qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk v löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz LUONNOS xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuio påasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjkl öäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå

2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA SALLAN KUNNASSA TOTEUTETTAVAN OPETUKSEN PERUSTANA 1 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 Hautajärven koulu... 5 Kelloselän koulu... 6 Kirkonkylän koulu... 6 Kursun koulu... 7 Sallatunturin koulu TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT OPETUKSEN YLEINEN TUKI YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS KERHOTOIMINTA OPPILASHUOLTO ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS AIHEKOKONAISUUDET TIETO- JA INFORMAATIOSTRATEGIA INFORMAATIOTEKNOLOGIA LAITTEET JA VÄLINEET OHJELMISTOT TUKITOIMINNAT OPETUSHENKILÖSTÖN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT KOULUJEN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIONTI ARVIOINNIN KOHTEET JA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT SEKÄ MITTAUSTAPA PERUSOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat

3 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Suomi toisena kielenä Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI Ruotsi B1-kielenä, vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VIERAAT KIELET, englanti A-kieli Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle MATEMATIIKKA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO Vuosiluokat BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat FYSIIKKA Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KEMIA Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TERVEYSTIETO Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle HISTORIA Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokka Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle MUSIIKKI Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KUVATAIDE Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KÄSITYÖ Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat

4 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle LIIKUNTA Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KOTITALOUS Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VALINNAISET AINEET Valinnainen tietotekniikka 5. lk Integroitu tietotekniikka (7 lk / 1vkt ) OPPILAAN OHJAUS Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET OPPILAAN LUKUVUOSITTAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LIITTEET

5 1 1 OPETUSSUUNNITELMA SALLAN KUNNASSA TOTEUTETTAVAN OPETUKSEN PERUSTANA Vuonna 2004 annettu Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta Sallan kunnan opetussuunnitelma on laadittu. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Sallan kunnassa on laadittu vuoden 2004 perusteiden mukainen opetussuunnitelma vuonna Tämä täysin uudistettu opetussuunnitelma on laadittu vuonna 2009 perusteiden mukaisesti opettajien ja johtajien yhteistyönä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, esiopetuksen opetussuunnitelma ja kunnassa tehdyt muut lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat suunnitelmat ja päätökset. Jokainen koulu laatii lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman ns. työsuunnitelman, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opettajien tulee noudattaa opetuksessaan tätä opetussuunnitelmaa alkaen. Opetussuunnitelma on hyväksytty Sallan kunnan koululautakunnassa v Nykyiset vuosiluokat 8 ja 9 noudattavat tuntijaon ja oppiaineiden osalta v hyväksyttyä opetussuunnitelmaa oppivelvollisuuden päättymiseen asti. Sallan kunnassa perusopetusta järjestetään Hautajärven, Kelloselän, Kirkonkylän, Kursun ja Sallatunturin kouluilla. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohja on määritelty opetussuunnitelman perusteissa (2004) seuraavasti: ihmisoikeudet tasa-arvo demokratia omien lähtökohtien arvostaminen luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen monikulttuurisuuden hyväksyminen

6 2 suvaitsevaisuus suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa ja globaalisuus. Sallan kunnan perusopetuksessa tärkeitä arvoja ovat lisäksi paikallishistorian, luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä vastuullisuutta yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista yhteiskunnallista tasa-arvoa alueiden, sukupuolten ja erilaisten oppijoiden kesken. Perusopetuksessa opetus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Oppilaiden kotiseututietoutta, kotiseutuhenkeä sekä oman elinympäristön tuntemista tulee lisätä. Sallan kunta sijaitsee ainutlaatuisella luontoalueella, jossa matkailu on tärkeä elinkeino nyt ja tulevaisuudessa. Sallan kunnan sijainti ja kansainvälinen rajanylityspaikka mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön Venäjän kanssa. 2.2 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Sallan kunnan opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät kasvattamaan vastuuntuntoisia, hyvin käyttäytyviä ja työntekoa arvostavia oppilaita, jotka ottavat muut huomioon ja suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen muistaen, että jokainen voi siihen itse vaikuttaa. 2.3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, sekä saada valmiudet jatko-opintoihin. Fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallisessa koulussa oppilas voi oppia tietoja ja taitoja sekä suvaitsevaisuutta, yhteistyökykyä ja toisten huomioonottamista. Sallan kunnan kouluissa kasvatetaan juurensa tuntevia lapsia ja nuoria, joilla on terve itsetunto ja jotka pystyvät tavoitteelliseen, itsenäiseen, pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan oppien uutta läpi elämän. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on oppilaiden osallisuuden lisääminen yhteistyössä kunnan muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien organisaatioiden ja järjestöjen kanssa.

7 3 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia ja oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan 9 vuotinen. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Oppiaineiden yhteydessä on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta. Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, hänelle laaditaan HOPS (henkilökohtainen opetussuunnitelma). Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Sallatunturin koululla noudatetaan 5-jaksojärjestelmää, koska lukiolla ja yläkoululla on yhteiset opettajat. Suurinta osaa oppiaineista opiskellaan hajautetusti, jolloin niitä opiskellaan koko lukuvuoden.

8 4 2.5 SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Vuosiluokat 1-6 vähimmäistuntimäärät Vuosiluokat lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk ai ai ena ena ma rub ylt hi bi/ge 2 2 yh fy/ke 1 1 bi ue/et ge hi 2 2 ue 1,4 0,6 1 mu te ku ma ks fy li ke val. atk 1 li väh. määrät yht mu ku Lisätunnit (mu, ku, ks, li) ks ko Muut lisätunnit op 0,6 0, val Oppilaan kokonaistuntimäärä YHT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Sallan kunnan kouluissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppimiskäsitystä, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muo-

9 5 doissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Oppimisympäristöllä tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset, ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaali. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppilaan hyvinvointia tukevat ikäkauteen sopivat oppimis-, työskentely- ja arviointimenetelmät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu koko koulun henkilökunnalle. Hyvässä oppimisympäristössä jokainen oppilas kokee olevansa tärkeä, arvokas ja tervetullut. Oppilasryhmät muodostetaan ylisuuria oppilasryhmiä välttäen, keskimääräisen ryhmäkoon ollessa noin 16 oppilasta. Hautajärven koulu Hautajärven koulu toimii kahdessa rakennuksessa. Vanhemmalla, vuonna 1931 rakennetulla puolella opiskelevat esikoululaiset sekä 1-2-luokkalaiset. Lisäksi vanhalla puolella on keittiö, ruokailusali ja terveydenhoitajan vastaanottotilat. Uudempi puoli on rakennettu vuonna Tiloihin on tehty peruskorjauksia, joista viimeisimmät 2000-luvun alkupuolella. Uudella puolella opiskelevat 3-6-luokkalaiset ja uudella puolella on lisäksi englannin opetuksen luokka, erityisopetustilat, teknisen työn luokka, pienehkö liikuntasali ja opettajainhuone. Koulualueeseen kuuluu kaksi palloilukenttää, joista toisessa on yleisurheilumahdollisuudet. Lisäksi koulun pihalla on leikkialue sisältäen muun muassa keinuja ja kiipeilytelineen sekä kaukalo jossa talvisin luistellaan. Koulu on tiloiltaan toimiva ja varustetasoltaan hyvä. Opetusvälineitä ja oppimateriaalia on hankittu ja saatu käyttöön sikäli kuin on tarvittu. ATK-välineet ovat suurimmalta osaltaan 3-6-luokassa, jossa on seitsemän konetta ja niissä kaikissa on hyvin toimiva internet-yhteys. Kaiken kaikkiaan koulussa on kymmenen tietokonetta, joista yhdeksässä on internet-

10 6 yhteys. Koneista neljä on hankittu koululle lukuvuonna ja vanhemmat koneet on hankittu 2000-luvun alussa. Osa liikunnan opetuksesta tapahtuu koulualueen ulkopuolella. Hiihtoa järjestetään koulun vierestä lähtevällä valaistulla ladulla, suunnistusta lähimetsässä ja sisäliikuntaa silloin tällöin Karhujärventien toisella puolella olevassa Seutulan liikuntasalissa. Lisäksi uimaopetus järjestetään pääsääntöisesti Kemijärven uimahallissa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Kelloselän koulu Kelloselän koulu toimii kahdessa koulurakennuksessa. Vuonna 1953 rakennetussa ja 1998 peruskorjatussa rakennuksessa ovat luokat 0-2, ATK/englanti, tekninen työ/liikunta/juhlasali, pienopetustila sekä opettajainhuone/toimisto. Vuonna 1961 rakennettu talo on peruskorjattu 1998 ja siellä ovat 3-6-luokka, pienopetustila, ruokasali, keittiö ja sosiaalitila. Molemmissa rakennuksissa on asunto vuokralaisille. Välituntialueena toimii tilava piha, välituntivälineinä keinu, liukumäki ja kiipeilyteline. Pihapiirissä on myös jalkapallokenttä, jonka laidassa on kuularinki ja pituushyppypaikka sekä jääkiekkokaukalo. Koulun ympäristö tarjoaa hyvät liikuntamahdollisuudet, syksyisin suunnistukseen ja talvisin hiihtoon. Uimassa käydään Revontulen kylpylässä ja Kemijärven uimahallissa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Koulun yhteisiä retkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu toimii 1950-luvun alussa rakennetussa koulurakennuksessa, jonka peruskorjaus saatiin päätökseen vuonna Tällöin koulu sai silloin ajanmukaisen ATKluokan, luonnontieto-suuropetustilan varustettuna av-tekniikalla, erillisen musiikkiluokan varustettuna monipuolisilla musiikkivälineillä, kuvaamataitoluokan ja kirjaston. Myöhemmin kuitenkin on jouduttu luopumaan osasta erityistiloista. Opettajille on rakennettu työtilat opettajanhuoneen viereiseen oppimateriaalitilaan. Koulussa olleen tulipalon vuoksi teknisen käsityön luokka on remontoitu kokonaan. Vuonna 2004 kouluun rakennettiin uusi ATK-luokka kaikkine varustuksineen. Tietokoneluokan kalustamisessa ja järjestelyssä on otettu huomioon työskentelyergonomiset seikat. Oppimisympäristö tältä osin tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttämiseen. Varustetasoltaan koulu on erittäin hyvä. Opetusvälineet ovat monipuoliset ja oppimateriaalin hankinnassa ei ole ollut taloudellisia esteitä. Osa liikunnan opetuksesta tapahtuu koulualueen ulkopuolella jäähallissa, urheilukentällä, hiihtomaastoissa, Sallan liikuntakeskuksessa, Hotelli Revontulen kylpylässä ja Kemijärven

11 7 uimahallissa. Koulun piha-alueelle on rakennettu pienoisliikuntapaikka vuonna Takapihan liikennejärjestelyt on saatu turvallisiksi. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Kursun koulu Kursun koulu toimii kahdessa koulurakennuksessa, joista vanhemmassa, 40-luvulta olevassa rakennuksessa on liikuntasali ja teknisen työn luokka. Rakennus on 1980-luvulla remontoitu ko. käyttöön. Tilat ovat soveliaat ja varustetasoltaan hyvät. Ns. uudessa koulussa, joka on rakennettu 60-ja 70-luvun vaihteessa ja peruskorjattu 80-luvun lopulla, sijaitsevat nykyiset luokkahuoneet. Kolmen ison luokan lisäksi käytössä on pikkuluokka (erityisopetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn), ruokasali ja opettajien huone. Varustetasoltaan koulu on yleisesti ottaen hyvä, mutta ATK-laitteet ovat hiukan vanhentuneet. Koulun pihan välittömässä läheisyydessä on metsä, joka antaa mahdollisuuden tutustua luontoon, liikkua siellä ja seurata eri vuodenaikojan tapahtumia metsässä. Pelikenttä maaleineen ja luistelurata on myös käytettävissä. Uimaopetus on Kemijärven uimahallissa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Sallatunturin koulu Sallatunturin koulu toimii koulurakennuksessa, joka on rakennettu v ja peruskorjattu vuosina 1985 ja sekä Samoissa tiloissa toimii myös Sallan lukio. Luokkatilat ovat asianmukaisia ja suhteellisen hyvin varustettuja. Välituntialueena on piha ja jalkapallokenttä, mutta oppilaat voivat viettää välitunnit myös sisällä. Koulun läheisyydessä sijaitsee toimintakeskus, jonka kahvilassa oppilaat saavat vierailla. Koulun ympäristö tarjoaa hyvät puitteet ulkoliikuntaan, mutta liikuntatunteja pidetään myös jäähallilla, urheilukentällä, Sallatunturilla, Hotelli Revontulen kylpylässä ja Sallan liikuntakeskuksessa. Koulussa on oma kirjasto, mutta myös keskustassa sijaitsevaa kunnan kirjastoa hyödynnetään eri oppitunneilla. Ulkoilu- ja retkipäivinä tutustutaan Sallan monipuolisiin retkeilymaastoihin. Luokkaretkiä on mahdollista järjestää ja niistä ilmoitetaan aina koulun työsuunnitelmassa. Koulun vieressä oleva paikoitusalue toimii samalla kyydityksessä olevien oppilaiden linjaautojen odotus- ja poistumispaikkana. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen sekä sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että kaikki koulun käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta ja käyttämismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joille koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat.

12 8 Kouluilla on oma historiansa, omat tapansa ja omalaatuisuutensa. Koulun johto- ja kehittämisryhmässä keskustellaan koulujen toimintakulttuureista ja pyritään yhtenäistämään käytäntöjä kuitenkin niin, ettei koulun omaleimaisuus kärsisi. Koulujen toimintakulttuuria ohjaa kunkin koulun oppilashuoltosuunnitelma, joka sisältää toimintamalleja erilaisia tilanteita varten. Opettajien ja oppilaiden työskentelyä tukevat järjestyssäännöt kriisisuunnitelma turvallisuussuunnitelma tukiopetus erityisopetus oppilashuolto ja ohjeet erityistiloja varten esim. uimahalli. Koulukohtaiset käytänteet kuvataan vuosittaisissa työsuunnitelmissa. 3.4 TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat tarkoituksenmukaisesti ja pyrkii käyttämään niitä vaihtelevasti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan erilaisten oppijoiden oppimista. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen ja kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

13 9 4 OPETUKSEN YLEINEN TUKI 4.1 YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA Perusopetus toimii yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten, teknisten toimen viranomaisten, atk-henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä edistetään oppilaan oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden yhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajien oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin kahden vuoden välein toteutettavassa arvioinnissa. Huoltajille on annettava tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista aloitetta yhteistyössä. Vanhempien toivotaan myös olevan aloitteellisia. Sallan kunnan kouluissa toteutetaan seuraavia kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja: tiedotteet vanhempien/huoltajien tapaamiset ja yhteydenotot koulu- ja luokkakohtaiset vanhempainillat juhlat, retket ja muut tapahtumat vanhempainyhdistykset. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö Koulut toimivat yhteistyössä esiopetuksen kanssa. Esiopetuksessa olevat lapset tutustuvat tulevaan kouluun ja opettajiin. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa opettajat keskustelevat oppilaita koskevista asioista.

14 10 Oppilashuollon edellyttämä yhteistyö Terveydenhuolto, sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvola ovat ensisijaisia koulun omia oppilashuoltopalveluita täydentäviä yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä tehdään koulukohtaisissa oppilashuoltotyöryhmissä ja aina tarvittaessa. Oppimisympäristön edellyttämä yhteistyö Teknisen toimen alaisuuteen kuuluvat kouluruokailu ja koulujen kiinteistöhuolto. Teknisen toimen kanssa järjestetään vuosittain yhteispalaveri, johon osallistuvat koulujen johtajat, opettajat ja henkilökunta sekä teknisen toimen ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat. ATK-tukihenkilöiden kanssa tehdään yhteistyötä atk-laitteiden toimintoihin ja hankintoihin liittyvissä asioissa. Hallinnollis-pedagoginen yhteistyö Hallinnollis-pedagogisen yhteistyön tarkoituksena on opetukseen ja kasvatukseen liittyvien toimien kehittäminen ja koordinointi. Koulun johto- ja kehittämisryhmä on perustettu vuonna 2005 kunnanvaltuuston päätöksellä ja ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Koulujen yhteistyötahoina ovat kunnan koulutoimi ja sen koulut, liikunta-, vapaa-aikatoimenja kulttuurialan toimijat, seurakunnat ja elinkeinoelämä, eri alojen asiantuntijat sekä paikalliset yhdistykset. Yhteistyötarve koulutoimen ja koulujen kanssa korostuu erityisopetuksen ja maahanmuuttajien opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 4.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaanoppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat vanhempainilloissa ja erilaisin tiedottein. Huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

15 11 Sallan kunnan kouluissa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa ja tukee kaikkia oppilaita, mutta erityisesti niitä, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Alakoulussa luokanopettajat johtajansa johdolla vastaavat koulunkäyntiin liittyvästä ohjauksesta osana opetustoimintaa. Yläkoulussa aineenopettajat johtajansa johdolla ohjaavat oppilaita omien oppiaineittensa opiskeluun ja sitovat opetettavan aineksen yhteiskunnan ja työelämän asettamiin vaatimuksiin. Sallatunturin koulun oppilaanohjaus ohjaa ja tukee oppilaita yläkoulun opiskelussa kokonaisvaltaisesti ja luo nuorelle mahdollisuuksia tutkia omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan opinto- ja ammatinvalintojen edessä. Ohjaustoiminnan tarkemmat periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määritelty Sallan kunnan oppilashuoltosuunnitelmassa (LII- TE 1). 4.3 TUKIOPETUS Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voivat antaa kaikki opettajat. Tukiopetus on luokkaopetusta täydentävää pienryhmä- tai yksilöllistä opetusta. Tukiopetuksella pyritään ennalta ehkäisemään opiskeluvaikeuksien syntymistä ja kasaantumista pyritään myönteisten opiskeluasenteiden ja itsetunnon kehittymiseen autetaan oppilasta tarkoituksenmukaisten työskentelytottumusten omaksumiseen pyritään perustietojen ja taitojen oppimiseen.

16 KERHOTOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Sen tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin toimintaan, kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Niitä järjestetään vuosittain annettujen resurssien puitteissa ja niistä ilmoitetaan työsuunnitelmassa. Koulut voivat tehdä yhteistyötä paikkakunnalla toimivien järjestöjen, yhteisöjen, yritysten, seurakuntien ja kunnan eri toimisektoreiden, kuten nuoriso- ja liikunta- sekä kulttuuritoimen kanssa. Kerhonohjaajina toimivat täysi-ikäiset henkilöt, joilla on aihealueeseen liittyvä osaaminen. 5 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

17 13 Oppilashuollon tarkoituksena on auttaa oppilasta selviytymään koulutyöstä, vaikka hänellä on elämässään riskitekijöitä. Oppilashuollossa pyritään ennalta ehkäisemään oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja suunnittelee jokaisessa koulussa toimiva tarvittaessa/kerran kuukaudessa kokoontuva laaja moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä. Ryhmän toiminnasta tiedotetaan koulun henkilöstölle ja oppilaiden huoltajille lukuvuosittain. Oppilashuolto tekee tarpeen mukaan yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tietojen saantioikeutta ja salassapitoa koskevien säädösten mahdollistamissa puitteissa. Jokaisella koululla on opetussuunnitelman liitteenä oma oppilashuoltosuunnitelma, josta käy tarkemmin ilmi kyseisen koulun oppilashuoltoon liittyvät asiat ja toimintamallit (LIITE 2). 6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 6.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi sekä ne oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea tai ne oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan/huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppilasta, jolla on koulunkäynnissä vaikeuksia, autetaan Sallan kunnassa seuraavin tukimuodoin: Opetusta eriytetään antamalla oppilaalle yksilöllisiä tehtäviä ja ohjausta. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten kuin luvussa 4 määrätään. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle on mahdollista antaa osa-aikaista erityisopetusta. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen, jolloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

18 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille sekä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) omaaville oppilaille. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on löytää oppilaan vahvuudet ja hänen yksilölliset tapansa oppia sekä antaa tukea oppimiselle. Sen muodot ovat samanaikaisopetus muun opetuksen ohessa, pienryhmäopetus tai yksilöllisesti annettava opetus ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus ei edellytä hallinnollista erityisopetuspäätöstä. Osa-aikaiseen erityisopetukseen pääsystä voi tehdä aloitteen oppilas, hänen huoltajansa, oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja tai oppilashuoltoryhmä tai sen edustaja. Erityisopettajan tehtävänä osa-aikaisessa erityisopetuksessa on myös opetusjärjestelyiden suunnittelu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, esim. yksilölliset koejärjestelyt. Osaaikaisessa erityisopetuksessa voidaan kartoittaa oppilaiden oppimisvalmiuksia mm. lukemisessa ja kirjoittamisessa. Erityisopettaja toimii kouluyhteisössä konsultoivana yhteistyöhenkilönä oppilaan oppimisen parhaaksi. Tarvittaessa oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS), joka laaditaan yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee yksittäisen oppilaan oppimissuunnitelman tarpeen. Mikäli oppilas siirretään erityisopetukseen, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Alakouluissa osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään ehkäisemään ja korjaamaan puheen, lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja muiden alueiden oppimisvaikeuksia. Yläkoulussa painopiste on äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan opiskelun tukemisessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olleen oppilaan arviointiin osallistuvat luokanopettaja/aineenopettaja ja erityisopettaja. 6.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään.

19 15 Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Perusopetuslaissa säädetään oppilaiden ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen, oppilaiden oikeudesta pidennettyyn oppivelvollisuuteen sekä opetuksen järjestämisestä sairaalassa potilaana oleville oppilaille. Ennen erityisopetuspäätöstä tulee kuulla oppilaan huoltajaa sekä suorittaa oppilasta ja hänen oppimisedellytyksiään koskeva psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. (PoL 17 ). Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee yksittäisen oppilaan erityisopetukseen siirtämisen tarpeen. Sallan kunnassa hallinnollisen päätöksen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä päättää sivistystoimenjohtaja koulun johtajan esityksestä. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimisja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä, joka on Sallan kunnan Kirkonkylän koululla. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään perusopetuksen yleisen oppimäärän piiriin.

20 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavia tietoja sen mukaan kuin ne ovat tarpeellisia tietoja oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä seuranta oppilaan edistymisestä ja tukipalveluiden toteutumisesta henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa sekä oppilaan arvioinnin periaatteet; arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka oppilaalle on asetettu ja se voi olla numeerinen tai sanallinen. HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Sen laatimiseen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulunjohtaja, oppilas, huoltajat, oppilasta opettavat opettajat, luokanohjaaja ja tarpeen mukaan oppilashuollon asiantuntijat. Asiakirjan kirjoittamisesta vastaa erityisopettaja. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti lukuvuosittain ja erityisesti nivelvaiheissa. Tärkeää on huomioida, että koulut huolehtivat tiedonsiirtoluvista HOJKS:a laadittaessa ja että kaikkia luottamuksellisia tietoja käsitellään asianmukaisesti. Erityisopettaja tiedottaa oppilaista, joille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), luokanohjaajia, oppilasta opettavia opettajia ja koulunkäyntiavustajia. Opettajilla on velvollisuus tutustua laadittuun suunnitelmaan.

21 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Opetuksen järjestäminen määritellään tapauskohtaisesti joko Kirkonkylän koululla tai ostopalveluna. 7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Sallan kunta järjestää eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen kulloisenkin tilanteen mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen säännösten ja koulujen toimintakulttuurin mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon taso huomioidaan jokaisessa oppiaineessa ja opetusjärjestelyissä. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta ja

22 18 heille opetetaan suomen kieltä. Tärkeintä maahanmuuttajan opetuksessa on saada hänelle mahdollisimman nopeasti hyvä tai ainakin riittävä suomen kielen taito. Koulunkäynnin tukemiseksi järjestetään maahanmuuttajaoppilaan luokkaan koulunkäyntiavustaja tai kouluavustaja. Maahanmuuttajien opetuksessa opettajan tulee perehtyä myös suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaan. 8 AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Sallan kunnan perusopetuksessa aihekokonaisuuksien käsittely on aineopetuksen ohella nivelletty erilaisiin koulun yhteisiin tapahtumiin ja koulun ympäristössä tapahtuviin retkiin. Näistä sovitaan tarkemmin kunkin lukuvuoden alussa työsuunnitelman yhteydessä. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen kuvataan eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia 9 TIETO- JA INFORMAATIOSTRATEGIA Tieto- ja informaatiostrategialla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Sen tavoitteena on, että informaatioteknologia tulee luonnolliseksi osaksi opetusta ja oppilaalle muodostuu perusopetuksen aikana käsitys informaatiosta ja käytännön tietojenkäsittelytaidot. Tavoitteena on uusia koulujen tietotekniset laitteet ja korvata piirtoheittimet dokumenttikameroilla v mennessä. Hitaista tietoverkoista johtuvat ongelmat pyritään poistamaan.

23 INFORMAATIOTEKNOLOGIA Informaatioteknologia käsittää kaikki laitteet, välineet ja menetelmät, joilla tietoa etsitään, hallitaan ja käsitellään ja joita käytetään kommunikaatiossa sekä viestinnässä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedon hakuun ja tiedon luotettavuuteen ja käyttökelpoisuuteen. Informaatioteknologiaa hyödynnetään osana oppimista ja koulun hallintoa. 9.2 LAITTEET JA VÄLINEET Kouluissa olevat laitteet ja välineet on opetussuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa (LIITE 3). 9.3 OHJELMISTOT Suurimmassa osassa työasemia käyttöjärjestelmänä on Windows XP Pro, joitakin MACjärjestelmiä on käytössä. Kouluista ulospäin lähtevän verkon nopeus on 30 Mb. Koneissa on perusohjelmana Microsoft Officen eri versioita. Hallinto- ja toimisto-ohjelmina Sallatunturin ja Kirkonkylän kouluilla sekä Sallan lukiossa ovat Primus ja Kurre. Koulutoimistossa on käytössä Kuntatoimisto-ohjelma. Kuvankäsittelyohjelmina käytetään Paint Shop Pro:ta sekä opetuskäyttöön tarkoitettuja ilmaisohjelmia. Lisäksi eri kouluilla on käytössä erilaisia opetusohjelmia esim. matematiikan ja kielten opetukseen. Oppimisympäristöinä ovat OPIT ja PEDANET. Tavoitteena on päivittää kaikkiin koneisiin Microsoft Officen 2007 versio. Käyttöjärjestelmien uusiminen on ajankohtaista laitteistojen uusimisen yhteydessä. 9.4 TUKITOIMINNAT Opetushenkilöstölle annetaan pedagogista tukea vertaistukena ja täydennyskoulutuksena. Kirkonkylän ja Sallatunturin kouluilla sekä Sallan lukiossa teknistä tukea antavat atkvastaaviksi valitut opettajat ja kaikilla kouluilla kunnan ATK-tukihenkilöt. Opettajien erityisosaamista ohjelmistojen hallitsemisessa hyödynnetään tukitoiminnassa. Sallatunturin ja Kirkonkylän koulu sekä Sallan lukio hyödyntävät myös ILO -verkon atktukipalveluita. 9.5 OPETUSHENKILÖSTÖN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT Opetushenkilöstöllä tulee olla tietotekniset perustaidot ja oman opetusalansa riittävät tietoja viestintätekniset taidot. Tällä hetkellä taitotaso vaihtelee ja tavoitteena on päivittää vuosittain opetushenkilöstön perustaitoja ja erityisosaamista tarpeiden mukaisesti. Arkirutiinien

24 20 hoitaminen esim. sähköpostilla kuuluu opettajan perusosaamiseen. Kaikkien opettajien tulisi osata käyttää sekä OPIT- että PEDANET-oppimisympäristöä opetuksessaan. 9.6 OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT Alakouluilla luokanopettajat vastaavat tieto- ja viestintätekniikkataitojen opetuksesta. Yläkoululla opetuksesta vastaavat yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan opettaja ja aineenopettajat. (Opetuksen sisällöt vuosiluokittain LIITE 4). Opetuksen tulee sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Tietokoneen käyttö, koneet ja laitteet koneen käynnistäminen ja sammuttaminen ohjelmien avaaminen ja sulkeminen levyjen, muistitikkujen käyttäminen tallentaminen kovalevylle kansioiden luominen apulaitteiden käyttäminen; tulostin, skanneri ja kamera laitteistojen yleiset asetukset 2. Tekstinkäsittely kirjoittaminen ja korjaaminen tekstiosion pois ja liitäminen tehokeinojen käyttö: fontit, alleviivaus, värit tekstinasettelun perusteita: otsikot, kappaleet tekstin ja kuvan/kuvioiden yhdistäminen 3. Esityksen tekeminen; PowerPoint 4. Taulukkolaskenta; Excel 5. Tiedonhankintataidot tietojen hakeminen hakukoneilla esim. GOOGLE 6. Tietoturva 7. Verkkokäyttäytyminen ja verkkoetiketti sähköposti, internet; Skype, Messenger, Facebook, IRC-galleria yms. 10 KOULUJEN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIONTI Perusopetuslaissa todetaan, että koulutuksen järjestäjän tulee arvioida koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Perusopetuksen valtakunnalliset perusteet määräävät koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelmaansa suunnitelman toiminnan arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä.

25 21 Opetussuunnitelman toteutumista ja käytettävyyttä tulisi arvioida määräajoin, mielellään vuosittain. Vuosittainen arviointi tapahtuu tilinpäätöskertomuksessa, jossa tarkastellaan talousarvioissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä numeerisesti että laadullisesti. Opetustoimen vastuu kehittämisestä, arvioinnista ja päivittämisestä on sivistystoimenjohtajalla. Sallan kunnassa opetustoimen kehittämistyötä tehdään valtuuston määräämässä koulujen johto- ja kehittämisryhmässä, jossa on kaikkien koulujen johtajat ja varhaiskasvatuksen johtaja. Arvioinnilla saadaan tietoa opetuksen tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä toiminnan sujuvuudesta. Arvioinnin tavoitteena on opetuksen ja koulun toiminnan jatkuva kehittäminen tuottaa tietoa sekä numeerisesti että laadullisesti saada ja antaa palautetta toteutuneesta toiminnasta ARVIOINNIN KOHTEET JA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT SEKÄ MITTAUSTAPA Vaikuttavuus oppilaita/opettaja opetustunteja/oppilas oppilaiden poissaolojen määrä opettajien täydennyskoulutukseen osallistuminen jatko-opintoihin pääsy Taloudellisuus käyttömenot/oppilas käyttömenot/opetustunti koulukuljetusmenot/kuljetusoppilas koulujen kustannukset/koulun oppilas oppimateriaalikustannukset/oppilas Tehokkuus pienin ryhmäkoko suurin ryhmäkoko Henkilöstö pätevien opettajien määrä opettajien poissaolojen määrä

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4

1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 3.1 Oppimisen yleinen tukeminen...4 3.2 Tukiopetus ja muut tukimuodot...4 3.3 Eriyttäminen (ei siirto erityisopetukseen)...4

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Leppälän koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

JAKOKOSKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005

JAKOKOSKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 JAKOKOSKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 JAKOKOSKEN KOULUN 0PETUSSUUNNITELMA Liite Kontiolahden kunnan opetussuunnitelmaan 1. Toiminta-ajatus Oppi on elämää varten, ei ainoastaan koulua varten. 2. Arvoperusta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma

1. luku Opetussuunnitelma OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot