KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009"

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 Yhteisen opetussuunnitelman päiväys , otettu käyttöön , hyväksytty suomenkielisessä koulujaostossa / 29 Muutokset Yksi koulu lakkautettu alkaen valtuuston kouluverkkopäätöksen johdosta, ko. koulua koskevat osat kumoutuneet Kemiönsaaren keskuskoulun valinnaisaineiden täydennys alkaen , suomenkielinen koulujaosto / 61 Kemiönsaaren keskuskoulun valinnaiskurssien tarjonta Kimitonejdens skolan kanssa yhteisinä, alkaen suomenkielinen koulujaosto / 10 Taalintehtaan koulun tuntijaon muutos alkaen , suomenkielinen koulujaosto / 25

2 2 SISÄLTÖ 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Arvoperusta Perusopetuksen rakenne Kemiönsaaren keskuskoulun tuntijako Mjösundin koulun tuntijako kumoutunut Taalintehtaan koulun tuntijako OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys sekä kasvatus- ja opetustyön päämäärät Oppimisympäristö Hultan päiväkoti Pjonkis-päiväkoti Kemiönsaaren keskuskoulu Mjösundin koulu kumoutunut Taalintehtaan koulu Toimintakulttuuri Työtavat Työtavat esiopetuksessa Työtavat vuosiluokilla OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Oppimissuunnitelma Oppilaanohjaus Tukiopetus Oppilashuolto ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 18

3 3 5.1 Erityistuki esikoulussa Eri tukimuodot luokilla Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajat Romanit OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Esiopetus Toimintasuunnitelma esikoulussa Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet vuosiluokilla Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä (S2) Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja Kemia Terveystieto Uskonto (evankelisluterilainen uskonto) Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineet Oppilaanohjaus

4 4 8. OPPILAAN ARVIOINTI Esikoululaisen kehityksen arviointi Esiopetuksen toteuttamisen arviointi Arviointi opintojen aikana luokilla Todistukset LIITTEET TIETOSTRATEGIA KOULUJEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO KOULUTERVEYDENHUOLLON SEULONTATUTKIMUKSET TODISTUSMALLEJA

5 5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

6 6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Arvoperusta Perusopetuksen arvopohja perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja demokratiaan, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Perusopetus pohjautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, jotka edellyttävät luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Kemiönsaaren oppilaiden tulee oppia tuntemaan ja arvostamaan paikkakunnan kulttuuria ja ainutlaatuista saaristoympäristöä, jossa he elävät. Koulun tulee opettaa oppilaita ottamaan vastuuta omasta elämästään ja lähiympäristöstään. Opetuksen tulee edistää ihmisten hyvinvointia sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Perusopetuksen tulee välittää tietoa siitä miten suomalainen kulttuuri on muotoutunut, kun lännestä ja idästä tulevat kulttuurit ovat kohdanneet. Suomalainen kulttuuri on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Kemiönsaarelaisen kulttuurin erityispiirre on kaksikielisyys. Kemiönsaaren suomenkielisissä kouluissa tulee korostaa äidinkieltä ja suomalaista kulttuuriperintöä sekä opetella tuntemaan myös suomenruotsalaista kulttuuria. Vastaavasti Kemiönsaaren ruotsinkielisissä kouluissa korostetaan äidinkieltä ja suomenruotsalaista kulttuuriperintöä sekä opetellaan tuntemaan myös suomenkielisen väestön kulttuuria. Perusopetus perustuu elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Opetuksen tulee auttaa oppilaita kehittämään itseään, vastaamaan muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja kouluttamaan itseään uusiin tehtäviin. Sen tulee tukea sekä yksilön että yhteiskunnan kehitystä. Koulun pitää pyrkiä vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään antamalla tytöille ja pojille valmiuksia toimia samoin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Opetuksen tulee antaa oppilaille valmiudet toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä sekä tukea heidän kehitystään vastuullisiksi, mielipiteitä luoviksi yksilöiksi, jotka osaavat tehdä itsenäisiä päätöksiä. Oppilaita tulee tukea myös kestävän elämäntavan kehittämisessä uuden tiedon pohjalta. Opetuksen tulee sisältää tietoja kulttuuriperinnöstä ja välittää sitä edelleen ja antaa valmiudet toimia aktiivisesti yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Opetuksen tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

7 7 2.2 Perusopetuksen rakenne Kemiönsaaren keskuskoulun tuntijako KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI A-kieli /englanti EN Ruotsi A2 RUA Ruotsi B1 RU B Matematiikka MA Luonnontieteet Ympäristötieto YMLT Biologia ja maantieto BG Fysiikka ja kemia FK 1 1 2,3 2,7 2 7 Terveystieto TT Uskonto UE Historia ja yhteiskuntaoppi HY Taito- ja taideaineet Musiikki MU Kuvataide KU Käsityö TNTS Liikunta LI Kotitalous KO 3 3 Oppilaanohjaus OPO 0,7 0,3 1 2 Valinnaset aineet Oppilaan tunnit

8 Mjösundin koulun tuntijako Kumoutunut , koulu lakkautettu alkaen

9 Taalintehtaan koulun tuntijako Muutettu alkaen , suomenkielinen jaosto /25 TAALINTEHTAAN KOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI ,5 14,5 4,5 A-kieli /englanti EN Ruotsi RU Matematiikka MA Ympäristö- ja luonnontieto YM Ympäristötieto Biologia ja maantieto 2 2 Fysiikka ja kemia 1 1 Terveystieto Uskonto UE Historia ja yhteiskuntaoppi HI Taide ja taitoaineet ,5 8,5 MUSIIKKI MU Kuvataide KU ,5 2,5 Käsityö TNTS Liikunta LI Kotitalous Oppilaanohjaus valinnaiset aineet Tietotekniikka Lyhytkurssit b-kieli Oppilaan tunnit Ilmaisutaitojen kehittäminen on yksi keskeisistä päämääristämme, joten taito- ja taideaineet sekä kielet painottuvat päivittäisessä koulutyössämme. Tällainen painotus on ihanteellinen, sillä esimerkiksi juhlissa kaikki oppilaat saavat esiintyä ja toteuttaa 148

10 10 itseään monella eri taiteen alueella. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys sekä kasvatus- ja opetustyön päämäärät Opetussuunnitelman perusteissa perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on mahdollistaa oppilaalle yleissivistyksen hankkiminen, oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös halu elinikäiseen oppimiseen. Sekä esi- että perusopetuksessa oppimisen taidoista tärkein on kyky innostua, ihmetellä ja kiinnostua. Oppiminen pohjautuu lapsen aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. Tavoiteena on saada lapsi tutkimaan, ajattelemaan ja tekemään havaintoja itsenäisesti. Oppimista ei voi tapahtua ilman lapsen omaa aktiivisuutta. Keskeinen oppimisen tavoite on oppia oppimaan; ottamaan asioista selvää, opettelemaan uusia taitoja ja hankkimaan tietoja itseohjautuvasti. Oppimisessa itse oppimisprosessi on tärkeämpi kuin saavutettu lopputulos. Oppilaan on oltava tietoinen oppimisen tavoitteista ja pystyttävä myös itse vaikuttamaan niihin voidakseen ottaa vastuuta oppimisestaan ja opiskelustaan. Oppilaiden kyvyt, kiinnostuksen kohteet ja oppimisstrategiat ja -tekniikat ovat erilaisia, ja tämä on huomioitava opetusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Ryhmässä oppiminen on keskeinen tapa oppia. Suurryhmässä ja yhdysluokassa eriikäiset oppijat oppivat esimerkin kautta toisiltaan. Ryhmässä herännyt kiinnostus kantaa usein pidemmälle, kun ryhmän jäsenet tukevat toisiaan ja vievät aihetta eteenpäin. Ryhmässä syntyy myös uusia näkökulmia asioihin. Elämässä tarvittavia taitoja Opiskelutaidot Sosiaaliset taidot Ilmaisutaidot oppimaan oppiminen; itsenäinen tiedonhaku havainnointi arviointi oppimisen ilo toisten ja itsensä kunnioittaminen vastuuntunto yhteistyöhalu ja kyky hyvät tavat monipuolinen itsensä ilmaiseminen; kielen, kuvan, sävelen, liikkeen ja kädentyön avulla

11 Oppimisympäristö Hultan päiväkoti Pjonkis-päiväkoti Hultan päiväkoti sijaitsee Taalintehtaan keskustassa. Rakennus on uudenaikainen ja viihtyisä. Pihalla on tilaa leikkiä, se on viihtyisä ja lapsen mielikuvitusta ruokkiva. Lähiympäristön luonto on monimuotoista: meri, järvi, lampi, puro, suo pitkospuineen, metsät, saaret siltoineen ja kalliot. Ympäröivään kulttuurimaisemaan kuuluvat satama laivoineen, tehdas piippuineen ja pilleineen, tori myyntikojuineen, puisto, jossa kaikilla on omat nimikkopuunsa, museo, kirjasto,vanhan masuunin rauniot sekä slagitiilistä rakennettu kirkko. Kaikki tämä odottaa päivittäin pieniä tutkijoita ja hämmästelijöitä retkilleen. Hultassa korostetaan lapsen kasvua sosiaalisuuteen, toisen ihmisen huomioonottamiseen, hyvien tapojen omaksumiseen ja kohteliaisuuteen. Koska Hultassa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä lapsia, varataan säännöllisesti aikaa kielisuihkuille ja pihaleikit tarjoavat luonnollista kanssakäymistä eri kieliryhmien välillä. Kemiössä esikouluopetusta annetaan Pjonkis-päiväkodissa. Päiväkoti sijaitsee Kemiön keskustassa, puistomaisella mäellä. Pihalla on puustoa, kalliota, mäki ja hiekkapiha leikkivälineineen. Aidan takana alkaa metsäpolku, joka kulkee polveilevassa maastossa. Sijainti keskustassa mahdollistaa kävelyretket kirjastoon, Amospuistoon, kirkkoon ja muihin keskustan kohteisiin. Jokaiselle lapselle tarjotaan opetusta henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksiensa pohjalta. Lapset oppivat yhteistyötä, kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan yhteistyössä kaksikielisessä yhteiskunnassa Kemiönsaaren keskuskoulu Koulumme sijaitsee Kemiön keskustassa, lähellä paikallista kulttuuri- ja urheiluelämää. Koulultamme on lyhyt matka paikallisiin liikelaitoksiin, pankkeihin, kunnan hallintokeskukseen, kirjastoon jne. Kemiöllä on myös tarjottavana koululle aimo annos kulttuuria ja historiaa; mm. lähellä sijaitseva kotiseutumuseo ja keskiaikainen harmaakivikirkko. Koulumme on Kemiönsaaren kunnan yhteinen suomenkielinen koulu, joka sijaitsee Kemiön koulukeskuksessa. Koulukeskuksessa toimii kolme eri koulua: suomenkielinen peruskoulu, vuosiluokat ja ruotsinkielinen peruskoulu, vuosiluokat sekä ruotsinkielinen lukio. Opetusta annetaan koulukeskuksessa siis perusopetuksen ensimmäisestä vuosiluokasta lukion 3. luokkaan asti.

12 12 Koska koulukeskuksessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä opettajia ja oppilaita, on koulullamme hyvät mahdollisuudet hyödyntää toisen kotimaisen kielen luontaista oppimista sekä käyttää yhteisiä tiloja ja tiettyjä opetusmateriaaleja tehokkaasti. Suvaitsevaisuus ja avoimuus eri kulttuuritaustaa ja kieltä kohtaan luovat edellytykset opettajien sekä oppilaiden keskinäiselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Yhtenäisen perusopetuksemme vuosiluokat 1-6 toimivat yhdysluokkina: luokka, luokka sekä 5.-6.luokka. Ylemmät vuosiluokat ovat erillisryhmiä, mutta myös muut järjestelyt ovat tarvittaessa mahdollisia. Koulumme opetusmateriaaleja, työvälineitä ja oppimateriaaleja käyttävät kaikki opettajat ja luokat. Samoin kirjasto on kaikkien yhteinen opiskelupaikka, jota kehitetään jatkuvasti. Koulun välituntialue on yhteinen tila, jossa leikkivälineet ovat ensisijaisesti tarkoitettu alemman luokan oppilaille Kumoutunut , koulu lakkautettu alkaen Taalintehtaan koulu Koulumme sijaitsee Taalintehtaan keskustan tuntumassa, mutta samalla luonnon helmassa. Kouluamme ympäröivä luonto on hyvin monimuotoista: suot, meri, järvet ja metsä tarjoavat runsaasti tutkimuskohteita pienille tutkijoille. Nämä seikat antavat oman leimansa koulumme toiminnalle. Ympäristökasvatus, luonnon virkistyskäyttö ja

13 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat luonnonsuojelu nousevat luonnollisesti hyvin keskeiselle sijalle opetuksen sisältöjä valittaessa. Koulumme lähituntumassa ovat myös ruotsinkielinen koulu, urheilukenttä, kirkko, museo, kirjasto, tori, satama ja Ovakon tehdas tarjoten omat mahdollisuutensa paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kaksiopettajaisessa koulussamme luokat ovat 2-4 luokan yhdysluokkia, mikä asettaa suuret vaatimukset lasten kyvylle työskennellä itsenäisesti. Samalla se tarjoaa oivallisia tilanteita eri ikäluokkien yhteistyölle. Työskennellessä oppilaat auttavat toisiaan ja välitunneilla kaikenikäiset lapset leikkivät yhteisiä leikkejä. Kukaan ei jää tahtomattaan syrjään. Eri-ikäisten ja erilaisten oppijoiden välinen yhteistoiminta vähentää ennakkoluuloja ja antaa suvaitsevaisuudelle tilaa. Lapsilla on mahdollisuus saada vääristymätön kuva ympäröivästä yhteiskunnasta. Erilaisuus nähdään luonnollisena osana elämää. Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu merkittävänä osana myös koulun yhteisten juhlien ja tapahtumien järjestäminen, sillä koulumme on Taalintehtaalla ainoita suomenkielisen kulttuurin tarjoajia. Koska oppilaita on vähän, on jokaisella oppilaalla merkittavä osa ja vastuu tapahtumien onnistumisessa ja perheet ovat myös mukana yhteisissä talkoissa. Näin opitaan kantamaan vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisistä asioista. Koska monet lapset puhuvat jo kouluun tullessaan toista kotimaista kieltä, tarjoaa koulumme mahdollisuuden myös ruotsin kielen opiskeluun, joka alkaa vapaaehtoisena ensimmäiseltä luokalta. Tällöin oppilaat voivat syventää kotoa ja ympäristöstä omaksumaansa käytännön kielitaitoa. Yläkouluun siirtyessään he voivat valita myös ruotsin kielen pitkän oppimäärän. Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan kaikkia koulun virallisia ja epävirallisia sääntöjä, toiminta- ja käyttäytymismalleja sekä periaatteita, joihin koulutyön laatu perustuu. Siihen kuuluu myös työjärjestyksen ulkopuolinen toiminta, kuten juhlat ja erilaiset tapahtumat. Koulujemme toimintakulttuurin perustana on arvopohja, johon kaikki sidosryhmät niin koulun sisällä kuin ulkopuolellakin ovat sitoutuneet. Toimintakulttuuri korostaa avoimuutta ja vuorovaikutusta kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Toimintakulttuuri tukee koulumme kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita Työtavat esiopetuksessa Vapaan ja ohjatun leikin korostaminen. Leikin arvostaminen osana lapsen jokapäiväistä elämää. Leikin avulla lapsi havainnoi ympäristöään ja harjoittelee omia taitojaan. Leikin avulla taidot sisäistyvät ja luo mahdollisuuden oppia uutta edellisten jo opittujen taitojen pohjalta.voidakseen toteuttaa itseään leikissä lapsi tarvitsee

14 14 tilaa, aikaa, aikuisen tukea ja läsnäoloa sekä tarpeellisia, laadukkaita välineitä. Muita esikoulun työtapoja ovat - kokeilu ja tutkiminen - lähiympäristön tutkiminen ja opintokäynnit - yhteistyöt - kielellinen vuorovaikutus - lasten omiin ajatuksiin ja toimintoihin perustuva työskentely Työtavat vuosiluokilla 1-9 Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen, ajattelun, ongelmanratkaisun ja työskentelyn taitoja sekä sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Työtavoilla edistetään myös tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Oppimista tapahtuu itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmien kanssa. Keskeisiä työmuotoja ovat esimerkiksi yhteistoiminnallinen oppiminen, leikki ja pelit, projektityöskentely teemakokonaisuuksin, työpajat, teemapäivät ja retket. Oppimisen ja ymmärtämisen kannalta on mielekästä luoda asioista laajoja kokonaisuuksia ja etsiä erilaisia työskentely- ja lähestymistapoja ja näkökulmia. Keskusaiheesta riippuen valitaan kokonaisuuteen yhdistyvät oppiaineet ja -sisällöt. Opettajakunta laatii tavoitteet ja taktiikan. Oppilaat osallistuvat käytännöllisen tason ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Taidekasvatus toimii opetettavien aihekokonaisuuksien yhdyssiteenä. Liikunnan, musiikin sekä kuva-, sana- ja tanssitaiteen keinoin esitellään työn tuloksia myös yleisölle. Lastenkirjallisuudesta, elokuvista, teatterista ja kuunnelmista ammennetaan kertomuksia, elämyksiä, keskustelun aiheita sekä roolimalleja ja tilanteita, joiden kautta eletään monta elämää. Teknisenä apuvälineenä tietotekniikka palvelee oppimista alkuopetuksesta lähtien. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Esikoulussa huoltajilla ja esikoulun henkilöstöllä on säännölliset keskustelutuokiot koskien lapsen kehitystä ja oppimista. Vanhempien keskustelutuokioita järjestetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa ja useamminkin jos on tarpeellista. Lukuvuoden alussa järjestetään yhteinen vanhempainilta. Lukuvuoden kuluessa järjestetään vielä ainakin kaksi yhteistä vanhempainiltaa. Yhteyttä pidetään muutenkin aina

15 15 tarvittaessa. Koulu puolestaan vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tulee tukea huoltajia käytettävissä olevin keinoin siten, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutetaan koulun ja kodin yhteistyöllä, jonka tavoitteena on edistää lasten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajilla pitää olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista vuorovaikutusta huoltajien kanssa, sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua osapuolten tasa-arvoisuuteen. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä tulla kuulluiksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle yhteistyölle. Kodin ja koulun välinen tiedottaminen ja yhdessä toimiminen on erityisen tärkeää alkuopetuksen aikana, jotta kodin ja koulun välille syntyy vahva luottamuksellinen ilmapiiri. Tällainen ilmapiiri lisää pienen oppilaan turvallisuuden tunnetta. Käytännössä tiedottaminen ensimmäisellä ja toisella luokalla voidaan järjestää huoltajien ja opettajan yhteisesti sopimalla tavalla. Vuosittain järjestetään ainakin yksi yhteinen huoltajatapaaminen. Lisäksi huoltajia kutsutaan mukaan talkoisiin, juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Erikseen huoltajien kanssa järjestetään tapaamisia tarvittaessa. 4.2 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Nivelkohdat esiopetuksesta alkuopetukseen ja alakoulusta yläkouluun edellyttävät yhteistyötä opetushenkilöstöltä oppilaan koulunkäynnin saumattoman jatkuvuuden turvaamiseksi. Esikoulu kutsuu vuosittain koolle moniammatillisen koulutulokaspalaverin.erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla yhteistyön merkitys korostuu.heidän kohdallaan mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan oppilaskohtaisesti. Esiopetuksen kanssa tehdään myös muuta yhteistyötä tapaamisten ja esim. luistelu-, hiihto- tai muiden mahdollisten retkien merkeissä. Keväällä, ennen koulun loppumista, esikoululaiset tutustuvat tulevaan kouluunsa. Yläkoulun oppilaanohjaaja tai rehtori kutsuu kevätlukukaudella koolle 6.- luokkalaisten oppilaiden luokanopettajat siirtymävaiheen palaveriin. Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten siirtyessä koulusta toiseen muutoin kuin nivelvaiheessa, vastaanottava koulu järjestää siirtopalaverin erityisopettajan johdolla. Taalintehtaan koulun kuudennen luokan oppilaat tekevät keväisin tutustumismatkan Kemiönsaaren keskuskouluun, johon he siirtyvät seitsemännelle luokalle seuraavana

16 Oppimissuunnitelma 4.4 Oppilaanohjaus 4.5 Tukiopetus syksynä. Uusien seitsemäsluokkalaisten yhteinen tutustumisretki järjestetään mahdollisuuksien mukaan vuorovuosina Kemiönsaaren suomenkielisten koulujen kesken. Kieliryhmien välinen yhteistyö toteutuu mm. yhteisissä tapahtumissa. Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sen tarkoituksena on, että oppilas opettajan kanssa vähitellen yhä itsenäisemmin oppii ottamaan vastuuta opiskelustaan; asettamaan itselleen tavoitteita, työskentelemään niiden saavuttamiseksi ja arvioimaan työtään. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on myös antaa huoltajille tietoa, jotta kotona voitaisiin tukea oppilaan koulutyötä. Oppimissuunnitelmalla voidaan yksilöllistää opetusta esim. erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tai erityislahjakkaalle oppilaalle. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppiainekohtaisesti tai se voi sisältää koko opinto-ohjelman. Suunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Suunnitelmaan voidaan kirjata mm. oppilaalle sopivia työ- ja oppimistapoja sekä konkreettisia keinoja oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Suunnitelmaan kirjataan myös opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan vahvuudet ja harjoitusta vaativat asiat sekä mahdollinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Ensimmäisten luokkien oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Suunnitelmaa laatimassa voi oppilaan ja opettajan lisäksi olla muitakin asiantuntijoita. Päävastuu on opettajalla. Oppimissuunnitelma käydään läpi huoltajien kanssa. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien syntymistä, tukea hänen sosiaalista kasvuaan ja osaltaan estää oppimisvaikeuksien muodostumista. Oppilasta on tuettava opiskelutaitojen kehittämisessä ja häntä on ohjattava suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, johon sisältyvät yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta hän ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista ja sitä annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamiseen tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaiden huoltajille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

17 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyön painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä; esim. tukioppilastoiminta ja välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuri kouluyhteisössä. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulun työntekijöille, koulukuljetuksiin osallistuville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille kuten terveydenhoitohenkilöstölle. Tavoitteena on, että lapsi uskaltaa ongelmatilanteessa turvautua aikuisen apuun. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä erilaisissa turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, osapuolten kunnioittaminen sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja ohjaa koulun oppilashuoltoryhmä. Oppilashuollollisista asioista kerrotaan huoltajille koulun syystiedotteessa. Opetussuunnitelman liitteinä ovat Toimintasuunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi Kriisiohjelma koululle Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka perustehtävä on lasten ja nuorten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistäminen järjestämällä oppilaille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle tarvittavat oppilashuollon palvelut: arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua sekä koulun sisäistä ja ulkopuolista yhteistyötä. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja luokanopettaja. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella asiakohtaisesti. Tarvittaessa kutsutaan mukaan myös muita oppilashuollon asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kenen tahansa ryhmän jäsenen aloitteesta vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, kokoonkutsujana toimii erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmän toiminnassa on keskeistä ongelmia ehkäisevä työ, johon sisältyvät oppilaiden koulunkäynnin tukeminen opettajan työn tukeminen

18 18 yhteistyön koordinointi myönteisen ilmapiirin luominen kouluyhteisöön ja kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön yhteydenpito muihin viranomaisiin Pyrkimyksenä on, että koko koulu toimii hyvin ja on oppilaalle hyvä paikka olla, kehittyä ja työskennellä. 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Erityistuki esikoulussa Esiopetuksessa lasten erityistarpeet määrittelee esiopettaja yhdessä huoltajan ja erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla myös muita asiantuntijoita. Mahdollisten oppimiseen liittyvien riskitekijöiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on tarpeen pitää yhteyttä neuvolaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Erityisopettaja käynnistää tarvittaessa erityisopetukseen ottamisen ja siirtämisen esikoulun ja perusopetuksen aikana ja hankkii asiantuntijalausunnon koulupsykologilta tai muulta asiantuntijalta. Erityistä tukea tarvitseville lapsille esiopettaja laatii yhdessä huoltajan ja erityisopettajan kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelman. Erityisoppilaille erityisopettaja tai opetustoiminnan ohjaaja laatii yhdessä esiopettajan kanssa Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Henkilökohtaisessa suunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja painotusalueet. Suunnitelma laaditaan esikoulun alkaessa ja tarkistetaan keväällä ennen kouluun siirtymistä. Laadintavaiheessa varhaiskasvatuksen henkilöstö voi olla mukana ja tarkistusvaiheeseen voi osallistua tuleva luokanopettaja ja koulun erityisopettaja. Näin lapsen oppimista ja kehitystä tukeva työ jatkuu yhtenäisenä varhaiskasvatuksesta kouluun saakka. Kuntouttamiseen voivat esikoulun ja eritysopettajan tai opetustoiminnan ohjaajan lisäksi osallistua neuvola, terveyskeskus, sosiaali- ja mielenterveystoimistojen asiantuntijat sekä erilaiset ostopalveluna järjestettävät tahot. Näihin tahoihin yhteyttä pitää ensisijaisesti esikoulun johtaja. Esiopetus on merkittävässä roolissa sosiaalisten vaikeuksien ja oppimisvaikeuksien ennnaltaehkäisyssä. Tärkeää on huolimatta erityistoimista pystyä takaamaan lapselle luontainen ja täysipainoinen paikka ryhmässä niin, ettei erityisyydestä synny leimaa. Suurimmassa osassa esikoulun toimintaa erityislapset voivat toimia muiden mukana. Erityisopetus ja avustus pitää pyrkiä toteuttamaan niin, että lasta eristetään ryhmästä mahdollisimman vähän. Oppimisympäristöä ja opittavaa ainesta arvioidaan ja muokataan niin, että kaikki voivat osallistua toimintaa omista lähtökohdistaan ja edellytyksistään käsin. Erityisoppilailla ja pidennetyn oppilvelvollisuuden omaavilla lapsilla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin avustus- ja tukipalveluihin. (PL 31 )

19 Eri tukimuodot luokilla 1-9 Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kehitystä haittaavilta seuraamuksilta vältyttäisiin. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, samoin oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Tukiopetusta voidaan antaa kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Mikäli tukiopetus ei riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Tarvittaessa yleisopetuksen oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppilaalle annettavat tukipalvelut. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, hänet tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityisopetus on luonteeltaan oppimisen esteitä ja kouluvaikeuksien syntymistä ennalta ehkäisevää, korjaavaa ja oppilaan kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa. Erityisopetus pyrkii huolehtimaan siitä, että oppimisen esteistä huolimatta oppilas saavuttaa peruskoulun tavoitteet ja on valmis jatkamaan opintojaan toisen asteen koulutuksessa. 5.3 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Näitä voivat olla esim. puheen ja muun kielellisen alueen vaikeudet lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johonkin oppiaineeseen liittyvät vaikeudet tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. 5.4 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Lähtökohtana ovat oppilaan tarpeet. Erityisopetus edellyttää

20 20 opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä ja resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus tapahtuu joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Opetus toteutetaan ensisijaisesti integroituna yleisopetuksen opetusryhmään. Jos oppilaan opiskelu integroituna muuhun opetukseen ei ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta Kemiönsaaren kunta tekee sopimukset naapurikuntien kanssa. Erityisopetussiirtopäätöksen tarpeellisuutta tulee arvioida vuosittain. Jos oppilas kykenee saavuttamaan yleisopetuksen vähimmäistavoitteet, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään mm. oppilaan oppimisvalmiudet, taidot, vahvuudet ja erityistarpeet, opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä. Oppilaan edistymisen seuranta ja arvioinnin perusteet määritellään myös, samoin opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä suunnitelman laatijoiden vastuualueet. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä erityisopettaja, oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä oppilaan huoltajat. Jokaisen opettajan on oman oppiaineensa osalta osallistuttava tavoitteiden ja sisältöjen määrittämiseen. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksessa luokasta ja koulusta toiseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle. 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Maahanmuuttajat Esikoulussa viittomakieliset ja vieraskieliset lapset integroidaan suomenkieliseen ryhmään ottaen huomioon lapsen oma kieli ja kulttuuritausta. Lasta tuetaan kahden kulttuurin jäsenenä kasvuun ja kehitykseen. Lapsen äidinkielen opetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kouluopetuksessa noudatetaan samoja periaatteita. Alla viitataan muutamiin valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisiin kohtiin. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja

21 21 kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajansa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksessa tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksessa tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsille erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

22 22 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Esiopetus Esiopetus perustuu toimintamalliin, joka koostuu leikistä ja lapsen kehitysvaiheesta, nivellettynä lapsen aikaisempiin kokemuksiin. Opetus ja oppiminen pohjautuu kokonaisnäkemykseen ja yhtenäiseen aihepiiriin. Esikoulun opetussuunnitelman yleisenä tavoitteena on - itsetunnon ja minä -tunteen myönteinen kehittyminen - yhteistyön ja myötätunnon kehittäminen - itsensä ilmaiseminen - luovan toiminnan tukeminen - elämysten ja kokemusten lisääminen - leikin tärkeyden korostaminen - motoristen valmiuksien lisääminen - rauhankasvatus ja erilaisuuden ymmärtäminen - elämänkatsomus ja uskonto 7.2 Toimintasuunnitelma esikoulussa Esikouluvuoden aikana toimintaa ohjaa vuodenajat ja niiden vaihtuminen. Vuodenaikojen juhlat esim. joulu, pääsiäinen, vappu, Mikaelinpäivä, ystävänpäivä, äitien- ja isänpäivät kuuluvat toimintaohjelmaan erityispiirteineen. Toimintaa ohjaa myös lukuisat keskusaiheet esim. kotieläimet, villieläimet, liikenne, terveyskasvatus ja satuaiheet. Lasten omat aloitteet ja kokemukset huomioidaan. Aiheet nivelletään jokapäiväiseen ohjelmaan. 7.3 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet vuosiluokilla 1-9 Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmasta rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuuksia voidaan käsitellä myös päivänavauksien, juhlien, tapahtumien, näyttelyiden, retkien, vierailujen ja teemapäivien ja viikkojen yhteydessä. Toimintatavoista päätetään tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa.

23 23 Ihmisenä kasvaminen Alla olevissa taulukoissa on aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt. AIHEKOKONAISUUDET Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä. AI, YM, KU, KÄ AI, YM/BI, KU, KÄ AI, BI, KU, KÄ, LI, MU Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo. AI, UE, YM AI, HI, YM/BI, LI HY, UE, OPO,RU, EN, SA Esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta. AI, MA, KU, KÄ AI, HY, YMP/BI, MA, KU, KÄ AI Opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen. AI, YM, MA, KU, KÄ AI, HI, YM/BI, MA, RU, EN, KU, KÄ AI, BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, MU Toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. AI, UE, YM, KU, KÄ, LI AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU, KÄ HY, UE, BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, LI, MU, KO Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuororaikutukseen ja kansainvälisyyteen Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. AI, UE, YM, KU, MU AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU, MU HY, UE, GE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, MU, KO Muita kulttuureita ja ja monikulttuurisuus. AI,UE AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU HY, UE, GE, RU, EN, SA Ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä. Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tapakulttuurien merkitys. UE HI, YMP HY, UE, ATK, RU, EN, SA AI, HI, YM/BI, RU, EN AI, HI, YM/BI, MA UE, ATK, RU, EN, SA, KO UE, GE, RU, EN, SA, KO

24 24 Viestintä ja mediataito Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää mediankäyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestin vastaanottajana että tuottajana Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa. AI, YM AI, YM/BI, RU, EN, KU AI, UE, ATK, RU, EN, SA, KU, MU Viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus. AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU AI, ATK, RU, EN, SA, KU, MU Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen. AI, HI Yhteistyö median kanssa. AI, HI Lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus. AI, HI AI, ATK Viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. YM, AI YM, KU BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, KU Osallistuva kansainvälisyys ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteskuntaa eri toimijoiden nälökulmasta ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhtestyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta. AI, HI, YM HY, OPO, KU, KÄ Demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa. HI, YM HY Erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa. Verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. AI, HI, YM AI, YM HY, UE, ATK ATK, RU, EN Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. KU, KÄ AI, YM, MA, KU, KÄ HY, UE, KU, KÄ Yrittäjyys ja sen merkitys yhteskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. AI, HI, YM HY, OPO, KU, KÄ

25 25 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä. YM, KÄ AI HI, YM, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KÄ Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista. KU, KÄ HI, YM, KU, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KU, KÄ, KO Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa. YM, AI, KU, KS, MU YM, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KÄ, KO Ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari. HI, YM KE, FY, KÄ Oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen. YM, MA BI, GE, MA, KE, FY, KÄ, KO Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä. AI, YM YM HY, UE, BI, LI Työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus KÄ, LI YM, KÄ, LI FY, KE, KÄ Koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja. UE, AI, YM, LI YM UE, OPO, RU, EN, SA Väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. HI, YM HY, UE Keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt YM, LI AI, YM, LI LI Muu huomioon otettava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet. YM, LI YM, LI FY, LI Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. YM, LI YM, LI Turvallisuutta edistävät palvelut YM, LI YM OPO

26 26 Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteen ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä. HI, YM, KS, TN FY, KE, ATK, KU, KÄ Teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina. Teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arvioiti ja tuotteiden elinkaari Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö HI, YM, KS, TN YM, TN, KS AI,YMMA AI, YM, MA, RU, EN FY, KE, KS, KO FY, KE, KÄ, KO BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ Teknologiaan liittyvien eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. YM AI, HI, YM UE, ATK, KU, KÄ Tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia HI, YM HY, UE, FY, KE, ATK, KU, KÄ Äidinkieli ja kirjallisuus (Esikoulussa Kieli ja vuorovaikutus) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. TAVOITTEET Esikoulussa - oppia käyttämään äidinkieltä monipuolisesti ja värikkäästi yhdessä ympäristön kanssa sekä herättää kielellinen tietoisuus ja kehittää sitä Perusopetuksessa - kehittyä taitavaksi ja kriittiseksi, eettisesti vastuulliseksi viestijäksi; hyväksi lukijaksi, kirjoittajaksi, puhujaksi ja kuuntelijaksi, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnassa. - oppia ymmärtämään sanataidetta ja nauttimaan siitä.

27 27 SISÄLLÖT Kemiönsaarella oppisisältöja valittaessa voidaan tutustua Lounais-Suomen murteisiin ja sanontoihin. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä saaren kirjailijoiden ja kirjastojen kanssa. Esikoulu monipuoliset sanaleikit ja tehtävät ilmaisu-, kuuntelu- ja puhetaidon kehittämiseen tarkoitetut tehtävät satujen, kertomusten ja runojen kuuntelu ja tuottaminen lk Äidinkielen opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa, ja sen tulee tukea oppilaan yksilöllistä kielenoppimista.opetuksessa on huomioitava että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua lukemisen perustaitoja tavoitteena ymmärtäminen lasten kirjallisuuteen tutustumista kirjoittamisen perustaitoja pien- ja suuraakkoset sekä tyyppikirjaimet ilmaisutaitojen harjoittelua tekstinkäsittelyn alkeita KUVAUS OPPILAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. Hän seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. Puhujana oppilas pyrkii vastavuoroisuuteen. Keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. Oppilas on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Luku- ja kirjoitustaito Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahventumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen. Luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekemiseen. Oppilas on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa. Hän tietää, että apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä, kun luetun ymmärtäminen kompastelee. Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on harjoitellut kirjoittamista eri tarkoituksiin: hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, pikkuloruja, tekstejä arkielämästään, ja hän osaa käyttää myös mielikuvitusta kirjoittaessaan. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Oppilas osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella.

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 27.2.2004 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 1. LUKU AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 2. LUKU

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot