PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS 16.1.2004"

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS HÄMEENLINNAN KUNTAKOHTAINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 JOHDANTO LUKU OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS OPPILASHUOLTO LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS SAAMELAISET ROMANIT VIITTOMAKIELISET MAAHANMUUTTAJAT LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...68 Suomi äidinkielenä...68 Ruotsi äidinkielenä (svenska som modersmål)...88 Saame äidinkielenä (eatnigiella)...99 Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä...114

3 Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä (svenska som andraspråk) Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsin kieli Suomen kieli VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE HÄMEENLINNA KÄSITYÖ KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LUKU OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT KIITETTÄVÄ 9 (SÄÄNNÖLLISESTI) HYLÄTTY LUKU ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS VIERASKIELINEN OPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS KANSAINVÄLISET KIELIKOULUT STEINERPEDAGOGINEN OPETUS LIITTEET...362

4 JOHDANTO PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 HÄMEENLINNAN KUNTAKOHTAINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Opetushallituksen johtokunta on hyväksynyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 noudatettaviksi alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu Perusopetuslain 14 :n mukaisesti. Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä perusteissa on määrätty. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa olevia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Hämeenlinnalaiset opetusalan ammattilaiset laativat vuosien aikana kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman, luvut 1 4 opetuksen kehittämisryhmä (OKE) ja luvut 5 8 opetussuunnitelmatyöryhmät. Riitta Hietanen, Ulla Sara-aho ja Riitta Takkula-Ollila saivat tehtäväkseen muokata ja päivittää Hämeenlinnan kuntakohtaisen opetussuunnitelman. Tässä opetussuunnitelmassa on yhdistetty Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja Hämeenlinnan kuntakohtainen perusopetuksen opetussuunnitelma. Perusteet on sisällytetty tekstiin sellaisenaan. Selvyyden vuoksi Hämeenlinna -osuus on kirjoitettu perusteista eriävällä tekstityypillä ja se on liitetty perustetekstin perään. Opetussuunnitelmaan sisältyy myös kuntakohtaisia liitteitä. Opetussuunnitelma on opetuksen järjestämisen perusta. Se ilmaisee eduskunnan ja valtioneuvoston tahdon perusopetuksen järjestämiseksi. Se sisältää perusopetuksen arvopohjan, tehtävän ja rakenteen. Hämeenlinnan kuntakohtainen opetussuunnitelma elää arjessa. Se on asiakirja ja prosessi, jota arvioidaan, kehitetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Lausuntokierroksen jälkeen, syksyllä 2005, koulutus- ja kulttuurilautakunta vahvistaa vuosiluokkien ja opetussuunnitelmat. Kokonaisuudessaan kuntakohtainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön Seuraava päivitys tehdään aikaisintaan lukuvuoden syksyllä. Koulukohtaiset osiot valmistuvat vuoden 2006 alussa ja niitä päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Opetussuunnitelma on työkalu opettajille ja muille kasvatuksen ammattilaisille. Siinä määritellään koulutuksen järjestäjän opetukselle asettamat tavoitteet ja sisällöt. Se antaa tietoa opetuksesta myös oppilaille ja heidän huoltajilleen ja muille yhteistyötahoille. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman teossa on ollut mukana suuri joukko Hämeenlinnalaisia opettajia ja muita kasvatusalan ammattilaisia. Heidän kynänjälkensä näkyy erityisesti luvussa 7, Oppimistavoitteet ja oppimisen keskeiset sisällöt. Hämeenlinnan opetustoimen pedagoginen suunnittelija Tapani Räikkä on toiminut opetussuunnitelmaryhmien koordinaattorina. Tekstin muokkaamisessa lopulliseen muotoonsa on avustanut opetustoimen harjoittelija Hanna Heikkilä. Suuri kiitos kaikille työskentelyyn osallistuneille! Hämeenlinnassa,

5 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Hämeenlinna Opetussuunnitelman laatiminen Perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin Kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu aihekokonaisuus- ja oppiainekohtaisissa työryhmissä ja opetuksen kehittämistyöryhmässä (OKE). Kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutus- ja kulttuurilautakunta. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen on perustunut avoimuuteen ja yhteistyöhön. Työryhmät on koottu niin, että niissä on voitu hyödyntää ja koota opettajien

6 ammattitaitoa ja osaamista mahdollisimman laajasti. Työryhmien jäsenet ovat olleet Hämeenlinnan opetustoimen palveluksessa olevia opettajia ja opetustoimen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevien sidosryhmien edustajia. Työryhmät käyttivät apunaan eri alojen asiantuntijoita. Oppilaiden huoltajille järjestetään elo- syyskuussa 2005 tilaisuuksia, joissa heidän on mahdollista ottaa kantaa opetussuunnitelmaan. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan täydentämään ja tarkentamaan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Oppilaat ja heidän huoltajansa otetaan mukaan koulukohtaisten suunnitelmien laatimiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa täsmennetään koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä sekä sitä, miten opetussuunnitelma maastoutetaan koulun ja kunnan erilaisiin oppimisympäristöihin ja resursseihin. Kuntakohtainen opetussuunnitelma on luettavissa opetustoimen sivuilla osoitteessa Opetussuunnitelmakokonaisuus on kuvattu kuvassa 1. Opetuksen kehittämisryhmä vastaa yhdessä opetustoimen johtoryhmän kanssa opetussuunnitelman toteutumisen seurannasta, arvioinnista ja päivityksestä. V a lta k u n n a llis e t p e ru s o p e tu k s e n o p e tu s s u u n n ite lm a n p e ru s te e t h y v ä k s y jä : o p e tu s h a llitu s H ä m e e n lin n a n k u n ta k o h ta in e n p e ru s o p e tu k s e n o p e tu s s u u n n ite lm a h y v ä k s y jä : k o u lu tu s - ja k u lttu u rila u ta k u n ta 9 / K o u lu k o h ta in e n o p e tu s s u u n n ite lm a h y v ä k s y jä : o p e tu s to im e n jo h ta ja K o u lu je n k e h ittä m is - ja to im in ta s u u n n ite lm a t h y v ä k s y jä : o p e tu s to im e n jo h ta ja Kuva 1 Opetussuunnitelma/toimintasuunnitelmakokonaisuus Hämeenlinnassa

7 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

8 Hämeenlinna Perusopetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Arvopohja yhteiset tavoitteet kuntastrategiasta opetuksen kehittämisen periaatteita koulukohtaiset lisäykset mahdollisia 2. Toimintakulttuuri Hämeenlinna oppimisympäristönä fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö myös koulutason kuvaukset, painotukset ja erityistehtävät kulttuuriyhteistyö 3. Opiskelun yleinen tuki linjaukset kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, koulujen omat mallit koulukohtaisissa suunnitelmissa oppilashuollon suunnitelma liitteet kunnan opetussuunnitelmassa (turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi, ja järjestyssääntöjen perusteita) tukiopetuksen periaatteet kunnan suunnitelmassa, koulukohtaiset tarkennukset nivelvaiheiden toimintatapoja 4. Erityistä tukea tarvitsevien opetus kunnan ohjeistus joustavien kouluratkaisujen ohjeistusta 5. Maahanmuuttajaopetus, viittomakielinen opetus kunnan ohjeistus 6. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen sisällöt kuntatasolla osana koulujen toimintakulttuuria 7. Oppimistavoitteet ja keskeiset sisällöt kuvataan kunnan opetussuunnitelmassa, koulut tarkentavat tarpeen mukaan 8. Oppilaan arviointi kunnan arviointisuunnitelma koulukohtaiset mallit koulujen opetus- ja toimintasuunnitelmissa 9. Tuntijako kunnan tuntijakomalli liitteenä 10. Kieliohjelma kunnan malli liitteenä 11. Tietostrategia kunnan malli liitteenä

9 12. Toiminnan kehittäminen ja koulutyön arviointi kirjataan kunnan opetussuunnitelmaan kouluissa osa toimintakulttuuria

10 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

11 Hämeenlinna Opetustoimen arvopohja Hämeenlinnan perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteena on rakentaa yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa tulevaisuutta, joka perustuu ihmisten väliseen tasa-arvoon, monikulttuurisen yhteisöllisyyden rakentamiseen ja ympäröivän luonnon kunnioittamiseen. Opetustoimen arvot on määritelty opetustoimen strategiassa seuraavasti: inhimillisyyden edistäminen, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristöllisesti kestävän tulevaisuuden edistäminen, vastuullisuus oman toiminnan oikeudenmukaisuudesta ja rehellisyydestä. Nämä arvot ohjaavat opetuksen ja oppimisen arkipäivään opetustoimen kaikissa toimintayksiköissä ja kaikessa toiminnassa. Jokainen toimintayksikkö pohtii omassa keskuudessaan, miten nämä arvot näkyvät oman työyksikön käytännön toiminnassa. Kuva 2 voi olla apuna tässä pohdinnassa. Kaija Lehmuskallion kirjoittamassa opetustoimen julkaisussa Arvopokkari RAJAUKKO JA KASVUKANNIKKA - Arvoista kasvatuksen suuntaamiseen, (2003), tarjotaan virikkeitä koulukohtaiseen arvokeskusteluun. Inhimillisyyden edistäminen Sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristöllisesti kestävän tulevaisuuden edistäminen Vastuullisuus oman toiminnan oikeudenmukaisuudesta ja rehellisyydestä Arvot koulun arjessa Kuva 2 Opetustoimen yhteiset arvotsovellettuna koulun arkeen 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

12 Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Hämeenlinna Opetustoimen toiminta-ajatus ja strategia Opetustoimen strategia perustuu koulutusta koskeviin säädöksiin ja Hämeenlinnan kaupungin strategiaan. Kunta- ja koulukohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa pohditaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden rinnalla, mitä koulutyössä merkitsevät kaupungin arvot ja strategiat sekä opetustoimen tavoitteet edistää oppilaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia, turvata oppilaille monipuoliset mahdollisuudet hankkia hyvät eväät jatko-opintoihin, työelämään ja itsenäiseen elämään siirtymiseksi sekä edistää elinvoimaisuutta ja hyvän elämisen mahdollisuuksia Hämeenlinnan kaupungissa. Perusopetus vahvistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti monikulttuurisia taitoja, edistää kansainvälisen osaamisen omaksumista ja kehittää erilaisuutta suvaitsevaa toimintakulttuuria. Jokaisen koulun opetussuunnitelma tukee oppilaiden osallisuutta ja kehittymistä aktiivisiksi tietoyhteiskunnan kansalaisiksi. Opetustoimen visio - Hämeenlinnan opetustoimi on kansallisesti tunnettu, jatkuvasti uudistuva kaupunkilaisten hyvinvointia edistävä ja kaupunkia aktiivisesti kehittävä peruspalvelu. - Koulut muodostavat yhdessä eri toimijoiden kanssa avoimen ja innovatiivisen hämeenlinnalaisen, seudullisen, kansallisen ja kansainvälisen oppimisverkoston. - Opetustoimi on ennakkoluuloton ja rohkea monikulttuuristen taitojen ja kansainvälisen osaamisen edistäjä sekä erilaisuutta suvaitsevan toimintakulttuurin kehittäjä. Opetustoimen menestystekijät 1. Opetustoimi on moderni peruspalvelu - Koulu on osa jatkumoa varhaiskasvatuksesta itsenäiseen hyvään elämään. Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen on kaiken toiminnan lähtökohta ja tavoite.

13 - Opetustoimen henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi on koulutyön keskeinen voimavara, josta pidetään huolta vuorovaikutuksellisen johtamisen keinoin yhdessä henkilöstön kanssa. - Vanhemmat ja opetustoimen henkilöstö toimivat tasavertaisina kumppaneina lapsen parhaaksi. - Opetustoimessa kehitetään palvelumalli, jossa asiakaslähtöisiä henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuvia palveluita täydennetään uutta teknologiaa hyödyntävillä sähköisillä palveluilla. - Opetustoimen resurssit vastaavat suurten kaupunkien keskitasoa. 2. Opetustoimi toimii edistää osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta - Jokaisen koulun opetussuunnitelma tukee oppilaiden osallisuutta ja kehittymistä aktiivisiksi tietoyhteiskunnan kansalaisiksi. - Jokaisessa koulussa on oppilaskunta ja vanhempainyhdistys. 3. Opetustoimi on avoin - Koulut toimivat avoimessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. - Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen työskentely on koulujen arkipäivää. - Monipuolinen yhteistyö kulttuurilaitosten kanssa tapahtuu teemalla: Koulu on kulttuurin kantaja. - Avoin ympäristön kanssa käytävä vuoropuhelu yhdessä monipuolisen itsearvioinnin kanssa antaa suunnan koulujen kehittymiselle. 4. Opetustoimi tukee kaupungin kilpailukykyisyyttä ja elinvoimaisuutta - Hämeenlinnalaisissa kouluissa opitaan ja tuotetaan oppimisen iloa, luovuutta ja työn tekemisen taitoja. - Koulut ovat aktiivisia yritysten, oppilaitosten, järjestöjen yhteistyökumppaneita. - Koulut ovat näkyvä ja myönteinen osa Hämeenlinnaa. - Koulut nauttivat asukkaiden luottamusta.

14 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. Hämeenlinna Perusopetuksen rakenne Perusopetuksen rakenne muodostuu kouluverkosta, kuntakohtaisesti vahvistetusta tuntijaosta, koulujen painotuksista, koulujen välisestä yhteistyöstä sekä yhteistyöstä ja työnjaosta muiden toimijoiden kanssa. Yhteinen vastuu lapsista ja nuorista on yksi keskeinen Hämeenlinnan peruspalveluiden järjestämistä ohjaava periaate. Tämä merkitsee, että koulu-uralla tapahtuvien erilaisten siirtymävaiheiden järjestelyt, lasten ja nuorten tukipalveluiden järjestäminen sekä opetuksen laajentuminen koulun ulkopuolelle tapahtuu yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa.

15 Hämeenlinnan kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa halutaan korostaa lapsen oppimispolun jatkuvuutta ja erilaisten nivelvaiheiden sujuvuutta. Painopisteinä ovat koulun aloitus, erityisesti joustavat alkuopetuksen muodot sekä nivelvaihe alakoulusta yläkouluun ja edelleen yläkoulusta toiselle asteelle. Opetuksen ja oppimisen jatkuvuutta pidetään yllä huolehtimalla myös siitä, että oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sisällöt sekä oppimisja arviointimenetelmät muodostavat toisiaan tukevan jatkumon. Koulut kuvaavat omissa koulukohtaisissa opetus- ja toimintasuunnitelmissaan, miten oppilaiden siirtymävaiheet hoidetaan esiopetuksesta 1. luokalle, 6. luokalta 7. luokalle ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tukee yhtenäisen perusopetuksen kehittämistä. Koulukohtaiset opetus- ja toimintasuunnitelmat nivelletään saumattomasti eteneviksi ala- ja yläkoulujen välillä. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan myös miten oppilas voi edetä oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Kuntakohtaisista erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyistä ja ohjauksen yleisistä painopisteistä on tarkemmin luvussa 4. Koulurakenne Hämeenlinnan koulutus- ja kulttuurilautakunta vastaa perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen järjestämisestä vastaa perusturvalautakunta. Opetustoimi varmistaa opetuksen jatkumon kehittämällä koulutuksen siirtymävaiheissa rajapintayhteistyötä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Tämä merkitsee tiivistä yhteistyötä perusturvan kanssa esiopetuksen ja koulunkäynnin aloittamisen nivelvaiheen sujuvuuden edistämiseksi sekä perusopetuksen sisäistä yhteistyötä alakoulun ja yläkoulun rajapinnan tiivistämiseksi niin, että yhtenäisen perusopetuksen idea toteutuu kaikissa oppiaineissa, oppilashuollossa ja oppilaan tukitoimien järjestämisessä. Perusopetuksen ja toisen asteen välisellä rajapinnalla sovelletaan tämän suunnitelman oppilashuoltoosuudessa kuvattua siirtymäsuunnitelmaa. Yhtenäisen perusopetuksen idean tulee olla sekä kuntakohtaisen opetussuunnitelman toteuttamisen että koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisen perustana. Opetuksen järjestämisessä (erityisesti oppiaineet, joissa muodostuu pieniä ryhmiä), oppilaaksi otossa ja erityisopetuksen järjestämisessä koulut toimivat alueellisesti. Erityisopetus toteutuu perusopetuksen kouluihin sijoitetuissa erityisluokissa ja osaaikaisena erityisopetuksena. Erillisenä erityisopetuksen kouluna toimii Saaristen koulu. Koulukohtaiset painotukset ja erityistehtävät Hämeenlinnan koulujen opetussuunnitelmat noudattelevat sisällöltään yhteistä kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Koulukohtainen painotus toteutuu siten, että eri kouluissa joitakin koulun opetussuunnitelmassa mainittuja asioita käsitellään hieman laajemmin ja eri tavoin kuin muissa kouluissa tai muissa ryhmissä. Painotettavan oppiaineen lisätunnit otetaan taito- ja taideaineiden kiintiöstä. Oppilaan lopullinen tuntimäärä on sama riippumatta siitä opiskeleeko oppilas painotettua opetussuunnitelmaa vai ei.

16 Kuvataiteen painotettua opetusta tarjotaan Vuorentaan ja Kaurialan kouluissa. Musiikkiluokkaopetus alkaa koulutuslautakunnan päätöksen mukaan Normaalikoulussa, Tuomelan koulussa ja Jukolan koulussa vuorovuosin. Nummen koulussa on englanninkielipainotteista opetusta. Ruotsinkielinen opetusryhmä toimii Nummen koululla. Siitä huolimatta, että kuntakohtaisen opetussuunnitelman tavoitteena on riittävän yhtenäisyyden luominen koulujen toimintaan, rohkaistaan kouluja etsimään myös omaa erilaisuuttaan ja rakentamaan näin omaa identiteettiään. Opetustoimen kehittämistyön ankkuriksi on valittu yhteisöllinen erilaisuus, jota kuvataan kuvassa 3. Yhteisöllisellä erilaisuudella tarkoitetaan sellaista erilaisuuden kehittämistä, joka huomioi myös yhteisön hyvinvoinnin ja kehittymisen. Erilaisuus/yksilöllisyys ja yhteisöllisyys eivät ole toistensa vastakohtia vaan toistensa elinehtoja. Yksilö tarvitsee kasvaakseen yhteisöä ja yhteisö tarvitsee elääkseen yksilöitä. Oppilaan yksilöllisyyttä voidaan tukea aina kunkin yhteisön mahdollistamissa rajoissa. Koulujen tasolla yhteisöllinen erilaisuus merkitsee jokaisen koulun oikeutta kehittää omaa erilaisuuttaan, saada kehittämistyölle muiden koulujen ja koko opetustoimen tuki sekä vastaavasti omalla panoksellaan tukea muiden koulujen ja koko opetustoimen kehittymistä. Yhteisöllinen erilaisuus merkitsee myös opettajien ja koko kouluhenkilöstön erityisen osaamisen ja kokemuksen kehittämistä yhteisön hyväksi ja samalla yhteisön tukea henkilöstön voimavarojen ja jaksamisen tueksi. Omaa erilaisuuttaan kehittävät koulut Jatko-opinnot Työ Hyvä elämä Erilaisuutta kehittävät ryhmät ja luokat Yhteisöllinen erilaisuus Omaa erilaisuuttaan kehittävä oppilas Omaa erilaisuuttaan kehittävä opettaja Kuva 3 Yhteisöllinen erilaisuus opetustoimen kehittämisen ankkurina

17 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Hämeenlinna Oppimiskäsitys Lapsuus ja nuoruus ovat itsearvoisia elämänvaiheita. Oppilas on aktiivinen yksilö, jolla on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Koulu mahdollistaa oppimisen opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Vuorovaikutus perustuu siihen, että oppilas luottaa itseensä ja arvostaa omaa ja toisten työtä. Koulu edistää oppilaan kulttuurista oppimista ja osallistumisen taitoja. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, jotka vastaavat oppilaan oppimistarpeita ja antavat hänelle mahdollisuuden hankkia elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppimisen ja työskentelyn tavat ovat myös yksi oppimisen kohde, minkä vuoksi niitä myös ohjataan ja arvioidaan. Oppimisympäristöt mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan oppimisen. Oppilaille taataan mahdollisuus aktiiviseen toimintaan ja ongelmanratkaisuun oppimisessa. Käsitykset tiedosta ja oppimisesta liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tiedon tulee olla oppijalle merkityksellistä ja käyttökelpoista. Opetuksessa kiinnitetään lisäksi huomiota siihen, millaisia ajattelumalleja opittavasta asiasta oppilas muodostaa itselleen. Oppiminen on opittavien asioiden liittämistä oppijan aiempiin tietoihin ja taitoihin sekä hänen aikaisempien ajatus- ja toimintamalliensa rakentumista ja täydentymistä ja syventämistä. Tietorakenteiden muodostumisessa oppimaan oppimisen taito kehittyy koko koulun ajan. Metakognitiivisiin taitoihin sisältyy kaksi ulottuvuutta: tieto kognitiosta ja kognitiivisten toimintojen kontrolli. Metakognitiivisiin ajattelutaitoihin kuuluvat toiminnan suunnittelu, ajoittaminen, seurausten ennakoiminen, käynnissä olevan toiminnan valvonta ja tulosten tarkistaminen. Metakognitiivisten taitojen kehittämiseen ja ohjaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota kuhunkin ikävaiheeseen sopivalla tavalla. Oman oppimistoiminnan

18 säätely ja tietoisuus omista kognitiivisista toiminnoista on välttämätön ehto tehokkaalle älylliselle toiminnalle ja metakognitioiden kehittymiselle. Opetuksellisen toiminnan keskeinen tehtävä on ohjata oppilaan oman oppimistoiminnan kehittymistä. Oppimiskäsityksen yhteydessä puhutaan myös oppimaan oppimisesta, jonka sisällöt on määritellään Hautamäen tutkimusryhmän mukaan seuraavasti: Oppilaan uskomukset - miten oppilas luottaa saavansa tukea koulunkäynnilleen perheessä, koulussa ja toveripiirissä - oppilaan käsitykset koulun merkityksestä tulevaisuudessa, yleisesti ja oppilaalle itselleen - oppilaan käsitys omasta oppimismotivaatiostaan - oppilaan käsitykset omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan oppimiseensa - oppilaan minäkuva eri oppiaineiden oppijana - oppilaan suhtautuminen erilaisiin haasteisiin ja tehtäviin - oppilaan yleinen itsearviointi ja itsetunto - oppilaan käsitykset omasta tulevaisuudestaan - oppimisen ja opitun soveltamiseen liittyvät uskomukset - oppilaan päättelemisen ja ajattelun taidot - oppimisen hallinnan tekniset taidot (omien oppimismenetelmien löytäminen, oppimiseen tarvittava aika, oppimisen tarvittavan tuen arviointi ja hakeminen) - oppimiseen liittyvien tunteiden ja kognitioiden säätely haasteellisissa oppimistilanteissa

19 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

20 Hämeenlinna Oppimisympäristö Koulutuslautakunnan palvelusitoumuksen mukaisesti tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöjä koskemaan koko Hämeenlinnan kaupunkia. Oppimisympäristöjä ovat varsinaisen koulun lisäksi kotikaupungin kulttuurihistorian, luonnon ja elinkeinoelämän tarjoamat mahdollisuudet. Oppiminen on etsimistä ja tutkimista erilaisissa oppimisympäristöissä, joissa oppilaat kohtaavat myös aikuisen malleja. Samalla oppilaita kannustetaan osallistumaan oman luokkansa, koulunsa ja kotikaupunkinsa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Oppilaille luodaan mahdollisuuksia kohdata erilaisia sosiaalisia oppimisympäristöjä. ARXkampus -ohjelmaan osallistumalla ja sen kehittämiseen osallistumalla monipuolistetaan erityisesti taidekasvatuksen oppimisympäristöjä. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus tutustua kaupungin tarjoamiin liikuntapaikkoihin ja tiloihin. Koulujen tulee koulukohtaisia opetussuunnitelmia laatiessaan pohtia, miten oppilaan oppimisen kokonaisuutta voidaan tukea niin, että koulussa, kotona, vapaa-aikana ja työssä tapahtuva oppiminen tukevat toisiaan (formaalin ja informaalin oppimisen yhdistäminen, kuva 2). TYÖ KOULU OPPIMINEN VAPAA-AIKA KOTI Kuva 4 Oppimista rajapinnoilla

21 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

22 Hämeenlinna Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuriin vaikuttavat opettajien, koulun henkilökunnan, oppilaiden vanhempien ja oppilaiden asenteet, tunteet, erilaiset oppimisnäkemykset ja aiemmat koulukokemukset. Monet koulua kohtaan tunnetut asenteet ja tunteen perustuvat olettamuksiin ja uskomuksiin, osittain myös tiedostamattomiin prosesseihin. Toimintakulttuurin kehittämisessä ulkoisia puitteita tärkeämpää on koulun henkilökunnan ja oppilaiden luoma henkinen oppimisilmapiiri. Vastuu suunnittelusta on aikuisilla työyhteisön jäsenillä, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun koko henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin kuvataan opetustoimen strategiaan ja henkilöstöstrategiaan nojautuen toiminnan päämäärät, toiminnalle asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi, menestystekijät sekä henkilöstön toimintatapojen arvot. Oppimisen Oppimisen ydinprosessit ydinprosessit Asiakkaat lapsi /nuori huoltaja sisäinen asiakas yhteistyökumppanit veronmaksaja yhteiskunta ja asiakkaiden tarpeet Asiakastarpeet toteutuvat / täyttyvät Oppimispaikan järjestäminen Opetussuunnitelma Oppimisen järjestäminen Oppilashuollon järjestäminen - Ruokailu -Koulumatkat - Terveydenhoito -Kuraattoripalvelut -Terapeuttipalvelut - Psykologipalvelut Oppimisen Oppimisen tukiprosessit tukiprosessit Johtaminen ja suunnittelu strateginen suunnittelu toiminnan ja talouden vuosisuunnittelu sekä seuranta kuntakohtainen opetussuunnitelma arviointijärjestelmä muu johtaminen ja päätöksenteko Materiaalien ja palveluiden hankintaprosessit Tilahallinnan prosessit Henkilöstöhallinnon prosessit rekrytoinnit sisäisen hallinnon prosessit osaamisen kehittäminen Kuva 5 Hämeenlinnan opetustoimen prosessikartta Apuvälineinä koulun toimintakulttuurin kuvaamisessa ovat oppilaslähtöistä toimintakulttuuria ja prosessiajattelua kuvaava opetustoimen prosessikartta (kuva 5) ja toimintakulttuurin konkretisoimista kuvaava taulukko 1. Prosessikartassa opetustoimen palvelut on kuvattu ydinprosesseina ja tukiprosesseina. Kaiken toiminnan ydin on oppiminen ja oppilaan kohtaaminen. Prosessikartan rinnalla toimintakulttuuria voidaan konkreettisesti lähteä kuvaamaan seuraavan taulukon avulla:

23 Työntekoa organisaatio Koulun toimintaorganisaatio Vastuualueet ja työnjako tukeva Erilaiset yhteistyömuodot ja töiden järjestelyt Oppilaan oppimisen tuki Oppimispaikan järjestäminen Opetuksen järjestämisen periaatteet Yhtenäisen perusopetuksen toteuttaminen Yhteiset pelisäännöt yhteistyö Järjestyssäännöt Turvallisuusohjelma Kriisisuunnitelma Työkasvatus koulun arjessa ja Osaamisen kehittäminen Hankekuvaukset Projektit ja hankkeet, joissa koulu on mukana Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Johtamiskulttuuri Avoimuus ja vuorovaikutus Kehityskeskustelut Kasvatuskumppanuus Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyösuhteet muihin toimijoihin Tiedottaminen Oppimisen tukitoimet Oppilaiden osallisuus koulutyössä. Juhlakulttuuri Työelämään tutustuminen Retket ja leirikoulut Arviointikeskustelut Työpaikkademokratia Rekrytointi Työhön perehdyttäminen Henkilöstön hyvinvointi Avoin vuorovaikutus ympäristön kanssa Koulu aktiivisena vaikuttajana. Henkilöstökoulutus Osaamisen kehittämisen mallit, tavat ja periaatteet Toiminnan jatkuva arviointi ja seuranta Tutkimustyö Opetustoimen yhteiset arviointitavoitteet Koulun itsearviointi Taulukko 1 Toimintakulttuurin kuvaaminen Koulua palvelevat tutkimukset

24 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

25 Hämeenlinna Työtavat Työtavat eivät ole itseisarvo sinänsä. Työtavat tukevat aina opetuksen tavoitteita. Oppiaineiden sisältöjä opetetaan oppiaineen luonteelle ominaisilla tavoilla käyttäen vaihtelevasti erilaisia työtapoja ja menetelmiä. Oppilaita ohjataan valitsemaan erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja ja annetaan mahdollisuus yksilöllisiin ratkaisuihin. Monipuoliset työtavat antavat mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Tilanteesta riippuen opettaja joko valitsee työtavat tai ohjaa oppilaita valitsemaan itselleen ja tehtävään parhaiten sopivat työskentelytavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia, - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen, - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti, - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista, - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja, - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista, - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista, - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten, - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen ja - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. - tuottavat oppijalle iloa työn tekemisestä ja tuloksesta Oppilaiden oppimistyylit, kehityserot ja kokemustaustat vaikuttavat opetusmenetelmän valintaan. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa otetaan huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

26 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

27 Hämeenlinna Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö tukee ja vahvistaa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Kodin ja koulun yhteistyön pohja rakennetaan alkuopetuksessa. Koulun tehtävä on olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Tavoitteena on luoda avoin vuorovaikutus vanhempien ja koulun välille lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi kuitenkin niin, että huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Kasvatus ja opetus kulkevat koulussa rinta rinnan ja niitä on mahdoton erottaa toisistaan. Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä pohditaan, miten lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan. Opettajan ja vanhempien välisen suhteen tulee perustua tasa-arvoisuuteen, jossa opettaja on opetuksen ja kasvatuksen ammattilainen ja huoltajat oman lapsensa kehityksen ja kasvun asiantuntijoita. Huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä koulun kanssa. Huoltajilla on mahdollisuus saada tukea koulunkäyntiin liittyvissä ongelmatilanteissa sekä opettajilta että oppilashuollon erityistyöntekijöiltä. Opetustoimen strategian mukaisesti jokaisessa koulussa toimii vanhempainyhdistys. Opetustoimi ja koulut järjestävät sekä kaikille suunnattuja että koulu- ja luokkakohtaisia vanhempaintilaisuuksia. Oppilas, opettaja ja huoltaja/t keskustelevat lapsen kasvusta ja kehityksestä koulun toimintasuunnitelmassa määritellyn tavan mukaisesti, esimerkiksi arviointi- tai kehityskeskustelussa. Lisäksi on mahdollisuus saada tukea koulunkäyntiin liittyvissä ongelmatilanteissa

28 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Hämeenlinna Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on kuvattu on liitteessä Hämeenlinnan oppilashuollon suunnitelma. Oppimissuunnitelma tehdään erityisesti silloin kun lapsella on oppimisvaikeuksia tai muuta erityisen tuen tarvetta ja etenkin jos lapsi on käynyt psykologin tutkimuksissa. Opettaja voi tehdä oppimissuunnitelman muulloinkin, mikäli katsoo siitä olevan hyötyä oppilaan oppimiselle. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään oppilaalle aina erityisopetussiirron yhteydessä.

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUS-

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA...

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 1 VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.6.2011 55 Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.12.2011 98 Kasvatus- ja opetuslautakunta 13.6.2012 50 Määräys 1/011/2004 Määräys

Lisätiedot

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA päivitetty 26.9.2012 1 Sisällys 1. Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Hyväksytty lautakunnassa 28.5.2008 Muutokset hyväksytty 28.10.2009 Elisenvaaran koulun osalta päivitetty syyskuussa 2011 (muutokset/lisäykset punaisella) 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Sivistystoimen lautakunta 14.6.2004 86 Voimassa 3. - 7. luokilla 1.8.2004 alkaen 8. luokilla

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU

TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU TAMPEREEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KISSANMAAN KOULU Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Viimeisin muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 1 HARVIALAN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 4 JOHDANTO 2 Käsillä oleva opetussuunnitelma koostuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista,

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma 2004 1 luku Opetussuunnitelma.4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 1 NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Opetussuunnitelma hyväksytty koulutuslautakunnassa 29.8.2011 80 Liitteet hyväksytty koulutuslautakunnassa 20.9.2011 97 2 NOUSIAISTEN

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot