OPS 1 / KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta. Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokat 1 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPS 1 / 2004. KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta. Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokat 1 9"

Transkriptio

1 OPS 1 / 2004 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokat 1 9

2 KAARINAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA POPS Kaarina Käyttöönotto Versio 1/ 2004

3 Sisällysluettelo 1.Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat 1 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Arvopohja Perusopetuksen tavoitteet ja tehtävä Perusopetuksen rakenne, Kaarinan perusopetuksen tuntijako ja kieliohjelma 6 3 Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja opetuksen mahdollinen painottaminen Työtavat 13 4 Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Oppimissuunnitelma Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen 25 5 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet 27 6 Eri kieli ja kulttuuriryhmien opetus Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 31 7 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö ja luonnontieto Biologia ja maantieto 109

4 7.9 Fysiikka ja Kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Tietostrategia Tieto ja viestintätekniikan käyttötaidot Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Koulutuksen arviointi Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 208 LIITTEET

5 Luku 1 Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Kaarinan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opetuksen järjestäjällä, eli Kaarinan kaupungilla, on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee työssään noudattaa Kaarinan kaupungin vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Lisäopetuksen opetussuunnitelma laaditaan lukuvuoden aikana ja otetaan käyttöön Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa 1

6 valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2

7 Luku 2 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Arvopohja Kaarinan perusopetuksen arvot perustuvat kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin, perusopetuslakiin, Kaarina strategiaan vuosille sekä vanhempien että koulujen yhteiseen arvokeskusteluun. Arvot näkyvät kasvatuksen ja opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä heijastuvat koulujen jokapäi väiseen toimintaan. Kaarinan kaupungin perusopetusta ohjaavat arvot ovat: oikeudenmukaisuus ja tasa arvo rehellisyys, avoimuus ja inhimillisyys yhteistyö, suvaitsevaisuus ja muiden huomioon ottaminen kestävä kehitys ja ympäristön kunnioittaminen Arvoihin perustuvat ihanteet ja arvostukset luovat perustan koulujen toimintakulttuurille. Kaarinan perusopetuksessa arvostetaan turvallisuutta, tervettä itsetuntoa, vastuuntuntoa ja yhteisöllisyyttä. Kaarinan kaupungin perusopetuksen toiminta ajatuksena on antaa oppilaalle mahdollisuudet monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen sekä edellytykset (tiedot, taidot ja asenteet) elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ ja perhe elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. 3

8 2.2 Perusopetuksen tavoitteet ja tehtävä Perusopetuksen yleiset kansalliset tavoitteet määritellään Perusopetuslaissa: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Paikalliset tavoitteet konkretisoivat, tarkentavat sekä tuovat paikallista ja ajan kohtaista näkökulmaa perusopetuksen kasvatus ja opetustavoitteisiin. Kaarinan perusopetuksen tavoitteena on kansallisten tavoitteiden lisäksi kasvattaa oppilaista elinikäiseen opiskeluun ja oppimiseen myönteisesti suhtautuvia, oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja suvaitsevaisuutta arvostavia, terveitä ja tietoisia valintoja tekeviä, taitavia, osaavia yksilöitä ja tietoyhteiskunnan kansalaisia. Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu ja toimintatapoja. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen antamat valmiudet. Esi ja perusopetuksesta on takennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. (OPS perusteet) 4

9 2.2.1 Vuosiluokat 1 2 Perusopetuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana jatketaan esiopetuksessa aloitettua oppilaan taitojen ja valmiuksien kehittämistä. Oppilaan minäkäsitys ja suhde toisiin oppilaisiin ja koulun aikuisiin muovautuu vuorovaikutuksen, oppimis tilanteiden ja vapaan toiminnan (välitunnit) tuloksena. Opettajan ja koulun tehtävänä on luoda oppimisen edellytyksiä, oppimistilanteita ja kiinnostavia oppimisen haasteita sisältävä koulun toimintakulttuuri, joka tukee jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista kehittymistä. Myöhemmän opiskelun kannalta keskeisten taitojen (luku ja kirjoitustaito, kieli ja viestintätaidot, laskutaito, oppimis ja työskentelytaidot, sosiaaliset taidot, oma toimisuus ja vastuullisuus) kehittämiseen kiinnitetään huomiota kaikkien oppiai neiden tunneilla. Alkuopetuksen päättövaiheessa oppilas: on tutustunut paikalliseen kulttuuriin ja historiaan tuntee eri taidemuotoja tuntee vastuuta omasta ympäristöstään ja on tutustunut kestävän kehityksen periaatteisiin on harjoittanut tiedon hankkimista eri lähteistä erottaa oikean ja väärän tuntee hyvän käytöksen periaatteet (toisten huomioiminen, käyt täytymissäännöt) ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan tuntee terveelliset elämäntavat (riittävä lepo, liikunta, oikeanlaiset ravintotottumukset) on saanut kehittää omaa luovuuttaan on kasvanut yhteisöllisyyteen ja osaa liikkua turvallisesti liikenteessä (jalankulkijana, pyöräilijänä, julkisen liikenteen käyttäjänä, vesillä). 5

10 2.3 Perusopetuksen rakenne, Kaarinan perusopetuksen tuntijako ja kieliohjelma Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. K aarinan kaupungin hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä hyvän osaamisen kuvaukset määritellään vuosiluokittain tai oppiaineesta riippuen jaksotetusti eri vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Mikäli opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit Tuntijako Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta. Opetuksen valtakunnallisissa tavoitteissa korostetaan koulun sivistystehtävän ohella kasvatuksellisia tavoitteita, oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tasa arvon kunnioittamiseen. Perusopetuslain 9 mukaan perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen. Esiopetus ja lisäopetus kestävät yhden vuoden. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä sekä Opetusministeriön luvalla toimivassa vieraskielisessä opetuksessa esiopetus voi kestää kaksi vuotta. Perusopetuslaki ei enää jaa perusopetusta erikseen ala asteeseen ja yläastee seen. Lakia laadittaessa rajan poistamista perusteltiin seuraavasti: jako haittaa peruskoulun kokonaisvaltaista kehittämistä raja ala ja yläasteen välillä on toiminnallisesti liian jyrkkä ala ja yläasteen koulut eivät toimi riittävällä tavalla yhteistyössä keskenään 6

11 siirtyminen luokanopetuksesta aineenopetukseen aiheuttaa osalle oppilaista ongelmia, jotka voivat ilmetä oppimisvaikeuksina tai häiriökäyttäytymisenä. Valtioneuvoston päätös perusopetuksen tuntijaosta määrittelee minimituntimäärät oppiaineittain sekä tuntijaon tarkistuspisteet, joihin opetussuunnitelmassa määritellään kullekin oppiaineelle hyvän osaamisen kuvaus arvioinnin yhtenäistämiseksi. Tuntijako ei määrittele oppiainekohtaista enimmäistuntimäärää koulupäivän enimmäispituus määritellään perusopetusasetuksessa. Perusopetusasetuksen 3 mukaan perusopetusta annetaan oppilaalle eri vuosiluokilla työviikkojen aikana keskimäärin vähintään: vuosiluokilla 19, vuosiluokilla 23, vuosiluokilla > vuosiluokilla 30 tuntia. Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia vuodessa ja lisäopetusta vähintään 1100 tuntia vuodessa. Perusopetuksen valmistavaa opetusta annetaan 6 10 vuotiaille vähintään 450 ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Oppilaan työpäivien pituus voi olla enintään: esiopetuksessa, 1. ja 2. luokalla enintään 5 oppituntia muina vuosina enintään 7 oppituntia Tarkoituksenmukaisuussyistä voi oppilaan työpäivä olla vuosiluokilla 7 9 väliaikaisesti pidempi.. Kaarinan kaupungin perusopetuksen tuntijako määrittelee kuhunkin oppiaineeseen käytettävän vähimmäistuntimäärän vuosiluokittain. Osittain koulukohtaisesti ratkaistavaksi jätetään taito ja taideaineiden tuntimäärä kullakin vuosiluokalla sekä vuosiluokilla 7 9 mahdollisuus oppiaineiden tuntimäärien sovittamiseen eri vuosiluokille. Tuntijakopäätös on kouluja sitova ratkaisu, jolla mahdollistetaan opetussuunnitelmallinen yhdenmukaisuus ja yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen Kaarinan kaupungissa. 7

12 OPPIAINE yht Äidinkieli ja kirjallisuus A KIELI B KIELI 6 6 Matematiikka Ympäristöoppi Biologia ja maantieto Fysiikka ja Kemia Terveystieto Uskonto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Taide ja taitoaineet yht Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet YHT Vapaaehtoinen A kieli Kieliohjelma Taulukko. Kaarinan perusopetuksen tuntijako Kaarinan perusopetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuudet monipuoliseen kielten opiskeluun kolmannelta vuosiluokalta alkaen. Jokainen oppilas opiskelee perusopetuksen aikana vähintään kahta kieltä. A1 EN/RU/ SA A2 RU/EN B RU B2 SA/RA/ yht Taulukko. Kieliohjelma: tuntimäärät ja vuosiluokat A1 kieli Kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena kolmannelta vuosiluokalta alkaen yhteensä kuusitoista vuosiviikkotuntia. (huoltaja) voi valita A1 kielekseen englannin, ruotsin tai saksan kielen. A2 kieli (vapaaehtoinen) Vapaaehtoista A2 kieltä (ruotsi, englanti) opiskellaan neljänneltä vuosiluokalta alkaen ja valinnaisena aineena 8. ja 9. vuosiluokalla yhteensä kaksitoista vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoisen kielen opiskelu voidaan aloittaa koululla, mikäli kielen valitsee yhteensä vähintään 14 oppilasta. A1 ja vastaavan A2 kielen hyvän osaamisen kriteerit vastaavat toisiaan vuosiluokilla 6 ja 9. 8

13 B kieli Kieltä (ruotsi, englanti) opiskellaan vuosiluokilla 7 9 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja opiskelun tavoitteena on kielen perustaitojen saavuttaminen. B2 kieli (valinnainen) Kieliä (ranska, saksa, venäjä tai muu ao. koulun opetussuunnitelmassa oleva kieli) opiskellaan vuosiluokilla 7 9 valinnaisena aineena ja opiskelu painottuu puheviestintään kaikkein tavainomaisimmissa tilanteissa (johdantona myöhemmille kieliopinnoille). Kouluilla on mahdollisuus tutustuttaa oppilaita kolmannella luokalla alkavaan vieraaseen kieleen (EN, RU tai SA) kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla muiden oppiaineiden tunneilla liittyen käsiteltäviin sisältöihin tai teemoihin. Kaarinan lukio tarjoaa jatkomahdollisuuden kaikille perusopetuksessa aloitetuille A ja B kielen opinnoille. Siirtymäsäännös: Lukuvuonna A2 kieltä opiskelllaan neljännellä vuosiluokalla 1, viidennellä luokalla luokalla 2 ja kuudennella luokalla 2 vuosiviikkotuntia. Koulun kieliohjelma vahvistetaan vuosisuunnitelmassa. 9

14 Luku 3 3 Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Kaarinan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi opittavana on myös oppimis ja työskentelytavat. Koska oppiminen on tilannesidonnaista, kiinnitetään oppimisympäristöön ja sen monipuolisuuteen erityistä huomiota. Jokaisella oppilaalla on oma luontainen oppimistyylinsä. Koulun tehtävänä on tarjota oppilaalle kiinnostavia ja haasteellisia oppimistilanteita ja ongelmia, jotka kehittävät yleisiä oppimaan oppimisen valmiuksia (esim. eri oppimistyylien joustavaa käyttöä). Kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppimistilanteissa korostuvat sekä itsenäisyys että sosiaaliset vuorovaikutustaidot. ta ohjataan oman oppimistyylinsä hyödyntämiseen (oppijan myönteisen minäkuvan vahvistaminen) sekä vahvistetaan hänen kykyään eri oppimistyylien joustavana käyttäjänä. Oppilaan itseohjautuvuuden kehittymistä tuetaan haasteellisilla ja motivoivilla oppimistehtävillä ja tilanteilla. ymmärtää, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa. 10

15 3.2 Oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja opetuksen mahdollinen painottaminen Kaarinan kaupunki määrittelee tässä opetussuunnitelmassa hyvän oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin kuvauksen koko perusopetukselle. Kuvauksen tavoitteena on huomion kiinnittäminen oppimisympäristön ja toimintakulttuurin merkitykseen laadukkaalle oppimiselle. Kuva 1. Koulun oppimisympäristö Kaarinan perusopetuksen hyvän oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kriteerit: 1. Koulun tilat ja kouluympäristö ovat esteettisesti miellyttävät. 2. Koulun tilat sekä oppilaiden että opettajien käytettävissä olevat välineet ja materiaalit mahdollistavat monipuolisten ja ajanmukaisten oppimis ja opetusmenetelmien käytön. 3. Oppilailla ja opettajilla on mahdollisuus hyödyntää monipuolisia kirjastopalveluja. 4. Oppimisympäristö tukee oppilaiden itsenäistä opiskelua ja aktiivisuutta. 5. Oppilailla on mahdollisuus tieto ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opiskelussaan. 11

16 6. Koulun fyysinen ympäristö ja koulun käytänteet tukevat oppilaan oppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta. 7. Koulussa vallitsee kiireetön, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. 8. Koulun kulttuuri tukee opettajien ja oppilaiden välistä (sekä opettajien että oppilaiden keskinäistä) vuorovaikutusta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua oppimisympäristöään ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. 9. Koulun tilat, ympäristö ja toimintakulttuuri tukevat oppilaiden terveyttä kiinnittämällä huomiota työn ergonomiaan (esim. vaihtelevat työmenetelmät ja pisteet, oppilaalle oikean kokoiset kalusteet jne.) sekä tarjoamalla luontevia mahdollisuuksia liikuntaan ja viihtymiseen. 10.Koulu huolehtii suunnitelmallisesti oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta: koululla on erillinen turvallisuussuunnitelma (sisältäen kriisisuunnitelman), ohjelma koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen sekä oppilashuollon toimintasuunnitelma sekä vuosittain tarkistettavat järjestyssäännöt. Kuvio. Koulun toimintakulttuurin rakentuminen Opetuksen mahdollinen painottaminen Perusopetuksen ohjausjärjestelmä antaa kolme periaatteellista mahdollisuutta opetuksen painotukseen: rakenteellinen painottaminen (kunta tai koulukohtainen), oppilaan valintoihin perustuva painottaminen ja toiminnallinen aihekokonaisuuksiin tai teema alueisiin liittyvä eheyttävä painottaminen. Rakenteellinen painottaminen perustuu opetussuunnitelmaan (erityisesti tuntijakoon) liittyviin ratkaisuihin. Kaarinan kaupunki on omilla päätöksillään lisännyt oppilaiden vähimmäistuntimäärää äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan, biologian ja maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin sekä taito ja taideaineiden osalta. Koulukohtaisesti ratkaistavaksi jää vuosiluokilla 1 6 taideaineiden välillä tapahtuva mahdollinen painot 12

17 taminen sekä vuosiluokilla 7 9 valinnaisainetarjonnan ja oppilaan valintojen kautta tapahtuva painottaminen. Toiminnallinen painottaminen on koulukohtainen ratkaisu, joka perustana on paikallinen osaaminen (henkilökunta, sidosryhmät) sekä koulun ja vanhempien välinen arvokeskustelu. Koulun toiminnallinen painotus määritellään koulun vuosisuunnitelmassa. 3.3 Työtavat Perusopetuksessan oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi opittavana on myös oppimis ja työskentelytavat. Koska oppiminen on tilannesidonnaista, kiinnitetään oppimisympäristöön ja sen monipuolisuuteen erityistä huomiota. Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 13

18 Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Jokaisella oppilaalla on oma luontainen oppimistyylinsä. Koulun tehtävänä on tarjota oppilaalle kiinnostavia ja haasteellisia oppimistilanteita ja ongelmia, jotka kehittävät yleisiä oppimaan oppimisen valmiuksia (esim. eri oppimistyylien joustavaa käyttöä). Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppimistilanteissa korostuvat sekä itsenäisyys että sosiaaliset vuorovaikutustaidot. ta ohjataan oman oppimistyylinsä hyödyntämiseen (oppijan myönteisen minäkuvan vahvistaminen) sekä vahvistetaan hänen kykyään eri oppimistyylien joustavana käyttäjänä. ymmärtää, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa. Jotta eri oppilaiden vahvuudet oppijoina aktivoituisivat jo perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, opettaja ohjaa oppimista monipuolisin työmenetelmin (konkreettinen kokeilu, tutkiminen, aktiivinen osallistuminen, luova toiminta, leikki). Oppilaan kehitystaso (valmiudet ja osaaminen) ja oppimistyylit ovat perustana opetuksen eriyttämiselle. Työtavan valinnassa opettajan ammattitaito ja monipuolinen pedagoginen osaaminen korostuvat. Tiedon rakenne, opiskeltava aine tai eheyttävän teeman luonne, lasten osaaminen sekä moninaiset tilanne ja olosuhdetekijät vaikuttavat työtavan valintaan. Näkökulmasta riippuen työtavat voidaan luokitella esim. alla olevan kaavion mukaisesti. Lapsilähtöisyys, lapsikeskeisyys Roolileikit Tekstistä oppimaan oppiminen Harjoitustehtävät Tietokonetyöskentely Demonstraatio Esitelmät Esitykset Vierailut Yhteistoiminnallisuus Projektityöskentely Näyttelyt Tutkimus Työpistetyöskentely Kokeiden tekeminen Roolileikit Draama Simulaatiot Leikit, pelit Rakentelu Sokraattinen keskustelu Opettajajohtoisuus Esittävä opetus/ opettajan kerronta Havainnollistaminen Demonstraatio Videot/TV Kuvio1. Opiskelussa käytettäviä työtapoja / Ensimmäiset kouluvuodet, Opetushallitus Työtapojen valinnalla opettaja määrittelee millaisia taitoja ja millaista osaamista oppilaalle kehittyy. Ryhmässä työskentely (yhteistoiminnallisuus) ja oppilaskeskeisten työmenetelmien käyttö kehittää tiedollisen osaamisen ohella oppilaan sosiaalisia taitoja. Vastaavasti jokainen oppilas tarvitsee yksilölliseen työskentelyyn tarvittavia taitoja, keskittymiskykyä, hiljaista työskentelyä, itsenäistä tiedonhankintaa ja oman tiedon rakentamista. Opettajajohtoisilla menetelmillä opettaja voi tehokkaasti välittää oppilaalle tiedollisia perusasioita ja käsitteitä ja omalla kerronnallaan elävöittää ja rikastuttaa opiskelua, auttaa oppilasta tiedon jäsentämiseen sekä kokonaisuuksien ja riippuvuussuhteiden havaitsemiseen. 14

19 POPS KAARINA 1/2004 Luku 4 4 Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koululla on lakisääteinen (perusopetuslaki 1998/628) velvollisuus yhteistyöhön lapsen huoltajien kanssa. Yhteistyön tarkoitus määritellään perusopetusasetuksessa: Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Perusopetusasetus 2001/1435 Kodin ja koulun yhteistyöllä tarkoitetaan yhdessä suunniteltua ja toteutettua toimintaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kaarinan perusopetuksessa kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustehtävän, oppilaan oppimisen sekä oppilaan hyvinvoinnin ja oppilaan turvallisuuden tukeminen. Jotta kodin ja koulun toiminta olisi yhteistyötä, tarvitaan vuorovaikutusta, dialogia vanhempien ja koulun välillä. Eri näkökulmien yhdistäminen ja eri kasvattajien ja opettajien roolien ymmärtäminen luovat perustan menestyksekkäälle ja tavoitteelliselle yhteistoiminnalle. Hyvän kodin ja koulun yhteistyön kuvauksella pyritään määrittelemään kriteerit yhteistyön arvioinnille ja ohjaamaan koulun ja kodin välistä vuoropuhelua. Hyvän kodin ja koulun välisen yhteistyön kuvaus: Oppilaalla ja hänen huoltajillaan on mahdollisuus tutustua kouluun, koulun toimintakulttuuriin ja käytänteisiin ennen varsinaista koulun aloittamista. Oppilaan huoltajilla on mahdollisuus keskustella oman lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista lapsen kaikkien opettajien kanssa halutessaan. Koulu tarjoaa ja järjestää tilanteita, jolloin huoltajilla on mahdollisuus keskustella koko koulun toimintakulttuuriin, kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä asioista.

20 Koulu tiedottaa koulumaailmassa tapahtuvista pedagogisista muutoksista ja kehitystrendeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista lasten koulunkäyntiin ja opiskeluun. Koulun ja kodin yhteistyön periaatteet, tavoitteet, pelisäännöt ja toimintatavat sovitaan yhdessä, molempien osapuolten näkemyksiä kunnioittaen. Koulu toimii yhteistyön käynnistäjänä ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuksia myös vanhempien keskinäisiin tapaamisiin. Vanhemmilla on mahdollisuus perehtyä koulun opetussuunnitelmaan ja sen perusteisiin. Esiopetuksen ja perusopetuksen kahden ensimmäisen vuosiluokan aikana luodaan perusta menestyksekkäälle kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Koulun tehtävänä on tutustuttaa sekä lapsi että hänen vanhempansa koulun toimintaan ja toimintakulttuuriin sekä käynnistää vuoropuhelu lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Koulun aloittamiseen liittyy runsaasti tiedotettavaa, mutta keskeiseksi yhteistyön tavoitteeksi tulee nostaa itse yhteistyötapojen ja toimintaperiaatteiden sekä pelisääntöjen luominen. Kaarinan kaupungin perusopetuksessa toteutettavia kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat esim. vanhempainillat kehittämis ja arviointikeskustelut leirikoulut ja opintoretket työpaikkakäynnit opettajan ja vanhempien välinen yhteydenpito (neuvottelut, viestit) teema ja tapahtumapäivät vanhempainyhdistystoiminta juhlat jne Kodin ja koulun yhteistyön muodot ja periaatteet määritellään koulun vuosisuunnitelmaan sisältyvässä koulun toimintakulttuurin kuvauksessa. 4.2 Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Tässä opetussuunnitelmassa oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. huolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. huollon perustuslakiin perustuvana 16

21 tehtävänä on taata kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulunkäyntiin. huoltoa toteuttavat kouluissa rehtorit, opettajat kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, koulukuraattorit, koululääkärit sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät työntekijät. huollon lainsäädännöllinen tausta ja kunnan velvollisuudet määritellään Perustuslaissa, Lastensuojelulaissa, Perusopetuslaissa sekä Kansanterveyslaissa asetuksineen. Säädökset rajaavat palvelujen järjestämisen eri hallinnonalojen velvollisuuksiksi, mikä osaltaan aiheuttaa hajanaisuutta ja ongelmia. Ongelmien vähentämiseksi ja yhtenäisen kokonaiskuvan luomiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä (esim. oppilashuoltotyöryhmä) ja erityisesti selkeitä toimintaohjeita ja käytäntöjä. Säädökset määrittelevät myös toimintatapoja. Kansanterveyslaki (kouluterveydenhoito) ja lastensuojelulaki (koulupsykologi ja kuraattori) määrittelevät kunnan velvollisuudet ja osin myös oppilashuollon työntekijöiden toimintatavat. Lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi kunta määrittelee oppilashuollon tehtäväalueet ja toimijat sekä tarvittavat yhteistyömuodot ja toimintaperiaatteet. Tässä opetussuunnitelmassa määritellään Kaarinan kaupungin oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyön tavoitteet, toimintaperiaatteet ja hyvän oppilashuoltotyöryhmän toiminnan kuvaus huollon tavoitteet Kaiken oppilashuollollisen toiminnan lähtökohtana on ennaltaehkäistä oppilaan psyykkiseen ja fyysiseen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien tekijöiden vaikutus, tunnistaa oppimisvaikeudet ja tukea yksilöllistä oppimaan oppimista. Ennaltaehkäisevän funktion ohella oppilashuolto pyrkii korjaamaan em. tekijöistä aiheutuneita ongelmia ja ohjaamaan oppilasta ja hänen huoltajiaan tarvittavan kuntoutuksen saamiseksi Kouluterveydenhoito, koulupsykologi ja koulukuraattori oppilashuollon toimijoina Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluterveydenhuollon keskeisin toimija on kouluterveydenhoitaja, joka: pitää säännölliset vastaanotot koululla tekee terveystarkastukset oppilaille ohjaa oppilaita tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoon koululääkärille sekä erikoislääkäreille ja muihin terveydenhuollon toimipisteisiin toimii yhteistyössä opettajien ja muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa ohjaa oppilaita yhdessä opinto ohjaajan kanssa oppilaan koulunkäyntiin ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä 17

22 osallistuu terveyskasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä opettajien kanssa. Koululääkäri tekee määräaikaistarkastukset ja pitää ajanvarauksella vastaanottoa koululla. Terveyskeskuksessa tapahtuva koululaisten hammashoito käsittää ehkäisevän ja korjaavan hoidon sekä mahdollisesti tarvittavan oikomishoidon. Koululaiset kutsutaan hoitoon arvioidun tarpeen mukaan yksilöllisin kutsuvälein. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (17 ) on määritelty terveydenhoitajia koskeva salassapitosäännös. Potilaslain 13 mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä ja tällaisia tietoja saa antaa sivullisille vain asianomaisen kirjallisella suostumuksella tai samassa lainkohdassa mainituin edellytyksin. Koulupsykologi auttaa ja tukee oppilaita, heidän perhettään ja opettajia kasvatukseen, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Oman asiantuntemuksensa kautta koulupsykologi tukee kokonaisvaltaisesti oppilaan kasvua ja kehitystä auttaa erityisopetuksen oppilaiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnittelussa auttaa oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia ohjaa oppilaita tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen tekee oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä tutkimuksia ja arviointia konsultoi opettajia ja muuta oppilashuollon henkilöstöä ohjaa ja antaa neuvoja oppilaiden vanhemmille osallistuu oppilashuoltotyöryhmien toimintaan sekä tukee kouluyhteisön toiminnan kehittämistä yhteistyössä opettajakunnan kanssa. Koulukuraattorin työn tavoitteena on tukea koulun opetus ja kasvatustyötä ja turvata oppilaiden koulunkäynnin sosiaalisia edellytyksiä sekä edistää heidän kasvuaan, kehitystään ja toimintakykyään. Koulukuraattori selvittää erilaisia sosiaalisia ongelmatilanteita käy yksilöllisiä ja yhteisöllisiä keskusteluja selvittää oppilaan tarvitsemien yksilöllisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksia luo tarvittavia sosiaalisia tukiverkostoja ohjaa oppilaita tarvittaessa jatkohoitoon 18

23 tukee opettajia ja koko kouluyhteisöä vaikeiden sosiaalisten ongelmatilanteiden selvittelyssä ja ratkaisemisessa tekee yhteistyötä oppilaan ja hänen sosiaalisen verkostonsa vanhempien, opettajien sekä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa osallistuu kouluyhteisön kehittämiseen sekä erityisoppilaiden opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan huoltoryhmä huoltotyöryhmä toimii yhteistyössä oppilaan vanhempien kanssa. huoltotyöryhmän toiminnan tavoitteena on mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön avulla oppilaan kokonaistilanteen arviointi ja sopia tarvittavista tukitoimista ja työnjaosta hänen koulunkäyntiinsä ja oppimiseensa liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Koulujen oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti tai sovitusti ja ryhmän kokoonpano määritellään koulukohtaisesti. huoltotyöryhmän tehtävänä on: laatia koulun omaan tarpeeseen perustuva oppilashuollon toimintamalli tai oppilashuollon toimintasuunnitelma sopia koulun käytännöt ja toimintaperiaatteet koordinoida eri oppilashuollon toimijoiden, opettajien ja huoltajien yhteistyötä oppilashuollollisissa asioissa sopia oppilashuollollisista toimenpiteistä, neuvotteluista, yhteydenpidosta, tarvittavista tukitoimista ja työnjaosta auttaa opettajia ja huoltajia (konsultaatio) herättää keskustelua koulun käytänteiden ja koulun toimintakulttuurin vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin. huoltotyöryhmä toimii perusopetuslain 40 mukaisten salassapitosäännösten mukaisesti. Edellä mainituissa laissa tarkoitetut henkilöt saavat kuitenkin salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Lastensuojelulain 7 mahdollistaa koulukuraattorien ja psykologien oppilasta koskevien tietojen esittämisen toiselle salassapitovelvolliselle silloin, kun kyse on oppilaille taattavasta riittävästä tuesta ja ohjauksesta koulunkäynnin ja oppilaan kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. 19

24 4.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelun toteuttamissuunnitelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa oppilaan sitoutumista omaan opiskeluunsa. Oppimissuunnitelman avulla yksilöllistetään opetusta ja annetaan oppilaan huoltajille paremmat edellytykset oppilaan koulutyön tukemiseen. Suunnitelman laatimisen päävastuu on oppilaan opettajalla, mutta valmisteluvastuu on, oppilaan taitojen kehittyessä, yhä enemmän oppilaalla itsellään. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille tai vain niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityisesti opetuksen yksilöllistämistä. Oppimissuunnitelma sisältää: oppilaan opinto ohjelman mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet mahdolliset opiskelun tukitoimet Oppimissuunnitelma voi sisältää myös tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa sekä ne keinot, joilla opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Ensimmäisen luokan oppimissuunnitelma rakentuu lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, mikäli sellainen on hänelle tehty. Erityisopetukseen siirretyille oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppilaan oppimissuunnitelman. 4.4 Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kaikkien koulun opettajien tehtävänä on ohjata oppilaita oppiaineiden opiskelussa, auttaa häntä kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ehkäistä opintoihin liittyvien vaikeuksien syntymistä. Jokaisen opettajan ja koulussa toimivan aikuisen tehtävänä on omalla toiminnallaan ja yhteistyössä muiden lasten kanssa toimivien kanssa tukea lapsen persoonallisuuden kasvua ja kehitystä. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen annetaan tietoa opetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia, joissa he voivat neuvotella opettajan ja vuosiluokilla 7 9 myös oppilaanohjaajan kanssa oppilaan opintoihin liittyvistä asioista. Koulun ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja ohjauksella tuetaan erityisesti niitä oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. 20

25 4.4.1 Oppilaanohjaus Kaarinassa Kaarinassa oppilaan ohjauksessa on keskeistä oppilaan henkilökohtainen ohjaaminen ja työelämä tiedon lisääminen. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelunkannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasaarvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Tavoitteet Oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen Oppii yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja Oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksi aan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa Oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit Oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan Saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa Oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia Oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan Saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine, koulutus ja ammatinvalinnoissa Oppii hankkimaan tietoa yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen 21

26 4.4.2 Vuosiluokat 1 2 Oppilaanohjauksen prosessiluonteesta johtuen oppilaanohjauksen opetussuun nitelman sisältöjä käsitellään kaikilla vuosiluokilla koulun opetussuunnitelman ja oppilaan kehitystason mukaisesti painottaen. Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehit tymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaike uksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppi lasta opiskelutaitojen kehittämisessä. ta tulee ohjata vastuulliseen suh tautumistapaan koulutyötä ja tehtäviä kohtaan. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuk sen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan ohjauksesta vastaa luo kanopettaja Vuosiluokat 3 6 Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. ta ohjataan myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. ta tuetaan ja ohjataan oppiaineiden opiskelu ja työskentelytaitojen omaksumisessa ja oman toiminnan arvioinnissa. Itsearviointitaitoja harjoitellaan joka oppiaineessa. Aineenopettaja ohjaa itsearviointia antamalla rakentavaa palautetta, käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä vuorotellen huomioiden erilaiset oppimistavat. Työelämään tutustuminen aloitetaan ensin koulun sisältä (siistijät, keittäjät, huoltomies, terveydenhoitaja jne.) ja kotipiirin töistä ja ammateista. Kieli ja käsityövalinnoista ohjataan sekä oppilaita ja heidän huoltajiaan. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. ta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen varataan oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Lisäksi oppilaan saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaan ohjauksesta vastaa luokanvalvoja yhdessä erityisopettajan kanssa vuosiluokat 7 9 Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu: luokkamuotoisesta ohjauksesta yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta 22

27 Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle järjestetään pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatkoopiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus, neuvontaja tietopalveluita. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus tutustua työhallinnon tarjoamiin tieto, neuvonta ja ohjauspalveluihin. Työ ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Koulun vuosisuunnitelmassa määritellään työelämän tutustumisen järjestelyt Luokkamuotoinen ohjaus Vuosiluokka:7 Vuosiviikkotunnit: 0,5 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. 7. vuosiluokalla luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat ihmisenä kasvamiseen ja opiskelutaidon parantamiseen 0.5 kurssia : muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toiminta tavoista tutustuu uuteen ympäristöön, kouluyhteisöön ja ryhmässä toimimiseen oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan mahdollisisa oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit sekä oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan oppilas tutustuu työelämään yhden päivän ajan Vuosiluokka:8 Vuosiviikkotunnit: 0,5 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kahdeksannella vuosiluokalla luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat työelämätiedon lisäämiseen sekä omien kyky 23

28 jen tunnistamiseen 0.5 kurssia (mm. TETsuunnittelu, paikan hankkiminen) : tutustuu eri ammattialoihin oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan syventää itsearviointitaitojaan Vuosiluokka:9 Vuosiviikkotunnit: 1 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 9. vuosiluokalla luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat työelämä ja yrittäjätietouden lisäämiseen ja oman opintopolun suunnitteluun (jatko opintoihin hakeutumisesta tiedottamiseen, ohjaamiseen ja neuvontaan). lisää tietojaan eri ammattialoista ja työelämästä monipuolisesti kirjoja, videoita, eri alojen ammattilaisia apuna käyttäen sekä yritys ja ammattioppilaitos vierailujen avulla sekä kahden TET viikon suunnittelulla ja harjoittelupaikan hankinnalla tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet harjoittelee tiedonhakua eri jatkoopiskelumahdollisuuksista, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä tutustutuu työhallinnon tarjoamiin tieto, neuvonta ja ohjauspalveluihin kehittää itsearviointi ja päätöksentekotaitojaan sekä toteuttaa ja arvioi omia tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine, koulutus ja ammatinvalinnoissa kasvaa monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. saa mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin opiskelu ja työmahdollisuuksiin mm. tieto ja viestintäteknologiaa hyväksikäyttäen että esitteiden avulla Henkilökohtainen ohjaus ppilaiden henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus tapahtuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Jokaiselle 7. ja 9. luokkalaiselle varataan vähintään yksi ohja Ouskerta lukuvuodessa. 24

29 4.5 Kerhotoiminnan järjestäminen Koulun opetustyön sekä kodin ja koulun kasvatustyön tukemiseksi järjestetään oppilaalle vapaaehtoista kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Koulun järjestämä kerhotoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka resurssit, periaatteet, tavoitteet ja käytännöt määritellään koulun vuosisuunnitelmassa. Kaarinan kaupungin koulut tukevat lapsille ja nuorille järjestettyä koulun ulkopuolista kerho ja harrastustoimintaa kukin omien edellytystensä mukaan. Vakiintuneet yhteistyön muodot eri toimijoiden (esim. yhteisöt, urheiluseurat, nuorisotoimi, jne.) kanssa määritellään koulun vuosisuunnitelmassa. 4.6 Tukiopetuksen järjestäminen Perusopetuksen oppilaan oikeus tukiopetukseen on määritelty sekä Perusopetuslaissa että Opetussuunnitelman perusteissa. Perusopetuslain 16 mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. 25

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

6.3.18 Oppilaanohjaus

6.3.18 Oppilaanohjaus 6.3.18 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan opiskeluvalmiudet ja sosiaaliset taidot kehittyvät ja elämänhallintataidot lisääntyvät.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista

-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

7.3.17 Valinnaiset aineet. 7.3.18 Oppilaanohjaus

7.3.17 Valinnaiset aineet. 7.3.18 Oppilaanohjaus kokee onnistumista käytännön työskentelyssä ja innostuu kotitaloustöiden harrastamiseen käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan kehittää arjen hallinnan taitojaan tunnistaa omat tarpeensa ja arvostuksensa

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS 2013-2014 7.21 Oppilaanohjaus OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin. perusopetuksen. opetussuunnitelma 2007

Rovaniemen kaupungin. perusopetuksen. opetussuunnitelma 2007 Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2007 1 Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelman laadinta ja rakenne...5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...6 2.1 Perusopetuksen arvopohja...6 2.2

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelmatyön eteneminen Tuntijakoasetus (perusopetus)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot