KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009"

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 Yhteisen opetussuunnitelman päiväys , otettu käyttöön , hyväksytty suomenkielisessä koulujaostossa / 29 Muutokset Yksi koulu lakkautettu alkaen valtuuston kouluverkkopäätöksen johdosta, ko. koulua koskevat osat kumoutuneet Kemiönsaaren keskuskoulun valinnaisaineiden täydennys alkaen , suomenkielinen koulujaosto / 61 Kemiönsaaren keskuskoulun valinnaiskurssien tarjonta Kimitonejdens skolan kanssa yhteisinä, alkaen suomenkielinen koulujaosto / 10 Taalintehtaan koulun tuntijaon muutos alkaen , suomenkielinen koulujaosto / 25

2 2 SISÄLTÖ 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Arvoperusta Perusopetuksen rakenne Kemiönsaaren keskuskoulun tuntijako Mjösundin koulun tuntijako kumoutunut Taalintehtaan koulun tuntijako OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys sekä kasvatus- ja opetustyön päämäärät Oppimisympäristö Hultan päiväkoti Pjonkis-päiväkoti Kemiönsaaren keskuskoulu Mjösundin koulu kumoutunut Taalintehtaan koulu Toimintakulttuuri Työtavat Työtavat esiopetuksessa Työtavat vuosiluokilla OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Oppimissuunnitelma Oppilaanohjaus Tukiopetus Oppilashuolto ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 18

3 3 5.1 Erityistuki esikoulussa Eri tukimuodot luokilla Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajat Romanit OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Esiopetus Toimintasuunnitelma esikoulussa Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet vuosiluokilla Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä (S2) Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja Kemia Terveystieto Uskonto (evankelisluterilainen uskonto) Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineet Oppilaanohjaus

4 4 8. OPPILAAN ARVIOINTI Esikoululaisen kehityksen arviointi Esiopetuksen toteuttamisen arviointi Arviointi opintojen aikana luokilla Todistukset LIITTEET TIETOSTRATEGIA KOULUJEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO KOULUTERVEYDENHUOLLON SEULONTATUTKIMUKSET TODISTUSMALLEJA

5 5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

6 6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Arvoperusta Perusopetuksen arvopohja perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja demokratiaan, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Perusopetus pohjautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, jotka edellyttävät luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Kemiönsaaren oppilaiden tulee oppia tuntemaan ja arvostamaan paikkakunnan kulttuuria ja ainutlaatuista saaristoympäristöä, jossa he elävät. Koulun tulee opettaa oppilaita ottamaan vastuuta omasta elämästään ja lähiympäristöstään. Opetuksen tulee edistää ihmisten hyvinvointia sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Perusopetuksen tulee välittää tietoa siitä miten suomalainen kulttuuri on muotoutunut, kun lännestä ja idästä tulevat kulttuurit ovat kohdanneet. Suomalainen kulttuuri on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Kemiönsaarelaisen kulttuurin erityispiirre on kaksikielisyys. Kemiönsaaren suomenkielisissä kouluissa tulee korostaa äidinkieltä ja suomalaista kulttuuriperintöä sekä opetella tuntemaan myös suomenruotsalaista kulttuuria. Vastaavasti Kemiönsaaren ruotsinkielisissä kouluissa korostetaan äidinkieltä ja suomenruotsalaista kulttuuriperintöä sekä opetellaan tuntemaan myös suomenkielisen väestön kulttuuria. Perusopetus perustuu elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Opetuksen tulee auttaa oppilaita kehittämään itseään, vastaamaan muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja kouluttamaan itseään uusiin tehtäviin. Sen tulee tukea sekä yksilön että yhteiskunnan kehitystä. Koulun pitää pyrkiä vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään antamalla tytöille ja pojille valmiuksia toimia samoin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Opetuksen tulee antaa oppilaille valmiudet toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä sekä tukea heidän kehitystään vastuullisiksi, mielipiteitä luoviksi yksilöiksi, jotka osaavat tehdä itsenäisiä päätöksiä. Oppilaita tulee tukea myös kestävän elämäntavan kehittämisessä uuden tiedon pohjalta. Opetuksen tulee sisältää tietoja kulttuuriperinnöstä ja välittää sitä edelleen ja antaa valmiudet toimia aktiivisesti yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Opetuksen tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

7 7 2.2 Perusopetuksen rakenne Kemiönsaaren keskuskoulun tuntijako KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI A-kieli /englanti EN Ruotsi A2 RUA Ruotsi B1 RU B Matematiikka MA Luonnontieteet Ympäristötieto YMLT Biologia ja maantieto BG Fysiikka ja kemia FK 1 1 2,3 2,7 2 7 Terveystieto TT Uskonto UE Historia ja yhteiskuntaoppi HY Taito- ja taideaineet Musiikki MU Kuvataide KU Käsityö TNTS Liikunta LI Kotitalous KO 3 3 Oppilaanohjaus OPO 0,7 0,3 1 2 Valinnaset aineet Oppilaan tunnit

8 Mjösundin koulun tuntijako Kumoutunut , koulu lakkautettu alkaen

9 Taalintehtaan koulun tuntijako Muutettu alkaen , suomenkielinen jaosto /25 TAALINTEHTAAN KOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI ,5 14,5 4,5 A-kieli /englanti EN Ruotsi RU Matematiikka MA Ympäristö- ja luonnontieto YM Ympäristötieto Biologia ja maantieto 2 2 Fysiikka ja kemia 1 1 Terveystieto Uskonto UE Historia ja yhteiskuntaoppi HI Taide ja taitoaineet ,5 8,5 MUSIIKKI MU Kuvataide KU ,5 2,5 Käsityö TNTS Liikunta LI Kotitalous Oppilaanohjaus valinnaiset aineet Tietotekniikka Lyhytkurssit b-kieli Oppilaan tunnit Ilmaisutaitojen kehittäminen on yksi keskeisistä päämääristämme, joten taito- ja taideaineet sekä kielet painottuvat päivittäisessä koulutyössämme. Tällainen painotus on ihanteellinen, sillä esimerkiksi juhlissa kaikki oppilaat saavat esiintyä ja toteuttaa 148

10 10 itseään monella eri taiteen alueella. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys sekä kasvatus- ja opetustyön päämäärät Opetussuunnitelman perusteissa perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on mahdollistaa oppilaalle yleissivistyksen hankkiminen, oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös halu elinikäiseen oppimiseen. Sekä esi- että perusopetuksessa oppimisen taidoista tärkein on kyky innostua, ihmetellä ja kiinnostua. Oppiminen pohjautuu lapsen aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. Tavoiteena on saada lapsi tutkimaan, ajattelemaan ja tekemään havaintoja itsenäisesti. Oppimista ei voi tapahtua ilman lapsen omaa aktiivisuutta. Keskeinen oppimisen tavoite on oppia oppimaan; ottamaan asioista selvää, opettelemaan uusia taitoja ja hankkimaan tietoja itseohjautuvasti. Oppimisessa itse oppimisprosessi on tärkeämpi kuin saavutettu lopputulos. Oppilaan on oltava tietoinen oppimisen tavoitteista ja pystyttävä myös itse vaikuttamaan niihin voidakseen ottaa vastuuta oppimisestaan ja opiskelustaan. Oppilaiden kyvyt, kiinnostuksen kohteet ja oppimisstrategiat ja -tekniikat ovat erilaisia, ja tämä on huomioitava opetusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Ryhmässä oppiminen on keskeinen tapa oppia. Suurryhmässä ja yhdysluokassa eriikäiset oppijat oppivat esimerkin kautta toisiltaan. Ryhmässä herännyt kiinnostus kantaa usein pidemmälle, kun ryhmän jäsenet tukevat toisiaan ja vievät aihetta eteenpäin. Ryhmässä syntyy myös uusia näkökulmia asioihin. Elämässä tarvittavia taitoja Opiskelutaidot Sosiaaliset taidot Ilmaisutaidot oppimaan oppiminen; itsenäinen tiedonhaku havainnointi arviointi oppimisen ilo toisten ja itsensä kunnioittaminen vastuuntunto yhteistyöhalu ja kyky hyvät tavat monipuolinen itsensä ilmaiseminen; kielen, kuvan, sävelen, liikkeen ja kädentyön avulla

11 Oppimisympäristö Hultan päiväkoti Pjonkis-päiväkoti Hultan päiväkoti sijaitsee Taalintehtaan keskustassa. Rakennus on uudenaikainen ja viihtyisä. Pihalla on tilaa leikkiä, se on viihtyisä ja lapsen mielikuvitusta ruokkiva. Lähiympäristön luonto on monimuotoista: meri, järvi, lampi, puro, suo pitkospuineen, metsät, saaret siltoineen ja kalliot. Ympäröivään kulttuurimaisemaan kuuluvat satama laivoineen, tehdas piippuineen ja pilleineen, tori myyntikojuineen, puisto, jossa kaikilla on omat nimikkopuunsa, museo, kirjasto,vanhan masuunin rauniot sekä slagitiilistä rakennettu kirkko. Kaikki tämä odottaa päivittäin pieniä tutkijoita ja hämmästelijöitä retkilleen. Hultassa korostetaan lapsen kasvua sosiaalisuuteen, toisen ihmisen huomioonottamiseen, hyvien tapojen omaksumiseen ja kohteliaisuuteen. Koska Hultassa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä lapsia, varataan säännöllisesti aikaa kielisuihkuille ja pihaleikit tarjoavat luonnollista kanssakäymistä eri kieliryhmien välillä. Kemiössä esikouluopetusta annetaan Pjonkis-päiväkodissa. Päiväkoti sijaitsee Kemiön keskustassa, puistomaisella mäellä. Pihalla on puustoa, kalliota, mäki ja hiekkapiha leikkivälineineen. Aidan takana alkaa metsäpolku, joka kulkee polveilevassa maastossa. Sijainti keskustassa mahdollistaa kävelyretket kirjastoon, Amospuistoon, kirkkoon ja muihin keskustan kohteisiin. Jokaiselle lapselle tarjotaan opetusta henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksiensa pohjalta. Lapset oppivat yhteistyötä, kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan yhteistyössä kaksikielisessä yhteiskunnassa Kemiönsaaren keskuskoulu Koulumme sijaitsee Kemiön keskustassa, lähellä paikallista kulttuuri- ja urheiluelämää. Koulultamme on lyhyt matka paikallisiin liikelaitoksiin, pankkeihin, kunnan hallintokeskukseen, kirjastoon jne. Kemiöllä on myös tarjottavana koululle aimo annos kulttuuria ja historiaa; mm. lähellä sijaitseva kotiseutumuseo ja keskiaikainen harmaakivikirkko. Koulumme on Kemiönsaaren kunnan yhteinen suomenkielinen koulu, joka sijaitsee Kemiön koulukeskuksessa. Koulukeskuksessa toimii kolme eri koulua: suomenkielinen peruskoulu, vuosiluokat ja ruotsinkielinen peruskoulu, vuosiluokat sekä ruotsinkielinen lukio. Opetusta annetaan koulukeskuksessa siis perusopetuksen ensimmäisestä vuosiluokasta lukion 3. luokkaan asti.

12 12 Koska koulukeskuksessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä opettajia ja oppilaita, on koulullamme hyvät mahdollisuudet hyödyntää toisen kotimaisen kielen luontaista oppimista sekä käyttää yhteisiä tiloja ja tiettyjä opetusmateriaaleja tehokkaasti. Suvaitsevaisuus ja avoimuus eri kulttuuritaustaa ja kieltä kohtaan luovat edellytykset opettajien sekä oppilaiden keskinäiselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Yhtenäisen perusopetuksemme vuosiluokat 1-6 toimivat yhdysluokkina: luokka, luokka sekä 5.-6.luokka. Ylemmät vuosiluokat ovat erillisryhmiä, mutta myös muut järjestelyt ovat tarvittaessa mahdollisia. Koulumme opetusmateriaaleja, työvälineitä ja oppimateriaaleja käyttävät kaikki opettajat ja luokat. Samoin kirjasto on kaikkien yhteinen opiskelupaikka, jota kehitetään jatkuvasti. Koulun välituntialue on yhteinen tila, jossa leikkivälineet ovat ensisijaisesti tarkoitettu alemman luokan oppilaille Kumoutunut , koulu lakkautettu alkaen Taalintehtaan koulu Koulumme sijaitsee Taalintehtaan keskustan tuntumassa, mutta samalla luonnon helmassa. Kouluamme ympäröivä luonto on hyvin monimuotoista: suot, meri, järvet ja metsä tarjoavat runsaasti tutkimuskohteita pienille tutkijoille. Nämä seikat antavat oman leimansa koulumme toiminnalle. Ympäristökasvatus, luonnon virkistyskäyttö ja

13 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat luonnonsuojelu nousevat luonnollisesti hyvin keskeiselle sijalle opetuksen sisältöjä valittaessa. Koulumme lähituntumassa ovat myös ruotsinkielinen koulu, urheilukenttä, kirkko, museo, kirjasto, tori, satama ja Ovakon tehdas tarjoten omat mahdollisuutensa paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kaksiopettajaisessa koulussamme luokat ovat 2-4 luokan yhdysluokkia, mikä asettaa suuret vaatimukset lasten kyvylle työskennellä itsenäisesti. Samalla se tarjoaa oivallisia tilanteita eri ikäluokkien yhteistyölle. Työskennellessä oppilaat auttavat toisiaan ja välitunneilla kaikenikäiset lapset leikkivät yhteisiä leikkejä. Kukaan ei jää tahtomattaan syrjään. Eri-ikäisten ja erilaisten oppijoiden välinen yhteistoiminta vähentää ennakkoluuloja ja antaa suvaitsevaisuudelle tilaa. Lapsilla on mahdollisuus saada vääristymätön kuva ympäröivästä yhteiskunnasta. Erilaisuus nähdään luonnollisena osana elämää. Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu merkittävänä osana myös koulun yhteisten juhlien ja tapahtumien järjestäminen, sillä koulumme on Taalintehtaalla ainoita suomenkielisen kulttuurin tarjoajia. Koska oppilaita on vähän, on jokaisella oppilaalla merkittavä osa ja vastuu tapahtumien onnistumisessa ja perheet ovat myös mukana yhteisissä talkoissa. Näin opitaan kantamaan vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisistä asioista. Koska monet lapset puhuvat jo kouluun tullessaan toista kotimaista kieltä, tarjoaa koulumme mahdollisuuden myös ruotsin kielen opiskeluun, joka alkaa vapaaehtoisena ensimmäiseltä luokalta. Tällöin oppilaat voivat syventää kotoa ja ympäristöstä omaksumaansa käytännön kielitaitoa. Yläkouluun siirtyessään he voivat valita myös ruotsin kielen pitkän oppimäärän. Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan kaikkia koulun virallisia ja epävirallisia sääntöjä, toiminta- ja käyttäytymismalleja sekä periaatteita, joihin koulutyön laatu perustuu. Siihen kuuluu myös työjärjestyksen ulkopuolinen toiminta, kuten juhlat ja erilaiset tapahtumat. Koulujemme toimintakulttuurin perustana on arvopohja, johon kaikki sidosryhmät niin koulun sisällä kuin ulkopuolellakin ovat sitoutuneet. Toimintakulttuuri korostaa avoimuutta ja vuorovaikutusta kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Toimintakulttuuri tukee koulumme kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita Työtavat esiopetuksessa Vapaan ja ohjatun leikin korostaminen. Leikin arvostaminen osana lapsen jokapäiväistä elämää. Leikin avulla lapsi havainnoi ympäristöään ja harjoittelee omia taitojaan. Leikin avulla taidot sisäistyvät ja luo mahdollisuuden oppia uutta edellisten jo opittujen taitojen pohjalta.voidakseen toteuttaa itseään leikissä lapsi tarvitsee

14 14 tilaa, aikaa, aikuisen tukea ja läsnäoloa sekä tarpeellisia, laadukkaita välineitä. Muita esikoulun työtapoja ovat - kokeilu ja tutkiminen - lähiympäristön tutkiminen ja opintokäynnit - yhteistyöt - kielellinen vuorovaikutus - lasten omiin ajatuksiin ja toimintoihin perustuva työskentely Työtavat vuosiluokilla 1-9 Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen, ajattelun, ongelmanratkaisun ja työskentelyn taitoja sekä sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Työtavoilla edistetään myös tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Oppimista tapahtuu itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmien kanssa. Keskeisiä työmuotoja ovat esimerkiksi yhteistoiminnallinen oppiminen, leikki ja pelit, projektityöskentely teemakokonaisuuksin, työpajat, teemapäivät ja retket. Oppimisen ja ymmärtämisen kannalta on mielekästä luoda asioista laajoja kokonaisuuksia ja etsiä erilaisia työskentely- ja lähestymistapoja ja näkökulmia. Keskusaiheesta riippuen valitaan kokonaisuuteen yhdistyvät oppiaineet ja -sisällöt. Opettajakunta laatii tavoitteet ja taktiikan. Oppilaat osallistuvat käytännöllisen tason ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Taidekasvatus toimii opetettavien aihekokonaisuuksien yhdyssiteenä. Liikunnan, musiikin sekä kuva-, sana- ja tanssitaiteen keinoin esitellään työn tuloksia myös yleisölle. Lastenkirjallisuudesta, elokuvista, teatterista ja kuunnelmista ammennetaan kertomuksia, elämyksiä, keskustelun aiheita sekä roolimalleja ja tilanteita, joiden kautta eletään monta elämää. Teknisenä apuvälineenä tietotekniikka palvelee oppimista alkuopetuksesta lähtien. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Esikoulussa huoltajilla ja esikoulun henkilöstöllä on säännölliset keskustelutuokiot koskien lapsen kehitystä ja oppimista. Vanhempien keskustelutuokioita järjestetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa ja useamminkin jos on tarpeellista. Lukuvuoden alussa järjestetään yhteinen vanhempainilta. Lukuvuoden kuluessa järjestetään vielä ainakin kaksi yhteistä vanhempainiltaa. Yhteyttä pidetään muutenkin aina

15 15 tarvittaessa. Koulu puolestaan vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tulee tukea huoltajia käytettävissä olevin keinoin siten, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutetaan koulun ja kodin yhteistyöllä, jonka tavoitteena on edistää lasten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajilla pitää olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista vuorovaikutusta huoltajien kanssa, sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua osapuolten tasa-arvoisuuteen. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä tulla kuulluiksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle yhteistyölle. Kodin ja koulun välinen tiedottaminen ja yhdessä toimiminen on erityisen tärkeää alkuopetuksen aikana, jotta kodin ja koulun välille syntyy vahva luottamuksellinen ilmapiiri. Tällainen ilmapiiri lisää pienen oppilaan turvallisuuden tunnetta. Käytännössä tiedottaminen ensimmäisellä ja toisella luokalla voidaan järjestää huoltajien ja opettajan yhteisesti sopimalla tavalla. Vuosittain järjestetään ainakin yksi yhteinen huoltajatapaaminen. Lisäksi huoltajia kutsutaan mukaan talkoisiin, juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Erikseen huoltajien kanssa järjestetään tapaamisia tarvittaessa. 4.2 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Nivelkohdat esiopetuksesta alkuopetukseen ja alakoulusta yläkouluun edellyttävät yhteistyötä opetushenkilöstöltä oppilaan koulunkäynnin saumattoman jatkuvuuden turvaamiseksi. Esikoulu kutsuu vuosittain koolle moniammatillisen koulutulokaspalaverin.erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla yhteistyön merkitys korostuu.heidän kohdallaan mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan oppilaskohtaisesti. Esiopetuksen kanssa tehdään myös muuta yhteistyötä tapaamisten ja esim. luistelu-, hiihto- tai muiden mahdollisten retkien merkeissä. Keväällä, ennen koulun loppumista, esikoululaiset tutustuvat tulevaan kouluunsa. Yläkoulun oppilaanohjaaja tai rehtori kutsuu kevätlukukaudella koolle 6.- luokkalaisten oppilaiden luokanopettajat siirtymävaiheen palaveriin. Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten siirtyessä koulusta toiseen muutoin kuin nivelvaiheessa, vastaanottava koulu järjestää siirtopalaverin erityisopettajan johdolla. Taalintehtaan koulun kuudennen luokan oppilaat tekevät keväisin tutustumismatkan Kemiönsaaren keskuskouluun, johon he siirtyvät seitsemännelle luokalle seuraavana

16 Oppimissuunnitelma 4.4 Oppilaanohjaus 4.5 Tukiopetus syksynä. Uusien seitsemäsluokkalaisten yhteinen tutustumisretki järjestetään mahdollisuuksien mukaan vuorovuosina Kemiönsaaren suomenkielisten koulujen kesken. Kieliryhmien välinen yhteistyö toteutuu mm. yhteisissä tapahtumissa. Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sen tarkoituksena on, että oppilas opettajan kanssa vähitellen yhä itsenäisemmin oppii ottamaan vastuuta opiskelustaan; asettamaan itselleen tavoitteita, työskentelemään niiden saavuttamiseksi ja arvioimaan työtään. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on myös antaa huoltajille tietoa, jotta kotona voitaisiin tukea oppilaan koulutyötä. Oppimissuunnitelmalla voidaan yksilöllistää opetusta esim. erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tai erityislahjakkaalle oppilaalle. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppiainekohtaisesti tai se voi sisältää koko opinto-ohjelman. Suunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Suunnitelmaan voidaan kirjata mm. oppilaalle sopivia työ- ja oppimistapoja sekä konkreettisia keinoja oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Suunnitelmaan kirjataan myös opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan vahvuudet ja harjoitusta vaativat asiat sekä mahdollinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Ensimmäisten luokkien oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Suunnitelmaa laatimassa voi oppilaan ja opettajan lisäksi olla muitakin asiantuntijoita. Päävastuu on opettajalla. Oppimissuunnitelma käydään läpi huoltajien kanssa. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien syntymistä, tukea hänen sosiaalista kasvuaan ja osaltaan estää oppimisvaikeuksien muodostumista. Oppilasta on tuettava opiskelutaitojen kehittämisessä ja häntä on ohjattava suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, johon sisältyvät yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta hän ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista ja sitä annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamiseen tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaiden huoltajille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

17 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyön painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä; esim. tukioppilastoiminta ja välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuri kouluyhteisössä. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulun työntekijöille, koulukuljetuksiin osallistuville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille kuten terveydenhoitohenkilöstölle. Tavoitteena on, että lapsi uskaltaa ongelmatilanteessa turvautua aikuisen apuun. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä erilaisissa turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, osapuolten kunnioittaminen sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja ohjaa koulun oppilashuoltoryhmä. Oppilashuollollisista asioista kerrotaan huoltajille koulun syystiedotteessa. Opetussuunnitelman liitteinä ovat Toimintasuunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi Kriisiohjelma koululle Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka perustehtävä on lasten ja nuorten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistäminen järjestämällä oppilaille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle tarvittavat oppilashuollon palvelut: arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua sekä koulun sisäistä ja ulkopuolista yhteistyötä. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja luokanopettaja. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella asiakohtaisesti. Tarvittaessa kutsutaan mukaan myös muita oppilashuollon asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kenen tahansa ryhmän jäsenen aloitteesta vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, kokoonkutsujana toimii erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmän toiminnassa on keskeistä ongelmia ehkäisevä työ, johon sisältyvät oppilaiden koulunkäynnin tukeminen opettajan työn tukeminen

18 18 yhteistyön koordinointi myönteisen ilmapiirin luominen kouluyhteisöön ja kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön yhteydenpito muihin viranomaisiin Pyrkimyksenä on, että koko koulu toimii hyvin ja on oppilaalle hyvä paikka olla, kehittyä ja työskennellä. 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Erityistuki esikoulussa Esiopetuksessa lasten erityistarpeet määrittelee esiopettaja yhdessä huoltajan ja erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla myös muita asiantuntijoita. Mahdollisten oppimiseen liittyvien riskitekijöiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on tarpeen pitää yhteyttä neuvolaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Erityisopettaja käynnistää tarvittaessa erityisopetukseen ottamisen ja siirtämisen esikoulun ja perusopetuksen aikana ja hankkii asiantuntijalausunnon koulupsykologilta tai muulta asiantuntijalta. Erityistä tukea tarvitseville lapsille esiopettaja laatii yhdessä huoltajan ja erityisopettajan kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelman. Erityisoppilaille erityisopettaja tai opetustoiminnan ohjaaja laatii yhdessä esiopettajan kanssa Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Henkilökohtaisessa suunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja painotusalueet. Suunnitelma laaditaan esikoulun alkaessa ja tarkistetaan keväällä ennen kouluun siirtymistä. Laadintavaiheessa varhaiskasvatuksen henkilöstö voi olla mukana ja tarkistusvaiheeseen voi osallistua tuleva luokanopettaja ja koulun erityisopettaja. Näin lapsen oppimista ja kehitystä tukeva työ jatkuu yhtenäisenä varhaiskasvatuksesta kouluun saakka. Kuntouttamiseen voivat esikoulun ja eritysopettajan tai opetustoiminnan ohjaajan lisäksi osallistua neuvola, terveyskeskus, sosiaali- ja mielenterveystoimistojen asiantuntijat sekä erilaiset ostopalveluna järjestettävät tahot. Näihin tahoihin yhteyttä pitää ensisijaisesti esikoulun johtaja. Esiopetus on merkittävässä roolissa sosiaalisten vaikeuksien ja oppimisvaikeuksien ennnaltaehkäisyssä. Tärkeää on huolimatta erityistoimista pystyä takaamaan lapselle luontainen ja täysipainoinen paikka ryhmässä niin, ettei erityisyydestä synny leimaa. Suurimmassa osassa esikoulun toimintaa erityislapset voivat toimia muiden mukana. Erityisopetus ja avustus pitää pyrkiä toteuttamaan niin, että lasta eristetään ryhmästä mahdollisimman vähän. Oppimisympäristöä ja opittavaa ainesta arvioidaan ja muokataan niin, että kaikki voivat osallistua toimintaa omista lähtökohdistaan ja edellytyksistään käsin. Erityisoppilailla ja pidennetyn oppilvelvollisuuden omaavilla lapsilla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin avustus- ja tukipalveluihin. (PL 31 )

19 Eri tukimuodot luokilla 1-9 Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kehitystä haittaavilta seuraamuksilta vältyttäisiin. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, samoin oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Tukiopetusta voidaan antaa kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Mikäli tukiopetus ei riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Tarvittaessa yleisopetuksen oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppilaalle annettavat tukipalvelut. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, hänet tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityisopetus on luonteeltaan oppimisen esteitä ja kouluvaikeuksien syntymistä ennalta ehkäisevää, korjaavaa ja oppilaan kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa. Erityisopetus pyrkii huolehtimaan siitä, että oppimisen esteistä huolimatta oppilas saavuttaa peruskoulun tavoitteet ja on valmis jatkamaan opintojaan toisen asteen koulutuksessa. 5.3 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Näitä voivat olla esim. puheen ja muun kielellisen alueen vaikeudet lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johonkin oppiaineeseen liittyvät vaikeudet tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. 5.4 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Lähtökohtana ovat oppilaan tarpeet. Erityisopetus edellyttää

20 20 opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä ja resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus tapahtuu joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Opetus toteutetaan ensisijaisesti integroituna yleisopetuksen opetusryhmään. Jos oppilaan opiskelu integroituna muuhun opetukseen ei ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta Kemiönsaaren kunta tekee sopimukset naapurikuntien kanssa. Erityisopetussiirtopäätöksen tarpeellisuutta tulee arvioida vuosittain. Jos oppilas kykenee saavuttamaan yleisopetuksen vähimmäistavoitteet, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään mm. oppilaan oppimisvalmiudet, taidot, vahvuudet ja erityistarpeet, opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä. Oppilaan edistymisen seuranta ja arvioinnin perusteet määritellään myös, samoin opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä suunnitelman laatijoiden vastuualueet. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä erityisopettaja, oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä oppilaan huoltajat. Jokaisen opettajan on oman oppiaineensa osalta osallistuttava tavoitteiden ja sisältöjen määrittämiseen. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksessa luokasta ja koulusta toiseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle. 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Maahanmuuttajat Esikoulussa viittomakieliset ja vieraskieliset lapset integroidaan suomenkieliseen ryhmään ottaen huomioon lapsen oma kieli ja kulttuuritausta. Lasta tuetaan kahden kulttuurin jäsenenä kasvuun ja kehitykseen. Lapsen äidinkielen opetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kouluopetuksessa noudatetaan samoja periaatteita. Alla viitataan muutamiin valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisiin kohtiin. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja

21 21 kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajansa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksessa tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksessa tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsille erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

22 22 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Esiopetus Esiopetus perustuu toimintamalliin, joka koostuu leikistä ja lapsen kehitysvaiheesta, nivellettynä lapsen aikaisempiin kokemuksiin. Opetus ja oppiminen pohjautuu kokonaisnäkemykseen ja yhtenäiseen aihepiiriin. Esikoulun opetussuunnitelman yleisenä tavoitteena on - itsetunnon ja minä -tunteen myönteinen kehittyminen - yhteistyön ja myötätunnon kehittäminen - itsensä ilmaiseminen - luovan toiminnan tukeminen - elämysten ja kokemusten lisääminen - leikin tärkeyden korostaminen - motoristen valmiuksien lisääminen - rauhankasvatus ja erilaisuuden ymmärtäminen - elämänkatsomus ja uskonto 7.2 Toimintasuunnitelma esikoulussa Esikouluvuoden aikana toimintaa ohjaa vuodenajat ja niiden vaihtuminen. Vuodenaikojen juhlat esim. joulu, pääsiäinen, vappu, Mikaelinpäivä, ystävänpäivä, äitien- ja isänpäivät kuuluvat toimintaohjelmaan erityispiirteineen. Toimintaa ohjaa myös lukuisat keskusaiheet esim. kotieläimet, villieläimet, liikenne, terveyskasvatus ja satuaiheet. Lasten omat aloitteet ja kokemukset huomioidaan. Aiheet nivelletään jokapäiväiseen ohjelmaan. 7.3 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet vuosiluokilla 1-9 Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmasta rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuuksia voidaan käsitellä myös päivänavauksien, juhlien, tapahtumien, näyttelyiden, retkien, vierailujen ja teemapäivien ja viikkojen yhteydessä. Toimintatavoista päätetään tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa.

23 23 Ihmisenä kasvaminen Alla olevissa taulukoissa on aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt. AIHEKOKONAISUUDET Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä. AI, YM, KU, KÄ AI, YM/BI, KU, KÄ AI, BI, KU, KÄ, LI, MU Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo. AI, UE, YM AI, HI, YM/BI, LI HY, UE, OPO,RU, EN, SA Esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta. AI, MA, KU, KÄ AI, HY, YMP/BI, MA, KU, KÄ AI Opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen. AI, YM, MA, KU, KÄ AI, HI, YM/BI, MA, RU, EN, KU, KÄ AI, BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, MU Toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. AI, UE, YM, KU, KÄ, LI AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU, KÄ HY, UE, BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, LI, MU, KO Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuororaikutukseen ja kansainvälisyyteen Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. AI, UE, YM, KU, MU AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU, MU HY, UE, GE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, MU, KO Muita kulttuureita ja ja monikulttuurisuus. AI,UE AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU HY, UE, GE, RU, EN, SA Ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä. Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tapakulttuurien merkitys. UE HI, YMP HY, UE, ATK, RU, EN, SA AI, HI, YM/BI, RU, EN AI, HI, YM/BI, MA UE, ATK, RU, EN, SA, KO UE, GE, RU, EN, SA, KO

24 24 Viestintä ja mediataito Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää mediankäyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestin vastaanottajana että tuottajana Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa. AI, YM AI, YM/BI, RU, EN, KU AI, UE, ATK, RU, EN, SA, KU, MU Viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus. AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU AI, ATK, RU, EN, SA, KU, MU Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen. AI, HI Yhteistyö median kanssa. AI, HI Lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus. AI, HI AI, ATK Viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. YM, AI YM, KU BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, KU Osallistuva kansainvälisyys ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteskuntaa eri toimijoiden nälökulmasta ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhtestyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta. AI, HI, YM HY, OPO, KU, KÄ Demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa. HI, YM HY Erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa. Verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. AI, HI, YM AI, YM HY, UE, ATK ATK, RU, EN Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. KU, KÄ AI, YM, MA, KU, KÄ HY, UE, KU, KÄ Yrittäjyys ja sen merkitys yhteskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. AI, HI, YM HY, OPO, KU, KÄ

25 25 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä. YM, KÄ AI HI, YM, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KÄ Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista. KU, KÄ HI, YM, KU, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KU, KÄ, KO Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa. YM, AI, KU, KS, MU YM, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KÄ, KO Ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari. HI, YM KE, FY, KÄ Oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen. YM, MA BI, GE, MA, KE, FY, KÄ, KO Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä. AI, YM YM HY, UE, BI, LI Työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus KÄ, LI YM, KÄ, LI FY, KE, KÄ Koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja. UE, AI, YM, LI YM UE, OPO, RU, EN, SA Väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. HI, YM HY, UE Keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt YM, LI AI, YM, LI LI Muu huomioon otettava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet. YM, LI YM, LI FY, LI Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. YM, LI YM, LI Turvallisuutta edistävät palvelut YM, LI YM OPO

26 26 Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteen ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä. HI, YM, KS, TN FY, KE, ATK, KU, KÄ Teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina. Teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arvioiti ja tuotteiden elinkaari Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö HI, YM, KS, TN YM, TN, KS AI,YMMA AI, YM, MA, RU, EN FY, KE, KS, KO FY, KE, KÄ, KO BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ Teknologiaan liittyvien eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. YM AI, HI, YM UE, ATK, KU, KÄ Tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia HI, YM HY, UE, FY, KE, ATK, KU, KÄ Äidinkieli ja kirjallisuus (Esikoulussa Kieli ja vuorovaikutus) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. TAVOITTEET Esikoulussa - oppia käyttämään äidinkieltä monipuolisesti ja värikkäästi yhdessä ympäristön kanssa sekä herättää kielellinen tietoisuus ja kehittää sitä Perusopetuksessa - kehittyä taitavaksi ja kriittiseksi, eettisesti vastuulliseksi viestijäksi; hyväksi lukijaksi, kirjoittajaksi, puhujaksi ja kuuntelijaksi, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnassa. - oppia ymmärtämään sanataidetta ja nauttimaan siitä.

27 27 SISÄLLÖT Kemiönsaarella oppisisältöja valittaessa voidaan tutustua Lounais-Suomen murteisiin ja sanontoihin. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä saaren kirjailijoiden ja kirjastojen kanssa. Esikoulu monipuoliset sanaleikit ja tehtävät ilmaisu-, kuuntelu- ja puhetaidon kehittämiseen tarkoitetut tehtävät satujen, kertomusten ja runojen kuuntelu ja tuottaminen lk Äidinkielen opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa, ja sen tulee tukea oppilaan yksilöllistä kielenoppimista.opetuksessa on huomioitava että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua lukemisen perustaitoja tavoitteena ymmärtäminen lasten kirjallisuuteen tutustumista kirjoittamisen perustaitoja pien- ja suuraakkoset sekä tyyppikirjaimet ilmaisutaitojen harjoittelua tekstinkäsittelyn alkeita KUVAUS OPPILAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. Hän seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. Puhujana oppilas pyrkii vastavuoroisuuteen. Keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. Oppilas on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Luku- ja kirjoitustaito Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahventumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen. Luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekemiseen. Oppilas on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa. Hän tietää, että apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä, kun luetun ymmärtäminen kompastelee. Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on harjoitellut kirjoittamista eri tarkoituksiin: hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, pikkuloruja, tekstejä arkielämästään, ja hän osaa käyttää myös mielikuvitusta kirjoittaessaan. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Oppilas osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009. Päivitys 1.6.2009

KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009. Päivitys 1.6.2009 KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 Päivitys 1.6.2009 2 SISÄLTÖ 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004

RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 1. luku Opetussuunnitelma...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 2.1

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot