Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittäminen. 3/2011 Päihdepalvelujen johtoryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittäminen. 3/2011 Päihdepalvelujen johtoryhmä"

Transkriptio

1 Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittäminen 3/2011 Päihdepalvelujen johtoryhmä 1

2 VANTAAN PÄIHDEPALVELUJEN PALVELURAKENTEEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN - YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vantaalla päihdehuollon erityispalvelut vastaavat päihteiden käytöstä aiheutuviin akuutteihin avun tarpeisiin (A-klinikoiden ja H-klinikan päivystykset, avo- ja laitosmuotoinen katkaisuhoito, asunnottomien asumispäivystys) ja pitkäkestoiseen ja monitahoiseen avun ja hoidon tarpeeseen (A-klinikat, H-klinikka, kuntouttavat asumispalvelut ja kuntouttava laitoshoito). Ehkäisevän päihdetyön tavoite on ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja. Päihdepalvelujen palvelurakenne on resurssien käytön näkökulmasta tarkasteltuna osoittautunut laitoshoitopainotteiseksi Kuusikko-kuntien vuoden 2009 vertailutietojen perusteella. Tämän ohjelman tavoite on muuttaa palvelurakennetta nykyistä avohoitopainotteisemmaksi, mikä edellyttää myös palvelujen sisällöllistä kehittämistä ja resurssien siirtoa laitoshoidosta avohoitoon. Päihdehuollon erityispalveluiden kokonaiskustannusten jakaantuminen eri palveluihin 2009 (Kuusikko-työryhmän Julkaisusarja 7/2010). Vuosi 2010 Vantaan toteutuneen tilanteen mukaan: Vuosi ,2 % 34,0 % 40,6 % 30,8 % 24,1 % 28,8 % 32,5 % 37,5 % 14,6 % 12,5 % 38,8 % 27,7 % 12,4 % 26,0 % 40,7 % 42,0 % 39,5 % 27,3 % 30,5 % 30,7 % 10,4 % 10,4 % 5,9 % 8,1 % 5,3 % 6,7 % 20,8 % 21,9 % 24,8 % 25,8 % 29,8 % 25,0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vantaa 2010 Laitospalvelut Asumispalvelut Avohuollon korvaushoito Avohuollon palvelut ilman korvausuhoitoa 1

3 Palvelurakenteen ja päihdepalvelujen sisällön kehittämiseksi päihdepalvelujen johtoryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä: perusterveydenhuollon ja päihdepalvelujen päihdetyön yhteensovittamiseksi tehdään erillinen ohjelma. Päihdepalvelujen palvelurakennetta kehitetään siten, että laitoshoidon kustannukset päihdehuollon erityispalveluissa ovat v % ja 30 % v Laitoshoidon kustannukset sisältävät sekä katkaisuja vieroitushoidon että kuntouttavan laitoshoidon. Tavoitteena on lyhentää keskimääräistä laitoshoidon pituutta asiakasta kohti siten, että se on 26 vuorokautta v Vuonna 2009 keskimääräinen käyttö oli 38 vrk. Laitoshoidosta vähennettävä resurssi ohjataan avohoidon kehittämiseen, oman toiminnan henkilöstön lisäämiseen ja avohoidon ostopalvelujen hankkimiseen. Avohoidossa resurssia käytetään laitoshoidon jaksojen lyhentämiseen ja korvaamiseen ja kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen. Työmenetelmiä kehitetään polikliinisessa päihdehuollossa ja yhteistyössä ostopalvelujen palveluntuottajien kanssa. Päihdehuollon polikliinisten palvelujen toimintaa kehitetään välimuotoisten, nykyisiä palveluja intensiivisempää hoitoa antavien palvelujen suuntaan. Kriittiset asiakasryhmät kuten perheet, nuoret, ikääntyvät ja työssäkäyvät ovat erityisen huomion kohteena työmenetelmiä kehitettäessä. Ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä vanhus- ja vammaispalvelujen, sairaalapalvelujen sekä terveydenhuollon vastaanottotoiminnan kanssa päihdeongelmien havaitsemiseksi nykyistä varhemmin. Perheiden kanssa työskentelyyn kehitetään uusia yhteistyömalleja mm. lastensuojelun kanssa. Päihdeongelmaisten ja mahdollisesti yhtäaikaisesta mielenterveysongelmasta kärsivien nuorten hoidon järjestämisestä tehdään erillinen suunnitelma yhteistyössä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, aikuissosiaalityön nuorten tiimin, kasvatus- ja perheneuvonnan, perusterveydenhuollon, nuorisopalvelujen ja nuorisopsykiatrian hoitotahojen kanssa. Avohoidon hoitotyöhön perustetaan vv yhteensä 6 uutta sosiaaliohjaajan vakanssia A- klinikoille ja H-klinikalle. Lisäksi 1 lääkärin vakanssi perustetaan alkaen erityisesti huumehoidon kasvaneen asiakasmäärän ja katkaisuhoidon asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeiden vaativuuden takia. Lääkärityövoimaa ei lisätty siinä vaiheessa, kun huumehoitoa omana toimintana laajennettiin v Vakanssit sisällytetään henkilöstösuunnitelmiin v ja ne rahoitetaan laitoshoidosta siirtyvällä resurssilla eivätkä ne siten vaadi uutta rahoitusta. Polikliinistä vieroitushoitoa lisätään ja aikaistetaan investointisuunnitelmassa v olevaa katkaisuhoidon laajentamista. Katkaisuhoidon paikkojen lisäys voi tapahtua laajentamalla nykyisen katkaisuhoitoaseman toimintaa Länsi-Vantaan A-klinikan tiloihin, mikä edellyttää uusien tilojen löytymistä A- klinikalle. Vaihtoehtoisesti etsitään tilat Itä-Vantaalle toteutettavan katkaisuhoitoaseman perustamiseen. Kuntouttavissa asumispalveluissa jatketaan asunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja ollaan mukana valtakunnallisissa asunnottomien palvelujen ja työmenetelmien kehittämishankkeissa. Kuntouttavat asumispalvelut kehittää yhteistyötä työllisyyspalvelujen kanssa päihdekuntoutujien työllistämiseksi ja/tai mielekkään työtoiminnan kehittämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön työskentelyssä keskiössä ovat edelleen lapset, nuoret ja heidän vanhempansa. Ehkäisevä päihdetyö jatkaa tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. 2

4 Päihdepalvelujen avohoidon kehittäminen tämän ohjelman mukaisesti vaikuttaa seuraavasti: Palvelurakenteen muuttumisen myötä avohoidon saatavuus paranee, millä on ehkäisevä vaikutus päihdeongelman vaikeutumisen kannalta. Avohoidon arvioitu asiakasmäärän kasvu suhteessa henkilöstölisäykseen on 400 asiakasta vuoteen 2014 mennessä. Palveluvalikko monipuolistuu ja palvelut limittyvät muihin palveluihin aikaisempaa paremmin. Välimuotoiset ja kotiin vietävät palvelut korvaavat osan laitoshoidon tarpeesta ja niillä tavoitetaan muiden palvelujen ulkopuolelle jääneitä asiakkaita. Asiakkaan kotiin vietävät palvelut kuten kotikatko ja jälkikuntoutus sekä asumisen tuki ja kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi ja konsultointi madaltavat kynnystä päihdehoitoon hakeutumiseen. Katkaisuhoidon saatavuus paranee. Perheiden kanssa työskentelyn kehittäminen yhteistyössä lastensuojelun kanssa lisää perheiden hyvinvointia ja kykyä huolehtia lapsistaan. Työssäkäyvien palvelujen saatavuus paranee kun lisätään ilta-aikaan annettavia palveluja. Vertaistukitoiminta lisääntyy. 3

5 SISÄLLYSLUETTELO VANTAAN PÄIHDEPALVELUJEN PALVELURAKENTEEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN - YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Johdanto Päihdepalvelujen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Lainsäädäntö Valtakunnalliset linjaukset päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseksi Päihdepalvelujen strategiset päämäärät Päihdepalvelujen kustannusten ja palvelujen järjestämisen nykytila Päihdepalvelujen järjestäminen Päihdepalvelujen kustannukset Päihdepalvelujen palvelurakenne resurssien käytön näkökulmasta Päihdepalvelujen asiakkaat ja palvelujen käyttö Päihdepalvelujen toimintaympäristö Muutokset päihteiden käytössä Alkoholi Huumeet Tupakka Lääkkeet Päihteiden käytön seuraukset Netti- ja peliriippuvuus Asunnottomuus ja sen vaatimat palvelut Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen keskeiset periaatteet Palvelujen järjestämisen periaatteet Palvelujen sisällöllisen kehittämisen periaatteet Avohoidon kehittäminen A-klinikat Huumehoitoklinikka Nuorisoasema Kotona tapahtuva katkaisuhoito ja jälkikuntoutus Kuntouttavat asumispalvelut Laitoshoidon kehittäminen Katkaisu- ja vieroitushoito Kuntouttava laitoshoito Ehkäisevä päihdetyö Päihdepalvelujen henkilöstö Palautetta ja arviointia päihdepalveluista Asiakastyytyväisyyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Päihdeongelmien ja riippuvuuden vaikuttavuudesta ja hoidon vaikutuksista Lähteet Liite 1. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Liite 2. Päihdepalvelujen menot ja asiakkaat Liite 3. Korvaushoidon vaiheohjeistus...5 4

6 1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 alussa tapahtuneessa organisaatiouudistuksessa päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon kustannukset siirrettiin päihdepalvelujen tulosyksikköön. Sitä ennen kuntouttavaan laitoshoidon myöntämisestä päätettiin alueiden sosiaaliasemilla. Päihdepalveluihin perustettiin v keskitetty asiakasohjaus ostopalveluna hankittaviin laitos- ja asumispalveluihin. Tästä lähtien kuntouttavan laitoshoidon käyttö on lähtenyt alenemaan, mutta on edelleen muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna melko korkealla tasolla. Laitoshoidon vähenemiseen on vaikuttanut paitsi keskitetty asiakasohjaus, myös asumispalvelujen kehittäminen ja lisääminen v alkaen. Laitoshoidolla on erittäin tärkeä osa päihdepalvelujen palveluvalikossa, mutta vähintäänkin osalla siihen käytetyistä resursseista voitaisiin palvella laajempaa asiakaskuntaa avohoidossa. Tällä hetkellä päihdepalvelujen avohoitoa ei ole riittävästi tarjolla. Päihdepalvelujen avohoidon kehittäminen - varsinkin polikliinisten palvelujen osalta - on jäänyt taka-alalle viime vuosina. Etusijalla on ollut asumispalvelujen ja hoitotakuun piiriin kuuluvan korvaushoidon kehittäminen. Tällä ohjelmalla perustellaan päihdepalvelujen resurssien siirtoa laitoshoidosta erityisesti polikliinisten, mutta myös muiden avohoidon päihdepalvelujen kehittämiseen. Kehittämistyö edellyttää resurssien siirtoa. Avohoidon palvelujen lisäämistä on tärkeätä kohdentaa päihteitä käyttävien perheiden, nuorten, ikääntyvien ja työssäkäyvien palveluihin. Tämä kehittämisohjelma koskee päihdehuoltolain 7 :n mukaisia erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palveluja tullaan kehittämään yhteistyössä mielenterveys- ja päihdekeskuksen ja muiden yhteistyötahojen kuten perusterveydenhuollon, aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja ehkäisevän terveydenhuollon kanssa. Tarve päihdepalvelujen palvelurakenteen muuttamiseen tähtäävän suunnitelman tekemiseen tuli esille perhepalvelujen navigoinnissa Ohjelma on syntynyt päihdepalvelujen johtoryhmän toimesta ja sen laatimisessa on hyödynnetty A-klinikoiden, huumehoitoklinikan ja katkaisuhoitoaseman kehittämistyöryhmien tuottamia esityksiä sekä asunnottomuuden vähentämisohjelmassa tehtyä kehittämistyötä. Tämän ohjelman lisäksi tarvitaan jatkossa erillinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, mikä voi sisältää tätä ohjelmaa laajempia linjauksia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. 2. Päihdepalvelujen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet 2.1. Lainsäädäntö Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan on järjestettävä päihdepalveluja kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon yleisinä palveluina että päihdehuollon erityispalveluina. Sosiaalija terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Päihdeongelmien nykyinen laajuus on haaste päihdetyön osaamiselle kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (Päihdehuoltolaki 7 ). Lisäksi päihdehuoltolaki velvoittaa viranomaisten laajaan yhteistyöhön ratkaistaessa päihteiden ongelmakäyttäjien terveyteen, toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. 5

7 Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä annetun asetuksen mukaan korvaushoito saadaan aloittaa sellaisille opioidiriippuvaiselle, joka ei ole vieroittautunut opioideista. Uuden voimaan tulevan terveydenhuoltolain (1326/2010 ) mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. "Tässä laissa tarkoitettuun päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa (Terveydenhuoltolaki 28). Terveydenhuoltolain em. päihdetyön pykälää koskevassa perusteluosassa mielenterveys- ja päihdetyön näkökulmasta suuriksi kansanterveysongelmiksi nähdään erityisesti depressio, ahdistushäiriöt, päihteiden väärinkäyttö sekä alaikäisten psykososiaalinen oireilu. Perusterveydenhuollon päihdetyön ja päihdepalvelujen yhteen sovittamiseksi tarvitaan oma ohjelma Valtakunnalliset linjaukset päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli työryhmä on antanut ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (STM:n selvityksiä 2009:3). Keskeiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, ehkäisyyn panostaminen, palvelujen tuottaminen toimivana kokonaisuutena ja ohjauskeinojen kehittäminen. Kunkin linjauksen alla on useita toimintatapoja koskevia ehdotuksia, joista osa kohdentuu suoraan kuntien toimintaan. (Liite 1.) Vantaalla perusterveydenhuolto on lähtenyt kehittämään Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen avulla varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäisyä, millä pitemmällä aikavälillä toivotaan olevan vaikutusta myös päihdehuollon erityispalvelujen tarpeeseen vähentävästi. Päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen ohjelma voi palvella kunnilta edellytettyä mielenterveys- ja päihdestrategian tekemistä Vantaalla Päihdepalvelujen strategiset päämäärät Vantaan päihdepalvelut on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan perhepalvelujen tulosalueen tulosyksiköistä. Päihdepalvelut toteuttaa osaltaan koko kaupungin, sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja perhepalvelujen strategisia päämääriä. Perhepalvelujen strategiset päämäärät vuosille ovat seuraavat: Vanhemmuustyöllä tuetaan lasten ja nuorten kehitystä Pitkäaikaisasiakkuuksien syntymistä ehkäistään Mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään turvataan Ehkäisevää työtä priorisoidaan Mielenterveystyön ja päihdetyön yhteistyörakenteita kehitetään Palveluiden kustannusvaikuttavuutta arvioidaan. 6

8 3. Päihdepalvelujen kustannusten ja palvelujen järjestämisen nykytila 3.1. Päihdepalvelujen järjestäminen Vantaalla päihdehuollon erityispalvelut vastaavat päihteiden käytöstä aiheutuviin akuutteihin avun tarpeisiin (A-klinikoiden, H-klinikan ja nuorisoaseman päivystykset, avo- ja laitosmuotoinen katkaisuhoito, asunnottomien asumispäivystys) ja pitkäkestoiseen ja monitahoiseen avun ja hoidon tarpeeseen (A-klinikat, H-klinikka, nuorisoasema, kuntouttavat asumispalvelut ja kuntouttava laitoshoito). Ehkäisevän päihdetyön tavoite on vähentää päihdehaittoja. Päihdepalvelujen laatukäsikirja löytyy intrasta. Laatukäsikirja sisältää palvelujen tuote- ja prosessikuvaukset Vantaalla päihdehuollon palvelut järjestetään omana toimintana ja ostopalveluna seuraavasti: Palvelu Palvelun nykyinen järjestämistapa Ehkäisevä päihdetyö Omana toimintana Avohoito A-klinikkatyö Omana toimintana - Länsi-Vantaan A-klinikka - Itä-Vantaan A-klinikka - Nuorisoasema - Huumehoitoklinikka Kotikatko- ja jälkikuntoutus Ostopalveluna/Sinivida Oy Asumispalvelut Päivystyksellinen yöpyminen Omana toimintana/koisorannan palvelukeskus 20 paikkaa Ympärivuorokautisesti valvottu päihteetön asuminen 19 paikkaa Omana toimintana/ Koisorannan palvelukeskus Tuettu asuminen päihdekuntoutujille Omana toimintana/tuetun asumisen ja työtoiminnan asumispaikkaa Ostopalveluna/Kiltakoti 14 paikkaa/vantaan A- kilta ry. Tehostettu palveluasuminen Ostopalveluna/Simonpirtti 24 paikkaa/ratamokoti Oy Tuettua asumista palveluntuottajan asiakkaalle Ostopalveluna/eri palveluntuottajia vuokraamaan asuntoon tai asiakkaan omaan kotiin Katkaisu- ja vieroitushoito Vantaan katkaisuhoitoasema Omana toimintana Katkaisu- ja vieroitushoitoa asiakaskohtaisesti Ostopalveluna kun oma katkaisuhoitoasema on täynnä Kuntouttava laitoshoito Ridasjärven päihdehoitokeskus Ostopalveluna/osuus kuntayhtymässä Sopimus palvelun tuottamisesta 13 palveluntuottajan Ostopalveluna kanssa 7

9 Oman toiminnan ja ostopalvelujen järjestämisen suhde vuosina on ollut seuraava: VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihdepalvelut, om a toim inta/ostopalvelut o m a to im inta ostopalvelut Oman toiminnan osuuden kasvuun ovat pääasiassa vaikuttaneet Koisorannan palvelukeskuksen valmistuminen v sekä huumehoidon ostopalvelujen (korvaushoito ja terveysneuvonta) muuttaminen omaksi toiminnaksi 2009 alkaen Päihdepalvelujen kustannukset Päihdepalvelujen kustannukset ja asiakasmäärät Päihdepalvelujen kustannukset yhteensä 1000 Päihdepalvelujen asiakkaat 1865 *) ** +996** *) Asiakkaiden määrä kertaalleen ei ole saavissa tiedon poimintavirheen vuoksi. **) H-klinikan terveysneuvonnassa anonyymina asioivat ruiskuhuumeiden käyttäjät. Koisorannan palvelukeskus otettiin käyttöön kesällä 2007, jolloin kokovuotiset kustannukset näkyvät v V terveysneuvonta ja korvaushoidon ostopalvelut siirtyivät päihdepalveluihin osaksi H-klinikan työtä. Vuoden 2011 kustannuksissa on lisäyksenä asunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisten 15 paikkaisen Tähkän ja ostopalveluna hankittavan paikkaisen Simonpirtin tehostetun palveluasumisen yksikön käyttöönotto vuoden 2010 lopulla. Kustannusten nousu tulee näkymään kokovuotisena v Päihdehuollon kokonaiskustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Kuusikko-työryhmän Julkaisusarja 7/ Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 8

10 Vantaalla päihdepalvelujen kokonaiskustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohti ovat v laskeneet Kuusikko-kuntien keskiarvon alle, vaikka palveluihin on samaan aikaan lisätty mm. huumehoidon avohoito terveysneuvonnan kanssa ja korvaushoitoasiakkuuksien määrä on lisääntynyt. Palvelujen piirissä oli v vuotta täyttäneiden ikäluokasta 1,27 %. Vastaava luku helsinkiläisistä oli 1,45 %. Muiden kuntien osalta tietoa ei ole käytettävissä Päihdepalvelujen palvelurakenne resurssien käytön näkökulmasta Päihdehuollon erityispalveluiden kokonaiskustannusten jakaantuminen eri palveluihin 2009 (Kuusikko-työryhmän Julkaisusarja 7/2010) Vantaan 2010 tilanne toteutuneen mukaan. Laitoshoidon kustannuksiin sisältyvät sekä oman katkaisuhoidon kustannukset että ostopalveluna hankittujen katkaisu- ja vieroitushoidon sekä kuntouttavan laitoshoidon kustannukset. Siitä huolimatta, että laitoshoidon käyttö on ollut laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien, kustannusten perusteella arvioituna Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteessa laitoshoito painottuu muita Kuusikkokuntia enemmän. Vuoden 2009 tietojen perusteella tehdyssä vertailussa Vantaa käytti laitoshoitoon 40,6 % päihdehuollon resursseista kun vastaava luku muissa kunnissa oli keskimäärin 32,5 %. 34,2 % 34,0 % 40,6 % 30,8 % 24,1 % 28,8 % 32,5 % 37,5 % 14,6 % 12,5 % 38,8 % 27,7 % 40,7 % 42,0 % 30,5 % 12,4 % 10,4 % 5,9 % 8,1 % 5,3 % 39,5 % 27,3 % 30,7 % 10,4 % 6,7 % 26,0 % 20,8 % 21,9 % 24,8 % 25,8 % 29,8 % 25,0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vantaa 2010 Laitospalvelut Asumispalvelut Avohuollon korvaushoito Avohuollon palvelut ilman korvaushoitoa Laitoshoitovuorokausina mitattuna vantaalaiset käyttivät laitoshoitoa vuonna vrk/asiakas ja muissa kunnissa keskimäärin 23 vrk/asiakas. Avohuollon osuus palvelurakenteessa oli Vantaalla kuntavertailun mukaan pienin. Nykyiset A-klinikkatyön resurssit ovat täydessä käytössä eikä niiden käyttöä voida enää juurikaan tehostaa. A-klinikoiden hoitotyön vakanssien määrä on ollut samalla tasolla 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Palvelujen tarve on kuitenkin kasvanut ja monimuotoistunut mm. päihteiden sekakäytön yleistymisen myötä ja kun yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat yhä ankarimmilla tavoilla yksittäisten ihmisten ja perheiden elämään. Päihdehuollossa hoito ei ole irti asiakkaan kokonaistilanteesta. 9

11 Korvaushoito on päihdepalveluista ainoa hoitotakuun alainen palvelu ja sen osuus kaikista päihdepalvelujen kustannuksista oli v %. Kaikista avohoidon kustannuksista korvaushoito oli kuitenkin 28 %, vaikka se palvelee suhteellisen pientä osaa asiakkuuksista. Korvaushoidon inhimilliset ja yhteiskunnalliset hyödyt ovat suuret, mutta muun päihdehuollon avopalvelujen kehittäminen ei saisi jäädä sen kustannusten varjoon. Avohoidon palvelujen lisäämiseksi tarvittaisiin uusia vakansseja, jotta sekä kuntouttavan laitoshoidon että katkaisuhoidon jaksoja voidaan lyhentää tai korvata niitä kokonaan avohoidolla Päihdepalvelujen asiakkaat ja palvelujen käyttö Päihdepalvelujen asiakkaiden määrän ja palvelujen käytön kehitys vuosina ilmenee liitteestä 2. Päihdepalvelujen asiakasprofiili VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihdepalvelujen asiakkaat 2010 (suluissa 2009) Sukupuolijakauma Naisia 34 % (35 %) yli 60 v. 9 % (8%) Ikäjakauma 0-19 v. 13 % (10%) Avo/avioliitto 22 % (23%) Perhesuhteet Leski 2 % (2%) v. 41 % (44%) v. 37 % (36%) Eronnut/erossa 22 % (25%) Naimaton 54 % (51%) Miehiä 66 % (65%) Nuorisoaseman asiakkaista 62 % miehiä ja 38 % naisia. Katkaisuhoidossa (73 %) ja asumispalveluissa (84%) on miehiä keskimääräistä enemmän. A-klinikoilla ikäryhmistä painottuvat vuotiaat, nuorisoasemalla nuoret, korvaushoidossa alle 39-vuotiaat ja asumispalveluissa yli 50-vuotiaat. 78 % asiakkaista on yksin eläviä. Korvaushoidon asiakkaista 18 % on avotai avioliitossa ja asumispalvelujen asiakkaista 10 %. Nuorten ja ikääntyvien osuus kaikista päihdepalvelujen asiakkaista on kasvamassa. Yksin elävien osuus (78 %) on suurempi kuin keskimäärin väestössä (34 %). Sosiaalisten verkostojen ohuus työttömyyden ja asunnottomuuden (12 % kaikista asiakkaista) ohella kuvaavat päihdepalvelujen asiakkaiden huono-osasuutta ja syrjäytyneisyyttä. Työttömyysprosentti Vantaalla oli vuoden 2010 lopussa 8,6 % ja päihdepalvelujen asiakkaiden keskuudessa 41 %. Asiakastyölle em. tekijät ovat suuri haaste. 10

12 Päihdepalvelujen asiakkaiden työllisyys ja ensisijaisesti käytetty päihde VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Työtilanne Päihdepalvelujen asiakkaat 2010 (suluissa 2009) Ensisijainen päihde 7 % (5 %) 5 % (5%) 1 % (1%) 3%(2%) Muut: opiskelijat, kotiäidit/- isät, e i tietoa 17 % (15 %) Eläkeläiset 12 % (13 %) Työssä 28 % (30 %) 5 % (4 %) 2 % (2%) 14 % (12%) 69 % (75 %) Työtön 41 % (42 %) Alkoholi Heroiini/muut opiaatit Kannabis Muu aineet Bubrenorfiini Hypnootit/sedatiivit Kokaiini ym. stimulantit Muu riippuvuus Sedatiivit: rauhoittava- tai unilääke. Stimulantit: mm. kokaiini ja am fetamiini. Nuorisoaseman asiakkaista 31 %:lla ensisijainen päihde on kannabis ja 10 %:lla muu riippuvuus. Asumispalveluissa ensisijainen päihde on 83 % alkoholi. Yhtäaikaisesta päihde- ja mielenterveyshäiriöstä kärsivät ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaat Keväällä 2010 tehdyssä koulutustarvekartoituksessa kyselyyn osallistuneista päihdepalvelujen työntekijöistä 45 % ilmoitti kohtaavansa mielenterveysongelmaisia päivittäin. Päihteiden runsas käyttö aiheuttaa runsaasti psyykkisiä oireita ja voi laukaista vakavia psykiatrisia häiriöitä. Osa häiriöistä häviää päihteiden käytön loputtua päihdehoidon myötä, osa jää kuitenkin pidempiaikaisiksi tai pysyviksi. Toisaalta monet psyykkiset häiriöt altistavat ihmiset päihteiden ongelmakäytölle ja riippuvuudelle. Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa sitä, että potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö. Käsite on tällaisenaan hyvin laaja ja useimmiten sen rajataan tarkoittamaan tilanteita, joissa mielenterveyden häiriö on vakava eli ilman päihteitäkin siihen liittyisi toimintakyvyn huomattava ja pysyvä heikkeneminen tai sen uhka. Huumehäiriöihin arvioidaan liittyvän jonkin vakavan mielenterveyden häiriön yli puolessa tapauksista ja alkoholihäiriöihin noin kolmasosassa. Vantaan päihdepalveluissa tehtiin v vuoden kestänyt masennusoireiden seuranta kahdella A- klinikalla BDI-masennuksen arviointilomaketta käyttäen. Seurantaan jääneistä 59 %:lla oli masennusoireita. Vajaalla 50 %:lla asiakkaista BDI-tulokset muuttuivat ensimmäisen ja viimeisen mittauksen välillä merkittävästi. 50 %:lla masennusoireet vähenivät, vajaalla 20 %:lla masennusoireet lisääntyivät ja noin 30 %:lla pysyivät samana. Mikäli asiakkaalle jää masennus raitistumisesta huolimatta ja myös kun on kyse vaikeasta masennuksesta, asiakas ohjataan psykiatristen palvelujen piiriin. Seuraavassa taulukossa on Vantaan päihdepalveluissa kartoituspäivinä (katkaisuhoitoasema) ja (muut alla olevat yksiköt) olleiden asiakkaiden psykiatriset diagnoosit ja nuorisoaseman osalta myös oireet. Nuorisoasema kartoitti kaikki kartoituspäivänä hoitosuhteessa olleet nuoret, muut yksiköt vain yksikössä sinä päivänä käyneet asiakkaat. 11

13 Vantaan päihdepalveluiden asiakkaiden psykiatriset diagnoosit, psyykkiset oireet, lääkitykset, avohoito- ja lastensuojelukontaktit toimipaikoittain ja : Psyk. dg Psyyke- Psykiatrinen Lasten- N (tai psyyk. oire) lääkitys avohoito suojelu Koillinen A-klinikka 15 9 (60 %) 8 (53 %) 3 (20 %) 2 (13 %) H-klinikka (33 %) 30 (71 %) Katkaisuhoitoasema 11 7 (63 %) 5 (45 %) Nuorisoasema (oire) (46 %) 16 (30 %) 9 (17 %) 23 (43 %) Koisorannan päivystys 12 6 (50 %) 3 (25 %) 1 (8 %) Yhteensä (45 %) 62 (47 %) 13 (10 %) 25 (19 %) Tässä yhden päivän läpileikkauksessa päihdepalveluiden asiakkailla on H-klinikkaa lukuun ottamatta selvästi enemmän psykiatrisia diagnooseja kuin tutkimusten mukaan olisi odotettua eli kolmasosan sijaan %:lla. H-klinikalla puolestaan on psykiatrisia diagnooseja 33 %:lla, mikä on selvästi vähemmän kuin huumeriippuvaisilla yleensä tutkimuksissa on tullut esiin. Yksi syy tähän on todennäköisesti se, että HUS:n päihdepsykiatrian yksikön tekemän korvaushoidon tarpeen arvion perusteella selkeästi psyykkisesti sairaat potilaat ohjataan erikoissairaanhoitoon korvaushoitoon. Toisaalta H-klinikan asiakkaille, jotka eivät ole korvaushoidossa, ei yleensä ole tehty psykiatrista arviota Hoidosta vastaava taho kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoidossa on tällä hetkellä karkealla tasolla ilmaistuna seuraava asiakkaan päihde- tai mielenterveyshäiriön vakavuuden perusteella: Perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito MIELENTERVEY- DENHÄIRIÖ LIEVÄ TAI KESKI- VAIKEA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ VAIKEA PÄIHDEHÄIRIÖ LIEVÄ Perusterveydenhuolto PÄIHDEHÄIRIÖ VAIKEA Perusterveydenhuolto, päihdehuolto Erikoissairaanhoito ja/tai päihdehuolto Vakaassa tilanteessa perusterveydenhuolto Päihdeongelman vaikeusasteen tarkkaa määrittelyä ei ole olemassa. Kliinisen kokemuksen mukaan päihdeongelma on lievä, jos päihteenkäyttö on runsasta riskikäyttöä mutta riippuvuutta ei ole vielä kehittynyt ja käyttöön ei liity merkittävää sosiaalista ja/tai terveydellistä haittaa. vaikea, jos kyseessä on päihderiippuvuus ja/tai monien päihteiden runsas käyttö ja käyttöön liittyy merkittäviä sosiaalisia ja/tai terveydellisiä haittoja 12

14 4. Päihdepalvelujen toimintaympäristö 4.1. Muutokset päihteiden käytössä Päihdepalvelujen tarve on selkeästi yhteydessä päihteiden käyttöön. Päihteiden käyttö kuormittaa paitsi päihteiden käyttäjää itseään myös hänen lähiyhteisöään, perhettään ja yhteiskuntaa laajemmin Alkoholi Alkoholin kokonaiskulutus on korkealla tasolla Alkoholin kulutus Suomessa on Pohjoismaiden korkein. Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2009 vantaalaisten alkoholin tilastoitu kulutus oli 8,4 litraa ja tilastoimaton suunnilleen sama kuin valtakunnallisesti eli 1,9 litraa. Alkoholin kokonaiskulutus oli siten 10,3 l/100- prosenttista alkoholia asukasta kohden koko maan keskiarvon ollessa 10,2 litraa. Alkoholijuomien kulutus 100 %:n alkoholina vuosina Litraa asukasta kohti Tilastoitu Tilastoimaton (Valvira, THL 2011) Vuoden 2010 tietojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on kääntynyt hyvin lievään laskuun (- 2 %). Suomessa arvioidaan olevan noin alkoholin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän samoin kuin heidän kuluttamansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000-luvulla. Suurkuluttajien määrän kasvu on ollut yhteydessä alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholikuolemien kasvuun (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). 13

15 Naisten ja ikääntyvien alkoholin kulutus on kasvanut Juomatapatutkimuksen (Mäkelä, Mustonen & Huhtanen 2009) mukaan alkoholin kulutuksen kasvu ei ole jakautunut tasaisesti väestössä. Alkoholin käyttökertojen määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut noin 6 prosenttia vuosien välillä vuotiaiden naisten (n. 15 %) ja miesten (n. 30 %) alkoholin käyttökerrat lisääntyivät eniten. Naisten alkoholin kulutus ja humalajuominen on kasvanut voimakkaammin kuin miesten. Sukupuolet samankaltaistuvat alkoholin käytössä. Naisten eniten alkoholia käyttävä ikäryhmä vuotiaat käyttää nyt alkoholia suunnilleen saman verran kuin kaikki miehet käyttivät keskimäärin vuonna Ikääntyneiden päihteiden käyttäjien määrä kasvaa suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vähintään 8 alkoholiannoksen viikkokulutus on yleistynyt vuotiailla miehillä vuosien 1985 ja 2009 välisenä aikana. Eniten se on lisääntynyt vuotiailla, joista useampi kuin joka neljäs käyttää viikossa vähintään 8 annosta alkoholia. Myös eläkeikäisten naisten vähintään 5 alkoholiannosta viikossa juovien osuus on kasvanut jatkuvasti vuotiailla. Suurkulutuksen raja yli 65-vuotiailla on 7 alkoholiannosta viikossa. Nuorten alkoholin käyttö Vantaa välittää hankkeessa vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan (vastaajia yhteensä 3193) 69 % vantaalaisista yläkouluikäisistä (14 16 v.) oli maistanut alkoholia (2172). Yläkouluikäisistä 30 % eli alle yksi kolmasosa oli juonut itsensä humalaan (941 nuorta). Saman kyselyn mukaan suurin osa nuorista ei käytä humalahakuisesti alkoholia, mutta niille jotka käyttävät, siitä on usein vakaviakin seurauksia. 71 % yläkouluikäisistä koki, että nuorten alkoholin käyttöön pitäisi puuttua tehokkaammin. Kouluterveyskyselyn 2010 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten humalajuominen on vähentynyt hitaasti vuodesta 2004 alkaen, jolloin 20 % joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vastaava luku oli vuonna %. Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa oli yleisempää lukiolaisilla (19 %) ja ammattiin opiskelevilla (39 %) Huumeet Väestökyselyjen perusteella noin 13 prosenttia vuotiaista oli kokeillut joskus kannabista 1. Osuus on pysynyt lähes muuttumattomana 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä amfetamiineja, opiaatteja, ekstaasia tai kokaiinia kokeilleiden osuus vaihteli 0,5 2 prosentin välillä. Suomalaisia amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2005 olleen noin Määrä on noin 0,6 0,7 prosenttia Suomen vuotiaasta väestöstä. Arvion mukaan suurin osa ongelmakäyttäjistä, eli lähes neljä viidestä käyttää amfetamiinia ja noin 80 prosenttia käyttäjistä on miehiä. (Huumetilanne Suomessa, 2009.) Tutkimuksissa on havaittu, että suomalaiselle huumausaineiden ongelmakäytölle on tyypillistä alkoholin käyttö oheispäihteenä, buprenorfiinin pistoskäyttö ja samanaikaiset mielenterveyden häiriöt. (Huumetilanne Suomessa, 2009.) Päihdehuollon huumeasiakkaita kartoittavissa tutkimuksissa on havaittu, että 2000-luvun aikana hoitoon hakeutuvista huumeiden käyttäjistä yhä suurempi osuus on ollut opiaattien käyttäjiä. Samaan aikaan amfetamiineja tai kannabista käyttävien osuus on pienentynyt. Sekakäyttö on hyvin yleistä, noin kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. (Ruuth & Väänänen, 2009.) 1 vuosina 2000, 2006,

16 Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille vähentyi vuosituhannen vaihteesta alkaen, mutta vuodesta 2008 vähentyminen näyttää pysähtyneen. Etenkin pojista yhä useammalle on tarjottu huumeita tai yhä useampi tuntee jonkun, joka on käyttänyt huumeita. (Rainio ym ) Ainakin kerran huumeita kokeilleiden vantaalaisnuorien osuudet, vuosina (%) 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % (Kouluterveyskyselyt) Yläkoulun 8. ja 9. luokkalaiset Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammattiin opiskelevat, 1. ja 2. vuoden op. Huumeita kokeilleiden vantaalaisten yläkoulun 8. ja 9. -luokkalaisten, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kääntyi kasvuun vuonna Huumausainekokeilujen määrän kasvu liittyi erityisesti kannabistuotteiden kokeilun kasvuun, muiden huumausaineiden osalta ei ole havaittavissa merkittävää kasvua. Kyselyn mukaan huumeiden kokeilu on yleistynyt koko pääkaupunkiseudun alueella. (Lommi ym ) Vantaan nuorisoaseman kokemuksen mukaan kannabiksen pitkäaikainen ja säännöllinen käyttö on yleistynyt. Myöskin asiakastilastojen mukaan nuorisoasemalla ensisijaiseksi päihteekseen kannabiksen ilmoittaneiden määrä asiakaskunnassa on kasvanut. Kannabiksen käyttäjiä oli v % asiakkaista ja vuonna %. Uusin tutkimustieto vahvistaa oletusta, että kannabiksen käyttö lisää psykoottisten oireiden sekä skitsofreniaan ja masennukseen sairastumisen riskiä. Viime vuosikymmeninä kannabiskasvin THC-pitoisuus on lisääntynyt, kun kasvia on jalostettu päihtymystarkoitusta varten. Kasvin päihdyttävä vaikutus välittyy THC:n kautta. Korkea THC-pitoisuus on riski psykoosisairauksien kannalta, koska sen on havaittu lisäävän mm. harhaluuloisuutta. Alle 17-vuotiaana kannabista käyttäneiden riski masentua myöhemmin elämässä on noin puolitoista kertaa suurempi kuin muiden American Journal of Epidemiology -lehdessä 2010 julkaistuista tuloksista ilmenee. (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 12/2008.) 15

17 Tupakka Tutkimuksissa on havaittu, että nuorten huumekokeilujen riskiä lisää muun muassa varhainen tupakoinnin aloittamisikä, humalajuomisen useus, tupakoivien ystävien määrä, huumeita kokeilleiden ystävien määrä, perheen isän viikoittainen humalajuominen ja poikien osalta aggressiivinen käyttäytyminen varhaisnuoruudessa. (Huumetilanne Suomessa 2009.) Peruskouluikäisten ja lukiolaisten tupakointi onkin laskenut viime vuosikymmeninä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten tupakointi lähti kuitenkin nousuun v Tässä viiteryhmässä päivittäinen tupakointi on huomattavasti tavallisempaa kuin lukiolaisilla. Tupakan ja muiden päihteiden yhteys toisiinsa ilmenee esim. Vantaan nuorisoaseman tilastoista. Vuonna 2010 nuorisoasemalla asioineista asiakkaista vain kuusi asiakasta ei tupakoinut säännöllisesti. Niiden osalta joiden kohdalla tupakoinnin aloitusikä on tiedossa, 5 % oli aloittanut tupakoinnin jo 8 10-vuotiaana ja 23% vuotiaana. Näiden nuorten kohdalla voinee puhua vanhemmuuden puutteesta, koska kyseessä ovat pääsääntöisesti alakouluikäiset nuoret Lääkkeet Vantaan päihdepalvelujen asiakkaista ensisijaisena päihteenä rauhoittavia ja unilääkkeitä (useimmiten bentsodiatsepiineja) käytti kaikista asiakkaista 5 %, 4 % polikliinisten palveluiden, n. 11 % katkaisuhoitoaseman ja 3 % asumispalveluiden asiakkaista. Osuus vaikuttaa varsin pieneltä, koska bentsodiatsepiinivalmisteiden käyttö on lisääntynyt selvästi 80-luvun puolivälistä lähtien ja vuodesta 1995 alkaen on n. neljäsosa päihteiden ongelmakäyttäjistä käyttänyt myös bentsodiatsepiineja (H. Vorma, K. Kuoppasalmi, Suomen Lääkärilehti, 2005). Pelkästään alkoholiriippuvuudesta kärsivät asiakkaat ovat vähentyneet koko ajan ja huumeiden käyttäjistä suurin osa käyttää myös bentsodiatsepiineja. Nämä lääkkeet ovat myös yleisimmin korvaushoidossa ns. oheiskäytettyjä päihteitä. A-klinikoilla on koko ajan useita bentsodiatsepiinivieroituksessa olevia asiakkaita, joista osa ei ole käyttänyt bentsodiatsepiineja päihteenä vaan joku lääkäri on määrännyt lääkityksen johonkin psyykkiseen oireeseen. Käytön pitkittyessä heille on kehittynyt riippuvuus - joko pieniannosriippuvuus, jolloin annokset ovat vielä suositusannosten rajoissa tai suuriannosriippuvuus, jolloin annosta on pitänyt nostaa koko ajan lääkkeen menettäessä tehoaan käytön jatkuessa. Eräs keskeinen laitoshoitoon lähettämisen syy on laitoshoidon SASryhmän kokemuksen perusteella muun päihderiippuvuuden rinnalla oleva lääkeriippuvuus Päihteiden käytön seuraukset Terveydelliset ja sosiaaliset haitat Päihteiden käyttämiseen liittyy erilaisia riskejä sekä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Sosiaalisia haittoja ovat muun muassa perheväkivalta, ihmissuhdeongelmat, lasten laiminlyönti, ongelmat työelämässä, työttömyys, taloudelliset ongelmat ja syrjäytyminen. Alkoholin käytön aiheuttamia terveysongelmia ovat muun muassa elinvauriot, sairaudet, tapaturmat, sikiövauriot ja alkoholiriippuvuus. Huumausaineiden ongelmakäyttäjät ovat usein hyvin syrjäytyneitä. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan päihdehuollon huumeasiakkaiden sosiodemografinen tilanne on ollut hyvin saman kaltainen vuosia. Vuonna 2008 asiakkaista 64 prosenttia oli työttömiä, asiakkaiden koulutustaso oli matala, noin 11 prosenttia oli asunnottomia, 25 prosenttia asiakkaista eli avo- tai avioliitossa ja joka kolmannella oli alle 18-vuotiaita lapsia. (Huumetilanne Suomessa 2009.) 16

18 Runsaan alkoholin käytön aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleiden määrä on noussut 43 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen Nykyisin työikäisten (15 64-vuotiaiden) suomalaisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy on ollut alkoholisyyt eli alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset. Suomessa alkoholiehtoisten maksasairauksien väestöön suhteutettu kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin alkoholin kulutuksen kasvu. Vuosittain alkoholisairauksiin kuolee yli 3000 henkilöä. Päihteiden käyttö heikentää vanhemmuutta Naisten alkoholinkäytön kasvu on merkinnyt suurta muutosta alkoholikulttuurissa. Nykyään kolme neljästä alkoholinkäyttökerrasta tapahtuu kodeissa. (Mustonen, Mäkelä & Huhtanen 2009.) Kodeissa juomisen yleistyminen merkitsee sitä, että lapset näkevät humalaisia aikuisia yhä useammin ja että laiminlyönnin mahdollisuus lasten hoidossa kasvaa. Suomalaisten lasinen lapsuus -tutkimuksen 1994 ja 2004 tulosten mukaan joka kymmenes suomalainen on kasvanut kodissa, jossa liiallinen alkoholikäyttö tai muu vanhempien päihdeongelma aiheutti lapselle ongelmia tai haittaa. Aihetta on kartoitettu myös kouluterveyskyselyillä. Vuonna 2010 kouluterveyskyselyssä kysyttiin onko läheisen alkoholinkäyttö aiheuttanut vastaajalle ongelmia. Vantaalaisista peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisista 12 prosenttia kertoi läheisen alkoholin käytön aiheuttaneen heille ongelmia. Vastaava osuus lukiolaisten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista oli 14 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 18 prosenttia. Tytöillä kokemukset olivat yleisempiä. Suomalaisten lasinen lapsuus -tutkimuksessa päihteitä käyttäneissä perheissä eläminen korostui turvattomuuden, pelon ja yksinäisyyden ajanjaksona. Vuonna 2009 Kuusikkokunnissa 2 oli lastensuojelun asiakkaina noin 8 prosenttia alle 18-vuotiaasta väestöstä. Vantaalla vastaava luku vuonna 2010 oli 8,8 %. Samana vuonna päihteet lastensuojeluilmoitusten ensisijaisena syynä oli 24 %:ssa ilmoituksista (N=6041). Näistä 913 (15 %) liittyi vanhempien päihteiden käyttöön ja 535 (9 %) lapsen/nuoren omaan päihteiden käyttöön. Näiden lisäksi päihteiden käyttö on monien lastensuojeluilmoitusten toissijaisena syynä. Vantaan päihdepalveluissa tehtiin kartoitus asiakkuudessa olleiden lasten määristä, jotta saadaan viitteitä siitä, miten tärkeää vanhemmuuden tukeminen asiakastyössä on. Tuona päivänä täysi-ikäisille suunnatuissa palveluissa oli 578 asiakasta ja heillä yhteensä 402 omaa tai puolison lasta. Asiakkaan kanssa samassa taloudessa asui 200 lasta ja muualla asuvista suurin osa asui toisen vanhemman luona, osa asui jo omassa kodissaan ja pieni osa lastensuojelun sijoittamana. Vuoden 2010 aikana kaikista asiakkaana olleista 51 %:lla oli lapsia. Avo- tai avioliitossa olevilla ja eronneilla lapsia oli 93 %:lla. Yhteenvetona voidaan todeta, että vanhemmuus koskee suurinta osaa päihdepalvelujen asiakkaista ja että vanhemmuuteen liittyvät kysymykset tulee nähdä myös osaksi päihdetyötä, myös silloin, kun asiakas on ns. etävanhempi. Em. kartoituspäivänä nuorisoaseman asiakkuudessa oli 87 alle 21-vuotiasta, joilla oli sisaria tai sisarpuolia 157. Nuorisoaseman asiakkaat hakevat apua joko oman tai läheisen päihdeongelman takia. Nuorisoaseman asiakkaiden suhteellinen osuus päihdepalvelujen asiakkaista on noussut. V osuus oli 10 % ja v %. Äitiys- ja lastenneuvoloista ei ole saatavissa tilastolukuja esille tulleista, raskaana olevien tai pienten lasten vanhempien päihteiden käytöstä. Kuitenkin vuositasolla muutamia kymmeniä raskaana olevia ohjataan HUS:n HAL-poliklinikalle. 2 Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu. 17

19 Ikääntyvien päihdepalvelujen tarve kasvaa Suomessa arvioidaan 5 10 %:lla yli 64-vuotiaista olevan alkoholin ongelma- ja riskikäyttöä. Suurimman osan päihdeongelmista arvioidaan kuitenkin jäävän piiloon. 1/3 ikääntyneistä päihdeongelmaisista ovat niitä, jotka aloittavat runsaamman alkoholin käytön vasta myöhemmällä iällä. Ikääntyneiden suhteellisen osuuden kasvaessa, myös ikääntyneiden päihdeongelmaisten absoluuttinen määrä tulee kasvamaan (Päihdelinkki.tietoiskut). Parin viime vuoden aikana päihdepalveluille on tullut runsaasti yhteistyökumppaneiden yhteydenottoja ikääntyvistä henkilöistä, joiden päihteiden käyttö vaikeuttaa olennaisesti arkielämän sujumista ja joille on jo syntynyt vakavia terveyshaittoja. Katriinan sairaala raportoi, että potilaista vähintään kolmanneksella on taustalla runsas päihdekäyttö. HUS:n Peijaksen sairaalan selvitysten mukaan huolestuttavin ryhmä on vuotiaat, joista yli kolmannes on päivystyksessä asioidessaan joko päihtynyt tai päihderiippuvainen. Yli 60- vuotiaiden ryhmässä vastaava luku on 11 %. Perinteinen päihdetyö Vantaalla, kuten koko maassa, on suunnattu työikäiselle väestölle. Sen lisäksi vain nuoret, huumeongelmaiset ja jossain määrin perheet saavat kohdennettua palvelua. Ikääntyneiden päihdepalvelujen kehittämiseen on paneuduttava Netti- ja peliriippuvuus Tutkimusten mukaan Suomessa on rahapeliongelmaisia jopa ja heistä noin pääkaupunkiseudulla. Kun pelaamisesta tulee ongelma, johtaa se taloudellisiin, sosiaalisiin ja ihmissuhdevaikeuksiin. Peliongelma on myös vahva riippuvuusongelma, kun pelaaminen on pakonomaista. Peliongelmaisten hoito on 1990-luvulta alkaen kuulunut päihdepalvelujen tehtäviin, mutta resursseja siihen on ollut vähän. Tilanne on parantunut vuonna 2010, kun pääkaupunkiseudun yhteinen Peliklinikka avattiin. Osalla nuorisoaseman nuorista tietokonepelaaminen on mennyt kohtuuttomaksi ja alkanut tuottaa sekä terveydellistä että sosiaalista haittaa. Lähitulevaisuudessa nuorten pelaaminen on yksi vakava haaste hoito- ja kuntoutustyölle. 4.4 Asunnottomuus ja sen vaatimat palvelut Vantaalla on vuosina ollut vuosittain asunnottomia sosiaalityön asiakkaita Näistä lähes 300 on ollut vuosittain päihdehuollon asiakkaina. Asunnottomat päihdeongelmaiset ovat päihdepalvelujen käyttäjistä syrjäytyneimpiä heidän joukossaan on enemmän perhesuhteiltaan eronneita, eläkkeellä olevia ja työttömiä kuin muiden palvelujen käyttäjissä. Uusien asunnottomien määrä on viime vuosina ollut kasvava. Asunnottomia on erityisen paljon (n. 30 %) huumeiden käyttäjille tarkoitetun terveysneuvonnan asiakkaissa. Asunnottomien päihdeongelmaisten kuntoutuminen vaatii vuosien työpanosta ja sitoutumista hoitoon myös asiakkaalta sekä tavallisia vuokra-asuntoja että tukea asumiseen. Vantaa on sitoutunut asunnottomuuden määrälliseen vähentämisohjelmaan ja laadulliseen kehittämisohjelmaan vuosille Viimeksi mainittu tunnetaan valtakunnan tasolla Nimi Ovessa - hankkeena ja Vantaan osuus siinä Vantaan Omat Ovet -hankkeena. Tähän TEKES:in rahoittaman hankkeen kehittämistyöhön ovat sitoutuneet Vantaan lisäksi Helsinki, Espoo, Tampere ja Helsingin Diakonissalaitos. 18

20 5. Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen keskeiset periaatteet 5.1. Palvelujen järjestämisen periaatteet Palvelurakennetta kehitetään siirtämällä toiminnan painopistettä ja resursseja avohoitoon Päihdepalvelujen antamisessa avohoito on aina ensisijaista. Tämän ohjelman tavoitteena on muuttaa päihdepalvelujen palvelurakenne nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Vuonna 2011 laitoshoidon ostopalvelujen hankintaan varattuja määrärahoja on jo alennettu ja siirretty avohoitoon mm. kotona tapahtuvan katkaisuhoidon ja jälkikuntoutuksen, korvaushoidon ja muiden avopalvelujen ostamisen lisäämiseen. Resurssien siirtoa laitoshoidosta avohoitoon tulee edelleen jatkaa. Tavoitteena on, että laitoshoidon osuus käytettävissä olevista resursseista alenee siten, että vuonna 2012 se on 32 % ja 30 % vuonna Laitoshoidon vähentäminen edellyttää kuitenkin avohoidon palvelutarjonnan lisäämistä, mikä puolestaan vaatii uusia vakansseja avohoitoon. Avohoidon palvelujen tarjonnan lisääminen on luontevinta omien polikliinisten palvelujen yhteydessä. Avohoidon henkilöstön lisäämisen tarve on 7 vakanssia vuosina Uusien vakanssien kohdentaminen perustellaan palvelujen kehittämistä koskevissa kohdissa. Palveluja järjestetään ensisijaisesti omana toimintana Päihdehuollon avopalvelut järjestetään jatkossakin ensisijaisesti omana toimintana ja niitä täydennetään tarpeen ja resurssien mukaan ostopalveluilla. Oman toiminnan merkitys korostuu päihdeongelman moniulotteisuuden takia. Asiakkaan tarvitsemat terveydenhoitoon, työllistymiseen, tavanomaiseen asumiseen ja toimeentulon turvaan liittyvä palvelut ovat Vantaalla. Päihdepalvelujen tehtävä hoitavana, kuntouttavana ja muiden palvelujen käyttöön ohjaavana tahona mahdollistuu parhaiten toimimalla yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Osa asumispalveluista ostetaan, mutta niiltäkin osin pääpaino on vantaalaisten toimijoiden kanssa. Kuntouttava laitoshoito hankitaan ostopalveluna Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymältä ja kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Päihdepalvelut tekee yhteistyötä myös alalla toimivien järjestöjen ja muiden tahojen kanssa erityisesti ehkäisevän päihdetyön ja vertaistoiminnan osalta Palvelujen sisällöllisen kehittämisen periaatteet Päihdepalvelujen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta päihdepalvelujen sisällöllistä kehittämistä tulisi ohjata seuraavien periaatteiden mukaan: Ehkäisevän päihdetyön merkitystä korostetaan Ehkäisevä työ läpäisee kaikki päihdepalvelut. Palvelurakenteessa avopalvelujen päivystysvastaanotot, aamuryhmät ja asumispalveluissa asumispäivystys tavoittavat asiakkaat matalalla kynnyksellä ja ehkäisevät siten ongelmien syvenemistä. Runsas vertaisryhmätoiminta, johon asiakas voi tulla aikaa varaamatta, toimii muutosta ylläpitävänä ja retkahduksia ehkäisevänä. Kokonaisvaltainen työote sisältää mm. lasten ja nuorten tilanteen selvittämisen sekä hyvän vanhemmuuden tukemisen. Hoitopalveluita on myös puolisoille ja nuorille. Niiden tavoitteena on auttaa päihdeongelman lähellä eläviä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan läheisen päihdeongelmasta huolimatta. 19

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 14.04.2015 Sivu 1 / 1 1688/00.01.01/2015 45 Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA Tiina Ahonen. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA Tiina Ahonen. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA 14.12.2015 Tiina Ahonen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot