Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittäminen. 3/2011 Päihdepalvelujen johtoryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittäminen. 3/2011 Päihdepalvelujen johtoryhmä"

Transkriptio

1 Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittäminen 3/2011 Päihdepalvelujen johtoryhmä 1

2 VANTAAN PÄIHDEPALVELUJEN PALVELURAKENTEEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN - YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vantaalla päihdehuollon erityispalvelut vastaavat päihteiden käytöstä aiheutuviin akuutteihin avun tarpeisiin (A-klinikoiden ja H-klinikan päivystykset, avo- ja laitosmuotoinen katkaisuhoito, asunnottomien asumispäivystys) ja pitkäkestoiseen ja monitahoiseen avun ja hoidon tarpeeseen (A-klinikat, H-klinikka, kuntouttavat asumispalvelut ja kuntouttava laitoshoito). Ehkäisevän päihdetyön tavoite on ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja. Päihdepalvelujen palvelurakenne on resurssien käytön näkökulmasta tarkasteltuna osoittautunut laitoshoitopainotteiseksi Kuusikko-kuntien vuoden 2009 vertailutietojen perusteella. Tämän ohjelman tavoite on muuttaa palvelurakennetta nykyistä avohoitopainotteisemmaksi, mikä edellyttää myös palvelujen sisällöllistä kehittämistä ja resurssien siirtoa laitoshoidosta avohoitoon. Päihdehuollon erityispalveluiden kokonaiskustannusten jakaantuminen eri palveluihin 2009 (Kuusikko-työryhmän Julkaisusarja 7/2010). Vuosi 2010 Vantaan toteutuneen tilanteen mukaan: Vuosi ,2 % 34,0 % 40,6 % 30,8 % 24,1 % 28,8 % 32,5 % 37,5 % 14,6 % 12,5 % 38,8 % 27,7 % 12,4 % 26,0 % 40,7 % 42,0 % 39,5 % 27,3 % 30,5 % 30,7 % 10,4 % 10,4 % 5,9 % 8,1 % 5,3 % 6,7 % 20,8 % 21,9 % 24,8 % 25,8 % 29,8 % 25,0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vantaa 2010 Laitospalvelut Asumispalvelut Avohuollon korvaushoito Avohuollon palvelut ilman korvausuhoitoa 1

3 Palvelurakenteen ja päihdepalvelujen sisällön kehittämiseksi päihdepalvelujen johtoryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä: perusterveydenhuollon ja päihdepalvelujen päihdetyön yhteensovittamiseksi tehdään erillinen ohjelma. Päihdepalvelujen palvelurakennetta kehitetään siten, että laitoshoidon kustannukset päihdehuollon erityispalveluissa ovat v % ja 30 % v Laitoshoidon kustannukset sisältävät sekä katkaisuja vieroitushoidon että kuntouttavan laitoshoidon. Tavoitteena on lyhentää keskimääräistä laitoshoidon pituutta asiakasta kohti siten, että se on 26 vuorokautta v Vuonna 2009 keskimääräinen käyttö oli 38 vrk. Laitoshoidosta vähennettävä resurssi ohjataan avohoidon kehittämiseen, oman toiminnan henkilöstön lisäämiseen ja avohoidon ostopalvelujen hankkimiseen. Avohoidossa resurssia käytetään laitoshoidon jaksojen lyhentämiseen ja korvaamiseen ja kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen. Työmenetelmiä kehitetään polikliinisessa päihdehuollossa ja yhteistyössä ostopalvelujen palveluntuottajien kanssa. Päihdehuollon polikliinisten palvelujen toimintaa kehitetään välimuotoisten, nykyisiä palveluja intensiivisempää hoitoa antavien palvelujen suuntaan. Kriittiset asiakasryhmät kuten perheet, nuoret, ikääntyvät ja työssäkäyvät ovat erityisen huomion kohteena työmenetelmiä kehitettäessä. Ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä vanhus- ja vammaispalvelujen, sairaalapalvelujen sekä terveydenhuollon vastaanottotoiminnan kanssa päihdeongelmien havaitsemiseksi nykyistä varhemmin. Perheiden kanssa työskentelyyn kehitetään uusia yhteistyömalleja mm. lastensuojelun kanssa. Päihdeongelmaisten ja mahdollisesti yhtäaikaisesta mielenterveysongelmasta kärsivien nuorten hoidon järjestämisestä tehdään erillinen suunnitelma yhteistyössä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, aikuissosiaalityön nuorten tiimin, kasvatus- ja perheneuvonnan, perusterveydenhuollon, nuorisopalvelujen ja nuorisopsykiatrian hoitotahojen kanssa. Avohoidon hoitotyöhön perustetaan vv yhteensä 6 uutta sosiaaliohjaajan vakanssia A- klinikoille ja H-klinikalle. Lisäksi 1 lääkärin vakanssi perustetaan alkaen erityisesti huumehoidon kasvaneen asiakasmäärän ja katkaisuhoidon asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeiden vaativuuden takia. Lääkärityövoimaa ei lisätty siinä vaiheessa, kun huumehoitoa omana toimintana laajennettiin v Vakanssit sisällytetään henkilöstösuunnitelmiin v ja ne rahoitetaan laitoshoidosta siirtyvällä resurssilla eivätkä ne siten vaadi uutta rahoitusta. Polikliinistä vieroitushoitoa lisätään ja aikaistetaan investointisuunnitelmassa v olevaa katkaisuhoidon laajentamista. Katkaisuhoidon paikkojen lisäys voi tapahtua laajentamalla nykyisen katkaisuhoitoaseman toimintaa Länsi-Vantaan A-klinikan tiloihin, mikä edellyttää uusien tilojen löytymistä A- klinikalle. Vaihtoehtoisesti etsitään tilat Itä-Vantaalle toteutettavan katkaisuhoitoaseman perustamiseen. Kuntouttavissa asumispalveluissa jatketaan asunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja ollaan mukana valtakunnallisissa asunnottomien palvelujen ja työmenetelmien kehittämishankkeissa. Kuntouttavat asumispalvelut kehittää yhteistyötä työllisyyspalvelujen kanssa päihdekuntoutujien työllistämiseksi ja/tai mielekkään työtoiminnan kehittämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön työskentelyssä keskiössä ovat edelleen lapset, nuoret ja heidän vanhempansa. Ehkäisevä päihdetyö jatkaa tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. 2

4 Päihdepalvelujen avohoidon kehittäminen tämän ohjelman mukaisesti vaikuttaa seuraavasti: Palvelurakenteen muuttumisen myötä avohoidon saatavuus paranee, millä on ehkäisevä vaikutus päihdeongelman vaikeutumisen kannalta. Avohoidon arvioitu asiakasmäärän kasvu suhteessa henkilöstölisäykseen on 400 asiakasta vuoteen 2014 mennessä. Palveluvalikko monipuolistuu ja palvelut limittyvät muihin palveluihin aikaisempaa paremmin. Välimuotoiset ja kotiin vietävät palvelut korvaavat osan laitoshoidon tarpeesta ja niillä tavoitetaan muiden palvelujen ulkopuolelle jääneitä asiakkaita. Asiakkaan kotiin vietävät palvelut kuten kotikatko ja jälkikuntoutus sekä asumisen tuki ja kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi ja konsultointi madaltavat kynnystä päihdehoitoon hakeutumiseen. Katkaisuhoidon saatavuus paranee. Perheiden kanssa työskentelyn kehittäminen yhteistyössä lastensuojelun kanssa lisää perheiden hyvinvointia ja kykyä huolehtia lapsistaan. Työssäkäyvien palvelujen saatavuus paranee kun lisätään ilta-aikaan annettavia palveluja. Vertaistukitoiminta lisääntyy. 3

5 SISÄLLYSLUETTELO VANTAAN PÄIHDEPALVELUJEN PALVELURAKENTEEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN - YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Johdanto Päihdepalvelujen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Lainsäädäntö Valtakunnalliset linjaukset päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseksi Päihdepalvelujen strategiset päämäärät Päihdepalvelujen kustannusten ja palvelujen järjestämisen nykytila Päihdepalvelujen järjestäminen Päihdepalvelujen kustannukset Päihdepalvelujen palvelurakenne resurssien käytön näkökulmasta Päihdepalvelujen asiakkaat ja palvelujen käyttö Päihdepalvelujen toimintaympäristö Muutokset päihteiden käytössä Alkoholi Huumeet Tupakka Lääkkeet Päihteiden käytön seuraukset Netti- ja peliriippuvuus Asunnottomuus ja sen vaatimat palvelut Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen keskeiset periaatteet Palvelujen järjestämisen periaatteet Palvelujen sisällöllisen kehittämisen periaatteet Avohoidon kehittäminen A-klinikat Huumehoitoklinikka Nuorisoasema Kotona tapahtuva katkaisuhoito ja jälkikuntoutus Kuntouttavat asumispalvelut Laitoshoidon kehittäminen Katkaisu- ja vieroitushoito Kuntouttava laitoshoito Ehkäisevä päihdetyö Päihdepalvelujen henkilöstö Palautetta ja arviointia päihdepalveluista Asiakastyytyväisyyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Päihdeongelmien ja riippuvuuden vaikuttavuudesta ja hoidon vaikutuksista Lähteet Liite 1. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Liite 2. Päihdepalvelujen menot ja asiakkaat Liite 3. Korvaushoidon vaiheohjeistus...5 4

6 1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 alussa tapahtuneessa organisaatiouudistuksessa päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon kustannukset siirrettiin päihdepalvelujen tulosyksikköön. Sitä ennen kuntouttavaan laitoshoidon myöntämisestä päätettiin alueiden sosiaaliasemilla. Päihdepalveluihin perustettiin v keskitetty asiakasohjaus ostopalveluna hankittaviin laitos- ja asumispalveluihin. Tästä lähtien kuntouttavan laitoshoidon käyttö on lähtenyt alenemaan, mutta on edelleen muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna melko korkealla tasolla. Laitoshoidon vähenemiseen on vaikuttanut paitsi keskitetty asiakasohjaus, myös asumispalvelujen kehittäminen ja lisääminen v alkaen. Laitoshoidolla on erittäin tärkeä osa päihdepalvelujen palveluvalikossa, mutta vähintäänkin osalla siihen käytetyistä resursseista voitaisiin palvella laajempaa asiakaskuntaa avohoidossa. Tällä hetkellä päihdepalvelujen avohoitoa ei ole riittävästi tarjolla. Päihdepalvelujen avohoidon kehittäminen - varsinkin polikliinisten palvelujen osalta - on jäänyt taka-alalle viime vuosina. Etusijalla on ollut asumispalvelujen ja hoitotakuun piiriin kuuluvan korvaushoidon kehittäminen. Tällä ohjelmalla perustellaan päihdepalvelujen resurssien siirtoa laitoshoidosta erityisesti polikliinisten, mutta myös muiden avohoidon päihdepalvelujen kehittämiseen. Kehittämistyö edellyttää resurssien siirtoa. Avohoidon palvelujen lisäämistä on tärkeätä kohdentaa päihteitä käyttävien perheiden, nuorten, ikääntyvien ja työssäkäyvien palveluihin. Tämä kehittämisohjelma koskee päihdehuoltolain 7 :n mukaisia erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palveluja tullaan kehittämään yhteistyössä mielenterveys- ja päihdekeskuksen ja muiden yhteistyötahojen kuten perusterveydenhuollon, aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja ehkäisevän terveydenhuollon kanssa. Tarve päihdepalvelujen palvelurakenteen muuttamiseen tähtäävän suunnitelman tekemiseen tuli esille perhepalvelujen navigoinnissa Ohjelma on syntynyt päihdepalvelujen johtoryhmän toimesta ja sen laatimisessa on hyödynnetty A-klinikoiden, huumehoitoklinikan ja katkaisuhoitoaseman kehittämistyöryhmien tuottamia esityksiä sekä asunnottomuuden vähentämisohjelmassa tehtyä kehittämistyötä. Tämän ohjelman lisäksi tarvitaan jatkossa erillinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, mikä voi sisältää tätä ohjelmaa laajempia linjauksia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. 2. Päihdepalvelujen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet 2.1. Lainsäädäntö Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan on järjestettävä päihdepalveluja kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon yleisinä palveluina että päihdehuollon erityispalveluina. Sosiaalija terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Päihdeongelmien nykyinen laajuus on haaste päihdetyön osaamiselle kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (Päihdehuoltolaki 7 ). Lisäksi päihdehuoltolaki velvoittaa viranomaisten laajaan yhteistyöhön ratkaistaessa päihteiden ongelmakäyttäjien terveyteen, toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. 5

7 Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä annetun asetuksen mukaan korvaushoito saadaan aloittaa sellaisille opioidiriippuvaiselle, joka ei ole vieroittautunut opioideista. Uuden voimaan tulevan terveydenhuoltolain (1326/2010 ) mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. "Tässä laissa tarkoitettuun päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa (Terveydenhuoltolaki 28). Terveydenhuoltolain em. päihdetyön pykälää koskevassa perusteluosassa mielenterveys- ja päihdetyön näkökulmasta suuriksi kansanterveysongelmiksi nähdään erityisesti depressio, ahdistushäiriöt, päihteiden väärinkäyttö sekä alaikäisten psykososiaalinen oireilu. Perusterveydenhuollon päihdetyön ja päihdepalvelujen yhteen sovittamiseksi tarvitaan oma ohjelma Valtakunnalliset linjaukset päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli työryhmä on antanut ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (STM:n selvityksiä 2009:3). Keskeiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, ehkäisyyn panostaminen, palvelujen tuottaminen toimivana kokonaisuutena ja ohjauskeinojen kehittäminen. Kunkin linjauksen alla on useita toimintatapoja koskevia ehdotuksia, joista osa kohdentuu suoraan kuntien toimintaan. (Liite 1.) Vantaalla perusterveydenhuolto on lähtenyt kehittämään Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen avulla varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäisyä, millä pitemmällä aikavälillä toivotaan olevan vaikutusta myös päihdehuollon erityispalvelujen tarpeeseen vähentävästi. Päihdepalvelujen palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen ohjelma voi palvella kunnilta edellytettyä mielenterveys- ja päihdestrategian tekemistä Vantaalla Päihdepalvelujen strategiset päämäärät Vantaan päihdepalvelut on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan perhepalvelujen tulosalueen tulosyksiköistä. Päihdepalvelut toteuttaa osaltaan koko kaupungin, sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja perhepalvelujen strategisia päämääriä. Perhepalvelujen strategiset päämäärät vuosille ovat seuraavat: Vanhemmuustyöllä tuetaan lasten ja nuorten kehitystä Pitkäaikaisasiakkuuksien syntymistä ehkäistään Mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään turvataan Ehkäisevää työtä priorisoidaan Mielenterveystyön ja päihdetyön yhteistyörakenteita kehitetään Palveluiden kustannusvaikuttavuutta arvioidaan. 6

8 3. Päihdepalvelujen kustannusten ja palvelujen järjestämisen nykytila 3.1. Päihdepalvelujen järjestäminen Vantaalla päihdehuollon erityispalvelut vastaavat päihteiden käytöstä aiheutuviin akuutteihin avun tarpeisiin (A-klinikoiden, H-klinikan ja nuorisoaseman päivystykset, avo- ja laitosmuotoinen katkaisuhoito, asunnottomien asumispäivystys) ja pitkäkestoiseen ja monitahoiseen avun ja hoidon tarpeeseen (A-klinikat, H-klinikka, nuorisoasema, kuntouttavat asumispalvelut ja kuntouttava laitoshoito). Ehkäisevän päihdetyön tavoite on vähentää päihdehaittoja. Päihdepalvelujen laatukäsikirja löytyy intrasta. Laatukäsikirja sisältää palvelujen tuote- ja prosessikuvaukset Vantaalla päihdehuollon palvelut järjestetään omana toimintana ja ostopalveluna seuraavasti: Palvelu Palvelun nykyinen järjestämistapa Ehkäisevä päihdetyö Omana toimintana Avohoito A-klinikkatyö Omana toimintana - Länsi-Vantaan A-klinikka - Itä-Vantaan A-klinikka - Nuorisoasema - Huumehoitoklinikka Kotikatko- ja jälkikuntoutus Ostopalveluna/Sinivida Oy Asumispalvelut Päivystyksellinen yöpyminen Omana toimintana/koisorannan palvelukeskus 20 paikkaa Ympärivuorokautisesti valvottu päihteetön asuminen 19 paikkaa Omana toimintana/ Koisorannan palvelukeskus Tuettu asuminen päihdekuntoutujille Omana toimintana/tuetun asumisen ja työtoiminnan asumispaikkaa Ostopalveluna/Kiltakoti 14 paikkaa/vantaan A- kilta ry. Tehostettu palveluasuminen Ostopalveluna/Simonpirtti 24 paikkaa/ratamokoti Oy Tuettua asumista palveluntuottajan asiakkaalle Ostopalveluna/eri palveluntuottajia vuokraamaan asuntoon tai asiakkaan omaan kotiin Katkaisu- ja vieroitushoito Vantaan katkaisuhoitoasema Omana toimintana Katkaisu- ja vieroitushoitoa asiakaskohtaisesti Ostopalveluna kun oma katkaisuhoitoasema on täynnä Kuntouttava laitoshoito Ridasjärven päihdehoitokeskus Ostopalveluna/osuus kuntayhtymässä Sopimus palvelun tuottamisesta 13 palveluntuottajan Ostopalveluna kanssa 7

9 Oman toiminnan ja ostopalvelujen järjestämisen suhde vuosina on ollut seuraava: VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihdepalvelut, om a toim inta/ostopalvelut o m a to im inta ostopalvelut Oman toiminnan osuuden kasvuun ovat pääasiassa vaikuttaneet Koisorannan palvelukeskuksen valmistuminen v sekä huumehoidon ostopalvelujen (korvaushoito ja terveysneuvonta) muuttaminen omaksi toiminnaksi 2009 alkaen Päihdepalvelujen kustannukset Päihdepalvelujen kustannukset ja asiakasmäärät Päihdepalvelujen kustannukset yhteensä 1000 Päihdepalvelujen asiakkaat 1865 *) ** +996** *) Asiakkaiden määrä kertaalleen ei ole saavissa tiedon poimintavirheen vuoksi. **) H-klinikan terveysneuvonnassa anonyymina asioivat ruiskuhuumeiden käyttäjät. Koisorannan palvelukeskus otettiin käyttöön kesällä 2007, jolloin kokovuotiset kustannukset näkyvät v V terveysneuvonta ja korvaushoidon ostopalvelut siirtyivät päihdepalveluihin osaksi H-klinikan työtä. Vuoden 2011 kustannuksissa on lisäyksenä asunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisten 15 paikkaisen Tähkän ja ostopalveluna hankittavan paikkaisen Simonpirtin tehostetun palveluasumisen yksikön käyttöönotto vuoden 2010 lopulla. Kustannusten nousu tulee näkymään kokovuotisena v Päihdehuollon kokonaiskustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Kuusikko-työryhmän Julkaisusarja 7/ Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 8

10 Vantaalla päihdepalvelujen kokonaiskustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohti ovat v laskeneet Kuusikko-kuntien keskiarvon alle, vaikka palveluihin on samaan aikaan lisätty mm. huumehoidon avohoito terveysneuvonnan kanssa ja korvaushoitoasiakkuuksien määrä on lisääntynyt. Palvelujen piirissä oli v vuotta täyttäneiden ikäluokasta 1,27 %. Vastaava luku helsinkiläisistä oli 1,45 %. Muiden kuntien osalta tietoa ei ole käytettävissä Päihdepalvelujen palvelurakenne resurssien käytön näkökulmasta Päihdehuollon erityispalveluiden kokonaiskustannusten jakaantuminen eri palveluihin 2009 (Kuusikko-työryhmän Julkaisusarja 7/2010) Vantaan 2010 tilanne toteutuneen mukaan. Laitoshoidon kustannuksiin sisältyvät sekä oman katkaisuhoidon kustannukset että ostopalveluna hankittujen katkaisu- ja vieroitushoidon sekä kuntouttavan laitoshoidon kustannukset. Siitä huolimatta, että laitoshoidon käyttö on ollut laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien, kustannusten perusteella arvioituna Vantaan päihdepalvelujen palvelurakenteessa laitoshoito painottuu muita Kuusikkokuntia enemmän. Vuoden 2009 tietojen perusteella tehdyssä vertailussa Vantaa käytti laitoshoitoon 40,6 % päihdehuollon resursseista kun vastaava luku muissa kunnissa oli keskimäärin 32,5 %. 34,2 % 34,0 % 40,6 % 30,8 % 24,1 % 28,8 % 32,5 % 37,5 % 14,6 % 12,5 % 38,8 % 27,7 % 40,7 % 42,0 % 30,5 % 12,4 % 10,4 % 5,9 % 8,1 % 5,3 % 39,5 % 27,3 % 30,7 % 10,4 % 6,7 % 26,0 % 20,8 % 21,9 % 24,8 % 25,8 % 29,8 % 25,0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vantaa 2010 Laitospalvelut Asumispalvelut Avohuollon korvaushoito Avohuollon palvelut ilman korvaushoitoa Laitoshoitovuorokausina mitattuna vantaalaiset käyttivät laitoshoitoa vuonna vrk/asiakas ja muissa kunnissa keskimäärin 23 vrk/asiakas. Avohuollon osuus palvelurakenteessa oli Vantaalla kuntavertailun mukaan pienin. Nykyiset A-klinikkatyön resurssit ovat täydessä käytössä eikä niiden käyttöä voida enää juurikaan tehostaa. A-klinikoiden hoitotyön vakanssien määrä on ollut samalla tasolla 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Palvelujen tarve on kuitenkin kasvanut ja monimuotoistunut mm. päihteiden sekakäytön yleistymisen myötä ja kun yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat yhä ankarimmilla tavoilla yksittäisten ihmisten ja perheiden elämään. Päihdehuollossa hoito ei ole irti asiakkaan kokonaistilanteesta. 9

11 Korvaushoito on päihdepalveluista ainoa hoitotakuun alainen palvelu ja sen osuus kaikista päihdepalvelujen kustannuksista oli v %. Kaikista avohoidon kustannuksista korvaushoito oli kuitenkin 28 %, vaikka se palvelee suhteellisen pientä osaa asiakkuuksista. Korvaushoidon inhimilliset ja yhteiskunnalliset hyödyt ovat suuret, mutta muun päihdehuollon avopalvelujen kehittäminen ei saisi jäädä sen kustannusten varjoon. Avohoidon palvelujen lisäämiseksi tarvittaisiin uusia vakansseja, jotta sekä kuntouttavan laitoshoidon että katkaisuhoidon jaksoja voidaan lyhentää tai korvata niitä kokonaan avohoidolla Päihdepalvelujen asiakkaat ja palvelujen käyttö Päihdepalvelujen asiakkaiden määrän ja palvelujen käytön kehitys vuosina ilmenee liitteestä 2. Päihdepalvelujen asiakasprofiili VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihdepalvelujen asiakkaat 2010 (suluissa 2009) Sukupuolijakauma Naisia 34 % (35 %) yli 60 v. 9 % (8%) Ikäjakauma 0-19 v. 13 % (10%) Avo/avioliitto 22 % (23%) Perhesuhteet Leski 2 % (2%) v. 41 % (44%) v. 37 % (36%) Eronnut/erossa 22 % (25%) Naimaton 54 % (51%) Miehiä 66 % (65%) Nuorisoaseman asiakkaista 62 % miehiä ja 38 % naisia. Katkaisuhoidossa (73 %) ja asumispalveluissa (84%) on miehiä keskimääräistä enemmän. A-klinikoilla ikäryhmistä painottuvat vuotiaat, nuorisoasemalla nuoret, korvaushoidossa alle 39-vuotiaat ja asumispalveluissa yli 50-vuotiaat. 78 % asiakkaista on yksin eläviä. Korvaushoidon asiakkaista 18 % on avotai avioliitossa ja asumispalvelujen asiakkaista 10 %. Nuorten ja ikääntyvien osuus kaikista päihdepalvelujen asiakkaista on kasvamassa. Yksin elävien osuus (78 %) on suurempi kuin keskimäärin väestössä (34 %). Sosiaalisten verkostojen ohuus työttömyyden ja asunnottomuuden (12 % kaikista asiakkaista) ohella kuvaavat päihdepalvelujen asiakkaiden huono-osasuutta ja syrjäytyneisyyttä. Työttömyysprosentti Vantaalla oli vuoden 2010 lopussa 8,6 % ja päihdepalvelujen asiakkaiden keskuudessa 41 %. Asiakastyölle em. tekijät ovat suuri haaste. 10

12 Päihdepalvelujen asiakkaiden työllisyys ja ensisijaisesti käytetty päihde VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Työtilanne Päihdepalvelujen asiakkaat 2010 (suluissa 2009) Ensisijainen päihde 7 % (5 %) 5 % (5%) 1 % (1%) 3%(2%) Muut: opiskelijat, kotiäidit/- isät, e i tietoa 17 % (15 %) Eläkeläiset 12 % (13 %) Työssä 28 % (30 %) 5 % (4 %) 2 % (2%) 14 % (12%) 69 % (75 %) Työtön 41 % (42 %) Alkoholi Heroiini/muut opiaatit Kannabis Muu aineet Bubrenorfiini Hypnootit/sedatiivit Kokaiini ym. stimulantit Muu riippuvuus Sedatiivit: rauhoittava- tai unilääke. Stimulantit: mm. kokaiini ja am fetamiini. Nuorisoaseman asiakkaista 31 %:lla ensisijainen päihde on kannabis ja 10 %:lla muu riippuvuus. Asumispalveluissa ensisijainen päihde on 83 % alkoholi. Yhtäaikaisesta päihde- ja mielenterveyshäiriöstä kärsivät ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaat Keväällä 2010 tehdyssä koulutustarvekartoituksessa kyselyyn osallistuneista päihdepalvelujen työntekijöistä 45 % ilmoitti kohtaavansa mielenterveysongelmaisia päivittäin. Päihteiden runsas käyttö aiheuttaa runsaasti psyykkisiä oireita ja voi laukaista vakavia psykiatrisia häiriöitä. Osa häiriöistä häviää päihteiden käytön loputtua päihdehoidon myötä, osa jää kuitenkin pidempiaikaisiksi tai pysyviksi. Toisaalta monet psyykkiset häiriöt altistavat ihmiset päihteiden ongelmakäytölle ja riippuvuudelle. Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa sitä, että potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö. Käsite on tällaisenaan hyvin laaja ja useimmiten sen rajataan tarkoittamaan tilanteita, joissa mielenterveyden häiriö on vakava eli ilman päihteitäkin siihen liittyisi toimintakyvyn huomattava ja pysyvä heikkeneminen tai sen uhka. Huumehäiriöihin arvioidaan liittyvän jonkin vakavan mielenterveyden häiriön yli puolessa tapauksista ja alkoholihäiriöihin noin kolmasosassa. Vantaan päihdepalveluissa tehtiin v vuoden kestänyt masennusoireiden seuranta kahdella A- klinikalla BDI-masennuksen arviointilomaketta käyttäen. Seurantaan jääneistä 59 %:lla oli masennusoireita. Vajaalla 50 %:lla asiakkaista BDI-tulokset muuttuivat ensimmäisen ja viimeisen mittauksen välillä merkittävästi. 50 %:lla masennusoireet vähenivät, vajaalla 20 %:lla masennusoireet lisääntyivät ja noin 30 %:lla pysyivät samana. Mikäli asiakkaalle jää masennus raitistumisesta huolimatta ja myös kun on kyse vaikeasta masennuksesta, asiakas ohjataan psykiatristen palvelujen piiriin. Seuraavassa taulukossa on Vantaan päihdepalveluissa kartoituspäivinä (katkaisuhoitoasema) ja (muut alla olevat yksiköt) olleiden asiakkaiden psykiatriset diagnoosit ja nuorisoaseman osalta myös oireet. Nuorisoasema kartoitti kaikki kartoituspäivänä hoitosuhteessa olleet nuoret, muut yksiköt vain yksikössä sinä päivänä käyneet asiakkaat. 11

13 Vantaan päihdepalveluiden asiakkaiden psykiatriset diagnoosit, psyykkiset oireet, lääkitykset, avohoito- ja lastensuojelukontaktit toimipaikoittain ja : Psyk. dg Psyyke- Psykiatrinen Lasten- N (tai psyyk. oire) lääkitys avohoito suojelu Koillinen A-klinikka 15 9 (60 %) 8 (53 %) 3 (20 %) 2 (13 %) H-klinikka (33 %) 30 (71 %) Katkaisuhoitoasema 11 7 (63 %) 5 (45 %) Nuorisoasema (oire) (46 %) 16 (30 %) 9 (17 %) 23 (43 %) Koisorannan päivystys 12 6 (50 %) 3 (25 %) 1 (8 %) Yhteensä (45 %) 62 (47 %) 13 (10 %) 25 (19 %) Tässä yhden päivän läpileikkauksessa päihdepalveluiden asiakkailla on H-klinikkaa lukuun ottamatta selvästi enemmän psykiatrisia diagnooseja kuin tutkimusten mukaan olisi odotettua eli kolmasosan sijaan %:lla. H-klinikalla puolestaan on psykiatrisia diagnooseja 33 %:lla, mikä on selvästi vähemmän kuin huumeriippuvaisilla yleensä tutkimuksissa on tullut esiin. Yksi syy tähän on todennäköisesti se, että HUS:n päihdepsykiatrian yksikön tekemän korvaushoidon tarpeen arvion perusteella selkeästi psyykkisesti sairaat potilaat ohjataan erikoissairaanhoitoon korvaushoitoon. Toisaalta H-klinikan asiakkaille, jotka eivät ole korvaushoidossa, ei yleensä ole tehty psykiatrista arviota Hoidosta vastaava taho kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoidossa on tällä hetkellä karkealla tasolla ilmaistuna seuraava asiakkaan päihde- tai mielenterveyshäiriön vakavuuden perusteella: Perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito MIELENTERVEY- DENHÄIRIÖ LIEVÄ TAI KESKI- VAIKEA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ VAIKEA PÄIHDEHÄIRIÖ LIEVÄ Perusterveydenhuolto PÄIHDEHÄIRIÖ VAIKEA Perusterveydenhuolto, päihdehuolto Erikoissairaanhoito ja/tai päihdehuolto Vakaassa tilanteessa perusterveydenhuolto Päihdeongelman vaikeusasteen tarkkaa määrittelyä ei ole olemassa. Kliinisen kokemuksen mukaan päihdeongelma on lievä, jos päihteenkäyttö on runsasta riskikäyttöä mutta riippuvuutta ei ole vielä kehittynyt ja käyttöön ei liity merkittävää sosiaalista ja/tai terveydellistä haittaa. vaikea, jos kyseessä on päihderiippuvuus ja/tai monien päihteiden runsas käyttö ja käyttöön liittyy merkittäviä sosiaalisia ja/tai terveydellisiä haittoja 12

14 4. Päihdepalvelujen toimintaympäristö 4.1. Muutokset päihteiden käytössä Päihdepalvelujen tarve on selkeästi yhteydessä päihteiden käyttöön. Päihteiden käyttö kuormittaa paitsi päihteiden käyttäjää itseään myös hänen lähiyhteisöään, perhettään ja yhteiskuntaa laajemmin Alkoholi Alkoholin kokonaiskulutus on korkealla tasolla Alkoholin kulutus Suomessa on Pohjoismaiden korkein. Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2009 vantaalaisten alkoholin tilastoitu kulutus oli 8,4 litraa ja tilastoimaton suunnilleen sama kuin valtakunnallisesti eli 1,9 litraa. Alkoholin kokonaiskulutus oli siten 10,3 l/100- prosenttista alkoholia asukasta kohden koko maan keskiarvon ollessa 10,2 litraa. Alkoholijuomien kulutus 100 %:n alkoholina vuosina Litraa asukasta kohti Tilastoitu Tilastoimaton (Valvira, THL 2011) Vuoden 2010 tietojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on kääntynyt hyvin lievään laskuun (- 2 %). Suomessa arvioidaan olevan noin alkoholin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän samoin kuin heidän kuluttamansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000-luvulla. Suurkuluttajien määrän kasvu on ollut yhteydessä alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholikuolemien kasvuun (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). 13

15 Naisten ja ikääntyvien alkoholin kulutus on kasvanut Juomatapatutkimuksen (Mäkelä, Mustonen & Huhtanen 2009) mukaan alkoholin kulutuksen kasvu ei ole jakautunut tasaisesti väestössä. Alkoholin käyttökertojen määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut noin 6 prosenttia vuosien välillä vuotiaiden naisten (n. 15 %) ja miesten (n. 30 %) alkoholin käyttökerrat lisääntyivät eniten. Naisten alkoholin kulutus ja humalajuominen on kasvanut voimakkaammin kuin miesten. Sukupuolet samankaltaistuvat alkoholin käytössä. Naisten eniten alkoholia käyttävä ikäryhmä vuotiaat käyttää nyt alkoholia suunnilleen saman verran kuin kaikki miehet käyttivät keskimäärin vuonna Ikääntyneiden päihteiden käyttäjien määrä kasvaa suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vähintään 8 alkoholiannoksen viikkokulutus on yleistynyt vuotiailla miehillä vuosien 1985 ja 2009 välisenä aikana. Eniten se on lisääntynyt vuotiailla, joista useampi kuin joka neljäs käyttää viikossa vähintään 8 annosta alkoholia. Myös eläkeikäisten naisten vähintään 5 alkoholiannosta viikossa juovien osuus on kasvanut jatkuvasti vuotiailla. Suurkulutuksen raja yli 65-vuotiailla on 7 alkoholiannosta viikossa. Nuorten alkoholin käyttö Vantaa välittää hankkeessa vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan (vastaajia yhteensä 3193) 69 % vantaalaisista yläkouluikäisistä (14 16 v.) oli maistanut alkoholia (2172). Yläkouluikäisistä 30 % eli alle yksi kolmasosa oli juonut itsensä humalaan (941 nuorta). Saman kyselyn mukaan suurin osa nuorista ei käytä humalahakuisesti alkoholia, mutta niille jotka käyttävät, siitä on usein vakaviakin seurauksia. 71 % yläkouluikäisistä koki, että nuorten alkoholin käyttöön pitäisi puuttua tehokkaammin. Kouluterveyskyselyn 2010 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten humalajuominen on vähentynyt hitaasti vuodesta 2004 alkaen, jolloin 20 % joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vastaava luku oli vuonna %. Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa oli yleisempää lukiolaisilla (19 %) ja ammattiin opiskelevilla (39 %) Huumeet Väestökyselyjen perusteella noin 13 prosenttia vuotiaista oli kokeillut joskus kannabista 1. Osuus on pysynyt lähes muuttumattomana 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä amfetamiineja, opiaatteja, ekstaasia tai kokaiinia kokeilleiden osuus vaihteli 0,5 2 prosentin välillä. Suomalaisia amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2005 olleen noin Määrä on noin 0,6 0,7 prosenttia Suomen vuotiaasta väestöstä. Arvion mukaan suurin osa ongelmakäyttäjistä, eli lähes neljä viidestä käyttää amfetamiinia ja noin 80 prosenttia käyttäjistä on miehiä. (Huumetilanne Suomessa, 2009.) Tutkimuksissa on havaittu, että suomalaiselle huumausaineiden ongelmakäytölle on tyypillistä alkoholin käyttö oheispäihteenä, buprenorfiinin pistoskäyttö ja samanaikaiset mielenterveyden häiriöt. (Huumetilanne Suomessa, 2009.) Päihdehuollon huumeasiakkaita kartoittavissa tutkimuksissa on havaittu, että 2000-luvun aikana hoitoon hakeutuvista huumeiden käyttäjistä yhä suurempi osuus on ollut opiaattien käyttäjiä. Samaan aikaan amfetamiineja tai kannabista käyttävien osuus on pienentynyt. Sekakäyttö on hyvin yleistä, noin kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. (Ruuth & Väänänen, 2009.) 1 vuosina 2000, 2006,

16 Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille vähentyi vuosituhannen vaihteesta alkaen, mutta vuodesta 2008 vähentyminen näyttää pysähtyneen. Etenkin pojista yhä useammalle on tarjottu huumeita tai yhä useampi tuntee jonkun, joka on käyttänyt huumeita. (Rainio ym ) Ainakin kerran huumeita kokeilleiden vantaalaisnuorien osuudet, vuosina (%) 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % (Kouluterveyskyselyt) Yläkoulun 8. ja 9. luokkalaiset Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammattiin opiskelevat, 1. ja 2. vuoden op. Huumeita kokeilleiden vantaalaisten yläkoulun 8. ja 9. -luokkalaisten, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kääntyi kasvuun vuonna Huumausainekokeilujen määrän kasvu liittyi erityisesti kannabistuotteiden kokeilun kasvuun, muiden huumausaineiden osalta ei ole havaittavissa merkittävää kasvua. Kyselyn mukaan huumeiden kokeilu on yleistynyt koko pääkaupunkiseudun alueella. (Lommi ym ) Vantaan nuorisoaseman kokemuksen mukaan kannabiksen pitkäaikainen ja säännöllinen käyttö on yleistynyt. Myöskin asiakastilastojen mukaan nuorisoasemalla ensisijaiseksi päihteekseen kannabiksen ilmoittaneiden määrä asiakaskunnassa on kasvanut. Kannabiksen käyttäjiä oli v % asiakkaista ja vuonna %. Uusin tutkimustieto vahvistaa oletusta, että kannabiksen käyttö lisää psykoottisten oireiden sekä skitsofreniaan ja masennukseen sairastumisen riskiä. Viime vuosikymmeninä kannabiskasvin THC-pitoisuus on lisääntynyt, kun kasvia on jalostettu päihtymystarkoitusta varten. Kasvin päihdyttävä vaikutus välittyy THC:n kautta. Korkea THC-pitoisuus on riski psykoosisairauksien kannalta, koska sen on havaittu lisäävän mm. harhaluuloisuutta. Alle 17-vuotiaana kannabista käyttäneiden riski masentua myöhemmin elämässä on noin puolitoista kertaa suurempi kuin muiden American Journal of Epidemiology -lehdessä 2010 julkaistuista tuloksista ilmenee. (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 12/2008.) 15

17 Tupakka Tutkimuksissa on havaittu, että nuorten huumekokeilujen riskiä lisää muun muassa varhainen tupakoinnin aloittamisikä, humalajuomisen useus, tupakoivien ystävien määrä, huumeita kokeilleiden ystävien määrä, perheen isän viikoittainen humalajuominen ja poikien osalta aggressiivinen käyttäytyminen varhaisnuoruudessa. (Huumetilanne Suomessa 2009.) Peruskouluikäisten ja lukiolaisten tupakointi onkin laskenut viime vuosikymmeninä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten tupakointi lähti kuitenkin nousuun v Tässä viiteryhmässä päivittäinen tupakointi on huomattavasti tavallisempaa kuin lukiolaisilla. Tupakan ja muiden päihteiden yhteys toisiinsa ilmenee esim. Vantaan nuorisoaseman tilastoista. Vuonna 2010 nuorisoasemalla asioineista asiakkaista vain kuusi asiakasta ei tupakoinut säännöllisesti. Niiden osalta joiden kohdalla tupakoinnin aloitusikä on tiedossa, 5 % oli aloittanut tupakoinnin jo 8 10-vuotiaana ja 23% vuotiaana. Näiden nuorten kohdalla voinee puhua vanhemmuuden puutteesta, koska kyseessä ovat pääsääntöisesti alakouluikäiset nuoret Lääkkeet Vantaan päihdepalvelujen asiakkaista ensisijaisena päihteenä rauhoittavia ja unilääkkeitä (useimmiten bentsodiatsepiineja) käytti kaikista asiakkaista 5 %, 4 % polikliinisten palveluiden, n. 11 % katkaisuhoitoaseman ja 3 % asumispalveluiden asiakkaista. Osuus vaikuttaa varsin pieneltä, koska bentsodiatsepiinivalmisteiden käyttö on lisääntynyt selvästi 80-luvun puolivälistä lähtien ja vuodesta 1995 alkaen on n. neljäsosa päihteiden ongelmakäyttäjistä käyttänyt myös bentsodiatsepiineja (H. Vorma, K. Kuoppasalmi, Suomen Lääkärilehti, 2005). Pelkästään alkoholiriippuvuudesta kärsivät asiakkaat ovat vähentyneet koko ajan ja huumeiden käyttäjistä suurin osa käyttää myös bentsodiatsepiineja. Nämä lääkkeet ovat myös yleisimmin korvaushoidossa ns. oheiskäytettyjä päihteitä. A-klinikoilla on koko ajan useita bentsodiatsepiinivieroituksessa olevia asiakkaita, joista osa ei ole käyttänyt bentsodiatsepiineja päihteenä vaan joku lääkäri on määrännyt lääkityksen johonkin psyykkiseen oireeseen. Käytön pitkittyessä heille on kehittynyt riippuvuus - joko pieniannosriippuvuus, jolloin annokset ovat vielä suositusannosten rajoissa tai suuriannosriippuvuus, jolloin annosta on pitänyt nostaa koko ajan lääkkeen menettäessä tehoaan käytön jatkuessa. Eräs keskeinen laitoshoitoon lähettämisen syy on laitoshoidon SASryhmän kokemuksen perusteella muun päihderiippuvuuden rinnalla oleva lääkeriippuvuus Päihteiden käytön seuraukset Terveydelliset ja sosiaaliset haitat Päihteiden käyttämiseen liittyy erilaisia riskejä sekä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Sosiaalisia haittoja ovat muun muassa perheväkivalta, ihmissuhdeongelmat, lasten laiminlyönti, ongelmat työelämässä, työttömyys, taloudelliset ongelmat ja syrjäytyminen. Alkoholin käytön aiheuttamia terveysongelmia ovat muun muassa elinvauriot, sairaudet, tapaturmat, sikiövauriot ja alkoholiriippuvuus. Huumausaineiden ongelmakäyttäjät ovat usein hyvin syrjäytyneitä. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan päihdehuollon huumeasiakkaiden sosiodemografinen tilanne on ollut hyvin saman kaltainen vuosia. Vuonna 2008 asiakkaista 64 prosenttia oli työttömiä, asiakkaiden koulutustaso oli matala, noin 11 prosenttia oli asunnottomia, 25 prosenttia asiakkaista eli avo- tai avioliitossa ja joka kolmannella oli alle 18-vuotiaita lapsia. (Huumetilanne Suomessa 2009.) 16

18 Runsaan alkoholin käytön aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleiden määrä on noussut 43 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen Nykyisin työikäisten (15 64-vuotiaiden) suomalaisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy on ollut alkoholisyyt eli alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset. Suomessa alkoholiehtoisten maksasairauksien väestöön suhteutettu kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin alkoholin kulutuksen kasvu. Vuosittain alkoholisairauksiin kuolee yli 3000 henkilöä. Päihteiden käyttö heikentää vanhemmuutta Naisten alkoholinkäytön kasvu on merkinnyt suurta muutosta alkoholikulttuurissa. Nykyään kolme neljästä alkoholinkäyttökerrasta tapahtuu kodeissa. (Mustonen, Mäkelä & Huhtanen 2009.) Kodeissa juomisen yleistyminen merkitsee sitä, että lapset näkevät humalaisia aikuisia yhä useammin ja että laiminlyönnin mahdollisuus lasten hoidossa kasvaa. Suomalaisten lasinen lapsuus -tutkimuksen 1994 ja 2004 tulosten mukaan joka kymmenes suomalainen on kasvanut kodissa, jossa liiallinen alkoholikäyttö tai muu vanhempien päihdeongelma aiheutti lapselle ongelmia tai haittaa. Aihetta on kartoitettu myös kouluterveyskyselyillä. Vuonna 2010 kouluterveyskyselyssä kysyttiin onko läheisen alkoholinkäyttö aiheuttanut vastaajalle ongelmia. Vantaalaisista peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisista 12 prosenttia kertoi läheisen alkoholin käytön aiheuttaneen heille ongelmia. Vastaava osuus lukiolaisten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista oli 14 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 18 prosenttia. Tytöillä kokemukset olivat yleisempiä. Suomalaisten lasinen lapsuus -tutkimuksessa päihteitä käyttäneissä perheissä eläminen korostui turvattomuuden, pelon ja yksinäisyyden ajanjaksona. Vuonna 2009 Kuusikkokunnissa 2 oli lastensuojelun asiakkaina noin 8 prosenttia alle 18-vuotiaasta väestöstä. Vantaalla vastaava luku vuonna 2010 oli 8,8 %. Samana vuonna päihteet lastensuojeluilmoitusten ensisijaisena syynä oli 24 %:ssa ilmoituksista (N=6041). Näistä 913 (15 %) liittyi vanhempien päihteiden käyttöön ja 535 (9 %) lapsen/nuoren omaan päihteiden käyttöön. Näiden lisäksi päihteiden käyttö on monien lastensuojeluilmoitusten toissijaisena syynä. Vantaan päihdepalveluissa tehtiin kartoitus asiakkuudessa olleiden lasten määristä, jotta saadaan viitteitä siitä, miten tärkeää vanhemmuuden tukeminen asiakastyössä on. Tuona päivänä täysi-ikäisille suunnatuissa palveluissa oli 578 asiakasta ja heillä yhteensä 402 omaa tai puolison lasta. Asiakkaan kanssa samassa taloudessa asui 200 lasta ja muualla asuvista suurin osa asui toisen vanhemman luona, osa asui jo omassa kodissaan ja pieni osa lastensuojelun sijoittamana. Vuoden 2010 aikana kaikista asiakkaana olleista 51 %:lla oli lapsia. Avo- tai avioliitossa olevilla ja eronneilla lapsia oli 93 %:lla. Yhteenvetona voidaan todeta, että vanhemmuus koskee suurinta osaa päihdepalvelujen asiakkaista ja että vanhemmuuteen liittyvät kysymykset tulee nähdä myös osaksi päihdetyötä, myös silloin, kun asiakas on ns. etävanhempi. Em. kartoituspäivänä nuorisoaseman asiakkuudessa oli 87 alle 21-vuotiasta, joilla oli sisaria tai sisarpuolia 157. Nuorisoaseman asiakkaat hakevat apua joko oman tai läheisen päihdeongelman takia. Nuorisoaseman asiakkaiden suhteellinen osuus päihdepalvelujen asiakkaista on noussut. V osuus oli 10 % ja v %. Äitiys- ja lastenneuvoloista ei ole saatavissa tilastolukuja esille tulleista, raskaana olevien tai pienten lasten vanhempien päihteiden käytöstä. Kuitenkin vuositasolla muutamia kymmeniä raskaana olevia ohjataan HUS:n HAL-poliklinikalle. 2 Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu. 17

19 Ikääntyvien päihdepalvelujen tarve kasvaa Suomessa arvioidaan 5 10 %:lla yli 64-vuotiaista olevan alkoholin ongelma- ja riskikäyttöä. Suurimman osan päihdeongelmista arvioidaan kuitenkin jäävän piiloon. 1/3 ikääntyneistä päihdeongelmaisista ovat niitä, jotka aloittavat runsaamman alkoholin käytön vasta myöhemmällä iällä. Ikääntyneiden suhteellisen osuuden kasvaessa, myös ikääntyneiden päihdeongelmaisten absoluuttinen määrä tulee kasvamaan (Päihdelinkki.tietoiskut). Parin viime vuoden aikana päihdepalveluille on tullut runsaasti yhteistyökumppaneiden yhteydenottoja ikääntyvistä henkilöistä, joiden päihteiden käyttö vaikeuttaa olennaisesti arkielämän sujumista ja joille on jo syntynyt vakavia terveyshaittoja. Katriinan sairaala raportoi, että potilaista vähintään kolmanneksella on taustalla runsas päihdekäyttö. HUS:n Peijaksen sairaalan selvitysten mukaan huolestuttavin ryhmä on vuotiaat, joista yli kolmannes on päivystyksessä asioidessaan joko päihtynyt tai päihderiippuvainen. Yli 60- vuotiaiden ryhmässä vastaava luku on 11 %. Perinteinen päihdetyö Vantaalla, kuten koko maassa, on suunnattu työikäiselle väestölle. Sen lisäksi vain nuoret, huumeongelmaiset ja jossain määrin perheet saavat kohdennettua palvelua. Ikääntyneiden päihdepalvelujen kehittämiseen on paneuduttava Netti- ja peliriippuvuus Tutkimusten mukaan Suomessa on rahapeliongelmaisia jopa ja heistä noin pääkaupunkiseudulla. Kun pelaamisesta tulee ongelma, johtaa se taloudellisiin, sosiaalisiin ja ihmissuhdevaikeuksiin. Peliongelma on myös vahva riippuvuusongelma, kun pelaaminen on pakonomaista. Peliongelmaisten hoito on 1990-luvulta alkaen kuulunut päihdepalvelujen tehtäviin, mutta resursseja siihen on ollut vähän. Tilanne on parantunut vuonna 2010, kun pääkaupunkiseudun yhteinen Peliklinikka avattiin. Osalla nuorisoaseman nuorista tietokonepelaaminen on mennyt kohtuuttomaksi ja alkanut tuottaa sekä terveydellistä että sosiaalista haittaa. Lähitulevaisuudessa nuorten pelaaminen on yksi vakava haaste hoito- ja kuntoutustyölle. 4.4 Asunnottomuus ja sen vaatimat palvelut Vantaalla on vuosina ollut vuosittain asunnottomia sosiaalityön asiakkaita Näistä lähes 300 on ollut vuosittain päihdehuollon asiakkaina. Asunnottomat päihdeongelmaiset ovat päihdepalvelujen käyttäjistä syrjäytyneimpiä heidän joukossaan on enemmän perhesuhteiltaan eronneita, eläkkeellä olevia ja työttömiä kuin muiden palvelujen käyttäjissä. Uusien asunnottomien määrä on viime vuosina ollut kasvava. Asunnottomia on erityisen paljon (n. 30 %) huumeiden käyttäjille tarkoitetun terveysneuvonnan asiakkaissa. Asunnottomien päihdeongelmaisten kuntoutuminen vaatii vuosien työpanosta ja sitoutumista hoitoon myös asiakkaalta sekä tavallisia vuokra-asuntoja että tukea asumiseen. Vantaa on sitoutunut asunnottomuuden määrälliseen vähentämisohjelmaan ja laadulliseen kehittämisohjelmaan vuosille Viimeksi mainittu tunnetaan valtakunnan tasolla Nimi Ovessa - hankkeena ja Vantaan osuus siinä Vantaan Omat Ovet -hankkeena. Tähän TEKES:in rahoittaman hankkeen kehittämistyöhön ovat sitoutuneet Vantaan lisäksi Helsinki, Espoo, Tampere ja Helsingin Diakonissalaitos. 18

20 5. Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen keskeiset periaatteet 5.1. Palvelujen järjestämisen periaatteet Palvelurakennetta kehitetään siirtämällä toiminnan painopistettä ja resursseja avohoitoon Päihdepalvelujen antamisessa avohoito on aina ensisijaista. Tämän ohjelman tavoitteena on muuttaa päihdepalvelujen palvelurakenne nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Vuonna 2011 laitoshoidon ostopalvelujen hankintaan varattuja määrärahoja on jo alennettu ja siirretty avohoitoon mm. kotona tapahtuvan katkaisuhoidon ja jälkikuntoutuksen, korvaushoidon ja muiden avopalvelujen ostamisen lisäämiseen. Resurssien siirtoa laitoshoidosta avohoitoon tulee edelleen jatkaa. Tavoitteena on, että laitoshoidon osuus käytettävissä olevista resursseista alenee siten, että vuonna 2012 se on 32 % ja 30 % vuonna Laitoshoidon vähentäminen edellyttää kuitenkin avohoidon palvelutarjonnan lisäämistä, mikä puolestaan vaatii uusia vakansseja avohoitoon. Avohoidon palvelujen tarjonnan lisääminen on luontevinta omien polikliinisten palvelujen yhteydessä. Avohoidon henkilöstön lisäämisen tarve on 7 vakanssia vuosina Uusien vakanssien kohdentaminen perustellaan palvelujen kehittämistä koskevissa kohdissa. Palveluja järjestetään ensisijaisesti omana toimintana Päihdehuollon avopalvelut järjestetään jatkossakin ensisijaisesti omana toimintana ja niitä täydennetään tarpeen ja resurssien mukaan ostopalveluilla. Oman toiminnan merkitys korostuu päihdeongelman moniulotteisuuden takia. Asiakkaan tarvitsemat terveydenhoitoon, työllistymiseen, tavanomaiseen asumiseen ja toimeentulon turvaan liittyvä palvelut ovat Vantaalla. Päihdepalvelujen tehtävä hoitavana, kuntouttavana ja muiden palvelujen käyttöön ohjaavana tahona mahdollistuu parhaiten toimimalla yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Osa asumispalveluista ostetaan, mutta niiltäkin osin pääpaino on vantaalaisten toimijoiden kanssa. Kuntouttava laitoshoito hankitaan ostopalveluna Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymältä ja kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Päihdepalvelut tekee yhteistyötä myös alalla toimivien järjestöjen ja muiden tahojen kanssa erityisesti ehkäisevän päihdetyön ja vertaistoiminnan osalta Palvelujen sisällöllisen kehittämisen periaatteet Päihdepalvelujen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta päihdepalvelujen sisällöllistä kehittämistä tulisi ohjata seuraavien periaatteiden mukaan: Ehkäisevän päihdetyön merkitystä korostetaan Ehkäisevä työ läpäisee kaikki päihdepalvelut. Palvelurakenteessa avopalvelujen päivystysvastaanotot, aamuryhmät ja asumispalveluissa asumispäivystys tavoittavat asiakkaat matalalla kynnyksellä ja ehkäisevät siten ongelmien syvenemistä. Runsas vertaisryhmätoiminta, johon asiakas voi tulla aikaa varaamatta, toimii muutosta ylläpitävänä ja retkahduksia ehkäisevänä. Kokonaisvaltainen työote sisältää mm. lasten ja nuorten tilanteen selvittämisen sekä hyvän vanhemmuuden tukemisen. Hoitopalveluita on myös puolisoille ja nuorille. Niiden tavoitteena on auttaa päihdeongelman lähellä eläviä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan läheisen päihdeongelmasta huolimatta. 19

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Vanhemmuuden huomioiminen Vantaan päihdepalveluissa

Vanhemmuuden huomioiminen Vantaan päihdepalveluissa Vanhemmuuden huomioiminen Vantaan päihdepalveluissa Seminaari- Voinko tehdä jotakin? Varhaiskasvatus 18.4.2012 Pia Heiskari A-klinikkatyön yksikön johtaja Esitys päihdepalvelujen organisaatioksi 1.8.2011

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015

ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijä Eetu Salunen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013, Rovaniemi) 1.3.2013 1 Sisältö Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät haitat

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013]

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013] EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ VANTAAN KAUPUNKI KHAT -KYSELY MITEN SOMALITAUSTAISTEN ASIAKKAI- DEN PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ NÄ- KYY VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA. Savikkomaa Veera [SYKSY

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM

Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot