SEKSUAALIKASVATUKSEN ABC Eväitä rippikoulun seksuaalikasvattajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSUAALIKASVATUKSEN ABC Eväitä rippikoulun seksuaalikasvattajalle"

Transkriptio

1 SEKSUAALIKASVATUKSEN ABC Eväitä rippikoulun seksuaalikasvattajalle Riikka Rantanen Johanna Sallinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja(AMK) + diakonissa sekä sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Riikka Rantanen & Johanna Sallinen. Seksuaalikasvatuksen ABC. Eväitä rippikoulun seksuaalikasvattajalle. Pori, kevät 2007, 29 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka, Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto sekä hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa (Riikka Rantanen) sekä sairaanhoitaja (AMK) (Johanna Sallinen). Opinnäytetyön tavoite oli pitää yhdelle Porin Teljän seurakunnan rippikouluryhmälle seksuaalikasvatustunti ja tuottaa materiaalipaketti seurakunnan työntekijöille rippikoulun seksuaalikasvatusta varten. Oppitunnin tavoitteena oli testata toiminnallista lähestymistapaa nuorten seksuaalikasvatuksessa. Materiaalipaketin tarkoitus on toimia työntekijöiden tukena seksuaalikasvatuksen suunnittelemisessa ja antaa vastauksia sekä nuorten että työntekijöiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Paketti rakentuu niin, että jokaisessa luvussa on ensin faktaosuus ja sen jälkeen ehdotuksia aiheen käsittelemiseen toiminnallisin keinoin. Aineisto ja ideat materiaalipakettia ja oppituntia varten kerättiin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, Internetistä, aiheesta aiemmin tehdyistä oppaista sekä omista ja seurakuntien työntekijöiden kokemuksista. Rippikoululaisille pidetty oppitunti onnistui hyvin. Nuoret osallistuivat kiitettävästi ja antoivat hyvää palautetta. Materiaalipaketti kävi arvioitavana Turun arkkihiippakunnan rippikoulutyön asiantuntijoilla. Heidän palautteensa pohjalta pakettiin tehtiin tarvittavat muutokset ennen sen luovuttamista Porin Teljän seurakunnan nuorisotyön käyttöön. Paketista tuli tekijöiden mielestä ja myös palautteen mukaan käyttökelpoinen, hyödyllinen, kiinnostava ja selkeä. Harjoitukset, pelit ja muut toiminnalliset menetelmät koettiin hyviksi. Kritiikki kohdistui lähinnä aiheiden käsittelylaajuuteen. Asiasanat: seksuaalikasvatus; seksuaalisuus; rippikoulu; opetusmateriaali Säilytyspaikka Porin Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto.

3 ABSTRACT Riikka Rantanen & Johanna Sallinen. Sexual Education in Confirmation Classes. Pori, Spring 2007, 29 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing (Riikka Rantanen) / Option in Nursing (Johanna Sallinen). The aim of this functional thesis was to hold a sexual education lesson for candidates for confirmation and to put together a folder of material for sexual educators in congregations. The lesson was held to test some functional methods in sexual education whereas the folder of material was developed to help the educators in their work. The folder consists of several topics. Each topic consists of facts and some suggestions for its functional implementation in confirmation classes. The folder was evaluated by the experts in working with confirmation classes in the diocese of Turku. Based on their feedback some final changes were made before the folder was handed to the congregation of Teljä in Pori. The data and ideas for the material folder were gathered from literature, the Internet, previously made handbooks on the subject, experiences of the congregations educators and own experiences. The lesson held in the confirmation class surpassed all expectations. The candidates participated excellently and gave nothing but positive feedback. The folder, according to the feedback, is useful, helpful, interesting, explicit and compelling. Its exercises, games and other functional methods were also praised. Another characteristic the experts liked about the folder was its versatility. Keywords: sexual education; sexuality; confirmation class; learning material

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 5 2. KESKEISET KÄSITTEET Rippikoulu Seksuaalisuus Seksuaalikasvatus 7 3. TYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 8 4. PROSESSIN KUVAUS Oppitunti Materiaalipaketti Materiaalipaketin aiheet Materiaalipaketista saatu palaute ja sen pohjalta tehdyt muutokset POHDINTA JA PROSESSIN ARVIOINTI 25 LÄHTEET 27 LIITTEET 30 Liite 1. Tietoisku sukupuolitaudeista Liite 2. Tietoisku ehkäisystä Liite 3. Materiaalipaketti

5 1.JOHDANTO Opinnäytetyömme aiheena on seksuaalikasvatus rippikoulussa. Työ on toteutettu produktiomuotoisena, ja se koostuu Porin Teljän seurakunnan rippikoululaisille pidetystä oppitunnista sekä seurakunnan rippikoulutyöntekijöille kootusta materiaalipaketista. Rippikoulutyön asiantuntijat hiippakunnan alueelta arvioivat materiaalipaketin, ja heidän palautteensa pohjalta paketti sai lopullisen muotonsa. Valitsimme tämän aiheen, koska haluamme osaltamme vaikuttaa rippikoulujen seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen sekä opetuksen vaikuttavuuteen ja innostavuuteen. Työssämme olemme halunneet korostaa toiminnallisuuden, osallistumisen ja oivaltamisen osuutta seksuaalikasvatuksessa. Uskomme, että oivaltaminen tuo tiedon lähemmäksi ja erilaiset harjoitukset ja toiminnalliset tehtävät pitävät opetuksen mielenkiintoisena ja tukevat nuorten valmiuksia käsitellä asioita. Tulevina sairaanhoitajina toivoisimme, että seksuaalikasvatuksessa muistettaisiin sen tärkeä tehtävä osana terveyden edistämistä. Nuorissa tulisi herättää tahto suojella ja ylläpitää omaa seksuaaliterveyttään. Helpoimmin tähän päästään tarjoamalla riittävästi asiallista, ajan tasalla olevaa ja helposti saavutettavaa tietoa. Materiaalipakettimme avulla seurakunnan rippikoulutyöntekijöillä on saatavilla tätä tietoa, jota he voivat seksuaalikasvatuksessa nuorille tarjota. Materiaalipaketti on ensisijaisesti tarkoitettu Porin Teljän seurakunnalle, jonka kanssa yhteistyössä opinnäytetyö on toteutettu. Opinnäytetyötä pystytään kuitenkin tarkastelemaan myös yleisellä tasolla. Tässä raportissa kuvataan teoriatietoa apuna käyttäen sitä prosessia, jonka tuloksena oppitunti ja materiaalipaketti valmistuivat.

6 6 2. KESKEISET KÄSITTEET Työmme keskeisiä käsitteitä ovat rippikoulu, seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus. Käsitteitä selvitetään niihin liittyvällä kirjallisuudella ja elektronisista lähteistä saaduilla tiedoilla Rippikoulu Rippikoulu on osa ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta, joka liittyy aina kiinteästi kasteen todellisuuteen. Rippikoulun tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu uskossaan kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen sekä elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Rippikoulun tehtävä on ohjata rippikoululaisia elämään seurakunnan yhteydessä. (Suomen evankelisluterilainen kirkko a). Rippikoulun opetus perustuu kirkon voimassaolevaan kristinoppiin eli Katekismukseen. Itse rippikoulu perustuu kaste- ja lähetyskäskyyn, joka löytyy Pyhän Raamatun Matteuksen evankeliumin luvusta 28: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.". (Matt. 28: 18-20). Piispainkokouksen hyväksymä uusi rippikoulun opetussuunnitelma Elämä - Usko - Rukous tuli voimaan korvaten edellisen rippikoulusuunnitelman vuodelta (Suomen evankelis-luterilainen kirkko a.) Rippikoulu on kiinteä osa suomalaisten nuorten elämää noin 90 prosenttia 15- vuotiaista käy rippikoulun. Rippikoulu, konfirmaatio ja rippijuhlat ovat tärkeä vaihe nuoren matkalla lapsuudesta aikuisuuteen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko a.)

7 Seksuaalisuus Seksuaalisuus on ihmisen sisäinen ominaisuus syntymästä kuolemaan saakka. Sitä ei voida erottaa muusta ihmisenä olemisesta. Seksuaalisuus sisältää seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoliidentiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Seksuaalisuuteen liittyy monia eri ulottuvuuksia ja se koetaan ja sitä voidaan ilmaista monin eri tavoin. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan. Sen merkitys on moninainen ja jokaiselle ihmiselle erilainen ihmisen on mahdotonta sanoa, miten toinen ihminen määrittelee seksuaalisuuden tai mitä se hänelle merkitsee. Seksuaalisuuden merkitys ihmiselle vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan. (Väestöliitto a; Bildjuschin & Malmberg 2002, 18.) Seksuaalisuus muuttaa ilmenemistään ja tarkoitustaan elämäntilanteiden mukaan. Aika, yhteiskunta, historia, kulttuuri, uskonto ja elämänolosuhteet vaikuttavat jokaisen käsitykseen seksuaalisuudesta ja myös itsestä tyttönä tai poikana, naisena tai miehenä. Seksuaalisuutta voidaan ajatella välineenä, jonka avulla jokaiselle löytyy oma tapa elää ja olla olemassa, ilmaista itseään, ymmärtää elämää ja rakastaa. Seksuaalisuus ilmenee ajatuksissa, teoissa, sanoissa ja toiveissa. (Väestöliitto a; Bildjuschin ym. 2002, 18.) Seksuaalisuus on enemmän kuin vain sukupuolista kanssakäymistä eli ihmisen biologiseen olemukseen kuuluvaa käyttäytymistä. Kirkon opettaessa, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, joita molempia kutsutaan Jumalan kuvaksi, nostetaan seksuaalisuus ihmisen jumalasuhteeseen kuuluvaksi asiaksi. (IhmiSeksi 2005, 5.) 2.3. Seksuaalikasvatus Seksuaalikasvatuksen perustana ovat arvot, sillä jokainen kasvattaja nojaa johonkin arvojärjestelmään. Seksuaalikasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, jonka sisältönä ja kohteena on seksuaalisuutta koskeva ymmärrys ja kokemus. Tärkeimpiä seksuaalikasvattajia ovat omat vanhemmat, mutta

8 8 molemminpuolisen yksityisyyden kunnioituksen takia seksuaalisuutta ei kuitenkaan ole kaikilta osin luontevaa käsitellä lasten ja vanhempien kesken. Muita mahdollisia seksuaalikasvattajia ovat mm. opettajat tarhassa, koulussa ja rippikoulussa, sukulaiset, harrastusvalmentajat, muut läheiset aikuiset sekä media. (Väestöliitto a; IhmiSeksi 2005, 3; Nummelin & Ruuhilahti 2004, 185.) Seksuaalikasvatus ohjaa nuorta pohtimaan omaa seksuaalisuuttaan, omia rajojaan sekä omaa kasvuaan. Se on osa ihmiseksi kasvamista ja elämän taitojen opettelua. Hyvä seksuaalikasvatus antaa lisäksi tietoja ja taitoja, joilla voi ehkäistä mm. seksitauteja sekä suunnittelemattoman raskauden. Parhaimmillaan nuori voi saada eväitä siihen, miten kuulla omaa sisäistä ääntään ja miten sitä rohkenee noudattaa huolimatta houkutuksista tai painostuksesta. (Väestöliitto a.) 3. TYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Valitsimme aiheeksemme rippikoululaisten seksuaalikasvatuksen, koska se on kokemuksiemme mukaan jäänyt monessa seurakunnassa vähemmälle huomiolle ja opetuksen taso on vaihtelevaa. Varsinkin rippikouluissa opetus saattaa olla vanhanaikaista ja syyllistävää. Lisäksi opettajat saattavat puhua asioista liikaa omien uskonnollisten vakaumuksiensa, eivätkä kirkon virallisen kannan ja rippikoulusuunnitelman, pohjalta. Niinpä opetus ei välttämättä sellaisenaan tavoita nuoria. Nuorten sukupuolitautien ja teiniraskauksien määrän lisääntyminen (Kansanterveyslaitos 2006) saattaa johtua osaksi riittämättömästä ja sisällöltään aikansa eläneestä seksuaalikasvatuksesta. Tietenkin on myös niitä seurakuntia, joissa seksuaalikasvatus hoidetaan mallikkaasti ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Molempia tekijöitä kiinnostaa lasten ja nuorten parissa työskentely, ja koska työhön tulee liittää myös kirkollinen näkökulma, löytyi yhteinen hedelmällinen

9 9 aihe juuri rippikoulun seksuaalikasvatuksesta, sillä nykyään myös diakoniatyön odotetaan olevan mukana rippikoulutyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistella Porin Teljän seurakunnan kevään 2007 hiihtolomarippileiriläisille oppitunti aiheesta seksi ja seurustelu ja lisäksi koota seurakunnan rippikoulutyöntekijöille laajempi materiaalipaketti samasta aiheesta. Tavoitteet ja sisällöt oppitunnille ja materiaalipaketille suunniteltiin yhteistyössä Porin Teljän seurakunnan seurakuntapastori Juhana Saaren sekä nuorisotyönohjaaja Eeva Niiniviidan kanssa ja rippikoulusuunnitelmaan (Suomen evankelis-luterilainen kirkko b. 2001) pohjautuen. Lisäksi myös rippikoulunuoria pyydettiin etukäteen esittämään toiveita oppitunnin sisällöistä ja toteutuksesta. Koko opinnäytetyön tavoitteena oli täyttää kahden opiskelijan opinnäytetyön vaatimukset. Tekijöiden henkilökohtaisina tavoitteina oli pitää nuoria kiinnostava, innostava, mielenkiintoinen ja antoisa oppitunti sekä koota käyttökelpoinen ja selkeä, toiminnallisuutta korostava materiaalipaketti, joka jäisi seurakunnalle pidempiaikaiseen käyttöön. Oppitunnille asetettiin tavoitteeksi, että se vastaisi nuorten etukäteen esittämiin toiveisiin, olisi luonteeltaan toiminnallinen, nuoria kiinnostava, hyödyllinen ja hauska. Oppitunnin tavoite oli myös, että nuoret saisivat perustiedot käsiteltävistä aiheista ja osaisivat soveltaa niitä omassa elämässään. Lisäksi halusimme kyseenalaistaa median luomaa käsitystä seksuaalikeskeisestä maailmasta, keskustella seksuaaliseen kehitykseen liittyvistä asioista sekä parisuhteesta. Materiaalipaketin tavoitteiksi asetettiin, että sitä voitaisiin jatkossakin hyödyntää Porin Teljän seurakunnan rippileireillä työntekijöiden apuna seksuaalikasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena oli myös, että työntekijät ottaisivat sen mukaan työnsä tueksi ja työkaluksi rippileireille. Paketin tarkoituksena on tarjota työntekijöille faktatiedon lisäksi uusia ideoita ja erilaisia vaihtoehtoja opetuksen järjestämiseen.

10 10 4. PROSESSIN KUVAUS Idea opinnäytetyöhön syntyi alkuvuodesta 2006, kun opintokokonaisuuteen Opinnäytetyö 1 liittyen piti tehdä opinnäytetyön toiminta- tai tutkimussuunnitelma. Alusta alkaen ajatuksena oli tehdä opinnäytetyö produktiomuotoisena, mutta aihe oli pitkään hämärän peitossa. Lopulta terveysalan ja kirkollisen alan luonteva yhtymäkohta löytyi, ja saimme ajatuksen tehdä työmme rippikoululaisten seksuaalikasvatuksesta. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä ajatuksena oli pitää seksuaalikasvatuspäivä rippikoululaisille ja lisäksi tuottaa pienimuotoinen materiaalipaketti, josta olisi apua seurakunnan työntekijöille seksuaalikasvatuksen toteuttamisessa jatkossa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan opetusta olisi ollut noin 6-8 tuntia, joiden aikana kokeiltaisiin erilaisia opetusmenetelmiä ja vertailtaisiin niiden vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta. Vertailun tuloksia oli tarkoitus hyödyntää materiaalipaketissa. Kevään 2006 aikana otimme yhteyttä useisiin seurakuntiin maakunnan alueella, mutta innostunutta yhteistyökumppania ei löytynyt. Jatkoimme etsimistä, ja loppukesästä 2006 Porin Teljän seurakunta ilmoitti olevansa kiinnostunut yhteistyöstä kanssamme. Tuolloin saimme tietoomme, että rippileiri, jolle pääsisimme oppituntia pitämään, pidettäisiin helmikuussa Alustavasti suunniteltiin, että saisimme noin 3-4 tuntia aikaa aiheen käsittelemiseen nuorten kanssa. Näiden tietojen pohjalta aloimme muokata aiemmin tekemäämme toimintasuunnitelmaa vastaamaan uusia olosuhteita. Syksyn ja talven mittaan olimme yhteydessä seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavaan pastoriin ja nuorisotyönohjaajaan, jotka antoivat meille hyvin vapaat kädet niin tunnin kuin materiaalipaketinkin tekemiseen. Aloimme suunnitella oppituntien sisältöjä ja käytettäviä menetelmiä alustavasti. Joulukuussa 2006 alkoi myös materiaalipaketin työstäminen. Sovimme tapaamisen rippileiriläisten kanssa tammikuulle Tuolloin keräisimme nuorilta toiveita ja kysymyksiä tuleviin oppitunteihin liittyen.

11 11 Tammikuun tapaamisen yhteydessä saimme varmistetun tiedon rippikoululaisten määrästä, ryhmän sukupuolijakaumasta sekä käyttöömme varatusta tuntimäärästä. Yllätykseksemme aikaa olikin varattu vain puolitoista tuntia. Tämän seurauksena jouduimme muuttamaan sekä alustavia suunnitelmiamme että työn painopistettä. Yhtenä työn alkuperäisistä tavoitteista oli tehdä vertailevaa tutkimusta seksuaalikasvatusmenetelmien vaikuttavuudesta ja kiinnostavuudesta, mutta tuntikehyksen kutistumisen vuoksi tämä tavoite jouduttiin hylkäämään. Lisäksi jouduimme pohtimaan, onko työ näiden muutoksien jälkeen riittävän laaja vastatakseen niihin vaatimuksiin, joita kahden ihmisen opinnäytetyölle on asetettu. Konsultoituamme opinnäytetyömme ohjaajia päädyimme tuottamaan suunniteltua laajemman materiaalipaketin, joka myös lähetettäisiin arvioitavaksi viidelle rippikoulutyön asiantuntijalle Turun arkkihiippakunnan alueella. Asiantuntijoiksi valittiin tuomiokapitulin edustajan lisäksi kirkkoherra, kappalainen, seurakuntapastori nuorisodiakoni sekä kaksi nuorisotyönohjaajaa, jotka edustavat hiippakunnan erikokoisia seurakuntia. Valitsemalla asiantuntijat erikokoisista seurakunnista, palautteeseen haettiin alueellista näkökulmaa Oppitunti Alustavan tuntisuunnitelman mukaan oppitunneilla oli tarkoitus käsitellä seuraavia aiheita: seksuaaliteologia, ihastuminen, rakastuminen, seurustelu ja parisuhde, seksuaalisuus, seksuaalinen monimuotoisuus, seksuaalinen kehittyminen ja seksi ja sen ei-toivotut seuraukset. Nämä aiheet nousivat aikaisemmin tehdyistä vastaavanlaisista materiaaleista, rippikoulusuunnitelmasta, ja lisäksi halusimme painottaa itse tärkeinä pitämiämme asioita. Tammikuun 2007 lopulla, kun tapasimme rippikoululaiset, luettelimme heille nämä suunnittelemamme aiheet ja pyysimme heitä kirjoittamaan tyhjälle paperille, mistä aiheista he haluaisivat kuulla ja keskustella. Sen lisäksi heiltä kysyttiin, mikä olisi heille mieluisin opetusmenetelmä (luento vai toiminnallinen opetus) ja pyydettiin myös esittämään mieleen tulevia kysymyksiä, joihin voisimme sitten tunnilla vastata.

12 12 Nuorten toiveiden mukaisesti päädyimme valitsemaan tuntimme aiheeksi ihastumiseen ja seurustelemiseen liittyvät asiat sekä sukupuolitaudit ja ehkäisyn. Opetusmenetelmäksi suurin osa nuorista toivoi luentoa, mutta keskusteltuamme seurakunnan työntekijöiden kanssa päädyimme kuitenkin toteuttamaan tunnin toiminnallisena, sillä uskoimme toiminnallisesta opetuksesta olevan nuorille enemmän hyötyä. Pelkkä luennoiva opetus ei yksin riitä, vaan osallistuminen ja oivaltaminen tuovat tiedon lähemmäksi nuoria ja erilaiset toiminnalliset harjoitukset ja tehtävät pitävät opetuksen mielenkiintoisena ja tukevat nuorten valmiuksia käsitellä asioita. Toiminnallisen lähestymistavan valitsemista tuki myös se, että oppitunnille asettamamme tavoitteet liittyivät juuri nuorten innostamiseen ja opetuksen kiinnostavuuteen. Kun oppituntiin oli aikaa noin kolme viikkoa, aloimme toden teolla suunnitella tunnin sisältöjä ja käytettäviä menetelmiä. Halusimme saada nuoret pohtimaan ihastumiseen ja seurustelemiseen liittyviä asioita yhdessä ja että nuorille jää riittävät tiedot sukupuolitaudeista ja ehkäisystä. Tuntia suunniteltaessa haastavimmalta tuntui löytää ne toiminnalliset menetelmät, joilla nuoret todennäköisimmin saataisiin osallistumaan ja innostumaan opetuksesta. Pohdimme mm. erilaisia pelejä, ryhmätöitä, tietokilpailuja, näytelmiä ja leikkejä. Päädyimme lopulta aloittamaan tunnin tehtävällä, jossa nuoret jaettiin tyttö- ja poikaryhmiin. Näissä ryhmissä heidän tehtävänään oli piirtää unelmien seurustelukumppani ja kirjata ylös tältä odotettavia ominaisuuksia. Sen jälkeen työt esitettiin ja niistä keskusteltiin. Tämän jälkeen puhuttiin siitä, miten unelmien seurustelukumppani valloitetaan, miten seurustelusuhde aloitetaan, mitä kuuluu hyvään parisuhteeseen ja miten seurusteleminen lopetetaan tyylikkäästi ja toista kunnioittavalla tavalla. Tämän aiheen käsittelemiseen käytettiin aikaa noin tunti, jonka jälkeen siirryttiin puhumaan sukupuolitaudeista ja ehkäisystä. Pyysimme nuoria miettimään, minkä vuoksi ehkäisyä käytetään ja näiden ajatusten pohjalta aloitimme keskustelun sukupuolitaudeista. Nuoria pyydettiin luettelemaan kaikki heidän tietämänsä sukupuolitaudit. Nämä taudit kirjattiin fläppitaululle, jonka jälkeen nuoria pyydettiin vielä kertomaan, mitkä taudeista voidaan parantaa. Seuraavaksi kerroimme taudeista vielä tarkemmin ja oikaisimme joitain nuorten harhaluuloja ja vastailimme heidän kysymyksiinsä.

13 13 Lopuksi pyysimme nuoria vielä luettelemaan heidän tietämiään ehkäisykeinoja ja kertomaan niiden käytöstä, mutta koska nuorten tiedot olivat jonkin verran puutteellisia, täydensimme tietoja mm. ehkäisyvälineiden käytön, vaikutusmekanismin, hankkimisen ja hinnan osalta. Tunnin päätteeksi jaoimme nuorille itse kokoamamme lyhyen tietoiskun sukupuolitaudeista ja ehkäisystä (Liitteet 1 ja 2) sekä Aids-tukikeskuksen esitteet kondomin käytöstä ja HIV:stä. Näytimme myös halukkaille joitain kuvia sukupuolitaudeista. Nuoret olivat kiitettävästi mukana koko puolitoista tuntia kestäneen opetuksen ajan. He jaksoivat esittää kysymyksiä ja olla kiinnostuneita alusta loppuun ja merkittävää oli myös se, että kaikki 25 leiriläistä osallistuivat keskusteluun. Muutamat tulivat vielä tunnin jälkeenkin kysymään meiltä neuvoja. Keräsimme nuorilta vapaamuotoisen kirjallisen palautteen tunnista. Palaute oli pelkästään positiivista joskin jotkut jäivät kaipaamaan ilmaisia kondomeja. Nuoret kokivat opetuksen hyödylliseksi ja ymmärrettäväksi ja suurin osa kertoi myös oppineensa paljon uutta. Leirin isoset halusivat tulla mukaan oppitunnille ja myös he antoivat tunnin jälkeen kirjallista palautetta. Heidän mielestään tunti palveli tarkoitustaan hyvin ja hekin kokivat saaneensa opetuksesta uutta tietoa. Isoset olivat lisäksi erityisen tyytyväisiä siitä, että saivat osallistua opetukseen ja keskusteluun. Tunnilla olivat läsnä myös leirin johtajat pastori Juhana Saari sekä nuorisotyöntekijä Eeva Niiniviita, jotka olivat tyytyväisiä tunnin toteutukseen Materiaalipaketti Materiaalipaketin tarkoitus oli alun perin toimia sellaisena pakettina, jonka pohjalta seurakunnan työntekijät voisivat pitää samanlaisen seksuaalikasvatuspäivän, kuin meidän oli tarkoitus pitää. Opetukseen varatun ajan vähentyessä materiaalipaketin osuus kuitenkin kasvoi, joten päädyimme käsittelemään siinä kaikkia niitä aiheita, joita rippikoulun seksuaalikasvatukseen voi kuulua.

14 14 Materiaalipaketin työstäminen aloitettiin joulukuussa 2006, jolloin aloimme hahmotella paketissa mahdollisesti käsiteltäviä aiheita ja pohtia eri aiheisiin liittyviä pelejä, leikkejä ja tehtäviä, joilla opetuksesta saataisiin mahdollisimman toiminnallista. Aloimme kirjoittaa ensin melko suppeasti niistä aiheista, joista rippikoululaisille olisi tarkoitus oppitunneilla puhua: ihastuminen, rakastuminen, seurustelu ja parisuhde, seksuaalinen monimuotoisuus, seksuaalinen kehittyminen ja seksi ja sen ei-toivotut seuraukset Materiaalipaketin aiheet Kun tammikuussa 2007 selvisi, että materiaalipaketin osuus koko opinnäytetyöstä tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin alun alkaen oli tarkoitus, ryhdyimme pohtimaan pakettia kokonaan uudelleen. Aiheita pitäisi olla enemmän ja niitä tulisi käsitellä laajemmin. Aloitimme täydentämällä jo aikaisemmin aloittamiamme kappaleita, joita olivat Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, parisuhde, Ehkäisyn ABC sekä Sukupuolitaudeista. Aiheita materiaalipakettiin lähdimme pohtimaan aluksi rippikoulusuunnitelman pohjalta. Sen mukaan rippikoulun perusjakson aikana tulisi käsitellä nuorten elämää, erityisesti nuorten kehitysvaiheisiin liittyviä kysymyksiä, itsenäistymistä, oman seksuaalisen identiteetin löytämistä, suhdetta omaan ja toisen seksuaalisuuteen, suhdetta toiseen sukupuoleen, avioliittoa, perheen perustamista, arvojen ja ihanteiden muodostamista, omatuntoa, identiteettiä ja rajojen merkitystä (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2001). Näiden teemojen, aiemmin tehtyjen oppaiden ja omien intressiemme pohjalta muotoutuivat seuraavat otsikot, joiden alle olemme tässä perustelleet aiheiden valintaa myös kirjallisuuden avulla. Mitä on seksuaalisuus? Seksuaalisuus on suuri voimanlähde, joka on löydettynä ja omaksi koettuna suuri mahdollisuus. Nuoren seksuaalinen herääminen on yksilöllistä ja seksuaaliset kokemukset voivat olla voimavara ja rikkaus hänen kasvulleen. On tärkeää, että nuoret saavat asiallista tietoa seksuaalisuudesta, sillä se lisää

15 15 vastuullisuutta ja siirtää seksikokeilujen aloittamista myöhemmäksi. Oman seksuaalisuuden haltuunotto on tärkeä nuoruusiän kehitystehtävä ja sen toteutumista edistävät omiin tunteisiin ja tuntemuksiin tutustuminen. Seksuaalikasvatuksessa tulisi tukea tämän kehitystehtävän toteutumista. (IhmiSeksi 2005, 8; Frantti-Malinen 2004, 103; Bildjuschin ym. 2002, ) Selvittämättömät kysymykset seksuaalisuudesta vaikuttavat elämän kaikkiin tasoihin ja päätöksiin. Seksuaalisuus on ihmisen herkimpiä asioita, ja siksi mahdollisuus kasvaa hyvään seksuaalisuuteen on kasvatuksessa tärkeää. Seksuaalisuus koskettaa kaikkia ihmisiä ja sen merkitystä ja tehtävää on jokaisen kyettävä selvittämään itselleen ja löydettävä kuhunkin elämäntilanteeseen sopivat painotukset. Sen vuoksi seksuaalikasvatuksen tulee rakentua hyvin avoimelle pohjalle ja huomioiden erilaisista seksuaalikulttuureista tulevat nuoret ja perheet. (Bildjuschin ym. 2002, ) Kirjallisuudesta löytyy paljon perusteluja sille, miksi on tärkeää kertoa nuorille seksuaalisuudesta ja sen kehittymisestä. Usein pohditaan miten nuorten kiinnostusta seksiä kohtaan voitaisiin vähentää. Väistämätön tosiasia on se, että nuoruusiässä seksiin liittyvät asiat alkavat kiinnostaa. Meidän mielestämme olisi tärkeää kannustaa nuoria kiinnostumaan omasta seksuaalisuudestaan ja hankkimaan tietoa siihen liittyen, sillä mitä enemmän nuorilla on tietoa, sitä todennäköisemmin he haluavat huolehtia omasta seksuaaliterveydestään ja pitää kiinni seksuaalioikeuksistaan. Seksuaalikasvattajan tehtävä on tarjota nuorille sellaista tietoa, jota nuoret tarvitsevat ja kaipaavat ja joka tukee heidän seksuaalista kasvuaan. Kristillinen ihmiskäsitys ja seksuaalisuus Jumala on luonut ihmisen seksuaaliseksi olennoksi, joten kristillisen ihmiskäsityksen mukaan seksuaalivietti ja seksuaaliset tarpeet kuuluvat Jumalan tahdon mukaiseen ihmisyyteen. Seksuaalisuus on Jumalan lahja, ja ihmisten tulisi iloita ja kiittää siitä. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko a; Kopperi 1994, 46.)

16 16 Rippikoulusuunnitelman (Suomen evankelis-luterilainen kirkko b. 2001) mukaan rippikoulussa tulee käsitellä nuorten elämään liittyviä asioita, siis myös seksuaalisuutta. Suomalaisista nuorista 90 % käy rippikoulun (Suomen evankelis-luterilainen kirkko a), ja tätä mahdollisuutta tavoittaa lähes koko ikäryhmä tulisi hyödyntää tehokkaasti. Kristillisen seksuaalietiikan, ja sitä kautta myös rippikoulun seksuaalikasvatuksen, haaste on tavoittaa hyvinkin hajanainen kohderyhmä. Rippikoulussa tähän on erinomaiset edellytykset. Tuomme työhömme kristillistä näkökulmaa muun muassa korostamalla kristillistä ihmiskäsitystä ja siitä kumpuavaa toisen ihmisen kunnioittamista, vastuullisuutta, ihmisen kokonaisvaltaisuutta, perhekeskeisyyttä, yhteisöllisyyttä, persoonallista kasvua, sitoutumista ja luottamusta. Seksi ja media Yksi seksuaalikasvatuksen tärkeimmistä päämääristä on kertoa nuorille todenmukaisesti siitä maailmasta, jossa he elävät. Media luo kuvan seksikeskeisestä maailmasta ja nuorille suunnattu mainonta ja musiikkivideot ovat jopa pornografisia. Naisvartalolla myydään tuotteita, joilla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa. (Väestöliitto b.) Seksi ja porno ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Jokainen joutuu tahtomattaankin niiden vaikutuspiiriin. Pornomateriaalissa esitetty seksi on kuitenkin aivan muuta kuin seksi todellisuudessa. Pornossa seksi nähdään irrallisena osana elämää rakkautta, rakastamista, hellyyttä ja läheisyyden tunnetta ei kuvata. Pornosta ei myöskään selviä, että seksi voi olla joskus vaikeaa ja siihen voi liittyä ongelmia. (Liikka 2003, 138.) Media ja elokuvateollisuus ovat ottaneet vallan nuorten seksuaalikasvatuksessa ja niiden ansiosta nuorille jää pinnallinen kuva seksuaalisuudesta ja he alkavat esineellistää myös omaa seksuaalisuuttaan. Nuori tarvitsee aikuisen tukea median antamien mallien kyseenalaistamiseen. Seksuaalikasvatus auttaa nuoria löytämään itsevarman ja myönteisen kuvan itsestään, seksuaalisuudestaan ja seksistä. (Väestöliitto b; Mannerheimin Lastensuojeluliitto.)

17 17 Nuoruuden monet muutokset Murrosikä on nopean kasvun aikaa. Yleensä kehitys tapahtuu niin, että keho on aikuinen paljon ennen kuin mieli tai sosiaaliset taidot. Lapsi näyttää aikuiselta ennen kuin hänellä on aikuisen tietoja ja taitoja elämästä. Ei ole helppoa olla luokan ensimmäinen kehittynyt tyttö tai poika, muttei myöskään ole helppoa olla se viimeinen. On hyvä muistaa, että jokaisesta kasvaa lopulta omanlaisensa aikuinen. Matkalla aikuisuuteen vie kuitenkin aikansa ennen kuin muuttuneen kehon kanssa oppii elämään. Silloin, kun ei itsekään vielä ole tottunut itseensä, ei juuri kaipaa ylimääräistä huomiota. Moni haluaa vain olla samanlainen kuin muutkin, sillä erilaisuus pelottaa ja tarve olla samanlainen, kuulua joukkoon ja onnistua siinä vahvistavat itsetuntoa. (IhmiSeksi 2005, 12; Väestöliitto a.) Kehossa tapahtuvien suurten muutoksien lisäksi myös psyykkisellä puolella tapahtuu paljon. Jokainen joutuu murrosiässä miettimään omaa elämäänsä ja sen kulkua, päätöksiään ja tekemisiään. Murrosikäisen tunne-elämä on ailahtelevaista mielialat vaihtelevat nopeasti äärestä toiseen. (IhmiSeksi 2005, 12; Väestöliitto a.) Näiden nopeassa tahdissa tapahtuvien muutosten vuoksi nuoret ovat murrosiässä usein hämmentyneitä, epävarmoja itsestään ja tarvitsevat aikuista kertomaan, että se kaikki kuuluu asiaan ja on täysin normaalia. Rippikouluikäisille murrosikään liittyvät fyysiset muutokset ovat yleensä jo tuttuja. Sen sijaan psyykkisellä puolella tapahtuvat muutokset ovat vuotiaille enemmän kuin ajankohtaisia: aikuiset eivät ymmärrä, tunteet heittelehtivät kuin vuoristoradalla ja peilistä katsoo ruma ja epävarma nuori, joka ei tiedä onko lapsi vai aikuinen. Rippikouluikäisten seksuaalikasvatuksessa onkin tärkeää keskittyä siihen, että saadaan nuori ymmärtämään oma ainutlaatuisuutensa, uskomaan itseensä ja hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin hän on. Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, parisuhde Ihastumiset kuuluvat murrosikään, niin kuin kaikkiin muihinkin ikävaiheisiin. Ihastuminen on rakkautta kevyempää. Ihastua voi olemukseen, ulkonäköön, tuoksuun tai sanoihin aivan hyvin voi siis ihastua ihmiseen, jota ei tunne.

18 18 Ensimmäinen ihastuminen ei välttämättä kestä loppuikää, mutta toisaalta se voi myös syventyä rakastumiseksi ja rakastamiseksi jo hyvin nuorenakin. (IhmiSeksi 2005, 15; Kettunen 2001, 32.) Rakastuminen voi aiheuttaa varsinaisen tunnemyrskyn. On epäselvää, mistä tämänkaltainen kahden ihmisen välinen jännite syntyy ja kenen kanssa sitä voimakkaimmin kokee. Tunteet laittavat vatsan sekaisin, vievät yöunet ja saavat asiat näyttämään valoisilta. Rakkauden kohteet vaihtuvat vuosien mittaan moneen kertaan, mutta tunne itsessään on rakentava ja sen myötä itsevarmuus ja rohkeus lisääntyvät. (Järviö, Kinnula, Lankinen & Sarajärvi 2006, 51; Cacciatore, Korteniemi-Poikela, Ryynänen, Ryynänen & Apter 2001, 33.) Nuoruusajan kolme tärkeää tehtävää ovat muuttuneen kehon omaksi kokeminen ja haltuunotto, vanhemmista irtautuminen ja ikäisten kanssa oleminen. Seurustelu tukee kaikkia näitä perustehtäviä. Nuori saa seurustellessaan palautetta uudessa roolissaan matkalla aikuisuuteen. Siksi onkin tärkeää, että nuori saa opetella vuorovaikutustilanteita omassa tahdissaan, turvallisesti ja omien kykyjensä mukaisesti. (Bildjuschin ym. 2002, 62.) Rippikoulusuunnitelman mukaisessa rippikoulun seksuaalikasvatuksessa painopiste on usein nimenomaan ihastumiseen, seurustelemiseen ja avioliittoon liittyvissä asioissa. Tämä johtuu siitä, että kirkon opetusten mukaan seksi kuuluu pysyvään parisuhteeseen. Nuoret on hyvä laittaa keskustelemaan keskenään muun muassa siitä, mitä seurustelukumppanilta on lupa odottaa, mitä seurustelusuhteessa ei tarvitse hyväksyä, millaiset ovat hyvän parisuhteen pelisäännöt ja mikä on parisuhteen merkitys. Rippikoulun seksuaalikasvatuksessa puhutaan usein myös siitä, mitä kihlautuminen tarkoittaa, sillä nuoret eivät nykyään tunnu ymmärtävän kihlauksen olevan lupaus avioliitosta. Eka kerta Ensimmäinen kerta on aina uusi, ihmeellinen ja jännittävä tilanne. Sitä odotetaan innokkaasti ja sen ajoittaminen tuntuu olevan tärkeää, jotta nuori

19 19 pystyy ylläpitämään sitä mainetta, jonka hän on itselleen luonut. Ensimmäinen yhdyntä tapahtuu usein siksi, että siihen on mahdollisuus, eikä sen vuoksi, että nuori kokisi olevansa siihen valmis. (Bildjuschin ym. 2002, 113; Cacciatore ym. 2001, 163.) Stakesin tilastojen mukaan vuonna luokkalaisista 15 % oli ollut yhdynnässä, 9.-luokkalaisista 28 %, lukion 1. vuosikurssin opiskelijoista 34 % ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 47,5 %. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2006a.) Ensimmäiseen kertaan liittyy paljon odotuksia, mutta siihen liittyy myös jännitystä ja pelkoja. Seksuaalikasvatuksen tehtävä on antaa vastauksia ja lievittää pelkoja tarjoamalla nuorille riittävästi asiallista ja ymmärrettävää tietoa. Seksuaalioikeudet Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka perustuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukselle. Sekä kansainvälinen perhesuunnittelujärjestö IPPF (International Planned Parenthood Federation) että seksologian maailmanjärjestö WAS (World Association for Sexology) ovat ne kirjanneet. Jotta ihmiset ja yhteiskunnat kehittäisivät tervettä seksuaalisuutta, tulisi seksuaalioikeudet hyväksyä ja niitä tulisi edistää, kunnioittaa ja puolustaa kaikissa yhteiskunnissa. Seksuaalioikeuksien toteutumisen takeena on kaikkien osapuolten pyrkimys kohti tavoitteita eli mahdollisimman hyvää seksuaaliterveyttä. Seksuaaliterveys on tulosta sellaisesta elinympäristöstä, joka tunnustaa, kunnioittaa ja toteuttaa seksuaalioikeuksia. (Seksologian maailmanjärjestö 1999.) Seksuaalikasvatuksen lähtökohtana tulisi pitää sitä ajatusta, että seksuaaliterveydellä on ihmiselle samankaltainen merkitys kuin terveydellä yleensäkin. Näin ollen seksuaalioikeuksista puhumisen pitäisi olla yksi seksuaalikasvatuksen perusasioista. Seksuaalioikeuksien julistuksen mukaan jokaisella on oikeus saada opetusta ja tietoa seksuaalisuudesta sekä niitä palveluita, joita seksuaaliterveyden ylläpitämiseksi tarvitaan. Nuorten palvelut pitäisi suunnitella nuorille sopiviksi ja helposti saavutettaviksi. Nuoret tarvitsevat seksuaaliasioissa jatkuvaa ohjausta, sillä ilman aikuisilta saatavaa opetusta

20 20 oppiminen on työlästä. Omaa kehoaan kunnioittava ja seksuaalioikeuksista tietoinen nuori huomaa herkemmin, jos hän joutuu seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, ja osaa sekä uskaltaa pyytää apua. (Seksologian maailmanjärjestö; Bildjuschin ym. 2002, 24-25; IhmiSeksi 2005, 24; Kettunen 2001, 52.) Sukupuolitaudeista Sukupuolitaudit ovat yleisiä nuorilla, koska seksikumppanit vaihtuvat nopeasti, limakalvot eivät ole täysin kehittyneet, kondomin käyttö on satunnaista, kondomia ei käytetä lainkaan tai sitä käytetään väärin. Sukupuolitautitartuntojen määrät ovat olleet viime vuosiin asti jatkuvassa nousussa. Huomattava piikki tartuntatilastoissa näkyy vuosina , jolloin seksuaalikasvatus ei kuulunut pakollisena peruskoulun opetussuunnitelmaan. Jo tästä voidaan päätellä, että seksuaalikasvatuksella todella voidaan vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen. (Bildjuschin ym. 2002, ; Kansanterveyslaitos 2006.) Nuorten on ymmärrettävä sukupuolitautien vakavuus ja vaarallisuus sekä opittava huolehtimaan itsestään ja kumppanistaan suojautumalla taudeilta ja hankkiutumalla tarvittaessa tutkimuksiin. Hyvällä seksuaalikasvatuksella voidaan vaikuttaa myönteisesti nuorten seksuaalikäyttäytymiseen ja seksuaaliterveyteen. Rippikouluiässä seksikokeilut alkavat tulla ajankohtaiseksi, ja sen vuoksi on tärkeää, että nuoret tietävät miten sukupuolitaudit tarttuvat ja että ne voivat tarttua kenelle tahansa. Tietoa sukupuolitaudeista ei voi koskaan olla liikaa. Ehkäisyn ABC Seksiin liittyy riskejä, joilta pitää osata suojautua siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa miettii yhdyntää. Ehkäisyyn tutustuminen pitäisi aloittaa jo vuosia ennen kuin yhdynnät ovat ajankohtaisia. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on, että nuori tietää ikäisilleen parhaiten sopivat ehkäisyvälineet sekä osaa käyttää ja hankkia niitä, tietää, mikä tekee seksistä turvallisempaa ja ymmärtää, että seksin riskeihin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. (Cacciatore ym. 2001, 177; Bildjuschin ym. 2002, 90.)

21 21 Raskaus ja sen keskeyttäminen Suomessa tehdään vuosittain hieman yli raskaudenkeskeytystä. Alle 20- vuotiaiden raskaudenkeskeytysten lukumäärä oli laskussa vuoteen 1994 asti, jonka jälkeen se kääntyi hitaaseen nousuun. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa yhdyntäaktiivisuuden lisääntyminen ja raskauden ehkäisymenetelmien käytön suhteellinen väheneminen sekä peruskoulujen seksuaaliopetuksen muuttuminen vapaaehtoiseksi vuonna (Gissler 2004, 17.) Raskaudenehkäisyn merkityksen ymmärtämiseksi nuorten on ensin ymmärrettävä, kuinka lapsi saa alkunsa. Lisäksi nuorten tulee tietää, mistä raskauden keskeytyksessä on kyse ja miten siihen voi hakeutua, mutta heidän on myös ymmärrettävä kuinka suuresta päätöksestä on kysymys. (Bildjuschin ym. 2002, 90, 106.) Seksuaalinen monimuotoisuus Seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterveyspalveluiden tavoitteena on tukea yksilöä kehittymään omaa seksuaalisuuttaan ja sukupuolikokemuksiaan arvostavaksi aikuiseksi. Tämä tavoite koskee kaikkia nuoria, niin hetero- kuin homoseksuaalejakin. Osa aikuistumista on oppia hyväksymään oma seksuaalisuutensa, iloita siitä ja oppia ilmaisemaan sitä itseä ja toista kunnioittavalla tavalla. Sen lisäksi seksuaalikasvatuksessa pyritään kasvattamaan nuoria hyväksymään myös muiden ihmisten seksuaalisuus ja sen ilmenemismuodot. Seksuaalikasvatuksen avulla voidaan oikaista vääriä uskomuksia ja tehdä tilaa moninaisille seksuaalisuuden ja sukupuolen ilmaisutavoilla ja roolimalleille. (Järviö ym. 2006, 52; Frantti-Malinen 2004, 100, 104.) Seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta Seksuaalista väkivaltaa ovat kaikki sellaiset teot, jotka loukkaavat toisen seksuaalista koskemattomuutta. Vaikka teosta ei jäisi näkyviä jälkiä, siitä jää aina henkisiä kolhuja, jotka voivat tulla esiin vasta paljon myöhemmin. Yksikin seksuaalisen väkivallan kokemus voi aiheuttaa uhrille monenlaisia seurauksia, kuten ahdistusta, levottomuutta, univaikeuksia, syömishäiriöitä,

22 22 masentuneisuutta, päihteiden liikakäyttöä, aggressiivisuutta, itsetuhoisuutta ja seksuaalisen toiminnan häiriöitä. Seksuaalirikoksesta voi joutua vastuuseen, vaikka ei olisi tarkoittanut vahingoittaa toista. (IhmiSeksi 2005, 24-25; Cacciatore ym. 2001, ) Laissa on määritelty suojaikärajaksi 16 vuotta ja se tarkoittaa, että alle 16- vuotiaalle ei saa tehdä mitään seksuaalista tekoa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa siis sukupuoliyhteyttä alle 16-vuotiaan kanssa, mutta myös esimerkiksi koskettelemalla tai muulla tavoin tehtyä seksuaalista tekoa, joka on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Myös lapsen saaminen itse ryhtymään mainitunlaiseen tekoon luetaan lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. (Väestöliitto a; Kettunen 2001, 67.) Seksuaalioikeuksien mukaan jokaisella on oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, seksuaaliseen loukkaamattomuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen sekä seksuaaliseen vapauteen (Seksologian maailmanjärjestö 1999). Seksuaalikasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että nuori tuntee nämä seksuaalioikeudet ja osaa kunnioittaa niitä, jotta seksuaalirikoksia ei pääsisi tapahtumaan Materiaalipaketista saatu palaute ja sen pohjalta tehdyt muutokset Laadimme palautekaavakkeen helpottamaan palautteen antamista. Siinä arkkihiippakunnan rippikoulutyön asiantuntijoista valittuja arvioitsijoita pyydettiin arvioimaan omin sanoin seuraavia asioita: työn hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus, työn selkeys ja ymmärrettävyys, aiheiden valinta, aiheiden käsittelyjärjestys, käsiteltävien aiheiden laajuus sekä paketin ulkoasu. Lisäksi heiltä pyydettiin mahdollisia muutosehdotuksia sekä vapaamuotoista arviointia. Kysyimme myös, voisivatko he ajatella käyttävänsä pakettia rippikoulun seksuaalikasvatuksessa. Kaikki asiantuntijat pitivät pakettia käyttökelpoisena ja hyödyllisenä. Ajantasaisen tiedon välittymistä seurakuntiin pidettiin tärkeänä. Paketin uskottiin

23 23 palvelevan erityisesti niitä työntekijöitä, jotka ovat epävarmoja aiheen käsittelemisestä rippikoulussa. Pakettia pidettiin yleisesti ottaen selkeänä. Jonkun mielestä hieman erikoisempi fontti hankaloitti lukemista aluksi. Käytetty kieli oli palautteen mukaan hyvää ja selkeää. Yhden arvioitsijan mielestä välillä selkeyden säilyttämiseksi oli jouduttu oikaisemaan joitain asioita, mitkä olisi voinut selittää laajemminkin, tosin esimerkkejä tällaisista kohdista ei tuotu esille. Muutamat alleviivaukset koettiin hieman hyökkäävinä. Lisäksi sisällysluetteloa toivottiin laajemmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi. Paketin ulkoasua pidettiin miellyttävänä ja selkeänä. Yhden arvioitsijan mielestä paketti oli hieman liian paksu. Paketin alkuperäinen nimi Kohti parempaa seksuaalikasvatusta koettiin hieman asenteelliseksi. Aihevalintoja pidettiin hyvinä, mutta joidenkin mielestä paketti oli jopa turhan laaja. Toisaalta monet toivoivat lisää laajuutta seurustelu- ja tunnepuoleen sekä kristillisen uskon ja etiikan käsittelyyn. Kuitenkin tuotiin esille myös sellainen asia, että esimerkiksi avo- ja avioliitosta sekä avioerosta löytyy rippikoulukirjoista ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä, joten tässä paketissa kyseisiä asioita on käsitelty ehkä liian laajasti. Kappaleeseen Kirkko ja seksuaalisuus toivottiin lisää syvyyttä ja eri näkökulmien ja mielipiteiden esille tuomista. Myös kappaleen otsikko Kirkko ja seksuaalisuus koettiin liikoja lupaavaksi. Aiheiden käsittelyjärjestystä pidettiin pääosin loogisena ja selkeänä, joskin muutamassa palautteessa toivottiin kappaleita Seksi ja media sekä Kirkko ja seksuaalisuus paketin alkupuolelle. Pääosin vastaajat uskoivat voivansa hyödyntää pakettia seksuaalikasvatuksessa. Etenkin ehdotukset aiheiden toiminnallista käsittelyä varten koettiin hyviksi ja käyttökelpoisiksi. Yhden palautteen mukaan paketissa on niin paljon asiaa, että todennäköisesti siitä tulee hyödynnettyä vain pientä osaa. Vapaamuotoisissa arvioinneissa haluttiin vielä korostaa valitsemamme aiheen tärkeyttä sekä sitä, että kaikki materiaali tästä aiheesta on tarpeellista. Palautteen pohjalta päädyimme muuttamaan asioiden käsittelyjärjestystä niin, että kappaleet Kirkko ja seksuaalisuus sekä Seksi ja media siirrettiin paketin

24 24 alkupuolelle. Sisällysluetteloon lisättiin alaotsikot, jotta luettelosta saataisiin selkeämpi, yksityiskohtaisempi ja informatiivisempi. Osa pakettiin tehdyistä alleviivauksista poistettiin. Tärkeinä pitämämme alleviivaukset saivat jäädä. Lainauksia Katekismuksesta ja Raamatusta vähennettiin ja lyhennettiin. Joissain kappaleissa sanamuotoja korjailtiin virhetulkintojen välttämiseksi. Fontin vaihtamiseen emme yhden palautteen pohjalta kokeneet tarvetta, sillä meidän ja myös muiden arvioitsijoiden mielestä fontti ja työn ulkoasu kaiken kaikkiaan on selkeä ja helposti luettava. Liitteiden peleihin fontti kuitenkin vaihdettiin. Paketin nimi vaihdettiin neutraalimmaksi ja joitain otsikoita muutettiin. Kappale Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu ja parisuhde oli alun perinkin paketin laajimmin käsitelty kappale. Haimme siihen lisää syvyyttä kehittämällä tehtäviä ja harjoituksia sekä hiomalla sanamuotoja. Avo- ja avioliitosta sekä avioerosta halusimme paketissamme kertoa siinä laajuudessa kuin arviointiin lähteneessä versiossa, poistaen kuitenkin lainaukset Katekismuksesta. Kappaleen Raskaus ja sen keskeyttäminen radikaalia lyhentämistä emme pitäneet aiheellisena yhden palautteen vuoksi, sillä mielestämme kyseessä on aihe, joka etenkin nykypäivänä koskettaa nuoria. Tästä kertovat esimerkiksi tilastot, joiden mukaan teiniraskaudet ja vuotiaiden raskaudenkeskeytykset ovat jatkuvassa kasvussa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2006b). Tiivistimme kuitenkin kappaletta jonkin verran. Kappaleeseen Kirkko ja seksuaalisuus toivottiin monenlaisia muutoksia. Päädyimme vaihtamaan kappaleen otsikoksi Kristillinen ihmiskäsitys ja seksuaalisuus ja kirjoitimme kappaleen uudelleen korostaen erityisesti kristillistä ihmiskäsitystä, jonka mukaan seksuaalisuuteen liittyvät olennaisena osana vastuullisuus, luottamus, sitoutuminen, yhteisöllisyys, perhekeskeisyys, avioliitto ja keskinäinen rakkaus. Kun materiaalipakettiin oli tehty tarvittavat muutokset, se luovutettiin Porin Teljän seurakunnan käyttöön. Valmis materiaalipaketti on 98-sivuinen tuotos ja se on tämän raportin liitteenä (Liite 3).

25 25 5. POHDINTA JA PROSESSIN ARVIOINTI Prosessia arvioitaessa on syytä palauttaa mieliin työlle asetetut tavoitteet. Tavoitteenamme oli valmistella ja pitää kiinnostava, innostava ja antoisa oppitunti rippikouluryhmälle sekä tuottaa käyttökelpoinen, selkeä ja toiminnallisuutta korostava materiaalipaketti Porin Teljän seurakunnalle pitkäaikaiseen käyttöön. Tavoitteiden taustalla on tekijöiden pyrkimys ammatilliseen kasvuun ja asiantuntemuksen lisääntymiseen, sekä halu vaikuttaa rippikoulun seksuaalikasvatuksen kehittymiseen. Sekä omasta että ulkopuolisten arvioitsijoiden mielestä näihin tavoitteisiin on päästy. Prosessin edetessä olemme huomanneet, että valitsemamme aihe on erittäin haastava. Terveysalan osalta koemme saaneemme riittävät valmiudet asian käsittelemiseen. Luotettavaa ja laajaa lähdekirjallisuutta terveysalaan liittyvistä aiheista on löytynyt runsaasti. Sen sijaan kirkollisen näkökulman esiin tuominen seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on ollut ongelmallista kirkon sisällä vallitsevien näkemyserojen vuoksi. Lisäksi kirkon viimeisin virallinen seksuaalieettinen kannanotto on vuodelta 1984, ja jo pelkästään se hankaloittaa aiheen käsittelyä ottamatta kantaa, mutta huomioiden kuitenkin kirkon virallisen kannan, ja pyrkien soveltamaan sitä nykypäivän todellisuuteen. Lähdekirjallisuudessa aihetta käsitellään useista eri näkökulmista, joten neutraalin lähdeaineiston löytäminen on vaikeaa, ellei jopa miltei mahdotonta. Olemme painottaneet työssämme kristillisen ihmiskäsityksen mukaista, toisen ihmisen kunnioittamista, sitoutumista, vastuullisuutta ja luottamusta korostavaa näkökulmaa seksuaalikasvatuksessa. Alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan verrattuna prosessiin on tullut melko paljon muutoksia, mutta ainoa matkan varrella tullut merkittävä muutos oli oppitunneille varatun tuntimäärän väheneminen ja siitä seurannut päätös arvioituttaa kokoamamme materiaali hiippakunnan rippikoulutyön asiantuntijoilla. Tämä muutos oli kuitenkin materiaalin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden kannalta pelkästään positiivinen asia. Materiaalipaketista tuli arvioinnin ja muutosten jälkeen juuri haluamamme kaltainen. Materiaalin

26 26 hyvinä puolina pidämme sen monipuolisuutta ja selkeyttä sekä toiminnallisuuteen kannustavuutta. Materiaalin laajuuden ja monipuolisuuden vuoksi rippikoulutyöntekijät voivat hyödyntää pakettia säilyttäen silti oman persoonallisen työotteensa. Uskomme, että paketissa on työntekijöille paljon uutta ja päivitettyä tietoa, etenkin seksuaaliterveydestä ja ihmisen biologiasta. Prosessina opinnäytetyömme tekeminen kaikkine osatekijöineen on ollut monipuolista, haastavaa ja antoisaa, mutta myös raskasta. Suunnitelmien siirtyminen ajatusten ja teorian tasolta käytäntöön on ollut palkitsevaa ja omien ideoidemme toimivuus käytännössä on ollut ilo huomata. Uskomme, että materiaalipaketilla on annettavaa Porin Teljän seurakunnan rippikoulujen seksuaalikasvatukselle. Laaja paketti tarjoaa ideoita ja faktoja opetuksen toteuttamiseen mutta toimii myös työntekijän apuna nuorten erilaisiin kysymyksiin vastattaessa. Ajantasaisen tiedon välittäminen nuorille on myös seurakunnan tehtävä, ja tässä tehtävässä paketti toimii hyvänä apuna. Olisi mielenkiintoista tietää, miten hyvin materiaalipaketti käytännössä vastaa seurakunnan tarpeisiin rippikoulun seksuaalikasvatuksessa. Ehdotamme jatkotutkimusaiheeksi materiaalipaketin vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointia pitkällä aikavälillä.

27 27 LÄHTEET Bildjuschin, K. & Malmberg, A Kerro meille seksistä. Nuoren seksuaalikasvatus. Tammi: Helsinki. Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E., Ryynänen, J., Ryynänen, A. & Apter, D Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. Tammi: Porvoo. Frantti-Malinen, U Tietoa ja tukea seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvalle. Artikkeli teoksessa Kosunen, E. & Ritamo, M. (toim.) Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Stakesin raportteja 282. Stakes: Helsinki, Gissler, M Synnytykset ja raskaudenkeskeytykset. Artikkeli teoksessa Kosunen, E. & Ritamo, M. (toim.) Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Stakesin raportteja 282. Stakes: Helsinki, IhmiSeksi Materiaalia rippikoulun ohjaajalle ja nuorelle rippikoulun seksuaalikasvatusta varten. Suomen kätilöliitto. Järviö, E., Kinnula, A., Lankinen, K. & Sarajärvi, M Jumalan silmissä ihme. Puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta. Aids-tukikeskus: Helsinki. Kansanterveyslaitos Tartuntataudit Suomessa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 14/2006. Viitattu klo 16:08. omessa_vuonna_2005/sukupuolitaudit_2005/ Kettunen, L Kyllä vai ei. Murrosikäisestä aikuiseksi. WSOY: Helsinki.

28 28 Kopperi, K Rakennusaineita luterilaiseen seksuaalietiikkaan. Artikkeli teoksessa Kopperi, K., Kylliäinen, A., Paananen, T. & Tammi, A. (toim.) Haukattu hedelmä. Seksuaalimoralismista moraaliseen seksuaalisuteen. Nuorten pappien seksuaalieettinen puheenvuoro. Kirjapaja: Helsinki. Liikka, J Sexpack. Tosi pojan ylä- ja alapäälle. Otava: Helsinki. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Median vaikutukset / Seksi. Viitattu klo 10:59. Nummelin, R. & Ruuhilahti, S Peruskoululaisten seksuaalikasvatus helsinkiläisiä ratkaisuja. Artikkeli teoksessa Kosunen, E. & Ritamo, M. (toim.) Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Stakesin raportteja 282. Stakes: Helsinki, Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja: Helsinki. Seksologian maailmanjärjestö Seksuaalioikeuksien julistus. Sexposäätiö. Viitattu klo 15:40. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. 2006a. Kouluterveys kyselyn valtakunnalliset taulukot / Seksuaaliterveys. Viitattu klo 15:36. uaaliterveys06.htm

29 29 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. 2006b. Raskaudenkeskeytykset. Viitattu klo 16:50. eskeytykset/index.htm Suomen evankelis-luterilainen kirkko a. Aamenesta öylättiin. Viitattu klo 13:00. Suomen evankelis-luterilainen kirkko b Elämä -usko rukous. Rippikoulusuunnitelma Viitattu klo 13:00 Väestöliitto a. Seksuaaliterveysklinikan nettipalvelu. Viitattu klo 13:20. nettipa/ Väestöliitto b. Media ja porno. Viitattu klo 10:55.

30 30 Liite 1. Perinteisesti sukupuolitaudilla tarkoitetaan tarttuvaa sairautta, jonka voi saada sukupuoliyhdynnässä. Seksitaudit voivati kuitenkin tarttua myös sairastuneen limakalvon koskettaessa toisen henkilön limakalvoa sukuelinten limakalvojen lisäksi tartunnan voi siis saada myös suun tai peräaukon limakalvojen kontaktista. Uimahalleista, saunoista tai vessoista sukupuolitautia ei voi saada. Sukupuolitaudit voivat antaa oireita heti tai olla oireettomia pitkäänkin, jolloin ne saattavat levitä kenenkään tietämättä. YLEISIMPIÄ SUKUPUOLITAUTEJA KLAMYDIA tulehdussairaus, joka leviää sukupuoliyhdynnässä oireena lähinnä virtsaputkentulehduksen kaltaisia oireita, jotka alkavat 7-28 vuorokauden kuluttua tartunnasta naisilla usein oireeton hoitamattomana aiheuttaa pahoja tulehduksia ja pahimmillaan lapsettomuutta testataan virtsanäytteestä tai virtsaputken- tai kohdunsuulta otettavalla tikkunäytteellä hoidetaan antibioottikuurilla KONDOMI JOKA KONTAKTISSA JA OIKEIN KÄYTETTYNÄ SUOJAA TARTUNNALTA! KONDYLOOMA eli visvasyylä Suomen yleisin sukupuolitauti erityisesti sukupuolielinten ja peräaukon alueella esiintyvä, pehmeä kukkakaalimainen tai kartiomainen ihon ja limakalvon kasvain, joka tarttuu iho- ja limakalvokontaktissa ei aina tule näkyväksi tunnistettavissa ulkonäkönsä perusteella => erityisiä testejä ei tarvita o naisilla PAPA-näyte varmistaa diagnoosin ulkoisten kukkakaalimaisten visvasyylien hoitoon käytetään jäädytyshoitoa ja paikallisesti käytettäviä penslausaineita. virtsaputken, emättimen ja kohdunkaulan alueella laser on tavallisin hoitomuoto kondyloomaa ei voi parantaa, koska se on viruksen aiheuttama. Ainoastaan oireita voidaan hoitaa. Usein ihmisen oma elimistö kykenee kuitenkin tappamaan viruksen. KONDOMI SUOJAA VIRUSTARTUNNALTA, MUTTA EI KUITENKAAN TÄYDELLISESTI!

31 31 SUKUELINHERPES aiheuttaja Herpes simplex virus, eli sama virus, joka aiheuttaa huuliherpeksen oireita iho- ja limakalvoalueille ilmestyvät rakkulat tauti todetaan tyypillisten oireiden perusteella ja varmistetaan tarvittaessa mikroskooppitutkimuksella ja virusviljelyllä virussairaus, jota ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa. KONDOMI JOKA KONTAKTISSA JA OIKEIN KÄYTETTYNÄ SUOJAA TARTUNNALTA MELKO HYVIN! TIPPURI oireita tihentynyt virtsaamisen tarve, kipu ja kirvely virtsatessa, harmaa tai kellertävä vuoto virtsaputkesta, alavatsakivut ja lisäksi miehillä kivuliaat erektiot ja naisilla lisääntynyt valkovuoto. hoitamattomana oireet yleensä vähenevät viikkojen kuluessa, mutta hoitamaton tippuri saattaa johtaa lapsettomuuteen. tauti todetaan oireiden, mikroskooppinäytteen ja viljelykokeen avulla tippuri on yleensä hoidettavissa antibiooteilla hoidon jälkeen parantuminen on syytä varmistaa KONDOMI JOKA KONTAKTISSA JA OIKEIN KÄYTETTYNÄ SUOJAA TARTUNNALTA! HEPATIITTI B virusinfektio, joka aiheuttaa eteneviä maksasairauksia oireita voivat olla mm. kuume, pahoinvointi, oksentelu, ihon ja silmänvalkuaisten kellertyminen, nivelkivut ja ihottuma osalle tartunnan saaneista kehittyy myöhemmin pitkittynyt maksatulehdus, joka voi johtaa maksakirroosiin ja maksasyöpään todetaan verikokeiden perusteella - sairaus voidaan saada selville aikaisintaan 8-12 viikon kuluttua tartunnasta ja testitulos on täysin luotettava puolen vuoden kuluttua riskitilanteesta parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää o suurin osa paranee itsestään, osa jää kantajiksi ja tartuttajiksi loppuiäkseen hepatiitti b:tä vastaan on rokote, joka suojaa tartunnalta hyvin. KONDOMI JOKA KONTAKTISSA JA OIKEIN KÄYTETTYNÄ SUOJAA TARTUNNALTA! HIV JA AIDS * HI virus on ihmisen immuunikatovirus, joka aiheuttaa elimistössä hitaasti etenevän infektion. Virus tuhoaa elimistön puolustusjärjestelmän valkosoluja ja vähitellen tartunnan saanut altistuu erilaisille sairauksille. AIDS eli immuunikato on infektion viimeinen vaihe. HIV tarttuu siemennesteen, emätineritteen ja veren välityksellä, se ei tartu suudellessa, yhteisistä ruokailuvälineistä, wc-pöntöistä, saunomisesta, halaamisesta, koskettamisesta jne.

32 32 Viruksen tarttumisen jälkeen ihminen voi olla vuosia oireeton tai vähäoireinen => infektiota ei voi päätellä oireista HIV-tartunta todetaan verikokeella. Testi on täysin varma 3 kuukauden kuluttua tartunnasta. infektiota ei voida parantaa, mutta viruksen toiminta elimistössä voidaan pysäyttää tai sen lisääntymistä hidastaa. AINOA TAPA SUOJAUTUA HIV:LTA ON KÄYTTÄÄ AINA JA KOKO YHDYNNÄN AJAN KONDOMIA, MYÖS SUUSEKSISSÄ LÄHTEET: ESKOLA YM NAINEN HOITOTYÖN ASIAKKAANA. REUNALA YM SUKUPUOLITAUDIT.

33 33 Liite 2. KONDOMIT valmistetaan lateksista tai erikoispolyuretaanista oikein käytettynä suojaa raskaudelta ja useimmilta sukupuolitaudeilta myydään melkein missä vain kaupoissa, kioskeissa, apteekeissa, huoltoasemilla.. 5 kpl:n paketti maksaa noin 4-5 euroa. ainoa miesten ehkäisyväline YHDISTELMÄPILLERIT sisältävät estrogeenia ja progestiinia (eli naissukuhormoneja) pillereitä syödään 21 päivää, jonka jälkeen 7 päivän tauko ehkäisyteho on varma ja alkaa nopeasti vaikutus perustuu ovulaation estymiseen, kohdunkaulakanavan liman muuttumiseen siittiöitä torjuvaksi, kohdun limakalvon muuttumiseen ohuemmaksi ja munanjohdinten liikkeen hidastumiseen niin, että siittiöiden kulku niissä vaikeutuu. oikein käytettynä ehkäisyteho lähes 100% pillereitä varten tarvitaan resepti, jonka saa omalta terveysasemalta tai yksityislääkäriltä. kuukauden pillerit maksavat noin 10 euroa. MINIPILLERIT sisältävät progestiinia otetaan kuukauden jokaisena päivänä mahdollisimman samaan aikaan vaikutus perustuu ovulaation estoon ja kohdunsuun liman sitkeäksi muuttumiseen pillereitä varten tarvitaan resepti kuukauden pillerit maksavat noin 10 euroa EHKÄISYRENGAS sisältää estrogeenia ja progestiinia vaikuttaa kuin yhdistelmäpilleri

34 34 rengas asetetaan emättimen pohjukkaan, ja jätetään paikoilleen 21 päiväksi, jonka jälkeen 7 päivän tauko sopii naisille, joilla on taipumus unohtaa pillerien ottaminen reseptivalmiste yksi rengas maksaa noin 15 euroa, kolmen renkaan pakkaus noin 40 euroa. EHKÄISYLAASTARI iholle asetettava laastari joka vapauttaa hormoneja verenkiertoon tasaisesti vaikutus kuin yhdistelmäpillereillä laastari vaihdetaan kerran viikossa kolmen viikon ajan, sen jälkeen viikon tauko reseptivalmiste yhden laastarin hinta noin 15 euroa, kolmen kappaleen pakkaus noin 40 euroa. JÄLKIEHKÄISY raskaudenehkäisyn varamenetelmä, jota käytetään kun muu ehkäisy on epäonnistunut tai yhdyntä on ollut suojaamaton ensimmäinen pilleri otetaan mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen (48 tunnin sisällä), toinen pilleri 12 tunnin kuluttua ensimmäisestä. tarkoitettu vain hätätilanteisiin jälkiehkäisyyn voi turvautua korkeintaan kolme kertaa vuodessa 15 vuotta täyttänyt saa jälkiehkäisypillereitä apteekista ilman reseptiä jälkiehkäisy ei ole koskaan ensisijainen eikä kaikkein luotettavin ehkäisykeino jälkiehkäisypilleri ei ole katumuspilleri katumukseen ei ole keksitty lääkettä. SUKUPUOLITAUTEJA VOI EHKÄISTÄ VAIN KÄYTTÄMÄLLÄ KONDOMIA JA VÄLTTÄMÄLLÄ RISKIALTTIITA TILANTEITA!! MIKÄÄN EHKÄISYMENETELMÄ EI SUOJAA SYDÄNTÄ EIKÄ EHKÄISE PAHAA MIELTÄ!!! LÄHTEET: ESKOLA YM NAINEN HOITOTYÖN ASIAKKAANA.

35 35 Liite 3. EVÄITÄ RIPPIKOULUN SEKSUAALIKASVATTAJALLE Riikka Rantanen & Johanna Sallinen 2007

36 36 SISÄLLYS Sinulle, seksuaalikasvattaja! 3 Mitä on seksuaalisuus? 5 Seksuaalinen minäkuva 7 Ehdotuksia aiheen käsittelemiseen 8 Kristillinen ihmiskäsitys ja seksuaalisuus 10 Seksuaalisuus Raamatussa 14 Seksi ja media 16 Vinkkejä aiheen käsittelemiseen 19 Nuoruuden monet muutokset 20 Fyysiset muutokset 20 o FAQ 21 Psyykkiset muutokset 22 Vinkkejä aiheen käsittelemiseen 24 Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, parisuhde 25 Ihastuminen 25 Rakastuminen 26 Seurusteleminen 27 Parisuhde 28 Kihlaus 30 Avo- ja avioliitto 31 Avioero 33 Ehdotuksia aiheen käsittelemiseen 35 Eka kerta 39 Vinkkejä aiheen käsittelemiseen 45 Seksuaalioikeudet 46 Ehdotuksia aiheen käsittelemiseen 49 Sukupuolitaudeista 50 Yleisimpiä sukupuolitauteja 50 Tiesitkö, että 59 Vinkkejä aiheen käsittelemiseen 61

37 37 Ehkäisyn ABC 62 Raskauden ehkäisy 62 o Este- ja kemialliset menetelmät 63 o Hormonaalinen ehkäisy 65 o Ehkäisy ilman välineitä 69 Sukupuolitautien ehkäisy 70 Pahan mielen ehkäisy 70 Ehdotuksia aiheen käsittelemiseen 71 Raskaus ja sen keskeyttäminen 72 Raskaus 72 Raskauden keskeyttäminen 74 Ehdotuksia aiheen käsittelemiseen 76 Seksuaalinen monimuotoisuus 77 Heteroseksuaalisuus 77 Homoseksuaalisuus 78 Biseksuaalisuus 80 Transsukupuolisuus 81 Ehdotuksia aiheen käsittelemiseen 84 Seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta 86 Suojaikäraja 86 Pedofilia 87 Insesti 87 Raiskaus 88 Vinkkejä aiheen käsittelemiseen 90 LÄHTEET 91 LIITTEET Liite 1. Sanaselitys Liite 2. Pussillinen kysymyksiä Liite 3. Tietokilpailu seksuaalisuuden monimuotoisuudesta

38 38 Sinulle, seksuaalikasvattaja! Seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on jakaa nuorille sitä tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta, jota he tarvitsevat tehdäkseen hyviä valintoja seksuaaliterveytensä, mielihyvänsä ja eheytensä kannalta. Hyvä seksuaalikasvatus antaa tietoja ja taitoja, joiden avulla voi välttyä monilta murheilta. Hyvä seksuaalikasvatus on myös nuoren itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja positiivisen minäkuvan vahvistamista, oikeanlaisten asenteiden siirtämistä ja aikuisten tukea. Seksuaalisuus muuttaa muotoaan koko elämän ajan, ja sen vuoksi myös seksuaalikasvatuksessa tulee huomioida kuulijaryhmän ikä ja kehitystaso. Seksuaalikasvatus on elämän taitojen opettelua, ja sitä tapahtuu muulloinkin kuin asiantuntijoiden oppitunneilla seksuaalikasvattajana toimii koko nuorta ympäröivä maailma. Median vaikutus nuorten käsityksiin seksistä ja seksuaalisuudesta kasvaa koko ajan ja seksuaalikasvatuksessa tulisikin pyrkiä kyseenalaistamaan median luoma käsitys seksuaalikeskeisestä maailmasta. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena tulisi olla herättää nuori näkemään ihmisen ainutlaatuisuus, pohdiskelemaan seksuaalisuutta ja omia rajojaan, kuuntelemaan omia toiveitaan ja kypsyyttään sekä arvostamaan ja kunnioittamaan itseään ja muita. Sitä kautta itsensä suojelemisesta tulee nuorelle tärkeä ja merkityksellinen asia ja hän oppii suhtautumaan seksuaalisuuteensa luontevasti. Jokaisella nuorella on oikeus hänen ikätasoaan vastaavaan, rakentavaan ja hyvään seksuaalikasvatukseen ja meillä aikuisilla on velvollisuus antaa

39 39 sitä. Aikuisen tehtävä on tukea nuorta kasvamaan vastuulliseksi, itsestä ja toisista välittäväksi ihmiseksi. Tämä materiaalipaketti on osa sairaanhoitaja- ja sairaanhoitajadiakonissa-opiskelijan opinnäytetyötä, joka on tehty Diakoniaammattikorkeakoulun Porin toimipaikassa keväällä Paketin tarkoitus on toimia tukena ja turvana rippikouluissa seksuaalikasvatusta toteuttaville työntekijöille. Paketti koostuu seksuaalikasvatuksen sisältöihin liittyvistä faktoista, ja jokaisen faktaosuuden jälkeen on ehdotuksia ja vinkkejä aiheen käsittelemiseksi. Paketista pitäisi löytyä vastauksia nuorten yleisimpiin kysymyksiin ja myös työntekijän mieltä askarruttaviin asioihin. Koska lienee selvää, että pelkkä edestä annettu, luennoiva opetus ei yksin riitä, olemme pyrkineet paketissamme korostamaan toiminnallisuuden, osallistumisen ja oivaltamisen osuutta. Oivaltaminen tuo tiedon lähemmäksi ja erilaiset harjoitukset ja toiminnalliset tehtävät pitävät opetuksen mielenkiintoisena ja tukevat nuoren valmiuksia käsitellä asioita. Kristillistä näkökulmaa työhömme olemme halunneet tuoda korostamalla kristillisen ihmiskäsityksen ja toisten ihmisten kunnioittamisen, vastuullisuuden ja sitoutumisen merkitystä seksuaalikasvatuksessa. Toivomme, että kokoamastamme paketista on Sinulle hyötyä ja apua työssäsi. Antoisia hetkiä seksuaalikasvatuksen parissa! Porissa Tekijät Riikka Rantanen ja Johanna Sallinen

40 40 Seksuaalisuutta ei ole helppo määritellä, sillä se on laaja käsite. Seksuaalisuuden tarkastelu herättää useimmiten enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen syntymästä kuolemaan saakka. Seksuaalisuus asuu kehon jokaisessa osassa, ajatuksissa ja teoissa. Sitä ei voida erottaa muusta ihmisenä olemisesta. Se sisältää mm. seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Sen merkitys on moninainen ja eri ihmisille erilainen. Jokainen määrittelee seksuaalisuuden omalla tavallaan ja se merkitsee ihmisille eri elämäntilanteissa eri asioita. Seksuaalisuudella on eri ulottuvuuksia: Biologinen ulottuvuus, jolla ymmärretään kehitys hedelmöittyneestä munasolusta kuolemaan, lisääntyminen ja sen säätely sekä seksuaalisuuden toteuttaminen eli seksi Psyykkinen ulottuvuus, joka pitää sisällään seksuaalisen identiteetin, tiedon ja tunteet

41 41 Sosiaalinen ulottuvuus, johon kuuluvat toisten kohtaaminen, vuorovaikutustaidot, käyttäytymistä koskevat määräykset, laki ja uskonto sekä seksuaalikulttuuri. Eettinen ulottuvuus, johon kuuluvat mm. moraali, arvot, uskonnollisuus ja tasa-arvo Henkinen ulottuvuus, johon kuuluvat esim. intiimiys, uskallus, halu, läsnäolo ja haltioituminen Kaikki nämä ulottuvuudet sisältyvät seksuaalisuuteen, vaikka niitä kaikkia ei aina koeta ja ilmaista. Seksuaalisuutta voidaan kokea ja ilmaista mm. ajatuksin, fantasioin, haluin, uskomuksin, asentein, arvoin ja käyttäytymisessä. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ja se voi muuttaa ilmenemistään ja tarkoitustaan elämäntilanteiden mukaan. Jokaisen käsitykseen seksuaalisuudesta vaikuttavat ainakin aika, yhteiskunta, historia, kulttuuri, uskonto ja elämänolosuhteet. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on ollut hyvin erilaista eri aikoina ja eri kulttuureissa. Nuoruuden seksuaalisuuden erityispiirteitä ovat itsensä tutkiminen, muiden tarkkaileminen ja vertaileminen itseen. Nuoruusiässä myös kokeillaan usein erilaisia seksuaalisia suuntautumisia homo- ja biseksuaaliset ihastumiset ovat hyvin tavallisia. Nuoruudessa seksuaalisuus etsiytyy aikuisiän muotoihin ja viimeistään nuoruusiän lopulla nuori tiedostaa oman seksuaalisen suuntautumisensa, mutta eri asia on se, missä vaiheessa hän viestii siitä muulle maailmalle. Nuoruusiässä tapahtuvat koko ihmisenä olemisen suurimmat muutokset järjen, tunteiden ja biologian tasoilla sekä sosiaalisissa suhteissa.

42 42 Nuoruus on merkittävä ja arvokas vaihe, jolloin aikuisuuden perustukset rakennetaan. Seksuaalinen minäkuva vaatii selkiytyäkseen riittävät tiedot seksuaalisuudesta. Asiallinen tieto seksuaalisuudesta ei lisää vastuuttomien kokeilujen määrää tai riskikäyttäytymistä, vaan päinvastoin lisää vastuullisuutta ja siirtää seksikokeilujen aloittamisikää myöhemmäksi.

43 43 SEKSUAALINEN MINÄKUVA Seksuaaliselle minäkuvalle ominaista on sen jatkuva muutos. Siihen vaikuttavat monet asiat ja tapahtumat ihmisen elämässä, esimerkiksi kehon muutokset ja elämänkokemus. Seksuaalisen minäkuvan löytymisessä ja selkiytymisessä auttaa rohkeuden ja itsemääräämiskyvyn voimistuminen. Myönteinen seksuaalinen minäkuva alkaa rakentua omaksi koetun kehon tuntemiselle ja sen kunnioittamiselle. Kehittyäkseen seksuaalisesti tasapainoiseksi ihmisen on saatava päättää seksuaalisuudestaan itse ja omassa tahdissaan ilman alistamista, pakottamista tai seksuaalista väkivaltaa. Lähteet: * Apter ym Seksuaalisuus. * Bildjuschin ym Kerro meille seksistä. Nuoren seksuaalikasvatus. * Heusala, K Miehen seksuaalisuus. * Heusala, K Naisen seksuaalisuus. * Järviö ym Jumalan silmissä ihme. Puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta * IhmiSeksi Materiaalia rippikoulun ohjaajalle ja nuorelle rippikoulun seksuaalikasvatusta varten. * * *

44 44 1. KEHOKARTTA Järjestä tilaa niin, että lattialle jää suuri tyhjä tila. Sen jälkeen teippaa lattiaan maalarinteipillä valtavan ihmisen ääriviivat (tikku-ukkokin kelpaa). Toimikaa sen jälkeen seuraavasti: 1. Kehota nuoria menemään sellaiseen kohtaan kehoa, joka heidän mielestään liittyy seksuaalisuuteen Kun nuoret ovat asettuneet paikalleen, kysele minkä paikan he ovat valinneet ja miksi. On tärkeää korostaa, että oikeita ja vääriä paikkoja ei ole, vaan kaikki kehonosat voivat liittyä seksuaalisuuteen. 2. Kehota nuoria menemään siihen kohtaan kehoa, joka on heidän mielestään epäeroottisin tai vähiten seksuaalisuuteen liittyvä Pyydä nuoria perustelemaan valintansa 3. Kehota nuoria menemään siihen kohtaan kehoa, joka on visuaalisesti eroottisin kohta saman sukupuolen edustajissa. Katselkaa ympärillenne, mihin valinnat painottuvat 4. Kehota nuoria menemään siihen kohtaan kehoa, joka on visuaalisesti eroottisin kohta vastakkaisen sukupuolen edustajissa. Pohtikaa, mitä eroja on sukupuolten välisissä käsityksissä eroottisuudesta

45 45 2. SANASELITYS Liitteenä on Sanaselitys-peli. Leikkaa sanat irti toisistaan ja laita laput pussiin tai pinoon. Pyydä nuoria nostamaan vuorotellen yksi lappu ja selittämään siinä lukeva sana niin, että kyseistä sanaa tai mitään sen osaa ei saa selityksessä käyttää. Muut yrittävät arvata mistä sanasta on kysymys. Voitte pelata myös niin, että sanallisen selittämisen sijaan sanaa yritetään selittää piirtämällä.

46 46 Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on jakamaton kokonaisuus. Raamatullisen luomisuskon mukaan seksuaalisuus on ihmisen olennainen piirre. Ihmisenä oleminen toteutuu yhteytenä sekä Jumalaan että toisiin ihmisiin. Ihmisten keskinäisen yhteyden intiimein muoto, sukupuolielämä, ei ole irrotettavissa persoonallisuuden kokonaisuudesta. Ruumiin ja sielun erottamattomuutta on erityisesti korostettava seksuaalisuudessa. Ihminen on luotu seksuaaliseksi, hedelmälliseksi ja lisääntyväksi olennoksi, joten seksuaalivietti ja seksuaaliset tarpeet kuuluvat Jumalan tahdon mukaiseen ihmisyyteen. Seksuaalisuus on ihmisen elämän alue, josta ihminen on vastuussa ennen kaikkea itselleen, seurustelukumppanilleen ja Jumalalle. Seksuaalisuus on Jumalan lahja, joka on tarkoitettu rikastuttamaan elämää ja josta tulee kiittää ja iloita. On kuitenkin mahdollista elää inhimillisesti syvää ja tarkoituksellista elämää myös silloin, kun elämä

47 47 fyysisen seksuaalisuuden toteutumisen kannalta on vajaata. Sellainen seksuaalisuuden toteuttaminen, jossa seksuaalivietti erotetaan persoonallisesta kiintymyksestä ja muusta ihmisen henkisestä minuudesta, ei kristillisen käsityksen mukaan ole ihmispersoonan arvon mukaista. Ihmisen tulee mieluummin pidättäytyä seksuaaliyhteydestä kuin toteuttaa seksuaalisuutta ihmisyydelle arvottomalla tavalla. Kristillisen käsityksen mukaan fyysisen seksuaalisuuden tulee olla ilmausta rakkaudesta ja halusta antautua toiselle kokonaan. Kirkko haluaa tällä opetuksellaan ohjata ihmisiä hoitamaan seksuaalisuuttaan vastuullisesti. Seksuaalietiikka ei ole ulkokohtaista, elämän todellisuudelle vierasta käskyjen ja kieltojen luettelemista, vaan elämän suojelemista ja rikastuttamista. Se on myös yleispätevän, kaikille ihmisille hyvän ja järjenmukaisen käyttäytymisen mukaista. Seksuaalietiikkaan liittyvissä kysymyksissä näkemysten kirjo on laaja kirkon sisällä. Vaikka yhtenäinen kanta onkin olemassa piispojen kannanoton muodossa, käytännössä opetusta annetaan hyvin monella tavalla. Seksuaalieettisissä kysymyksissä Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole määritellyt kantaansa dokumentoiduksi asiakirjaksi kovinkaan tiheästi sotien jälkeen ovat ilmestyneet piispojen ohjekirja Ajankohtainen asia vuonna 1964 ja piispojen kannanotto Kasvamaan yhdessä vuonna Nykyään vallitsevissa seksuaalikäsityksissä on ongelmallista se, että seksuaalisuus irrotetaan usein ihmisen persoonallisuudesta. Tällöin seksuaalisuus madaltuu pelkäksi seksiksi - vietin tyydyttämiseksi ilman rakkautta ja ilman pyrkimystä persoonalliseen yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Sukupuolisuus muuttuu mielihyvää tuottavaksi kulutustavaraksi,

48 48 joka ei enää palvele inhimillistä yhteyttä ja persoonallista kasvua. Seksuaalikumppania pidetään vain välineenä, jonka pääasiallisena tehtävänä on mielihyvän tuottaminen. Seksuaalisen kanssakäymisen asteelle edenneessä yhteydessä ovat mukana myös minuuden herkimmät ja syvimmät puolet. Jotta tämä yhteys edistäisi ihmisen persoonallisuuden myönteistä kasvua, suhteelta edellytetään ensisijaisesti pysyvyyttä, eli luottamusta siihen, että suhde ei katkea silloinkaan kun siinä esiintyy vaikeuksia. Samalla suhteen pysyvyys myötävaikuttaa seksuaalisuuden toteutumiseen syvässä ja rikkaassa muodossa. Kypsään seksuaalisuuteen kuuluva kokonaisvaltainen antautuminen toinen toisilleen tuskin on mahdollista, ellei molemmilla osapuolilla ole luottamusta keskinäisen rakkauden jatkumiseen. Kristinuskon mukaan seksuaalisuus toteutuu parhaiten miehen ja naisen välisessä avioliitossa. Raamatusta löytyy vastauksia siihen, mistä tässä näkemyksessä on kysymys. Rakastava parisuhde perustuu kokonaisvaltaiseen sitoutumiseen, uskollisuuteen, vastavuoroiseen palvelemiseen ja anteeksiantamiseen. Tällaisessa suhteessa rakkauden antaminen ja vastaanottaminen on mahdollista, koska sitä hoidetaan ja suojellaan yhdessä. Paras suoja myös uskottomuutta vastaan on huolehtia rakkauden syvenemisestä ja yhteydestä toiseen. Avioliiton ja perhe-elämän vaikeuksien voittamisessa kirkko painottaa keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden sekä anteeksiantamuksen merkitystä. Perhe, joka perustuu miehen ja naisen väliseen pysyvään suhteeseen, avioliittoon, on kristillisen käsityksen mukaan ihmisten yhteiselämän perusmuoto. Kristillisen uskon mukaan ihminen luotiin nimenomaan

49 49 perhe-elämää varten ja avioliiton yhtenä keskeisenä tarkoituksena on suvun jatkaminen: lasten synnyttäminen, heidän hoivaamisensa ja kasvattamisensa. Uusi elämä sekä miehen ja naisen välinen rakkaus kuuluvat ensi hetkestä lähtien yhteen. Erityisesti lasten näkökulmasta on tärkeää korostaa avioliittoa yhteisönä, jonka hoitaminen vaatii sen jäseniltä myös luopumista yhteisön hyväksi. Suvun jatkaminen ja perheen muodostaminen eivät kuitenkaan Raamatun mukaan ole miehen ja naisen parisuhteen ainoa tarkoitus, vaan mies ja nainen ovat luodut vuorovaikutukseen, jossa he voivat löytää omaan ihmisyyteensä sisältyvän rikkauden. Parhaimmillaan miehen ja naisen yhteys on toisiaan kunnioittavaa kumppanuutta, seksuaaliyhteydessä koettua inhimillistä läheisyyttä ja lämpöä, iloa ja tyydytystä, rikasta henkistä kasvamista ja työskentelyä yhteisten päämäärien hyväksi. Rakastelu edellyttää sellaista henkistä kypsyyttä, että kykenee kantamaan vastuuta itsestä, toisesta osapuolesta ja mahdollisesta lapsesta. Nuorten sukupuolisuhteiden keskeinen ongelma on henkisessä kypsymättömyydessä. Fyysinen valmius on olemassa, mutta henkinen kypsyys puuttuu. Kevyin perustein aloitettu sukupuolinen seurustelu saattaa jättää pahan muiston ja psyykkisesti valmistautumattomana aloitettu seksuaalinen kanssakäyminen voi antaa tulevalle sukupuolielämälle hauraan pohjan. Niin tärkeää kuin itsetunnon saavuttaminen onkin, ei sitä pidä hankkia irrallisista sukupuolisuhteista, eikä henkistä läheisyyttä pidä ostaa ryhtymällä sukupuoliyhteyteen vasten sisintä haluaan. Tämäkin seikka puoltaa perinteistä kristillistä käsitystä sukupuolisuhteen kuulumisesta avioliittoon.

50 50 SEKSUAALISUUS RAAMATUSSA Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Joh. 13:34 Uuden Testamentin eettisen sanoman voi tiivistää yhteen sanaan: rakastakaa. Rakkauden etiikan mukaan inhimillisen käyttäytymisen tai yksittäisen teon arvioimisessa ainoa asia, mikä merkitsee, on rakkauden käskyn toteutuminen. Vaikka tämä rakkauden käskyn varaan rakentuva etiikka tuntuukin teoriassa selkeältä ja yksinkertaiselta, käytännössä se ei sitä ole. Vaikeuksia esiintyy jo yrittäessämme selvittää, mitä rakkauden käskyn noudattaminen tarkoittaa. Voimme ajatella sen tarkoittavan toisten ihmisten hyväksymistä omana itsenään ja toisten ottamista huomioon kaikessa mitä teemme. Uusia vaikeuksia aiheuttaa se ristiriita, joka tuntuu vallitsevan inhimillisen todellisuuden ja rakkauden käskyn välillä rakastaminen harvoin sujuu meiltä luonnostaan. Ihmistä ohjaavat itsekkyys ja pyrkimys omaan hyvään, joskus jopa puhdas paha tahto ja halu kiusata lähimmäisiä. Rakkauden käskyn noudattaminen edellyttää jatkuvaa kamppailua omaa pahuuttamme ja itsekästä luontoamme vastaan. Se, miten hyvin meidän toimintamme ja elämämme vastaavat kristillistä rakastamisen ihannetta, on kiinni niistä ratkaisuista, joita teemme jokapäiväisessä elämässämme. Rakkauden käskyn noudattaminen edellyttää, että osaamme myös soveltaa sitä käytäntöön. Raamatun antama kuva seksuaalisuudesta on kauttaaltaan myönteinen, mutta seksuaalisuuden harjoittamista ohjaamaan on annettu tiettyjä ohjeita. Kaikki Raamatun ohjeet ja käskyt eivät välttämättä miellytä

51 51 kaikkia, mutta se sisältää myös arvokkaita ohjeita seksistä nauttimiseen. Raamatun tärkeimpiä ihmissuhteisiin liittyviä ohjeita ovat kultainen sääntö (Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Matt. 7:12.), rakkauden kaksoiskäsky (Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistä kuin itseäsi. Matt: 22:37-39.), kuudes käsky (Älä tee aviorikosta) sekä rakkauden käsky (Rakastakaa toisianne! Joh. 13:34.) Lähteet: * * Järviö ym Jumalan silmissä ihme. Puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta. * Vikström ym Kasvamaan yhdessä. Piispojen puheenvuoro perheja seksuaalietiikan kysymyksistä. * Ahola ym Taivaallista seksiä.

52 52 Yksi seksuaalikasvatuksen tärkeimmistä päämääristä on kertoa nuorille todenmukaisesti maailmasta, jossa he elävät. Seksin ylikorostuminen mediassa aiheuttaa kaikenikäisille ongelmia. Media luo koko ajan kuvaa seksikeskeisestä maailmasta ja nuorille suunnattu mainonta, musiikkivideot ja muotimaailma ovat jopa pornografisia. Seksi myy hyvin, eikä mahdollisuutta rahan ansaitsemiseen jätetä käyttämättä iltapäivälehdet myyvät kopiota enemmän, jos kansikuvassa näkyy paidan sijasta rintaliiveihin tai bikineihin sonnustautunut nainen. Harva mieltää kansikuvia pornoksi, vaikka pehmopornon tunnusmerkit lööppikuvissa usein täyttyvätkin. Naisen avoimet punatut huulet, puoliksi suljetut silmäluomet ja paljaalle rinnalle tai vatsalle laskeutuva käsi ovat vakioelementtejä paitsi pornossa, myös alusvaate- ja kosmetiikkamainoksissa. Elokuvat ja tv-sarjat antavat seksistä ja seurustelusta vääristyneen kuvan. Viihdeteollisuudessa kauniit ihmiset ratkaisevat myrskyisiä ihmissuhdesotkuja upeissa kulisseissa ja vaikeudet selvitetään usein sängyssä. Tunteet ovat ylimitoitettuja niin hyvässä kuin pahassakin. Ympäröivän yhteiskunnan antamat viestit luovat ja vahvistavat epärealistisia malleja siitä, miten toteuttaa seksuaalisuutta. Nuoret tarvitsevat aikuisten tukea pystyäkseen kyseenalaistamaan näitä malleja. Seksifilmien, pornolehtien ja internetsivujen maailma ei kuvaa todellista läheisyyden ilmapiiriä. Porno on kaupallistettua ja näyteltyä seksiä, jossa teknistä toimintaa saattaa jatkua tuntikausia, eikä ihmissuhteisiin liity

53 53 tunteita, vaan huomio keskittyy eroottiseen haluun. Pornossa käytetään ihmisiä hyväksi ja seksi on suorittamista. Sitä tuottaa pornoteollisuus, jonka tavoitteena ei ole antaa nuorisolle tietoa seksistä, vaan kerätä rahat pois kuluttajilta. Lapset altistuvat tälle kaikelle paljon aiemmin kuin heidän kehitystasoonsa nähden olisi suotavaa. Parasta olisi, jos lapsi saisi elää lapsuutensa rauhassa ja perehtyä aikuisten asioihin iässä, jossa ne alkavat luontaisesti kiinnostaa. Lähes kaikki nuoret ovat nähneet tai lukeneet pornografista materiaalia ja lähes mahdotontahan olisikin olla näkemättä pornoa, sillä jokapäiväinen mainonta on hyvin pornografista ja jokainen joutuu tahtomattaankin sen vaikutuspiiriin. Siksi pornon merkitys on asia, joka on välttämätöntä huomioida seksuaalikasvatuksessa. Eron tekeminen seksuaalisuuden, seksin ja pornon välille helpottaa nuoren omien toiveiden ja halujen hahmottamista kaikkea ei ole pakko hyväksyä ja haluta. Internet on ympäristö, jossa liikkuu paljon seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää aineistoa. Tätä aineistoa saattaa joutua kohtamaan haluamattaan. Internetissä liikkuu myös paljon hyväksikäyttäjiä, joilla on suunnitellut toimintamallit. Sen vuoksi on tärkeää, etteivät nuoret anna tietojaan (nimi, puhelinnumero, sähköposti- tai Messenger-osoite jne.) verkossa kenellekään. Median ylipumpattu seksuaalisuus ja kiiltokuvamaisen täydelliset esikuvat panevat nuoren itsetunnon koetukselle. Ulkonäköön kohdistuvat viestit ja ihanteet osuvat herkästi nuoren mieleen, sillä fyysinen minäkuva on hauraassa rakentumisvaiheessa. Onneksi lähipiirin

54 54 aikuiset moninaisine muotoineen ja myös virheineen ovat kuitenkin voimakkaampia esikuvia kuin mainosten epärealistiset mallit. Lähteet: * Ahola ym Taivaallista seksiä. * Bildjuschin ym Kerro meille seksistä. Nuoren seksuaalikasvatus. * Järviö ym Jumalan silmissä ihme. Puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta. * IhmiSeksi Materiaalia rippikoulun ohjaajalle ja nuorelle rippikoulun seksuaalikasvatusta varten. *

55 55 1. POHTIKAA TYTTÖ- JA POIKARYHMISSÄ: - Millaisena porno kuvaa miehen ja millaisena naisen? - Onko mainosten seksuaalisuus pornoa vai erotiikkaa? - Mitä eroja on pornolla ja eroottisella materiaalilla? - Onko televisiossa liikaa seksiä ennen klo 21? - Millainen on tavallinen, keskiverto nainen / mies? - Millainen mainosten, lehtikuvien ja television perusteella on keskiverto nainen / mies? 2. Etsikää lehdistä esimerkkejä mielestänne liian eroottisista / seksuaalisista mainoskuvista. Perustelkaa valintanne.

56 56 Nuoren fyysinen murrosiän kehitys voi alkaa jo ennen kymmenettä ikävuotta, mutta vaikka keho näyttää aikuiselta, nuori on vielä psyykkisesti kypsymätön lapsi. Kehon muutokset kuitenkin viestittävät ympäristölle aikuisuudesta, ja nuori joutuu hylkäämään lapsen toimintamallit ja tavat. Murrosiän alkaminen ei kuitenkaan tarkoita aikuisuuden alkamista! Muuttunut keho saattaa tuntua vieraalta, eikä siihen osata suhtautua. FYYSISET MUUTOKSET (tapahtuvat kaikilla eri tahtiin) Tytöillä: rinnat suurenevat lantio levenee kuukautiset alkavat Pojilla: hartiat levenevät lihakset voimistuvat viiksien ja parran kasvu alkaa penis, kivekset ja kivespussit kasvavat siemensyöksyt alkavat

57 57 Kaikilla: ihon rasvoittuminen kiihtyy, syntyy finnejä hiusten rasvoittuminen kiihtyy hien haju voimistuu kainalo- ja muut ihokarvat kasvavat ja vahvistuvat häpykarvoitus alkaa kasvaa FAQ Sattuvatko kuukautiset? Yleensä nainen tuntee jotakin, kun hänellä on kuukautiset. Melkein kaikilla naisilla on joskus kuukautiskipuja. Vaikka kivut ovat epämiellyttäviä, se ei tarkoita, että jotakin olisi vialla. Kipu ajoittuu yleensä kuukautisten alkupäiviin ja loppuu sitten. Kuukautiskivut ovat yksi tavallisimpia gynekologisia vaivoja. Onneksi kivun lievitykseen on olemassa monia keinoja. Jos omat konstit loppuvat, on hyvä hakeutua lääkäriin. Minkä kokoinen on normaali penis? Täysikasvuinen penis on normaalitilassa keskimäärin 9 cm ja erektiossa keskimäärin 13 cm pitkä. Vaihteluvälit ovat kuitenkin suuria: velton peniksen mitta voi yleensä vaihdella välillä 5-16 cm ja erektoituneen tavallisimmin välillä 8-19 cm. Näihin vaihteluväleihin sijoittuu noin 90 % peniksistä. Voiko penistä kasvattaa? Penis saattaa kasvaa aina 20-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen sitä ei juurikaan voi kasvattaa. Koon määräävät perintötekijät, eikä siihen pysty itse vaikuttamaan. Onko normaalia että rinnat ovat erikokoiset? On tavallista, että rinnat ovat keskenään erinäköiset ja kokoiset.

58 58 Mitä ovat märät unet? Märkä uni tarkoittaa siemensyöksyn saamista unissaan. Märät unet voivat tuntua hämmentäviltä, mutta ne ovat täysin normaaleja ja lakkaavat yleensä kun poika on kehittynyt fyysisesti aikuiseksi. PSYYKKISET MUUTOKSET Murrosikä on voimakkaiden tunteiden aikaa muutos lapsesta aikuiseksi ei suju kivutta. Tunne-elämä kuitenkin tasaantuu ajan myötä. tietoisuus itsestä kasvaa tulee seksuaalisia tunteita, alkaa olla seksifantasioita, masturbointi alkaa mielialat vaihtelevat punastuu helposti mitä muut minusta ajattelevat suhteet ikätovereiden kanssa erilaistuvat Rippikouluikäinen nuori tietää yleensä jo varsin hyvin, mitä fyysisiä muutoksia omassa ja vastakkaisen sukupuolen kehossa murrosiän vaikutuksesta tapahtuu. Kuitenkin murrosiän aiheuttamat sisäiset ja ulkoiset myllerrykset tekevät olon helposti epävarmaksi. Niinpä on tärkeää, että nuori saataisiin ymmärtämään oma ainutlaatuisuutensa, uskomaan itseensä ja hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin hän on.

59 59 Lähteet: * Bildjuschin ym Kerro meille seksistä. Nuoren seksuaalikasvatus. * Cacciatore ym Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. * Eskola ym Nainen hoitotyön asiakkaana. * Fisher, N Sepaluksen alla. Sisäpiirin tietoa. * Forssberg, M Kalun käyttöopas. Johdatus rakkauteen, tunteisiin ja sukupuolielämään. * Kettunen, L Kyllä vai ei. Murrosikäisestä aikuiseksi. * Liikka, J Sexpack. Tosi pojan ylä- ja alapäälle. * Stoppard, M Nuorten seksikirja. * *

60 60 1. TÄLLAINEN MINÄ OLEN Jaa jokaiselle nuorelle paperi. Pyydä heitä piirtämään paperille pieni kokovartalokuva itsestään ja sen jälkeen kirjoittamaan kuvan vasemmalle puolelle MINÄ OLEN ja oikealle puolelle MINULLA ON. Sen jälkeen kehota listaamaan otsikoiden alle mitä nuoret itsestään ajattelevat. Kun kaikki ajatukset on kirjattuna, kehota alleviivaamaan ja laskemaan myönteiset puolet. Onko niitä enemmän vai vähemmän kuin kielteisiä puolia? Keskustelkaa tuloksista. Miksi itsestä löytyy usein helpommin niitä huonoja kuin hyviä puolia? 2. MILLAINEN MINÄ OLEN? Pyydä nuoria asettumaan rinkiin. Jaa jokaiselle paperi ja kehota kirjoittamaan sen yläreunaan teksti Nimeni on ja minusta sanotaan, että. Sen jälkeen laittakaa paperit kiertämään. Paperit kiertävät niin kauan, että jokainen on kirjoittanut jokaiseen paperiin yhden hyvän asian siitä ihmisestä, jonka nimi paperin yläreunassa lukee ja paperi on palautunut sille ihmiselle, jolta se lähtikin.

61 61 IHASTUMINEN Kehitys näyttää kulkevan siihen suuntaan, että ensimmäinen ihastuminen koetaan yhä nuorempana. Ensimmäinen oikea ihastuminen koetaan yleensä vuotiaana. Ensi-ihastuminen on usein sellaista, että ihastuksen kohde ei ole siitä tietoinen. Ihastua voi pelkkään olemukseen, ulkonäköön, tuoksuun tai sanoihin aivan hyvin voi siis ihastua myös ihmiseen jota ei tunne. Ihastunut voi myös olla moneen ihmiseen yhtä aikaa. Joskus ihastuminen johtaa rakastumiseen ja syventyy edelleen rakkaudeksi. Molemminpuolinen ihastuminen ja rakastuminen voi johtaa seurustelun alkamiseen. Seurustelun tarkoitus on tutustua toiseen ihmiseen tavanomaista ystävyyttä syvemmin, ja jos kummatkin haluavat sitoutua toisiinsa ja ottaa vastuuta seurustelusta, sillä on jatkumisen edellytykset. Usein ensimmäiset ihastumiset ja rakastumiset ovat kuitenkin tuskallisen yksipuolisia ja jäävät pelkäksi haaveiluksi. Jokainen rakastunut joutuu joskus pettymään ja se tuntuu aina raastavalta vääryydeltä.

62 62 RAKASTUMINEN Rakastuminen on hyvin vahva, upea tunne. Sydän hakkaa, keskittymiskyky on tiessään, untakaan ei saa kun ajattelee vain toista, kaikki rakastumisen kohteeseen liittyvä on maailman upeinta ja ihaninta. Rakastumista leimaa tapa nähdä toinen positiivisessa valossa ja virheettömänä. Ihmisellä on tarve luoda pysyviä kiintymyssuhteita ja luoda läheisyyttä ja rakastumisvaiheeseen liittyykin vahvasti tarve yhteenkuuluvuudelle ja läheisyyden löytämiselle. Rakastumisen määritteleminen on hankalaa. Rakastuminen ei ole tietoinen valinta: vaikka kuinka haluaisimme rakastua, ei se välttämättä onnistu ja toisaalta joskus saatamme rakastua juuri silloin, kun sitä vähiten toivoisimme. Monet ovat sitä mieltä, että rakastuminen ei ole rakkautta, eikä edes yksi rakkauden ilmenemismuodoista. Sen sijaan rakastumisen sanotaan olevan lähinnä seksuaalisuuteen liittyvä asia kun toinen ihminen herättää seksuaalisen mielenkiintomme, on se rakastumista. Rakastumisen seksuaalisen luonteen vuoksi sen uskotaan olevan vaistonvarainen parittelua edesauttava tekijä geenien virittämä jekku houkutella ihmiset menemään naimisiin, jatkamaan lajia ja luomaan edellytykset parisuhteen jatkamiselle. Rakastumisen sanotaan myös olevan hetkellistä: suhteen jatkuessa tarpeeksi kauan, rakastumisen huuma päättyy, mutta rakkaus jatkuu. Huuman haihtuminen ei kuitenkaan ole merkki väärästä valinnasta se on merkki siitä, että suhde on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Teini-iän rakastumiset eivät yleensä johda elinikäiseen parisuhteeseen, vaan päättyvät eroon muutaman viikon tai kuukauden kestävän kiihkeän tunnekuohun jälkeen. Nuoruusiässä onkin tärkeä tutustua erilaisiin

63 63 ihmisiin ja sitä kautta oppia tuntemaan myös itsessään uusia puolia. Murrosikä ensirakkauksineen voi olla yksi elämän kauneimmista ja jännittävimmistä ajoista, mutta samalla siihen voi liittyä suunnattomia sydänsuruja ja pettymyksiä. Niistä on kuitenkin mahdollista oppia, ja jatkaa elämää entistä ihanampana ja täydellisempänä. Ihastuminen ja rakastuminen kuuluvat elämään. Maailman tärkeimpiä asioita on saada jakaa hellyys ja seksuaaliset tunteet ja kokemukset rakastamansa ihmisen kanssa. SEURUSTELEMINEN Eri-ikäiset nuoret tarkoittavat seurustelulla eri asioita yhdessäolo voi olla hyvinkin tiivistä tai sitten niin huomaamatonta, että muut eivät voi edes aavistaa parin seurustelevan. Nykyään seurusteleminen aloitetaan yhä nuorempana. Jokaisella on oikeus ottaa seurustelun ensiaskeleet omalla tavallaan ja silloin kun itse haluaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa seurustelusuhdetta, mutta joskus se voi olla liian aikaista. Seurustelu on tärkeää aikaa nuoren elämässä. Se tukee kaikkia kolmea nuoruusajan perustehtävää: muuttuneen kehon omaksi kokemista ja haltuunottoa, vanhemmista irtautumista ja ikäisten kanssa olemista. Nuoruusiässä seurustelu palvelee usein vain nuoren omia tarpeita ja pönkittää itsetuntoa. On kuitenkin myös niitä nuoria, jotka suhtautuvat seurustelemiseen alusta alkaen hyvin vakavasti ja pyrkivät pitkäaikaiseen sitoutumiseen.

64 64 Murrosikäisten tyttöjen ja poikien ajatukset seurustelusta eivät valitettavasti aina kohtaa poikia kiinnostaa yleensä enemmän seksi kuin rakkaus, kun taas tytöt haaveilevat unelmiensa prinssistä ja ikuisesta rakkaudesta. Rakkaus tekee sokeaksi, ja rakastuessa järki jääkin usein tunteiden peittoon ja sen vuoksi rakastunut ihminen on helposti haavoittuva. Jokaisella on lupa opetella seurustelua. Seurustelun aloittaminen voi kuitenkin tuntua hankalalta torjutuksi tulemisen pelossa tai ujouden ja epävarmuuden takia. Yhtään sen pulmattomampaa ei ole myöskään seurustelun lopettaminen. Hankaluuksia aiheuttaa myös leimautuminen useita suhteita kokeillut tyttö luokitellaan helposti huoraksi, kun taas seurusteluasioissa kokematon poika luokitellaan nörtiksi ja luuseriksi, jota odottaa ankea tulevaisuus ilman naisia. Tyttöihin ja poikiin kohdistuvat paineet ovat siis erilaisia, mutta aivan yhtä suuria. PARISUHDE Parisuhde on suhde, joka kehittyy ja jossa molemmat osapuolet ymmärtävät, että siihen on kiinnitettävä huomiota, jotta se pysyisi hyvänä. Usein ajatellaan, että onnellisessa parisuhteessa ei riidellä. Tutkimusten mukaan onnelliset parit kuitenkin riitelevät aivan yhtä paljon kuin onnettomatkin. Samoin ajatellaan, että mitä rakastuneempi pari alussa on, sitä onnistuneempi tulee parisuhde olemaan. Näin ei kuitenkaan ole. Hyvää kehitystä parisuhteessa ennustaa molempien osapuolien kyky säilyttää positiivisia tunteita suhteen kehittyessä.

65 65 Kaikissa parisuhteissa on erilaisia vaiheita. Alkuhuuman laannuttua seuraa itsenäistymisvaihe, jolloin haetaan sopivaa läheisyyden ja etäisyyden astetta verrattuna alun yhteen kietoutuneisuuteen opetellaan ottamaan omaa tilaa uhkaamatta liikaa toista. Vasta tässä vaiheessa mahdollistuu todellinen intimiteetti, kun tunteita ja kokemuksia jaetaan realistisesti. Itsenäistymisvaiheesta selvitään kun syntyy uudenlaista, vastavuoroista sitoutumista parisuhteeseen, molemmat tunnustavat toistensa arvon ja voivat ilmaista tunteitaan niin, että ne tulevat vastaanotetuksi ja ymmärretyksi. Parisuhteen tulisi perustua kumppanin kunnioittamiselle ja arvostamiselle. Suhteeseen pitää mahtua molempien tahto ja molempien negatiiviset ja positiiviset tunteet. Parisuhde on hyvä paikka kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja harjoitella itsensä uusia puolia käytännössä. Kaarina Määtän mukaan parisuhteen kahdeksan kantavaa peruspilaria ovat seuraavat: 1. Hyväksytään toisen muuttuminen ja erilaisuus 2. Löydetään arjesta aarremaa 3. Osataan ilahduttaa 4. Pysytään päätöksessä rakastaa 5. Arvostetaan itseä 6. Puhutaan keskenään 7. Selvitetään ristiriidat 8. Vastataan toisen odotuksiin

66 66 Sitoutua niin syvästi että muuttuu pohjattomaksi Puristaa niin lujasti että muuttuu rajattomaksi Rakastaa niin mielettömästi ettei mikään enää ole vailla merkitystä Tommy Tabermann KIHLAUS Avioliittolaissa oli aiemmin hyvinkin täsmällisiä säädöksiä kihlauksesta, mutta nämä lainkohdat on nyttemmin kumottu. Lakiin on jätetty vain kihlauksen määritelmä, jonka mukaan nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Kihlaus on siis lupaus avioliitosta. Raamatussa kihlauksella tarkoitetaan naisen siirtymistä perheensä omistuksesta morsiamen asemaan, eli tulevan aviomiehensä omistukseen. Raamatun aikana kihlaus oli sitovampi kuin mitä se on nykyään. Nykyisin kihlauksella tarkoitetaan miehen ja naisen lupausta tulevaisuudessa solmittavasta avioliitosta. Kihlatut ovat siis toisilleen luvatut, mutta eivät vielä toisilleen annetut. Avioliitto ei ole enää kihlauksen väistämätön seuraus, vaikka vanhan polven sukulaiset usein uskovatkin, että pian tanssitaan häitä. Kihlaus kihlauksen itsensä vuoksi on tuore ilmiö. Joillekin avioliitto tuntuu kihlattuna aivan yhtä kaukaiselta kuin ennen kihloihin menoa. Kuitenkin

67 67 monet kihlaparit ovat jo ennestään vahvasti toisiinsa sitoutuneita, ja useimmat asuvat yhdessä ennen kuin sormuksia vaihdetaan. Kihlaus on nykyään enemmänkin henkinen tila, joka lisää turvallisuudentunnetta ja varmistaa sitoutumisen. Sormusta ei juuri oteta pois sormesta sen jälkeen, kun se siihen on pujotettu, ja lapsikin tietää, että vasemmassa nimettömässä käytettävät sormukset kertovat sitoutumisesta. AVO- JA AVIOLIITTO Avoliitto, kuten parisuhde ja seurusteleminenkin, voidaan määritellä monin eri tavoin. Viime kädessä jokainen itse määrittelee elääkö seurustelusuhteessa, parisuhteessa vai avoliitossa. Juridisesti avoliitto on avoin liitto, johon ei kuulu keskinäisiä oikeuksia eikä velvollisuuksia. Avoliitto ei ole siviilisääty, eikä sen säätelemiseksi ole olemassa lainsäädäntöä. Sen sijaan avioliitto on yhteiskunnan lainsäädännöllä sääntelemä parisuhteen muoto. Lapsen asemaan ei vaikuta se, elävätkö hänen vanhempansa avio- vai avoliitossa, mutta puolisoille liiton muodolla on merkitystä. Avioliitto velvoittaa huolehtimaan yhteisistä lapsista ja puolisosta, mutta se ei vaikuta puolisoiden velkoihin tai omistussuhteisiin. Aviopuolisot ovat toistensa lähimmät sukulaiset, ja heillä on oikeus saada tietoa puolison terveydentilasta ja päättää tämän hoidosta, jos tämä ei itse siihen pysty. Aviopuolisoiden perintöverotus on huomattavasti alhaisempi kuin avopuolisoiden. Avioliiton voi solmia jokainen 18 vuotta täyttänyt, jota ei ole julistettu holhottavaksi, ja joka ei ole ennestään naimisissa. Avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Suomessa solmitaan vuosittain noin avioliittoa ja avioeroprosentti on noin 30.

68 68 Raamatun mukaan Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja antanut ihmiselle halun liittyä toiseen ihmiseen ja tämä halu tyydyttyy avioliitossa, jossa mies ja vaimo tulevat yhdeksi lihaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että puolisot rakastavat toisiaan ja haluavat jakaa koko elämänsä toistensa kanssa. Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.. Avioliittoon vihittäessä puolisot lupaavat osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta kuolemaan asti, mutta pelkkä vihkiminen ei kuitenkaan takaa liiton onnistumista, vaan sitä on tietoisesti hoidettava. Raamatun selvästi opettamasta avioliiton elinikäisyyden ihanteesta kirkko ei voi, eikä sillä ole syytäkään, tinkiä. Jumala ei ole antanut avioliittoa koskevia säädöksiä ihmisille taakaksi, vaan suojellakseen inhimillistä elämää ja auttaakseen sitä täyteen rikkauteensa. Sanonta miehen ja naisen tulemisesta yhdeksi lihaksi tarkoittaa, että avioliitossa muodostuu uusi elämän yhteisö, jonka jäseniä aviopuolisot tästä lähtien ovat. Kristillisen käsityksen mukaan avioliiton lähtökohtana on puolisoiden muodostama uusi yhteisö. Voimakas yhteisöajattelu tulee näkyviin esimerkiksi efesolaiskirjeessä, jossa miehiä kehotetaan rakastamaan vaimojaan niin kuin omaa ruumistaan sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa. (Ef. 5: ) Puolisoaan rakastaessaan ihminen hoivaa sitä elämän yhteisöä, jonka jäsen hän itse on, ja jonka kautta hänen oma elämänsä toteutuu ja rikastuu. Kristillinen kirkko pitää Jumalan tahdon mukaisina myös niitä avioliittoja, joita ei ole solmittu kristillisin menoin. Kirkko tunnustaa avioliitoksi kaikki parisuhteet, jotka on solmittu vallitsevan kulttuurin yleisesti tunnustamalla tavalla.

69 69 AVIOERO Monet avioliitot päättyvät kaikesta huolimatta eroon. Suomessa solmittiin vuonna 2005 yhteensä avioliittoa ja samana vuonna eroon päättyi liittoa. Avioliitto on tarkoitettu kestämään koko eliniän, mutta aina liiton osapuolet eivät onnistu tavoittamaan tätä ihannetta. Keskinäiset ristiriidat voivat kasvaa niin suuriksi, ettei yhteiselämä enää onnistu ja silloin katsotaan, että puolisot ovat menettäneet kyvyn olla toisilleen uskollisia henkisessä mielessä. Tällöin avioero on mahdollinen ja jopa suositeltava ja inhimillinen ratkaisu. Aviopuolisosta voi pakottavissa tilanteissa erota, mutta vanhemmuus ja huolenpito lapsista eivät voi päättyä eroon. Kirkko ei pidä avioeroa syntinä, vaan onnettomuutena. Lähteet: * Ahola ym Taivaallista seksiä. * Ayers, S Seksi ja tunteet. * Bildjuschin ym Kerro meille seksistä. Nuoren seksuaalikasvatus. * Cacciatore ym Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. * Fisher, N Sepaluksen alla. Sisäpiirin tietoa. * Forssberg, M Kalun käyttöopas. Johdatus rakkauteen, tunteisiin ja sukupuolielämään. * Gravelle ym Mitä pojat eivät rohkene kysyä mutta haluaisivat tietää!

70 70 * Gravelle ym Mitä tytöt eivät rohkene kysyä mutta haluaisivat tietää! * Hjelm, T Passio. Rakkauden, seksin ja seurustelun filosofiaa nuorille. * Järviö ym Jumalan silmissä ihme. Puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta. * Kettunen, L Kyllä vai ei. Murrosikäisestä aikuiseksi. * Kivijärvi, A kysymystä naisesta ja seksistä * Liikka, J Sexpack. Tosi pojan ylä- ja alapäälle. * Määttä, K Kestävä parisuhde. * Sarlin, N Seksin ABC. Tohtori Zukovskin salaiset kansiot. * Stoppard, M Nuorten seksikirja. * IhmiSeksi Materiaalia rippikoulun ohjaajalle ja nuorelle rippikoulun seksuaalikasvatusta varten. * Virtanen, J kysymystä miehestä ja seksistä. * * * *

71 71 1. IHANNESEURUSTELUKUMPPANI Jaa ryhmä tyttöihin ja poikiin. Anna molemmille ryhmille iso paperi, puolisen tuntia aikaa ja seuraavanlainen ohjeistus: Piirtäkää tälle paperille unelmaseurustelukumppaninne. Sen jälkeen kirjoittakaa kuvaan millaisia ominaisuuksia ihannekumppanilla tulisi olla. Ominaisuudet voivat olla ulkoisia tai sisäisiä, siis ulkonäköasioita tai henkisiä arvoja. Kun ryhmät ovat saaneet unelmakumppaninsa hahmoteltua, on julkistamisen aika: tytöt esittelevät ihannekumppaninsa pojille, pojat tytöille. Pyydä nuoria antamaan palautetta toiveiden realistisuudesta. Mistä ominaisuuksista ollaan samaa mieltä, mitä voisi mahdollisesti tiputtaa toivelistasta pois? Millä perusteella ominaisuudet on valittu? 2. NÄIN HURMAAT UNELMIESI NAISEN / MIEHEN Kuvitelkaa tilanne, jossa olette löytäneet äsken kuvailemanne unelmien seurustelukumppanin. Millä keinoin kiinnität hänen huomionsa, miten saat hänet kiinnostumaan itsestäsi? Entä miten aloitetaan seurusteleminen, ja mitä se seurustelu oikeastaan on, mitä siihen kuuluu? Milloin voidaan puhua, että seurustellaan?

72 72 3. PARISUHTEEN PELISÄÄNNÖT Kehittäkää ryhmässä ja kirjoittakaa ylös pelisäännöt, joita noudattamalla parisuhde pysyy hyvänä, toimivana ja molempia osapuolia tyydyttävänä. Perustelkaa säännöt. 4. RYPPYJÄ RAKKAUDESSA Entäs sitten, kun unelmien kumppanista alkaakin paljastua niitä vähemmän miellyttäviä puolia, eikä seurusteleminen enää kiinnostakaan..? Miten suhde lopetetaan? Suunnitelkaa ja esittäkää nuorille johtajien ja isosten voimin mininäytelmä: Kolme tapaa tehdä bänksit. Yksi oikea (kerrotaan asiasta kasvotusten, kerrotaan mistä päätös johtuu ja keskustellaan asiasta), kaksi väärää tapaa (esimerkiksi tekstiviesti tai kaverin laittaminen asialle). Mitä kommentteja nuorilta nousee mikä on oikein, mikä väärin ja miksi? Mitä on tärkeintä ottaa huomioon kun haluaa päättää parisuhteen tyylikkäästi? 5. RAKKAUSTARINA Lukekaa seuraava rakkaustarinan alku: Emmi heräsi aamuauringon säteiden tanssiin hänen kasvoillaan. Hän avasi silmänsä laiskasti ja katsahti kelloon. Yhtäkkiä hän tajusi mikä päivä on tänään illalla on Vernan bileet ja sinne tulee myös Luukas. Emmi oli iskenyt silmänsä Luukakseen kuukautta aiemmin rippileirillä. Luukas

73 73 tuntui kerta kaikkiaan täydelliseltä hauska, rento, iloinen, kullanvaaleat, tuulessa hulmuavat hiukset, ja ne silmät Niihin voisi hukkua. Hymynkare nousi Emmin kasvoille kun hän ajattelikin Luukasta. Hän nousi ylös sängystään, sujautti aamutossut jalkaansa ja lähti tallustamaan keittiöön aamiaiselle. Tunnit tuntuivat matelevan aivan liian hitaasti. Emmi pälyili kelloa vähän väliä. Koko päivä kului ajatusten harhaillessa Luukakseen ja tulevan illan tapahtumiin. Lopulta kello löi kuusi, ja Emmi antoi itselleen luvan alkaa valmistautua lähtöön. Hän valitsi huolellisesti vaatteensa, pukeutui, laittoi hiuksensa ja meikkasi, katsahti vielä peiliin ja totesi tyytyväisenä itselleen: Valmista tuli. Pian puhelin jo soikin. Lotta ja hänen äitinsä olivat tulleet hakemaan Emmiä. Nyt se on menoa, hän ajatteli. Automatka Vernan luo kesti kymmenisen minuuttia ja sinä aikana Emmin sydän oli pakahtua pian hän näkisi Luukkaan! He saapuivat Vernan pihaan, ja astuivat ulos autosta ja siinä hän oli vihdoinkin Luukas Jatkakaa tarinaa pienryhmissä. Lukekaa tarinat ääneen. Kuinka monta erilaista loppua tarina sai? 6. MILTÄ RAKKAUS TUNTUU? Luokaa ryhmissä teos, jonka nimi on Rakkaus. Teos voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvataiteen, musiikin tai kirjallisuuden keinoin. Teoksen tarkoitus on kuvailla, miltä rakkaus tuntuu. Inspiraation saamiseksi lukekaa Raamatusta Laulujen laulua.

74 74 7. MITÄ NE PUHUU MEISTÄ? Jaa ryhmä tyttöihin ja poikiin. Jaa jokaiselle paperilappu tytöille eriväriset kuin pojille. Kehota tyttöjä miettimään porukassa viisi yleisintä puheenaihetta, josta he keskenään puhuvat silloin kun he puhuvat pojista. Sen jälkeen kehota jokaista tyttöä kirjoittamaan paperilapulle viisi aihetta, josta he uskovat poikien puhuvan silloin kun he puhuvat tytöistä. Pojat tekevät samoin poikien puheista, ja kirjoittava lapuille, mitä he uskovat tyttöjen puhuvan pojista. Paljastakaa ensin viisi yleisintä puheenaihetta ja kirjoittakaa ne taululle. Sen jälkeen kiinnittäkää arvailulaput taululle ja katsokaa miten hyvin (tai huonosti) arvaukset osuivat oikeaan! 8. YHDESSÄ POHDITTAVAKSI: - Voiko ihminen löytää lopullisen kumppaninsa jo 15-vuotiaana? Mitkä ovat plussat ja miinukset siinä, että elämän ensimmäinen kumppani on elämän ainoa kumppani? - Miksi nykyään mennään kihloihin aina vain nuorempana ja nuorempana? - Miksi avioliitto yleensä solmitaan? - Kuinka monta eri rakkauden lajia keksitte? Kuvailkaa niitä. - Mikä rakkaudessa tuntuu ongelmallisimmalta? - Minkälaista rakkautta ihmiset elämänsä aikana kokevat? Mitä eri muotoja rakkaudella on?

75 75 Ekalla kerralla tarkoitetaan tässä ensimmäistä yhdyntää. Ekaan kertaan liittyy paljon odotuksia, mutta siihen liittyy myös jännitystä ja pelkoja sekä pojilla että tytöillä. Ensimmäiseen yhdyntään liittyvien pelkojen TOP 10 näyttää tältä: 2. Pelko, että se sattuu. 3. Pelko sukupuolitautien saamisesta. 4. AIDSin pelko. 5. Pelko raskaaksi tulemisesta. 6. Pelko omasta seksuaalisesta poikkeavuudesta. 7. Pelko siitä, ettei saa solmittua sukupuolisuhdetta, vaikka itse haluaisi. 8. Kiinnijäämisen pelko. 9. Pelko erektion lopahtamisesta. 10. Pelko siitä, ettei penis mahdu sisälle emättimeen. 11. Pelko, ettei osaa tehdä toimitusta oikein ja että yhdyntä epäonnistuu.

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS Koska seksuaalioikeudet ovat olennaisia tavoiteltaessa parhainta saavutettavissa olevaa seksuaaliterveyttä, Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö TOTEAA että seksuaalioikeudet

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia

Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia Riitta Leikko, lehtori, TtM, kätilö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen -hanke

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot