Heinäveden kunnan opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heinäveden kunnan opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 1 / :43 Heinäveden kunnan opetussuunnitelma Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. Arvopohja 2.2. Toiminta-ajatus 3. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimiskäsitys 4.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 4.3. Työtavat perusopetuksessa Työtavat vuosiluokilla Työtavat vuosiluokilla OPETUKSEN PAINOTUKSET: LUONTO 6. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet äidinkielen opetuksessa 7.3. TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi 7.4. VIERAAT KIELET A-KIELI, ENGLANTI Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet englanninkielen opetuksessa 7.5. MATEMATIIKKA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet matematiikan opetuksessa 7.6. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa 7.7. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia, vuosiluokat Biologia, vuosiluokat Biologian kasvikokoelma (luokat 5-8) Aihekokonaisuudet biologian opetuksessa

2 2 / : Maantieto, vuosiluokat Maantieto vuosiluokat Aihekokonaisuudet maantiedon opetuksessa 7.8. FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat Fysiikka, vuosiluokat Kemia, vuosiluokat Aihekokonaisuudet fysiikan ja kemian opetuksessa 7.9. TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet evankelisluterilaisen uskonnon opetuksessa ORTODOKSINEN USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet ortodoksiuskonnon opetuksessa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat HISTORIA Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet historian opetuksessa YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokat Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopin opetuksessa Yhteiskuntaopin paikallispainotukset MUSIIKKI Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Musiikki, vuosiluokat Aihekokonaisuudet musiikin opetuksessa KUVATAIDE Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetuksessa KÄSITYÖ Vuosiluokat Vuosiluokat Tekstiilikäsityö vuosiluokilla Tekninen käsityö vuosiluokilla Aihekokonaisuudet käsityön opetuksessa LIIKUNTA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet liikunnan opetuksessa KOTITALOUS Vuosiluokka Aihekokonaisuudet kotitalouden opetuksessa

3 3 / : VALINNAISET AINEET Ilmaisutaito Kotitalous Kuvataide Liikunta, pojat Liikunta, tytöt Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito Musiikki Saksa, B2-kieli Tekninen työ Tekstiilityö Tietotekniikka Yrittäjyys ja taloustieto OPPILAANOHJAUS 8. OPISKELUN YLEINEN TUKI 8.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 8.2. Oppimissuunnitelma 8.3. Oppilaanohjaus 8.4. Tukiopetus 8.5. huolto huoltoryhmä Kouluterveydenhuolto Koulunkäyntiavustajat Kouluruokailu Koulukuljetus kerhot Koululaisten iltapäivähoito Yhteistyö koulutyön tukena Toiminta ongelma- ja kriisitilanteissa 9. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 9.1. Osa-aikainen erityisopetus 9.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 9.3. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 9.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 9.5 arviointi erityisopetuksessa 10. OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin periaatteet Sanallisen arvioinnin perusteet vuosiluokilla Työskentelytaitojen arviointi Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla Arviointiin vaikuttavia seikkoja Opinnoissa eteneminen Oppilaan itsearviointi Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Todistukset Todistukset vuosiluokilla Todistukset vuosiluokilla Päättöarviointi LIITTEET LIITE 1: Nelikenttäanalyysi Heinäveden koululaitoksen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkakuvista keväällä 2003 LIITE 2: Vanhemmille lähetetty arvokysely LIITE 3: Sidosryhmille (lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät järjestöt, seurat, kerhot, yhteisöt ja laitokset) lähetetty kysely LIITE 4: Sidosryhmille (kunnan päättäjät ja virkamiehet) lähetetty kysely LIITE 5: Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit

4 4 / :43 LIITE 6: Retkeilyyn sopivia luonto- ja matkailukohteita Heinävedellä LIITE 7: Esimerkki oppimissuunnitelmasta LIITE 8: HOJKS-pohja 1. JOHDANTO Perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi Heinävedellä alkoi, kun alkuopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma laadittiin keväällä 2003 jatkona kunnassa tehdylle esiopetuksen opetussuunnitelmalle. Alkuopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmään kuului jäsen kunnan jokaiselta 1-6. luokkien koululta sekä yksi esiopetuksen edustaja. Heinäveden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohja laadittiin laajassa yhteistyössä koulujen henkilökunnan, vanhempien ja sidosryhmien (lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät seurat, järjestöt ym. tahot sekä kunnan päättäjät ja virkamiehet) kanssa. Näistä kyselyistä myös nousi Heinäveden kunnan perusopetuksen erityiseksi painotusalueeksi alueen monimuotoiseen ja rikkaasen luontoon ja ympäristöön tutustuminen. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alkuopetuksen opetussuunnitelma liitettiin osaksi lukuvuoden aikana työn alle otettua Heinäveden koko perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jonka tekemiseen ovat osallistuneet kunnan kaikki perusopetuksessa työskentelevät opettajat. Vuosiluokkien 3-4 suunnitelma otettiin koekäyttöön elokuussa 2004 ja sen jälkeen portaittain muiden vuosiluokkien suunnitelmat. Jatkossa olisi hyvä päivittää ja tarkistaa olemassa olevaa opetussuunnitelmaa vaikkapa vuosittain. Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen antamat valmiudet. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 taas muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ) 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS Heinäveden kunnan peruskoulun opetus- ja kasvatustyö rakentuu valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen arvopohjaan (3 ): Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Opetuksen perustana olevien arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen

5 5 / :43 toimintaan. Valtakunnallista arvopohjaa tarkentaaksemme paikalliselle tasolle sopivaksi OPS-työryhmä laati arvokyselyt koulujen henkilökunnille, vanhemmille, kunnan päättäjille ja luottamusmiehille sekä koulujen yhteistyötahoille. Saatujen tulosten pohjalta työryhmä kokosi kyselyssä tärkeimmiksi nousseista arvoista seuraavassa luvussa esitetyn taulukon, joka on arvopohjana Heinäveden perusopetuksessa Arvopohja Heinäveden kunnan perusopetuksen arvopohja ARVOPÄÄMÄÄRÄ/TAVOITE TERVE ITSETUNTO TOIMINTA/MENETELMÄT Osaaminen: - tuetaan oppilaan monipuolista oppimista ja hänen vahvuuksiaan - kannustetaan oppilasta arvioimaan itseään oppijana. Vastuu: - kasvatetaan vastuullisuuteen Arvostaminen: - kannustetaan oman ja toisen persoonan ja työn arvostamiseen ta ohjataan edellä mainittujen taitojen avulla yhteisöllisyyteen. TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Ohjataan oppilasta terveellisiin ruokailu-, lepo-, liikunta- ja hygieniatottumuksiin. SISÄISTETYT KÄYTÖSTAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTAMINEN OMATOIMISUUS TIEDONHALU LUOVUUS LUONNON JA YMPÄRISTÖN KUNNIOITTAMINEN, KESTÄVÄ KEHITYS Annetaan oppilaalle tietoa nautintoaineista ja niiden vaaroista. Sisäistetyt käytöstavat pohjautuvat eettisyyteen, empaattisuuteen ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. - vastuu omasta käyttäytymisestä - järjestyssäännöt - kasvattajan esimerkki - yhteistyötaitojen kehittäminen - tukea tarvitsevien oppilaiden erityisopetus ja integraatio - kiusaamisiin puuttuminen - tutustuminen taustaltaan ja kulttuuriltaan erilaisiin ihmisiin - oppilaalle annetaan vastuuta omasta oppimisestaan - oppilaalle annetaan mahdollisuuksia itsenäiseen työskentelyyn - erilaisten opiskelutaitojen opettaminen - oppilasta kannustetaan ja ohjataan suoriutumaan omatoimisesti arjen rutiineista - hyvien opiskelun perustaitojen hankkiminen - vaihtelevat oppimis- ja opetusmenetelmät - tietotekniikan käyttäminen - innostaminen - omien vahvuuksien tunteminen - rohkaistaan oppilasta luovaan ajatteluun ja tekemiseen - annetaan oppilaalle mahdollisuuksia omiin kokeiluihin ja oman työn suunnitteluun - ohjataan oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan ympäristöään kaikilla aisteillaan - esteettisesti viihtyisä ympäristö ta opetetaan tuntemaan ja arvostamaan oman kunnan elinympäristön ainutlaatuisuus:

6 6 / :43 SUOMALAISEN KULTTUURIN (SISÄLTÄEN KRISTILLISET ARVOT) JA OMAN ELINYMPÄRISTÖN PERINTEIDEN ARVOSTAMINEN JA VAALIMINEN KANSAINVÄLISYYS JA EKUMENIA - Heinäveden luontoreitit - vesialueet ja kanavat - Koloveden kansallispuisto - alueen eläimistö ja kasvillisuus - kirkot ja luostarit - rakennettu kulttuuriympäristö - kouluympäristön siisteys - luonnossa liikkumisen harjoittelu - kulutustottumuksiin vaikuttaminen - ympäristötietojen, -taitojen ja -asenteiden kehittäminen - juhlien ja perinteiden vaaliminen - päivänavaukset - paikallishistoriaan tutustuminen - tutustuminen oman paikkakunnan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin - yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa (esim. seurakunnat, luostarit, kansalaisopisto, kirjasto, musiikkiopisto, urheiluseurat, kylätoimikunnat, yritykset, eri ammattien edustajat, yliopistot, tutkimustyö, koulukokeilut) - vierailut ja vierailijat - mahdolliset kansainväliset projektit - tutustuminen ja yhteistyö Valamon ja Lintulan luostareiden kanssa Heinäveden peruskoulun yläluokkien opetus- ja kasvatustyön päämäärät johdetaan lisäksi seuraavista arvoista: Yläluokkien arvoja Rehellisyys Rehellisyyteen kuuluu toisen ja yhteisen omaisuuden kunnioittaminen, totuuden puhuminen ja rehti peli. Oikeudenmukaisuus Kaikkia kohdeltava tasapuolisesti riippumatta heidän taidoistaan, kyvyistään ja perhetaustastaan tai asuinpaikastaan. Tasa-arvoisuus; opettajan on pyrittävä oikeudenmukaisuuteen ja kohdeltava kaikkia tasapuolisesti. Identiteetti Suvaitsevaisuus Turvallisuus Vastuullisuus Oman perheen ja kulttuuritaustan tiedostaminen ja hyväksyminen. tuntee paikallisen ja kansallisen kulttuurimme piirteet. Tavoitteena on oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja vahvistaminen. kykenee sietämään erilaisuutta: erilaisia ihmisiä, ihmisryhmiä ja kulttuureja. Suvaitsevaisuuteen kuuluu ennakkoluulottomuus, joustavuus ja halu toimia ristiriitatilanteissa järkevästi ja kiihkottomasti. Fyysinen ja henkinen työsuojelu. Kannustava, tukeva ja luovuutta edistävä työympäristö. Oppilaan on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmän jäseneksi, jota ei jätetä yksin vaikeassakaan tilanteessa. oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan, koulunkäynnistään, teoistaan ja omasta ja toisten hyvinvoinnista Toiminta-ajatus Heinäveden kunnan perusopetuksen tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille monipuolista yleissivistävää opetusta sekä kasvattaa heitä eettisyyteen, tukien samalla lapsen terveen itsetunnon ja terveellisten elämäntapojen kehittymistä. Tavoitteena on päästä opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin myönteisessä ilmapiirissä ja monipuolisilla opetusmenetelmillä, ottaen samalla huomioon lapsen ja nuoren yksilölliset ja sosiaaliset kehitystarpeet. Perusopetuksen tehtävänä on myös opastaa oppilaita huomioimaan toiset ihmiset ja ympäristö sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kasvuympäristöään. Tämä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Perusopetukseen siirtyvien lasten opetuksessa pyritään jatkamaan saumattomasti esiopetuksessa aloitettua

7 7 / :43 kasvatus- ja opetustyötä. Tämä edellyttää yhteistyötä esikoulun kanssa sekä kiinteää ja avointa vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä. Perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla kehitetään erityisesti oppilaiden valmiuksia myöhempää oppimista ja työskentelyä varten. Oppimisvalmiuksia ovat luku- ja kirjoitustaito, laskutaito, oppimis- ja työskentelytaidot sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot. Vuosiluokkien välisellä yhteistyöllä ennakoidaan oppilaiden siirtymistä ylemmille luokille niin, että oppiminen jatkuisi mahdollisimman sujuvasti. Läpi perusopetuksen oppilasta ohjataan hänen kehitystasonsa mukaisesti monipuoliseen oppimaan oppimiseen, joka antaa valmiuksia elinikäiselle oppimiselle. On tärkeää pyrkiä siihen, että oppilaalla säilyy oppimisen ilo ja innostus, ja hän saa rohkeutta kohdata uusia haasteita. 3. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on: ohjata lasta omaksumaan perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja yksilöllisten edellytystensä mukaisesti kasvattaa lasta vastuuntuntoiseksi ja oma-aloitteiseksi ohjata lasta pohtimaan oikeaa ja väärää, ymmärtämään yhteisesti sovittujen sääntöjen merkityksen ja toimimaan ryhmän jäsenenä ohjata lasta hyviin käytöstapoihin ja empaattisuuteen ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin tukea lapsen terveen itsetunnon kehittymistä sekä ohjata lasta arvostamaan omaa ja toisten työtä kannustaa lasta uteliaisuuteen tiedon löytämiseksi ohjata lasta suunnittelemaan työskentelyään, asettamaan itselleen tavoitteita, etsimään uusia ratkaisuja sekä vähitellen arvioimaan ja perustelemaan valintojaan ohjata lasta käyttämään erilaisia oppimisstrategioita ja löytämään niistä itselleen sopivimmat rohkaista lasta luovaan ajatteluun ja tekemiseen ohjata lasta huomioimaan toiset ihmiset sekä hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta tutustuttaa lasta Heinäveden luontoon, lähiympäristöön sekä omaan ja vieraisiin kulttuureihin ohjata lasta arvostamaan ympäristöä ja luontoa tukea oppimisvaikeuksissa olevaa lasta huomioida lapsen lahjakkuus 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimiskäsitys Heinäveden kunnallinen perusopetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat

8 8 / :43 kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 6, ) 4.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2). HEINÄVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Heinäveden kunnan perusopetuksen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri pyritään rakentamaan ilmapiiriltään turvalliseksi, myönteiseksi, avoimeksi ja suvaitsevaiseksi. Tähän työhön osallistuu koko kouluyhteisö. Kaikessa työskentelyssä pyritään rauhallisuuteen ja kiireettömyyteen. Lasta rohkaistaan kasvamaan omaksi persoonakseen ja tulemaan sellaisena myös hyväksytyksi ryhmään. Kiusaamiseen tai muuhun turvallisuutta heikentävään käyttäytymiseen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilökunnan voimavaroista huolehditaan esim. kollegalta ja esimieheltä saatavan kannustuksen ja tuen sekä täydennyskoulutuksen avulla. Jokainen koulu määrittelee tarkemmin oman toimintakulttuurinsa omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin (esim. vuosittainen työsuunnitelma, koulun järjestyssäännöt, tapahtumakalenteri). Oppimisympäristö rakennetaan kunkin ikäkauden tarpeita vastaavaksi. Se tukee paitsi lapsen älyllistä myös hänen tunne-elämänsä ja sosiaalista kehitystään. Sen tulee rakentua niin, että oppilas pystyy työskentelemään mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti (alakoulussa esim. säilytyspaikkojen nimeäminen lapuin, kirjahyllyn kirjat sopivalla korkeudella, tietokone käyttövalmis, välituntivälineet helposti saatavilla). Oppilaalla on oltava mahdollisuus työskennellä häiriöttömässä ympäristössä. Ympäristö ja sen yhteinen suunnittelu ja hoito lisäävät koko koulun yhteisöllisyyttä ja antavat lapselle enemmän mahdollisuuksia kokea kuuluvansa tärkeänä osana ryhmään. Oppimisympäristön selkeys ja helppokäyttöisyys motivoivat lasta ja auttavat häntä työskentelemään luovasti ja itseohjautuvasti. Rutiineista selviäminen omatoimisesti tukee itseluottamuksen kehittymistä. Oppimisympäristön ja välineistön on mahdollistettava monipuolisten opetusmenetelmien joustava käyttö. Oppimisympäristön tulee toimivuuden ohella olla myös esteettisesti miellyttävä sekä viihtyisä (esim. sisäpintojen ja kalusteiden kunto, tekstiilit, kasvit). Koulun piha muodostaa sisätilojen lisäksi olennaisen osan kouluympäristöä. Pihan on tarjottava mahdollisuuksia monipuoliseen leikkiin, peleihin, virkistykseen, rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. Pihan on oltava turvallinen (esim. telineet, maalit, kasvillisuus, vesi). Koulun piha on tärkeä ympäristökasvatuksen toimintapaikka ja sitä pyritään kehittämään yhä kiinteämmäksi osaksi ympäristökasvatuksen teemoja (esim. oppilaiden hoitamat yrtti- ja kukkapenkit ym. istutukset, puut ja pensaat, niityt, lannoitus, maiseman hoito, hyönteiset, pihan eläinten ruokinta). Kouluruokailussa huomioidaan kauniit ruokailutavat, kiireettömyys, ruuan arvostaminen sekä juhlapäivien ruoka- ja tapakulttuuri. Koulun keittäjä tai ruuanjakaja on tärkeä oheiskasvattaja.

9 9 / :43 Ympäröivä yhteiskunta muodostaa laajan ja monipuolisen oppimisympäristön, jota pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon eri ikäkausille sopivin menetelmin (kts. liitteet Retkeilyyn sopivia luonto- ja matkailukohteita Heinävedellä, Luontopainotus sekä eri aineiden oppisisällöt). Retkillä ja työskenneltäessä koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä lähtökohtana on hyvä käytös, vastuu itsestä, muista, omasta oppimisesta ja retkiympäristöstä. Kirjasto on osa koulun oppimisympäristöä, joka tukee äidinkielen opiskelua. Kirjastoauton monipuoliset palvelut on pyrittävä takaamaan kyläkouluille myös tulevaisuudessa. Ajanmukaisella ja toimivalla atk-laitteistolla pyritään takamaan oppilaille mahdollisuus omaksua atk:n perustaidot ja työskennellä erilaisissa oppimisympäristöissä. Niiden avulla mm. voidaan solmia ystävyyskoulukontakteja ja saada uusia oppimisympäristöjä eri kulttuuripiireistä ja maanosista. Lasten on pystyttävä kulkemaan koulumatkansa turvallisesti. Huoltajan tulee opastaa lastaan käyttämään turvallisinta mahdollista kulkureittiä. Koulumatka kuuluu koulupäivään. Koulumatkan aikana noudatetaan hyvää ja asiallista käyttäytymistä oppilaskavereita, kuljettajaa ja kanssamatkustajia kohtaan. Koulubussien ja -taksien kuljettajat ovat koulun oheiskasvattajia. Koulu on sekä lasten että aikuisten työpaikka. Kouluympäristöä kehitettäessä otetaan oppilaat mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan, kehittämään, kohentamaan ja rakentamaan ympäristöä. Ympäristössä huomioidaan kunkin ikäkauden mittakaava. Ympäristön esteettisyys otetaan ympäristöä kehitettäessä erityisesti huomioon. Kouluympäristön siisteys on jokaisen siinä toimivan vastuulla. Oppilaita ohjataan alusta lähtien huolehtimaan oman ympäristönsä siisteydestä ja viihtyisyydestä. Koulun siistijä ja talonmies ovat tässä tehtävässä tärkeitä oheiskasvattajia. Henkilökunnalla on oltava mahdollisuus omassa rauhallisessa ja tarkoituksenmukaisessa tilassa virkistäytyä, tavata huoltajia ja suunnitella tulevaa opetusta. KESTÄVÄ KEHITYS Sekä koulun oppimisympäristössä että toimintakulttuurissa huomioidaan kestävä kehitys. Lapset opetetaan ottamaan ikäkaudelle sopivin keinoin vastuuta omasta ympäristöstään. Heidät pyritään ottamaan mukaan kouluympäristön suunnitteluun, kohentamiseen ja hoitamiseen. Koulun materiaalihankinnoissa tulisi välttää kertakäyttöhyödykkeitä. Lapsille opetetaan mahdollisuuksien mukaan kierrättämistä ja korjaamista. Koulussa on oltava myös mahdollisuus nykyisen lainsäädännön mukaiseen jätteidenlajitteluun (jäteastiat ja jätteiden kuljetus). Kouluympäristön turvallisuutta valvotaan tarkastamalla säännöllisesti sisäilman laatu ja ilmastointi, valaistus, piha- ym. telineiden ja kalusteiden kunto. Mahdollisiin rakennusten ja kalusteiden korjauksiin tulee ryhtyä välittömästi. Luontopainotuksella pyritään kehittämään yhteisöllisyyttä ja lapsen juurtumista oman elinympäristönsä maisemaan, historiaan ja sosiaaliseen viitekehykseen. Näin vahvistetaan hänen emotionaalista ja sosiaalista turvallisuuttaan. Yhteistoiminnalliset työtavat ja tiivis yhteys ympäröivään yhteiskuntaan toteuttavat koulussa emotionaalista ja sosiaalista kestävää kehitystä Työtavat perusopetuksessa Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 8, )

10 10 / : Työtavat vuosiluokilla 1-6 Opettaja valitsee työtavat. Hän ohjaa ja opettaa oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Alkuopetuksesta lähtien tulee opetella erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja. Niitä harjoitellaan ikäkaudelle ominaisella tavalla opetuksen tavoitteiden mukaisesti. Alkuopetuksessa myös leikki on tärkeä osa oppimista. Heinäveden perusopetuksen keskeisenä painotusalueena on luonto. Näin ollen tärkeitä työtapoja ovat liikkuminen ja retkeily lähiluonnossa. Oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat, erilaiset oppimistyylit sekä tyttöjen ja poikien väliset erot edellyttävät tarvittaessa opetukselta eriyttämistä. Jotta yksilöllinen eriyttäminen olisi mahdollista, tulee opetusryhmien koko määräytyä oppilasaineksen mukaan. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus Työtavat vuosiluokilla 7-9 Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. 5. OPETUKSEN PAINOTUKSET: LUONTO LUONTOPAINOTUS Heinäveden kunnan perusopetuksen painopisteenä on luonto. Painopiste valikoitui opettajille, oppilaiden huoltajille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille sekä virkamiehille tehdyssä arvokyselyssä (Liitteet 1-4). Luontopainotuksessa huomioidaan alueen valtakunnallisesti ainutlaatuisen kaunis luonto ja merkittävä kulttuuriperintö, joista esimerkkejä ovat: - Heinäveden reitti - Karvion ja Kerman kosket - lukuisat kanavat - Koloveden kansallispuisto - monimuotoinen metsäluonto - Valamon ja Lintulan luostarit - Heinäveden puukirkko

11 11 / :43 Painotukseen sisältyy myös heinäveteläisen musiikin (mm. Otto Kotilainen), kirjallisuuden (mm. kansanrunoilija Olli Kymäläinen, Hilja Valtonen, Sakari Issakainen ja Martti Issakainen), kuvataiteen (mm. ikonitaide, kesätaiteilijat) ja arkkitehtuurin tuntemus. Luontopainotus kulkee läpäisyperiaatteella läpi koko esi- ja perusopetuksen. Tavoitteena on luoda oppilaalle vahva yhteys luontoon, omaan elinympäristöön, sen ihmisiin, elinkeinoihin ja historiaan. Luontopainopiste toteutuu oppiaineissa luontevimmin mm. ympäristö- ja luonnontiedossa, liikunnassa, kuvataiteessa, uskonnossa, äidinkielessä, historiassa ja musiikissa. Luontopainotuksen luonteva toteuttamistapa on toiminnallisuus. Opetuksessa huomioidaan kestävän kehityksen periaate. Oppilaat suunnittelevat, kehittävät ja hoitavat omaa ympäristöään. He esim. huolehtivat omalta osaltaan kouluympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä ja osallistuvat jätteiden lajitteluun. Kukin koulu voi laatia kunnallisen opetussuunnitelman jatkoksi oman luontomuistion, johon kirjataan esim. koulun omat luonto- ja ympäristökäytännöt. Opetuksessa edetään ikäkaudelle sopivin menetelmin elämysten kautta tietoon, taitoon ja asenteisiin. Perusopetuksen luokilla voidaan toteuttaa esim. seuraavia sisältöjä. LUONTOELÄMYS, -TIETO, -TAITO JA -ASENNE Luontoelämys Luontotieto ja -taito Luontoasenne - retkeily, jossa korostuu luonnon monipuolisuus, salaperäisyys ja uusiutuminen - leikkiminen luonnossa, luonnonmateriaaleilla - tavoitteena luonnon kokeminen ilman tiedollisia vaatimuksia - luonto eri aistein havaittuna (äänet, tuoksut, näkymät, tuntemukset) - vuodenajat - säät - vuorokaudenajat muuttavat luonnon aina uudeksi - tunne siitä, että ihminen on osa luontoa - mutta silti "ollaan vieraina eläinten ja kasvien valtakunnassa" - maisemien, kasvien ja eläinten kauneus - kuinka luonnossa kuljetaan - kuinka luontoon varustaudutaan - jokamiehenoikeudet - tulenteko, ruokailu ja yöpyminen maastossa - lähiympäristön maa-, kasvi- ja eläinlajit - erilaisten elinympäristöjen maa-, kasvi- ja eläinlajit - lajien tunnistaminen näkö- tai kuulohavainnolla, jäljistä tai jätöksistä - kivet ja kalliot, jääkauden jättämät merkit - kevätseuranta - lajiseuranta - eläinten talviruokinta - ei roskia luontoon - jätteiden lajittelu - pihatyöt eri vuodenaikoina - kasvien kasvattaminen/istuttaminen - säähavaintotaulukot - Koloveden kansallispuisto - maanviljelys, karjatalous ja metsänhoito - muut luontoon liittyvät elinkeinot - marjastus, sienestys ja kalastus - metsätaidot - Luonto on minulle tärkeä virkistymisen lähde. - Haluan hoitaa omaa ympäristöäni; pihaani, peltoani, metsääni, järveäni, että se pysyisi terveenä ja elinvoimaisena vielä kauan minun jälkeenikin. - Ymmärrän, että ympärilläni on paljon luonnon kauneutta ja kunnioitan sitä, että saan asua tuon kauneuden keskellä. - Aikanaan luonto voi tarjota minulle elinkeinon. 6. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO VUOSILUOKKIEN 1-6 PAIKALLINEN TUNTIJAKO

12 12 / :43 oppiaine 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 1-6.lk äidinkieli A-kieli, englanti matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia ja maantiede fysiikka ja kemia uskonto/elämänkatsomustieto historia ja yhteiskuntaoppi musiikki kuvataide käsityö TS/TN liikunta tunteja yhteensä vähimmäistuntimäärä VUOSILUOKKIEN 7-9 PAIKALLINEN TUNTIJAKO oppiaine 7.lk 8.lk 9.lk 7-9.lk äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi matematiikka biologia ja maantiede fysiikka ja kemia terveystieto uskonto/elämänkatsomustieto historia ja yhteiskuntaoppi musiikki kuvataide 1,5 0,5-2 käsityö TS/TN liikunta kotitalous oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 valinnaiset aineet: - TN, TS, KU, LI, AT (1 h aineet 7.lk varten) - CSA, LI, TN, TS, KU, KO, MU, AT, MM, IT, KP (2 h aineet 8. ja 9.lk varten) tunteja yhteensä vähimmäistuntimäärä

13 13 / :43 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä pykälässä, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Heinäveden kunnallisessa opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet on sisällytetty oppiaineisiin erillisinä taulukoina, ja niiden pitää myös näkyä koulun toimintakulttuurissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.

14 14 / :43 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 9, ) 7.2. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä, painettuja, sähköisiä kuin myös verkkotekstejä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista: se kattaa kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 11, ) Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkaneesta kielen oppimisesta. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2, 11 ) Kirjallisuuden opetuksessa kannattaa tehdä yhteistyötä kirjaston kanssa ja käyttää hyväksi sen tarjoamia palveluita. ENSIMMÄISEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti kuuntelee keskittyen ja eläytyen oppilastovereitaan ja opettajaa osallistuu luokan keskusteluun: kysyy, vastaa, kertoo ja ilmaisee ajatuksiaan oppii lukemisen ja kirjoittamisen perusteet (mekaaninen lukutaito) sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset, lause, teksti oppii säännöllisen harjoittelemisen merkityksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa

15 15 / :43 oppii tarkkailemaan lukemistaan: sanan ja lauseen lukeminen oikein oppii tekstauskirjainten muodon oppii kirjoittamaan selkeästi oppii kirjoittamaan sanoja ja lauseita kartuttaa kielellistä tietoisuutta kartuttaa sanavarastoaan oppii vähitellen kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä: iso alkukirjain lauseen (virkkeen) alussa ja erisnimissä, piste lauseen (virkkeen) lopussa tutustuu kirjallisuuteen: opettaja lukee, oppilas katselee kuvia ja lukee itse (kirjallisuuden avulla oppilas tutustuu kirjakieleen, sana- ja ilmaisuvarasto karttuu, mielikuvitus rikastuu) oppii vähitellen valitsemaan kiinnostavaa luettavaa ENSIMMÄISEN VUOSILUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN * Pari- pienryhmä- ja luokkakeskustelut (kysyminen, vastaaminen, kuunteleminen, puheenvuoron käyttäminen, mielipiteen ilmaiseminen) * Arkipäivän puhetilanteet (tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen, siisti kielenkäyttö, puhelinkäyttäytyminen, kauppaleikit) * Kuulemisen ja kuuntelemisen harjoitteleminen: opettajan ohjeiden kuunteleminen ja sen mukaisesti toimiminen; keskittyvä tarkka, eläytyvä ja päättelevä kuunteleminen * Kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen: improvisointi, kerronta, leikki, nukketeatteri ja draama (äänen käyttö, äänen sävy, ilmeet eleet ja liikkeet, tunneilmaisu) * Opettajan luenta ja kerronta: sadut, lorut, runot, lasten tietokirjallisuus * Kielellä leikkiminen: riimit, lorut, sanaleikit * Runojen, lorujen ja vuorosanojen opetteleminen ulkoa * Selostaminen ja tarinoiden kertominen: arkikokemukset ja tapahtumat * Kokonaisilmaisun vahvistaminen ja esiintymiseen totuttautuminen: LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN * Lukemisen ja kirjoittamisen päivittäinen harjoitteleminen * Keskusteleminen erilaisista luetuista ja kuulluista teksteistä * Äänne-kirjain -vastaavuuden runsas harjoittelu * Sanojen vertaileminen ja luokitteleminen (tavujen ja kirjanten määrän, sanojen pituuden yms. perusteella) * Visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistaminen * Puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi sekä äänteiden ja kirjainten yhdistäminen sanoiksi * Rytmitykset * Harjaantuminen oikeaan kynäotteeseen, kirjoitusasentoon, silmän ja käden yhteistyöhön * Kirjainmuotojen piirtäminen: isot ja pienet tekstauskirjaimet * Sanojen kirjoittamisharjoittelua äänne-kirjain -vastaavuudeltaan oikein * Oikeinkirjoituksen harjoittelemista sanatasolla, sanavälit, sanan jakaminen eri riveille, isojen alkukirjainten käyttäminen nimissä ja lauseen (virkkeen) alussa KIRJALLISUUS * Opettajan lukema monipuolinen kirjallisuus: sadut, lorut, runot, lasten tietokirjallisuus sekä mahdollisuuksien mukaan kuunnelmat, teatteri, elokuvat, sanomalehdet (mediakriittisyyden siemenen kylväminen) * tutustuu kirjoihin kuvia katsellen ja mahdollisesti lukien * Elämysten ja lukukokemusten jakaminen: keskusteleminen, kertominen, piirtäminen, musiikki, näytelmät * Kirjallinen keskustelu: tutustuminen käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka; luetun yhteys omaan elämään ja aiempiin kokemuksiin * Paikallisten kirjailijoiden teoksiin tutustuminen * Kirjaston/kirjastoauton käytön harjoittelu sisältäen hyvät tavat

16 16 / :43 esiintyminen luokan ja koulun juhlissa * Paikallisen kulttuurin arvostaminen: murresanat, paikalliset tarinat ja lorut * Aakkosjärjestys * Tietokoneen käytön alkeiden opetteleminen: koneen avaaminen ja sulkeminen, hiiren ja näppäimistön käyttöön tutustuminen, piirtäminen ja kirjoittaminen tietokoneella HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS ENSIMMÄISEN LUOKAN LOPUSSA Suullinen ilmaisu ja kuunteleminen - rohkenee ilmaista itseään suullisesti - kykenee seuraamaan ja kuuntelemaan keskustelua, tarinoita ja kerrontaa - osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen - on saavuttanut sujuvan mekaanisen lukutaidon (lausetaso) - osaa kirjoittaa sanoja ja lauseita - osaa tekstauskirjainten kirjainmuodot (luettava käsiala) Kirjallisuus - on kiinnostunut kirjallisuudesta - osaa käyttää kirjaston palveluita TOISEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti (keskustelut, näytelmät, tarinat) kuuntelee keskittyen ja eläytyen osallistuu keskusteluun vastavuoroisesti ymmärtää lukemansa tekstin ja osaa tarkkailla lukemistaan ja sen ymmärtämistä saa mahdollisuuksia kehittää medialukutaitoaan: oppilas tunnistaa eri medioista uutisen, mainoksen ja ilmoituksen; oppilas osaa käyttää medioiden ohjelmistoa ikäkauttaan vastaavalla tavalla oppii kirjoituskirjainten muodot ja kirjainten sitomista oppii kirjoittamaan selkeästi osaa kirjoittaa pieniä tarinoita kuvista ja omista arkikokemuksistaan oppii kirjoituksessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sääntöjä ja sopimuksia kuuntelee ja lukee monipuolista kirjallisuutta oppii valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

17 17 / :43 oppii hankkimaan tietoa lukemalla TOISEN VUOSILUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN * Osallistuminen keskusteluihin erilaisissa ryhmissä * Omien kokemusten työstäminen kertoen, leikkien, näytellen ja improvisoiden * Kuuntelemisen harjoittelu: keskittyminen, tarkkaavaisuus, päätelmien tekeminen * kirjoitettuun kieleen ja yleiskieleen tutustuminen opettajan luennan ja kerronnan avulla * Runojen, lorujen ja vuorosanojen opetteleminen ulkoa * Omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostaminen omalle luokalle * kokonaisilmaisun ja esiintymiskokemusten kartuttaminen: esitysten valmisteleminen ja niiden esittäminen luokan ja koulun tilaisuuksissa, oman työn esitteleminen tai pienten esitelmien pitäminen omalle luokalle yksin tai pienryhmän kanssa * paikallisen murteen tarkasteleminen LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN * Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen, päivittäinen harjoitteleminen * Ymmärtävän lukemisen runsas harjoitteleminen mm. keskustelun avulla. Tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustuminen sekä niiden käyttöön totuttautuminen: ennakoiminen, pysähtyminen, keskeisten asioiden löytäminen ja päätelmien tekeminen, luetun liittäminen omiin kokemuksiin ja tietoihin, lukemisen tarkkaileminen (onko oppilas ymmärtänyt tekstin merkityksen) * Siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen * Tyyppikirjainten ja kirjainten yhdistämisen opetteleminen * Oikeinkirjoituksen vahvistaminen sanatasolla sekä harjoitteleminen lausetasolla oppilaan omissa tuotoksissa: iso alkukirjain lauseen (virkkeen) alussa ja erisnimissä, lauseen lopetusmerkit * Tekstin tuottaminen: pohjana omat kokemukset, havainnot, mielipiteet ja mielikuvitus (kuvasta kirjoittaminen, kirjeet, postikortit, viestit, tarinat) * Tietokoneella piirtämisen ja kirjoittamisen harjoitteleminen: omien tekstien puhtaaksi kirjoittaminen, viestit, kirjeet * Käsitteet: synonyymi, vastakohta, yhdyssana, yksikkö ja monikko * Aakkoset tiedonhankinnassa KIRJALLISUUS * Monipuoliseen kirjallisuuteen tutustuminen: opettaja lukee, oppilas lukee (sadut, kertomukset, lorut, runot, tietokirjallisuus) * Elämysten saaminen ja lukukokemusten jakaminen: kertomusten kuvittaminen, näytteleminen, esittäminen musiikkina, keskusteleminen (kirjallisuus on virike muulle toiminnalle) * Kirjallinen keskustelu: käsitteet päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika, juoni * Tutustuminen paikallisten kirjailijoiden teoksiin * Kirjaston / kirjastoauton käytön harjoitteleminen * Kirjan lukeminen alusta loppuun HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS TOISEN LUOKAN LOPUSSA Suullinen ilmaisu ja kuunteleminen

18 18 / :43 - osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa - seuraa kerrontaa ja keskustelua ja osallistuu siihen vastavuoroisesti - osaa kertoa havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen - osaa eritellä sanojen äänne- ja tavurakennetta, riimitellä ja pohtia sanojen merkityksiä ja muotoa - osaa aakkosjärjestyksen ja tietää, mihin sitä voi käyttää - osaa lukea melko sujuvasti ja nopeasti (tekstitaso), osaa tarvittaessa käyttää tavu tavulta ja kirjain kirjaimelta etenemistä (oudot sanat) - ymmärtää lukemansa tekstin ja pystyy tekemään siitä päätelmiä - osaa tarkkailla luetun ymmärtämistä - ilmaisee itseään kirjallisesti - kirjoittaa viestejä, kortteja, mielipiteitä, loruja ja tekstejä arkielämästään - osaa käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa sitoa kirjoituskirjaimia toisiinsa - tuottaa tekstiä myös tietokoneella - helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on lähes virheetöntä - osaa käyttää virkkeissä lopetusmerkkejä ja isoja alkukirjaimia (täydellistä osaamista ei vaadita) Kirjallisuus - osaa etsiä mieluista ja ikätasolleen sopivaa luettavaa - on lukenut ainakin muutamia ikätasoaan vastaavia kirjoja - pystyy seuraamaan ja käyttämään ikäkaudelleen sopivia ohjelmia ja aineistoja eri medioista (lehdet, radio, televisio, videot ja internet) - osaa käyttää kirjaston palveluita Vuosiluokat 3-4 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta

19 19 / :43 harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen KOLMANNEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot kuuntelee keskittyneesti opetustilanteessa harjoittelee oppilastoverin aktiivista kuuntelemista osallistuu pienryhmäkeskusteluihin harjoittelee ilmaisua koko luokan opetuskeskusteluissa harjoittelee toimimista tekstiympäristöissä Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtäminen harjoittelee edelleen sujuvaa ja ymmärtävää lukemista harjoittelee lukemaan erilaisia tekstejä oppii tarkastelemaan omia lukutapojaan oppii etsimään opiskelussaan tarvitsemaansa tietoa lasten tietokirjoista ja erityisalojen kirjoista oppii käyttämään sisällysluetteloa oppii tarkastelemaan tietotekstiä väliotsikoiden ja kuvien perusteella tutustuu monipuolisesti eri viestintävälineisiin Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen osaa kertoa omien kokemustensa lisäksi myös opitusta asiasta harjoittelee esittämään tekstiä selkeästi ja johdonmukaisesti kirjoittaa sujuvasti tuottaa omia kirjoitelmia harjoittelee käyttämään tekstissään erimittaisia lauseita ja yhdistämään niitä keskenään harjoittelee tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla Kielen tehtävät ja rakenne tutustuu puhe- ja kirjakielen eroihin alkaa ymmärtää kielen rakentumista oppii lisää kieliopin peruskäsitteitä hahmottaa tekstistä lauseen Kirjallisuus tottuu lukemaan paljon etsii itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa suhtautuu lukemiseen myönteisesti

20 20 / :43 osaa kuvailla itseään lukijana ja tunnistaa lempikirjallisuuttaan tutustuu kirjallisuuteen teatterin keinoin NELJÄNNEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot kuuntelee keskittyneesti ja opettelee tekemään päätelmiä kuulemastaan kuuntelee toisia ihmisiä eläytymiskykyään kehittäen harjoittelee erilaisia rooleja ja keskustelun avaamista harjoittelee vuorovaikutusta tekstiympäristössä Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtäminen lukee sujuvasti luokkatasonsa mukaista tekstiä ymmärtää lukemansa osaa tehdä päätelmiä lukemansa perusteella osaa käyttää sujuvaa, ilmeikästä tai ymmärtävää lukemista opettelee etsimään tietoa eri lähteistä oppii käyttämään tietotekstiä omiin tuotoksiinsa oppii ennakoimaan tietotekstiä väliotsikoiden perusteella tutustuu monipuolisesti mediaan ja eri viestintävälineisiin Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen esiintyy puhetilanteissa selkeästi ja rohkeasti oppii tarkkailemaan hyvään esiintymiseen liittyviä seikkoja oppii käyttämään mahdollisimman selkeää puhetapaa ja kuuluvaa ääntä kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti osaa parannella tuottamaansa tekstiä saamansa palautteen avulla pyrkii rikastuttamaan tekstinsä sisältöä sanavarastonsa avulla osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin Kielen tehtävät ja rakenne osaa käyttää tietoisesti puhe- ja kirjakieltä hyödyksi omassa ilmaisussaan osaa luokitella sanoja eri perustein osaa ryhmitellä sanoja merkityksen perusteella tunnistaa lauseesta predikaatin ja subjektin tavallisimmat tyypit Kirjallisuus osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot