Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa. Oikoluettu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa. Oikoluettu 10.6.2005"

Transkriptio

1 Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa Oikoluettu Hyväksytty Sipoon suomenkielisessä koulujaostossa

2 2 1. 3HUXVWHHW Arvot ja toiminta-ajatus 1.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 1.3. Perusopetuksen rakenne 1.4. Toimintakulttuuri, oppimisympäristöt ja työtavat 1.5. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen 1.6. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 2. <KWHLVW\ Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 2.2. Kodin ja koulun yhteistyö 2.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 2.4. Kerhotoiminnan järjestäminen 2.5. Aamu- ja iltapäivätoiminta 2.6. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutoimen kanssa 3. 2SSLODVDUYLRLQWL Opinnoissa etenemisen periaatteet 3.2. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 3.3. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin 3.4. Käyttäytymisen arviointi 3.5. Arviointimenettelyt ja todistukset 4.2SSLODVKXROWRMDPXXWXNLWRLPLQWD 4.1. huollon tavoitteet 4.2. Yhteistyön järjestäminen 23 52SSLODDQRKMDXV Oppilaanohjauksen yleiset tavoitteet 5.2. Oppilaanohjauksen luokkatuntien keskeiset sisällöt vuosiluokilla Ohjauksen järjestäminen 5.4. Työelämään tutustumisen järjestelyt 5.5. Arviointi 62SLVNHOXQWXNL Tukiopetuksen järjestäminen 6.2. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 6.3. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus 7.7LHWRVWUDWHJLD31 8.7XQWLMDNR35

3 3 9..LHOLRKMHOPD SHWXNVHQWDYRLWWHHWMDVLVlOO WYXRVLOXRNLWWDLQ Äidinkieli Ruotsi A-kielenä Ruotsi B-kielenä Englannin kieli (A) Saksa (A) Valinnaiset kielet (B2) Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Tekstiilityö, tekninen työ ja kotitalous Liikunta ja terveystieto LHOLN\OS\RSHWXV168 Liitteet: Järjestyssäännöt, Valtakunnalliset kielen taitotasot, Todistuskaavakkeet, Viimeiset kiusaukset, Kriisiohjelma, huollon ohjeet, Kielikylpy ops, Kielikylpyopetusjärjestely luokilla 7-9, TVT-passi

4 4 1. PERUSTEET 1.1. Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perusta on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Sipoon kunnan toiminnan visio on: 6LSRRRQLWVHQlLQHQNDNVLNLHOLQHQOXRQQRQOlKHLQHQMD XXGLVWXVKDNXLQHQNXQWDMRVVDRQK\YlHOllDVXDMDWHKGlW\ Wl. Sipoon suomenkielisen koulutoimen visioksi on tästä johdettu: (YllWK\YllQHOlPllQ Sipoon suomenkielisen koulutoimen arvopohjassa tulee esiin jokaisen oppijan ominaislaadun kunnioittaminen ja pyrkimys luoda jokaiselle hyvät mahdollisuudet käyttää kykyjään ja osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Suomenkielinen koulutoimi edistää kestävän kehityksen toteumista toiminnassaan. Sipoolaisia koulutusarvoja ovat myös turvallisen yhteisöllisyyden rakentaminen kouluihin sekä halu uudistaa opetusta tulevaisuuden tarpeita täyttäväksi. Koulujen kehitystyö tukeutuu monipuolisiin opetusmenetelmiin, yhteistyöhön kotien kanssa sekä lapsen aloitteellisuuteen ja toiminnallisuuteen. Kaksikielisessä kunnassa tärkeä arvo on ruotsinkielisen kulttuurin arvostaminen ja yhteistyö molempien kieliryhmien välillä. Sipoon kunnan voimassaoleva koulutuspoliittinen ohjelma määrittelee Sipoon koulutoimen toiminta-ajatukseksi:.rxoxlvvdrslvnhooddqwxuydoolvlvvdmdlqqrydwllylvlvvdrsslplv\pslulvw LVVl MROORLQWDYRLWWHHQDRQNDVYXLKPLV\\WHHQMD\KWHLVNXQQDQMlVHQ\\WHHQWDUSHHOOLVWHQWLHWRMHQMD WDLWRMHQKDOOLQWDDQWDVDDUYRRQMDHOLQLNlLVHHQRSSLPLVHHQ 1.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä suvaitsevuutta, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yksilöllisten oppimisvalmiuksien huomioimisella pyritään kiireettömyyteen ja oppimisen ilon säilymiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta tukevat esimerkiksi aihekokonaisuudet sekä opettajien yhteistyötä vaativat opetuksen nivelkohdat.

5 5 Vuosiluokkien 1íRSHWXNVHVVDWXOHHRWWDDKXRPLRRQYDUKDLVNDVYDWXNVHQHULW\LVHVWL esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaan valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8íPXRGRVWDYDWSHUXVRSHWXNVHQSllWWövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Kuvaukset valinnaisaineista löytyvät koulujen työsuunnitelmista Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet kirjataan vuosittain työsuunnitelmaan tai opetussuunnitelman koulukohtaiseen osioon. Sen kehittymistä ja tilaa arvioidaan vuosittain koulun toimintakertomuksessa. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuluu ilmapiiri, varsinainen koulurakennuksen sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Oppimisympäristön on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristöjen paikalliset kuvaukset tehdään koulun työsuunnitelmaan tai koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Erityisesti kuvataan oppimisympäristön koulutyön tavoitteiden toteutumista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Kouluissa tehdään vuosittain itsearviointi ja sen tuloksista raportoidaan toimintakertomuksissa. Toimintakertomuksessa arvioidaan kuinka vahvuuksia on pystytty käyttämään hyväksi ja mitä on voitu tehdä oppimisympäristön kielteisille tekijöille. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tietoja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja

6 6 taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Erilaisten työtapojen käyttöä ja niistä saatuja kokemuksia kuvataan koulujen toimintakertomuksissa Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Eheytetyn opetuksen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat, varsinkin kokonaan ainejakoisessa opetuksessa, kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet on jaettu eri luokka-asteille siten, että jokaista aihekokonaisuutta opetetaan vähintään kaksi kertaa perusopetuksen aikana aihekokonaisuutta käsitellään samanaikaisesti vähintään kolmessa eri oppiaineessa Aihekokonaisuutta käsitellään ainakin niissä oppiaineissa, jotka on mainittu ko aihekokonaisuuden kohdalla. Koulun vuosittaiseen työsuunnitelmaan tulee sisällyttää aihekokonaisuuksien toteuttamissuunnitelma, jonka ko. oppiaineita opettavat opettajat tekevät yhdessä. Aihekokonaisuudet ovat: 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Käsitellään ainakin 3. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa 3.luokka: uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta ja musiikki 7.luokka : biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen

7 7 toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Käsitellään ainakin 5. ja 8.luokalla seuraavissa oppiaineissa 5.luokka:äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto, elämänkatsomustieto, musiikki 8.luokka: historia, maantieto, vieraat kielet, musiikki/ kuvataide Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Käsitellään ainakin 5. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa 5.luokka: vieraat kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide 7.luokka vieraat kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

8 8 käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Käsitellään ainakin 4. ja 9.luokalla seuraavissa oppiaineissa 4.luokka: kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, äidinkieli ja kirjallisuus 9.luokka: matematiikka, historia, maantieto, terveystieto Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.

9 9 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, KESTÄVÄ KEHITYS Käsitellään ainakin 2. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa 2.luokka: kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, käsityö 7.luokka: kuvataide, maantieto, biologia, uskonto ja elämänkatsomustieto Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössäja ihmisten hyvinvoinnissatapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Käsitellään ainakin 1. ja 9.luokalla seuraavissa oppiaineissa 1.luokka: liikunta, ympäristö- ja luonnontieto, matematiikka 9.luokka: liikunta, uskonto, elämänkatsomustieto, äidinkieli ja kirjallisuus Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

10 10 tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaaedistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Käsitellään ainakin 6. ja 8.luokalla seuraavissa oppiaineissa 6.luokka: fysiikka ja kemia, äidinkieli ja kirjallisuus, käsityö 8.luokka: maantieto, biologia, käsityö Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niidenkäyttöä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Kooste siitä, millä luokilla aihekokonaisuudet ainakin käsitellään perusopetuksen aikana: 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk , 3, 2 7, 3, 1,5 7, 2, 4,6

11 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Arvioinnin tavoitteet Perusopetuksen tavoitteiden toteutumista seurataan arvioinnin ja kehittämisen avulla. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa perusopetus vastaa ajan haasteisiin tekemällä jatkuvaa, prosessinomaista kehitystyötä. Kouluja kehitetään oppiviksi organisaatioiksi. Koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan sekä pedagogiselta että taloudelliselta kannalta. Pedagoginen arviointi käsittää muun muassa koulun kasvatustyön onnistumisen, monipuolisten työtapojen käytön sekä tiedollisten tulosten tarkkailua. Taloudellinen arviointi sisältää resurssien riittävyyden arviointia sekä sitä, onko annettuja resursseja käytetty optimaalisesti Itsearviointi Yksittäisen opettajan itsearvioinnin tavoitteena on arvioida opetussuunnitelmassa ja vuosittaisessa työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista omassa työssään. Arvioinnista saamiensa kokemusten pohjalta opettaja suunnittelee monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka parhaiten soveltuvat tiettyihin opetustilanteisiin ja opetusjaksoihin. Opettajan, oppilaiden ja vanhempien keskusteluissa opettaja saa palautetta opetustyöstään ja kotien opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä toiveista. Kehityskeskusteluissa opettajalla on mahdollisuus arvioida työskentelyään yhdessä rehtorin kanssa Arviointi koulun tasolla Koulun tasolla arviointia tapahtuu keskusteluissa opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken. Opettajainkokoukset, vanhempainillat, vanhempainyhdistysten kokoukset, erilaiset kyselyt ja kolmikantakeskustelut ovat esimerkkejä koulun tason arviointifoorumeista. Osana koulun itsearviointia on osallistuminen kunnan koordinoimaan koulutuksen arviointiin. Arviointitehtävä voi olla joko koulutusjaoston määräämä tai oman koulun aloitteesta tapahtuvaa toimintaa. Koulun arviointivastaavan tehtävänä on koordinoida ja vastata oman yksikkönsä koulutuksen arvioinnista. Koulujen rehtorit vastaavat koulujensa pedagogisesta kehittämisestä sekä taloudellisten resurssien tehokkaasta käytöstä yhteistyössä opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa. Työsuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa selvitetään koulujen toiminnan tavoitteita ja niiden toteutumista Arviointi kunnan tasolla Kunnan tasolla koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituksena on turvata koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteutuminen, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen arvioija edistää koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottamalla päätöksentekijöille ja kehittäjille luotettavaa arviointitietoa, joka tukee koulutuksen laadun kehittämistä. Kunnan tasolla arvioidaan oppimistuloksia, oppimisympäristöä, keskeisiä kasvatus- ja opetustavoitteita sekä tehdään erilaisia tila-arviointeja. Arvioinnin kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea koulujen uudistumista. Arvioinnin tulee myös tukea opettajaa työssään. Paikallisen ja yksikkötason oman arvioinnin kehittymistä edistetään muun muassa määrittelemällä hyvän koulutuksen, opetuksen ja arvioinnin tunnuspiirteitä, kehittämällä erilaisia arviointimalleja ja menetelmiä sekä mittareita yhteistyössä. Arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota arviointiraporttien johtopäätösten selkeyteen, luotettavuuteen, tiedottamiseen, avoimuuteen ja arviointiyhteistyöhön. Arvioinnin tulee

12 12 olla myös koulutuspolitiikan toimivuuden ja koulutuksen kehittämistarpeiden kannalta osuvaa. Sipoon kunnan koulutusjohtajasta ja koulujen opettajaedustajista koostuu säännöllisesti kokoontuva arviointivastaavien ryhmä, joka suunnittelee ja koordinoi koko kunnan tasolla tapahtuvaa arviointia. Arviointivastaavat käyvät läpi arviointien tulokset opettajienkokouksissa toimenpide-ehdotuksineen ja esittelevät koulutusjohtajan tukena koulutusjaostolle arviointien tuloksia ja toimenpidesuosituksia. Arviointitiedon kumulatiivisuuden seuraamiseksi luodaan arviointipankki, jonka tietoja kaikki asianosaiset voivat hyödyntää. Arviointitiedon pitää olla helposti saatavilla. It-teknologiaa hyödynnetään arviointiympäristön käytössä. Tavoitteena on, että arviointitulokset, toimenpidesuositukset ja muu tärkeä arviointitieto julkistetaan ja levitetään viiveettä. Arviointitieto toimitetaan avoimuusperiaatteen mukaisesti niille, joille tieto on päätöksenteon, kehittämisen tai muun koulutuksellisen syyn vuoksi merkityksellistä. Arviointitapa Koulutuksen järjestäjän oman arvioinnin tulee olla systemaattista ja säännöllistä, ja sen tulee kattaa myös oppilaitoskohtainen arviointi. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista, ennakoitavissa olevaa ja tavoitteiden mukaista kehitystä tukevaa. Sipoon kunnan koulutoimelle luodaan oma arviointisuunnitelma. Kunnan arviointivastaavat luovat "Hyvän opetuksen kriteerit". Koulutuspoliittisen ohjelman pohjalta muokattujen "Hyvän opetuksen kriteereiden" tarkoituksena on antaa vanhemmille ja päättäjille tietoa Sipoon koulutoimen tilasta. Arvioinnin ohjelma, toimintaperiaatteet ja kriteerit tehdään näkyviksi, jotta kaikilla toimijoilla olisi tiedossa, miten eri kohteita ja toimintaa arvioidaan. Arvioinnin vaikuttavuus Koulutuksen arvioinnin vaikuttavuutta voidaan lisätä tiedottamalla arviointituloksista tehokkaasti ja analysoimalla arviointien merkitystä ja jalostamalla kehitystoimia. Toimenpide-ehdotuksista keskustellaan. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostetaan tulosten tehokas käyttäminen uusia tavoitteita asetettaessa ja toimintaa suunniteltaessa. Korjaaviin toimenpiteisiin tulisi varata resursseja ja riittävästi aikaa. Ulkopuolinen arviointi Koulutuksen järjestäjä osallistuu toimintaansa koskevaan ulkopuoliseen arviointiin. Sipoon kunnan koulut osallistuvat kansallisiin arviointeihin kuten oppimistulosten arviointeihin kansallisen arviointiohjelman mukaan. 2. YHTEISTYÖ 2.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Esikoululaiset vierailevat alueensa koulussa vähintään kerran lukuvuodessa oman opettajansa kanssa. Jokaisesta koulusta valitaan yhdysopettaja, joka vastaa yhteistyöstä alueen esiopetuksen kanssa. Kunkin koulun ja esikoulun väliset yhteistyömuodot määritellään tarkemmin työsuunnitelmassa. Esikouluissa laaditaan jokaiselle lapselle oma esiopetussuunnitelma ja tämän kaavakkeen kopio annetaan tulevalle luokanopettajalle. Keväisin esikoulunopettaja keskustelee yhdessä lasten tulevan opettajan kanssa jokaisesta koulutulokkaasta. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kouluun siirtymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siirtymävaiheessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien sekä muiden hänen kanssaan toimivien tahojen kesken. Tällöin on varmistettava, että informaatio lapsesta kulkee erityisesti

13 13 päiväkodin opettajien, koulun opettajien ja huoltajien välillä. Kiertävä erityisopettaja välittää tietoa koululle erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Keväällä ennen koulun alkua käytävä seurantapalaveri voidaan järjestää päiväkodissa tai tulevassa koulussa, jolloin mukana ovat huoltajien lisäksi mahdollisuuksien mukaan kaikki lapsen opetuksessa ja kuntoutuksessa mukana olevat henkilöt Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö on luonnollinen jatke kotien ja varhaislapsuuden yhteistyökumppanien neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa alkaneelle yhteistyölle. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista yhdessä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja kodin yhteistyössä sitoudutaan toimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Sipoon suomenkielisissä kouluissa oppilaiden sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee pohjautua keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toistensa kunnioittamiseen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla avoin ja molemminpuolinen yhteydenpito osapuolten kesken. Kodin ja koulun roolijako Huoltajien rooli Oppivelvollisuuden suorittaminen on vanhempien/huoltajien vastuulla. +XROWDMLOODRQHQVLVLMDLQHQ YDVWXXODVWHQMDQXRUWHQNDVYDWXNVHVWDNHKLW\NVHVWlMDK\YLQYRLQQLVWD Huoltajien tehtävänä on esimerkiksi valvoa läksyjen tekoa, huolehtia lapsen ja nuoren nukkumaanmenoajoista sekä monipuolisesta ja riittävästä ravinnosta. Huoltajien ja opettajien tulee yhteistyössä sopia kasvatustavoitteiden ja sääntöjen sisällöstä, sekä keinoista joilla tavoitteisiin pyritään. Kestävän hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää huoltajien kiinnostusta ja huolenpitoa omien lasten ja nuorten elämästä ja opiskelusta. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että huoltajat arvostavat heidän koulutyötään. Monessa asiassa huoltajat ovat lastensa parhaat asiantuntijat. On tärkeää, että tämä tieto lapsesta välittyy kouluun. Huoltajan tulee myös tiedottaa oppilaan poissaolosta ja sen syystä koululle mahdollisimman pian. Oppilaan koulutyön sujumisen kannalta koulun on hyvä tietää lisäksi poikkeustilanteista kotona, esim. sairaudesta tai kriiseistä. Koulun rooli Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Koululla on aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön järjestämisessä. Koulun tehtävänä on tiedottaa vanhempia/huoltajia opetussuunnitelmasta, koulun käytännöistä, opetuksen järjestämisestä, oppilaan edistymisestä, luokan tilanteesta, oppilashuollosta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä vanhempien/huoltajien mahdollisuuksista osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee yhteistyössä kotien kanssa opettaa hyvää käytöstä, toisten kunnioittamista sekä edistää oppilaiden henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Jokaisella oppilaalla tulee olla yhdysopettaja, jonka kautta oppilashuollon toimenpiteet toteutuvat. Yhteistyö pulmatilanteissa Opettajalla on näkemys oppilaan toimimisesta koulun ryhmätilanteissa, oppimisessa ja vuosiluokan tavoitteiden mukaan etenemisestä. Kasvatukseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä pulmatilanteissa yhteistyö kodin kanssa tiivistyy. Erityisistä pulmatilanteista ilmoitetaan välittömästi huoltajille. Opettaja käy neuvotteluja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa erilaisista tukitoimien

14 14 mahdollisuuksista. Koulussa toimivasta oppilashuoltoryhmästä löytyy mm. kouluterveydenhoidon, lasten psykologian ja sosiaalityön asiantuntijuutta. Tarvittaessa opettaja voi ohjata perhettä ottamaan yhteyttä myös perheneuvolaan tai koululääkärille. Pulmatilanteiden selvittelyssäkin yhteistyön tulee tapahtua myönteisessä ja rakentavassa hengessä kotien kanssa. Vanhempainillat Jokainen luokanvalvoja/luokanopettaja pitää ainakin yhden oman luokan vanhempainillan lukuvuodessa. Koko koulun vanhempainiltoja ajankohtaisista teemoista järjestetään ainakin yksi lukuvuoden aikana. Niiden toteutuksesta vastaa koulu yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Vanhempainilta pidetään myös, mikäli luokanvalvoja vaihtuu kesken lukuvuoden. Henkilökohtaiset tapaamiset Koulu järjestää ainakin kolme keskustelutuokiota (vanhempainvartti/kolmikantakeskustelu) luokkien 1-6 aikana. Lisäksi keskustelu järjestetään 7. luokan syksyllä ja 9. luokan keväällä. Muutoin keskusteluja järjestetään tarpeen mukaan. Koulu määrittelee tapaamisten sisällön ja vastuuopettajan (luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja). Tapaaminen voi olla esim. arviointikeskustelu, joka täydentää tai korvaa kirjallisen väliarvioinnin. Luokkatyöskentelyyn tutustuminen Vanhemmat/huoltajat voivat tulla kouluun seuraamaan työskentelyä luokissa. Tutustumisesta on hyvä sopia etukäteen opettajan tai rehtorin kanssa. Vuosiluokilla 7-9 järjestetään huoltajille koulupäivä kerran kolmen vuoden aikana. Tiedottaminen 0ROHPPLQSXROLQHQK\YLQDMRLWHWWXWLHGRWWDPLQHQRQHWHQNLQOXRNNDWDVRQ\KWHLVW\ VVlHULWWlLQ WlUNHll Jokainen koulu tiedottaa koteja lukuvuoden toiminnastaan heti koulutyön alettua. Opettaja ilmoittaa mitä tiedotusmuotoa hän käyttää luokassaan. Huoltajille tulee antaa tieto luokanvalvojan pitempiaikaista poissaoloista sekä siitä, kuka hoitaa luokanvalvojan tehtäviä poissaolon aikana. Huoltajien tulee saada tietoa myös kouluissa työskentelevistä kasvatus- ja opetustyötä tukevista yhteistyöryhmistä. ( seurakunta, urheiluseurat, poliisi, yritykset, yhteisöt, terveydenhuollon ammattilaiset jne.) Koulun tulee huolehtia siitä, että huoltajien on helppo tavoittaa lapsensa luokanvalvoja työpäivän aikana. Opettajien tulee olla tarvittaessa tavattavissa myös henkilökohtaisesti mahdollisimman pian. Yhteistoiminnalliset tapahtumat Toiminnallista yhteistyötä koulutasolla ovat erilaiset retket, juhlat, teemapäivät ym. tapahtumat. Koulun vanhempainyhdistys, kunnan nuorisotoimi, seurakunta ja erilaiset järjestöt voivat toimia tapahtumien osapuolina ja apuna järjestelyissä. Yhteistyön tehostaminen ja kehittäminen Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Oppilaiden huoltajille tulee antaa mahdollisuus Sipoon kunnan opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen ja arviointiin esimerkiksi koulujen arviointisivuilla Internetin avulla. Opetuksen järjestämiseen voi tutustua koulun työsuunnitelman avulla, joka myös on nähtävissä Internetissä. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee hyödyntää esim. arvioinnin, teemojen ja tapahtumien yhteydessä. Vanhempainyhdistystoiminta Vanhempainyhdistystoiminnan tavoitteena Sipoon kunnassa on kodin ja koulun yhteistyön tukeminen. Yhdistys toimii vanhempien keskustelufoorumina ja vaikutuskanavana koulun toiminnan kehittämiseksi. Yhdistys keskittyy etupäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyön

15 15 edistämiseen sekä toimii voimavarana turvallisen oppimisympäristön rakentamisessa. Yhdistys voi järjestää yhdessä koulun kanssa kasvatuksellisia vanhempainiltoja. Vanhempainyhdistykset toimivat alueellisessa yhteistyössä Puhveli-toiminnan kautta (Sipoon suomenkielisten koulujen vanhempainyhdistysten puheenjohtajien tapaamiset yhdessä koulutoimen edustajan kanssa) Yhteistyö muiden tahojen kanssa Jatkuvan koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tulee olla merkittävä osa koulun kulttuuria. Yhteistyö Sipoon kunnan kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluiden, taide- ja muiden yhteisöjen, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintakulttuuria ja avartaa oppimisympäristön käsitettä aina alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin saakka. Yhteistyöhankkeet sekä kunnan omien toimijoiden kanssa että kansainvälisissä puitteissa rikastuttavat opiskelua Kerhotoiminnan järjestäminen Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä persoonan monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuden myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Koulut järjestävät kerhotoimintaa omista tarpeistaan lähtien ja resurssiensa rajoissa. Kerhotoiminnan järjestäminen tulee kirjata vuosittain koulun työsuunnitelmaan. Kerhotoiminnan järjestämisessä koulut voivat tarpeen mukaan tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen onnistumisen ja osaamisen kokemuksen antaminen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan oppilaan parempi huomioiminen yksilönä harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Aamu- ja iltapäivätoiminta Sipoossa aloitettiin perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen syksyllä Käytännössä lakisääteistä toimintaa järjestetään ainakin toistaiseksi vain iltapäivisin, koska valtionosuuteen oikeuttava vuosittainen tuntimäärä ei riitä myös aamutoiminnan järjestämiseen. Toiminnan järjestämistä varten on laadittu ja hyväksytty erillinen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Siinä määritellään mm. toiminnan järjestämisen periaatteet, hallinto, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Sipoossa lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimen hallinnosta vastaa sivistystoimi ja toimintaa järjestetään kouluissa rehtorin johdolla. Kunkin koulun rehtori päättää, millä tavoin aamuja iltapäivätoiminta käytännössä toteutetaan. Koulu voi järjestää toiminnan joko kokonaan tai osittain itse tai ostopalveluna. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuksessa koululla voi olla myös yhteistyökumppaneita esim. seurakunta, urheiluseurat sekä muut järjestöt ja yhdistykset.

16 16 Aamu ja iltapäivätoimintaa tarjotaan Sipoossa ainakin kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä kaikille erityisopetukseen otetuille tai siirretyille 1-6 vuosiluokkien oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista. Jos jossakin koulussa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää iltapäivätoimintaa, järjestetään kyseisen koulun oppilaille mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan jossakin toisessa koulussa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoitus ja tavoitteet on määritelty toimintasuunnitelmassa hyvin laajasti mutta toisaalta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Lyhyesti määriteltynä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Yleistavoitteen lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnalle on määritelty tarkempia osatavoitteita, jotka ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen - lapsen eettisen kasvun tukeminen - osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä ja toteuttaja määrittelevät ja valitsevat yksityiskohtaiset sisällöt sekä mahdolliset painotukset. Toiminnan yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja tarjonta, toteuttajien omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Sisältöjen tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätoiminta rahoitetaan valtionosuudella ja vanhemmilta perittävillä kuukausimaksuilla. Kunnan rahoitusosuus rajoittuu ainakin toistaiseksi vain hallinnon kulujen kattamiseen Yhteistyö ruotsinkielisen koulutoimen kanssa Opetus järjestetään lain mukaan erikseen suomen- ja ruotsinkielisille oppilaille. Yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa järjestetään ottaen huomioon kielen ja kulttuurin erityispiirteet. Kielikylpyopetus järjestetään 7-9 luokilla yhteistyössä Kungsvägen skolan kanssa. Muut yhteistyömuodot ovat koulukohtaisia ottaen huomioon oppilaan ikä, koulujen läheisyys ja muut opetusjärjestelyt. Jokaisella suomenkielisellä koululla tulisi olla ruotsinkielinen nimikkokoulu. Koulujen työsuunnitelmissa kuvataan yhteistyön laajuus ja sisältö. 3. OPPILASARVIOINTI Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnin periaatteet Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

17 17 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan Opinnoissa etenemisen periaatteet siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle on mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot suorittamalla erillinen koe lukuvuoden koulutyön päätyttyä mennessä. Ko. kokeen suorituspäivä määrätään kunkin koulun vuosittain hyväksyttävässä työsuunnitelmassa. Tällöin luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin

18 18 Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1íDUYLRLGDDQ\KWHQlNRNRQDLVXXWHQD\PSlULVW - ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5íELRORJLDMDPDDQWLHWRDUYLRLGDDQ\KWHQlNRNRQDLVXXWHQDVDPRLQI\VLLNNDMD kemia. Vuosiluokilla 7íDUYLRLGDDQbiologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen esimerkiksi todistuksen kohdassa lisätietoja. Arvosanojen kriteerit Arvosanojen kriteerien kuvauksia numeroarvioinnissa vuosiluokilla 4-9 Arvosana erinomainen (10) kiitettävä (9) hyvä (8) tyydyttävä (7) Kriteeri hallitsee erinomaisesti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason. osaa soveltaa oppimaansa. osoittaa erityisen myönteistä asennetta ja kiinnostusta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. osallistuu tuntityöskentelyyn erittäin aktiivisesti. suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä. hallitsee vahvasti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason. osoittaa myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti. suorittaa tunnollisesti tehtävänsä. osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. osoittaa yleensä myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti. suorittaa yleensä tunnollisesti tehtävänsä. osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät. työskentelee yritteliäästi, mutta saattaa tarvita tukea. osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti. suorittaa pääsääntöisesti tehtävänsä.

19 19 kohtalainen (6) välttävä (5) osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista. asennoituu yleensä passiivisesti. osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja tarvitsee tukea. jättää toisinaan tehtävänsä tekemättä. pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. asennoituu passiivisesti. osallistuu tuntityöskentelyyn heikosti ja tarvitsee jatkuvaa tukea. jättää usein tehtävänsä tekemättä. Arvosanat 5-10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suorittamista. Hyväksytyn suorituksen raja on noin 25 % oppiaineen tavoitteiden edellyttämästä osaamisesta. Todistuksissa käytetään numeroarvostelun lisäksi seuraavia lyhenteitä: S = suoritettu hyväksytysti, O = osallistunut, K= kesken, H = hylätty 3.4 Käyttäytymisen arviointi Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi. Käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 1-3 luokilla käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti sanallisen arvioinnin liitteenä, 4-9 luokilla käyttäytyminen arvioidaan numerolla ja sitä voidaan täydentää sanallisesti erillisellä liitteellä. Käyttäytymistä ei arvioida päättötodistuksessa. Pyydettäessä käyttäytyminen arvioidaan, ja siitä annetaan erillinen liite. Käyttäytymisen arviointi ja kriteerit vuosiluokilla 4-9 Arvosana erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 8 tyydyttävä Kriteerit - ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa myönteisellä esimerkillään selvästi muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin - toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa - osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa - noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja hyviä tapoja - on rehellinen - ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön koulutyössä - toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti - käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän ilmapiirin muodostumiseen - noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja - on rehellinen - noudattaa useimmiten koulun sääntöjä - käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaisesti - pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti - osaa toimia ryhmässä - on yleensä rehellinen - käyttäytyy vaihtelevasti tilanteeseen sopivalla tavalla

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa

Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa Hyväksytty Sipoon suomenkielisessä koulujaostossa 2011 1 Sisältö 1. Perusteet... 4 1.1. Arvot ja toiminta-ajatus... 4 1.2 Yleiset kasvatuksen ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa

Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa Sisältö 1. luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 2. luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Opetushallitus

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Opetushallitus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Opetushallitus Kunnanhallituksille DNO 5/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 27.2.2004 Voimassaoloaika 1.8.2004 alkaen toistaiseksi

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo

Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo 1 Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

7. OPPILAAN ARVIOINTI

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

SivLtk 7.10.2015 46. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo

SivLtk 7.10.2015 46. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo 1 SivLtk 7.10.2015 46 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot