OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS

2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA' TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulun ulkopuolinen opetus TOIMINTAKULTTUURI Fyysiset edellytykset Toimintaa muotoavat, prosessuaaliset edellytykset Toiminnan psyykkis-sosiaaliset (sielulliset) edellytykset Toiminnan henkiset edellytykset Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa TYÖTAVAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapautuminen

3 4.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN huolto Tuen tarpeen arviointi Toiminta yksittäisen oppilaan ongelmatilanteessa Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisy, havaitseminen ja hoito Koulumatkojen turvallisuus Kouluruokailu Kouluterveydenhuolto Hammashoito Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS TUNTIJAON MUODOSTAMINEN VALINNAISAINEIDEN OPETUS KIELIOHJELMA Koulun tuntijaon kielitasot Toteutettava kieltenopetus TUNTIJAKO OPPIMIS JA OPETUKSEN OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) VIERAAT KIELET Englanti A1-kieli

4 7.7.2 Saksa A2-kieli MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO USKONTO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Kristiyhteisön uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ Tekstiilityö Tekninentyö EURYTMIA Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita Ihmisenä kasvaminen Sosiaalinen kasvu ja osallistuva kansalaisuus LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISAINEIDEN OPETUS Ruotsi Ranska B2-kieli Käsityö Musiikki Tieto- ja viestintätekniikka OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI

5 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET MUU ARVIOINTI

6 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA' Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun kasvatuksen ja opetuksen arvopohjana on ihmisyys ja sen edistäminen. Koulun tehtävä on tukea kasvua siihen. Ihmisen toteutumiseen kuuluvat keskeisesti vapaus, tasa-arvo ja vastuu. Vapaudella on kasvussa tavoitteen luonne, joka voi toteutua vähitellen ihmiselämän aikana ihmisen itsensä tahtomalla tavalla. Tasa-arvoon sisältyy näkemys, että koko kasvuprosessin aikana ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo riippumatta siitä, miten yksilö toteutuu kyvykkyytensä ja oikeudellisen, kulttuurisen, poliittisen tai taloudellisen tilanteensa lähtökohdista. Vastuuseen sisältyy suhde ympäristöön, kanssaihmisiin, luontoon ja koko maapallon tulevaisuuteen. Kasvatuksen ja opetuksen on luotava edellytyksiä vapauden, tasa-arvon ja vastuun lisääntymiselle ihmiskasvun hengessä. Ihmisen kasvun käsittäminen ja ymmärtäminen perustuu antroposofiseen ihmiskuvaan, jossa kasvu on vaiheittain etenevä tapahtuma, joka alkaa toiminnasta ja etenee tunteen kautta ajatuksen voimiin. Toimivaa lasta kasvattaa totuudellisuuteen pyrkivä, mielikuvituksen voimiin perustuva opetus, tuntevaa lasta oikeudenmukaisuuden ja kauneuden kokemukset ja ajattelua harjoittelevan nuoren pyrkimystä totuuteen eettisyyden ja hyvän toteuttaminen. Opetus ja kasvatus rakentuvat suomalaisen kulttuurin perustalle, jonka kehitystä koulu pyrkii edistämään luomalla suhdetta muihin kulttuureihin yleisinhimillisyyden hengessä. Paikalliskulttuurin tuntemus, kotimaisten kielten arvostus, uskonnollinen suvaitsevaisuus ja vähemmistökulttuurien erilaisuus rikkautena ovat perusta, jolla kasvatus ja opetus voivat auttaa kulttuuria kehittymään ja uudistumaan jatkuvasti. Koulun toiminta järjestetään edellä kuvattuja arvoja ja ihmiskasvun ideaaleja toteuttaen yhteistyössä opettajien, vanhempien ja oppilaiden sekä opiskelijoiden että muun yhteiskunnan kanssa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS Steinerpedagogiikan tavoitteena on, että koulun päättövaiheessa aikuistuva nuori tuntee vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuuden sekä pyrkii näiden vuorovaikutukseen toiminnassaan, tahtoo käyttää omaa ajatteluaan ja on luonut suhteen omaan minuuteensa ja yksilöllisyyteensä. Tämä tavoite edellyttää laajaa yleissivistystä, johon kuuluu tietämistä, luovuutta, vuorovaikutustaitoja sekä käytännön osaamista ja yritteliäisyyttä. Koulu arvostaa ja viljelee kaikenlaista lahjakkuutta, jotta yhteiskunta ja ihmisyhteisö voi hyötyä kaikista jäsenistään ja yksilö pystyy osallistumaan kykyineen yhteiseen elämään. Koulun tehtävä on kasvattaa yhteistä sivistyspääomaa ja tukea ihmisten tasa-arvoisuutta. Oppilaalla ja opiskelijalla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin oppivelvollisuuden tai toisen asteen opintojen päättyessä. Ihmisyyteen kasvamisen pitkän prosessin toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteisössä, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja jossa on näkyvissä lähes koko kehitysprosessi. Siksi kaikenikäiset oppilaat ja opiskelijat aina esikouluikäisistä lukiolaisiin toimivat mahdollisuuksien mukaan samassa kiinteistössä ja osin samojen opettajien ohjauksessa. Näkemys poikkeaa tavanomaisesta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä. Yhtenäiskoulu tässä muodossa mahdollistaa luontevasti inhimillisten voimavarojen käyttöönoton sosiaaliseen kasvuun jokapäiväisessä elämässä. Yhteisön jäseneksi ja yksilöksi kasvaminen tapahtuvat rintarinnan ja lomittain. Alaluokilla vakiintuvat tavat ja tottumukset sosiaalisuuden perustaksi ja mahdollistamaan omien voimavarojen 6

7 käyttöönottoa. Keskiluokilla sujuva sosiaalinen elämä auttaa suuntaamaan voimat työnteon oppimiseen ja tavoitteelliseen pyrkimiseen sekä yksin että yhdessä. Lukiovaiheen luokilla opitut työtaidot tukevat ajattelun vaatimaa ponnistelua ja mahdollistavat omien kykyjen ja lahjojen käytön sosiaalisissa yhteyksissä. Toimintakulttuurin tulee vastata koko koulunkäynnin ajan kasvavan ihmisen tarpeita. Lapsen kehitysvaihe määrittää kaikkea kasvatusta ja opetusta lähtien oppimisen tavoista, opiskeluympäristöstä, opetusmenetelmistä, oppiaineiden rakentumisesta, oppisisällöistä aina kaikenlaiseen oppimisen tukeen ja ohjaukseen saakka. Suhteessa opettajaan oppilaan on saatava alaluokilla kokea terveen auktoriteetin olemassaolo ja ohjaus samalla, kun hän oppii tässä vuorovaikutuksessa kunnioittamaan aikuista. Keskiluokilla oppilaan on voitava irrottautua turvallisesti auktoriteettisuhteesta oman itsenäistymisensä takia. Kuitenkin hankitut itsenäisen työnteon taidot ja toverisuhteet auttavat ja vahvistavat oman identiteetin synnyssä tässä tilapäisen hajaannuksen vaiheessa. Lukiovaiheessa ohjaus ja opetus perustuvat toimijoiden tasavertaiseen suhteeseen, jossa työnjako perustuu asiantuntemukseen. Vastuunotto ja vapaus alkavat toimia vuorovaikutuksessa, jolloin ulkopuolista ohjausta tarvitaan vähenevästi, mutta opiskelijan on voitava saada sitä tarvittaessa. Inhimillisen kasvun ajatus ulottuu myös opettajan toimintaan. Se asettaa opettajalle jatkuvan haasteen kehittää opetus- ja kasvatustyötään ja ottaa vastuuta yhteisönsä kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Opettaja kohtaa työkentässään myös oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmat ja toimii aloitteellisesti tässäkin tehtävässään. Molemminpuolinen vapaus ja vastuu ovat tavoitteena aikuisten välisessä yhteistyössä. Koulu on osa inhimillistä kulttuuria. Siksi pyritään luomaan ja vaalimaan kaikkia niitä yhteistyösuhteita, jotka rakentavat omaa toimintaa ja muiden toimijoiden niin halutessa auttavat myös heidän toimintaansa. Avoimuus ja toisen vapauden kunnioittaminen ovat yhteistyön välttämättömiä edellytyksiä ja koulun toiminnan aktiivisia pyrkimyksiä. 1.3 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN Perusopetuksessa oppilas tutustuu ihmiselämään, luontoon, yhteiskuntaan ja kulttuureihin monipuolisesti toiminnan, taiteen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oman tutkimisen avulla. Tässä prosessissa hän oppii tekemään työtä ja hankkii aktiivisen otteen ja osallisuuden kokemuksen sekä omaan että ympäristönsä elämään. Perusopetuksessa oppilas kehittää perustaa myöhemmälle itsenäiselle ongelmanratkaisulle, joka perustuu silloin enenevästi ajatteluun. Hän tutustuu vähitellen ymmärtäen teknologiseen kehitykseen ja oppii käyttämään kulloinkin tarpeellisia välineitä. Yksilöllisten oppimistaitojen lisäksi oppilas kehittää luokkayhteisössään valmiuksia toimia yhdessä toisten kanssa ja käyttää kykyjään myös yhteisön hyväksi ja edistymiseksi. Yhteistyössä oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja tarkoituksiaan sekä kuuntelemaan toisia. Viestinnän perustana ovat oman äidinkielen taidot, mutta vieraisiin kieliin oppilas tutustuu myös koulun aloituksesta lähtien monipuolisesti ja laajasti. ottaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään vähitellen. Tärkeintä koulussa on oppia tekemään työtä kulloistenkin tehtävien parissa päämäärään pyrkien, jolloin myös omat tarkoitukset ja ilmaisu- ja oppimistavat toteutuvat sekä yksilöllisellä että yhteisellä tavalla. oppii tunnistamaan eettisesti kestäviä ratkaisuja eli erottamaan hyvää ja oikeaa toimintaa kussakin tilanteessa. Hän oppii myös käsittelemään toiminnassa syntyviä ristiriitoja ja ymmärtämään vähitellen erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja sekä alkaa nähdä ja oivaltaa tekojen välillisiä ja välittömiä seurauksia. Oppilaan on saatava kokemus oman vastuun ja kykyjen suhteesta omaan ja muiden hyvinvointiin. 7

8 Opetuksen ja kasvatuksen on tuettava ja lujitettava oppilaan itsetuntoa ja uskoa omaan itseen sekä kasvattaviin aikuisiin. Kaikkien oppilaiden on saatava mahdollisuuksia havaintojensa, tulkintojensa ja näkemystensä ilmaisuun, vaikka niitä ei vielä osaa perustellakaan. Taiteellisen toiminnan keinoilla ja menetelmillä on tarkoitus kehittää oppilaiden taipumuksia monipuolisesti ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Perusopetuksen aikana oppilas oppii toimimaan sekä koulun että omien tarkoituksiensa suunnassa ja pystyy sovittamaan niitä yhteen. Perusopetuksen päättyessä oppilaan suhteen opintoihin ja maailmaan tulisi vielä saada olla avoin ja ennakkoluuloton, jotta hän voisi löytää todelliset tulevaisuuden pyrkimyksensä vasta viriävän oman ajattelunsa voimilla ennen aikuisuuteen siirtymistä. 1.4 OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun opetus on opetussuunnitelmallisesti koko ihmisen kasvun kattava yhtenäinen kokonaisuus, johon kuuluvat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus. Opetussuunnitelman hyväksyy opettajakunnan esityksestä opetuksenjärjestäjä, joka on Jyväskylän seudun steinerkoulun kannatusyhdistys ry. Opetussuunnitelma pohjautuu perusopetuslakiin, valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja valtioneuvoston säätämiin valtakunnallisiin tavoitteisiin ja tuntijakoon. Opetussuunnitelma on koulun erityistehtävän mukaisesti steinerpedagogisen opetuksen toteuttamisen ja kehittämisen suunnitelma. Vaikka opetussuunnitelmat on laadittu kaikille asteille erikseen, ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Opetussuunnitelma laaditaan ja sitä kehitetään yhteistyössä vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuu koko opettajakunta. Koulun tehtävä on toteuttaa perusopetus steinerpedagogisin perustein ja menetelmin, jolloin opintoihin kuuluu myös opintoja, joita ei sisälly yleisen perusopetuksen sisältöihin ja menetelmiin. Opinto-ohjelma muodostuu pedagogisin perustein pääosin kaikille yhteisistä opinnoista. voi opettajakunnan päätöksellä edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Tällöin opinto-ohjelmassa määritellään tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Suunnitelmassa määrätään oppilaalle pakolliset ja valinnaiset opintokokonaisuudet. Esiopetuksen toteuttamistavasta päättää vuosittain opetuksenjärjestäjä. Esiopetus voidaan toteuttaa joko seudun kahdessa Steiner-päiväkodissa muun varhaiskasvatuksen tai/ja perusopetuksen yhteydessä. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-8 opetuksen pääosasta vastaavat luokanopettajat, mutta kaikilla luokka-asteilla toimii myös monia aineenopettajia. Päättöluokalla opettavat aineenopettajat, jotka vastaavat luokasta aineensa osalta ja aikana, ja luokan yleisestä tilanteesta vastaa ja huolehtii luokanohjaaja. 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS Kasvu ja kehitys kuuluvat ihmisyyden ominaisuuksiin. Jokainen ihminen oppii ja haluaa oppia, mutta oppimisen tavat ovat monenlaisia. Siksi kaikki tarvitsevat tukea jonkin alueen oppimiseensa, ja jokaisella on oikeus saada sitä. Steinerpedagogiikka pyrkii poistamaan ihmisen toteutumisen esteitä, sillä jokainen ihminen tahtoo tulla itsekseen ja toteuttaa elämänsä tarkoituksen. Tämä tahto 8

9 kuuluu myös oppimiseen. Usein tämän pyrkimyksen tielle on muodostunut esteitä, jotka vaikeuttavat luontaista pyrkimystä muuntumiseen oppimisen avulla. Oppiminen on myös haastavaa, koska ihminen laajentaa silloin rajojaan ja kokee äärirajalla ponnistelun vaivan. Oppimisen ilo syntyy rajan ylittymisestä syntyvässä onnistumisen kokemuksessa. Tällä on välitön vaikutus minäkäsitykseen. Palkitsevat kokemukset auttavat ponnistelemaan aina uudestaan. Oppimista motivoivat mahdollisuus käyttää kaikkia aisteja ja ruumista, vuorovaikutuksessa kuulluksi tuleminen ja tiedonhankinnassa ihmettelevä, tunnusteleva suhtautuminen elämänilmiöihin. Yläluokilla oppimista auttaa jo oman oppimis- ja opiskelutavan löytäminen ja omien tavoitteiden asettaminen. Oppimisvaikeuksissa tarvitaan erityisesti opettajia ja muuta tukea tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksessa oppilas nojaa opettajan auktoriteettiin, joka muuttuu toiselle asteelle siirtymisen yhteydessä asiantuntija-auktoriteetiksi. Perusopetuksessa aikuisella on kokonaisvaltainen kasvatusvastuu erityisesti vaikeuksien ilmetessä. Suhde kasvattajaan on tärkein tekijä lapsen kasvussa ja oppimisessa. Opettaja huolehtii keskeisesti siitä, että ryhmä edistää oppimista ja että yhteistyöskentely toimii. Silloin ryhmä voi motivoida koulunkäyntiä ja edistää ihmissuhteiden syntymistä tilapäisissä ja pitkään kestävissäkin vaikeuksissa. 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulu on vain osa lapsen ja nuoren kasvu- ja oppimisympäristöä. Koulun oppimisympäristö pyrkii edistämään oppimista, henkilökohtaista hyvinvointia ja sosiaalista kasvua, jotta elämä voi toteutua myös kouluaikana. Myös oppilaat otetaan jakamaan vastuuta oman ympäristönsä muokkaamisesta ja hoitamisesta kulloistenkin taitojen ja mahdollisuuksien mukaan. Kouluympäristössä oppilas hankkii monipuolisesti taitoja, joita tarvitaan kotona ja kodin ulkopuolella viihtyvyyden lisäämisessä. Fyysinen oppimisympäristö pyritään muodostamaan aisteja hoitavaksi ja virittäväksi. Koulutiloja korjataan mahdollisuuksien mukaan eri ikäkausille sopivaksi, jos pedagogiikan mukainen ympäristön ja tilojen rakentaminen ei ole mahdollista. Myös sisätiloihin tuodaan luontoa ja esteettisyyttä esim. kalusteilla, tekstiileillä ja kasveilla. Pihassa tulee olla mahdollisuuksia leikkeihin ja monenlaiseen liikuntaan. Luokissa tai yhteistiloissa tulee olla mahdollisuuksia myös levähtämiseen ja yksilölliseen työskentelyyn. Psyykkistä ja sosiaalista kehitystä tukevaa fyysistä ympäristöä ei aina ole mahdollista rakentaa tai järjestää. Tällöin erityistä huomiota tulee kiinnittää toiminnan suunnitteluun niin, että terve sosiaalinen elämä mahdollistuu mm. toiminnan rytmityksellä ja opetusryhmien sijoituksilla koulukiinteistöön. Oppimisympäristön turvallisuuden ja terveyden vaatimukset koskevat fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja opiskeluun sekä oppimiseen liittyvää ympäristöä. Inhimilliseen ympäristöön kuuluu ennen kaikkea ilmapiiri, joka rohkaisee jokaista yhteisössä toimivaa osallistumaan myönteisesti yhteiseen elämään Koulun ulkopuolinen opetus Koululla on mahdollisuus järjestää koulun ulkopuolista opetusta opetussuunnitelman sallimissa rajoissa. 9

10 Opetussuunnitelman mukaisia jo päätettyjä vuosittaisia retkiä ovat: * luokalla kotiseuturetki * 5. luokalla olympialaismatka Tampereelle * 9. luokalla ekoleiri * 10.luokalla maanmittausleiri * 12. luokalla kulttuurimatka Lisäksi luokilla on mahdollisuus tehdä vuosittain omalla kustannuksellaan opetussuunnitelmaan pohjaavia retkiä koti- tai ulkomaille siten, että opetussuunnitelma toteutuu.. Nämä retket hyväksyy hakemuksesta johtokunta, joka kirjaa retket myös vuosittaiseen työsuunnitelmaan. 2.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminta ja sen käytännöt järjestetään johdonmukaisesti tukemaan kasvatukselle ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurissa otetaan huomioon ihmiskuvan mukaisesti fyysiset, prosessuaaliset, psyykkis-sosiaaliset ja henkiset vaatimukset, joiden toteutumista pyritään jatkuvasti edistämään Fyysiset edellytykset Fyysisen toimintakulttuurin perustana ovat kaikki aineelliset edellytykset, joista huolehtii erityisesti opetuksenjärjestäjänä koulun kannatusyhdistys. Toimintakulttuurin perustavia edellytyksiä ovat koulutilojen ja ympäristön terveellisyys ja puhtaus sekä tarpeelliset opetusvälineet ja opetuksen edellyttämät kalusteet. Kalustuksella voidaan edistää päivittäisen toiminnan sujuvuutta. Jos tilat eivät täytä kaikkia toiminnallisia tavoitteita, pyritään puutteita korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on yhteisvastuullista ja kuuluu kouluyhteisön kaikille toimijoille opettajista, oppilaista, opetuksen tukihenkilöstöstä lähtien huoltohenkilökuntaan. Oppilaiden ohjaaminen toimijoiksi myös tällä alueella läpäisee päivittäin opetuksen. Koulun järjestyssääntö määrittelee osittain tämän alueen vaatimuksia oppilaille Toimintaa muotoavat, prosessuaaliset edellytykset Koulun toimintaa muotoavat erityisesti vuosittainen työsuunnitelma ja siitä johdettu opettajien ja oppilaiden päivittäinen työjärjestys, jotka määrittelevät ja ylläpitävät toiminnan ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Tällä alueella muovataan koulun sisäisen toiminnan tapahtumista ajassa. Yhteisötasolla muodostetaan päivän, viikon, kuukauden, vuodenaikojen ja vuoden rytmit työaikoineen ja juhlineen. Näillä kaikilla on suuri yhteisöä kantava ja kasvattava merkitys. Yksilötasolla toiminnan ja elämän rytmittämisellä vaikutetaan mm. tapojen, tottumusten ja muistin syntymiseen ja vahvistamiseen. Kasvatuksella ja opetuksella otetaan vastuu näistä esitietoisista alueista. 10

11 2.3.3 Toiminnan psyykkis-sosiaaliset (sielulliset) edellytykset Koulun toiminnan psyykkis-sosiaalinen alue kattaa yhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja osallisuuden edellytykset. huollon suunnitelmassa esitetään toimintatavat, jotka ohjaavat ennaltaehkäisevää, ylläpitävää ja kriisi- ja ongelmatilanteita korjaavaa ja hoitavaa toimintaa. Kouluyhteisössä pyritään kaikkien toimijoiden ja osallisten yhteistyöhön, johon osallistuvat oppilaat, opettajat, opetuksen tukihenkilöt, kiinteistönhuollon ja -hoidon ja oppilashuollon henkilöt sekä oppilaiden huoltajat ja koulun johtokunta. Yhteistyötä edistetään kaikkien kesken sekä tapaamisilla, neuvotteluilla että kokouksilla. Yhteistyötä toteutetaan säännöllisin toiminta-aikatauluin tai tarvittaessa kenen tahansa asianosaisen aloitteesta. Viikoittaiset opettajainkokoukset ovat hallintoelimen kokouksia, joita säätelevät myös johtosäännön määräykset. Opettajakunnan yhteinen tietoisuus voi syntyä vain säännöllisessä yhteistyössä, jossa tapahtuva suunnittelu synnyttää toimivaa ja jatkuvasti uudistuvaa käytäntöä. Sosiaalisella alueella yhteistyö perustuu erilaisiin kykyihin, taitoihin ja rooleihin. Oppilaat ovat kasvamassa, oppimassa ja harjoittelemassa sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Opettajat kehittyvät opetustaidoissaan ja kasvatustietoisuudessaan sekä pyrkivät itsekasvatuksen avulla voittamaan yksilökehityksensä esteitä. Johtokunta pyrkii tiedostamaan opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä ja turvaamaan niiden vaatimat edellytykset. Vanhemmat antavat kasvattajina tukensa koulun kasvatus- ja opetustoiminnalle, keskustelevat kysymyksistään ja osallistuvat itselleen sopivalla tavalla yhteistyöhön kouluyhteisössä. Kaikilla ihmisillä on vapauden alueensa minuudessaan, joka ei ole toisen kasvatettavissa, mutta jonka toteutumisen esteitä voidaan poistaa sekä kasvatuksella että yhteistyöllä. Kasvatus koskee kuitenkin vain aikaa ennen aikuisuutta. Aikuisuuteen kuuluvat vain itsekasvatus ja yhteistyö. Yhteistyötä edistetään tiedostamalla kunkin yksilön kykyjä ja taitoja, jotta hän voisi löytää oman tehtävänsä yhteisössä ja tuoda siinä esille parastaan. Oppilaat harjoittelevat yhteistyötä opettajan ohjauksessa ja opettelevat samalla aloitteellisuutta ja siihen kuuluvaa vastuuta. Vähitellen oppilaat vapautuvat opettajan auktoriteetista ja esim. talkoo- ja projektityössä oppivat jakamaan vastuita jo itsenäisestikin. Yläluokilla oppilaskuntatyö on oivallinen harjoituskenttä omien aloitteiden toteuttamiselle Toiminnan henkiset edellytykset Henkinen toiminta tapahtuu ihmisen vapauden alueella, jolla vain ajatteleva minuus pystyy toimimaan. Tällainen toimintakulttuuri on minän kulttuuria ja on mahdollista useimmiten vasta aikuisiässä. Totuudellisuus ja tiedostaminen kuuluvat henkisen toiminnan ominaisuuksiin. Toiminta pyritään saattamaan yhteisössä läpinäkyväksi niin, että ratkaisut perustellaan ja kaikki asianosaiset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun, josta tahtovat ja voivat ottaa täyden itsenäisen vastuun yhteisössä. Yhteistoiminta on tällöin asiakeskeistä, vaikka toimintatapa voi olla psyykkis-sosiaalinen. Yhteinen elämä vaatii aina kompromisseja, mutta ne eivät saa koskaan tarkoittaa totuudellisuudesta luopumista. Kaikkien yhteisön jäsenten henkisen aktiivisuuden avulla tiedostuvat yhteiset päämäärät, niiden toteutukset sekä tavoitteiden ja toiminnan itsensä kehittäminen. Henkisessä toimintakulttuurissa kehittyy jokaisen ihmisen minä, jonka oma toiminta muuttuu toisten palvelemiseksi eli toimimiseksi yhteisössä niin, että myös toisten toiminta ja toisen hyvä voivat toteutua. 11

12 2.3.5 Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa Koulu toimii yhteistyössä steinerpedagogiikan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen kanssa, joita ovat Steinerkasvatuksen liitto ry, Goetheanumin hengentieteellisen korkeakoulun pedagoginen osasto Sveitsissä, Bund der freien Waldorfschulen ja European Council of Waldorf-Steiner Schools. Koulu toimii yhteistyössä valtakunnallisen kouluhallinnon, aluehallintoviraston sekä oppilaiden asuinkuntien sivistys- tai opetuslautakuntien ja opetusvirastojen kanssa. huollon ja terveydenhuollon asioissa yhteistyötä tehdään ao. lautakuntien ja niiden alaisten toimintayksiköiden kanssa, jotka vastaavat terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalveluista. Opetukseen liittyvää yhteistyötä järjestetään tarvittaessa erilaisten viranomaislaitosten, teollisuuden ja liike-elämän sekä epävirallisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat mm. nuorisotoimi, oikeustoimi, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, teatterit, orkesterit, museot, tehtaat, yritykset, maatilat jne. Työvoimatoimiston kanssa solmitaan sopimukset työharjoittelijoiden vastaanottamisesta ja sijoittamisesta erilaisiin tehtäviin kouluyhteisössä. Koulutilojen järjestämisessä tehdään yhteistyötä sijaintikunnan kiinteistötoimen kanssa. Koulutilojen huolto ja siivous voidaan järjestää kunnan tai yksityisen toimijan kanssa Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Jos esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yhteydessä, yhteistyö koulun kanssa järjestetään esiopetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla niin, että siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen tapahtuu saumattomasti. Mikäli lapselle on laadittu oma oppimissuunnitelma tai hänellä on oppimisvaikeuksia tai muita kehitystä vaikeuttavia ongelmia, yhteistyö steinerkoulun erityisopettajan kanssa aloitetaan jo esiopetuksen aikana. Jos koulutulokas on muussa kuin steinerpedagogisessa esiopetuksessa, perusopetukseen siirtymisen yhteydessä tai ennen sitä selvitetään oppilaan oppimisedellytyksiä huoltajien ja esiopettajan kanssa ja suunnitellaan tarvittavia tukitoimia. Jos oppilas siirtyy kesken koulunkäyntinsä toisesta koulusta steinerkouluun, lähettävän koulun opettajan tai opettajien kanssa selvitetään oppilaan oppimisen edellytyksiä opetuksen järjestämistä varten. Jos oppilas, joka siirtyy toisesta koulusta steinerkouluun, on opiskellut sellaista vierasta kieltä, joka ei sisälly steinerkoulun kieliohjelmaan, voidaan neuvotella ko. kielen opiskelumahdollisuudesta toisen oppilaitoksen kanssa. Koulu osallistuu eri luokka-asteille sopiviin koulujen yhteisiin tapahtumiin, kilpailuihin ja hankkeisiin omasta tai toisten oppilaitosten aloitteesta. Oman koulun oppilaille järjestetään tutustumisvierailuja jatko-opintojen suunnittelemista varten muiden oppilaitosten vierailupäivinä. Oppilaanohjaaja ja erityisopettaja ovat tarvittaessa yhteistyössä toisen asteen opintojenohjaajien kanssa oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toisen asteen oppilaitokseen. Koulu ottaa vastaan erilaisten opettajainkoulutuslaitosten ja kasvatusalan muiden oppilaitosten opetusharjoittelijoita ja tutustujia sekä muidenkin alojen oppilaitosten harjoittelijoita ja tutustujia mahdollisuuksien mukaan tutustumaan steinerpedagogiikkaan. Tutustumisesta ja harjoittelusta on esitettävä hyväksytty kirjallinen suunnitelma opettajakunnalle. Muun opetuksenjärjestäjän oppilaitoksen kanssa sovitaan sekä säännöllisesti että tilapäisesti yhteisesti käytettävistä tiloista, jos toimitaan toisen oppilaitoksen kanssa osittain yhteisissä tiloissa. 12

13 2.4 TYÖTAVAT Kunkin oppiaineen opetuksessa voi olla käytössä erilaisia menetelmiä ja työtapoja, mutta yhteistä kaikelle opetukselle ja kasvatukselle on oppilaan ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioon ottaminen. Steinerpedagogiikassa opetussisältö toimii usein myös menetelmänä. Oppilaan temperamenttien tunnistamisen tulisi auttaa opettajaa valitsemaan työtapojaan ja -menetelmiään erityisesti opetuksen yksilöllistämisessä. Kaikissa vaiheissa pyritään tukemaan oppimista sosiaalisen toiminnan avulla, josta kehittyy vähitellen myös sosiaalisia taitoja. Oppilaat auttavat havainnoivaa opettajaa toimimaan tilanteissa oivaltavasti ja uudistamaan työtapojaan ja menetelmiä koko yhteisön hyväksi. Opettajan tehtävä on ennen kaikkea motivoida koko ryhmäänsä toimimaan tavoitteellisesti. Hänen on saatava oppilaat mukaan koko prosessin ajaksi niin, että kaikki saavat kokemuksen oman työn kulusta ja oppivat auttamaan toisiaan työprosessissa. Työilmapiirissä viljellään joustavuutta, rakentavaa yhdessäoloa ja yhteistä vastuuta toisista ja ympäristöstä. Alkuopetuksessa opettaja vetoaa erityisesti mielikuvitukseen ja virittää oppilaiden omaa työskentelyä toiminnallisin työtavoin. Oppilaat oppivat alaluokilla vielä paljon jäljittelemällä ja ulkoa. Siksi molempiin tapoihin on oltava runsaasti mahdollisuuksia. Monet asiat opitaan alkuopetuksessa liikkeen, käden ja jalkojen avulla. Muistia on kehitettävä jatkuvasti leikkien, toiminnalla ja lopuksi kielellisesti. Vaihteleva työskentely ja harjoittelu kuuluvat jokaiseen päivään. Mielikuvituksen virittämiseksi opettaja kertoo runsaasti, jolloin oppilas oppii kuuntelemaan intensiivisesti ja palauttaessaan mieleen kuulemaansa kehittää muistiaan. Keskiluokilla toimintaa alkavat enenevästi ohjata aistihavainnot, joiden tarkkuutta harjoitellaan jatkuvasti aluksi kädentaidoista lähtien. Myöhemmin aistit alkavat ohjata käden työtä. Nyt on tärkeää työnteon oppiminen ja jatkuva harjoittelu vaikeuksien voittamiseksi ja taitojen laajentamiseksi. Keskeistä on kiinnostuksen herääminen maailmaan. Jokaisen oppiaineen opetuksen tulee auttaa tätä prosessia. Yhteisen oppiaineksen käsittelyn lisäksi oppilaita rohkaistaan vahvaan omaan työskentelyyn, jotta oppiminen haastaa jokaista pyrkimään parhaimpaansa. Perusopetuksen yläluokilla 12. ikävuoden jälkeen oppilailta edellytetään hankittujen taitojen ja kykyjen vahvaa käyttöä. Vaatimusten ja oppilaan edellytysten tulee olla sopusoinnussa opiskelu- ja oppimismotivaation säilymiseksi ja kasvamiseksi. Opettaja johdattaa oppilaita havaitsemisen kautta ajattelun käyttämiseen johtopäätöksien tekemisessä. Ajattelua kytketään vielä tarvittaessa vahvasti konkreettiseen, havainnolliseen ja käytännölliseen ainekseen. Abstraktiin ajatteluun taipuvaisille tarjotaan mahdollisuuksia ponnisteluun ja soveltamiseen. Ajattelun on saatava harjoitusta syy seuraus-suhteiden tajuamiseen. Erityisesti matematiikka, luonnontieteet ja historia tarjoavat mahdollisuuksia tähän. Oppilaita rohkaistaan tarkastelemaan myös omaa oppimistaan ja kehittämään työtapoja, jotka auttavat tavoitteita toteutumaan. Perusopetuksen viimeisellä luokalla oppilaat siirtyvät luokanopettajan ohjauksesta kokonaan aineenopettajien opetukseen. Tämä on haasteellista sekä oppilaille että opettajille. Kaikkien opettajien on kiinnitettävä huomiota edelleen kasvatukseen ja ohjaamiseen, vaikka oppilaita kannustetaan enenevästi itsenäiseen työhön, jotta motivaatio lukiovaiheen tai ammattiopintoihin nousee oppilaasta itsestään ryhmä- ja muista paineista vapaana. Perusopetuksen viimeisen vuoden aikana oppilaalle on tarkoitus syntyä yleistiedollinen kokonaiskuva kaikesta tähän saakka opetetusta. 13

14 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 3.1 YLEINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea koulutyössään, jos hän sitä tarvitsee. Luokanopettajien, aineenopettajien, luokanohjaajien ja erityisopettajien tulee seurata oppilaan koulutyötä niin, että tarpeellinen tuki voidaan mahdollisimman varhain järjestää. Lyhytaikaista tukea tarvitsee mm. oppilas, joka sairauspoissaolon tai muun syyn takia ei ole kyennyt suoriutumaan meneillään olevista opinnoista. Tuen tavoitteena on tukea oppilaan oppimista niin, että hän selviytyy kyseessä olevan aineen opinnoista edellytystensä mukaisesti ja vähintään hyväksytysti. Tukea antavat ensisijaisesti luokanopettajat ja aineenopettajat. Mutta tuen tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa yleistä tukea voivat antaa myös erityisopettajat osa-aikaisena erityisopetuksena. Tukimuotoja harkittaessa voidaan samalle tukitunnille ottaa oppilaita myös eri luokilta, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Kouluvuoden aikana lomamatkan tai muun vastaavan syyn takia poissaollut oppilas ei ole oikeutettu tukiopetukseen, vaan vanhempien tulee vastata hänen opinnoistaan poissaolon ajalta. Oppitunneilla tapahtuvassa koulutyössä opettajien tulee huomioida jokaisen oppilaan edellytykset ja tarpeet. Tukiopetuksen lisäksi opetusta voidaan tunneilla eriyttää ja mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää ohjaajaa ohjaamaan oppilaan työtä. Mikäli on tarpeen, voidaan yleisen tuen piirissä myös tehdä oppilaan opiskelusta pedagoginen arvio ja laatia hänelle oppimissuunnitelma. Pedagogisen arvion laatii luokanopettaja tai aineenopettaja. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeesta ollaan aina yhteydessä oppilaan huoltajiin. Poissaolon vuoksi tekemättä jääneitä tehtäviä voidaan antaa myös kotitehtäviksi. 3.2 TEHOSTETTU TUKI Jos yleinen tuki ei ole riittänyt siihen, että oppilas pystyisi etenemään opinnoissaan ikäryhmänsä mukaisesti, siirrytään antamaan tehostettua tukea. Tehostettu tuki on säännöllistä tukea, jota voidaan antaa koulupäivän aikana luokkaopetuksen yhteydessä eriyttävänä opetuksena, osaaikaisena erityisopetuksena tai kouluajan ulkopuolella tukitunneilla. Erityisopetusta antavat koulun erityisopettajat. Tukitunteja voi pitää oppilaan luokanopettaja tai muu tehtävään määrätty opettaja. Viikoittaisen tuen tuntimäärä määräytyy oppilaan tarpeen ja koulun resurssien pohjalta. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja tai aineenopettaja tai useampi oppilaan opettaja ja erityisopettaja yhteistyössä huoltajien kanssa. Pedagogisen arvion pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma. Siihen kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet sekä pedagogiset, oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut tukijärjestelyt. Oppimissuunnitelma tehdään oppilaalle yhdessä tai tarpeen mukaan useammassa aineessa. Erityisopettaja ja luokanopettaja tai -ohjaaja tai aineenopettaja seuraavat vähintään kerran kouluvuoden aikana tukitoimien toteutumista. Arvioinnin tukitoimien vaikutuksesta ja riittävyydestä tekevät oppiaineesta riippuen luokanopettaja tai -ohjaaja ja erityisopettaja tai aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Mikäli tehostetun tuen tarve vähenee, oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Asia voidaan käsitellä myös moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa seuranta-arviointiin perustuen ja se kirjataan myös oppimissuunnitelmaan. 14

15 3.3 ERITYINEN TUKI Kun tehostetun tuen tukitoimet eivät enää riitä tukemaan oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista, voidaan tehdä päätös erityisen tuen antamisesta oppilaalle. Ennen päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat kokoavat tarvittaessa yhdessä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen selvityksen asiakirjan. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lisäksi siihen kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, ja myös arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogiseen selvitykseen liitetään myös arvio siitä, missä oppiaineissa oppilas tarvitsee yksilöllistetyn oppimäärän. Tarvittaessa ennen erityisen tuen päätöstä hankitaan myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Aikaisemmin tehtyä pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa hyödynnetään pedagogisen selvityksen laatimisessa. Oppilaalle mahdollisesti tehtyä kuntoutussuunnitelmaa voidaan myös hyödyntää huoltajan luvalla. Pedagogisen selvityksen pohjalta rehtori tekee oppilaalle annettavan erityisen tuen päätöksen, johon kirjataan tuen aloittaminen, tukitoimet ja niiden laajuus. Erityistä tukea antavat ensisijaisesti koulun erityisopettajat, mutta myös luokanopettajat ja aineenopettajat voivat vastata erityisen tuen antamisesta. Kun oppilaalle on tehty päätös antaa erityistä tukea, tehdään oppilaalle yhteen tai useampaan oppiaineeseen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jonka oppilaan opettajat laativat yhteistyössä oppilaan huoltajien ja oppilaan kanssa. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan seurantapäivämäärä, jolloin tukitoimien vaikutusta arvioidaan. Arvion tekevät erityisopettaja ja oppilaan opettajat yhdessä, ja tehdystä arviosta tiedotetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen arviointikeskustelussa. Jos ilmenee, ettei oppilas enää tarvitse erityistä tukea, asia käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan tilanne kartoitetaan tehdyn selvityksen perusteella ja tarvittaessa esitetään erityisen tuen lopettamista. Päätöksen erityisen tuen lopettamisesta ja siirtymisestä tehostettuun tukeen tai yleiseen tukeen tekee rehtori. Erityisen tuen tavoitteena on varmistaa oppilaalle hänen edellytystensä mukainen oppiminen ja kasvu. Oppilaan kokonaisvaltainen huomioon ottaminen erityisen tuen päätöstä harkittaessa on välttämätöntä. Tavoitteita mukautetaan niin, että oppilaalla on mahdollisuus selvitä hänelle asetetuista haasteista. 3.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Jos oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä järjestelyjä tai opinto-ohjelma poikkeaa vuosiluokkiin jaetusta oppimäärästä, laaditaan oppilaalle oma oppimissuunnitelma. Se on koulun opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelmaa 15

16 voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee kuitenkin aina laatia oma oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Sillä pyritään lisäämään opettajan ja oppilaan tietoisuutta ja vastuuta oppimisen tavoitteista ja sitoutumaan niihin sekä huoltajan mahdollisuuksia tukea oppilasta hänen oppimisessaan ja opiskelussaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää apuna opetuksen eriyttämisessä ja se palvelee myös oppilaan edistymisen arvioimista. Suunnitelmaan kirjataan, kuinka oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan. Arviointiin liittyen kirjataan lisäksi oppilaan mahdollisuudet näyttää osaamistaan eri tavoin, soveltuvat arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi ylemmillä luokilla. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineen oppimäärää. Yksilöllistäminen edellyttää aina erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Alaluokilla päävastuu suunnitelmasta on opettajalla, mutta osa siitä voi myöhemmin siirtyä oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaan oppimissuunnitelma voi tarvittaessa pohjautua lapsen mahdolliseen esiopetuksen suunnitelmaan. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisvalmiudet ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet. Lisäksi kirjataan eri oppiaineiden painopistealueet ja pedagogiset ratkaisut tuen järjestämiseksi sekä mahdolliset muut tukitoimet. Lisäksi kuvataan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut. Kun tehdään moniammatillisesti yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa, eri toimijoiden vastuualueet kirjataan suunnitelmaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan hänelle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, jossa kuvataan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa sen laatimiseen osallistuvat lisäksi oppilashuollon muut ammattihenkilöt. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on auttaa tukemaan oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia pitkäjänteisesti. HOJKS sisältää oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet sekä kuvauksen opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä sekä muista tarvittavista tukitoimista. Suunnitelmaan sisältyvät seuraavat asiat yksilöllisen tarpeen mukaisesti: - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja koulunkäyntiin liittyvistä erityistarpeista - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja valinnaiset opinnot sekä niiden vuosiviikkotuntimäärät - opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi ylemmillä luokilla - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki 16

17 - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - edistymisen seuranta, arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi (ylemmillä luokilla) niissä aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista seurataan, ja sen sisältöjä muutetaan oppilaan tuen tarpeiden tai opetuksen tavoitteiden mukaiseksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelman toteutumisen seurannassa kirjataan oppilaan, opettajien, huoltajien sekä oppilashuollon ammattihenkilöiden havainnot oppimisesta ja sitä tukeneista järjestelyistä. Luokanopettaja/ohjaaja kutsuu koolle HOJKS-neuvottelun vuosittain syyslukukauden aikana, ellei asiasta ole HOJKS-asiakirjassa toisin sovittu Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Koulun opetussuunnitelmaan ei sisälly opetusta, joka järjestetään pelkästään toiminta-alueittain. Alkuopetuksessa oppilaalle, jonka kehitys on viivästynyt vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, osa opetuksesta voidaan järjestää edellä kuvatulla tavalla. Toimintaalueella, jossa tukea tarvitaan eniten, oppimista voidaan tukea tuki- ja/tai erityisopetuksella sekä koulun ulkopuolisilla toimilla. Toiminta-alueita, joilla tukea voidaan antaa muun opetuksen yhteydessä, ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 17

18 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 4.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Tukiopetus on osa yleistä tukea. Tukiopetuksessa oppilas saa yksilöllistettyä opetusta ja ohjausta, jossa tehtävät valitaan oppilaan omista edellytyksistä lähtien ja jossa edetään oppilaan oman aikataulun ja toimintarytmin mukaisesti. Tukiopetus aloitetaan välittömästi, jos oppilas on ollut poissa koulusta, hän on erityisen hidas tehtävissään tai hänellä on tilapäisesti vaikeuksia opinnoissaan. Oppilaalle tulee antaa tukiopetusta, ennen kuin hänen suoriutumisensa oppiaineessa arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta voivat antaa luokanopettajat tai aineenopettajat. Jokaiselle vuosiluokalle varataan tukiopetuskiintiö. Myös aineenopettajille varataan tukiopetusmahdollisuus. Aloitteen tukiopetuksesta tekee pääsääntöisesti luokanopettaja ja omassa aineessaan aineenopettaja. Tukiopetusta järjestetään oppilaalle yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa. Tukiopetusta annetaan oppilaalle oppimisen kannalta tarpeellinen määrä. Tukiopetus voidaan sisällyttää oppilaan työjärjestyksen mukaisille oppitunneille tai niiden ulkopuolelle. Tukiopetustuntien sijoituksesta työjärjestykseen tiedotetaan huoltajille tai sovitaan siitä heidän kanssaan Osa-aikainen erityisopetus Jos oppilaalla ilmenee oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, on hänellä oikeus saada muun opetuksen ohessa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetuksella pyritään tukemaan oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäisemään oppimisen eri osa-alueisiin liittyviä ongelmia. Oppilaalla saattaa olla esimerkiksi kielellisiin tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia tai yksittäiseen oppiaineeseen liittyviä vaikeuksia. Tukea voi saada myös silloin, jos oppilaalla on vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus voidaan toteuttaa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöllisenä opetuksena. Opetus nivelletään tavoitteiltaan oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelu ja oppilaan oppimisen arviointi toteutetaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käytännöistä tiedotetaan oppilaita ja huoltajia ja järjestämisessä pyritään aina yhteisymmärrykseen. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneelle toteuttamiselle on tärkeää. Tarvittaessa erityisopetuksen järjestäminen suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada osana yleistä tukea. Tällöin pyritään vahvistamaan oppimiseen liittyviä perustaitoja ja arvioidaan oppimisen vaikeuksiin liittyviä tekijöitä. Tehostetun tuen aikana erityisopetuksen merkitys tukimuotona vahvistuu. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä tehdään pedagoginen arvio, jossa yleisen tuen aikana annetun erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus arvioidaan. Tehostetun tuen alkaessa arvioidaan erityisopetuksen tarve jatkossa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan aina tehostetun tuen alkaessa oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen. Myös erityisen tuen aikana oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisen tuen piiriin siirryttäessä tehdään aina pedagoginen selvitys, jossa arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen sekä erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKS:aan. 18

19 4.1.3 Erityisopetus Erityinen tuki voi sisältää erityisopetuksen lisäksi muuta oppilaan tarvitsemaa perusopetuslain mukaisesti annettavaa tukea. Erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue on erityisopetus, jonka tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. HOJKS laaditaan aina oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös (tarkemmin luvussa ). Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapautuminen Opetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon oppilaiden edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. ta pyritään tukemaan yleisen ja tehostetun tuen keinoin siten, että oppimäärän mukaiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetusta voidaan eriyttää siten, että keskitytään oppiaineen ydinsisältöjen oppimiseen. Jos ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilaan tulee saada tukea näihin asioihin muilla sopivilla tavoilla. Oppimäärän yksilöllistämisen yhteydessä selvitetään oppilaalle ja huoltajalle sen mahdollisia vaikutuksia jatko-opintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee sitä, että oppimiselle asetettava tavoitetaso määritellään oppilaan omien oppimisedellytysten mukaan. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä, joka on aina edellytyksenä yksilöllistämiselle. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan aina pedagoginen selvitys. Jos sen perusteella todetaan, ettei oppilas tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Jokaisen oppiaineen kohdalla yksilöllistämistä arvioidaan erikseen. Mikäli yksilöllistettävien oppiaineiden määrää myöhemmin lisätään tai vähennetään, on tehtävä uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Oppimäärältään yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistyminen, arviointi ja seuranta kuvataan HOJKS:ssa (tarkemmin luku 3.4.2). Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokan tai sitä alempien luokkien yleisistä tavoitteista ja sisällöistä. Oppilaan opiskelua voidaan tukea erilaisin opiskelumateriaalein, -välinein, -menetelmin ja pedagogisin järjestelyin. Jos oppilaalla on jonkin aineen oppimäärä yksilöllistetty, näkyy kyseisen aineen kohdalla arvioinnissa tähti (*) numeroarvosanan ja sanallisen arvioinnin yhteydessä sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätiedoissa mainitaan, että tähdellä merkityt aineet on opiskeltu yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ennen vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapautukseen tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas vapautetaan jonkin oppimäärän opiskelusta, hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa. 19

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Paraisten kaupunki Suomenkielinen opetus Sisällysluettelo: 1 luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 63 OPETUSHALLITUS Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman muutokset 2011

Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetushallitus on päättänyt 29.10.2010 perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman muutoksista. Oriveden kaupunki muuttaa 1.8.2011 alkaen opetushallituksen määräyksen pohjalta

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT 1.8.2011 - 2 3 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen

Lisätiedot

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010.

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010. Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Eurajoen kunta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA. - käsikirja henkilöstölle

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA. - käsikirja henkilöstölle OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA - käsikirja henkilöstölle TUEN TASOT ARVIOINTI - erityisen tuen päätös - pedagoginen selvitys tarkistusta varten tehdään 2. ja 6. luokan keväällä - HOJKS - säännöllinen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot