OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS

2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA' TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulun ulkopuolinen opetus TOIMINTAKULTTUURI Fyysiset edellytykset Toimintaa muotoavat, prosessuaaliset edellytykset Toiminnan psyykkis-sosiaaliset (sielulliset) edellytykset Toiminnan henkiset edellytykset Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa TYÖTAVAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapautuminen

3 4.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN huolto Tuen tarpeen arviointi Toiminta yksittäisen oppilaan ongelmatilanteessa Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisy, havaitseminen ja hoito Koulumatkojen turvallisuus Kouluruokailu Kouluterveydenhuolto Hammashoito Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS TUNTIJAON MUODOSTAMINEN VALINNAISAINEIDEN OPETUS KIELIOHJELMA Koulun tuntijaon kielitasot Toteutettava kieltenopetus TUNTIJAKO OPPIMIS JA OPETUKSEN OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) VIERAAT KIELET Englanti A1-kieli

4 7.7.2 Saksa A2-kieli MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO USKONTO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Kristiyhteisön uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ Tekstiilityö Tekninentyö EURYTMIA Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita Ihmisenä kasvaminen Sosiaalinen kasvu ja osallistuva kansalaisuus LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISAINEIDEN OPETUS Ruotsi Ranska B2-kieli Käsityö Musiikki Tieto- ja viestintätekniikka OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI

5 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET MUU ARVIOINTI

6 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA' Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun kasvatuksen ja opetuksen arvopohjana on ihmisyys ja sen edistäminen. Koulun tehtävä on tukea kasvua siihen. Ihmisen toteutumiseen kuuluvat keskeisesti vapaus, tasa-arvo ja vastuu. Vapaudella on kasvussa tavoitteen luonne, joka voi toteutua vähitellen ihmiselämän aikana ihmisen itsensä tahtomalla tavalla. Tasa-arvoon sisältyy näkemys, että koko kasvuprosessin aikana ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo riippumatta siitä, miten yksilö toteutuu kyvykkyytensä ja oikeudellisen, kulttuurisen, poliittisen tai taloudellisen tilanteensa lähtökohdista. Vastuuseen sisältyy suhde ympäristöön, kanssaihmisiin, luontoon ja koko maapallon tulevaisuuteen. Kasvatuksen ja opetuksen on luotava edellytyksiä vapauden, tasa-arvon ja vastuun lisääntymiselle ihmiskasvun hengessä. Ihmisen kasvun käsittäminen ja ymmärtäminen perustuu antroposofiseen ihmiskuvaan, jossa kasvu on vaiheittain etenevä tapahtuma, joka alkaa toiminnasta ja etenee tunteen kautta ajatuksen voimiin. Toimivaa lasta kasvattaa totuudellisuuteen pyrkivä, mielikuvituksen voimiin perustuva opetus, tuntevaa lasta oikeudenmukaisuuden ja kauneuden kokemukset ja ajattelua harjoittelevan nuoren pyrkimystä totuuteen eettisyyden ja hyvän toteuttaminen. Opetus ja kasvatus rakentuvat suomalaisen kulttuurin perustalle, jonka kehitystä koulu pyrkii edistämään luomalla suhdetta muihin kulttuureihin yleisinhimillisyyden hengessä. Paikalliskulttuurin tuntemus, kotimaisten kielten arvostus, uskonnollinen suvaitsevaisuus ja vähemmistökulttuurien erilaisuus rikkautena ovat perusta, jolla kasvatus ja opetus voivat auttaa kulttuuria kehittymään ja uudistumaan jatkuvasti. Koulun toiminta järjestetään edellä kuvattuja arvoja ja ihmiskasvun ideaaleja toteuttaen yhteistyössä opettajien, vanhempien ja oppilaiden sekä opiskelijoiden että muun yhteiskunnan kanssa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS Steinerpedagogiikan tavoitteena on, että koulun päättövaiheessa aikuistuva nuori tuntee vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuuden sekä pyrkii näiden vuorovaikutukseen toiminnassaan, tahtoo käyttää omaa ajatteluaan ja on luonut suhteen omaan minuuteensa ja yksilöllisyyteensä. Tämä tavoite edellyttää laajaa yleissivistystä, johon kuuluu tietämistä, luovuutta, vuorovaikutustaitoja sekä käytännön osaamista ja yritteliäisyyttä. Koulu arvostaa ja viljelee kaikenlaista lahjakkuutta, jotta yhteiskunta ja ihmisyhteisö voi hyötyä kaikista jäsenistään ja yksilö pystyy osallistumaan kykyineen yhteiseen elämään. Koulun tehtävä on kasvattaa yhteistä sivistyspääomaa ja tukea ihmisten tasa-arvoisuutta. Oppilaalla ja opiskelijalla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin oppivelvollisuuden tai toisen asteen opintojen päättyessä. Ihmisyyteen kasvamisen pitkän prosessin toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteisössä, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja jossa on näkyvissä lähes koko kehitysprosessi. Siksi kaikenikäiset oppilaat ja opiskelijat aina esikouluikäisistä lukiolaisiin toimivat mahdollisuuksien mukaan samassa kiinteistössä ja osin samojen opettajien ohjauksessa. Näkemys poikkeaa tavanomaisesta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä. Yhtenäiskoulu tässä muodossa mahdollistaa luontevasti inhimillisten voimavarojen käyttöönoton sosiaaliseen kasvuun jokapäiväisessä elämässä. Yhteisön jäseneksi ja yksilöksi kasvaminen tapahtuvat rintarinnan ja lomittain. Alaluokilla vakiintuvat tavat ja tottumukset sosiaalisuuden perustaksi ja mahdollistamaan omien voimavarojen 6

7 käyttöönottoa. Keskiluokilla sujuva sosiaalinen elämä auttaa suuntaamaan voimat työnteon oppimiseen ja tavoitteelliseen pyrkimiseen sekä yksin että yhdessä. Lukiovaiheen luokilla opitut työtaidot tukevat ajattelun vaatimaa ponnistelua ja mahdollistavat omien kykyjen ja lahjojen käytön sosiaalisissa yhteyksissä. Toimintakulttuurin tulee vastata koko koulunkäynnin ajan kasvavan ihmisen tarpeita. Lapsen kehitysvaihe määrittää kaikkea kasvatusta ja opetusta lähtien oppimisen tavoista, opiskeluympäristöstä, opetusmenetelmistä, oppiaineiden rakentumisesta, oppisisällöistä aina kaikenlaiseen oppimisen tukeen ja ohjaukseen saakka. Suhteessa opettajaan oppilaan on saatava alaluokilla kokea terveen auktoriteetin olemassaolo ja ohjaus samalla, kun hän oppii tässä vuorovaikutuksessa kunnioittamaan aikuista. Keskiluokilla oppilaan on voitava irrottautua turvallisesti auktoriteettisuhteesta oman itsenäistymisensä takia. Kuitenkin hankitut itsenäisen työnteon taidot ja toverisuhteet auttavat ja vahvistavat oman identiteetin synnyssä tässä tilapäisen hajaannuksen vaiheessa. Lukiovaiheessa ohjaus ja opetus perustuvat toimijoiden tasavertaiseen suhteeseen, jossa työnjako perustuu asiantuntemukseen. Vastuunotto ja vapaus alkavat toimia vuorovaikutuksessa, jolloin ulkopuolista ohjausta tarvitaan vähenevästi, mutta opiskelijan on voitava saada sitä tarvittaessa. Inhimillisen kasvun ajatus ulottuu myös opettajan toimintaan. Se asettaa opettajalle jatkuvan haasteen kehittää opetus- ja kasvatustyötään ja ottaa vastuuta yhteisönsä kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Opettaja kohtaa työkentässään myös oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmat ja toimii aloitteellisesti tässäkin tehtävässään. Molemminpuolinen vapaus ja vastuu ovat tavoitteena aikuisten välisessä yhteistyössä. Koulu on osa inhimillistä kulttuuria. Siksi pyritään luomaan ja vaalimaan kaikkia niitä yhteistyösuhteita, jotka rakentavat omaa toimintaa ja muiden toimijoiden niin halutessa auttavat myös heidän toimintaansa. Avoimuus ja toisen vapauden kunnioittaminen ovat yhteistyön välttämättömiä edellytyksiä ja koulun toiminnan aktiivisia pyrkimyksiä. 1.3 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN Perusopetuksessa oppilas tutustuu ihmiselämään, luontoon, yhteiskuntaan ja kulttuureihin monipuolisesti toiminnan, taiteen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oman tutkimisen avulla. Tässä prosessissa hän oppii tekemään työtä ja hankkii aktiivisen otteen ja osallisuuden kokemuksen sekä omaan että ympäristönsä elämään. Perusopetuksessa oppilas kehittää perustaa myöhemmälle itsenäiselle ongelmanratkaisulle, joka perustuu silloin enenevästi ajatteluun. Hän tutustuu vähitellen ymmärtäen teknologiseen kehitykseen ja oppii käyttämään kulloinkin tarpeellisia välineitä. Yksilöllisten oppimistaitojen lisäksi oppilas kehittää luokkayhteisössään valmiuksia toimia yhdessä toisten kanssa ja käyttää kykyjään myös yhteisön hyväksi ja edistymiseksi. Yhteistyössä oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja tarkoituksiaan sekä kuuntelemaan toisia. Viestinnän perustana ovat oman äidinkielen taidot, mutta vieraisiin kieliin oppilas tutustuu myös koulun aloituksesta lähtien monipuolisesti ja laajasti. ottaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään vähitellen. Tärkeintä koulussa on oppia tekemään työtä kulloistenkin tehtävien parissa päämäärään pyrkien, jolloin myös omat tarkoitukset ja ilmaisu- ja oppimistavat toteutuvat sekä yksilöllisellä että yhteisellä tavalla. oppii tunnistamaan eettisesti kestäviä ratkaisuja eli erottamaan hyvää ja oikeaa toimintaa kussakin tilanteessa. Hän oppii myös käsittelemään toiminnassa syntyviä ristiriitoja ja ymmärtämään vähitellen erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja sekä alkaa nähdä ja oivaltaa tekojen välillisiä ja välittömiä seurauksia. Oppilaan on saatava kokemus oman vastuun ja kykyjen suhteesta omaan ja muiden hyvinvointiin. 7

8 Opetuksen ja kasvatuksen on tuettava ja lujitettava oppilaan itsetuntoa ja uskoa omaan itseen sekä kasvattaviin aikuisiin. Kaikkien oppilaiden on saatava mahdollisuuksia havaintojensa, tulkintojensa ja näkemystensä ilmaisuun, vaikka niitä ei vielä osaa perustellakaan. Taiteellisen toiminnan keinoilla ja menetelmillä on tarkoitus kehittää oppilaiden taipumuksia monipuolisesti ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Perusopetuksen aikana oppilas oppii toimimaan sekä koulun että omien tarkoituksiensa suunnassa ja pystyy sovittamaan niitä yhteen. Perusopetuksen päättyessä oppilaan suhteen opintoihin ja maailmaan tulisi vielä saada olla avoin ja ennakkoluuloton, jotta hän voisi löytää todelliset tulevaisuuden pyrkimyksensä vasta viriävän oman ajattelunsa voimilla ennen aikuisuuteen siirtymistä. 1.4 OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun opetus on opetussuunnitelmallisesti koko ihmisen kasvun kattava yhtenäinen kokonaisuus, johon kuuluvat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus. Opetussuunnitelman hyväksyy opettajakunnan esityksestä opetuksenjärjestäjä, joka on Jyväskylän seudun steinerkoulun kannatusyhdistys ry. Opetussuunnitelma pohjautuu perusopetuslakiin, valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja valtioneuvoston säätämiin valtakunnallisiin tavoitteisiin ja tuntijakoon. Opetussuunnitelma on koulun erityistehtävän mukaisesti steinerpedagogisen opetuksen toteuttamisen ja kehittämisen suunnitelma. Vaikka opetussuunnitelmat on laadittu kaikille asteille erikseen, ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Opetussuunnitelma laaditaan ja sitä kehitetään yhteistyössä vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuu koko opettajakunta. Koulun tehtävä on toteuttaa perusopetus steinerpedagogisin perustein ja menetelmin, jolloin opintoihin kuuluu myös opintoja, joita ei sisälly yleisen perusopetuksen sisältöihin ja menetelmiin. Opinto-ohjelma muodostuu pedagogisin perustein pääosin kaikille yhteisistä opinnoista. voi opettajakunnan päätöksellä edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Tällöin opinto-ohjelmassa määritellään tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Suunnitelmassa määrätään oppilaalle pakolliset ja valinnaiset opintokokonaisuudet. Esiopetuksen toteuttamistavasta päättää vuosittain opetuksenjärjestäjä. Esiopetus voidaan toteuttaa joko seudun kahdessa Steiner-päiväkodissa muun varhaiskasvatuksen tai/ja perusopetuksen yhteydessä. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-8 opetuksen pääosasta vastaavat luokanopettajat, mutta kaikilla luokka-asteilla toimii myös monia aineenopettajia. Päättöluokalla opettavat aineenopettajat, jotka vastaavat luokasta aineensa osalta ja aikana, ja luokan yleisestä tilanteesta vastaa ja huolehtii luokanohjaaja. 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS Kasvu ja kehitys kuuluvat ihmisyyden ominaisuuksiin. Jokainen ihminen oppii ja haluaa oppia, mutta oppimisen tavat ovat monenlaisia. Siksi kaikki tarvitsevat tukea jonkin alueen oppimiseensa, ja jokaisella on oikeus saada sitä. Steinerpedagogiikka pyrkii poistamaan ihmisen toteutumisen esteitä, sillä jokainen ihminen tahtoo tulla itsekseen ja toteuttaa elämänsä tarkoituksen. Tämä tahto 8

9 kuuluu myös oppimiseen. Usein tämän pyrkimyksen tielle on muodostunut esteitä, jotka vaikeuttavat luontaista pyrkimystä muuntumiseen oppimisen avulla. Oppiminen on myös haastavaa, koska ihminen laajentaa silloin rajojaan ja kokee äärirajalla ponnistelun vaivan. Oppimisen ilo syntyy rajan ylittymisestä syntyvässä onnistumisen kokemuksessa. Tällä on välitön vaikutus minäkäsitykseen. Palkitsevat kokemukset auttavat ponnistelemaan aina uudestaan. Oppimista motivoivat mahdollisuus käyttää kaikkia aisteja ja ruumista, vuorovaikutuksessa kuulluksi tuleminen ja tiedonhankinnassa ihmettelevä, tunnusteleva suhtautuminen elämänilmiöihin. Yläluokilla oppimista auttaa jo oman oppimis- ja opiskelutavan löytäminen ja omien tavoitteiden asettaminen. Oppimisvaikeuksissa tarvitaan erityisesti opettajia ja muuta tukea tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksessa oppilas nojaa opettajan auktoriteettiin, joka muuttuu toiselle asteelle siirtymisen yhteydessä asiantuntija-auktoriteetiksi. Perusopetuksessa aikuisella on kokonaisvaltainen kasvatusvastuu erityisesti vaikeuksien ilmetessä. Suhde kasvattajaan on tärkein tekijä lapsen kasvussa ja oppimisessa. Opettaja huolehtii keskeisesti siitä, että ryhmä edistää oppimista ja että yhteistyöskentely toimii. Silloin ryhmä voi motivoida koulunkäyntiä ja edistää ihmissuhteiden syntymistä tilapäisissä ja pitkään kestävissäkin vaikeuksissa. 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulu on vain osa lapsen ja nuoren kasvu- ja oppimisympäristöä. Koulun oppimisympäristö pyrkii edistämään oppimista, henkilökohtaista hyvinvointia ja sosiaalista kasvua, jotta elämä voi toteutua myös kouluaikana. Myös oppilaat otetaan jakamaan vastuuta oman ympäristönsä muokkaamisesta ja hoitamisesta kulloistenkin taitojen ja mahdollisuuksien mukaan. Kouluympäristössä oppilas hankkii monipuolisesti taitoja, joita tarvitaan kotona ja kodin ulkopuolella viihtyvyyden lisäämisessä. Fyysinen oppimisympäristö pyritään muodostamaan aisteja hoitavaksi ja virittäväksi. Koulutiloja korjataan mahdollisuuksien mukaan eri ikäkausille sopivaksi, jos pedagogiikan mukainen ympäristön ja tilojen rakentaminen ei ole mahdollista. Myös sisätiloihin tuodaan luontoa ja esteettisyyttä esim. kalusteilla, tekstiileillä ja kasveilla. Pihassa tulee olla mahdollisuuksia leikkeihin ja monenlaiseen liikuntaan. Luokissa tai yhteistiloissa tulee olla mahdollisuuksia myös levähtämiseen ja yksilölliseen työskentelyyn. Psyykkistä ja sosiaalista kehitystä tukevaa fyysistä ympäristöä ei aina ole mahdollista rakentaa tai järjestää. Tällöin erityistä huomiota tulee kiinnittää toiminnan suunnitteluun niin, että terve sosiaalinen elämä mahdollistuu mm. toiminnan rytmityksellä ja opetusryhmien sijoituksilla koulukiinteistöön. Oppimisympäristön turvallisuuden ja terveyden vaatimukset koskevat fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja opiskeluun sekä oppimiseen liittyvää ympäristöä. Inhimilliseen ympäristöön kuuluu ennen kaikkea ilmapiiri, joka rohkaisee jokaista yhteisössä toimivaa osallistumaan myönteisesti yhteiseen elämään Koulun ulkopuolinen opetus Koululla on mahdollisuus järjestää koulun ulkopuolista opetusta opetussuunnitelman sallimissa rajoissa. 9

10 Opetussuunnitelman mukaisia jo päätettyjä vuosittaisia retkiä ovat: * luokalla kotiseuturetki * 5. luokalla olympialaismatka Tampereelle * 9. luokalla ekoleiri * 10.luokalla maanmittausleiri * 12. luokalla kulttuurimatka Lisäksi luokilla on mahdollisuus tehdä vuosittain omalla kustannuksellaan opetussuunnitelmaan pohjaavia retkiä koti- tai ulkomaille siten, että opetussuunnitelma toteutuu.. Nämä retket hyväksyy hakemuksesta johtokunta, joka kirjaa retket myös vuosittaiseen työsuunnitelmaan. 2.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminta ja sen käytännöt järjestetään johdonmukaisesti tukemaan kasvatukselle ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurissa otetaan huomioon ihmiskuvan mukaisesti fyysiset, prosessuaaliset, psyykkis-sosiaaliset ja henkiset vaatimukset, joiden toteutumista pyritään jatkuvasti edistämään Fyysiset edellytykset Fyysisen toimintakulttuurin perustana ovat kaikki aineelliset edellytykset, joista huolehtii erityisesti opetuksenjärjestäjänä koulun kannatusyhdistys. Toimintakulttuurin perustavia edellytyksiä ovat koulutilojen ja ympäristön terveellisyys ja puhtaus sekä tarpeelliset opetusvälineet ja opetuksen edellyttämät kalusteet. Kalustuksella voidaan edistää päivittäisen toiminnan sujuvuutta. Jos tilat eivät täytä kaikkia toiminnallisia tavoitteita, pyritään puutteita korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on yhteisvastuullista ja kuuluu kouluyhteisön kaikille toimijoille opettajista, oppilaista, opetuksen tukihenkilöstöstä lähtien huoltohenkilökuntaan. Oppilaiden ohjaaminen toimijoiksi myös tällä alueella läpäisee päivittäin opetuksen. Koulun järjestyssääntö määrittelee osittain tämän alueen vaatimuksia oppilaille Toimintaa muotoavat, prosessuaaliset edellytykset Koulun toimintaa muotoavat erityisesti vuosittainen työsuunnitelma ja siitä johdettu opettajien ja oppilaiden päivittäinen työjärjestys, jotka määrittelevät ja ylläpitävät toiminnan ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Tällä alueella muovataan koulun sisäisen toiminnan tapahtumista ajassa. Yhteisötasolla muodostetaan päivän, viikon, kuukauden, vuodenaikojen ja vuoden rytmit työaikoineen ja juhlineen. Näillä kaikilla on suuri yhteisöä kantava ja kasvattava merkitys. Yksilötasolla toiminnan ja elämän rytmittämisellä vaikutetaan mm. tapojen, tottumusten ja muistin syntymiseen ja vahvistamiseen. Kasvatuksella ja opetuksella otetaan vastuu näistä esitietoisista alueista. 10

11 2.3.3 Toiminnan psyykkis-sosiaaliset (sielulliset) edellytykset Koulun toiminnan psyykkis-sosiaalinen alue kattaa yhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja osallisuuden edellytykset. huollon suunnitelmassa esitetään toimintatavat, jotka ohjaavat ennaltaehkäisevää, ylläpitävää ja kriisi- ja ongelmatilanteita korjaavaa ja hoitavaa toimintaa. Kouluyhteisössä pyritään kaikkien toimijoiden ja osallisten yhteistyöhön, johon osallistuvat oppilaat, opettajat, opetuksen tukihenkilöt, kiinteistönhuollon ja -hoidon ja oppilashuollon henkilöt sekä oppilaiden huoltajat ja koulun johtokunta. Yhteistyötä edistetään kaikkien kesken sekä tapaamisilla, neuvotteluilla että kokouksilla. Yhteistyötä toteutetaan säännöllisin toiminta-aikatauluin tai tarvittaessa kenen tahansa asianosaisen aloitteesta. Viikoittaiset opettajainkokoukset ovat hallintoelimen kokouksia, joita säätelevät myös johtosäännön määräykset. Opettajakunnan yhteinen tietoisuus voi syntyä vain säännöllisessä yhteistyössä, jossa tapahtuva suunnittelu synnyttää toimivaa ja jatkuvasti uudistuvaa käytäntöä. Sosiaalisella alueella yhteistyö perustuu erilaisiin kykyihin, taitoihin ja rooleihin. Oppilaat ovat kasvamassa, oppimassa ja harjoittelemassa sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Opettajat kehittyvät opetustaidoissaan ja kasvatustietoisuudessaan sekä pyrkivät itsekasvatuksen avulla voittamaan yksilökehityksensä esteitä. Johtokunta pyrkii tiedostamaan opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä ja turvaamaan niiden vaatimat edellytykset. Vanhemmat antavat kasvattajina tukensa koulun kasvatus- ja opetustoiminnalle, keskustelevat kysymyksistään ja osallistuvat itselleen sopivalla tavalla yhteistyöhön kouluyhteisössä. Kaikilla ihmisillä on vapauden alueensa minuudessaan, joka ei ole toisen kasvatettavissa, mutta jonka toteutumisen esteitä voidaan poistaa sekä kasvatuksella että yhteistyöllä. Kasvatus koskee kuitenkin vain aikaa ennen aikuisuutta. Aikuisuuteen kuuluvat vain itsekasvatus ja yhteistyö. Yhteistyötä edistetään tiedostamalla kunkin yksilön kykyjä ja taitoja, jotta hän voisi löytää oman tehtävänsä yhteisössä ja tuoda siinä esille parastaan. Oppilaat harjoittelevat yhteistyötä opettajan ohjauksessa ja opettelevat samalla aloitteellisuutta ja siihen kuuluvaa vastuuta. Vähitellen oppilaat vapautuvat opettajan auktoriteetista ja esim. talkoo- ja projektityössä oppivat jakamaan vastuita jo itsenäisestikin. Yläluokilla oppilaskuntatyö on oivallinen harjoituskenttä omien aloitteiden toteuttamiselle Toiminnan henkiset edellytykset Henkinen toiminta tapahtuu ihmisen vapauden alueella, jolla vain ajatteleva minuus pystyy toimimaan. Tällainen toimintakulttuuri on minän kulttuuria ja on mahdollista useimmiten vasta aikuisiässä. Totuudellisuus ja tiedostaminen kuuluvat henkisen toiminnan ominaisuuksiin. Toiminta pyritään saattamaan yhteisössä läpinäkyväksi niin, että ratkaisut perustellaan ja kaikki asianosaiset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun, josta tahtovat ja voivat ottaa täyden itsenäisen vastuun yhteisössä. Yhteistoiminta on tällöin asiakeskeistä, vaikka toimintatapa voi olla psyykkis-sosiaalinen. Yhteinen elämä vaatii aina kompromisseja, mutta ne eivät saa koskaan tarkoittaa totuudellisuudesta luopumista. Kaikkien yhteisön jäsenten henkisen aktiivisuuden avulla tiedostuvat yhteiset päämäärät, niiden toteutukset sekä tavoitteiden ja toiminnan itsensä kehittäminen. Henkisessä toimintakulttuurissa kehittyy jokaisen ihmisen minä, jonka oma toiminta muuttuu toisten palvelemiseksi eli toimimiseksi yhteisössä niin, että myös toisten toiminta ja toisen hyvä voivat toteutua. 11

12 2.3.5 Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa Koulu toimii yhteistyössä steinerpedagogiikan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen kanssa, joita ovat Steinerkasvatuksen liitto ry, Goetheanumin hengentieteellisen korkeakoulun pedagoginen osasto Sveitsissä, Bund der freien Waldorfschulen ja European Council of Waldorf-Steiner Schools. Koulu toimii yhteistyössä valtakunnallisen kouluhallinnon, aluehallintoviraston sekä oppilaiden asuinkuntien sivistys- tai opetuslautakuntien ja opetusvirastojen kanssa. huollon ja terveydenhuollon asioissa yhteistyötä tehdään ao. lautakuntien ja niiden alaisten toimintayksiköiden kanssa, jotka vastaavat terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalveluista. Opetukseen liittyvää yhteistyötä järjestetään tarvittaessa erilaisten viranomaislaitosten, teollisuuden ja liike-elämän sekä epävirallisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat mm. nuorisotoimi, oikeustoimi, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, teatterit, orkesterit, museot, tehtaat, yritykset, maatilat jne. Työvoimatoimiston kanssa solmitaan sopimukset työharjoittelijoiden vastaanottamisesta ja sijoittamisesta erilaisiin tehtäviin kouluyhteisössä. Koulutilojen järjestämisessä tehdään yhteistyötä sijaintikunnan kiinteistötoimen kanssa. Koulutilojen huolto ja siivous voidaan järjestää kunnan tai yksityisen toimijan kanssa Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Jos esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yhteydessä, yhteistyö koulun kanssa järjestetään esiopetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla niin, että siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen tapahtuu saumattomasti. Mikäli lapselle on laadittu oma oppimissuunnitelma tai hänellä on oppimisvaikeuksia tai muita kehitystä vaikeuttavia ongelmia, yhteistyö steinerkoulun erityisopettajan kanssa aloitetaan jo esiopetuksen aikana. Jos koulutulokas on muussa kuin steinerpedagogisessa esiopetuksessa, perusopetukseen siirtymisen yhteydessä tai ennen sitä selvitetään oppilaan oppimisedellytyksiä huoltajien ja esiopettajan kanssa ja suunnitellaan tarvittavia tukitoimia. Jos oppilas siirtyy kesken koulunkäyntinsä toisesta koulusta steinerkouluun, lähettävän koulun opettajan tai opettajien kanssa selvitetään oppilaan oppimisen edellytyksiä opetuksen järjestämistä varten. Jos oppilas, joka siirtyy toisesta koulusta steinerkouluun, on opiskellut sellaista vierasta kieltä, joka ei sisälly steinerkoulun kieliohjelmaan, voidaan neuvotella ko. kielen opiskelumahdollisuudesta toisen oppilaitoksen kanssa. Koulu osallistuu eri luokka-asteille sopiviin koulujen yhteisiin tapahtumiin, kilpailuihin ja hankkeisiin omasta tai toisten oppilaitosten aloitteesta. Oman koulun oppilaille järjestetään tutustumisvierailuja jatko-opintojen suunnittelemista varten muiden oppilaitosten vierailupäivinä. Oppilaanohjaaja ja erityisopettaja ovat tarvittaessa yhteistyössä toisen asteen opintojenohjaajien kanssa oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toisen asteen oppilaitokseen. Koulu ottaa vastaan erilaisten opettajainkoulutuslaitosten ja kasvatusalan muiden oppilaitosten opetusharjoittelijoita ja tutustujia sekä muidenkin alojen oppilaitosten harjoittelijoita ja tutustujia mahdollisuuksien mukaan tutustumaan steinerpedagogiikkaan. Tutustumisesta ja harjoittelusta on esitettävä hyväksytty kirjallinen suunnitelma opettajakunnalle. Muun opetuksenjärjestäjän oppilaitoksen kanssa sovitaan sekä säännöllisesti että tilapäisesti yhteisesti käytettävistä tiloista, jos toimitaan toisen oppilaitoksen kanssa osittain yhteisissä tiloissa. 12

13 2.4 TYÖTAVAT Kunkin oppiaineen opetuksessa voi olla käytössä erilaisia menetelmiä ja työtapoja, mutta yhteistä kaikelle opetukselle ja kasvatukselle on oppilaan ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioon ottaminen. Steinerpedagogiikassa opetussisältö toimii usein myös menetelmänä. Oppilaan temperamenttien tunnistamisen tulisi auttaa opettajaa valitsemaan työtapojaan ja -menetelmiään erityisesti opetuksen yksilöllistämisessä. Kaikissa vaiheissa pyritään tukemaan oppimista sosiaalisen toiminnan avulla, josta kehittyy vähitellen myös sosiaalisia taitoja. Oppilaat auttavat havainnoivaa opettajaa toimimaan tilanteissa oivaltavasti ja uudistamaan työtapojaan ja menetelmiä koko yhteisön hyväksi. Opettajan tehtävä on ennen kaikkea motivoida koko ryhmäänsä toimimaan tavoitteellisesti. Hänen on saatava oppilaat mukaan koko prosessin ajaksi niin, että kaikki saavat kokemuksen oman työn kulusta ja oppivat auttamaan toisiaan työprosessissa. Työilmapiirissä viljellään joustavuutta, rakentavaa yhdessäoloa ja yhteistä vastuuta toisista ja ympäristöstä. Alkuopetuksessa opettaja vetoaa erityisesti mielikuvitukseen ja virittää oppilaiden omaa työskentelyä toiminnallisin työtavoin. Oppilaat oppivat alaluokilla vielä paljon jäljittelemällä ja ulkoa. Siksi molempiin tapoihin on oltava runsaasti mahdollisuuksia. Monet asiat opitaan alkuopetuksessa liikkeen, käden ja jalkojen avulla. Muistia on kehitettävä jatkuvasti leikkien, toiminnalla ja lopuksi kielellisesti. Vaihteleva työskentely ja harjoittelu kuuluvat jokaiseen päivään. Mielikuvituksen virittämiseksi opettaja kertoo runsaasti, jolloin oppilas oppii kuuntelemaan intensiivisesti ja palauttaessaan mieleen kuulemaansa kehittää muistiaan. Keskiluokilla toimintaa alkavat enenevästi ohjata aistihavainnot, joiden tarkkuutta harjoitellaan jatkuvasti aluksi kädentaidoista lähtien. Myöhemmin aistit alkavat ohjata käden työtä. Nyt on tärkeää työnteon oppiminen ja jatkuva harjoittelu vaikeuksien voittamiseksi ja taitojen laajentamiseksi. Keskeistä on kiinnostuksen herääminen maailmaan. Jokaisen oppiaineen opetuksen tulee auttaa tätä prosessia. Yhteisen oppiaineksen käsittelyn lisäksi oppilaita rohkaistaan vahvaan omaan työskentelyyn, jotta oppiminen haastaa jokaista pyrkimään parhaimpaansa. Perusopetuksen yläluokilla 12. ikävuoden jälkeen oppilailta edellytetään hankittujen taitojen ja kykyjen vahvaa käyttöä. Vaatimusten ja oppilaan edellytysten tulee olla sopusoinnussa opiskelu- ja oppimismotivaation säilymiseksi ja kasvamiseksi. Opettaja johdattaa oppilaita havaitsemisen kautta ajattelun käyttämiseen johtopäätöksien tekemisessä. Ajattelua kytketään vielä tarvittaessa vahvasti konkreettiseen, havainnolliseen ja käytännölliseen ainekseen. Abstraktiin ajatteluun taipuvaisille tarjotaan mahdollisuuksia ponnisteluun ja soveltamiseen. Ajattelun on saatava harjoitusta syy seuraus-suhteiden tajuamiseen. Erityisesti matematiikka, luonnontieteet ja historia tarjoavat mahdollisuuksia tähän. Oppilaita rohkaistaan tarkastelemaan myös omaa oppimistaan ja kehittämään työtapoja, jotka auttavat tavoitteita toteutumaan. Perusopetuksen viimeisellä luokalla oppilaat siirtyvät luokanopettajan ohjauksesta kokonaan aineenopettajien opetukseen. Tämä on haasteellista sekä oppilaille että opettajille. Kaikkien opettajien on kiinnitettävä huomiota edelleen kasvatukseen ja ohjaamiseen, vaikka oppilaita kannustetaan enenevästi itsenäiseen työhön, jotta motivaatio lukiovaiheen tai ammattiopintoihin nousee oppilaasta itsestään ryhmä- ja muista paineista vapaana. Perusopetuksen viimeisen vuoden aikana oppilaalle on tarkoitus syntyä yleistiedollinen kokonaiskuva kaikesta tähän saakka opetetusta. 13

14 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 3.1 YLEINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea koulutyössään, jos hän sitä tarvitsee. Luokanopettajien, aineenopettajien, luokanohjaajien ja erityisopettajien tulee seurata oppilaan koulutyötä niin, että tarpeellinen tuki voidaan mahdollisimman varhain järjestää. Lyhytaikaista tukea tarvitsee mm. oppilas, joka sairauspoissaolon tai muun syyn takia ei ole kyennyt suoriutumaan meneillään olevista opinnoista. Tuen tavoitteena on tukea oppilaan oppimista niin, että hän selviytyy kyseessä olevan aineen opinnoista edellytystensä mukaisesti ja vähintään hyväksytysti. Tukea antavat ensisijaisesti luokanopettajat ja aineenopettajat. Mutta tuen tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa yleistä tukea voivat antaa myös erityisopettajat osa-aikaisena erityisopetuksena. Tukimuotoja harkittaessa voidaan samalle tukitunnille ottaa oppilaita myös eri luokilta, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Kouluvuoden aikana lomamatkan tai muun vastaavan syyn takia poissaollut oppilas ei ole oikeutettu tukiopetukseen, vaan vanhempien tulee vastata hänen opinnoistaan poissaolon ajalta. Oppitunneilla tapahtuvassa koulutyössä opettajien tulee huomioida jokaisen oppilaan edellytykset ja tarpeet. Tukiopetuksen lisäksi opetusta voidaan tunneilla eriyttää ja mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää ohjaajaa ohjaamaan oppilaan työtä. Mikäli on tarpeen, voidaan yleisen tuen piirissä myös tehdä oppilaan opiskelusta pedagoginen arvio ja laatia hänelle oppimissuunnitelma. Pedagogisen arvion laatii luokanopettaja tai aineenopettaja. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeesta ollaan aina yhteydessä oppilaan huoltajiin. Poissaolon vuoksi tekemättä jääneitä tehtäviä voidaan antaa myös kotitehtäviksi. 3.2 TEHOSTETTU TUKI Jos yleinen tuki ei ole riittänyt siihen, että oppilas pystyisi etenemään opinnoissaan ikäryhmänsä mukaisesti, siirrytään antamaan tehostettua tukea. Tehostettu tuki on säännöllistä tukea, jota voidaan antaa koulupäivän aikana luokkaopetuksen yhteydessä eriyttävänä opetuksena, osaaikaisena erityisopetuksena tai kouluajan ulkopuolella tukitunneilla. Erityisopetusta antavat koulun erityisopettajat. Tukitunteja voi pitää oppilaan luokanopettaja tai muu tehtävään määrätty opettaja. Viikoittaisen tuen tuntimäärä määräytyy oppilaan tarpeen ja koulun resurssien pohjalta. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja tai aineenopettaja tai useampi oppilaan opettaja ja erityisopettaja yhteistyössä huoltajien kanssa. Pedagogisen arvion pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma. Siihen kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet sekä pedagogiset, oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut tukijärjestelyt. Oppimissuunnitelma tehdään oppilaalle yhdessä tai tarpeen mukaan useammassa aineessa. Erityisopettaja ja luokanopettaja tai -ohjaaja tai aineenopettaja seuraavat vähintään kerran kouluvuoden aikana tukitoimien toteutumista. Arvioinnin tukitoimien vaikutuksesta ja riittävyydestä tekevät oppiaineesta riippuen luokanopettaja tai -ohjaaja ja erityisopettaja tai aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Mikäli tehostetun tuen tarve vähenee, oppilas voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Asia voidaan käsitellä myös moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa seuranta-arviointiin perustuen ja se kirjataan myös oppimissuunnitelmaan. 14

15 3.3 ERITYINEN TUKI Kun tehostetun tuen tukitoimet eivät enää riitä tukemaan oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista, voidaan tehdä päätös erityisen tuen antamisesta oppilaalle. Ennen päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat kokoavat tarvittaessa yhdessä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen selvityksen asiakirjan. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lisäksi siihen kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, ja myös arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogiseen selvitykseen liitetään myös arvio siitä, missä oppiaineissa oppilas tarvitsee yksilöllistetyn oppimäärän. Tarvittaessa ennen erityisen tuen päätöstä hankitaan myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Aikaisemmin tehtyä pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa hyödynnetään pedagogisen selvityksen laatimisessa. Oppilaalle mahdollisesti tehtyä kuntoutussuunnitelmaa voidaan myös hyödyntää huoltajan luvalla. Pedagogisen selvityksen pohjalta rehtori tekee oppilaalle annettavan erityisen tuen päätöksen, johon kirjataan tuen aloittaminen, tukitoimet ja niiden laajuus. Erityistä tukea antavat ensisijaisesti koulun erityisopettajat, mutta myös luokanopettajat ja aineenopettajat voivat vastata erityisen tuen antamisesta. Kun oppilaalle on tehty päätös antaa erityistä tukea, tehdään oppilaalle yhteen tai useampaan oppiaineeseen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jonka oppilaan opettajat laativat yhteistyössä oppilaan huoltajien ja oppilaan kanssa. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan seurantapäivämäärä, jolloin tukitoimien vaikutusta arvioidaan. Arvion tekevät erityisopettaja ja oppilaan opettajat yhdessä, ja tehdystä arviosta tiedotetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen arviointikeskustelussa. Jos ilmenee, ettei oppilas enää tarvitse erityistä tukea, asia käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan tilanne kartoitetaan tehdyn selvityksen perusteella ja tarvittaessa esitetään erityisen tuen lopettamista. Päätöksen erityisen tuen lopettamisesta ja siirtymisestä tehostettuun tukeen tai yleiseen tukeen tekee rehtori. Erityisen tuen tavoitteena on varmistaa oppilaalle hänen edellytystensä mukainen oppiminen ja kasvu. Oppilaan kokonaisvaltainen huomioon ottaminen erityisen tuen päätöstä harkittaessa on välttämätöntä. Tavoitteita mukautetaan niin, että oppilaalla on mahdollisuus selvitä hänelle asetetuista haasteista. 3.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Jos oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä järjestelyjä tai opinto-ohjelma poikkeaa vuosiluokkiin jaetusta oppimäärästä, laaditaan oppilaalle oma oppimissuunnitelma. Se on koulun opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelmaa 15

16 voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee kuitenkin aina laatia oma oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Sillä pyritään lisäämään opettajan ja oppilaan tietoisuutta ja vastuuta oppimisen tavoitteista ja sitoutumaan niihin sekä huoltajan mahdollisuuksia tukea oppilasta hänen oppimisessaan ja opiskelussaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää apuna opetuksen eriyttämisessä ja se palvelee myös oppilaan edistymisen arvioimista. Suunnitelmaan kirjataan, kuinka oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan. Arviointiin liittyen kirjataan lisäksi oppilaan mahdollisuudet näyttää osaamistaan eri tavoin, soveltuvat arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi ylemmillä luokilla. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineen oppimäärää. Yksilöllistäminen edellyttää aina erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Alaluokilla päävastuu suunnitelmasta on opettajalla, mutta osa siitä voi myöhemmin siirtyä oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaan oppimissuunnitelma voi tarvittaessa pohjautua lapsen mahdolliseen esiopetuksen suunnitelmaan. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisvalmiudet ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet. Lisäksi kirjataan eri oppiaineiden painopistealueet ja pedagogiset ratkaisut tuen järjestämiseksi sekä mahdolliset muut tukitoimet. Lisäksi kuvataan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut. Kun tehdään moniammatillisesti yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa, eri toimijoiden vastuualueet kirjataan suunnitelmaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan hänelle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, jossa kuvataan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa sen laatimiseen osallistuvat lisäksi oppilashuollon muut ammattihenkilöt. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on auttaa tukemaan oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia pitkäjänteisesti. HOJKS sisältää oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet sekä kuvauksen opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä sekä muista tarvittavista tukitoimista. Suunnitelmaan sisältyvät seuraavat asiat yksilöllisen tarpeen mukaisesti: - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja koulunkäyntiin liittyvistä erityistarpeista - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja valinnaiset opinnot sekä niiden vuosiviikkotuntimäärät - opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi ylemmillä luokilla - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki 16

17 - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - edistymisen seuranta, arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi (ylemmillä luokilla) niissä aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista seurataan, ja sen sisältöjä muutetaan oppilaan tuen tarpeiden tai opetuksen tavoitteiden mukaiseksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelman toteutumisen seurannassa kirjataan oppilaan, opettajien, huoltajien sekä oppilashuollon ammattihenkilöiden havainnot oppimisesta ja sitä tukeneista järjestelyistä. Luokanopettaja/ohjaaja kutsuu koolle HOJKS-neuvottelun vuosittain syyslukukauden aikana, ellei asiasta ole HOJKS-asiakirjassa toisin sovittu Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Koulun opetussuunnitelmaan ei sisälly opetusta, joka järjestetään pelkästään toiminta-alueittain. Alkuopetuksessa oppilaalle, jonka kehitys on viivästynyt vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, osa opetuksesta voidaan järjestää edellä kuvatulla tavalla. Toimintaalueella, jossa tukea tarvitaan eniten, oppimista voidaan tukea tuki- ja/tai erityisopetuksella sekä koulun ulkopuolisilla toimilla. Toiminta-alueita, joilla tukea voidaan antaa muun opetuksen yhteydessä, ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 17

18 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 4.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Tukiopetus on osa yleistä tukea. Tukiopetuksessa oppilas saa yksilöllistettyä opetusta ja ohjausta, jossa tehtävät valitaan oppilaan omista edellytyksistä lähtien ja jossa edetään oppilaan oman aikataulun ja toimintarytmin mukaisesti. Tukiopetus aloitetaan välittömästi, jos oppilas on ollut poissa koulusta, hän on erityisen hidas tehtävissään tai hänellä on tilapäisesti vaikeuksia opinnoissaan. Oppilaalle tulee antaa tukiopetusta, ennen kuin hänen suoriutumisensa oppiaineessa arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta voivat antaa luokanopettajat tai aineenopettajat. Jokaiselle vuosiluokalle varataan tukiopetuskiintiö. Myös aineenopettajille varataan tukiopetusmahdollisuus. Aloitteen tukiopetuksesta tekee pääsääntöisesti luokanopettaja ja omassa aineessaan aineenopettaja. Tukiopetusta järjestetään oppilaalle yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa. Tukiopetusta annetaan oppilaalle oppimisen kannalta tarpeellinen määrä. Tukiopetus voidaan sisällyttää oppilaan työjärjestyksen mukaisille oppitunneille tai niiden ulkopuolelle. Tukiopetustuntien sijoituksesta työjärjestykseen tiedotetaan huoltajille tai sovitaan siitä heidän kanssaan Osa-aikainen erityisopetus Jos oppilaalla ilmenee oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, on hänellä oikeus saada muun opetuksen ohessa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetuksella pyritään tukemaan oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäisemään oppimisen eri osa-alueisiin liittyviä ongelmia. Oppilaalla saattaa olla esimerkiksi kielellisiin tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia tai yksittäiseen oppiaineeseen liittyviä vaikeuksia. Tukea voi saada myös silloin, jos oppilaalla on vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus voidaan toteuttaa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöllisenä opetuksena. Opetus nivelletään tavoitteiltaan oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelu ja oppilaan oppimisen arviointi toteutetaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käytännöistä tiedotetaan oppilaita ja huoltajia ja järjestämisessä pyritään aina yhteisymmärrykseen. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneelle toteuttamiselle on tärkeää. Tarvittaessa erityisopetuksen järjestäminen suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada osana yleistä tukea. Tällöin pyritään vahvistamaan oppimiseen liittyviä perustaitoja ja arvioidaan oppimisen vaikeuksiin liittyviä tekijöitä. Tehostetun tuen aikana erityisopetuksen merkitys tukimuotona vahvistuu. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä tehdään pedagoginen arvio, jossa yleisen tuen aikana annetun erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus arvioidaan. Tehostetun tuen alkaessa arvioidaan erityisopetuksen tarve jatkossa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan aina tehostetun tuen alkaessa oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen. Myös erityisen tuen aikana oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisen tuen piiriin siirryttäessä tehdään aina pedagoginen selvitys, jossa arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen sekä erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKS:aan. 18

19 4.1.3 Erityisopetus Erityinen tuki voi sisältää erityisopetuksen lisäksi muuta oppilaan tarvitsemaa perusopetuslain mukaisesti annettavaa tukea. Erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue on erityisopetus, jonka tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. HOJKS laaditaan aina oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös (tarkemmin luvussa ). Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapautuminen Opetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon oppilaiden edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. ta pyritään tukemaan yleisen ja tehostetun tuen keinoin siten, että oppimäärän mukaiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetusta voidaan eriyttää siten, että keskitytään oppiaineen ydinsisältöjen oppimiseen. Jos ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilaan tulee saada tukea näihin asioihin muilla sopivilla tavoilla. Oppimäärän yksilöllistämisen yhteydessä selvitetään oppilaalle ja huoltajalle sen mahdollisia vaikutuksia jatko-opintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee sitä, että oppimiselle asetettava tavoitetaso määritellään oppilaan omien oppimisedellytysten mukaan. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä, joka on aina edellytyksenä yksilöllistämiselle. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan aina pedagoginen selvitys. Jos sen perusteella todetaan, ettei oppilas tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Jokaisen oppiaineen kohdalla yksilöllistämistä arvioidaan erikseen. Mikäli yksilöllistettävien oppiaineiden määrää myöhemmin lisätään tai vähennetään, on tehtävä uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Oppimäärältään yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistyminen, arviointi ja seuranta kuvataan HOJKS:ssa (tarkemmin luku 3.4.2). Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokan tai sitä alempien luokkien yleisistä tavoitteista ja sisällöistä. Oppilaan opiskelua voidaan tukea erilaisin opiskelumateriaalein, -välinein, -menetelmin ja pedagogisin järjestelyin. Jos oppilaalla on jonkin aineen oppimäärä yksilöllistetty, näkyy kyseisen aineen kohdalla arvioinnissa tähti (*) numeroarvosanan ja sanallisen arvioinnin yhteydessä sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätiedoissa mainitaan, että tähdellä merkityt aineet on opiskeltu yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ennen vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapautukseen tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas vapautetaan jonkin oppimäärän opiskelusta, hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa. 19

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS

OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS SISÄLLYS 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA... 5 1.2 TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN... 6 1.4 OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

Lahden Rudolf Steiner koulun. perusopetuksen opetussuunnitelma 2011-2012

Lahden Rudolf Steiner koulun. perusopetuksen opetussuunnitelma 2011-2012 Lahden Rudolf Steiner koulun perusopetuksen opetussuunnitelma 2011-2012 Hyväksytty opettajainkokouksessa 9.8.2011 Hyväksytty koulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksessa 31.8.2011 1 Sisällys 1. OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Eriyttäminen ja yksilöllistäminen Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu

OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu OPETUSSUUNNITELMA LUVUT 3. Opetuksen toteuttaminen 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 8. Oppilaan arviointi Savonlinnan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops HAAPAVEDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2. PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 2 Sisältö 1. Johdanto 8 Muutokset 8

Lisätiedot

Helsingin Rudolf Steiner koulu Perusopetuksen opetussuunnitelma 1.9.2011

Helsingin Rudolf Steiner koulu Perusopetuksen opetussuunnitelma 1.9.2011 Helsingin Rudolf Steiner koulu Perusopetuksen opetussuunnitelma 1.9.2011 1 Sisällysluettelo 1 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...5 1.1 Kasvatuksen ja opetuksen arvopohja...5 1.2 Toiminta-ajatus...5

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan. LUONNOS ehdotus. 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 vs. sivistysjohtaja Jouni Kurkela

Tyrnävän kunnan. LUONNOS ehdotus. 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 vs. sivistysjohtaja Jouni Kurkela 1 Tyrnävän kunnan tuksen opetussuunnitelma LUONNOS ehdotus 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 vs. sivistysjohtaja Jouni Kurkela 2 Sisältö 1. Johdanto... 8 Muutokset... 8 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio TURUN KAUPUNKI Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 31.3.2004 päivitetty 8.10.2008 päivitetty 16.9.2010 päivitetty 2.2.2011 Seuraavassa

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Liite 3/Kola 15.6.2011 46 Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 60 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Nousiainen Tammikuu 2012 Sisältö Sisältö...2 1 Nousiaisten koulut...2 2 Ennen koulua...2 2.1 Tukea tarvitsevien lasten päivähoito... 2 2.2

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 3 3. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 4 4. PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 5 5. PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman

Perusopetuksen opetussuunnitelman Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 4. Oppimisen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot