qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk v löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz LUONNOS xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuio påasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjkl öäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå

2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA SALLAN KUNNASSA TOTEUTETTAVAN OPETUKSEN PERUSTANA 1 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 Hautajärven koulu... 5 Kelloselän koulu... 6 Kirkonkylän koulu... 6 Kursun koulu... 7 Sallatunturin koulu TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT OPETUKSEN YLEINEN TUKI YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS KERHOTOIMINTA OPPILASHUOLTO ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS AIHEKOKONAISUUDET TIETO- JA INFORMAATIOSTRATEGIA INFORMAATIOTEKNOLOGIA LAITTEET JA VÄLINEET OHJELMISTOT TUKITOIMINNAT OPETUSHENKILÖSTÖN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT KOULUJEN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIONTI ARVIOINNIN KOHTEET JA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT SEKÄ MITTAUSTAPA PERUSOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat

3 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Suomi toisena kielenä Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI Ruotsi B1-kielenä, vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VIERAAT KIELET, englanti A-kieli Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle MATEMATIIKKA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO Vuosiluokat BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat FYSIIKKA Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KEMIA Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TERVEYSTIETO Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle HISTORIA Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokka Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle MUSIIKKI Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KUVATAIDE Vuosiluokat Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KÄSITYÖ Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat

4 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle LIIKUNTA Vuosiluokat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KOTITALOUS Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VALINNAISET AINEET Valinnainen tietotekniikka 5. lk Integroitu tietotekniikka (7 lk / 1vkt ) OPPILAAN OHJAUS Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET OPPILAAN LUKUVUOSITTAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LIITTEET

5 1 1 OPETUSSUUNNITELMA SALLAN KUNNASSA TOTEUTETTAVAN OPETUKSEN PERUSTANA Vuonna 2004 annettu Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta Sallan kunnan opetussuunnitelma on laadittu. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Sallan kunnassa on laadittu vuoden 2004 perusteiden mukainen opetussuunnitelma vuonna Tämä täysin uudistettu opetussuunnitelma on laadittu vuonna 2009 perusteiden mukaisesti opettajien ja johtajien yhteistyönä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, esiopetuksen opetussuunnitelma ja kunnassa tehdyt muut lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat suunnitelmat ja päätökset. Jokainen koulu laatii lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman ns. työsuunnitelman, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opettajien tulee noudattaa opetuksessaan tätä opetussuunnitelmaa alkaen. Opetussuunnitelma on hyväksytty Sallan kunnan koululautakunnassa v Nykyiset vuosiluokat 8 ja 9 noudattavat tuntijaon ja oppiaineiden osalta v hyväksyttyä opetussuunnitelmaa oppivelvollisuuden päättymiseen asti. Sallan kunnassa perusopetusta järjestetään Hautajärven, Kelloselän, Kirkonkylän, Kursun ja Sallatunturin kouluilla. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohja on määritelty opetussuunnitelman perusteissa (2004) seuraavasti: ihmisoikeudet tasa-arvo demokratia omien lähtökohtien arvostaminen luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen monikulttuurisuuden hyväksyminen

6 2 suvaitsevaisuus suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa ja globaalisuus. Sallan kunnan perusopetuksessa tärkeitä arvoja ovat lisäksi paikallishistorian, luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä vastuullisuutta yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista yhteiskunnallista tasa-arvoa alueiden, sukupuolten ja erilaisten oppijoiden kesken. Perusopetuksessa opetus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Oppilaiden kotiseututietoutta, kotiseutuhenkeä sekä oman elinympäristön tuntemista tulee lisätä. Sallan kunta sijaitsee ainutlaatuisella luontoalueella, jossa matkailu on tärkeä elinkeino nyt ja tulevaisuudessa. Sallan kunnan sijainti ja kansainvälinen rajanylityspaikka mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön Venäjän kanssa. 2.2 PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Sallan kunnan opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät kasvattamaan vastuuntuntoisia, hyvin käyttäytyviä ja työntekoa arvostavia oppilaita, jotka ottavat muut huomioon ja suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen muistaen, että jokainen voi siihen itse vaikuttaa. 2.3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, sekä saada valmiudet jatko-opintoihin. Fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallisessa koulussa oppilas voi oppia tietoja ja taitoja sekä suvaitsevaisuutta, yhteistyökykyä ja toisten huomioonottamista. Sallan kunnan kouluissa kasvatetaan juurensa tuntevia lapsia ja nuoria, joilla on terve itsetunto ja jotka pystyvät tavoitteelliseen, itsenäiseen, pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan oppien uutta läpi elämän. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on oppilaiden osallisuuden lisääminen yhteistyössä kunnan muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien organisaatioiden ja järjestöjen kanssa.

7 3 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia ja oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan 9 vuotinen. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Oppiaineiden yhteydessä on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta. Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, hänelle laaditaan HOPS (henkilökohtainen opetussuunnitelma). Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Sallatunturin koululla noudatetaan 5-jaksojärjestelmää, koska lukiolla ja yläkoululla on yhteiset opettajat. Suurinta osaa oppiaineista opiskellaan hajautetusti, jolloin niitä opiskellaan koko lukuvuoden.

8 4 2.5 SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Vuosiluokat 1-6 vähimmäistuntimäärät Vuosiluokat lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk ai ai ena ena ma rub ylt hi bi/ge 2 2 yh fy/ke 1 1 bi ue/et ge hi 2 2 ue 1,4 0,6 1 mu te ku ma ks fy li ke val. atk 1 li väh. määrät yht mu ku Lisätunnit (mu, ku, ks, li) ks ko Muut lisätunnit op 0,6 0, val Oppilaan kokonaistuntimäärä YHT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Sallan kunnan kouluissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppimiskäsitystä, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muo-

9 5 doissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Oppimisympäristöllä tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset, ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaali. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppilaan hyvinvointia tukevat ikäkauteen sopivat oppimis-, työskentely- ja arviointimenetelmät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu koko koulun henkilökunnalle. Hyvässä oppimisympäristössä jokainen oppilas kokee olevansa tärkeä, arvokas ja tervetullut. Oppilasryhmät muodostetaan ylisuuria oppilasryhmiä välttäen, keskimääräisen ryhmäkoon ollessa noin 16 oppilasta. Hautajärven koulu Hautajärven koulu toimii kahdessa rakennuksessa. Vanhemmalla, vuonna 1931 rakennetulla puolella opiskelevat esikoululaiset sekä 1-2-luokkalaiset. Lisäksi vanhalla puolella on keittiö, ruokailusali ja terveydenhoitajan vastaanottotilat. Uudempi puoli on rakennettu vuonna Tiloihin on tehty peruskorjauksia, joista viimeisimmät 2000-luvun alkupuolella. Uudella puolella opiskelevat 3-6-luokkalaiset ja uudella puolella on lisäksi englannin opetuksen luokka, erityisopetustilat, teknisen työn luokka, pienehkö liikuntasali ja opettajainhuone. Koulualueeseen kuuluu kaksi palloilukenttää, joista toisessa on yleisurheilumahdollisuudet. Lisäksi koulun pihalla on leikkialue sisältäen muun muassa keinuja ja kiipeilytelineen sekä kaukalo jossa talvisin luistellaan. Koulu on tiloiltaan toimiva ja varustetasoltaan hyvä. Opetusvälineitä ja oppimateriaalia on hankittu ja saatu käyttöön sikäli kuin on tarvittu. ATK-välineet ovat suurimmalta osaltaan 3-6-luokassa, jossa on seitsemän konetta ja niissä kaikissa on hyvin toimiva internet-yhteys. Kaiken kaikkiaan koulussa on kymmenen tietokonetta, joista yhdeksässä on internet-

10 6 yhteys. Koneista neljä on hankittu koululle lukuvuonna ja vanhemmat koneet on hankittu 2000-luvun alussa. Osa liikunnan opetuksesta tapahtuu koulualueen ulkopuolella. Hiihtoa järjestetään koulun vierestä lähtevällä valaistulla ladulla, suunnistusta lähimetsässä ja sisäliikuntaa silloin tällöin Karhujärventien toisella puolella olevassa Seutulan liikuntasalissa. Lisäksi uimaopetus järjestetään pääsääntöisesti Kemijärven uimahallissa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Kelloselän koulu Kelloselän koulu toimii kahdessa koulurakennuksessa. Vuonna 1953 rakennetussa ja 1998 peruskorjatussa rakennuksessa ovat luokat 0-2, ATK/englanti, tekninen työ/liikunta/juhlasali, pienopetustila sekä opettajainhuone/toimisto. Vuonna 1961 rakennettu talo on peruskorjattu 1998 ja siellä ovat 3-6-luokka, pienopetustila, ruokasali, keittiö ja sosiaalitila. Molemmissa rakennuksissa on asunto vuokralaisille. Välituntialueena toimii tilava piha, välituntivälineinä keinu, liukumäki ja kiipeilyteline. Pihapiirissä on myös jalkapallokenttä, jonka laidassa on kuularinki ja pituushyppypaikka sekä jääkiekkokaukalo. Koulun ympäristö tarjoaa hyvät liikuntamahdollisuudet, syksyisin suunnistukseen ja talvisin hiihtoon. Uimassa käydään Revontulen kylpylässä ja Kemijärven uimahallissa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Koulun yhteisiä retkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu toimii 1950-luvun alussa rakennetussa koulurakennuksessa, jonka peruskorjaus saatiin päätökseen vuonna Tällöin koulu sai silloin ajanmukaisen ATKluokan, luonnontieto-suuropetustilan varustettuna av-tekniikalla, erillisen musiikkiluokan varustettuna monipuolisilla musiikkivälineillä, kuvaamataitoluokan ja kirjaston. Myöhemmin kuitenkin on jouduttu luopumaan osasta erityistiloista. Opettajille on rakennettu työtilat opettajanhuoneen viereiseen oppimateriaalitilaan. Koulussa olleen tulipalon vuoksi teknisen käsityön luokka on remontoitu kokonaan. Vuonna 2004 kouluun rakennettiin uusi ATK-luokka kaikkine varustuksineen. Tietokoneluokan kalustamisessa ja järjestelyssä on otettu huomioon työskentelyergonomiset seikat. Oppimisympäristö tältä osin tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttämiseen. Varustetasoltaan koulu on erittäin hyvä. Opetusvälineet ovat monipuoliset ja oppimateriaalin hankinnassa ei ole ollut taloudellisia esteitä. Osa liikunnan opetuksesta tapahtuu koulualueen ulkopuolella jäähallissa, urheilukentällä, hiihtomaastoissa, Sallan liikuntakeskuksessa, Hotelli Revontulen kylpylässä ja Kemijärven

11 7 uimahallissa. Koulun piha-alueelle on rakennettu pienoisliikuntapaikka vuonna Takapihan liikennejärjestelyt on saatu turvallisiksi. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Kursun koulu Kursun koulu toimii kahdessa koulurakennuksessa, joista vanhemmassa, 40-luvulta olevassa rakennuksessa on liikuntasali ja teknisen työn luokka. Rakennus on 1980-luvulla remontoitu ko. käyttöön. Tilat ovat soveliaat ja varustetasoltaan hyvät. Ns. uudessa koulussa, joka on rakennettu 60-ja 70-luvun vaihteessa ja peruskorjattu 80-luvun lopulla, sijaitsevat nykyiset luokkahuoneet. Kolmen ison luokan lisäksi käytössä on pikkuluokka (erityisopetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn), ruokasali ja opettajien huone. Varustetasoltaan koulu on yleisesti ottaen hyvä, mutta ATK-laitteet ovat hiukan vanhentuneet. Koulun pihan välittömässä läheisyydessä on metsä, joka antaa mahdollisuuden tutustua luontoon, liikkua siellä ja seurata eri vuodenaikojan tapahtumia metsässä. Pelikenttä maaleineen ja luistelurata on myös käytettävissä. Uimaopetus on Kemijärven uimahallissa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Sallatunturin koulu Sallatunturin koulu toimii koulurakennuksessa, joka on rakennettu v ja peruskorjattu vuosina 1985 ja sekä Samoissa tiloissa toimii myös Sallan lukio. Luokkatilat ovat asianmukaisia ja suhteellisen hyvin varustettuja. Välituntialueena on piha ja jalkapallokenttä, mutta oppilaat voivat viettää välitunnit myös sisällä. Koulun läheisyydessä sijaitsee toimintakeskus, jonka kahvilassa oppilaat saavat vierailla. Koulun ympäristö tarjoaa hyvät puitteet ulkoliikuntaan, mutta liikuntatunteja pidetään myös jäähallilla, urheilukentällä, Sallatunturilla, Hotelli Revontulen kylpylässä ja Sallan liikuntakeskuksessa. Koulussa on oma kirjasto, mutta myös keskustassa sijaitsevaa kunnan kirjastoa hyödynnetään eri oppitunneilla. Ulkoilu- ja retkipäivinä tutustutaan Sallan monipuolisiin retkeilymaastoihin. Luokkaretkiä on mahdollista järjestää ja niistä ilmoitetaan aina koulun työsuunnitelmassa. Koulun vieressä oleva paikoitusalue toimii samalla kyydityksessä olevien oppilaiden linjaautojen odotus- ja poistumispaikkana. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen sekä sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että kaikki koulun käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta ja käyttämismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joille koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat.

12 8 Kouluilla on oma historiansa, omat tapansa ja omalaatuisuutensa. Koulun johto- ja kehittämisryhmässä keskustellaan koulujen toimintakulttuureista ja pyritään yhtenäistämään käytäntöjä kuitenkin niin, ettei koulun omaleimaisuus kärsisi. Koulujen toimintakulttuuria ohjaa kunkin koulun oppilashuoltosuunnitelma, joka sisältää toimintamalleja erilaisia tilanteita varten. Opettajien ja oppilaiden työskentelyä tukevat järjestyssäännöt kriisisuunnitelma turvallisuussuunnitelma tukiopetus erityisopetus oppilashuolto ja ohjeet erityistiloja varten esim. uimahalli. Koulukohtaiset käytänteet kuvataan vuosittaisissa työsuunnitelmissa. 3.4 TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat tarkoituksenmukaisesti ja pyrkii käyttämään niitä vaihtelevasti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan erilaisten oppijoiden oppimista. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen ja kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

13 9 4 OPETUKSEN YLEINEN TUKI 4.1 YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA Perusopetus toimii yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten, teknisten toimen viranomaisten, atk-henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä edistetään oppilaan oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden yhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajien oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin kahden vuoden välein toteutettavassa arvioinnissa. Huoltajille on annettava tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista aloitetta yhteistyössä. Vanhempien toivotaan myös olevan aloitteellisia. Sallan kunnan kouluissa toteutetaan seuraavia kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja: tiedotteet vanhempien/huoltajien tapaamiset ja yhteydenotot koulu- ja luokkakohtaiset vanhempainillat juhlat, retket ja muut tapahtumat vanhempainyhdistykset. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö Koulut toimivat yhteistyössä esiopetuksen kanssa. Esiopetuksessa olevat lapset tutustuvat tulevaan kouluun ja opettajiin. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa opettajat keskustelevat oppilaita koskevista asioista.

14 10 Oppilashuollon edellyttämä yhteistyö Terveydenhuolto, sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvola ovat ensisijaisia koulun omia oppilashuoltopalveluita täydentäviä yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä tehdään koulukohtaisissa oppilashuoltotyöryhmissä ja aina tarvittaessa. Oppimisympäristön edellyttämä yhteistyö Teknisen toimen alaisuuteen kuuluvat kouluruokailu ja koulujen kiinteistöhuolto. Teknisen toimen kanssa järjestetään vuosittain yhteispalaveri, johon osallistuvat koulujen johtajat, opettajat ja henkilökunta sekä teknisen toimen ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat. ATK-tukihenkilöiden kanssa tehdään yhteistyötä atk-laitteiden toimintoihin ja hankintoihin liittyvissä asioissa. Hallinnollis-pedagoginen yhteistyö Hallinnollis-pedagogisen yhteistyön tarkoituksena on opetukseen ja kasvatukseen liittyvien toimien kehittäminen ja koordinointi. Koulun johto- ja kehittämisryhmä on perustettu vuonna 2005 kunnanvaltuuston päätöksellä ja ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Koulujen yhteistyötahoina ovat kunnan koulutoimi ja sen koulut, liikunta-, vapaa-aikatoimenja kulttuurialan toimijat, seurakunnat ja elinkeinoelämä, eri alojen asiantuntijat sekä paikalliset yhdistykset. Yhteistyötarve koulutoimen ja koulujen kanssa korostuu erityisopetuksen ja maahanmuuttajien opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 4.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaanoppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat vanhempainilloissa ja erilaisin tiedottein. Huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

15 11 Sallan kunnan kouluissa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa ja tukee kaikkia oppilaita, mutta erityisesti niitä, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Alakoulussa luokanopettajat johtajansa johdolla vastaavat koulunkäyntiin liittyvästä ohjauksesta osana opetustoimintaa. Yläkoulussa aineenopettajat johtajansa johdolla ohjaavat oppilaita omien oppiaineittensa opiskeluun ja sitovat opetettavan aineksen yhteiskunnan ja työelämän asettamiin vaatimuksiin. Sallatunturin koulun oppilaanohjaus ohjaa ja tukee oppilaita yläkoulun opiskelussa kokonaisvaltaisesti ja luo nuorelle mahdollisuuksia tutkia omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan opinto- ja ammatinvalintojen edessä. Ohjaustoiminnan tarkemmat periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määritelty Sallan kunnan oppilashuoltosuunnitelmassa (LII- TE 1). 4.3 TUKIOPETUS Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voivat antaa kaikki opettajat. Tukiopetus on luokkaopetusta täydentävää pienryhmä- tai yksilöllistä opetusta. Tukiopetuksella pyritään ennalta ehkäisemään opiskeluvaikeuksien syntymistä ja kasaantumista pyritään myönteisten opiskeluasenteiden ja itsetunnon kehittymiseen autetaan oppilasta tarkoituksenmukaisten työskentelytottumusten omaksumiseen pyritään perustietojen ja taitojen oppimiseen.

16 KERHOTOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Sen tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin toimintaan, kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Niitä järjestetään vuosittain annettujen resurssien puitteissa ja niistä ilmoitetaan työsuunnitelmassa. Koulut voivat tehdä yhteistyötä paikkakunnalla toimivien järjestöjen, yhteisöjen, yritysten, seurakuntien ja kunnan eri toimisektoreiden, kuten nuoriso- ja liikunta- sekä kulttuuritoimen kanssa. Kerhonohjaajina toimivat täysi-ikäiset henkilöt, joilla on aihealueeseen liittyvä osaaminen. 5 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

17 13 Oppilashuollon tarkoituksena on auttaa oppilasta selviytymään koulutyöstä, vaikka hänellä on elämässään riskitekijöitä. Oppilashuollossa pyritään ennalta ehkäisemään oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja suunnittelee jokaisessa koulussa toimiva tarvittaessa/kerran kuukaudessa kokoontuva laaja moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä. Ryhmän toiminnasta tiedotetaan koulun henkilöstölle ja oppilaiden huoltajille lukuvuosittain. Oppilashuolto tekee tarpeen mukaan yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tietojen saantioikeutta ja salassapitoa koskevien säädösten mahdollistamissa puitteissa. Jokaisella koululla on opetussuunnitelman liitteenä oma oppilashuoltosuunnitelma, josta käy tarkemmin ilmi kyseisen koulun oppilashuoltoon liittyvät asiat ja toimintamallit (LIITE 2). 6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 6.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi sekä ne oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea tai ne oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan/huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppilasta, jolla on koulunkäynnissä vaikeuksia, autetaan Sallan kunnassa seuraavin tukimuodoin: Opetusta eriytetään antamalla oppilaalle yksilöllisiä tehtäviä ja ohjausta. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten kuin luvussa 4 määrätään. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle on mahdollista antaa osa-aikaista erityisopetusta. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen, jolloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

18 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille sekä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) omaaville oppilaille. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on löytää oppilaan vahvuudet ja hänen yksilölliset tapansa oppia sekä antaa tukea oppimiselle. Sen muodot ovat samanaikaisopetus muun opetuksen ohessa, pienryhmäopetus tai yksilöllisesti annettava opetus ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus ei edellytä hallinnollista erityisopetuspäätöstä. Osa-aikaiseen erityisopetukseen pääsystä voi tehdä aloitteen oppilas, hänen huoltajansa, oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja tai oppilashuoltoryhmä tai sen edustaja. Erityisopettajan tehtävänä osa-aikaisessa erityisopetuksessa on myös opetusjärjestelyiden suunnittelu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, esim. yksilölliset koejärjestelyt. Osaaikaisessa erityisopetuksessa voidaan kartoittaa oppilaiden oppimisvalmiuksia mm. lukemisessa ja kirjoittamisessa. Erityisopettaja toimii kouluyhteisössä konsultoivana yhteistyöhenkilönä oppilaan oppimisen parhaaksi. Tarvittaessa oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS), joka laaditaan yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee yksittäisen oppilaan oppimissuunnitelman tarpeen. Mikäli oppilas siirretään erityisopetukseen, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Alakouluissa osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään ehkäisemään ja korjaamaan puheen, lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja muiden alueiden oppimisvaikeuksia. Yläkoulussa painopiste on äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan opiskelun tukemisessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olleen oppilaan arviointiin osallistuvat luokanopettaja/aineenopettaja ja erityisopettaja. 6.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään.

19 15 Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Perusopetuslaissa säädetään oppilaiden ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen, oppilaiden oikeudesta pidennettyyn oppivelvollisuuteen sekä opetuksen järjestämisestä sairaalassa potilaana oleville oppilaille. Ennen erityisopetuspäätöstä tulee kuulla oppilaan huoltajaa sekä suorittaa oppilasta ja hänen oppimisedellytyksiään koskeva psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. (PoL 17 ). Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee yksittäisen oppilaan erityisopetukseen siirtämisen tarpeen. Sallan kunnassa hallinnollisen päätöksen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä päättää sivistystoimenjohtaja koulun johtajan esityksestä. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimisja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä, joka on Sallan kunnan Kirkonkylän koululla. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään perusopetuksen yleisen oppimäärän piiriin.

20 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavia tietoja sen mukaan kuin ne ovat tarpeellisia tietoja oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä seuranta oppilaan edistymisestä ja tukipalveluiden toteutumisesta henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa sekä oppilaan arvioinnin periaatteet; arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka oppilaalle on asetettu ja se voi olla numeerinen tai sanallinen. HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Sen laatimiseen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulunjohtaja, oppilas, huoltajat, oppilasta opettavat opettajat, luokanohjaaja ja tarpeen mukaan oppilashuollon asiantuntijat. Asiakirjan kirjoittamisesta vastaa erityisopettaja. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti lukuvuosittain ja erityisesti nivelvaiheissa. Tärkeää on huomioida, että koulut huolehtivat tiedonsiirtoluvista HOJKS:a laadittaessa ja että kaikkia luottamuksellisia tietoja käsitellään asianmukaisesti. Erityisopettaja tiedottaa oppilaista, joille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), luokanohjaajia, oppilasta opettavia opettajia ja koulunkäyntiavustajia. Opettajilla on velvollisuus tutustua laadittuun suunnitelmaan.

21 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Opetuksen järjestäminen määritellään tapauskohtaisesti joko Kirkonkylän koululla tai ostopalveluna. 7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Sallan kunta järjestää eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen kulloisenkin tilanteen mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen säännösten ja koulujen toimintakulttuurin mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon taso huomioidaan jokaisessa oppiaineessa ja opetusjärjestelyissä. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta ja

22 18 heille opetetaan suomen kieltä. Tärkeintä maahanmuuttajan opetuksessa on saada hänelle mahdollisimman nopeasti hyvä tai ainakin riittävä suomen kielen taito. Koulunkäynnin tukemiseksi järjestetään maahanmuuttajaoppilaan luokkaan koulunkäyntiavustaja tai kouluavustaja. Maahanmuuttajien opetuksessa opettajan tulee perehtyä myös suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaan. 8 AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Sallan kunnan perusopetuksessa aihekokonaisuuksien käsittely on aineopetuksen ohella nivelletty erilaisiin koulun yhteisiin tapahtumiin ja koulun ympäristössä tapahtuviin retkiin. Näistä sovitaan tarkemmin kunkin lukuvuoden alussa työsuunnitelman yhteydessä. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen kuvataan eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia 9 TIETO- JA INFORMAATIOSTRATEGIA Tieto- ja informaatiostrategialla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Sen tavoitteena on, että informaatioteknologia tulee luonnolliseksi osaksi opetusta ja oppilaalle muodostuu perusopetuksen aikana käsitys informaatiosta ja käytännön tietojenkäsittelytaidot. Tavoitteena on uusia koulujen tietotekniset laitteet ja korvata piirtoheittimet dokumenttikameroilla v mennessä. Hitaista tietoverkoista johtuvat ongelmat pyritään poistamaan.

23 INFORMAATIOTEKNOLOGIA Informaatioteknologia käsittää kaikki laitteet, välineet ja menetelmät, joilla tietoa etsitään, hallitaan ja käsitellään ja joita käytetään kommunikaatiossa sekä viestinnässä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedon hakuun ja tiedon luotettavuuteen ja käyttökelpoisuuteen. Informaatioteknologiaa hyödynnetään osana oppimista ja koulun hallintoa. 9.2 LAITTEET JA VÄLINEET Kouluissa olevat laitteet ja välineet on opetussuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa (LIITE 3). 9.3 OHJELMISTOT Suurimmassa osassa työasemia käyttöjärjestelmänä on Windows XP Pro, joitakin MACjärjestelmiä on käytössä. Kouluista ulospäin lähtevän verkon nopeus on 30 Mb. Koneissa on perusohjelmana Microsoft Officen eri versioita. Hallinto- ja toimisto-ohjelmina Sallatunturin ja Kirkonkylän kouluilla sekä Sallan lukiossa ovat Primus ja Kurre. Koulutoimistossa on käytössä Kuntatoimisto-ohjelma. Kuvankäsittelyohjelmina käytetään Paint Shop Pro:ta sekä opetuskäyttöön tarkoitettuja ilmaisohjelmia. Lisäksi eri kouluilla on käytössä erilaisia opetusohjelmia esim. matematiikan ja kielten opetukseen. Oppimisympäristöinä ovat OPIT ja PEDANET. Tavoitteena on päivittää kaikkiin koneisiin Microsoft Officen 2007 versio. Käyttöjärjestelmien uusiminen on ajankohtaista laitteistojen uusimisen yhteydessä. 9.4 TUKITOIMINNAT Opetushenkilöstölle annetaan pedagogista tukea vertaistukena ja täydennyskoulutuksena. Kirkonkylän ja Sallatunturin kouluilla sekä Sallan lukiossa teknistä tukea antavat atkvastaaviksi valitut opettajat ja kaikilla kouluilla kunnan ATK-tukihenkilöt. Opettajien erityisosaamista ohjelmistojen hallitsemisessa hyödynnetään tukitoiminnassa. Sallatunturin ja Kirkonkylän koulu sekä Sallan lukio hyödyntävät myös ILO -verkon atktukipalveluita. 9.5 OPETUSHENKILÖSTÖN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT Opetushenkilöstöllä tulee olla tietotekniset perustaidot ja oman opetusalansa riittävät tietoja viestintätekniset taidot. Tällä hetkellä taitotaso vaihtelee ja tavoitteena on päivittää vuosittain opetushenkilöstön perustaitoja ja erityisosaamista tarpeiden mukaisesti. Arkirutiinien

24 20 hoitaminen esim. sähköpostilla kuuluu opettajan perusosaamiseen. Kaikkien opettajien tulisi osata käyttää sekä OPIT- että PEDANET-oppimisympäristöä opetuksessaan. 9.6 OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKATAIDOT Alakouluilla luokanopettajat vastaavat tieto- ja viestintätekniikkataitojen opetuksesta. Yläkoululla opetuksesta vastaavat yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan opettaja ja aineenopettajat. (Opetuksen sisällöt vuosiluokittain LIITE 4). Opetuksen tulee sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Tietokoneen käyttö, koneet ja laitteet koneen käynnistäminen ja sammuttaminen ohjelmien avaaminen ja sulkeminen levyjen, muistitikkujen käyttäminen tallentaminen kovalevylle kansioiden luominen apulaitteiden käyttäminen; tulostin, skanneri ja kamera laitteistojen yleiset asetukset 2. Tekstinkäsittely kirjoittaminen ja korjaaminen tekstiosion pois ja liitäminen tehokeinojen käyttö: fontit, alleviivaus, värit tekstinasettelun perusteita: otsikot, kappaleet tekstin ja kuvan/kuvioiden yhdistäminen 3. Esityksen tekeminen; PowerPoint 4. Taulukkolaskenta; Excel 5. Tiedonhankintataidot tietojen hakeminen hakukoneilla esim. GOOGLE 6. Tietoturva 7. Verkkokäyttäytyminen ja verkkoetiketti sähköposti, internet; Skype, Messenger, Facebook, IRC-galleria yms. 10 KOULUJEN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIONTI Perusopetuslaissa todetaan, että koulutuksen järjestäjän tulee arvioida koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Perusopetuksen valtakunnalliset perusteet määräävät koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelmaansa suunnitelman toiminnan arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä.

25 21 Opetussuunnitelman toteutumista ja käytettävyyttä tulisi arvioida määräajoin, mielellään vuosittain. Vuosittainen arviointi tapahtuu tilinpäätöskertomuksessa, jossa tarkastellaan talousarvioissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä numeerisesti että laadullisesti. Opetustoimen vastuu kehittämisestä, arvioinnista ja päivittämisestä on sivistystoimenjohtajalla. Sallan kunnassa opetustoimen kehittämistyötä tehdään valtuuston määräämässä koulujen johto- ja kehittämisryhmässä, jossa on kaikkien koulujen johtajat ja varhaiskasvatuksen johtaja. Arvioinnilla saadaan tietoa opetuksen tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä toiminnan sujuvuudesta. Arvioinnin tavoitteena on opetuksen ja koulun toiminnan jatkuva kehittäminen tuottaa tietoa sekä numeerisesti että laadullisesti saada ja antaa palautetta toteutuneesta toiminnasta ARVIOINNIN KOHTEET JA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT SEKÄ MITTAUSTAPA Vaikuttavuus oppilaita/opettaja opetustunteja/oppilas oppilaiden poissaolojen määrä opettajien täydennyskoulutukseen osallistuminen jatko-opintoihin pääsy Taloudellisuus käyttömenot/oppilas käyttömenot/opetustunti koulukuljetusmenot/kuljetusoppilas koulujen kustannukset/koulun oppilas oppimateriaalikustannukset/oppilas Tehokkuus pienin ryhmäkoko suurin ryhmäkoko Henkilöstö pätevien opettajien määrä opettajien poissaolojen määrä

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA 1 RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA 2 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4

1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 3.1 Oppimisen yleinen tukeminen...4 3.2 Tukiopetus ja muut tukimuodot...4 3.3 Eriyttäminen (ei siirto erityisopetukseen)...4

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 1 HARVIALAN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 4 JOHDANTO 2 Käsillä oleva opetussuunnitelma koostuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista,

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUS-

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 1/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 16.1.2004 Perusopetuksen järjestäjille ja peruskouluille Voimassaoloaika 16.1.2004 alkaen toistaiseksi Säännökset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004

RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 1. luku Opetussuunnitelma...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 2.1

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

LAITILAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 1 LAITILAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot