Heinäveden kunnan opetussuunnitelma

Transkriptio

1 1 / :43 Heinäveden kunnan opetussuunnitelma Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. Arvopohja 2.2. Toiminta-ajatus 3. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimiskäsitys 4.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 4.3. Työtavat perusopetuksessa Työtavat vuosiluokilla Työtavat vuosiluokilla OPETUKSEN PAINOTUKSET: LUONTO 6. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet äidinkielen opetuksessa 7.3. TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi 7.4. VIERAAT KIELET A-KIELI, ENGLANTI Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet englanninkielen opetuksessa 7.5. MATEMATIIKKA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet matematiikan opetuksessa 7.6. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa 7.7. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia, vuosiluokat Biologia, vuosiluokat Biologian kasvikokoelma (luokat 5-8) Aihekokonaisuudet biologian opetuksessa

2 2 / : Maantieto, vuosiluokat Maantieto vuosiluokat Aihekokonaisuudet maantiedon opetuksessa 7.8. FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat Fysiikka, vuosiluokat Kemia, vuosiluokat Aihekokonaisuudet fysiikan ja kemian opetuksessa 7.9. TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet evankelisluterilaisen uskonnon opetuksessa ORTODOKSINEN USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet ortodoksiuskonnon opetuksessa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat HISTORIA Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet historian opetuksessa YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokat Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopin opetuksessa Yhteiskuntaopin paikallispainotukset MUSIIKKI Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Musiikki, vuosiluokat Aihekokonaisuudet musiikin opetuksessa KUVATAIDE Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetuksessa KÄSITYÖ Vuosiluokat Vuosiluokat Tekstiilikäsityö vuosiluokilla Tekninen käsityö vuosiluokilla Aihekokonaisuudet käsityön opetuksessa LIIKUNTA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Aihekokonaisuudet liikunnan opetuksessa KOTITALOUS Vuosiluokka Aihekokonaisuudet kotitalouden opetuksessa

3 3 / : VALINNAISET AINEET Ilmaisutaito Kotitalous Kuvataide Liikunta, pojat Liikunta, tytöt Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito Musiikki Saksa, B2-kieli Tekninen työ Tekstiilityö Tietotekniikka Yrittäjyys ja taloustieto OPPILAANOHJAUS 8. OPISKELUN YLEINEN TUKI 8.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 8.2. Oppimissuunnitelma 8.3. Oppilaanohjaus 8.4. Tukiopetus 8.5. huolto huoltoryhmä Kouluterveydenhuolto Koulunkäyntiavustajat Kouluruokailu Koulukuljetus kerhot Koululaisten iltapäivähoito Yhteistyö koulutyön tukena Toiminta ongelma- ja kriisitilanteissa 9. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 9.1. Osa-aikainen erityisopetus 9.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 9.3. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 9.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 9.5 arviointi erityisopetuksessa 10. OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin periaatteet Sanallisen arvioinnin perusteet vuosiluokilla Työskentelytaitojen arviointi Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla Arviointiin vaikuttavia seikkoja Opinnoissa eteneminen Oppilaan itsearviointi Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Todistukset Todistukset vuosiluokilla Todistukset vuosiluokilla Päättöarviointi LIITTEET LIITE 1: Nelikenttäanalyysi Heinäveden koululaitoksen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkakuvista keväällä 2003 LIITE 2: Vanhemmille lähetetty arvokysely LIITE 3: Sidosryhmille (lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät järjestöt, seurat, kerhot, yhteisöt ja laitokset) lähetetty kysely LIITE 4: Sidosryhmille (kunnan päättäjät ja virkamiehet) lähetetty kysely LIITE 5: Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit

4 4 / :43 LIITE 6: Retkeilyyn sopivia luonto- ja matkailukohteita Heinävedellä LIITE 7: Esimerkki oppimissuunnitelmasta LIITE 8: HOJKS-pohja 1. JOHDANTO Perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi Heinävedellä alkoi, kun alkuopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma laadittiin keväällä 2003 jatkona kunnassa tehdylle esiopetuksen opetussuunnitelmalle. Alkuopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmään kuului jäsen kunnan jokaiselta 1-6. luokkien koululta sekä yksi esiopetuksen edustaja. Heinäveden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohja laadittiin laajassa yhteistyössä koulujen henkilökunnan, vanhempien ja sidosryhmien (lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät seurat, järjestöt ym. tahot sekä kunnan päättäjät ja virkamiehet) kanssa. Näistä kyselyistä myös nousi Heinäveden kunnan perusopetuksen erityiseksi painotusalueeksi alueen monimuotoiseen ja rikkaasen luontoon ja ympäristöön tutustuminen. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alkuopetuksen opetussuunnitelma liitettiin osaksi lukuvuoden aikana työn alle otettua Heinäveden koko perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jonka tekemiseen ovat osallistuneet kunnan kaikki perusopetuksessa työskentelevät opettajat. Vuosiluokkien 3-4 suunnitelma otettiin koekäyttöön elokuussa 2004 ja sen jälkeen portaittain muiden vuosiluokkien suunnitelmat. Jatkossa olisi hyvä päivittää ja tarkistaa olemassa olevaa opetussuunnitelmaa vaikkapa vuosittain. Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen antamat valmiudet. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 taas muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ) 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS Heinäveden kunnan peruskoulun opetus- ja kasvatustyö rakentuu valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen arvopohjaan (3 ): Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Opetuksen perustana olevien arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen

5 5 / :43 toimintaan. Valtakunnallista arvopohjaa tarkentaaksemme paikalliselle tasolle sopivaksi OPS-työryhmä laati arvokyselyt koulujen henkilökunnille, vanhemmille, kunnan päättäjille ja luottamusmiehille sekä koulujen yhteistyötahoille. Saatujen tulosten pohjalta työryhmä kokosi kyselyssä tärkeimmiksi nousseista arvoista seuraavassa luvussa esitetyn taulukon, joka on arvopohjana Heinäveden perusopetuksessa Arvopohja Heinäveden kunnan perusopetuksen arvopohja ARVOPÄÄMÄÄRÄ/TAVOITE TERVE ITSETUNTO TOIMINTA/MENETELMÄT Osaaminen: - tuetaan oppilaan monipuolista oppimista ja hänen vahvuuksiaan - kannustetaan oppilasta arvioimaan itseään oppijana. Vastuu: - kasvatetaan vastuullisuuteen Arvostaminen: - kannustetaan oman ja toisen persoonan ja työn arvostamiseen ta ohjataan edellä mainittujen taitojen avulla yhteisöllisyyteen. TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Ohjataan oppilasta terveellisiin ruokailu-, lepo-, liikunta- ja hygieniatottumuksiin. SISÄISTETYT KÄYTÖSTAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTAMINEN OMATOIMISUUS TIEDONHALU LUOVUUS LUONNON JA YMPÄRISTÖN KUNNIOITTAMINEN, KESTÄVÄ KEHITYS Annetaan oppilaalle tietoa nautintoaineista ja niiden vaaroista. Sisäistetyt käytöstavat pohjautuvat eettisyyteen, empaattisuuteen ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. - vastuu omasta käyttäytymisestä - järjestyssäännöt - kasvattajan esimerkki - yhteistyötaitojen kehittäminen - tukea tarvitsevien oppilaiden erityisopetus ja integraatio - kiusaamisiin puuttuminen - tutustuminen taustaltaan ja kulttuuriltaan erilaisiin ihmisiin - oppilaalle annetaan vastuuta omasta oppimisestaan - oppilaalle annetaan mahdollisuuksia itsenäiseen työskentelyyn - erilaisten opiskelutaitojen opettaminen - oppilasta kannustetaan ja ohjataan suoriutumaan omatoimisesti arjen rutiineista - hyvien opiskelun perustaitojen hankkiminen - vaihtelevat oppimis- ja opetusmenetelmät - tietotekniikan käyttäminen - innostaminen - omien vahvuuksien tunteminen - rohkaistaan oppilasta luovaan ajatteluun ja tekemiseen - annetaan oppilaalle mahdollisuuksia omiin kokeiluihin ja oman työn suunnitteluun - ohjataan oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan ympäristöään kaikilla aisteillaan - esteettisesti viihtyisä ympäristö ta opetetaan tuntemaan ja arvostamaan oman kunnan elinympäristön ainutlaatuisuus:

6 6 / :43 SUOMALAISEN KULTTUURIN (SISÄLTÄEN KRISTILLISET ARVOT) JA OMAN ELINYMPÄRISTÖN PERINTEIDEN ARVOSTAMINEN JA VAALIMINEN KANSAINVÄLISYYS JA EKUMENIA - Heinäveden luontoreitit - vesialueet ja kanavat - Koloveden kansallispuisto - alueen eläimistö ja kasvillisuus - kirkot ja luostarit - rakennettu kulttuuriympäristö - kouluympäristön siisteys - luonnossa liikkumisen harjoittelu - kulutustottumuksiin vaikuttaminen - ympäristötietojen, -taitojen ja -asenteiden kehittäminen - juhlien ja perinteiden vaaliminen - päivänavaukset - paikallishistoriaan tutustuminen - tutustuminen oman paikkakunnan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin - yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa (esim. seurakunnat, luostarit, kansalaisopisto, kirjasto, musiikkiopisto, urheiluseurat, kylätoimikunnat, yritykset, eri ammattien edustajat, yliopistot, tutkimustyö, koulukokeilut) - vierailut ja vierailijat - mahdolliset kansainväliset projektit - tutustuminen ja yhteistyö Valamon ja Lintulan luostareiden kanssa Heinäveden peruskoulun yläluokkien opetus- ja kasvatustyön päämäärät johdetaan lisäksi seuraavista arvoista: Yläluokkien arvoja Rehellisyys Rehellisyyteen kuuluu toisen ja yhteisen omaisuuden kunnioittaminen, totuuden puhuminen ja rehti peli. Oikeudenmukaisuus Kaikkia kohdeltava tasapuolisesti riippumatta heidän taidoistaan, kyvyistään ja perhetaustastaan tai asuinpaikastaan. Tasa-arvoisuus; opettajan on pyrittävä oikeudenmukaisuuteen ja kohdeltava kaikkia tasapuolisesti. Identiteetti Suvaitsevaisuus Turvallisuus Vastuullisuus Oman perheen ja kulttuuritaustan tiedostaminen ja hyväksyminen. tuntee paikallisen ja kansallisen kulttuurimme piirteet. Tavoitteena on oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja vahvistaminen. kykenee sietämään erilaisuutta: erilaisia ihmisiä, ihmisryhmiä ja kulttuureja. Suvaitsevaisuuteen kuuluu ennakkoluulottomuus, joustavuus ja halu toimia ristiriitatilanteissa järkevästi ja kiihkottomasti. Fyysinen ja henkinen työsuojelu. Kannustava, tukeva ja luovuutta edistävä työympäristö. Oppilaan on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmän jäseneksi, jota ei jätetä yksin vaikeassakaan tilanteessa. oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan, koulunkäynnistään, teoistaan ja omasta ja toisten hyvinvoinnista Toiminta-ajatus Heinäveden kunnan perusopetuksen tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille monipuolista yleissivistävää opetusta sekä kasvattaa heitä eettisyyteen, tukien samalla lapsen terveen itsetunnon ja terveellisten elämäntapojen kehittymistä. Tavoitteena on päästä opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin myönteisessä ilmapiirissä ja monipuolisilla opetusmenetelmillä, ottaen samalla huomioon lapsen ja nuoren yksilölliset ja sosiaaliset kehitystarpeet. Perusopetuksen tehtävänä on myös opastaa oppilaita huomioimaan toiset ihmiset ja ympäristö sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kasvuympäristöään. Tämä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Perusopetukseen siirtyvien lasten opetuksessa pyritään jatkamaan saumattomasti esiopetuksessa aloitettua

7 7 / :43 kasvatus- ja opetustyötä. Tämä edellyttää yhteistyötä esikoulun kanssa sekä kiinteää ja avointa vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä. Perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla kehitetään erityisesti oppilaiden valmiuksia myöhempää oppimista ja työskentelyä varten. Oppimisvalmiuksia ovat luku- ja kirjoitustaito, laskutaito, oppimis- ja työskentelytaidot sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot. Vuosiluokkien välisellä yhteistyöllä ennakoidaan oppilaiden siirtymistä ylemmille luokille niin, että oppiminen jatkuisi mahdollisimman sujuvasti. Läpi perusopetuksen oppilasta ohjataan hänen kehitystasonsa mukaisesti monipuoliseen oppimaan oppimiseen, joka antaa valmiuksia elinikäiselle oppimiselle. On tärkeää pyrkiä siihen, että oppilaalla säilyy oppimisen ilo ja innostus, ja hän saa rohkeutta kohdata uusia haasteita. 3. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on: ohjata lasta omaksumaan perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja yksilöllisten edellytystensä mukaisesti kasvattaa lasta vastuuntuntoiseksi ja oma-aloitteiseksi ohjata lasta pohtimaan oikeaa ja väärää, ymmärtämään yhteisesti sovittujen sääntöjen merkityksen ja toimimaan ryhmän jäsenenä ohjata lasta hyviin käytöstapoihin ja empaattisuuteen ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin tukea lapsen terveen itsetunnon kehittymistä sekä ohjata lasta arvostamaan omaa ja toisten työtä kannustaa lasta uteliaisuuteen tiedon löytämiseksi ohjata lasta suunnittelemaan työskentelyään, asettamaan itselleen tavoitteita, etsimään uusia ratkaisuja sekä vähitellen arvioimaan ja perustelemaan valintojaan ohjata lasta käyttämään erilaisia oppimisstrategioita ja löytämään niistä itselleen sopivimmat rohkaista lasta luovaan ajatteluun ja tekemiseen ohjata lasta huomioimaan toiset ihmiset sekä hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta tutustuttaa lasta Heinäveden luontoon, lähiympäristöön sekä omaan ja vieraisiin kulttuureihin ohjata lasta arvostamaan ympäristöä ja luontoa tukea oppimisvaikeuksissa olevaa lasta huomioida lapsen lahjakkuus 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimiskäsitys Heinäveden kunnallinen perusopetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat

8 8 / :43 kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 6, ) 4.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2). HEINÄVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Heinäveden kunnan perusopetuksen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri pyritään rakentamaan ilmapiiriltään turvalliseksi, myönteiseksi, avoimeksi ja suvaitsevaiseksi. Tähän työhön osallistuu koko kouluyhteisö. Kaikessa työskentelyssä pyritään rauhallisuuteen ja kiireettömyyteen. Lasta rohkaistaan kasvamaan omaksi persoonakseen ja tulemaan sellaisena myös hyväksytyksi ryhmään. Kiusaamiseen tai muuhun turvallisuutta heikentävään käyttäytymiseen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilökunnan voimavaroista huolehditaan esim. kollegalta ja esimieheltä saatavan kannustuksen ja tuen sekä täydennyskoulutuksen avulla. Jokainen koulu määrittelee tarkemmin oman toimintakulttuurinsa omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin (esim. vuosittainen työsuunnitelma, koulun järjestyssäännöt, tapahtumakalenteri). Oppimisympäristö rakennetaan kunkin ikäkauden tarpeita vastaavaksi. Se tukee paitsi lapsen älyllistä myös hänen tunne-elämänsä ja sosiaalista kehitystään. Sen tulee rakentua niin, että oppilas pystyy työskentelemään mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti (alakoulussa esim. säilytyspaikkojen nimeäminen lapuin, kirjahyllyn kirjat sopivalla korkeudella, tietokone käyttövalmis, välituntivälineet helposti saatavilla). Oppilaalla on oltava mahdollisuus työskennellä häiriöttömässä ympäristössä. Ympäristö ja sen yhteinen suunnittelu ja hoito lisäävät koko koulun yhteisöllisyyttä ja antavat lapselle enemmän mahdollisuuksia kokea kuuluvansa tärkeänä osana ryhmään. Oppimisympäristön selkeys ja helppokäyttöisyys motivoivat lasta ja auttavat häntä työskentelemään luovasti ja itseohjautuvasti. Rutiineista selviäminen omatoimisesti tukee itseluottamuksen kehittymistä. Oppimisympäristön ja välineistön on mahdollistettava monipuolisten opetusmenetelmien joustava käyttö. Oppimisympäristön tulee toimivuuden ohella olla myös esteettisesti miellyttävä sekä viihtyisä (esim. sisäpintojen ja kalusteiden kunto, tekstiilit, kasvit). Koulun piha muodostaa sisätilojen lisäksi olennaisen osan kouluympäristöä. Pihan on tarjottava mahdollisuuksia monipuoliseen leikkiin, peleihin, virkistykseen, rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. Pihan on oltava turvallinen (esim. telineet, maalit, kasvillisuus, vesi). Koulun piha on tärkeä ympäristökasvatuksen toimintapaikka ja sitä pyritään kehittämään yhä kiinteämmäksi osaksi ympäristökasvatuksen teemoja (esim. oppilaiden hoitamat yrtti- ja kukkapenkit ym. istutukset, puut ja pensaat, niityt, lannoitus, maiseman hoito, hyönteiset, pihan eläinten ruokinta). Kouluruokailussa huomioidaan kauniit ruokailutavat, kiireettömyys, ruuan arvostaminen sekä juhlapäivien ruoka- ja tapakulttuuri. Koulun keittäjä tai ruuanjakaja on tärkeä oheiskasvattaja.

9 9 / :43 Ympäröivä yhteiskunta muodostaa laajan ja monipuolisen oppimisympäristön, jota pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon eri ikäkausille sopivin menetelmin (kts. liitteet Retkeilyyn sopivia luonto- ja matkailukohteita Heinävedellä, Luontopainotus sekä eri aineiden oppisisällöt). Retkillä ja työskenneltäessä koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä lähtökohtana on hyvä käytös, vastuu itsestä, muista, omasta oppimisesta ja retkiympäristöstä. Kirjasto on osa koulun oppimisympäristöä, joka tukee äidinkielen opiskelua. Kirjastoauton monipuoliset palvelut on pyrittävä takaamaan kyläkouluille myös tulevaisuudessa. Ajanmukaisella ja toimivalla atk-laitteistolla pyritään takamaan oppilaille mahdollisuus omaksua atk:n perustaidot ja työskennellä erilaisissa oppimisympäristöissä. Niiden avulla mm. voidaan solmia ystävyyskoulukontakteja ja saada uusia oppimisympäristöjä eri kulttuuripiireistä ja maanosista. Lasten on pystyttävä kulkemaan koulumatkansa turvallisesti. Huoltajan tulee opastaa lastaan käyttämään turvallisinta mahdollista kulkureittiä. Koulumatka kuuluu koulupäivään. Koulumatkan aikana noudatetaan hyvää ja asiallista käyttäytymistä oppilaskavereita, kuljettajaa ja kanssamatkustajia kohtaan. Koulubussien ja -taksien kuljettajat ovat koulun oheiskasvattajia. Koulu on sekä lasten että aikuisten työpaikka. Kouluympäristöä kehitettäessä otetaan oppilaat mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan, kehittämään, kohentamaan ja rakentamaan ympäristöä. Ympäristössä huomioidaan kunkin ikäkauden mittakaava. Ympäristön esteettisyys otetaan ympäristöä kehitettäessä erityisesti huomioon. Kouluympäristön siisteys on jokaisen siinä toimivan vastuulla. Oppilaita ohjataan alusta lähtien huolehtimaan oman ympäristönsä siisteydestä ja viihtyisyydestä. Koulun siistijä ja talonmies ovat tässä tehtävässä tärkeitä oheiskasvattajia. Henkilökunnalla on oltava mahdollisuus omassa rauhallisessa ja tarkoituksenmukaisessa tilassa virkistäytyä, tavata huoltajia ja suunnitella tulevaa opetusta. KESTÄVÄ KEHITYS Sekä koulun oppimisympäristössä että toimintakulttuurissa huomioidaan kestävä kehitys. Lapset opetetaan ottamaan ikäkaudelle sopivin keinoin vastuuta omasta ympäristöstään. Heidät pyritään ottamaan mukaan kouluympäristön suunnitteluun, kohentamiseen ja hoitamiseen. Koulun materiaalihankinnoissa tulisi välttää kertakäyttöhyödykkeitä. Lapsille opetetaan mahdollisuuksien mukaan kierrättämistä ja korjaamista. Koulussa on oltava myös mahdollisuus nykyisen lainsäädännön mukaiseen jätteidenlajitteluun (jäteastiat ja jätteiden kuljetus). Kouluympäristön turvallisuutta valvotaan tarkastamalla säännöllisesti sisäilman laatu ja ilmastointi, valaistus, piha- ym. telineiden ja kalusteiden kunto. Mahdollisiin rakennusten ja kalusteiden korjauksiin tulee ryhtyä välittömästi. Luontopainotuksella pyritään kehittämään yhteisöllisyyttä ja lapsen juurtumista oman elinympäristönsä maisemaan, historiaan ja sosiaaliseen viitekehykseen. Näin vahvistetaan hänen emotionaalista ja sosiaalista turvallisuuttaan. Yhteistoiminnalliset työtavat ja tiivis yhteys ympäröivään yhteiskuntaan toteuttavat koulussa emotionaalista ja sosiaalista kestävää kehitystä Työtavat perusopetuksessa Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 8, )

10 10 / : Työtavat vuosiluokilla 1-6 Opettaja valitsee työtavat. Hän ohjaa ja opettaa oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Alkuopetuksesta lähtien tulee opetella erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja. Niitä harjoitellaan ikäkaudelle ominaisella tavalla opetuksen tavoitteiden mukaisesti. Alkuopetuksessa myös leikki on tärkeä osa oppimista. Heinäveden perusopetuksen keskeisenä painotusalueena on luonto. Näin ollen tärkeitä työtapoja ovat liikkuminen ja retkeily lähiluonnossa. Oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat, erilaiset oppimistyylit sekä tyttöjen ja poikien väliset erot edellyttävät tarvittaessa opetukselta eriyttämistä. Jotta yksilöllinen eriyttäminen olisi mahdollista, tulee opetusryhmien koko määräytyä oppilasaineksen mukaan. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus Työtavat vuosiluokilla 7-9 Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. 5. OPETUKSEN PAINOTUKSET: LUONTO LUONTOPAINOTUS Heinäveden kunnan perusopetuksen painopisteenä on luonto. Painopiste valikoitui opettajille, oppilaiden huoltajille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille sekä virkamiehille tehdyssä arvokyselyssä (Liitteet 1-4). Luontopainotuksessa huomioidaan alueen valtakunnallisesti ainutlaatuisen kaunis luonto ja merkittävä kulttuuriperintö, joista esimerkkejä ovat: - Heinäveden reitti - Karvion ja Kerman kosket - lukuisat kanavat - Koloveden kansallispuisto - monimuotoinen metsäluonto - Valamon ja Lintulan luostarit - Heinäveden puukirkko

11 11 / :43 Painotukseen sisältyy myös heinäveteläisen musiikin (mm. Otto Kotilainen), kirjallisuuden (mm. kansanrunoilija Olli Kymäläinen, Hilja Valtonen, Sakari Issakainen ja Martti Issakainen), kuvataiteen (mm. ikonitaide, kesätaiteilijat) ja arkkitehtuurin tuntemus. Luontopainotus kulkee läpäisyperiaatteella läpi koko esi- ja perusopetuksen. Tavoitteena on luoda oppilaalle vahva yhteys luontoon, omaan elinympäristöön, sen ihmisiin, elinkeinoihin ja historiaan. Luontopainopiste toteutuu oppiaineissa luontevimmin mm. ympäristö- ja luonnontiedossa, liikunnassa, kuvataiteessa, uskonnossa, äidinkielessä, historiassa ja musiikissa. Luontopainotuksen luonteva toteuttamistapa on toiminnallisuus. Opetuksessa huomioidaan kestävän kehityksen periaate. Oppilaat suunnittelevat, kehittävät ja hoitavat omaa ympäristöään. He esim. huolehtivat omalta osaltaan kouluympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä ja osallistuvat jätteiden lajitteluun. Kukin koulu voi laatia kunnallisen opetussuunnitelman jatkoksi oman luontomuistion, johon kirjataan esim. koulun omat luonto- ja ympäristökäytännöt. Opetuksessa edetään ikäkaudelle sopivin menetelmin elämysten kautta tietoon, taitoon ja asenteisiin. Perusopetuksen luokilla voidaan toteuttaa esim. seuraavia sisältöjä. LUONTOELÄMYS, -TIETO, -TAITO JA -ASENNE Luontoelämys Luontotieto ja -taito Luontoasenne - retkeily, jossa korostuu luonnon monipuolisuus, salaperäisyys ja uusiutuminen - leikkiminen luonnossa, luonnonmateriaaleilla - tavoitteena luonnon kokeminen ilman tiedollisia vaatimuksia - luonto eri aistein havaittuna (äänet, tuoksut, näkymät, tuntemukset) - vuodenajat - säät - vuorokaudenajat muuttavat luonnon aina uudeksi - tunne siitä, että ihminen on osa luontoa - mutta silti "ollaan vieraina eläinten ja kasvien valtakunnassa" - maisemien, kasvien ja eläinten kauneus - kuinka luonnossa kuljetaan - kuinka luontoon varustaudutaan - jokamiehenoikeudet - tulenteko, ruokailu ja yöpyminen maastossa - lähiympäristön maa-, kasvi- ja eläinlajit - erilaisten elinympäristöjen maa-, kasvi- ja eläinlajit - lajien tunnistaminen näkö- tai kuulohavainnolla, jäljistä tai jätöksistä - kivet ja kalliot, jääkauden jättämät merkit - kevätseuranta - lajiseuranta - eläinten talviruokinta - ei roskia luontoon - jätteiden lajittelu - pihatyöt eri vuodenaikoina - kasvien kasvattaminen/istuttaminen - säähavaintotaulukot - Koloveden kansallispuisto - maanviljelys, karjatalous ja metsänhoito - muut luontoon liittyvät elinkeinot - marjastus, sienestys ja kalastus - metsätaidot - Luonto on minulle tärkeä virkistymisen lähde. - Haluan hoitaa omaa ympäristöäni; pihaani, peltoani, metsääni, järveäni, että se pysyisi terveenä ja elinvoimaisena vielä kauan minun jälkeenikin. - Ymmärrän, että ympärilläni on paljon luonnon kauneutta ja kunnioitan sitä, että saan asua tuon kauneuden keskellä. - Aikanaan luonto voi tarjota minulle elinkeinon. 6. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO VUOSILUOKKIEN 1-6 PAIKALLINEN TUNTIJAKO

12 12 / :43 oppiaine 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 1-6.lk äidinkieli A-kieli, englanti matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia ja maantiede fysiikka ja kemia uskonto/elämänkatsomustieto historia ja yhteiskuntaoppi musiikki kuvataide käsityö TS/TN liikunta tunteja yhteensä vähimmäistuntimäärä VUOSILUOKKIEN 7-9 PAIKALLINEN TUNTIJAKO oppiaine 7.lk 8.lk 9.lk 7-9.lk äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi matematiikka biologia ja maantiede fysiikka ja kemia terveystieto uskonto/elämänkatsomustieto historia ja yhteiskuntaoppi musiikki kuvataide 1,5 0,5-2 käsityö TS/TN liikunta kotitalous oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 valinnaiset aineet: - TN, TS, KU, LI, AT (1 h aineet 7.lk varten) - CSA, LI, TN, TS, KU, KO, MU, AT, MM, IT, KP (2 h aineet 8. ja 9.lk varten) tunteja yhteensä vähimmäistuntimäärä

13 13 / :43 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä pykälässä, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Heinäveden kunnallisessa opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet on sisällytetty oppiaineisiin erillisinä taulukoina, ja niiden pitää myös näkyä koulun toimintakulttuurissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.

14 14 / :43 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 9, ) 7.2. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä, painettuja, sähköisiä kuin myös verkkotekstejä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista: se kattaa kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 11, ) Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkaneesta kielen oppimisesta. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2, 11 ) Kirjallisuuden opetuksessa kannattaa tehdä yhteistyötä kirjaston kanssa ja käyttää hyväksi sen tarjoamia palveluita. ENSIMMÄISEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti kuuntelee keskittyen ja eläytyen oppilastovereitaan ja opettajaa osallistuu luokan keskusteluun: kysyy, vastaa, kertoo ja ilmaisee ajatuksiaan oppii lukemisen ja kirjoittamisen perusteet (mekaaninen lukutaito) sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset, lause, teksti oppii säännöllisen harjoittelemisen merkityksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa

15 15 / :43 oppii tarkkailemaan lukemistaan: sanan ja lauseen lukeminen oikein oppii tekstauskirjainten muodon oppii kirjoittamaan selkeästi oppii kirjoittamaan sanoja ja lauseita kartuttaa kielellistä tietoisuutta kartuttaa sanavarastoaan oppii vähitellen kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä: iso alkukirjain lauseen (virkkeen) alussa ja erisnimissä, piste lauseen (virkkeen) lopussa tutustuu kirjallisuuteen: opettaja lukee, oppilas katselee kuvia ja lukee itse (kirjallisuuden avulla oppilas tutustuu kirjakieleen, sana- ja ilmaisuvarasto karttuu, mielikuvitus rikastuu) oppii vähitellen valitsemaan kiinnostavaa luettavaa ENSIMMÄISEN VUOSILUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN * Pari- pienryhmä- ja luokkakeskustelut (kysyminen, vastaaminen, kuunteleminen, puheenvuoron käyttäminen, mielipiteen ilmaiseminen) * Arkipäivän puhetilanteet (tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen, siisti kielenkäyttö, puhelinkäyttäytyminen, kauppaleikit) * Kuulemisen ja kuuntelemisen harjoitteleminen: opettajan ohjeiden kuunteleminen ja sen mukaisesti toimiminen; keskittyvä tarkka, eläytyvä ja päättelevä kuunteleminen * Kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen: improvisointi, kerronta, leikki, nukketeatteri ja draama (äänen käyttö, äänen sävy, ilmeet eleet ja liikkeet, tunneilmaisu) * Opettajan luenta ja kerronta: sadut, lorut, runot, lasten tietokirjallisuus * Kielellä leikkiminen: riimit, lorut, sanaleikit * Runojen, lorujen ja vuorosanojen opetteleminen ulkoa * Selostaminen ja tarinoiden kertominen: arkikokemukset ja tapahtumat * Kokonaisilmaisun vahvistaminen ja esiintymiseen totuttautuminen: LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN * Lukemisen ja kirjoittamisen päivittäinen harjoitteleminen * Keskusteleminen erilaisista luetuista ja kuulluista teksteistä * Äänne-kirjain -vastaavuuden runsas harjoittelu * Sanojen vertaileminen ja luokitteleminen (tavujen ja kirjanten määrän, sanojen pituuden yms. perusteella) * Visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistaminen * Puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi sekä äänteiden ja kirjainten yhdistäminen sanoiksi * Rytmitykset * Harjaantuminen oikeaan kynäotteeseen, kirjoitusasentoon, silmän ja käden yhteistyöhön * Kirjainmuotojen piirtäminen: isot ja pienet tekstauskirjaimet * Sanojen kirjoittamisharjoittelua äänne-kirjain -vastaavuudeltaan oikein * Oikeinkirjoituksen harjoittelemista sanatasolla, sanavälit, sanan jakaminen eri riveille, isojen alkukirjainten käyttäminen nimissä ja lauseen (virkkeen) alussa KIRJALLISUUS * Opettajan lukema monipuolinen kirjallisuus: sadut, lorut, runot, lasten tietokirjallisuus sekä mahdollisuuksien mukaan kuunnelmat, teatteri, elokuvat, sanomalehdet (mediakriittisyyden siemenen kylväminen) * tutustuu kirjoihin kuvia katsellen ja mahdollisesti lukien * Elämysten ja lukukokemusten jakaminen: keskusteleminen, kertominen, piirtäminen, musiikki, näytelmät * Kirjallinen keskustelu: tutustuminen käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka; luetun yhteys omaan elämään ja aiempiin kokemuksiin * Paikallisten kirjailijoiden teoksiin tutustuminen * Kirjaston/kirjastoauton käytön harjoittelu sisältäen hyvät tavat

16 16 / :43 esiintyminen luokan ja koulun juhlissa * Paikallisen kulttuurin arvostaminen: murresanat, paikalliset tarinat ja lorut * Aakkosjärjestys * Tietokoneen käytön alkeiden opetteleminen: koneen avaaminen ja sulkeminen, hiiren ja näppäimistön käyttöön tutustuminen, piirtäminen ja kirjoittaminen tietokoneella HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS ENSIMMÄISEN LUOKAN LOPUSSA Suullinen ilmaisu ja kuunteleminen - rohkenee ilmaista itseään suullisesti - kykenee seuraamaan ja kuuntelemaan keskustelua, tarinoita ja kerrontaa - osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen - on saavuttanut sujuvan mekaanisen lukutaidon (lausetaso) - osaa kirjoittaa sanoja ja lauseita - osaa tekstauskirjainten kirjainmuodot (luettava käsiala) Kirjallisuus - on kiinnostunut kirjallisuudesta - osaa käyttää kirjaston palveluita TOISEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti (keskustelut, näytelmät, tarinat) kuuntelee keskittyen ja eläytyen osallistuu keskusteluun vastavuoroisesti ymmärtää lukemansa tekstin ja osaa tarkkailla lukemistaan ja sen ymmärtämistä saa mahdollisuuksia kehittää medialukutaitoaan: oppilas tunnistaa eri medioista uutisen, mainoksen ja ilmoituksen; oppilas osaa käyttää medioiden ohjelmistoa ikäkauttaan vastaavalla tavalla oppii kirjoituskirjainten muodot ja kirjainten sitomista oppii kirjoittamaan selkeästi osaa kirjoittaa pieniä tarinoita kuvista ja omista arkikokemuksistaan oppii kirjoituksessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sääntöjä ja sopimuksia kuuntelee ja lukee monipuolista kirjallisuutta oppii valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

17 17 / :43 oppii hankkimaan tietoa lukemalla TOISEN VUOSILUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN * Osallistuminen keskusteluihin erilaisissa ryhmissä * Omien kokemusten työstäminen kertoen, leikkien, näytellen ja improvisoiden * Kuuntelemisen harjoittelu: keskittyminen, tarkkaavaisuus, päätelmien tekeminen * kirjoitettuun kieleen ja yleiskieleen tutustuminen opettajan luennan ja kerronnan avulla * Runojen, lorujen ja vuorosanojen opetteleminen ulkoa * Omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostaminen omalle luokalle * kokonaisilmaisun ja esiintymiskokemusten kartuttaminen: esitysten valmisteleminen ja niiden esittäminen luokan ja koulun tilaisuuksissa, oman työn esitteleminen tai pienten esitelmien pitäminen omalle luokalle yksin tai pienryhmän kanssa * paikallisen murteen tarkasteleminen LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN * Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen, päivittäinen harjoitteleminen * Ymmärtävän lukemisen runsas harjoitteleminen mm. keskustelun avulla. Tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustuminen sekä niiden käyttöön totuttautuminen: ennakoiminen, pysähtyminen, keskeisten asioiden löytäminen ja päätelmien tekeminen, luetun liittäminen omiin kokemuksiin ja tietoihin, lukemisen tarkkaileminen (onko oppilas ymmärtänyt tekstin merkityksen) * Siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen * Tyyppikirjainten ja kirjainten yhdistämisen opetteleminen * Oikeinkirjoituksen vahvistaminen sanatasolla sekä harjoitteleminen lausetasolla oppilaan omissa tuotoksissa: iso alkukirjain lauseen (virkkeen) alussa ja erisnimissä, lauseen lopetusmerkit * Tekstin tuottaminen: pohjana omat kokemukset, havainnot, mielipiteet ja mielikuvitus (kuvasta kirjoittaminen, kirjeet, postikortit, viestit, tarinat) * Tietokoneella piirtämisen ja kirjoittamisen harjoitteleminen: omien tekstien puhtaaksi kirjoittaminen, viestit, kirjeet * Käsitteet: synonyymi, vastakohta, yhdyssana, yksikkö ja monikko * Aakkoset tiedonhankinnassa KIRJALLISUUS * Monipuoliseen kirjallisuuteen tutustuminen: opettaja lukee, oppilas lukee (sadut, kertomukset, lorut, runot, tietokirjallisuus) * Elämysten saaminen ja lukukokemusten jakaminen: kertomusten kuvittaminen, näytteleminen, esittäminen musiikkina, keskusteleminen (kirjallisuus on virike muulle toiminnalle) * Kirjallinen keskustelu: käsitteet päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika, juoni * Tutustuminen paikallisten kirjailijoiden teoksiin * Kirjaston / kirjastoauton käytön harjoitteleminen * Kirjan lukeminen alusta loppuun HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS TOISEN LUOKAN LOPUSSA Suullinen ilmaisu ja kuunteleminen

18 18 / :43 - osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa - seuraa kerrontaa ja keskustelua ja osallistuu siihen vastavuoroisesti - osaa kertoa havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen - osaa eritellä sanojen äänne- ja tavurakennetta, riimitellä ja pohtia sanojen merkityksiä ja muotoa - osaa aakkosjärjestyksen ja tietää, mihin sitä voi käyttää - osaa lukea melko sujuvasti ja nopeasti (tekstitaso), osaa tarvittaessa käyttää tavu tavulta ja kirjain kirjaimelta etenemistä (oudot sanat) - ymmärtää lukemansa tekstin ja pystyy tekemään siitä päätelmiä - osaa tarkkailla luetun ymmärtämistä - ilmaisee itseään kirjallisesti - kirjoittaa viestejä, kortteja, mielipiteitä, loruja ja tekstejä arkielämästään - osaa käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa sitoa kirjoituskirjaimia toisiinsa - tuottaa tekstiä myös tietokoneella - helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on lähes virheetöntä - osaa käyttää virkkeissä lopetusmerkkejä ja isoja alkukirjaimia (täydellistä osaamista ei vaadita) Kirjallisuus - osaa etsiä mieluista ja ikätasolleen sopivaa luettavaa - on lukenut ainakin muutamia ikätasoaan vastaavia kirjoja - pystyy seuraamaan ja käyttämään ikäkaudelleen sopivia ohjelmia ja aineistoja eri medioista (lehdet, radio, televisio, videot ja internet) - osaa käyttää kirjaston palveluita Vuosiluokat 3-4 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta

19 19 / :43 harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen KOLMANNEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot kuuntelee keskittyneesti opetustilanteessa harjoittelee oppilastoverin aktiivista kuuntelemista osallistuu pienryhmäkeskusteluihin harjoittelee ilmaisua koko luokan opetuskeskusteluissa harjoittelee toimimista tekstiympäristöissä Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtäminen harjoittelee edelleen sujuvaa ja ymmärtävää lukemista harjoittelee lukemaan erilaisia tekstejä oppii tarkastelemaan omia lukutapojaan oppii etsimään opiskelussaan tarvitsemaansa tietoa lasten tietokirjoista ja erityisalojen kirjoista oppii käyttämään sisällysluetteloa oppii tarkastelemaan tietotekstiä väliotsikoiden ja kuvien perusteella tutustuu monipuolisesti eri viestintävälineisiin Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen osaa kertoa omien kokemustensa lisäksi myös opitusta asiasta harjoittelee esittämään tekstiä selkeästi ja johdonmukaisesti kirjoittaa sujuvasti tuottaa omia kirjoitelmia harjoittelee käyttämään tekstissään erimittaisia lauseita ja yhdistämään niitä keskenään harjoittelee tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla Kielen tehtävät ja rakenne tutustuu puhe- ja kirjakielen eroihin alkaa ymmärtää kielen rakentumista oppii lisää kieliopin peruskäsitteitä hahmottaa tekstistä lauseen Kirjallisuus tottuu lukemaan paljon etsii itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa suhtautuu lukemiseen myönteisesti

20 20 / :43 osaa kuvailla itseään lukijana ja tunnistaa lempikirjallisuuttaan tutustuu kirjallisuuteen teatterin keinoin NELJÄNNEN VUOSILUOKAN TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot kuuntelee keskittyneesti ja opettelee tekemään päätelmiä kuulemastaan kuuntelee toisia ihmisiä eläytymiskykyään kehittäen harjoittelee erilaisia rooleja ja keskustelun avaamista harjoittelee vuorovaikutusta tekstiympäristössä Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtäminen lukee sujuvasti luokkatasonsa mukaista tekstiä ymmärtää lukemansa osaa tehdä päätelmiä lukemansa perusteella osaa käyttää sujuvaa, ilmeikästä tai ymmärtävää lukemista opettelee etsimään tietoa eri lähteistä oppii käyttämään tietotekstiä omiin tuotoksiinsa oppii ennakoimaan tietotekstiä väliotsikoiden perusteella tutustuu monipuolisesti mediaan ja eri viestintävälineisiin Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen esiintyy puhetilanteissa selkeästi ja rohkeasti oppii tarkkailemaan hyvään esiintymiseen liittyviä seikkoja oppii käyttämään mahdollisimman selkeää puhetapaa ja kuuluvaa ääntä kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti osaa parannella tuottamaansa tekstiä saamansa palautteen avulla pyrkii rikastuttamaan tekstinsä sisältöä sanavarastonsa avulla osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin Kielen tehtävät ja rakenne osaa käyttää tietoisesti puhe- ja kirjakieltä hyödyksi omassa ilmaisussaan osaa luokitella sanoja eri perustein osaa ryhmitellä sanoja merkityksen perusteella tunnistaa lauseesta predikaatin ja subjektin tavallisimmat tyypit Kirjallisuus osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen