksen tulostamisen ja tällaisen tulosteen valokopioinnin. Peruskoulujen ja lukioiden valokopiointiluvalla ei saa kopioida työ-, harjoitus- tai vastauskirjoja eikä lupa kata digitointia, kuten tekstin tai kuvan skannaamista tai muuta digitaalista kopiointia. Tätä varten on tarjolla Digilupa. Valokopioinnista kerätyt korvaukset jaetaan Kopioston jäsenjärjestöille kopiointitutkimusten perusteella. Vuonna 2013 Kopiosto tilitti valokopiointikorvauksia kotimaahan lähes 10 miljoonaa euroa lähes kolmellekymmenelle jäsenjärjestölle. Lue lisää Kopioston toiminnasta, valtakirjoista, valokopiointikorvauksista, käyttöluvista ja tekijänoikeuksista osoitteessa Suomen tietokirjailijat ry jakaa saamansa valokopiointikorvaukset eteenpäin oikeudenomistajille muun muassa apurahoina. Vuonna 2013 Suomen tietokirjailijat ry jakoi apurahoina yli 1,7 miljoonaa euroa. Tuumantuvan varauksen ehtii vielä jättää! Lapinmaja Tuumantuvan varaustoiveet syksyn suosituimmille lomaviikoille ( ) voi lähettää 25. huhtikuuta asti toimiston sähköpostiosoitteeseen Jos sesonkikauden viikoille on useita päällekkäisiä varaustoiveita, vuokraaja ratkaistaan arvalla. Ratkaisusta ilmoitetaan kaikille toiveen jättäneille viikolla 18. Hae paikkaa Mazzanon kirjailijakodista Mazzanon kirjailijakoti majoittaa suomalaisia ja virolaisia kirjailijoita ja kääntäjiä 1-2 kuukauden jaksoissa. Vuonna 2015 tarjolla on kirjailijakotipaikkoja suomalaisille kirjailijoille maalis-kesäkuuksi ja lokajoulukuuksi. Muut vuoden 2015 stipendikaudet varataan historian opettajille ja virolaisille kirjailijoille. Hakuaika päättyy Lisätietoja ja hakulomake löytyvät osoitteesta Hallituksen kokous 5.6. Yhdistyksen kesäpäivä Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa SuomiAreena Porissa Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikot Seuraava jäsentiedote 3/2014 ilmestyy kesäkuun puolivälissä. Suomen tietokirjailijat ry Mariankatu 5, 3. krs, Helsinki puhelin