PYHTÄÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHTÄÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PYHTÄÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivsuom , , , , , Bildsve , , Sivltk

2 Sisältö 1 JOHDANTO Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Arvot Pyhtään kunnan opetussuunnitelman pohjana Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen rakenne OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassa pito ja tietojen luovuttaminen KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus

3 7.3.1 Suomi äidinkielenä Svenska som modersmål Toinen kotimainen kieli Ruotsi Suomi Vieraat kielet Englanti A1-Främmande språk A2-Ranska A2-Saksa (4-6.luokka) A2-Venäjä A2-Ranska B2-Saksa B2-Ranska B2-Venäjä Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineet Yleistä Aineiden tavoitteet ja sisällöt Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteet Oppilaanohjaus vuosiluokilla Oppilaanohjaus vuosiluokilla Oppilaanohjaus vuosiluokilla Luokkamuotoinen oppilaanohjaus Henkilökohtainen oppilaanohjaus Oppilaanohjaus pienryhmässä Työelämään tutustuminen OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Opetussuunnitelman arvioinnista

4 1 JOHDANTO 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Pyhtään kunnan perusopetuksen 1-9 luokkien opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen hyväksymään määräykseen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksista ja täydennyksistä. Muutoksien ja täydennysten kautta opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 on saatettu vastaamaan uutta perusopetuslakia (laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010). Näiden perusteiden mukaan laadittu opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään Opetussuunnitelmaa uudistettaessa on huomioitu Pyhtään kunnan samanaikaisesti toteutettu esiopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö sekä kaikki Pyhtään kunnassa voimassaolevat lapsia ja nuoria koskevat strategiat ja ohjelmat. Näitä on Pyhtään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Kunnanvaltuusto ), Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Kunnanvaltuusto ), Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma ja Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma (Sivistyslautakunta ). Opetussuunnitelma on kuntakohtainen ja siihen voidaan liittää myöhemmin koulukohtaisia sivistyslautakunnan ja/tai sen eri jaostojen hyväksymiä osioita. Opettajien tulee opetustyössään noudattaa tätä opetussuunnitelmaa välittömästi sen hyväksymisen jälkeen. Pyhtään kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä eri koulujen opettajista muodostuneissa ryhmissä. Lisäksi työryhmissä ovat olleet mukana sivistystoimenjohtaja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhuollon edustaja. Molemmat kieliryhmät ovat mahdollisuuksien mukaan olleet edustettuina eri työryhmissä. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on huomioitu seuraavat seikat opetuksen järjestämisen edellyttämällä tavalla: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot 4

5 eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 5

6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen ja kasvatuksen arvot pohjautuvat perusopetuslakiin, jonka mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen kasvattaa oppilas eettisesti vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot Perusopetusasetus asettaa seuraavat arvot: ihmisoikeuksien kunnioittaminen tasa-arvon ja demokratian vaaliminen monikulttuurisuuden hyväksyminen luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen yksilöllisyyden kunnioittaminen yhteisöllisyyteen ja vastuullisuuteen kasvaminen Yhteiskunnassa kulloinkin vallalla olevat arvot määräävät opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Edellä esille tuotua arvopohjaa ja arvoja voidaan täydentää paikallisesti ja koulukohtaisesti. Vanhemmat ja koulun henkilöstö voivat halutessaan lisätä tärkeiksi kokemiaan arvoja koulun opetussuunnitelmaan. Toinen menettelytapa kartoittaa kotien ja henkilökunnan tärkeiksi kokemia arvoja on pohtia käytännön koulutyötä ohjaavia vuorovaikutussuhteita ja niihin kiinteästi liittyviä arvoja. Lähtökohtana on oppilaan suhde itseensä toisiin ihmisiin ympäristöön kulttuuriin tietoon työhön elämässä tarvittaviin taitoihin Arvot Pyhtään kunnan opetussuunnitelman pohjana Koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana on kasvatuksen arvoperustan kartoittaminen, selkeyttäminen ja tiedostaminen. Arvoperustan kartoittamisessa on tehty yhteistyötä sekä kodin ja koulun välillä että sidosryhmien kanssa. Pyhtäällä perustettiin vuonna 2004 arvotyöryhmä selvittämään kasvatusarvoja. Arvotyöryhmä päätti selvittää kasvatusarvoja kyselylomakkeiden avulla. Oppilaiden vanhemmille lähetettyjen kyselylomakkeiden myötä saatiin kartoitettua, mitä arvoja vanhemmat painottavat koulutyössä. Sama kysely teetettiin myös Pyhtään kunnan koulu- 6

7 jen opettajilla ja henkilökunnalla. Myös koulujen kehittämisprojektit, ennen muuta Yhdessä kasvamaan -projekti Huutjärven koululla, ovat tuottaneet, täsmentäneet ja ehkä uudistaneetkin kasvatuksen arvoperustaa. Edelleen arvoperustasta on käyty keskusteluja kotien kanssa koulukohtaisia opetussuunnitelmaosioita työstettäessä. Yhdessä kasvamaan -projektin myötä ovat myös oppilaat päässeet vaikuttamaan arvoihin. Arvotyöryhmä esittää tässä silloisten arvokyselyjen tulokset. Opetussuunnitelman tarkennukset ja muutokset pohjautuvat edelleen näihin samoihin arvoihin. Tulosten tulkinnassa on tukeuduttu koulun arvokeskusteluissa esiinnousseisiin painotuksiin ja argumentointeihin. Keskusteluissa ja kannanotoissa tuotiin selvästi esiin koulutyön tärkeys: koulutukseen ja oppimiseen tulee satsata ja esim. ylisuuria ryhmiä pitää välttää. Toisaalta peräänkuulutettiin myös kotien kasvatusvastuuta lapsista. Monet pitivät tärkeänä suomenruotsalaisen kulttuurin vaalimista. Arvokyselyjen tuloksena arvot painottuivat kolmeen osa-alueeseen: ihmisen suhde itseensä, suhteet toisiin ihmisiin ja suhtautuminen työhön. Arvoissa ihmisen suhteessa itseensä painottuu terve itsetunto. Vastuun kantaminen omista tekemisistä ja itsenäisten valintojen tekeminen opiskelussa pohjautuvat hyvään itsetuntoon. Itsetuntoa vahvistaa rakentava (myönteinen) palaute. Hyvä itsetunto edesauttaa oppimista ja kykyä arvostaa omaa ja toisen työtä. Elinikäinen oppiminen nähdään itseisarvona. Rehellisyyttä arvostetaan edelleen paljon. Ihmisen suhteessa toisiin ihmisiin painotetaan tasa-arvoa. Tasa-arvon tulee vallita yksilöiden, sukupuolten, ikäluokkien ja eri ryhmien välillä. Fyysinen ja henkinen koskemattomuus, oikeudenmukaisuus, mielipiteen ilmaisun vapaus sekä työrauhan vaatimukset korostavat yhteisten sääntöjen tarpeellisuutta niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Ihannetilanteessa kaikkien tulisi tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja ryhmän jäsenenä. Suvaitsevaisuus ei aina ole helppoa tilanteessa, jossa se synnyttää arvoristiriitatilanteen oman edun kanssa. Suhtautumisessa työhön ovat henkiset arvot päällimmäisiä. Työ nähdään välttämättömänä jo mielenterveyden kannalta. Työllä turvataan toimeentulo, elintaso sekä Suomen menestyminen maailmalla. Oman ja toisen työn arvostaminen painottuu myös tälle osa-alueelle. Näiden kolmen osa-alueen lisäksi tuli selkeästi esiin luonnon ja ympäristön kunnioittaminen. Suhteessa luontoon pyhtääläiset ovat vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvia. Luonnonsuojelun tärkeys tiedostetaan. Konkreettisesti Pyhtäällä panostetaan kierrätykseen, kansallispuistoihin ja soiden suojeluun. Myös myöhemmin luottamushenkilöille tehdyssä kyselyssä vastauksissa korostuivat samoja teemoja: rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, elinikäinen oppiminen ja halu kehittyä ihmisenä sekä terveelliset elämäntavat. Myös tervettä itsetuntoa, oman ja toisen työn arvostusta ja tasa-arvoa pidettiin tärkeinä samoin kuin suomalaisen kulttuurin ja oman elinympäristön vaalimista. Edellä mainittujen lisäksi avovastauksissa tuli esille lasten yksilöllisyyden ja erilaisten oppimistapojen ja -menetelmien näkeminen ja salliminen. 7

8 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaisesti opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa ja oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. (Perusopetuslaki 628/ mom. 477/2003, 3 3 mom. ja 29 1 mom.) Oppilailla on lakiin perustuva oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. (Perusopetuslaki 30 1 mom. 642/2010, 31 1 mom. ja 31 a 1. mom. 477/2003) Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 731/ mom.) Suomi on lisäksi sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus, Salamanca Statement, 1994, Luxemburgin peruskirja, The Charter of Luxemburg, 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006.) Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyön järjestelyissä huolehditaan siitä, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle luodaan mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön keskeisiä piirteitä ovat turvallisuus, ystävällisyys ja erilaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Mahdollisiin oppimisympäristön turvallisuutta tai oppilaiden terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän rakenne, sisällöt ja toimintatavat valitaan niin, että ne tarjoavat oppilaille mahdollisuuden rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemiseen. 8

9 Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. ta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, kouluyhteisön muiden jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulut tekevät kiinteästi yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten ja nuorten kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Tässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Pyhtään kunnan perusopetuksessa oppilas etenee opiskeluissaan pääsääntöisesti vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaan. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen momentin säännöksiä. Yhdysluokkaopetuksen toteuttamistavoista päätetään koulukohtaisesti ja sen järjestämisestä annetaan selvitys vuosittaisessa työsuunnitelmassa. 9

10 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna: itsenäisesti opettajan ohjaamana vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa Opittavina ovat uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vuorovaikutteisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissaan: aktiivista päämääräsuuntautunutta itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi Oppiminen on tilannesidonnaista, joten monipuoliseen oppimisympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta 10

11 yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on myös tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Hyvä oppimisympäristö on: kannustava kiireetön avoin ja turvallinen HYVÄ viihtyisä OPPIMISYMPÄRISTÖ myönteinen monipuolinen virikkeinen ohjaava Kaavio 1. Hyvä oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri Koulujen toimintakulttuuri heijastuu suoraan koulun kasvatukseen ja opetukseen. Tavoitteena on rakentaa Pyhtään koulujen kaikki käytännöt tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat, joiden järjestämiseen osallistuvat myös vanhempainyhdistykset ja -toimikunnat. 11

12 Pyhtään koulujen toimintakulttuuri painottuu hyvään ja monipuoliseen perustietojen ja -taitojen opetukseen siten, että Pyhtäällä perusopetuksen suorittanut oppilas saa jatkoopiskelupaikan ja ammatin. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu myös pyrkimys kokonaisvaltaiseen oppilaasta huolehtimiseen. Tämä saavutetaan myönteisellä ja välittävällä kasvatusilmapiirillä yhdessä kotien kanssa osana yhteiskuntaa. Toimintakulttuuria tukevat opettajien yhteinen viikoittainen koulutyön suunnittelu ja yhteistyö eri luokkien, luokka-asteiden ja koulujen välillä. Myös oppilaat pyritään tuomaan aktiivisesti mukaan toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään Huutjärven koulun oppilaskunnan, vanhempainyhdistysten ja kunnan nuorisotoimen kanssa 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisensa ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä taitoja ovat esimerkiksi ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat se, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuunkantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino opetusryhmän tarpeiden ja oppilaiden erilaisuuden huomioinnissa. Opettaja kiinnittää huomiota eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Lisäksi opettaja huomioi opetuksessaan tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset kehityserot ja oppilaiden taustat. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon, sillä opetuksen eriyttäminen tuo kullekin oppilaalle sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjoaa kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksia kunkin oppilaan omien vah- 12

13 vuuksien kautta. Eriyttämisessä on tärkeä huomioida ja hyödyntää oppilaiden osaamista ja harrastuneisuutta. Onnistunut eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Eriyttämisen tukena käytetäänkin opettajien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Eriyttämisessä vaihdellaan opiskelun laajuutta, syvyyttä ja etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristön ja työtapojen muokkaamiseen tarjoavat mahdollisuuksia oppilaiden osallistumisen ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen, tilankäytön säätely, oppilaiden joustava ryhmittely sekä koulun ulkopuolella tapahtuvien oppimistilanteiden hyödyntäminen. Oppilaita ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla ja opetuksessa huomioidaan oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat asiat oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Arviointi pyritään antamaan monipuolisesti. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa otetaan huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 13

14 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukemisella tarkoitetaan sekä yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja että oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on huomioitava, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan hänen omista lähtökohdistaan käsin mahdollisuuksia onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä huomioidaan monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, ja heille tarjotaan kehittymishaasteita sekä annetaan onnistumisia edistävää ohjausta ja tukea. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kartoittaessa huomioidaan sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Perusopetuslaki (30 1 mom. 642/2010) takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeiden toteamisen sekä sen toteuttamiseen liittyviä vastuita ja työnjakoa kuvataan tarkemmin tämän luvun alaluvuissa, joissa esitellään kolmiportaisen tuen rakentumista Pyhtään kouluissa. 4.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuudet saada ohjausta ja tukea oppimiseen sekä koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä ovat oppilaiden keskeisiä oikeuksia. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Tämän onnistumisessa korostuu yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opettaja ohjaa ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettajan tärkeänä tehtävänä on myös tukea oppilaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja, joiden kautta oppilas löytää omat vahvuutensa erilaisissa oppimistilanteissa ja oppiaineissa. Opettajien opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä, jotka tulevat esiin tuen tarpeiden jatkuvana arviointina ja oppilaan tarvitseman tuen tarjoamisena. Oppilaan tarvitsema tuki rakentuu opettajien ja tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan/huoltajien kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, tekemällä opettajien välistä yhteistyötä sekä muuntelemalla opetusryhmiä joustavasti. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu entisestään. Yhteistyön ja eriyttämisen rinnalla tukiopetus on keskeinen yleisen tuen tukimuoto. Tukiopetuksen rinnalla ja lisänä koulu voi käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osaaikaista erityisopetusta, avustajan työpanosta sekä erilaisia ryhmäytymistä tukevia toimintatapoja keinoina vastata yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Edellä esitettyjä yleisen tuen tukimuotoja esitellään tarkemmin luvussa 5. 14

15 Koulupäivään niveltyvät mahdolliset kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnat tukevat omalta osaltaan oppilaiden koulunkäyntiä tarjoamalla oppilaille sekä tilaisuuksia harjoittaa omia taitojaan että tuoden lisää yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemuksia. Pedagoginen arviointi tehdään, kun yksittäinen oppilas tarvitsee koulunkäyntinsä ja oppimisensa tueksi toistuvasti eriyttämistä ja/tai oppilaanohjausta ja/tai tukiopetusta. Oppilaan opettaja on yhteydessä huoltajiin (puhelimitse, sähköpostitse tai vanhempaintapaamisessa) ja kirjaa pedagoginen arviointi -lomakkeeseen tämän keskustelun ajankohdan sekä oppilaan oppimisen tueksi suunnitellut tukimuodot. Kirjattujen tukimuotojen toteuttamista jatketaan sovitun jakson ajan. Jakson pituus on kahdesta kolmeen kuukautta, jonka jälkeen oppilaan tilanne arvioidaan täyttämällä pedagoginen arviointi -lomakkeen arviointiosuus. Pedagogisen arvion täyttämisestä vastaa/vastaavat oppilaan opettaja/opettajat. Arvioinnin välineenä toimivat mm. erilaiset oppimistestit. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimiseen osallistuu myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisessä että tuen suunnittelussa ja onnistuneessa toteuttamisessa. 4.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuudeksi yksittäistä oppilasta varten. Se on yleiseen tukeen verrattuna vahvempaa ja pitkäjänteisempää. Tehostettuun tukeen siirrytään silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaasta tehtyyn pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan siirtyminen tehostettuun tukeen, tehostettuun tukeen kuuluva oppimissuunnitelma sekä oppilaan siirtyminen takaisin yleiseen tukeen käsitellään pedagogisen arvion pohjalta moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä tai moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (Perusopetuslaki 31 a 4 mom 642/2010). Pyhtään kouluissa tämä tarkoittaa sitä, että edellä esitetyt toimenpiteet käsitellään oppilashuoltoryhmässä tai opettajan/opettajien ja erityisopettajan välisenä moniammatillisena oppilashuoltotyönä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, pois lukien erityisen tuen päätöksen perusteella annettava erityisopetus. Oppilaiden opetussuunnitelmaan perustuvia oppimääriä ei voida tehostetun tuen aikana yksilöllistää. Sen sijaan tehostetussa tuessa korostuvat osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja joustavien opetusryhmien käyttö sekä yhteistyö kodin kanssa. Myös oppilashuollon osuus korostuu tehostetun tuen aikana. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka laatimista ja sisältöä käsitellään tarkemmin luvussa Tehostettu tuki tulee järjestää niin, että se palvelee sekä määrällisesti että laadullisesti oppilaan kehitystasoa ja yksilöllisiä tarpeita. Oppilaan on tärkeää saada onnistumisen kokemuksia oppimisestaan sekä ryhmän jäsenenä olosta, jotta myönteinen käsitys itsestä ja koulutyöstä säilyy, saa tukea ja vahvistuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyn- 15

16 tiä seurataan ja arvioidaan tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, tarkistetaan oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (Perusopetuslaki 17 1 mom. 642/2010). Erityisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekoa oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys sekä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai muuta laillista edustajaa (Perusopetuslaki 17 3 mom. 642/2010 ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 ). Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan huoltajan luvalla hyödyntää. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelussa voidaan tarpeen mukaan käyttää muita lausuntoja, esimerkiksi psykologista tai lääketieteellistä lausuntoa tai vastaavaa sosiaalista selvitystä. Erityisen tuen antamiseksi sivistystoimenjohtaja tekee kirjallisen päätöksen, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä (Perusopetuslaki 17 2 mom. 642/2010). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki 434/2003). Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta keskeiset asiat kuten oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustamispalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (Perusopetuslaki 17 2 mom. 642/2010). Erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota päivitetään tarpeen mukaan tai vähintään kerran lukuvuodessa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai niiden aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavaan erityisen syyn vuoksi voida muuten antaa (Perusopetuslaki 17 4 mom.). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, sen tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 16

17 Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tuen tarpeen tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen päätöksen voimassa ollessa katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin sivistystoimenjohtajan päätöksellä 4.4 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemistä tukevat opetusjärjestelyt sekä oppilaan tarvitsemat tukitoimet. Oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan pohjautuva kirjallinen pedagoginen asiakirja, jota tulee käyttää tehostetun tuen aikana (Perusopetuslaki 16 a 642/2010). Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajan/opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua sekä opettajien välistä ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta myös huoltaja saa itselleen tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja voi sen avulla paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös se, että oppilas ottaa itse vähitellen enemmän vastuuta omasta opiskelustaan ja opiskelu muuttuu sitä kautta tavoitteellisemmaksi. Oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Suunnitelma toimii myös pohjana oppilaan arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla oppilaan oppimäärää ei kuitenkaan voida yksilöllistää, vaan se vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu oppilaasta laadittuun pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaavat opettaja/opettajat ja erityisopettaja yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tarpeen mukaan oppimissuunnitelman laadintaan osallistuu myös muita asiantuntijoita esimerkiksi koulukuraattori. Oppimissuunnitelma sisältää seuraavia tietoja sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää oppilaan oppimisvalmiudet ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilas-huollolliset ja ohjaukselliset ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä edistymisen seuranta ja arviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Maahanmuuttaja ja -taustaisille oppilaille laaditaan lukuvuosittain henkilökohtainen oppimissuunnitelma yleisen ja tehostetun tuen aikana. Mikäli ilmenee tarvetta erityiselle tuelle, tehdään pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 17

18 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSista tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukainen opetuksen ja muun tuen antaminen (Perusopetuslaki 17 a 642/2010). HOJKS on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. HOJK- Sin laadinnasta vastaavat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarpeen mukaan HOJKSin laadinnassa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. HOJKSin tehtävänä on oppilaan yksilöllisen oppimis- ja kasvuprosessin pitkäaikainen tukeminen. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen sisällöt, käytettävät pedagogiset menetelmät sekä muut tarvittavat tukitoimet. HOJKS sisältää seuraavia tietoja sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin tai töihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustamispalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan 18

19 Perusopetuslain (17 a 642/2010) mukaan HOJKS tulee tarkistaa vähintään kerran lukuvuodessa sekä aina oppilaan tuen tarpeiden tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy erityisestä tuesta tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan HOJKSin sijasta oppimissuunnitelma. Pyhtään kunnassa sekä HOJKSit että oppimissuunnitelmat päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Syksyisin ne laaditaan/päivitetään syyslomaan mennessä ja kevätlukukauden loppuun mennessä ne arvioidaan/päivitetään tulevaa lukuvuotta ennakoivasti. 19

20 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen, mikäli hän on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea (Perusopetuslaki 16 1 mom. 642/2010). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös oppilaan huoltajat tai oppilas itse voivat ehdottaa tukiopetusta havaitessaan oppimisen ongelmia. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen toteuttamistavoista ja sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille ja tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Kaikille oppilaille pyritään järjestämään tukiopetusta mahdollisimman pian tukiopetuksen tarpeen havaitsemisesta. Kaikkien koulujen työjärjestyksiin varataan paikat tukiopetukselle, mikä mahdollistaa tukiopetuksen antamisen sekä yksittäisille oppilaille että oppilasryhmille. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. Tukiopetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla oppilas löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta voidaan käyttää myös ennakoivasti käsittelemällä tukiopetuksessa ennakolta tulevien oppituntien aihepiirejä. Kaikki oppilaalle annetut tukiopetukset kirjataan välittömästi tukiopetuksen toteuduttua oppilaskohtaisiin tukiopetuksen seurantalomakkeisiin, joita säilytetään kouluilla lukitussa kaapissa. Seurantalomakkeiden myötä rehtori/koulunjohtajat ja oppilashuoltoryhmät pystyvät aiempaa paremmin huomioimaan oppilaiden tuen tarpeiden ilmenemistä. Seurantalomakkeissa olevien tukiopetusmerkintöjen tulee olla yhteneväiset palkanmaksun perusteena olevien tukiopetusmerkintöjen kanssa. Tukiopetus kolmiportaisen tuen eri vaiheissa Yleisen tuen aikana oppilaan tukiopetustarpeen taustalla ovat yleisimmin tilapäiset oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet sekä poissaolot (huoltajan velvollisuus on huolehtia oppilaan oppivelvollisuuden toteutumisesta niiden perheen loma- ym. matkojen aikana, jotka ajoittuvat koulun loma-aikojen ulkopuolelle). Mikäli oppilas tarvitsee oppimisensa tueksi säännöllistä tukiopetusta, opettajan tulee aloittaa pedagoginen arviointi -lomakkeen täyttö. Tehostettuun tukeen siirryttäessä arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä jatkotukiopetuksen tarve. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus. Myös tehostetun tuen aikana tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan mahdollisesti tarvitsema tukiopetus kirjataan HOJKSiin Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (Perusopetuslaki 16 2 mom. 642/2010). Osa-aikaisella erityisopetuksella tuetaan oppilaan oppimisedellytyksiä sekä ehkäistään oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin tai- 20

21 toihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelu ja oppilaan oppimisen arviointi toteutetaan opettajien välisenä yhteistyönä. Osa-aikainen erityisopetus kolmiportaisen tuen eri vaiheissa Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alkaessa osana koulun lukuvuositiedotetta ja kouluvuoden aikana eri koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi opettaja on yhteydessä koteihin osa-aikaisen erityisopetuksen alkaessa yksittäisen oppilaan kohdalla. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki on keskeinen tekijä osa-aikaisen erityisopetuksen onnistuneessa toteutuksessa. Osaaikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla, mutta erityisesti sen merkitys korostuu tehostetussa tuessa. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen tarve, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Vastaavasti erityisen tuen aikana annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen tarve, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKSiin Erityisopetus Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus ja muu tuki annetaan heille laaditun HOJKSin mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja, jossa ratkaistaan erityisopetuksen järjestäminen, opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Pyhtään kouluissa erityisopetusta annetaan oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden joko muun opetuksen yhteydessä tai Huutjärven koulun pienryhmissä. Lisäksi tehdään yhteistyötä lähikuntien kanssa (mm. keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden opetus). Erityisopetuksen sisältöihin ja toteuttamiseen liittyvät ratkaisut tehdään kiinteässä yhteistyössä kodin kanssa. Erityisen tuen päätöstä valmisteltaessa oppilaan opettajien ohella kodin tärkeänä yhteistyökumppanina on koulun oppilashuoltoryhmä ja HOJKSpäivitysten yhteydessä yhteistyötä toteutetaan pääsääntöisesti opettajan/opettajien ja kodin välillä. Oppilaan omaa osuutta erityisopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa kasvatetaan siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetuksen järjestelyissä huomioidaan oppilaiden edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin (Perusopetuslaki 3 2 mom. 477/2003 ja 11 1 mom. 453/2001). Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen perussisältöihin. Mikäli perussisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, voidaan yhden tai useamman aineen oppimääriä yksilöllistää. Yksilöllistämisen syynä eivät sellaisenaan saa olla esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation 21

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Paraisten kaupunki Suomenkielinen opetus Sisällysluettelo: 1 luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 63 OPETUSHALLITUS Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT 1.8.2011 - 2 3 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010.

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010. Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Eurajoen kunta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman muutokset 2011

Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetushallitus on päättänyt 29.10.2010 perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman muutoksista. Oriveden kaupunki muuttaa 1.8.2011 alkaen opetushallituksen määräyksen pohjalta

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Posion kunta Sivistyslautakunta 29.6.2004/81 16.11.2004/106 20.9.2007/6 29.1.2008/2 29.11.2010/63 14.6.2011/42 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA...4 1.1 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Sisällys LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 0 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet... 0 7.2 Yleinen tuki... 3 7.3 Tehostettu tuki... 3 7.4 Erityinen tuki... 6 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot