Salon kaupunki / Perniön yhteiskoulu. Opetussuunnitelman koulukohtainen sovellus

Transkriptio

1 Salon kaupunki / Perniön yhteiskoulu Opetussuunnitelman koulukohtainen sovellus 2013 Sisältää Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja vuosiluokkien 7.-9 osalta Lisäksi opetusta ohjaavat ao. Salon kaupungin suunnitelmat o Perusopetuksen opetussuunnitelma 2011 o Esi- ja perusopetuksen YTE-käsikirja 2012 o Esi- ja perusopetuksen Oppilashuoltosuunnitelma 2012 o Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon suunnitelma 2009 o Perusopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma 2009/2010 o Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuuunnitelma

2 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen rakenne - Yhteiskoulun tuntijako Yhteiskoulun valinnaiset aineet LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN YHTEISKOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ YHTEISKOULUN TOIMINTAKULTTUURI Näin yhteiskoulussa toimitaan! (Järjestyssäännöt) Aihekokonaisuudet koulun toimintakulttuurissa LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yhteiskoulun tuen rakenteet ja käytännöt OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Perniön Yhteiskoulu OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Yhteiskoulun JOPO OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Perniön Yhteiskoulu KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT (YLÄNIVEL ) EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU

3 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Yhteiskoulu (Vuosiluokat6-9) Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Äidinkieli valinnaisena aineena SUOMI TOISENA KIELENÄ Ks. Salon kaupungin perusopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSIN KIELI RUOTSI A-KIELENÄ Yhteiskoulu RUOTSI B-KIELENÄ (B1) Yhteiskoulu RUB; Vuosiluokat VIERAAT KIELET A-KIELI / ENGLANTI Yhteiskoulu; Vuosiluokat Englanti valinnaisena aineena VALINNAINEN KIELI (B2) Yhteiskoulu; Saksa (SAB2); Ranska (RAB2) Arviointi ja työtavat kielten opiskelussa Aihekokonaisuudet kielten opetuksessa MATEMATIIKKA Yhteiskoulu ( Vuosiluokat 6-9) Aihekokonaisuudet matematiikan opetuksessa YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

4 7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA Yhteiskoulu; vuosiluokat Aihekokonaisuudet biologian opetuksessa MAANTIETO Yhteiskoulu; Vuosiluokat Aihekokonaisuudet maantiedon opetuksessa Arviointi biologian ja maantiedon opetuksessa vuosiluokilla FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA Yhteiskoulu; Vuosiluokat KEMIA Yhteiskoulu; Vuosiluokat Työtavat ja arviointi fysiikan ja kemian opetuksessa Aihekokonaisuudet fysiikan ja kemian opetuksessa TERVEYSTIETO Yhteiskoulu, Vuosiluokat Aihekokonaisuudet terveystiedon opetuksessa USKONTO Yhteiskoulu; (Vuosiluokat 6-9) Aihekokonaisuudet uskonnon opetuksessa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Yhteiskoulu; (Vuosiluokat 6-9) Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedon opetuksessa HISTORIA Yhteiskoulu; Vuosiluokat

5 Aihekokonaisuudet historian opetuksessa YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskoulu; Vuosiluokat Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopin opetuksessa Valinnaisaine Suuntana yritteliäisyys (2SY) lk 2vvt MUSIIKKI Yhteiskoulu; 7. vuosiluokka Musiikki valinnaisena aineena / lk Aihekokonaisuudet musiikin opetuksessa KUVATAIDE Yhteiskoulu; 7. vuosiluokka Kuvataide valinnaisena aineena Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetuksessa KÄSITYÖ Yhteiskoulu; (Vuosiluokat 5-9) Tekninen työ; Vuosiluokat Tekninen työ valinnaisena aineena /2MT; 2PT; KSE; 8.-9.lk Tekstiilityö ; Vuosiluokat Tekstiilityö valinnaisena aineena (2TS ja TES) Aihekokonaisuudet käsityön opetuksessa LIIKUNTA Yhteiskoulu; Vuosiluokat Liikunta valinnaisena aineena Aihekokonaisuudet liikunnan opetuksessa KOTITALOUS Yhteiskoulu; 7. Vuosiluokka Kotitalous valinnaisena aineena

6 Aihekokonaisuudet kotitalouden opetuksessa VALINNAISET AINEET Yhteiskoulun valinnaiset aineet; Vuosiluokat OPPILAANOHJAUS Yhteiskoulu; Vuosiluokat Työelämään tutustuminen (=TET) Aihekokonaisuudet oppilaanohjauksessa LUKU OPPILAAN ARVIOINTI LIITTEET Liite 1. Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 luku Opetussuunnitelma 2 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen rakenne - Yhteiskoulun tuntijako Aine/lk 7.lk 8.lk 9.lk Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli 2,5 3 2,5 16 B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto

7 Biologia Maantieto Fysiikka ja Kemia Fysiikka 1 1 1,5 3,5 Kemia 1 1,5 1 3,5 Terveystieto Uskonto/Ekt Historia Yhteiskuntaoppi TAIDE- JA TAITOAINEET Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Yhteensä Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (2)* (2)* (2*) Yhteiskoulun valinnaiset aineet 1 LIS Liikunta 2SA Saksa 1 PAL Palloilu 2 RA Ranska 1 KUN Kuntoliikunta 2KU Kuvataide 1 KSE koneja sähkötekniikka 2BÄ Bändikurssi 1 TES Tekstiilityö 2 KO Kotitalous 1MUM Multimedia 2TS Tekstiilityö 1 KUS Kuvataide 2MT Metallityö 1 MUV Musiikki 2 PT Puutyö 1 VÄN Valo ja ääni 2 DR Draa ma 1 PRO Improvisaatio 2 SY- Suuntana yritteliäisiyys 1 ENV Englannin kieli viestinnän välineenä Oppilas valitsee 7.luokan keväällä kahdeksi vuodeksi yhteensä 6 tuntia valinnaisaineita. Näiden valinnaisaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Yksi 1 vvt:n aine valitaan vain 8. luokalle ja sen sisältö ja tavoitteet vaihtuvat vuosittain. Aineen yleisnimi on MAAILMANMATKAAJA (MAM). Tämä valinta tehdään vasta 7. luokalla lukuvuoden päätteeksi. 7

8 3 luku Opetuksen toteuttaminen 3.2.Yhteiskoulun oppimisympäristö Perniön yhteiskoulu perustettiin v Koulurakennuksen vanha osa valmistui 1929 ja lisärakennus, koulun uusi osa, valmistui v Koulun peruskorjaus valmistui syksyllä Rakennuksemme sijaitsee keskellä Perniön kirkonkylää, 1400-luvulla rakennetun Pyhän Laurin Kirkon kupeessa, kauniissa puistoympäristössä. Koulussa työskentelee rehtorin lisäksi 22 opettajaa, 2 koulunkäyntiavustajaa, vastaava kokki, kaksi keittäjää, kolme siistijää ja kanslisti sekä kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Osa opettajista on yhteisiä Perniön lukion, alueen alakoulujen ja kaupungin yläkoulujen kanssa. Kiinteistön huollosta ja vahtimestarin tehtävistä vastaa yksityinen kiinteistönhuoltoyhtiö. Pääkoulussa on 19 luokkahuonetta, valmistuskeittiö, kouluravintola, terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin vastaanottotilat, opettajienhuone, kansliatilat ja Allinsali. Kotitalous- ja käsityöluokat sijaitsevat lukiorakennuksen yhteydessä, n. 300 m:n päässä pääkoulusta. Liikuntatunnit pidetään liikuntahallilla sekä läheisillä urheilukentillä. Salon uimahallia ja muita liikuntapalveluita käytetään opetuksessa tarvittaessa. Muita opetuksen ja oppimisen kannalta tärkeitä kohteita ovat kunnan kirjasto, läheinen kirkko, Perniön museo, Teijon retkeilyalue ja uimarannat sekä monet historialliset rakennukset ja muinaismuistot. 3.3 Yhteiskoulun toimintakulttuuri Oppilaat tulevat kouluun kuudennen luokan jälkeen, pääosin alueen kolmesta alakoulusta. Koulukuljetuksessa on noin puolet oppilaista. Koulu toimii 6-jaksojärjestelmän mukaisesti ja lukujärjestys vaihtuu kuuden viikon välein. Opetus ja oppiaineet on kurssitettu ja hajautettu. Joka jakson jälkeen oppilaille jaetaan jaksotiedote tai jaksotodistus, joista näkyy päättyneiden kurssien arvosanat. Yhteiskoulun vahvuuksia ovat koulun sopiva koko, ajanmukaiset opetustilat, toimivat tukikäytänteet ja oppilashuolto. Koulussa työskentelevien yhteinen päämäärä on turvallinen, rauhallinen ja kannustava oppimis- ja työympäristö. Johdonmukaisuus, selkeät säännöt, avoin tiedottaminen sekä rakentava vuorovaikutus kouluyhteisön jäsenten ja vanhempien välillä on koulutyön laadun perusta. Koulun juhlat, tapahtumat, teemapäivät ja retket tarjoavat yhteisöllisyyden kokemuksia ja monipuolisia elämyksiä. Koulun ulkopuolelle suuntautuva toiminta tukee oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia ja jatkoopintoihin suuntautumista. Koulujen ja opettajien välinen avoin ja jatkuvasti kehittyvä yhteistyö turvaa oppilaan etenemisen esiopetuksesta päättövaiheeseen asti yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Toiminta-ajatus Yhteiskoulun työyhteisö toimii vastuuntuntoisesti ottaen huomioon toiset ihmiset ja ympäristönsä. Oppilas oppii arvostamaan yksilöllisyyttään yhteisön jäsenenä sekä tuntemaan kotiseutunsa ainutlaatuisuuden sitä arvostaen ja vaalien. Päämääränä on myönteisten koulukokemusten tuottaminen ja jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen ajanmukaisessa opiskeluympäristössä Näin yhteiskoulussa toimitaan! (Järjestyssäännöt) Edessäsi ovat Perniön yhteiskoulun käytännöt, ohjeet ja säännöt. Ne on laadittu siksi, että viihtyisit koulussamme hyvin. Säännöt ja ohjeet ohjaavat sinua käyttäytymään fiksusti. Ne edistävät sinun ja kaikkien muiden koulussa työskentelevien turvallisuutta ja työrauhaa. Sääntöjen ja ohjeiden takana ovat lait, kuten Suomen laki, perusopetuslaki, alkoholilaki ja tupakkalaki. 8

9 Säännöt ja ohjeet ovat voimassa koulumatkalla, kouluaikana koulun alueella sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä. Koulun aluetta ovat kaikki lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen liittyvät alueet ja tilat, koulun piha-alue, sen läheisyys sekä eri toimipisteiden väliset reitit 1. Koulupäivä on työpäivä Tavallinen koulupäivä tapahtuu jaksoittain vaihtuvan lukujärjestyksen ja seuraavan aikataulun mukaan: 1. tunti tunti (sisältää päivänavauksen) tunti ruokailuvuoro ruokailuvuoro tunti tai (riippuen ruokailuvuorosta) 5. tunti tunti tunti Päivän viimeinen kaksoistunti voidaan pitää yhteen, jolloin koulupäivä päättyy kello tai Vapaatunteja ei ole. Päivänavaus Päivänavaus pidetään useimmiten keskusradion kautta tai silloin tällöin Allinsalissa. Kuuntele päivänavaus hiljaa ja keskittyneesti. Uskonnollisista päivänavauksista ilmoitetaan etukäteen ilmoitustaululla ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Oppilaat pitävät päivänavaukset 2., 3., 5. ja 6. jaksossa Jos myöhästyt päivänavauksesta, odota luokan oven ulkopuolella. Kun päivänavaus päättyy, koputa oveen, mene luokkaan ja selvitä tarvittaessa myöhästymisesi syy. Korvaa myöhästymisaika esimerkiksi tunnin jälkeen välitunnilla. Oppitunnit Tule oppitunnille ajoissa. Pukeudu asiallisesti; älä paljastavasti. Jätä lippis ja pipo reppuun tai naulakkoon. Aseta kengät siististi luokan ulkopuolelle seinän viereen paitsi laboratorioluokissa (L1 ja L2). Tunnin alkaessa hiljennytään ja jäädään seisomaan yhteistä aloitusta varten. Jos opettaja ei ole tullut tunnille n. 10 min. kuluessa tunnin alkamisesta, on sinun ilmoitettava asiasta toiselle opettajalle, rehtorille tai kansliaan. Keskity, osallistu opetukseen ja näytä osaamisesi. Siten varmistat, että saat sellaisia arvosanoja, joita tavoittelet. 9

10 Oppikirjat ja opiskeluvälineet: Ota tunnilla tarvittavat oppikirjat ja opiskeluvälineet esille ilman eri kehotusta. 7. luokan alkaessa saat koulusta kynän, kumin, viivoittimen, geokolmion ja harpin sekä vuosittain oppiainekohtaiset oppikirjat ja vihot. Näiden lisäksi sinun pitää itse hankkia laskin ja sopivat urheiluvarusteet liikuntatunneille, esimerkiksi sisäpelikengät ja pyyhe. Oppikirjat ovat sinulla lainassa eikä lainakirjaan saa tehdä mitään merkintöjä. Kun kurssi päättyy, palauta kirjat siistissä kunnossa ja omalla nimellä varustettuna opettajalle. Jos hukkaat kirjan, kirjasi on epäsiisti tai vahingoittunut, sinun on ostettava uusi kirja tilalle. Kotitehtävät: Näytä opettajalle tekemäsi kotitehtävät. Kun kotitehtäviä tarkistetaan, korjaa ja täydennä vastauksiasi. Jos olet jättänyt kotiteh tävät tekemättä, sinut ohjataan läksyparkkiin koulupäivän jälkeen. Aikataulut: Varmista, pidät sovituista aikatauluista kiinni. Palauta lomakkeet, todistukset, tutkielmat ynnä muut sovitut työt ajallaan. Oppimisen tuki: Jos olet jäänyt opiskelussa jälkeen esimerkiksi poissaolojen tai oppimisvaikeuksien vuoksi, sinulle voidaan antaa tukiopetusta. Aloitteen tukiopetuksesta tekee yleensä opettaja, mutta myös sinulla ja huoltajillasi on mahdollisuus pyytää sitä. Tukiopetuksen tarpeellisuudesta päättää viime kädessä opettaja. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata myös erityisopetukseen määtäajaksi. Kännykkä- ja purukumipelisäännöt: Pidä kännykkä äänettömällä oppituntien aikana, poissa näkyvistä. Voit käyttää kännykkää vain opettajan luvalla oppimisen välineenä. Oppitunnilla ei syödä eikä juoda. Laita purukumi roskikseen tunnin alkaessa. Koekäyttäytyminen: Ota kirjoitusvälineet kokeeseen tullessa mukaan, kynä teroitettuna; Laskimen käytöstä sovitaan erikseen. Pidä kännykkä, penaali ja oppikirjat repussa koko kokeen ajan. Luokassa on täysi hiljaisuus siitä hetkestä alkaen kun koepaperit jaetaan kunnes opettaja ilmoittaa kokeen päättyneen. Jos sinulla on kysyttävää, niin viittaa. Puhuminen ja lunttaaminen voi johtaa kokeen hylkäämiseen ja häiritsevä oppilas poistetaan kokeesta. Vieraat: Jos luokkaan tulee kesken oppitunnin vieras, opetus keskeytetään hetkeksi. Nouse silloin seisomaan ja tervehdi vierasta kohteliaasti. Juhlat ja esitykset: Myös juhlat ja esitykset ovat oppituntitilanteita. Muista käyttäytyä asiallisesti ja arvokkaasti - esiintyjiä ja vierailijoita kunnioittaen Välitunnit Yhteiskoulu ulkoilee klo ja klo 13 alkavilla välitunneilla. Kun oppitunti päättyy, vie reppusi naulakkoon ja siirry pääoven kautta ilman eri kehotusta välituntialueelle koulun alapihalle. Älä jätä reppuun arvoesineitä, vaan ota ne mukaasi tai säilytä niitä lokerikossa. Viivyttely aulassa on kielletty. Vietä sisävälitunnit rauhalolisesti aulassa. Jos koulupäiväsi päättyy klo 13, on sinun lähdettävä välitunnin ajaksi ulos. Vasta sen jälkeen voit jäädä viettämään odotustuntia aulaan. Oleskelu koulussa koulupäivän (n. klo ) jälkeen ei ole sallittua valvonnan puutteen vuoksi Aulan lokerikot: Voit vuokrata lokerikon luokanvalvojaltasi (3 ) yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Palauta avain kevätlukukauden lopussa luokanvalvojallesi. Älä hukkaa avainta, sillä kadonneen avaimen hinta on 10. Huono ulkoilusää: Jos sää on erittäin huono tai kylmä, välitunti vietetään sisällä rauhassa. Päätöksen sisävälitunnista tekee valvova opettaja. Älä aiheuta melua. Muista siis fiksu käytös! Naulakot: Kun välitunti päättyy, vie takkisi luokkasi omaan naulakkoon. Kengät voit jättää naulakon alle kenkätelineeseen tai luokan oven ulkopuolelle oppitunnin ajaksi. Kielletyt asiat: Oleskelu pyörätelineiden läheisyydessä on kielletty. Et myöskään saa poistua koulun alueelta ilman koulun aikuisen lupaa. Ki- 10

11 vien ja lumipallojen heitteleminen sekä sylkemi- nen on ehdottomasti kielletty Ruokailu ja välipala Ruokailu kuuluu kaikille ja on osa koulupäivää. Pese kädet ennen ruokailua ja jätä pipo ja lippis reppuun tai naulakkoon. Noudata ruokailussa hyviä ruokailutapoja ja anna muille ruokarauha. Ota ruokaa vain sen verran, kuin varmasti jaksat syödä. Syö siis lautanen tyhjäksi. Ruokailuun ei tuoda omia ruokia tai juomia.. Kun olet syönyt, palauta astiat palautuspisteeseen ja ruokailun 2. Vuorossa, nosta tuolisi ylös. Ruokajärjestäjät: Kun ruokailu päättyy, järjestäjät pyyhkivät pöydät ja huolehtivat ravintolan siisteydestä. Toisen ruokailuvuoron jälkeen järjestäjät nostavat alas unohtuneet tuolit ylös. Järjestäjävuorossa oleva luokka ruokailee kabinetissa. Välipala: Välipalaa voidaan tarjoillaan ravintolassa jaksokohtaisesti erikseen sovittuina päivinä klo 13 välitunnilla. Voit ostaa välipalalipukkeita luokanvalvojaltasi (10 kpl / 5 ). Välipalatarjoiulusta ilmoitetaan erikseen. Vesiautomaatti: Vesiautomaatissa voit täyttää vesipullosi (annetaan 7. luokan alussa). Hygieniatekijöistä johtuen älä käytä muiden vesipulloja. Muista pestä pullosi pesuaineella säännöllisesti. Lämminjuoma-automaatti: Automaatti on oppilaiden käytössä aamuisin n. klo 8.40 asti sekä klo ja klo12.00 (á 50s.) Juomat nautitaan sisällä; Käytä omaa mukia! Kielletyt asiat kouluaikana, koulun käytössä olevilla ulkoalueilla ja koulun toiminnassa myös koulualueen ulkopuolella, jokaisen oppilaan ja aikuisen hyvinvoinnin vuoksi Kiroilu tai muu sopimaton kielenkäyttö ja sylkeminen. Kiusaaminen Ruumiillinen tai henkinen väkivalta Toisen omaisuuteen kajoaminen Oman tai toisen turvallisuuden vaarantaminen Vaarallisten esineiden, räjähteiden, aseiden tai niitä muistuttavien välineiden tuominen kouluun Tulen käyttö Alkoholin ja muiden huumaavien aineiden hallussapito, välittäminen, käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen Tupakointi, tupakan ja tupakkatuotteiden hallussapito, välittäminen ja käyttö 2. Osallistumalla voit vaikuttaa Oppilaana sinä voit osallistua koulumme toimintaan monella eri tapaa. Opetussuunnitelma velvoittaa koulun luomaan koulukäytäntöjä, joissa oppilaat ja opettajat voivat harjoitella aktiivista ja vuorovaikutteista yhdessä tekemisen toimintakulttuuria. Oppilaan osallisuus tarkoittaa tunnetta, joka syntyy, kun oppilas saa osallistua ja vaikuttaa koulumme yhteisiin asioihin. Tukioppilaat ja oppilaskunta Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta tarjoavat osallistumismahdollisuuden oppilaille, jotka haluavat toimia aktiivisesti muiden oppilaiden ja koko koulun hyväksi: edistää hyviä kaverisuhteita, lisätä myönteistä ilmapiiriä ja näin vaikuttaa kaikkien koulussa viihtymiseen. Lukuvuoden aikana tukioppilaat ja oppilaskunnan hallitus järjestävät yhdessä erilaisia tempauksia ja teemapäiviä. Tukioppilaana ja oppilaskunnan edustajana toimiminen on luottamustehtävä, joten näihin tehtäviin valittujen oppilaiden tulee nauttia koko opettajakunnan luottamusta. Tilanteen niin vaatiessa tukioppilas tai oppilaskunnan edustaja voidaan vapauttaa tehtävästään. Toiminnasta vastaavat tukioppilasohjaaja ja oppilaskunnan ohjaaja 11

12 Tukioppilaat toimivat kummeina seitsemänsille luokille. Kummina toimiminen on tärkeä osa toimintaa erityisesti syyslukukaudella, kun uudet 7. luokkalaiset tutustuvat toisiinsa ja totuttelevat yläkoululaisen arkeen. Tukioppilaaksi on mahdollisuus hakea 7. luokan keväällä, jolloin kaikkien halukkaiden joukosta valitaan 5-7 uutta tukioppilasta 8. ja 9. luokkien ajaksi. Valinnassa otetaan erityisesti huomioon oppilaan luotettavuus ja esimerkillinen, myönteinen käytös. Koulumenestys ei ole ratkaiseva asia. Oppilaskunnan hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan koulun alettua elokuussa. Hallitukseen valitaan yksi edustaja jokaiselta luokalta. Oppilaskunnan hallitus toimii oppilaiden edustajina koulun eri tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Hallituksen vastuulla on koulukuvauksen ja taksvärkkipäivän järjestäminen. 3. Liikkumisessa on tarkat pelisäännöt Koulussa: Liiku koulun tiloissa rauhallisesti. Älä juokse. Koulumatkalla: Noudata julkisissa kulkuneuvoissa, bussissa ja taksissa, hyviä käyttäytymisen tapoja. Kun käytät heijastinta, parannat omaa ja liikenteen turvallisuutta. Bussikortti: Jos sinua koskee koulumatkaetu, saat luokanvalvojaltasi lukuvuoden alussa bussikortin. Kortti on voimassa koko lukuvuoden ja se on henkilökohtainen. Huomioi bussikortin käyttöohjeet: Saat käyttää bussikorttia vain ja ainoastaan koulumatkoihin. Vapaa-aikaan liittyviä matkoja koulu/kunta ei kustanna. Koulu valvoo korttien käyttöä matkahuollosta tilattavan tulosteen avulla, mistä ilmenee kortin haltija, käytetty matka ja matkan ajankohta. Tarvittaessa sinun kotiisi lähetetään lasku ylimääräisistä bussimatkoista. Et saa maksaa bussikortilla kaverin matkaa. Pidä kortti AINA mukana. Et pääse linja-autoon ilman korttia. Jos unohdat kortin kotiin, joudut maksamaan itse bussilipun hinnan. Jos kadotat kortin, ilmoita siitä heti koulun kansliaan (soita ). Jos korttikotelo menee rikki, sinun pitää ostaa uusi Matkahuollon toimipisteestä. Siirtyminen koulupäivän aikana: Liikunnan, tekstiili- ja teknisentyön sekä kotitalouden tunnit ovat eri rakennuksissa kuin muut oppitunnit. Kun siirryt näille oppitunneille, noudata liikennesääntöjä ja erityistä varovaisuutta. Kun kävelet Kulje lukiolle kirkonpuoleista jalkakäytävää pitkin. Ylitä tie suojatietä pitkin. Et saa oleskella etkä kulkea kirkon alueen läpi. Kulje hallille ja liikuntapaikoille suorinta tietä. Kaupassa tai kylällä käynti on kielletty koulupäivän aikana. Kun pyöräilet Pyörällä kulkeminen on luvallista vain päivän aluksi tai lopuksi. Kesken koulupäivän et saa käyttää pyörää. Säilytä pyörä pyöräparkissa koulun pihalla. Muista kulkea pyörätietä pitkin. Lukion alueella laita pyörä telineeseen tai teknisen työn luokan taakse. Käytä pyöräilykypärää. Et saa kyydittää ketään. Jos tulet mopolla, mopoautolla tai traktorilla kouluun 12

13 Mopo, mopoauto tai traktori pitää pysäköidä koko päiväksi kunnantalon vastapäiselle parkkipaikalle. Mopolla, mopoautolla, traktorilla ei ole lupaa kulkea hallille, lukiolle, urheilukentälle, ei koulupäivän aluksi, eikä koulupäivän päätteeksikään. Oppilaiden yleisen turvallisuuden lisäämiseksi ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, sekä työrauhan säilyttämiseksi yhteiskoulun oppilaiden osalta mopolla, moottoripyörällä, mopoautolla tai traktorilla liikkuminen koulun alueella on kielletty koulupäivinä n. klo asti; (tai kunnes kaikkien oppilaiden koulupäivä on päättynyt). Muut pelisäännöt: Jos olet epävarma siitä, mikä tunnilla on kiellettyä ja mikä hyväksyttävää, kysy opettajalta. 4. Wilma pitää sinut ja kotiväkesi ajan tasalla Wilma on internetpalvelu, jonka avulla sinä ja huoltajasi voitte olla yhteydessä kouluun ja opettajiin. 7. luokan alussa olet saanut henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla voit kirjautua Wilmaan. Voit muuttaa salasanasi, mutta pidä se varmassa tallessa. Huoltajallasi on oma henkilökohtainen tunnus ja salasana. Poissaolot ja muut merkinnät: Opettajat kirjoittavat Wilmaan mahdolliset poissaolot, myöhästymiset, unohtamiset, kehut ja muut huomiot päivittäisestä työskentelystäsi. Wilman kautta huoltaja voi selvittää poissaolosi koulusta. Koepäivät ja arvosanat: Opettajat merkitsevät Wilmaan koepäivät sekä kokeiden ja muiden arvioitavien suoritusten arvosanat. Näin sinä ja huoltajasi pysytte ajan tasalla oppimismenestyksessäsi. Opinto-opas: Täältä löydät kurssikohtaisen opetussuunnitelman; kurssin sisällöt, tavoitteet ja arvioinnin perusteet ja menetelmät. Oppimisen tuki: Opettajat kirjaavat tukitoimet ja tukimuodot Wilmaan. Wilman kautta voit nähdä pedagogisen arvioin, oppimissuunnitelman tai HOJKS-lomakkeen. Kurinpito: Annetut jälki-istunnot näkyvät Wilmassa. Jälki-istunnosta ilmoitetaan kotiin myös lomakkeella. Tiedotteet ja lukujärjestys: Wilmasta löydät nopeasti ajankohtaiset tiedotteet ja pysyt mukana muuttuvassa arjessa. Wilman avulla sinä ja huoltajasi voitte lähettää viestejä koulun henkilökunnalle. Voit esimerkiksi kysyä opettajilta läksyt, jos olet ollut poissa oppitunneilta. Wilmasta näet myös jaksoittain vaihtuvan lukujärjestyksesi. Koulumme Wilmaluokitukset ja merkinnät Tuntimerkinnät KORVAUSTUNTI KOULUN TEHTÄVISSÄ LUPA LUVATON POISSAOLO MYÖHÄSTYMINEN OPPILASHUOLTO OPPILASKUNTATYö POISSA LÄKSYKERHOSTA SAIRAANA SELVITTÄMÄTÖN POISSAOLO VARATTU AIKA 13

14 Muu merkintä: JÄLKI-ISTUNNON SUORITTAMINEN KASVATUSKESKUSTELU KEHUT KIELTÄYTYMINEN TUNTITYÖSKENTELYSTÄ LUOKASTA POISTAMINEN JÄLJELLÄ OLEVAN OPPITUNNIN AJAKSI LUVATON POISTUMINEN KOULUN ALUEELTA MUUT OPPITUNNIN HÄIRINTÄ OSALLISTUMINEN KIUSAAMISTAPAUKSEEN PAIKALLA, EI OSALLISTUNUT OPETUKSEEN SOPIMATON KÄYTÖS UNOHDUS Poissaolot Perusopetuslain mukaan oppilaan on osallistuttava opetukseen. Tästä syystä poissaoloille pitää olla hyväksyttävä syy. Poissaolostasi huolimatta sinun pitää suorittaa tarvittavat oppiainekohtaiset tehtävät ja kokeet. Vapautusta koulutyöstä ei myönnetä työn tekoa varten. Kysy koulutehtävät ensisijaisesti luokkatovereilta. Poistuminen koulusta kesken koulupäivän: Koulupäivän aikana saat poistua koulusta vain terveydenhoitajan, rehtorin tai opettajan luvalla. Sairaus tai hammaslääkäri: Jos olet poissa koulusta sairauden, hammaslääkärin tai muun pakollisen terveydenhoitoon liittyvän käynnin vuoksi, huoltajasi on ilmoitettava siitä kouluun mahdollisimman pian. Huoltaja voi merkitä poissaolon Wilmaan ( SAIRAANA tai VARATTU AIKA ), lähettää viestin tai soittaa luokanvalvojalle. Selvittämätön poissaolo: Jos huoltajasi ei ole ilmoittanut poissaolostasi, opettajat merkitsevät poissaolosi syyksi SELVITTÄMÄTÖN POISSAOLO, jonka jälkeen huoltajan on ilmoitettava poissaolon syy/luvaton poissaolo. Luvallinen vapautus opetuksesta: Jos olet lähdössä esimerkiksi lomamatkalle, huoltajasi on anottava sinulle vapautusta opetuksesta erillisellä lomakkeella. Tämän lomakkeen voi tulostaa koulun kotisivulta tai Salon kaupungin nettisivuilta. Luokanvalvoja tai rehtori myöntää sinulle vapautuksen ja merkitsee tulevan poissaolon Wilmaan LUPA - merkinnällä. Vapautuksen aikana sinä ja huoltajasi vastaatte opiskelustasi ennalta laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Luvaton poissaolo: Jos olet koulusta poissa ilman lupaa, opettaja merkitsee sen Wilmaan LUVATON POISSAOLO - merkinnällä. Luvattomat poissaolot korvataan ja sen aikana tehdyt tehtävät tehdään aineenopettajan ohjeiden mukaan esimerkiksi koulun jälkeen läksyparkissa. Merkintöjen ja poissaolojen seuraaminen sekä kasvatuskeskustelut Luokanvalvojasi seuraa saamiasi Wilma-merkintöjä. Jos keräät paljon merkintöjä, luokanvalvoja kutsuu sinut kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelun avulla pyritään löytämään syyt merkintöihin ja vähentämään niitä. Jos myönteistä muutosta ei tapahdu, voit saada jälki-istuntorangaistuksen. Jälki-istuntorangaistus annetaan aina, jos kyseessä on vakava rikkomus, kuten poikkeuksellisen huono käytös, lunttaus, väkivalta, kiusaaminen tai tupakointi koulun alueella. Jälki-istunnosta ilmoitetaan aina kotiin. 5. Varmista, että toimit oikein Koulumme on KiVa-koulu. Tämä tarkoittaa, että koulussa kiinnitetään erityistä huomiota hyvään yhteishenkeen ja sitä kautta syntyvään myönteiseen ilmapiiriin. Tähän päästään muita kunnioittamalla ja erilaiset ihmiset hyväksymällä. Kiusaaminen missään muodossa ei kuulu KiVa- kouluun. Mahdolliset kiusaamistapaukset selvittää koulussa toimiva KiVa-tiimi. 14

15 Kouluviihtyvyys: Omalla käyttäytymiselläsi voit vaikuttaa kaikkien koulussa työskentelevien oppilaiden ja aikuisten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Ikävät asiat: Jos näet tai koet vakavaa vääryyttä, rikkomuksia, vahingontekoa, toisen oppilaan avun tarvetta tai tapaturman, ilmoita viipymättä siitä opettajalle, rehtorille tai muulle koulun aikuiselle. Jos tahallaan aiheutat vahinkoa koulun omaisuudelle, sinun pitää korvata vahinko. Rangaistukset: Jos et noudata koulun sääntöjä tai käyttäydyt epäasiallisesti, sinut voidaan määrätä työpäivän päätyttyä harjoittelemaan parempaa käytöstä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai poistaa luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Vakavimmissa tapauksissa rehtori voi evätä sinulta osallistumisen opetukseen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi tai antaa sinulle kirjallisen varoituksen. Opetuslautakunta voi erottaa sinut määräajaksi mutta enintään kolmeksi kuukaudeksi. 6 Huoltajille Poissaolojen ilmoittaminen Väärinkäsitysten välttämiseksi poissaolosta pyydetään ilmoittamaan mahdollisimman pian koulun, joko puhelimitse, sähköpostilla tai WILMAn kautta Sairaana, Varattu aika Jos oppilas on sairauden, hammaslääkärin tms. pakollisen terveyden/sairaudenhoitoon liittyvän käynnin takia poissa koulusta, huoltaja voi itse merkitä poissaolon Wilmaan wilma.salo.fi (Valikosta valitaan Sairaana, Varattu aika). Ilmoituksen voi myös lähettää luokanvalvojalle pikaviestinä, s-postissa tai puhelimitse. Lupa Lomamatkan tms:n syyn takia, huoltajan on anottava vapautusta opetuksesta erillisellä lomakkeella. Lomakkeen saa tulostettua Wilman aloitussivulta, koulun kotisivulta tai Salon kaupungin sivuilta. Luokanvalvoja tai rehtori myöntää vapautuksen ja merkitsee tulevan poissaolon Wilmaan LUPA- merkinnällä. Vapautuksen aikana huoltaja on vastuussa oppilaan opiskelusta ennalta laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Selvittämätön poissaolo. Jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolosta, opettajat merkitsevät poissaolon syyksi Selvittämätön poissaolo. Selvittämättömät poissaoloista tulee huoltajan selvittää (Sairaana, Varattu aika, Luvaton poissaolo). Luvaton poissaolo Jos ilmenee, että poissaolo on ollut luvaton, on tärkeää että poissaolo todella merkitään luvattomaksi, jotta mahdollisimman pian päästään yhdessä selvittämään poissaoloon johtaneita syitä. Jos huoltajalla ei ole mahdollisuutta käyttää Wilmaa, poissaolotuloste toimitetaan huoltajan selvitettäväksi ja allekirjoittavaksi Yläkoululainen tarvitsee 7. luokan alkaessa oppilas saa koulusta kynän, kumin, viivoittimen, piirtokolmion ja harpin. Näiden lisäksi oppilas tarvitsee erilaisia oppiainekohtaisia välineitä, kuten laskimen, puuvärit, sopivat liikuntavarusteet ja pyyhkeen. 15

16 Aihekokonaisuudet koulun toimintakulttuurissa Ihmisenä kasvaminen Osallisuus ja osallistuminen kouluyhteisön hyvinvointiin ja turvallisuuteen Vastuu itsestä osana yhteisöä Oppilaan arviointi, oppilaan itsearviointi ja yhteistyötä kehittävät työtavat Aikuisen ja nuoren rakentava vuorovaikutus kotona ja koulussa Päivänavaukset Juhlat ja tapahtumat Kulttuuriidenttiteetti ja kansainvälisyys Oppilasvaihtotoiminta / seudulla olevien vaihto-oppilaiden vierailut Suomalainen taide / opintoretket näyttelyihin ja konsertteihin Perinnejuhlat / Itsenäisyyden juhlistaminen; Kalevalanpäivä Kummilapsi- ja kummikoulutoiminta Viestintä ja mediataito Koulun kotisivu Aikakaus- ja sanomalehtiviikko tekijänoikeudet Sosiaalisen median käyttö ja medialukutaidon kehittäminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaskuntatoiminta Taksvärkki Yrittäjyyskasvatus Kuvataidekilpailu Taloustietokilpailu TET Hommaprojektit Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Retket Pihapäivä Koulun ympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä huo9lehtiminen Turvallisuus ja liikenne Turvallisuussuunnitelma osana opetussuunnitelmaa; Poistumisharjoitukset KiVa-koulutoiminta Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotoiminta Liikkuminen koulupäivän aikana eri toimipisteisiin Mopokurssi 8. luokkalaisille ja Smoke Free kampanja 7. luokille Nou Hätä kilpailu 8. luokilla Ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille Ihminen ja teknologia TVT-startegia AV-laitteiden monipuolinen käyttö 16

17 4 luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yhteiskoulun tuen rakenteet ja käytännöt Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä. Oppilaalle laaditaan HOJKS Tehostettu tuki Suunnataan pedagogiseen arvioon perustuen, oppilashuoltotyöryhmän päätöksellä oppilaalle, jolle koulunkäynti yleisestä tuesta huolimatta tuottaa erilaisia vaikeuksia.. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Yleinen tuki Suunnataan tilapäisesti ja lyhytkestoisesti jokaiselle oppilaalle tarvittaessa. 1 Tuen rakenteet Yleinen tuki on kaikkien opettajien antamaa ja järjestämää, jokaiselle oppilaalle suunnattua tukea. Sen tavoitteena on oppilaiden opiskelun ja hyvinvoinnin tukeminen joustavasti, nopeasti ja yksilöllisesti. Yleisen tuen keinoja ovat: tukiopetus joustava ryhmittely ja luokkien kotiryhmät oppiaine- ja oppituntikohtaiset ratkaisut opetuksen eriyttämiseksi erilaisille oppilaille avustajan tuki kasvatuskeskustelu oppilaanohjaus kodin ja koulun yhteistyö luokanvalvojan tunnit koulukuraattorin, koulupsykologin, terveydenhoitajan ja koululääkärin tukipalvelut kerhot ja valinnaisainekurssit osa-aikainen erityisopetus samanaikaisopetus. Tehostettu tuki suunnataan oppilaalle, jonka koulunkäynti yleisestä tuesta huolimatta ei suju odotetulla tavalla. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea niitä oppilaita, joiden opiskelu, kasvu ja hyvinvointi edellyttää säännöllistä, pitkäkestoista, monipuolista ja tehokasta tukea. 17

18 Oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin oppilashuoltotyöryhmän päätöksellä ja oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen keinot ovat samat kuin yleisen tuen. Oppilashuoltotyöryhmä päättää oppilaalle sopivista tuen muodoista määräajaksi, jonka aikana tuen toteutumista arvioidaan ja seurataan. Erityinen tuki on suunnattu oppilaalle, jolle annettu tehostettu tuki ei ole riittävää ja joka tarvitsee yksilöllisiä ratkaisuja erilaisten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvien vaikeuksien tukemiseen. Erityisen tuen tavoitteena on perusopetuksen päättötodistuksen suorittaminen yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Erityisen tuen keinoja ovat oppimäärän yksilöllistäminen luokkamuotoinen erityisopetus ainakin osittain sairaalakoulu TUKI-luokka erityiskoulu. Vaikka siirrot erityisen tuen piiriin on lähes aina tehty jo alakoulussa, siirtyy oppilas tarvittaessa erityisen tuen piiriin myös yläkoulun aikana. Lisäksi erityisen tuen muotoihin ja sisältöihin voidaan tehdä muutoksia. Tarvittaessa oppilas voidaan siirtää erityisen tuen piiristä tehostettuun tukeen. Yhteiskoulun käytännöt tuen järjestämiseksi Aineenopettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisessa opetuksessa. Aineenopettaja kirjaa oppilaskohtaiset yleisen tuen tukitoimet Wilmaan ja välittää huolensa oppilaan luokanvalvojalle ja erityisopettajalle. Luokanvalvoja seuraa oman valvontaluokkansa oppilaiden koulumenestystä ja on tietoinen oppilaidensa saamista yleisen tuen tukitoimista. Jos yleinen tuki ei riitä ja luokanvalvojalle tai aineenopettajalle nousee huoli oppilaan koulunkäynnistä, aloittaa LV pedagogisen arvion laatimisen Wilmaan. Pedagogisen arvion laadintaan osallistuvat myös aineenopettaja, jonka oppiaineessa oppilas tarvitsee tukea sekä tarvittaessa erityisopettaja. Jos tuen tarve on säännöllistä ja pidempiaikaista, on luokanvalvoja yhteydessä huoltajiin ja kertoo heille pedagogisen arvion laadinnasta sekä esittelee PA:n oppilashuoltoryhmälle, joka päättää joko yleisen tuen jatkumisesta tai oppilaan siirtymisestä tehostetun tuen piiriin. Jos oppilashuoltoryhmä päättää siirtää oppilaan tehostetun tuen piiriin, oppilaalle suunnitellaan sopivat tukimuodot ja tuen määrä määräajaksi. Tämän jälkeen luokanvalvoja kutsuu huoltajan ja oppilaan koululle laatimaan ensimmäistä oppimissuunnitelmaa. Huoltajatapaamisen jälkeen luokanvalvoja kirjoittaa oppimissuunnitelman Wilmaan. Opetussuunnitelman mukaiset oppiainekohtaiset oppisisällöt ovat Wilman opinto-oppaassa oppilaan ja huoltajan nähtävillä. Aineenopettaja laatii oppimissuunnitelman liitteeksi oppiaineen kurssikohtaiset eriyttämisen periaatteet (tarvittaessa kurssiarvosanan 6 kriteerit, työta- 18

19 vat, opiskelun yleiset tavoitteet, arviointikäytännöt). Aineenopettaja myös selvittää henkilökohtaisesti tukea tarvitsevalle oppilaalle em. liitteen sisällön. Tehostettua tukea saava oppilas tarvitsee myös kodin tukea, esimerkiksi läksyjen lukemisen ja tehtävien tekemisen seurannassa. Valmis oppimissuunnitelma tulostetaan ja lähetetään kahtena kappaleena oppilaalle ja huoltajille allekirjoituksia varten. Toinen lomakkeista palautetaan kouluun ja toinen jää huoltajille kotiin. Oppimissuunnitelmaa päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Päivitys voidaan tehdä Wilman kautta sähköisesti. Jos tehostettu tuki ei riitä ja yleisen oppimäärän tavoitteiden saavuttaminen ei oppilaan yrityksistä huolimatta ole mahdollista, tai jos oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät ongelmat muodostuvat koulunkäynnin esteeksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys perustuu pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan ja mahdollisiin muihin asiantuntijalausuntoihin. Selvitys tehdään rehtorin johdolla moniammatillisessa yhteistyössä ja siihen liitetään huoltajien allekirjoittama hakemus erityiseen tukeen. Päätöksen siirrosta tekee opetuspäällikkö. Päätöksen yhteydessä oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen yksilöllistäminen on yleensä voimassa koko yläkoulun ajan. Erityisen tuen piiriin siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Oppilaan luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajan ensimmäiseen HOJKS-tapaamiseen. HOJKS-tapaamiseen osallistuvat myös oppilashuoltoryhmän edustaja tai erityisopettaja. Tapaamisen jälkeen luokanvalvoja lähettää HOJKS-lomakkeen kahtena kappaleena kotiin oppilaalle ja huoltajille allekirjoitettavaksi. Toinen lomakkeista jätetään kotiin ja toinen palautetaan kouluun. HOJKS:a päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa, yleensä syyslukukauden aikana. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat suunnittelevat oppiainekohtaiset, yksilölliset tavoitteet, sisällöt, työtavat, arviointimenetelmät ja oppimateriaalit. Erityisopettaja kirjaa nämä tiedot Wilmaan kyseisen oppiaineen kurssin kohdalle, jossa ne ovat oppilaan ja huoltajan nähtävissä. Tarvittaessa yksilölliset sisällöt ja tavoitteet voidaan myös tulostaa esimerkiksi oppilaan omaan vihkoon. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään joko erityisluokassa tai yleisopetuksen yhteydessä tarvittavin tukitoimin. Perusopetuksen päättyessä Sähköiset tiedot tukitoimista arkistoidaan hallintojärjestelmään ja allekirjoitetut lomakkeet säilytetään koulussa arkistosäännön mukaisesti. Peruskoulun ja toisen asteen tiedonsiirtopalavereissa voidaan siirtää tarpeellista tietoa opiskelijan koulunkäyntiin liittyvistä asioista toisen asteen opiskelijahuoltoryhmälle. 19

20 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Perniön Yhteiskoulu Tukiopetus Tukiopetusta voidaan tarjota oppilaalle, jolla on (tilapäisiä) vaikeuksia oppimisessa ja koulunkäynnissä. Aloitteen tukiopetuksesta tekee yleensä aineenopettaja. Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa tuen vaiheissa (yleinen, tehostettu, erityinen tuki). Tukiopetusta voidaan antaa lukujärjestykseen merkittyjen oppituntien ulkopuolella klinikassa sen oppitunnin aikana, johon tuen tarve liittyy erityisen painavista syistä toisen aineen oppitunnin aikana ryhmässä tai yksilöllisesti yksittäisiä kertoja yleisen tuen vaiheessa säännöllisesti, lukujärjestykseen merkittynä tuntina tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa. Opettaja kirjaa tukiopetustunnit WILMAn Tuki-välilehdelle. Tukiopetuksesta ilmoitetaan huoltajalle WILMA-viestillä. Tukiopetukseen osallistumisen laiminlyönti voi vaikuttaa oppiaineen työskentelyn arviointiin. Tukiopetuksen ajankohdasta sovittaessa huomioidaan oppilaan kuljetusjärjestelyt. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus tarjoaa yksilöllistä ja joustavaa tukea oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa tai erityistarpeissa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan järjestää kaikissa tuen vaiheissa, aineenopettajan, erityisopettajan, huoltajan tai oppilaan aloitteesta. Osa-aikainen erityisopetus voi olla pienryhmä- tai yksilöopetusta. Yleisen tuen vaiheessa opetuksesta sovitaan yhteistyössä aineenopettajan, oppilaan ja erityisopettajan kanssa ja siitä ilmoitetaan huoltajalle WILMAn kautta. Säännöllisestä, jatkuvasta osa-aikaisesta erityisopetuksesta neuvotellaan huoltajien kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman yhteydessä. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus kirjataan WILMAn Tuki-välilehdelle. Erityisopetus Erityisopetusta antaa erityisopettaja. Erityisopetus voi olla samanaikaisopetusta yleisopetuksen yhteydessä opetusta erityisopetuksen klinikassa tai muussa soveltuvassa paikassa opetusta erityisluokassa. Erityisluokassa voi olla oppilaita vuosiluokilta 7-9. Erityisluokassa opiskeleva oppilas voi omien edellytystensä mukaan opiskella osan oppiaineista yleisopetuksen ryhmässä. 20

21 Opetusjärjestelyistä sovitaan ja niiden toteutumista arvioidaan yhteistyössä huoltajien kanssa oppilaan HOJKS:ssa. Vastuuhenkilöt erityisopetuksen järjestämisessä ovat rehtori ja oppilashuoltotyöryhmä, luokanvalvoja ja erityisopettaja. Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas kuuluu erityisen tuen piiriin. Opetuksen järjestämisestä määrätään oppilaan HOJKS:ssa Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on tavoitteena oppilaan koulunkäynnin sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ensisijaisena vastuuhenkilönä toimii oppilaan luokanvalvoja. Perusta yhteistyölle luodaan 7. luokan alussa järjestettävässä perheillassa sekä luokanvalvojan, huoltajan ja oppilaan yhteisessä tapaamisessa syyslukukauden aikana. Jokaisella luokkaasteella järjestetään kaikille yhteisiä vanhempainiltoja: 7. luokalla perheillan lisäksi valinnaisaineilta kevätlukukauden alussa, 8. luokalla perheilta maalis-huhtikuussa ja 9. luokalla jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyen vanhempainillat joulu-tammikuussa. Pääasiallinen viestintäväline kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on WILMA, josta löytyvät oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat, koekalenteri, tapahtumakalenteri sekä oppilaan arviointiin ja poissaoloihin liittyvää tietoa. Poissaolot: Huoltajan tulee aina ilmoittaa oppilaan poissaolosta WILMAssa tai puhelimitse. Sairauspoissaolon (sairaana) tai erilaiset lääkärikäynnit (varattu aika) voi ilmoittaa WILMAssa edellisenä päivänä klo 12 lähtien tai samana päivänä klo 12 asti (poissaolot > ilmoita poissaolosta). Jos huoltaja ei ole ilmoittanut poissaolosta, merkitsee opettaja syyksi selvittämätön poissaolo. Huoltajan tulee tällöin selvittää poissaolon syy jälkikäteen joko WILMAssa (poissaolot > selvitä poissaoloja) tai puhelimitse. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, on kyseessä luvaton poissaolo, joka oppilaan tulee korvata opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli huoltaja ei ilmoita syytä oppilaan poissaoloon, on luokanvalvoja yhteydessä kotiin. Kokeiden suorittaminen poissaolon jälkeen: Oppilaan tulee heti kouluun palattuaan ilmoittautua aineenopettajalle kokeen suorittamista varten. Koe suoritetaan toisena päivänä kouluun paluun jälkeen tai opettajan kanssa sovittavana muuna ajankohtana. Jos poissaolon aikana on ollut useita kokeita, hänelle laaditaan kokeiden suorittamissuunnitelma, 1 koe /päivä. Tilapäinen vapautus opetuksesta ja opiskelusuunnitelma: Muut kuin terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot (lomamatkat, muut koulun ulkopuoliset tapahtumat) on anottava etukäteen erillisellä lomakkeella. Oppilaan tulee esittää anomuksen liitteenä opiskelusuunnitelma, johon opettajat ovat kirjanneet poissaolon aikana suoritettavat tehtävät. Opiskelusuunnitelma on edellytyksenä vapautuksen myöntämiselle. Vastuu oppilaan opiskelusta poissaolon aikana on huoltajilla. 21

22 Menettelytavat ongelma- ja kurinpitotapauksissa Kasvatuskeskustelu: Luokanvalvoja tai aineenopettaja käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun, kun oppilaalle alkaa kertyä merkintöjä tai poissaoloja. Keskustelussa pyritään löytämään syyt merkintöihin ja mietitään keinoja niiden vähentämiseksi. Jos merkintöjä yhä kertyy, luokanvalvoja tai aineenopettaja on yhteydessä kotiin. Oppilaalle voidaan myös määrätä jälkiistuntorangaistus lukuisien merkintöjen vuoksi. Kurinpito: Oppilaalle määrätty jälki-istuntorangaistus kirjataan Tuki-välilehdelle WILMAan. Luokanvalvoja toimittaa kirjallisen rangaistusilmoituksen kotiin huoltajan allekirjoitettavaksi. Vakavissa rikeasioissa (väkivalta, kiusaaminen) otetaan yhteys huoltajiin Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä omien vahvuuksien tunnistamisessa, oppimistyylien kehittämisessä, tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyötaitojen vahvistamisessa sekä vastuun ottamisessa omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Ohjausta antaa oppilaanohjaaja yhdessä opettajien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin Salon kaupungin oppilashuollon vuosikellon mukaan. Oppilaanohjaaja pitää oppilaanohjauksen oppitunteja kaikille luokille. Jokaisella oppilaalla on lisäksi oikeus saada tarvitsemansa määrä henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja uravalintaan liittyen. Myös huoltajilla on mahdollisuus tulla oppilaanohjaajan luo ohjauskeskusteluun yhdessä oppilaan kanssa. Työelämään tutustumisella pyritään antamaan oppilaille virikkeitä tulevaa uranvalintaa varten: kokemuksia erilaisista työtehtävistä ja ympäristöistä sekä tietoa työelämän vaatimuksista ja ammattialoista. 8. luokalla TET -jakso on kolme päivää, 9. luokkallla 1-2 viikkoa. Työnantajat arvioivat oppilaat TET -jaksojen päätyttyä käyttäytymisen, työaikojen ja annettujen ohjeiden noudattamisen, omatoimisuuden, kiinnostuksen ja ahkeruuden osalta Perusopetusta tukeva muu toiminta Kerhotoimintaa toteutetaan valtion hankerahoituksen turvin. Tarjonnassa on erilaisia liikuntakerhoja, älypelikerho, lukiopassikerho ja toimintatorikerho. Kerhoista tiedotetaan lukukausittain oppilaiden kotiin Joustavan perusopetuksen toiminta Yhteiskoulun JOPO Joustava perusopetus (JOPO) toteutetaan yksilöllisesti, joustavin ja toiminnallisin opetusjärjestelyin, joko pienryhmässä tai yleisopetuksen yhteydessä. Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja hyödynnetään käytännöllisiä ja työpainotteisia oppimisympäristöjä. 22

23 JOPO on tarkoitettu oppilaalle, jonka opintomenestys ei vastaa oppilaan kykyjä, opiskelumotivaatio on heikko tai opiskelu ryhmissä on vaikeaa ja/tai joka on suuntautunut käytännölliseen tai toiminnalliseen tekemiseen. Oppilaalla ei ole vakavia käyttäytymis- tai oppimisongelmia. Tavoitteena on oppilaan opiskelumotivaation lisääminen, itsetunnon ja vastuuntunnon vahvistaminen sekä todellisia kykyjä ja taitoja vastaava päättötodistus ja jatko-opintopaikka. Oppilaalta edellytetään oikeanlaista asennetta ja myönteistä suhtautumista JOPOn tarjoamiin mahdollisuuksiin; aktiivista otetta oppimistulosten parantamiseksi ja halua saavuttaa toisen asteen ammatillinen koulutus. JOPOon hakeutuminen käynnistyy kodin ja oppilashuoltotyöryhmän yhteistyönä, joustavasti kouluvuoden aikana. Vastuuopettajina toimivat erityisluokanopettaja ja oppilaanohjaaja yhteistyössä rehtorin ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. JOPO-opiskelu sisältää: lähiopetusta koulussa työssäoppimisjaksoja, työharjoitteluja ja työpaikkakäyntejä pv vuodessa koulupäiviä myös työssäoppimisjaksoilla työpaikkajaksojen aikana itsenäisesti tehtäviä oppimistehtäviä yksilöllistä, säännöllistä oppilaanohjausta tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen ks. Salon kaupunki; Esi- ja perusopetuksen Oppilashuoltosuunnitelma Perniön Yhteiskoulu Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikottain. Työryhmään kuuluvat rehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Oppilashuolto toimii yhteistyössä myös alueen nuorisotoimen kanssa. 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Ks. Salon kaupunki; Perusopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma 2009/ luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt (Ylänivel ) 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. 23

24 Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä 24