ASIKKALAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset
|
|
- Teuvo Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASIKKALAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset
2 2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tavoitteet käyttäytymiselle 6 3 OPETUKSEN TOTEUTUMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Toimintakulttuuri Painotukset Noudatettava paikallinen tuntijako 8 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tukiopetus huolto Koulukuraattorin toiminta Kouluterveydenhuolto Koulukuljetukset Kouluruokailu huolto ja kurinpitorangaistukset Kiusaamisen selvittäminen Poissaolojen seuranta Toiminta kriisitilanteessa Toiminta vaara- ja poikkeustilanteissa Kerhotoiminta 12 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPETUS Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus luokilla Opetuksen tarpeen arviointi Puheopetus Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus luokilla Muut tukitoimet ja yhteistyö Pienryhmäopetus Sopeutumisvaikeudet Kasvatus- ja opetustoiminta Pienryhmän tavoitteet Yhteistyö Oppimisvaikeudet Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 16 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 17 7 OPPIMISTAVOITEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 19
3 Viestintä- ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet A-kieli Englanti A-kieli Saksa Valinnainen kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Biologia, sltk Maantieto Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Vapaakirkollinen uskonto, sltk Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Tekstiilityö Tekninen työ Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Pitkät valinnaiset aineet, sltk sltk sltk Lyhyet valinnaiset aineet sltk sltk Oppilaanohjaus ARVIOINTI Arvioinnin yleiset periaatteet sltk Oppilaan arviointi Vääksyn yhteiskoulussa, sltk sltk Päättöarviointi, sltk Arkistointi Toiminnan arviointi ja kehittäminen 173 LIITTEET Liite 1 Asikkalan kunnan koulutuspoliittiset linjaukset Liite 2 Asikkalan kunnan strategia Liite 3 Asikkalan perusopetuksen tuntijako Liite 4 Oppilaan ongelmakartoituksen lomake Liite 5 Opetusryhmän ongelmakartoituksen lomake Liite 6 huollon verkostokaavio Asikkalassa
4 Liite 7 Kiusaamisselvittelyn sopimusmalli Liite 8 Esimerkki Kriisitoimintamallista Liite 9 OPH:n kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 10 keskustelun runko Liite 11 Asikkalan perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien lukuvuositodistuslomakkeet Liite 12 Asikkalan koulutoimen tieto- ja viestintästrategia Liite 13 Koulukohtaiset opetussuunnitelman osiot 4
5 5 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään opetussuunnitelman perusteissä määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelman perusteet 2004 on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma on laadittu. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta pohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: - perusopetuslaki ja asetus - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta - esi- ja perusopetuksen tuntijaosta - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus Arvopohja on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty käsitys siitä, miten asioiden pitäisi olla ja miten se on saavutettavissa. Arvopohja määrittää elämän ja toiminnan päämääriä. Se ohjaa ajattelua ja tunteita sekä selkeyttää hyväksyttäviä toiminnan motiiveja ja keinoja. Se selventää vastuunjakoa ja antaa perusteita seurausten tai saavutettujen tulosten arvioinnille. Arvopohja koostuu monista yksittäisistä arvoista, joiden merkitys voi ajan ja tilanteen myötä muuttua. Arvopohjaa ei ole olemassa ristiriidattomana. Selkeä arvopohja ei ole jäykkä säännöstö vaan kuvaus perusperiaatteista, joita yhteisössä pyritään toteuttamaan. Arvot opitaan kasvamisen ja oppimisen myötä. Opettaja sitoutuu työnsä kautta yhteiskunnan asettamiin ja työyhteisössä hyväksyttyihin arvoihin. Sitoutuminen on osa opettajan ammatillisuutta. Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo, demokratia sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat elämän kaikinpuoliseen kunnioittamiseen ja luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen. Perusopetuksen oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Valtioneuvoston perusopetukselle asettamat tavoitteet (Valtionneuvoston asetus 1435/ ) ja perus-opetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus ) välittävät koulutuspoliittisia tavoitteita ja linjauksia ja toimivat arvioinnin pohjana. Ne luovat perustan myös asikkalalaiselle opetus- ja kasvatustyölle. Koulujen kehittämistä ohjaa kunnan päätöksenteko. Asikkalan kunnan strategiassa (liite 1 Asikkalan kunnan koulutuspoliittiset linjaukset 2000 luvulle) yhtenä tavoitteena on, että opetuksella tuetaan oman kotiseudun, sen historian ja kulttuurin tuntemista. Strategian avulla valtuusto asettaa organisaation toiminnalle tavoitteet ja vision, joissa valtuusto muodostaa näkemyksensä ja tahdonilmauksensa, millaiseksi se haluaa Asikkalan kuntaa ja sen opetustointa kehittää. Asikkalan kunnan strategiaan on kirjattu arvot, joita se haluaa heijastaa myös koulujen käytäntöihin (liite 2). Koulun toiminnassa ja opetuksessa näkyvillä arvoilla on lainsäädännöllinen pohja. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saame-
6 6 laiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. ( Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Ops perusteet 2004) Perusopetuslain (1998) 2 mukaan perusopetuksen tehtävänä on kehittää lapsen halua oppia ja ohjata häntä ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään. Opetuksen tulee kannustaa lasta tutkimaan ja tekemään havaintoja, muodostamaan mielipiteitä ja perustelemaan ne. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Lapsi opettelee käyttämään tietoja viestintävälineitä ikäkauden mukaisesti. Hän harjoittelee toimimista arkipäivän tilanteissa huomioiden luontoa ja lähiympäristöä. Perusopetuksen aikana lapsi tutustuu ensisijaisesti eurooppalaiseen, suomalaiseen, asikkalalaiseen ja päijät-hämäläiseen kulttuuriin. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Tässä Asikkalan sivistyslautakunnan hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja luokanopettajan välinen yhteistyö auttaa omalta osaltaan ehyen, johdonmukaisen ja oppilaan taitotason huomioivan opetuksen suunnittelussa. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskente-
7 7 lyä ja oppimista varten. Ala- ja yläkoulun nivelkohdassa järjestetään luokanopettajan, koulukuraattorin, erityisopettajan, opinto-ohjaajan sekä tulevan luokanvalvojan kesken tilaisuus, jonka tarkoituksena on välittää tietoa oppilaan taidoista ja opiskelusta sekä sosiaalisista vuorovaikutussuhteista. Tällä pyritään varmistamaan, että oppilaan opintojen eteneminen on sujuvaa ja turvallista. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 2.4 Kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Oppilaan käyttäytymisen perustavoitteena on, että hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön. Lisäksi oppilaan tulee noudattaa asetettuja sääntöjä ja hyviä tapoja.
8 8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on opettajan ohjaamaa tavoitteellista ja aktiivista opiskelua. Oppiminen perustuu opettajan ja oppilaan väliseen sekä oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, mikä tukee uuden omaksumista sekä yhteisöllisyyteen kasvamista. Oppiminen perustuu aina oppilaan aikaisempiin kokemuksiin, käsityksiin ja taitoihin. Opittaessa nämä vanhat tiedot ja taidot muuttuvat uuden vaikutuksesta. 3.2 Oppimisympäristö Asikkala sijaitsee Päijät-Hämeessä Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Jääkauden jäljet näkyvät Asikkalassa kansallisesti arvokkaana harjumaisemana. Asikkala on myös vanhaa maanviljelyseutua, mikä näkyy nykyisessäkin luonnonmaisemassa laajoina peltoaukeina. Vesien läheisyys ja vanha viljelykulttuuri antavat oman leimansa myös koulujen oppimisympäristöille. Oppimisympäristö on rakennettava sellaiseksi, että se tukee oppilaan kasvua, oppimista ja oman toiminnan arviointia. Oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Virikkeet suuntaavat oppilaan mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukevat hänen aktiivisuuttaan. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalveluiden on oltava oppilaan ulottuvilla niin, että hän voi toimia itsenäisesti. Oppilaille voidaan antaa mahdollisuus osallistua myös itse oppimisympäristön suunnitteluun. 3.3 Työtavat Opettajan tehtävä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Opetuksen yhtenä lähtökohtana ovat oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät työtavat, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista sekä edistävät oppilaan toiminnallisuutta. Työtavat kehittävät oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Ne ohjaavat oppilasta työskentelemään tavoitteiden suuntaisesti ja kehittävät oppilaan työskentelytaitoja. Työtavat antavat oppilaalle tietoa hänen omasta oppimisesta ja auttavat havaitsemaan, että oppimiseen voi itse vaikuttaa. Ne tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuden myös luovaan toimintaan, elämykseen ja leikkiin. Erilaiset oppimistyylit sekä erot oppilaiden kehityksessä edellyttävät opetuksen eriyttämistä. Yhdysluokissa tai yhteisopetuksessa esiopetuksen kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 3.4 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. (Ops perusteet 2004) Koulujen omat toimintakulttuurit esitellään tarkemmin koulukohtaisella liitesivulla.
9 9 3.5 Painotukset Asikkala sijaitsee vesistöjen keskellä ja on osa suomalaiskansallista harjumaisemaa. On tärkeää, että nämä luonnon erityispiirteet otetaan huomioon opetuksessa. Jokainen koulu voi lisäksi toteuttaa tärkeäksi katsomiaan painotuksia opetussuunnitelman tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. 3.6 Noudatettava paikallinen tuntijako Valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliset minimirajat eri vuosiluokille (asetus nro 1435). Näitä noudattaen on Asikkalan kunnan sivistyslautakunta hyväksynyt koulujen käytössä olevat tuntimäärät eri vuosiluokilla. (liite 3 Asikkalan perusopetuksen tuntijako)
10 10 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ensisijainen vastuu lapsesta on huoltajilla. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuetaan huoltajia vastaamaan omalta osaltaan lastensa kasvatuksesta. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa ongelmissa. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu osapuolten tasa-arvoisuuteen, mutta koulu on vastuussa yhteistyön käynnistämisestä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 4.2 Oppimissuunnitelma Perusopetuksen aikana oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja kehittyä. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma voidaan rakentaa sen pohjalle. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle asetettaviin tavoitteisiin sekä arvioon vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Oppimissuunnitelma on väline opetuksen yksilöllistämiseen, yhteistyöhön kodin ja koulun välille, arviointiin sekä oppilaan ohjaukseen. Erityisen tärkeää oppimissuunnitelman laatiminen on silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimiseen. Oppimissuunnitelma voidaan laatia vapaamuotoisesti. Se voi olla dokumentoituna kansioon tai vihkoon, joka täydentyy vähän kerrallaan. Sitä varten voidaan laatia myös erillinen lomake. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), se korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perusopetuksenopetuksen säännöllisiä yhteistyökumppaneja ovat: - seurakunta (aamunavaukset, eri työmuotojen esittely) - poliisi (liikenne- ja laillisuuskasvatus) - palo- ja pelastustoimi (toiminnan ja kaluston esittely, hätätilanteissa toimiminen, henkilökunnan koulutus) - kirjasto (lainaustoiminta, kirjavinkkaus, tiedonhaun opetus, kirjastoauto) - nuorisotoimi (selviytymispeli, nuorisopiste) Lukuvuoden aikana koulut tekevät yhteistyötä myös muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa mahdollisuuksien mukaan (esim. paikalliset harrastusseurat, veteraanit, 4H- kerho). 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.
11 11 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. (Ops perusteet 2004) 4.5 huolto huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Opettajat voivat kartoittaa oppilaan tai oppilasryhmien ongelmia kirjalliseen muotoon oppilastyöryhmän käsittelyä varten (ks. liite 4 ja 5). Asikkalan kunnassa keskeisinä oppilashuollon toteuttajina toimivat koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja terveyskeskuspsykologi. Kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa myös kyläkouluilla. Vääksyn Yhteiskoulussa toimii lisäksi laaja oppilashuoltoryhmä. Perusryhmään kuuluvat erityisopettajat, koulukuraattori, rehtori, terveydenhoitaja ja opettaja/luokanvalvoja. Luokkaasteilla 7-9 opinto-ohjaajat kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Laajaan oppilashuoltoryhmään kuuluvat lisäksi lastensuojelutyöntekijä, päihdetyöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, lääkäri ja poliisi. huollon verkosto Asikkalassa (liite 6) Koulukuraattorin toiminta Kuraattoritoimintaa määrittävät lastensuojelulaki ja koululaki. Perustehtävänä on tukea koulujen kasvatus- ja opetustyötä. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden onnistuneen koulunkäynnin edistäminen ja tukeminen eri tavoin sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Kuraattoritoiminnan tavoitteena on myös oppilaan oikeusturvan turvaaminen koulussa. Koulukuraattori ottaa vastaan oppilaita keskittyen koulukeskukseen Vääksyyn, missä sijaitsee kuraattorin työtilat. Perusopetuksen ja erityisopetuksen alueella koulukuraattori auttaa erityisesti oppilaiden koulunkäynti- ja tukitoimenpiteiden järjestelyissä, konsultoi opettajia ja osallistuu vanhempien ja hoitotahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulukuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmiin eri kouluilla. Hän tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa osallistuen ERIKA-työryhmään. Tarvittaessa hän osallistuu alansa asiantuntijana eri työryhmiin. Verkostotyömalli on tässä suurena apuna (liite 5). Oppilaiden kuraattorille ohjautumisen tärkeimpiä syitä ovat: koulunkäynnin aloittamisessa ilmenevät vaikeudet, koulukypsymättömyys, levottomuus luokassa, keskittymishäiriöt, psyykkiset häiriöt, vaikeat kotitilanteet, koulukiusaaminen (ks. liite 6), murrosiän muutokset, syrjäytyminen ja itsetuhokäyttäytyminen. Ne oppilaat, joilla on suuria erityisvaikeuksia ja joiden kanssa eteneminen vaatii erityistason ammattiapua, ohjataan joko perhe-neuvolaan Lahteen neuropsykologisiin tutkimuksiin tai Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Erityisluokkasiirtoihin tarvittavat tutkimukset suorittaa Asikkalan kunnassa pääsääntöisesti terveyskeskuspsykologi. Siirtoihin tarvittavia sosiaalisia kartoituksia ja lausuntoja tekee koulukuraattori. Nykyisin kuraattori toimii kunnassa myös erityisopetuksen koordinaattorina. Tarvittaessa hän pitää korjaavaa opetusta IE (Instrumental Enrichment)-tunteja levottomille ja keskittymisvaikeuksista kärsiville luokille. Hän pitää myös BS (Bright Start)-ryhmiä kolmasluokkalaisille oppilaille heidän siirtyessään Vääksyn kouluun.
12 Kouluterveydenhuolto Kansanterveyslain mom kohdan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen sekä lukioiden terveydellisten olojen valvonta ja niiden oppilaiden terveydenhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus, niin kuin viimeksi mainitusta asetuksella tarkemmin säädetään. Oppilaalle kouluterveydenhuolto on lain tarkoittamassa laajuudessa maksutonta. Lisäksi terveyskeskuksessa tapahtuva koulutapaturmien hoito on maksutonta. Kouluterveydenhuollon ensisijaiset toteuttajat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Siihen osallistuvat toimenkuvansa mukaisesti myös muut terveyskeskuksen työntekijät, esim. psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä hammashoitaja ja hammaslääkäri. Kouluterveydenhuollossa korostuu ennaltaehkäisyn merkitys. Kouluterveydenhoitaja tapaa peruskoululaiset lähes joka vuosi terveystarkastusten yhteydessä. Lääkärin tekemät määräaikaistarkastukset ovat 1., 5. Ja 8.-luokilla Koulukuljetukset Koulukuljetukset järjestetään peruskoululain 32 mukaisesti. Koulutoimisto huolehtii koulukuljetusten ja kuljetuspäätösten tekemisestä. Koulu huolehtii oppilaiden liikennekasvatuksesta, kuljetusten aikaisista järjestyshäiriöistä ja yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä kuljetusoppilaiden valvonnasta ennen koulun alkua ja sen päättymisen jälkeen. Koulukuljettaja toimii Asikkalan kunnan määräämien pelisääntöjen mukaan huolehtien lasten koulukuljetusten turvallisuudesta Kouluruokailu Kunta tarjoaa oppilaille täysipainoisen lounaan klo välisenä aikana. Erikoisruokavaliot tarjotaan terveydenhoitajan tai lääkärin lausuntojen mukaisesti. Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja toisen ihmisen huomioon ottavaa käyttäytymistä. Kouluruokailussa pyritään myös avartamaan kansallisten ja kansainvälisten ruokaja tapakulttuurien tuntemusta erilaisilla teematoteutuksilla. Ruokailun toteutus tukee osaltaan ympäristökasvatusta. Keittiö sitoutuu oheiskasvattajana ohjaamaan oppilaita mm. TET- jakson puitteissa työn arvostukseen, vastuullisuuteen ja toisen huomioonottavaan joustavaan käyttäytymiseen huolto ja kurinpitorangaistukset Kurinpitorangaistuksen antanut opettaja kuulee oppilasta ja käy hänen kanssaan tapauksesta kasvatuksellisen keskustelun. Tarvittaessa hän ohjaa oppilaan koulukuraattorille tai jollekin toiselle oppilashuoltoryhmän jäsenelle saamaan ammatillista keskusteluapua. Tapauksissa, joissa oppilaalta evätään opetukseen osallistuminen, koulu toimii koululain mukaisesti. Rehtori määrää vastuuhenkilöt oppilaan opiskelun turvaamiseksi Kiusaamisen selvittäminen Kun luokassa tai välitunneilla tapahtuu kiusaamista, joka ei kehotuksista huolimatta pääty, niin siihen on syytä puuttua napakasti. Opettaja kutsuu oppilaat ja vanhemmat koolle neuvotteluun. Tässä neuvottelussa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja kartoitetaan tilanne molempien kannalta. Neuvottelussa kiusaaja laitetaan vastaamaan teoistaan kiusatulle seuraavan sopimusmallin mukaisesti. (ks. liite 7)
13 Poissaolojen seuranta Opettajat kirjaavat oppilaiden poissaolot. Luokanopettaja tai luokanvalvoja pyytää selvityksen poissaolosta oppilaan huoltajalta. Jos oppilas on poissa yli kolme päivää, huoltaja on velvollinen ottamaan yhteyttä kouluun ja selvittämään poissaolon syyn Toiminta kriisitilanteessa Kouluilla toimitaan erilaisissa kriisitilanteissa (esim. kuolemantapaus) koululta löytyvien kriisitoimintamallien mukaisesti. Esimerkki kriisitoimintamallista (ks. liite 8) Toiminta vaara- ja poikkeustilanteissa Oppilaiden turvallisuudesta huolehditaan kouluille tehtyjen turvallisuussuunnitelmien sekä sivistystoimen valmiussuunnitelman mukaisesti. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen (Ops perusteet 2004) Asikkalan koulut päättävät itsenäisesti tarjoamistaan kerhoista käytettävissä olevan tuntikehyksen puitteissa.
14 14 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPETUS Yhteiskunnassa pidetään merkittävänä arvona jokaisen yksilön kunnioittamista sekä hänen itsemääräämisoikeuttaan omaa elämää koskevissa asioissa. Jokaisella lapsella on oikeus opiskella oman alueensa koulussa tarvittaessa osin tai kokonaan erityisopetuksessa. Erityisopetuksessa oppilaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt otetaan huomioon siten, että hänellä on mahdollisuus päästä omien kykyjensä edellyttämiin tavoitteisiin. Lasten erilaisuus nähdään toiminnassa voimavarana. Lapsia tuetaan yhteisön jäsenenä siten, että jokainen voi kokea olevansa arvostettu yksilö. Syrjintää ja kielteisiä asenteita ehkäistään luomalla kaikille avoin, erilaisuutta ja kansainvälisiä arvoja hyväksyvä yhteisö. Perusopetuksessa kuten jo esiopetuksen aikana tulee kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Näin myös tukitoimenpiteet voidaan aloittaa riittävän varhain. Mikäli lapsi siirretään erityisopetukseen, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetusta järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyminen yleisopetukseen tai erityisopetukseen tapahtuu yhteistyössä oppilashuollosta vastaavan henkilöstön sekä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäyntiä järjestettäessä tulee huomioida seuraavat seikat: tilojen soveltuvuus opettajien ja muun henkilöstön jaksamisesta ja koulutuksesta huolehtiminen erityisopetusresurssien riittävyys luokan kokonaistilanteen huomioiminen ja tarvittavien tukipalveluiden turvaaminen alueellinen yhteistyö erityisopetuksessa oppimateriaalien ja apuvälineiden riittävyys mahdollisuudet moniammatilliseen yhteistyöhön vanhempien sitoutuminen tukitoimiin kotien kasvatusvastuun korostaminen 5.1 Osa-aikainen erityisopetus Peruskouluopetuksen aikana oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Luokan/aineenopettaja antaa opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tukiopetusta. Mikäli tukiopetus ei yksinään riitä, voi oppilaalle antaa osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa kiinnitetään huomiota puhe- ja lukivaikeuksien lisäksi myös muihin oppimisvaikeuksiin Osa-aikainen erityisopetus luokilla 1-6 Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, joilla on puhe-, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia tai muita lieviä oppimisvaikeuksia. Opetus järjestetään siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena joko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Oppimisvaikeuden laatu ja aste määräävät pienryhmän koon. Mitä vaikeampi häiriö, sitä yksilöllisempää opetusta tarvitaan. Opetusjakson pituus on yksilöllinen. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään antamaan oppilaan koulutuntien aikana Opetuksen tarpeen arviointi Erityisopettaja kartoittaa oppilaan oppimisvalmiudet ja puheopetustarpeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaatimat tarkoituksenmukaiset tukitoimenpiteet voidaan aloittaa heti perustaitojen harjoitteluvaiheessa. Erityisopetus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa yleisopetuksen opettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä. Erityisopettajan pitämät diagnostiset testit ja muut opiskelutilanteet seulovat oppilaat, joilla on vaikeuksia äidinkielessä. Lapsen koulunkäynnin tueksi tarvitaan joskus myös psykologin tekemiä testejä, joihin oppilaat ohjataan vanhempien suostumuksella.
15 Puheopetus Erityisopettaja selvittää oppilaiden äännevirheiden ja äänihäiriöiden laadun. Jos poikkeavuutta ilmenee paljon, erityisopettaja ohjaa oppilaan lääketieteellisiin tutkimuksiin. Vaikeimmissa tapauksissa erityisopettaja tekee yhteistyötä puheterapeutin kanssa. Puheopetus painottuu äännevirheiden korjaamiseen. Puheopetus etenee siten, että tuottamisvaiheessa pyritään uuden puhekäyttäytymisen oppimiseen ja sen spontaaniin tuottamiseen niin, ettei se häviä tai palaudu aikaisempaan puhekäyttäytymiseen Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus Lukemisen ja kirjoittamisen opetus lähtee ensimmäisellä luokalla kielellisen tietoisuuden kehittämisestä. Lukemisen opetuksessa pyritään lukemisen tekniikan ja ymmärtämisen kehittämiseen ja lukuharrastuksen herättämiseen. Kirjoittamisen opetuksessa pyritään kirjoittamisprosessin virheettömyyteen ja sujuvuuteen kirjoittamalla sanoja, lauseita ja tarinoita. Lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaskohtaisten tyyppivirheiden korjaamiseen Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9 Luokilla 7-9 jatketaan tarvittaessa puhe- ja luki-vaikeuksien korjaamista. ta voidaan luki-opetuksen yhteydessä tukea myös muissa oppiaineissa. Jatkuvasti keskittymätön tai opetusta häiritsevä oppilas voi saada tukea erityisopettajalta joko yksilöopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Erityisopettajan kanssa neuvoteltuaan aineenopettaja voi varata oppilaalle erityisopetustunnin. Oppilaan kriisitilanteessa hänet voidaan ainekohtaisesti siirtää osaaikaiseen erityisopetukseen 1-3 viikoksi erityisopetukseen varattujen tuntien sallimissa rajoissa. Siirron aikana noudatetaan yleisopetuksen ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Siirron jälkeen oppilas palaa normaaliin opetusryhmäänsä. Tällainen siirto käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Aineenopettajan, erityisopettajan ja rehtorin on hyväksyttävä siirto; huoltajalle tiedotetaan asiasta Muut tukitoimet ja yhteistyö Oppilaalle voidaan antaa myös osa-aikaista erityisopetusta hänelle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma sisältää oppimista edistäviä asioita koskevia toimenpiteitä. Tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Se laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja pyrkii tukemaan yleisopetuksen opettajaa ainekohtaisen HOJKSsuunnitelman ja opetuksen toteuttamisessa. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään aina, kun oppilaalla on erityisiä oppimisvaikeuksia. Pääsääntöisesti yhteydenpidon ja ilmoituksen vaikeuksista tekee yleisopetuksen opettaja. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa yhteisneuvotteluihin ja vanhempien ohjaamiseen. 5.2 Pienryhmäopetus Kanavan koulussa järjestetään opetusta erityisopetukseen siirretyille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia (luokat 1-9). Opetusta järjestetään myös kehitysvammaisille oppilaille ja oppilaille, jotka vamman, sairauden, oppimisvaikeuden tai muun syyn takia vaativat opetusta pienessä ryhmässä. Sopeutumattomien oppilaiden opetusta järjestetään kaikilla luokka-asteilla: Anianpellon koululla (luokat 1-2), Vääksyn koululla (luokat 3-6) sekä Vääksyn Yhteiskoululla (luokat 7-9). Vaikeasti kehitysvammaisten opetusta järjestää Pääjärven kuntayhtymä. Dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten opetus voidaan tarvittaessa järjestää Lahdessa Kaikuharjun koulussa. Pienryhmäopetusta voidaan antaa myös Päijät-Hämeen keskussairaalan Kanervikon koulussa Lahdessa. Erityisopetus on kaikissa muodoissaan oppilaan yksilöllisistä edellytyksistä lähtevää, jolloin opetus ja muu toiminta mukautetaan vastaamaan oppilaan elämäntilannetta Sopeutumisvaikeudet
16 16 Asikkalan kunnassa sopeutumattomien opetus tapahtuu pienryhmässä, jonka enimmäisoppilasmäärä on 10 oppilasta. Pienryhmät palvelevat kaikkia peruskoulun oppilaita. Pienryhmä on perusopetuksen luokka, joka antaa opetusta peruskoulun muuhun opetukseen sopeutumattomalle oppilaalle tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Luokan tehtävänä on mahdollistaa opetukselliset ja kasvatukselliset edellytykset oppilaan siirtymiseksi takaisin yleisopetukseen sekä peruskoulun jatko-opintoihin. Oppilaan kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa pyritään kohottamaan oppilaan itsetuntoa ja tukemaan hänen suoriutumistaan peruskoulun oppimäärästä omien edellytystensä mukaisesti Kasvatus- ja opetustoiminta Oppilaan kokonaiskuntoutuksen lähtökohtana on oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen. Tavoitteena on luoda sellainen kouluympäristö, jossa myönteisessä hengessä, oman opettajan johdolla kohennetaan oppilaan itseluottamusta, kehitetään hänen sosiaalisia taitojaan, eheytetään häntä emotionaalisesti unohtamatta eettisen kasvatuksen merkitystä. Itsearviointi tukee oppilaan kasvatustavoitteiden saavuttamista ja vastuunottamista omasta elämästään ja opinnoista Pienryhmän tavoitteet Oppilaan tavoitteena on suorittaa yleisopetuksen oppimäärä (kts. opetussuunnitelma) painottaen matematiikan, äidinkielen ja vieraan kielen opiskelua. Oppilaan osittainen integroiminen yleisopetukseen on mahdollista, huomioiden oppilaan vahvuudet. Tämä tukee tavoitteena olevaa yleisopetukseen siirtymistä. Kasvatustavoitteista tärkein on vastuunotto omasta elämästä ja opinnoista. Tavoitteena on toimia ryhmän jäsenenä oppilaan kykyjen edellyttämällä tavalla pienryhmässä Yhteistyö Tärkeänä kasvatus- ja opetustoiminnan osana nähdään kotien tukeminen myös kasvatustoiminnassa. Tähän toimintaan kuuluvat moniammatillinen yhteistyö perheen asioita hoitavien tahojen kanssa, oppilaan yksilöllinen seuranta sekä mahdollinen jatkohoitoon ohjaaminen. huoltotoiminta tukee oppilaiden kasvatustavoitteiden saavuttamista. (Liite 6 : Asikkalan oppilashuolto/verkostokaavio). 5.3 Oppimisvaikeudet Kanavan koulu järjestää opetusta erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille kaikilla peruskoulun luokka-asteilla. Erityisopetussiirto Kanavan kouluun on mahdollinen, kun oppilaan oppimisvaikeudet ovat niin suuria, ettei peruskoulun suorittaminen yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ole mahdollista. ta autetaan oppimisvaikeuksissaan eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Kanavan koulun oppilaat opiskelevat peruskoulun oppiaineita mukautetusti, mutta opiskelu voi tapahtua myös osittain yleisopetuksen oppimäärän mukaisesti. Oppiaineen mukautus ja oppilaan tavoitetason määritteleminen sekä oppimäärän yksilöllistäminen tapahtuvat henkilökohtaisessa oppimisen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Kanavan koulu järjestää opetusta myös kehitysvammaisille oppilaille ja oppilaille, jotka vamman, sairauden, oppimisvaikeuden tai muun syyn takia vaativat opetusta pienessä ryhmässä. Opetusryhmässä on korkeintaan kahdeksan oppilasta. Opetukseen kuuluu pidennetty oppivelvollisuus. Tilat ja välineet ovat yhteisessä käytössä koulun muiden erityisluokkien kanssa. Opetuksen tavoitteina on elämisen taitojen oppiminen ja soveltaminen käytäntöön. Tavoitteet asetetaan kunkin oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaan toiminta-alueittain, jotka jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommuni-
17 17 kaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa opetustavoitteet asetetaan ja oppisisällöt valitaan yksilöllisesti. Tavoitteena on myös oppilaan saattaminen ja kiinnittäminen jatkokoulutuspaikkaan ja valitsemalleen uralle. Tämä pyritään varmistamaan tiiviillä yhteistyöllä eri jatkokoulutuspaikkojen kanssa. Lisäksi peruskoulun kahdella viimeisellä luokalla järjestetään runsaasti työelämään tutustumisen jaksoja. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kun on tarpeen opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muu opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa tukipalveluiden toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot, kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee seurata säännöllisesti Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS
18 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. (Ops perusteet 2004) 6.2 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisivat mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. (Ops perusteet 2004) 6.3 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttaja-taustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon
19 19 osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 AIHEKOKONAISUUDET
20 20 Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys.
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
Lisätiedot4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
Lisätiedot3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
LisätiedotYLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus
LisätiedotOppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
LisätiedotSonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Lisätiedot(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen
Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri
LisätiedotValmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Valmistavanopetuksen opetussuunnitelma Hämeenkyrönkunta Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 Hämeenkyrössä... 3 2. Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma...
LisätiedotPeruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus
Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotPerustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus
Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako
LisätiedotPERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
Lisätiedot5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
Lisätiedot1. luku Opetussuunnitelma
OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotOPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY
Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotKANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN
1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotKolmiportaisen tuen suunnitelma
Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
Lisätiedot7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa
LisätiedotKodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?
Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti
Lisätiedotsosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 1/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 16.1.2004 Perusopetuksen järjestäjille ja peruskouluille Voimassaoloaika 16.1.2004 alkaen toistaiseksi Säännökset
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
Lisätiedot4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotAlavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA
Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...
LisätiedotSalassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT
Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotOpetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako
Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Outi Rinne 16.3.2016 Perusopetuksen ohjausjärjestelmä (1.1) Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
LisätiedotTiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta
Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa
Lisätiedot1. Kolmiportainen tuki
1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.
LisätiedotKoulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
Lisätiedot