KARVIAN KUNNAN 1-9- LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 KARVIAN KUNNAN 1-9- LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

2 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPERUSTA NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO KIELIOHJELMA OPETUKSEN PAINOTUKSET JA AIHEALUEET OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS TYÖTAVAT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS AINEKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KÄSITYÖ KUVATAIDE LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA OPPILASHUOLTO KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS ERITYISOPETUS OPPILASARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINTI TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TODISTUKSET

3 3 15 KARVIAN KOULULAITOKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN STRATEGIA LIITTEET ARVOPERUSTA Arvot Opetuksen perustan luovat yleisesti hyväksytyt suomalaisen yhteiskunnan arvot kuten rehellisyys, vastuullisuus ja tasa-arvo. Näistä arvoista nousevat ihanteet, joista keskeisin on ihmisen suhde itseensä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Ihmisen tulee elää sopusoinnussa itsensä, toisten ihmisten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Suurin osa kasvatuksesta saadaan ja annetaan tiedostamattomasti. Näistä kokemuksista syntyy arvostuksia. Koulun tehtävänä on tarjota oppilaalle yhteiskunnallisesti arvokkaita kokemuksia. Yhteiskunnallisesti tärkeisiin arvoihin perustuen Karvian kunnan alkuopetuksen opetussuunnitelman tavoitteena on PYRKIÄ KASVATTAMAAN Itsensä hyväksyviä Empaattisia Tietoon nähden uteliaita Ihmisen ja luonnon yhdistäviä Juurensa tuntevia Yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvavia ja Työhön aktiivisesti suhtautuvia KARVIALAISIA Toiminta-ajatus Alkuopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan myönteistä minäkuvaa. Lapsi harjoittelee toimimaan yhteisössä vastuullisesti sääntöjä ja hyviä tapoja käyttäen. Opetuksen tehtävänä on antaa välineet oppimista ja koulutyöskentelyä varten. Näitä ovat mm. oppimis- ja työskentelytaidot, motoriset taidot, luku- ja kirjoitustaito, matemaattisen ajattelun taidot sekä sosiaaliset taidot. Alkuopetuksen aikana lapsi sosiaalistuu osallistuvaksi jäseneksi ja yhteisössä sovittuja sääntöjä noudattavaksi oppijaksi. Opettaja valikoi ainekohtaiset sisällöt opetettaviin oppiaineisiin asetettujen tavoitteiden ja annettujen perusteiden pohjalta. Karvian koulut ovat vuorovaikutuksen ja kokemusten kautta yksilöllisyyteen ja elämänhallintaan kasvattavia kouluja, joissa opetetaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

4 4 2 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO Tuntijako löytyy opetussuunnitelman liitteenä. 2.1 Kieliohjelma luokka Yhteisiä / viikkotuntia A1 Englanti B1 Ruotsi Valinnainen B2 Saksa OPETUKSEN PAINOTUKSET JA AIHEALUEET Aihealueet ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuudet ovat opetuksen keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät eri oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, joilla vastataan ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella tavalla ottaen huomioon oppilaan kehitysvaiheen. Jokainen koulu kertoo tarkemmin toimintasuunnitelmassaan aihekokonaisuuksien toteuttamisestaan. Aihekokonaisuuksien yleiset sisällöt: 1. Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet: oppii: ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisen kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä keskeiset sisällöt: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen

5 5 toisten huonoon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tavoitteet: oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle keskeiset sisällöt: oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys 3. Viestintä ja mediataito Tavoitteet: oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Keskeiset sisällöt: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka

6 6 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tavoitteet: oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle Keskeiset sisällöt: perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tavoitteet: oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta Keskeiset sisällöt: ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta

7 7 6. Turvallisuus ja liikenne Tavoitteet: oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja keskeiset sisällöt: onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. Ihminen ja teknologia Tavoitteet: oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen keskeiset sisällöt: teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia 4 OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sitä emotionaalista, sosiaalista, kognitiivista ja fyysistä ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu.

8 8 Oppimisympäristössä vallitsee myönteinen, hyväksyvä ja oppimista edistävä ilmapiiri, jossa avoin, rohkaiseva ja turvallinen aikuisen ja lapsen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus voi toteutua ja jossa on myös lapsen yksilöllisyydelle tilaa. Myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri luo turvallisuutta ja tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Yksilöllisyyden ohella arvostetaan yhteisöllisyyttä. Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden yhteistoimintaan. Se ohjaa myös lapsen uteliaisuutta oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään tietoja ja taitoja. Lisäksi oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden kiireettömään pohdintaan, tutkimiseen ja luovaan ongelmaratkaisuun, lepoon ja omaan rauhaan. Tiloiltaan, oppimisvälineiltään ja materiaaleiltaan kouluympäristö on kasvatuksen, oppimisen sekä lapsen iän ja fyysisten ominaisuuksien kannalta tarkoituksenmukainen ja turvallinen. Oppimisympäristö on myös toiminnallinen ja viihtyisä. Koulun piha-alue ja sisätilat pyritään varustamaan siten, että lapsella on mahdollisuus päivittäiseen leikkiin ja liikuntaan. Oppimisympäristöön kuuluvat koulun piha-alueiden ja lähialueiden lisäksi myös koulun ulkopuoliset alueet retkien ja muiden aktiviteettien myötä. 5 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen että poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

9 9 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön. Saamenkielistä opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä - kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nykyyhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä.

10 10 Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja - kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. 6.4 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

11 11 Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 7 Ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt 7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Ensimmäisen ja toisen luokan tavoitteet ja sisällöt Ensimmäisen luokan tavoitteet Toisen luokan tavoitteet osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti toimia toisten kuuntelijana ainakin pienryhmässä. tuottaa oikein pienten tai isojen antikvoiden kirjainhahmot ja kirjoittaa ne sanelusta yksittäisinä kirjaimina oikein. kirjoittaa helppoja sanoja melko virheettömästi. osaa yhdistää kirjaimen sitä vastaavaan äänteeseen ja kääntäen sekä hahmottaa sanojen tavurakennetta. osallistuu keskusteluun pienessä ryhmässä ja reagoi siihen kysymyksillä, mielipiteillä ja ajatuksilla. lukee mekaanisesti melko sujuvasti ja pystyy keskittymään lukemisen ymmärtämiseen. lukee ikäkaudelle sopivia tekstejä ja kirjoja. pystyy jakamaan sanan tavuihin. osaa soveltaa aakkosjärjestystä pienissä tehtävissä. lukee lyhyitä sanoja ja lauseita. Hän on kiinnostunut kirjoista ja lukee pieniä tarinoita. tuottaa oikein käsialakirjainten kirjainhahmot ja kirjoittaa niillä melko sujuvasti. osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä. sepittää pieniä tarinoita ja kirjoittaa ne käsialalla. osallistuu ilmaisuharjoituksiin omien persoonallisten kykyjensä mukaan. kirjoittaa pitkähköjä sanoja melko virheettömästi. Oppilaalla on oma rooli ilmaisuharjoituksissa. Ensimmäisen ja toisen luokan sisällöt Ensimmäisen luokan sisällöt Toisen luokan sisällöt Suullisia harjoituksia luontevissa puhetilanteissa ja leikissä. Monipuolisia ilmaisutaidon harjoituksia draaman ja leikin avulla. Keskittyvän kuuntelun harjoittelua. Runojen ja lorujen harjoittamista ulkoa.

12 12 Runojen ja lorujen harjoittamista ulkoa. Kielellisen tietoisuuden harjoittamista. Ääneen lukemista. Tekstin ymmärtämisen strategioihin tutustumista. Isojen tai pienten tekstauskirjainten harjoittelua. Oikea kynäote ja kirjoitusasento. Oikeinkirjoitusharjoituksia. Merkityksellisten sanojen purkamista tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi. Vastaavasi sanojen kokoamista kirjaimista sanoiksi. Monipuolista kirjallisuuteen tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien. Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelua. Kielellisen tietoisuuden harjoittamista. Ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen. Tekstin ymmärtämisen strategioihin tutustumista ja totuttautumista. Käsialakirjainten harjoittelua. Oikeinkirjoitusharjoituksia; lausetietoisuuden harjoittelua; tietoista ison alkukirjaimen, sanavälien ja pisteen harjoittelua. Kirjaston käytön harjoituksia mieluisan ja itselle sopivan luettavan löytämiseksi. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti; hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta

13 13 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä; hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä Luokat 3-6 Kielen tehtävät ja rakenne; kielitietous Tavoitteet: 3. vuosiluokka tiedostaa omat kielelliset taitonsa ja kehittää niitä sekä kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii kieliopin peruskäsitteitä. sanojen luokittelu: substantiivit, adjektiivit ja verbit sekä oikeinkirjoitus: yhdyssanat, erisnimet ja yleisnimet lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen :isot alkukirjaimet, välimerkit (.?!) pilkun käyttö luettelossa 4. vuosiluokka verbin persoonamuodot; myönteinen ja kielteinen muoto substantiivit: käsitteiden ryhmittely ylä- ja alakäsitteisiin numeraalit persoonapronominit lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttö 5. vuosiluokka verbin aikamuodot; aktiivin ja passiivin muodostamista nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi lauseenjäsennys: subjekti ja predikaatti lausetajun kehittäminen partikkelit lisää pronomineja (omistusmuoto) 6. vuosiluokka lause- ja virketajun syventäminen: subjekti, predikaatti ja objekti nominien sijamuodot: yleissijat ja paikallissijat, tutustuminen harvinaisempiin sijoihin adjektiivien vertailuasteet: perusaste, komparatiivi ja superlatiivi oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen puhutun ja kirjoitetun kielen eroja: esim. oma murre ja lehtikieli Vuorovaikutustaidot Tavoitteet: oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään. 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka

14 14 viestintärohkeuden ja viestintähalun ylläpitäminen toisen huomioonottavan kuuntelemisen harjoitteleminen kertomisen ja selostamisen harjoitteleminen omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen vastaanottajan huomioon ottaminen viestinnässä keskustelutaitojen kehittäminen viestintätilanteen ja -välineen huomioon ottaminen oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen (sanaton viestintä) Viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen sähköpostin käyttö Tiedonhankintataidot Tavoitteet: 3. vuosiluokka opettelee etsimään tietoa erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. aakkostamisen harjoitteleminen kirjaston perusluokitteluun tutustuminen Tekstin ymmärtäminen Tavoitteet: 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka monipuolisten tietokirjojen käytön harjoitteleminen kirjaston käytön monipuolistaminen 5. vuosiluokka tiedon hakeminen tietoverkosta, vaiheiden harjoitteleminen ohjatusti kirjallisen ja suullisen esityksen tuottaminen ohjatusti monipuolisten tietotekstien (mediatekstien) avaamisen harjoitteleminen oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tekemään niistä päätelmiä. 6. vuosiluokka tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähdekritiikin herättäminen yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttäminen tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita. ajatuskartan laatimisen harjoitteleminen ennakoivan lukemisen harjoitteleminen (sisällön ja rakenteen ennustaminen) mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. sarjakuva) 4. vuosiluokka päätelmien tekeminen luetun ja kuullun arvioiminen mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. nukketeatteri) 5. vuosiluokka tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. mainos) 6. vuosiluokka monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen luetun ohjattu analysoiminen ja lukukokemuksen jakaminen mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. elokuva) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Tavoitteet: kirjoittaa sujuvasti käsin ja soveltaa oikeinkirjoitusohjeita.

15 15 rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä. 3. vuosiluokka Kirjallisuus Tavoitteet: kehittää taitojaan ilmaista itseään ja tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan osallistuessaan esim. koulun juhlien ohjelmiin. oman tekstin (juonellisen kertomuksen) suunnittelun harjoitteleminen: ajatuskartta yleiskielen käytön vahvistaminen selkeän käsialan harjoitteleminen oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen tutun asian selostaminen ja mielipiteen perusteleminen; puheenvuorojen käyttö 4. vuosiluokka prosessikirjoitus: (suunnittelu, miellekartta, aloitus, käsittely, lopetus ja otsikointi) oman tekstin sisällön muokkaaminen ja viimeisteleminen palautteen pohjalta pienet tekstit tietokoneella: tallennus, avaaminen ja tulostaminen draaman vuorosanojen laatiminen äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen 5. vuosiluokka lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. tekstin otsikoiminen ja kappalejaon harjoitteleminen kirjoitelma tietokonetta käyttäen: tiedoston tallennus, avaaminen ja tulostaminen erilaiset tekstityypit: uutinen, mainos, tietoteksti, kertomus, käsikirjoitus (esim. varjoteatteriin/kuunnelmaan) puhe-esityksen valmistaminen: tukisanalistan käyttäminen kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa 6. vuosiluokka omien tekstien ja työskentelytavoitteiden määritteleminen tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen tekstin kirjoittaminen ja muokkaaminen tietokoneella sujuvaksi sähköpostikirje kaunokirjallisten tekstien analysointi: juoni, käännekohdat, henkilö- ja luontokuvas käsikirjoitus esim. elokuvaan/näytelmään oman puheesityksen havainnollistaminen Tutustumiskäynti pääkirjastoon. oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. 3. vuosiluokka Oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy. erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen 4. vuosiluokka erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen 5. vuosiluokka erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen (4-5/lukuvuosi) 6. vuosiluokka erilaisten tekstien runsas lukeminen (esim. klassisia draama- ja proosakatkelmia, uusia ja klassisia nuortenkirjoja) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut ja kertomukset, lorut ja runot) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat) kirjallisuuden lajityyppeihin tutustuminen (huumori-, seikkailu- ja fantasiakirjat) luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen (4-5/lukuvuosi) kaunokirjallisuuden

16 16 kaunokirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. juoni, henkilöt) lisää kaunokirjallisuuden käsitteitä (esim. tapahtumat, aika, paikka) lisää kaunokirjallisuuden käsitteitä (esim. kertoja, sanoma) lajeihin tutustuminen: romaani, novelli, näytelmä ja runo elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen draaman peruskäsitteitä: näytös, kohtaus, dialogi, monologi, repliikki Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen pyrkien siihen, että hänen oman viestinsä on ymmärrettävää ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Tiedonhankintataidot tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen

17 17 suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oman ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänellä on kehittynyt oma sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään muita välimerkkejä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista ja lauseista subjektin ja predikaatin ja hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan Kirjallisuus on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon Luokat vuosiluokan tavoitteet kartuttaa vuorovaikutustaitojaan. oppii toimimaan ryhmässä. harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti. 8. vuosiluokan tavoitteet kehittää taitoaan tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä. syventää tekstilajien tuntemustaan.

18 18 harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi. rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään. 9. vuosiluokan tavoitteet syventää suhdettaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin. 7. vuosiluokka Kielen tehtävät ja rakenne kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perus-sääntöjä (alkukirjain ja yhdyssanat) varmennetaan väli-merkkien käyttöä syvennetään lausetajua kerrataan sanaluokkia syvennetään nominien ja verbien taivutusmuotojen hallintaa 8. vuosiluokka Kielen tehtävät ja rakenne opiskellaan tapaluokat perehdytään keskeisiin lauseenjäseniin (subjekti, predikaatti ja objekti) opiskellaan myös adverbiaali, predikatiivi ja attribuutti 9. vuosiluokka Kielen tehtävät ja rakenne opiskellaan nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita perehdytään kielen alueelliseen ja sosiaaliseen vaihteluun ja tehokeinoihin tutustutaan suomen kielen sukuun, erityispiirteisiin ja asemaan kieliyhteisössä kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä Vuorovaikutustaidot vahvistetaan viestintärohkeutta ja -varmuutta sekä tilannetajua kehitetään ryhmäviestintätaitoja Tiedonhankintataidot tutustuminen kirjastoon ja sen luokitteluun Vuorovaikutustaidot harjoitellaan muiden ajatusten kommentointia ja palautteenantoa Tiedonhankintataidot syvennetään tiedonhankintataitoja ja arvioidaan lähteiden luotettavuutta Vuorovaikutustaidot syvennetään viestintätaitoja sekä yksin että ryhmässä Tiedonhankintataidot hankitaan ja järjestetään tietoa tutkielmaa ja muita omia tekstejä varten Tekstin ymmärtäminen varmennetaan ja syvennetään luku-prosessin hallintaa harjoitellaan kuvan lukemista eritellään fiktiota keskeisiä käsitteitä käyttäen luetaan ja analysoidaan kertomuksia tutustutaan sarjakuvien ilmaisutapoihin Tekstin ymmärtäminen tunnistetaan ja eritellään keskeisiä tekstilajeja harjoitellaan novellin ja runon erittelyä ja tulkintaa perehdytään monipuolisesti kielen vaikutuskeinoihin tutkitaan eri viestimiä vaikuttajina perehdytään erilaisiin mediateksteihin Tekstin ymmärtäminen kehitetään kriittistä ja valikoivaa lukutaitoa: olennaisen löytäminen, luotettavuuden arviointi tekstien tulkinta eri näkökulmista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen kirjoitetaan kertomuksia tekstien ja kuvien pohjalta vakiinnutetaan tekstin- Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen tuotetaan keskeisiä tekstilajeja harjoitellaan aineistosta kirjoittamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen harjoitellaan oman asiatekstin (raportti, tutkielma, pohdiskeleva teksti) suunnittelua ja

19 19 tekoprosessia tuotetaan monenlaisia tekstejä eri tarkoituksiin tuotetaan vaikuttavia kirjoituksia ja puheen-vuoroja käsitellään asiatyylin piirteitä laaditaan mediatekstejä rakentamista syvennetään aineistopohjaisen kirjoittamisen taitoja havainnollisen esitelmän pitäminen luokalle Kirjallisuus Kirjallisuus Kirjallisuus esitellään mielikirjoja ja kirjailijoita luetaan nuortenkirjoja ja keskustellaan niistä tutustuminen eri maiden klassisiin teoksiin käsitellään sanataiteen päälajeja (lyriikkaa, epiikkaa ja draamaa) käsitellään kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia-, scifi-, kauhu-, jännitys- ja dekkari-kirjallisuus) perehdytään kirjallisuuteen vaikuttajana käydään teatterissa kirjallisuutta oman valinnan mukaan tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden vaiheisiin luetaan ja käsitellään kotimaisia merkkiteoksia perehdytään Kalevalaan tutustutaan kansanperinteeseen ja sen keräämiseen luetaan ja käsitellään nykysuomalaista kirjallisuutta kirjallisuutta oman valinnan mukaan Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa; hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstien yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

20 20 pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettujen kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikoita, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

21 Toinen kotimainen kieli Ruotsi B-kielenä (B1) Luokat 7-9 Tavoitteet Kieli: - oppilas oppii kommunikoimaan ruotsin kielellä arkielämän tilanteissa Kulttuuritaidot: - oppilas oppii tuntemaan ruotsalaisen kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä Oppimaan oppiminen: - oppilas osaa käyttää kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja - oppilas oppii ymmärtämään harjoittelun merkityksen Kurssikuvaukset Kurssi I Aihepiirit: tervehtiminen ja esittäytyminen minä ja ympäristö vapaa-aika aika ( kellonajat, viikonpäivät ) Rakenteet: kysymyssanat persoonapronominit preesens epämääräiset artikkelit: en, ett lukusanat Kurssi II Aihepiirit: harrastukset asioiminen matkailu Rakenteet: apuverbit substantiivien monikko adjektiivin taivutus omistuspronominit genetiivi Kurssi III Aihepiirit: tien kysyminen ja neuvominen vaatetus

22 22 sää ruoka ruumiinosat sairastaminen Rakenteet: Persoonapronominien objektimuodot Imperfekti Järjestysluvut Adverbit Kurssi IV Aihepiirit: matkalipun ostaminen mielipiteen ilmaiseminen matkailusanastoa tunteiden ilmaiseminen Rakenteet: adjektiivien vertailumuodot perfekti pluskvamperfekti verbi + prepositio rinnastuskonjunktiot man rakenne Kurssi V Aihepiirit: monikulttuurisuus ympäristö ammatinvalinta Rakenteet: sivulauseen sanajärjestys konditionaali imperatiivi Kurssi VI Aihepiirit: Pohjoismaat: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti Rakenteet: Det muodollisena subjektina Prepositioilmauksia Infinitiivi refleksiiviverbit

23 23 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen A2.1 A1.3 A2.1 A1.3 Kulttuuritaidot oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen Opiskelustrategiat oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen 7.3 Vieraat kielet Englanti A-kielenä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi luokille 3-6 on asetettu seuraavat tavoitteet ja tarkennetut sisällöt. 3. luokka Kielitaito tavoitteet: oppii ääntämään englantia oikein oppii puhumaan rohkeasti oppii kirjoittamaan yksinkertaisia lauseita englanniksi Kulttuuritaidot tavoitteet: oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan oppii englantilaiseen kulttuuriin liittyviä asioita Opiskelustrategiat: ymmärtämään säännöllisesti tehtyjen kotitehtävien merkityksen kielenopiskelussa käyttämään kirjaansa tiedonhankinnassa Aihepiirit ja sisällöt esittely ( nimi, ikä, kotipaikka, osoite, oma koulu) itsestä kertominen pyytäminen kellonajat käskeminen/kieltäminen mielipiteet koti perhe ja sukulaiset viikonpäivät

24 24 ruoka eläimet ilmansuunnat aakkoset värit kehonosat Rakenteet yksikkö/monikko genetiivi prepositioita verbit; olla, omistaa, osata numerot kysymyssanat artikkelit Kulttuuritiedot ja taidot oma kulttuuri englantilaiseen kulttuuriin liittyvät asiat Viestintästrategiat aktiivinen ja rohkea osallistuminen positiivinen asenne uuteen kieleen sanaston käyttäminen parin kanssa työskentely 4. luokka Kielitaito tavoitteet oppii ymmärtämään selkeää puhetta ja vastaamaan ymmärrettävästi ilmaisemaan mielipiteensä kertomaan jostain asiasta tai henkilöstä lukemaan englantia ymmärrettävästi ja ääntämään oikein kirjoittamaan lyhyitä ymmärrettäviä lauseita Kulttuuritaidot tavoitteet oppii ymmärtämään ja arvostamaan englantilaista kulttuuria ja siihen liittyviä piirteitä Opiskelustrategiat oppii työskentelemään tavoitteen suuntaisesti Aihepiirit ja sisällöt huudahdukset anteeksipyytäminen varoittaminen neuvominen hyvästely opastaminen esittely

25 25 kerronta kehuminen ehdottaminen aikomukset mielipiteet omistussuhteet harrastukset maantieteen perusasiat vuodenajat kuukaudet Rakenteet edellisen vuoden asiat omistaminen monikko prepositiot preesens käskyt/kiellot lukusanat kysymyssanat adjektiivien vertailu Kulttuuritiedot ja taidot asioiminen englannilla harrastukset Viestintästrategiat pienryhmätyöskentely osaa korvata kielitaidon puutteen eleillä ja ilmeillä osaa käyttää erilaisia muististrategioita oppimisen tukena 5. luokka Kielitaito tavoitteet oppii keskustelemaan englanniksi tutuista aihepiireistä kirjoittamaan pidempiä kirjallisia tuotoksia Kulttuuritaidot tavoitteet ymmärtää kielitaidon merkityksen osana kansainvälistä vuorovaikutusta arvostaa kulttuurien välisiä eroja rikkauksina käyttämään keskustelussa englanninkieliselle kulttuurille ominaisia ilmaisuja Opiskelustrategiat tavoitteet arvioi omaa oppimistaan ottaa vastuuta omasta, parin ja ryhmän työskentelystä hakee tietoa oppikirjan lisäksi muista tietolähteistä Aihepiirit ja sisällöt henkilötiedot