MUSTASAAREN KUNTA SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSTASAAREN KUNTA SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN"

Transkriptio

1 MUSTASAAREN KUNTA SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005

2 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KOULUN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS SEKÄ TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS Koulun arvot Koulun toiminta-ajatus Toimintakulttuuri Koulujen kuvaus Vakiintuneet toimintamallit suomenkielisissä kouluissa Opetuksen painopistealueet suomenkielisissä kouluissa Suomenkielisen perusopetuksen turvallisuussuunnitelma Tukioppilastoiminta Järjestyssäännöt, lk Pilotin pelisäännöt KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET JA PAINOTUKSET KIELIOHJELMA ARVIOINTI Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Opinnoissa eteneminen Arvioitavat oppiaineet ja arvioinnin muodot Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Käyttäytymisen kriteerit luokat Työskentelyn kriteerit Luokkien oppilaiden käyttäytymisen ja koulutyöskentelyn arvioinnin kriteerit Oppilaan itsearviointi Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet Todistukset TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ERITYISOPETUS Tukiopetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot ja erityisopetuksen tarve Osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja toteutuminen Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Pienluokka, sen tavoitteet ja opetuksen toteutuminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Arviointi OPPILASHUOLTO Oppilashuoltotyöryhmä Oppilashuollon tehtäviä OPPIMISSUUNNITELMA Ohjauksen järjestäminen Työelämään tutustuminen (TET) Alkuopetuksen ja muun perusopetuksen välinen yhteistyö Oppilaskerhot TIETOSTRATEGIA Visio Ohjelma Tietokoneet ATK-tilat ATK-laitteet Täydennyskoulutus TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Koulun itsearviointi

3 2 9.2 Ulkoinen arviointi Opettajien itsearviointi Opetussuunnitelman arviointi Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi A-kielenä Tavoitteet Ruotsi (A1- ja A2- kieli) Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Ruotsi B-kielenä (B1) Tavoitteet Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VIERAAT KIELET A-kieli Tavoitteet A-englanti (A1- JA A2-kieli) Vuosiluokat Tavoitteet Englanti A Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle B-kieli (B1) Tavoitteet B-englanti (B1-kieli) Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Valinnainen kieli (B2) Tavoitteet Saksa (B2-kieli) Tavoitteet Ranska (B2-kieli) Tavoitteet MATEMATIIKKA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat

4 Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä BIOLOGIA JA MAANTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat 7 9 biologia Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Vuosiluokat 7 9 maantieto Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat 7 9 fysiikka Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Vuosiluokat 7 9 kemia Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TERVEYSTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle USKONTO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle HISTORIA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

5 Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle MUSIIKKI Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KUVATAIDE Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KÄSITYÖ Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle LIIKUNTA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KOTITALOUS Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VALINNAISET AINEET Ilmaisutaito Valinnaiset kielet Matematiikan valinnaiskurssit Tietotekniikka Arvioinnin kriteerit arvosanalle Musiikki Valinnainen käsityö Valinnainen kotitalous OPPILAANOHJAUS Tavoitteet Vuosiluokat LIITTEET Liite

6 5 1 KOULUN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS SEKÄ TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS 1.1 Koulun arvot Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen arvopohjana ovat terve itsetunto, hyvät käytöstavat, vastuullisuus ja terveelliset elämäntavat. Terve itsetunto Hyvät käytöstavat Vastuullisuus Terveelliset elämäntavat Jokainen kokee olevansa hyväksytty. Oppilasta kannustetaan löytämään omat vahvuutensa ja kykynsä. Oppilaalle kehittyy vahva itsetunto ja realistinen minäkuva, joiden avulla oppilas tuntee itsensä ja omat rajansa. Hyvät käytöstavat pohjautuvat toisen ihmisen kunnioittamiseen. Oppilas on toiset huomioon ottava, kohtelias, ystävällinen, avulias, rehellinen ja hän noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita. Oppilas oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan, koulunkäynnistään, teoistaan ja omasta ja toisten hyvinvoinnista. Oppilasta ohjataan terveellisiin ruokailu-, lepo-, liikunta- ja hygieniatottumuksiin. 1.2 Koulun toiminta-ajatus Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen toiminta-ajatuksena on tarjota jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaista perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä monipuolisia työtapoja käyttäen. 1.3 Toimintakulttuuri Koulujen kuvaus Mustasaaren kunnassa toimii kaksi suomenkielistä perusopetusta antavaa peruskoulua. Mustasaaren Keskuskoulu on vuosiluokat 1 9 käsittävä yhtenäiskoulu ja Tuovilan koulussa on vuosiluokat 1 6. Koulut pyrkivät antamaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä ja nykyaikaisissa opetustiloissa. Mustasaaren Keskuskoulu sijaitsee kuntakeskuksessa. Koulun oppilasmäärä on kasvussa. Oppilasmäärä on lukuvuonna oppilasta. Opetusta annetaan kahdessa eri rakennuksessa; 1968 rakennetussa ja

7 6 peruskorjatussa päärakennuksessa opiskelevat pääosin luokat 1 6, 1999 rakennetussa ja 2004 laajennetussa lisärakennuksessa opiskelevat luokat 7 9. Koululla on yhteistyötä Mustasaaren suomenkielisen seurakunnan, ruotsinkielisen koulun, Vaasan kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat myös poliisi ja Irti huumeista ry. Koulun tukena on myös aktiivinen vanhempainyhdistys. Koulun tiloissa toimivat myös aamu- ja iltapäiväkoti, Mustasaaren musiikkikouluyhdistys ry sekä aikuisopiston piirit. Tuovilan koulu sijaitsee Etelä-Mustasaaressa. Koulu aloitti toimintansa Koululla on yhteistyötä Mustasaaren suomalaisen seurakunnan, Helsingbyn koulun ja Tuovilan päiväkodin kanssa. Yhteistyökumppanina on myös skotlantilainen Broadford primary school, jonka kanssa suoritetaan oppilasvaihto kahden vuoden välein. Koulun tiloissa toimii Mustasaaren musiikkikouluyhdistys ja kansalaisopiston piirit. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös aamu- ja iltapäiväkoti Tuovis. Koulun toimintaa tukee aktiivinen koti- ja kouluyhdistys Vakiintuneet toimintamallit suomenkielisissä kouluissa Vanhempainyhdistystoiminta Leirikoulut Opintoretket Liikuntatapahtumat käyttäen hyväksi myös naapurikuntien liikuntatiloja Joulu -, itsenäisyys- ja kevätjuhlat sekä muut lukuvuosittain sovittavat juhlat Opetuksen painopistealueet suomenkielisissä kouluissa Hyvät käytöstavat Suvaitsevaisuus Hyvät perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen Vuosiluokkien 7 9 osalta hyvät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten Työtavat opetuksessa Opetuksessa käytetään jokaiselle oppiaineelle ominaisia työtapoja ja menetelmiä. Monipuolisten työtapojen avulla tuetaan ja ohjataan oppimista sekä kehitetään oppilaan sosiaalisia taitoja sekä työskentelytaitoja. Työtavat tukevat eri ikäkausien oppimista ja opettaja valitsee ne kullekin ryhmälle ja oppiaineelle sopivaksi. Oppilaiden eri oppimistyylit sekä kehityserot pyritään huomioimaan opetuksessa. Työtavat herättävät kiinnostuksen aineeseen kehittävät eri työskentelytapoja ja tiedonhankintataitoja

8 7 tukevat vuorovaikutustaitoja asettavat tavoitteita ohjaavat arvioimaan oppimista ottavat huomioon erilaiset oppijat Kodin ja koulun yhteistyö Tärkeä osa koulujen toimintaa on kodin ja koulun yhteistyö. Se edellyttää aktiivisuutta ja sitoutumista molemmilta osapuolilta. Osallistumalla toimintaan vanhemmat tukevat koulun opetus- ja kasvatustyötä. Oppilaan yksilölliset kasvatustavoitteet laaditaan yhdessä huoltajan kanssa ja heidän kanssa keskustellaan koulun käytännöistä ja toiminnasta. Huoltajille tiedotetaan opetussuunnitelman laadinnasta ja tarkastamisesta. Huoltajien näkemyksiä koulusta voidaan kartoittaa esim. kyselyillä, joilla selvitetään kehityksen tarpeita. Tärkein yhteistyömuoto ovat vanhempainillat. Näitä järjestetään sekä koko koulun yhteisinä sekä eri luokkien omina tilaisuuksina. Näissä tilaisuuksissa tiedotetaan koulujen ajankohtaisista asioista sekä keskustellaan huoltajien kanssa. Vanhempainilloissa huoltajat voivat tuoda esille ajatuksia ja vaikuttaa koulunkäyntiin liittyviin asioihin. Vanhempain vartit Opettaja voi ehdottaa oppilaan huoltajalle vanhempain varttia, jossa keskustellaan kouluun liittyvistä asioista.. Johtokunta Johtokunnan rooli on myös tärkeä kodin ja koulun yhteistyön kehittäjänä. Johtokunnan tehtävänä on aktiivisesti seurata ja koordinoida kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Sen lisäksi johtokunta vastaa paitsi koulun sisäisestä yhteistyöstä, myös koulujen välisestä yhteistyöstä sekä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Johtokunta seuraa koulun itsearviointia ja kehittämistyötä. Vanhempien yhdistys Edistää vanhempien ja koulun yhteistyötä. Tuo esille vanhempien kannanottoja ja mielipiteitä koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Toimii oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. Varmistaa ilmaisen uimaopetuksen. Myöntää stipendejä ja avustuksia ja kannustaa oppimista. Järjestää erilaisia tapahtumia oppilaille kouluvuoden aikana Suomenkielisen perusopetuksen turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelman tarkoitus

9 8 Pelastustoimilain 8 :n mukaan rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa vastuuhenkilöitä ja henkilökuntaa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä ja niihin läheisesti liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Suunnitelmassa annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaaratilanteen tai tapahtuneen onnettomuuden sattuessa. Turvallisuusorganisaatio Koulun rehtori vastaa turvallisuudesta kuten kaikesta muustakin koulun toiminnasta. Rehtori toimii koulun turvallisuusjohtajana. Iltapäivätoiminnalla on oma turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan samoin kuin apulaisturvallisuusjohtajan eli apulaisrehtorin tehtävänä on seurata ja kehittää rakenteellista turvallisuutta, turvavälineiden tarvetta ja kuntoa sekä henkilöstön koulutusta, johtaa pelastautumisharjoitusta sekä puuttua havaitsemiinsa turvallisuusepäkohtiin. Sekä rehtorille että apulaisrehtorille ilmoitetaan välittömästi kaikki havaitut puutteet tai epäilyt turvallisuusepäkohdista. Molemmat rehtorit valmistelevat vuosittaiset turvatarkastukset yhdessä paloviranomaisten kanssa. Turvallisuusjohtaja ryhtyy johtamaan onnettomuuden tai vaaratilanteen ilmettyä pelastautumistoimia ja ottaa yhteyttä kunnan pelastusviranomaisiin. Kiinteistönhoitaja vastaa kiinteistön teknisestä kunnosta ja että piha-alueet tulevat talvisin auratuksi ja hiekoitetuksi. (liite 1) Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Koulujen tukioppilastoiminnan tukena ja toiminnan kehittäjänä toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Jokainen koulu toteuttaa omannäköistä toimintaa, ja toimintamuodot saattavat vaihdella. Tukioppilaat ovat luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat tarvitsevat työnsä avuksi koko kouluyhteisön tuen. Tukioppilastoiminnan avulla aktivoidaan koko kouluyhteisöä osallistumaan.

10 9 Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuuden periaatteet näkyvät haluna kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Tukioppilastoiminnassa eräs keskeisimmistä elementeistä on nuorten mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Nuorten omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tukioppilaat, kuten muutkin nuoret, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tietävät omaan ikäänsä ja kehitykseensä liittyvät asiat parhaiten. Lisäksi nuori saa tukioppilastoiminnan kautta mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan. Tukioppilaat ovat keskeisessä roolissa Koulurauha-ohjelman toteuttamisessa omissa kouluissaan. Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja Poliisin vuosittain yhdessä oppilaiden ja opettajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama ohjelma. Sen avulla halutaan korostaa jokaisen oppilaan, kodin ja opettajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden roolia koulurauhan ylläpitämisessä. Koulurauha-ohjelman avulla rakennetaan yhteisen välittämisen tunnetta, yhteisvastuuta; se haastaa koulurauhan rakentamiseen koko lukuvuoden ajan. OHJAAJA Tukioppilastoiminnan edellytys on koulussa toimiva aikuinen, joka ohjaa toimintaa. Vaikka tukioppilastoiminta onkin nuorten omaehtoista tekemistä, tarvitaan aikuista tukijaksi ja kannustajaksi. Tukioppilasohjaaja ohjaa koulunsa tukioppilastoimintaa vastaa tukioppilaiden valintaprosessista järjestää tukioppilaille peruskoulutuksen huolehtii siitä, että toiminta noudattaa koulun arvoja ja tukioppilastoiminnan tavoitteiden mukaista tapaa oppilaita säännöllisesti mahdollistaa tukioppilaille toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tiedottaa toiminnasta muulle kouluhenkilöstölle yhdessä tukioppilaiden kanssa sekä informoi tukioppilaita on MLL:n yhteistyökumppani TUKIOPPILAS Tukioppilaaksi haluavan nuoren ei tarvitse olla mallioppilas, vaan hänen on oltava luotettava, sovitteleva ja reilu kaveri, joka on kykenevä aktivoimaan toisia. Tukioppilaaksi sopiva nuori on valmis sitoutumaan tukioppilastoiminnan yleisiin tavoitteisiin on empaattinen hyväksyy monenlaiset elämisen mallit

11 10 on oma itsensä on aktiivinen toiminnassa suhtautuu toimintaan järkevästi eikä aseta ylisuuria odotuksia itselleen ja toiminnalle. TUKIOPPILASTOIMINTA MUSTASAAREN KESKUSKOULUSSA Toimittavat keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja. ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen, toiminnallisten tutustumisleikkien järjestäminen, koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa muiden palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista, kuten koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. TUKIOPPILAIDEN VALINTA Tukioppilaiden valinta tapahtuu luokittain. Luokassa pidetään äänestys ja eniten ääniä saaneilta kysytään halukkuus tukioppilaiksi. Opettajat yhdessä päättävät uudet tukioppilaat Järjestyssäännöt, lk Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänaloituksella. Sitä älköön kukaan häiritkö. 2 Ole huomaavainen, avulias ja kohtelias äläkä kiusaa ketään. 3 Noudata kaikkien opettajien antamia ohjeita. 4 Älä tuo kouluun luvatta tarpeettomia tavaroita. 5 Matkapuhelinten käyttö oppitunneilla on kielletty. 6 Tapaturman tai vahingon sattuessa asiasta on viipymättä ilmoitettava opettajalle tai rehtorille. 7 Tahallinen tai ilmeisestä huolimattomuudesta johtuva koulun tai toisen oppilaan omaisuuden vahingoittaminen on korvattava. 8 Jokaisella oppilaalla on oikeus työskennellä kenenkään häiritsemättä. 9 Kiiruhda ulos ja välitunnin päätyttyä sisälle vitkastelematta. Vietä välitunnit omalla välituntialueellasi.

12 11 10 Jätä ulkovaatteet, kengät ja lakit niille varattuihin paikkoihin. 11 Vaihtumiselle alttiit asusteet on varustettava nimimerkinnällä. 12 Noudata hyviä pöytätapoja ja käyttäydy hillitysti ruokailtaessa. Vältä turhaa juttelua. 13 Saavu kouluun ajoissa ja lähde kotiin viivyttelemättä oppituntien päätyttyä. 14 Koulun järjestyssäännöt koskevat myös koulukerhoja, koulumatkoja, koulun järjestämiä tilaisuuksia sekä koulun ulkopuolella annettavaa opetusta, esim. leirikouluja. 15 Ilmoita poissaolon syy kolmen päivän aikana. 16 Liiku sisätiloissa liikutaan rauhallisesti ja meluamatta. 17 Lumipallojen, kivien tms. heittely on kielletty. 18 Tupakointi koulun alueella on kielletty Pilotin pelisäännöt 1 Tunneille saavutaan ajoissa. Kesken päivänavauksen ei tulla luokkaan. 2 Ulkovaatteet, kengät ja lakit jätetään niille varattuihin paikkoihin. 3 Kouluun tullaan vuodenajan mukaan asiallisesti pukeutuneina. 4 Kielenkäyttö ja muu käyttäytyminen on sopivaa kaikissa tilanteissa. 5 Tunneilla annetaan kaikille työrauha. 6 Kännyköiden käyttö on tunneilla kielletty. 7 Työpaikka, eli koko koulurakennus, pulpetti ja työvälineet pidetään siisteinä. Työvälineen tuhoaja on velvollinen korvaamaan rikkeensä. 8 Roskat päätyvät roskikseen. 9 Välitunneille siirrytään viivyttelemättä.

13 12 10 Käytävillä ei meluta, ryntäillä eikä makoilla. 11 Ruokalassa syödään sivistyneesti ja rauhallisesti. 12 Poissaoloselvitykset tuodaan heti kouluun palattaessa. 13 Tiedotteet ja kokeet näytetään kotona sekä palautetaan kouluun huoltajan allekirjoituksella varustettuna. 14 Tunneilla ei syödä karkkia eikä purra purkkaa. Tupakanpoltto sekä nuuskan ja muiden päihteiden käyttö on kouluaikana koulun alueella kielletty. 15 Kouluaikana poistutaan koulualueelta vain opettajan luvalla. TÄMÄ KAIKKI, JOTTA VIIHTYISIMME YHDESSÄ!

14 13 2 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET JA PAINOTUKSET Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä. Oppilas ymmärtää olevansa osa monimuotoista luontoa. Hän vaalii ja arvostaa sitä. Oppilas kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyviä tapoja ja käyttäytyy niiden mukaan jokapäiväisissä toiminnoissaan. Oppilaassa herää oppimisen ilo sekä halu aktiiviseen ja omatoimiseen tiedonhankintaan. Oppilas saa vankkojen perustietojen ja -taitojen varaan rakentuvan hyvän yleissivistävän pohjan opinnoille ja elämälle. Oppilas opettelee kriittistä tiedonhankintaa ja kykenee käyttämään eri tietolähteitä ja viestimiä. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan ja tutustuu eri taidemuotoihin. Oppilaan tulee voida tutustua omaan kulttuuriperintöönsä sekä muihin kulttuureihin ja kasvaa sitä kautta suvaitsevaiseksi. Opetus- ja oppimismenetelmien valinnassa voidaan ottaa huomioon tyttöjen ja poikien tarpeet ja erilaisuus. Mustasaaren kunnan kasvatuksen ja opetuksen yleisiä tavoitteita on mahdollista painottaa vuosittain vaihtuvien teemojen avulla. Teemat noudattavat koulun opetussuunnitelmaa. 3 KIELIOHJELMA Mustasaaren kunnan suomenkielisessä perusopetuksessa alkaa A1-kielen opiskelu kolmannelta vuosiluokalta siten, että kieltä opiskellaan alakoulun puolella kaikilla vuosiluokilla kaksi vuosiviikkotuntia, siis Valittavina kielinä ovat joko englanti tai ruotsi. Yläkoulun puolella tämän valitun kielen opiskelu jatkuu seitsemännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä tuntimäärin Koko peruskoulun A1-kielen tuntimäärä on 16 vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoista A2-kieltä opiskellaan neljänneltä vuosiluokalta alkaen alakoulun puolella vuosiviikkotuntia. Opiskelu jatkuu yläluokilla tuntimäärin Koko peruskoulun A2-kielen tuntimäärä on 12 vuosiviikkotuntia. Valittavina kielinä ovat englanti tai ruotsi. Valinta on sitova siten, että opiskelua ei voi keskeyttää kevein perustein.

15 14 Mikäli opintomenestys ei ole jollakin A2-ruotsin opiskelijalla yltänyt toivottuun tasoon, valintaa voi tarkistaa seitsemännelle siirryttäessä ja tällöin aloittaa ruotsi uudestaan B-kielenä, mikäli se ei aiheuta pienenevän oppilasmäärän takia supistuksia A2-ruotsin valinneiden opetukseen. Seitsemänneltä alkaa B-ruotsin tai B-englannin opiskelu niille oppilaille, jotka eivät vielä tähän mennessä ole valinneet ruotsin tai englannin kieltä. B-kieltä opiskellaan vuosiviikkotuntia, eli kokonaisuudessaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Kahdeksannelta luokalta lähtien voi valita valinnaisena jonkun muun B-kielen, esim. saksan, ranskan. Tuntimäärät ovat 2+2 tuntia. Opetusta järjestetään, mikäli tarvittavan kokoinen ryhmä muodostuu.

16 15 4 ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Opintojenaikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on myös auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opintojenaikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arviointi perustuu opetussuunnitelmaan ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta, joka on määritelty arvosanalle 8. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. 4.2 Opinnoissa eteneminen Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti eri oppiaineiden oppimäärät. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Myös valinnaiskurssista, josta ei ole hyväksyttyä suoritusta, voi tulla etenemiseste. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen luokallejättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

17 Arvioitavat oppiaineet ja arvioinnin muodot Kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto-aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan kaikki aineet erikseen ja niiden arviointiperusteet täsmentyvät oppiainekohtaisesti eri oppiaineiden sisältöjä koskevissa opetussuunnitelmissa. Mustasaaren kunnassa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1 3. Muilla luokilla käytetään numeroarviointia. Yksilöllistä oppimäärää voidaan arvioida sanallisesti kaikilla luokka-asteilla. Valinnaisaineet arvioidaan numerolla, mikäli niiden laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia ja kurssilla on yhtenäinen opetussuunnitelma. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät aineet arvioidaan sanallisesti tai H/O-merkinnällä. Oppimisvaikeudet, joista oppilaalla on asiantuntijalausunto, eivät saa vaikuttaa heikentävästi oppilaan saamaan arviointiin, muutoin kuin niillä opetussuunnitelman alueilla, joilla arvioidaan nimenomaan oppilaan puutteellista taitoa. Käytännössä tämä näkyy lähinnä arvioinnin menetelmissä. Mikäli henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana tai sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen todistusten lisäksi tarvittaessa erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. 4.4 Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan numerot käyttöön silloin, kun muutenkin siirrytään numeroarviointiin eli 4. luokalta alkaen. Päättötodistukseen ja erotodistukseen ei käyttäytymisen numeroa merkitä, mutta oppilas saa niin halutessaan erillisen arvion käyttäytymisestään. Arvioinnin pohjaksi on laadittu yhteiset kriteerit Käyttäytymisen kriteerit luokat Erinomainen (10) erittäin myönteinen ja aktiivinen asenne koulutyöhön yhteistyöhaluinen, avulias ja ystävällinen

18 17 oma-aloitteinen ja rehellinen noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita ei rangaistuksia Kiitettävä (9) Edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia. Hyvä (8) myönteinen asenne koulutyöhön käyttäytyy asiallisesti ja ottaa toiset huomioon ei häiritse luokan työrauhaa koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa pieniä satunnaisia rikkeitä huomautuksin ojennettavissa Tyydyttävä (7) käytös toisinaan häiritsevää keskittymisessä puutteita kielenkäytössä huomautettavaa myötäilee kiusaajia häiritsee toisinaan luokan työrauhaa erilaisia rikkeitä koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa huomautusten lisäksi kurinpitotoimenpiteitä Kohtalainen (6) käytös usein epäasiallista kielteinen asenne koulutyöhön kielenkäytössä huomautettavaa kiusaa toisia ja häiritsee työrauhaa koulun säännöistä ja ohjeista lähes piittaamaton huomautuksia ja jälki-istuntoja perusteettomia poissaoloja koulusta Välttävä (5)

19 18 käytös jatkuvasti epäasiallista kielenkäyttö törkeää kiusaa ja häiritsee toisia jatkuvasti koulun säännöistä ja ohjeista piittaamaton monia rangaistuksia usein luvattomia poissaoloja koulusta Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan vastuullisuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Oppilaan työskentelyä arvioidaan seuraavien kriteerien mukaan Työskentelyn kriteerit Erinomainen (10) kotitehtävät säännöllisesti ja huolellisesti tehtyinä huolehtii työvälineistään hyvin työskentelee täsmällisesti, vastuuntuntoisesti ja oma-aloitteisesti osallistuu koulutyöhön aktiivisesti kykenee hyvin ryhmätyöhön ja osaa organisoida ryhmän työskentelyä Kiitettävä (9) edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia Hyvä (8) huolehtii kotitehtävistään ja työvälineistään pääsääntöisesti hyvin huolehtii yleensä töistään pystyy työskentelemään ryhmässä. Tyydyttävä (7) kotitehtävät välillä tekemättä työvälineet osittain epäsiistit ja puutteelliset unohtamisia melko usein ei kanna vastuuta koulutyöstään

20 19 Kohtalainen (6) kotitehtävät usein tekemättä ja työvälineet puutteelliset toistuvaa unohtelua ei osaa ottaa vastuuta koulutyöstään Välttävä (5) kotitehtävät pääsääntöisesti tekemättä ja jatkuvaa unohtelua ei vastuuntuntoa 3. luokalla käyttäytyminen ja työskentely arvioidaan todistuksessa erillisenä. Arviointi tapahtuu sanallisesti oheisten kriteerien mukaan. 4.5 Luokkien oppilaiden käyttäytymisen ja koulutyöskentelyn arvioinnin kriteerit Osallistuu myönteisen aktiivisesti koulutyöhön Oppilas: viittaa usein ottaa osaa keskusteluun on innokas työskentelee ilman pakottamista ja hoputtamista osallistuu mielellään kaikkeen toimintaan osallistuu, vaikka kaikki ei ole mieluista ja helppoa on kiinnostunut uusista ja oudoista asioista Keskittyy tehtäviinsä Oppilas: kuuntelee tarkasti annetut ohjeet pystyy kuuntelemaan myös toisia oppilaita keskittyy erilaisiin tehtäviin: lukemiseen, kirjoittamiseen, laskemiseen ja käden taitoja vaativiin töihin. on pitkäjännitteinen ja tekee tehtävänsä loppuun Hoitaa tehtävänsä ja työvälineensä huolellisesti

21 20 Oppilas: pitää kirjat ja vihkot siisteinä pitää pulpetin järjestyksessä ja koulutarvikkeet tallessa huolehtii kotitehtävistään ja liikuntavälineistään Kotitehtävistä, koulukirjoista, työvälineistä ja liikuntavarusteista huolehtimiseen tarvitaan kodin tukea. Noudattaa hyviä tapoja ja sovittuja sääntöjä Oppilas: käyttäytyy huomaavaisesti ja ystävällisesti aikuisia ja muita oppilaita kohtaan mm. tervehtimällä ja kiittämällä säilyttää malttinsa joka tilanteessa, myös opettajan poissa ollessa ylläpitää työrauhaa luokassa käyttäytyy rauhallisesti käytävällä, ruokasalissa ja liikuntasalissa ottaa huomioon turvallisuuden menee reippaasti välitunnille ja pysyy välituntialueella noudattaa annettuja ohjeita mm. keinumisesta, kiipeilystä, lumipallojen ja kivienheitosta ja sisälle tulemisesta on rehellinen 4.6 Oppilaan itsearviointi Oppilaan arvioinnin yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin, jonka tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja ja auttaa oppilasta ymmärtämään opiskelemansa asiat syvällisesti. Tämä ohjaa oppilasta asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Itsearviointitaitoja voidaan kehittää antamalla oppilaalle mahdollisuus arvioida itseään useita kertoja lukuvuoden aikana monipuolisin menetelmin. Itsearviointi on jatkuvaa. 4.7 Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

22 21 Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisaineissa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 4.8 Todistukset Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti. Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä Välitodistus annetaan syyslukukauden päättyessä. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamisen eroaa koulusta. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta annetaan oppilaalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta annetaan oppilaalle, joka on suorittanut yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa. Todistuksissa käytetään opetushallituksen ohjeiden mukaisia todistuksia. Koulut päättävät todistusten ulkonäöstä ja muodosta.

23 22 5 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ERITYISOPETUS 5.1 Tukiopetus Tukiopetus on oppilaan yksilöllistä ohjaamista yksilöllisin tehtävin. Se voi olla ennaltaehkäisevää ohjausta ja se aloitetaan heti, kun oppilaalla havaitaan oppimisvaikeuksia. Tavoite on, ettei oppilas jää opinnoissaan pysyvästi jälkeen. Oppilaalle on tarjottava mahdollisuus tukiopetukseen ennen kuin hänen menestymisensä jossakin oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Ensisijaisesti opettaja tekee aloitteen tukiopetuksesta yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Opettajan tulee antaa huoltajille tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Opetuksen järjestäjä ei voi evätä tukiopetusta vetoamalla voimavarojen puuttumiseen. 5.2 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot ja erityisopetuksen tarve Oppilaan oppimisvaikeuksiin saamat tukitoimet määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta vaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tärkeää on yhteistyö huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat: oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden takia oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta, kuten luvussa 4 määrätään. Oppilaille, joille tukiopetus ei yksin riitä tai joilla on lieviä oppimisvaikeuksia, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Tarvetta arvioitaessa lähtökohtana on yhteistyö huoltajien kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö yleisopetuksen opettajien, erityisopettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Keskustelujen, testien ja tarkkailun kautta pyritään löytämään tukea tarvitsevat oppilaat Osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja toteutuminen Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia.

24 23 Näitä ovat: puhehäiriöt lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet muut vaikeudet, kuten vaikeudet yhdessä oppiaineessa tai yleisesti heikko koulumenestys oppilaat, joilla on sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät oppilaan kasvuun tai elinympäristöön oppilaat, joilla on tunne-elämän häiriöitä, jotka näkyvät keskittymättömyytenä, käytöshäiriöinä, puutteellisena oppimismotivaationa tai arkuutena. Lieviä oppimisvaikeuksia voi olla aistivammaisilla, liikuntavammaisilla, lievästi kehitysvammaisilla tai erityisluokista palaavilla oppilailla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa yleisopetuksen oppilaita, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia ja jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa tai kasvatuksessa. Keskeistä on tunnistaa vaikeudet riittävän ajoissa ja näin ennaltaehkäistä oppimisen esteitä sekä vaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle. Osa-aikainen erityisopetus tapahtuu joustavasti oppituntien aikana yksilö- tai pienryhmäopetuksena erityisopetustilassa tai samanaikaisopetuksena perusopetusryhmässä. Oppimishäiriön laatu ja aste määräävät, miten yksilöllistä opetusta tarvitaan. Oppilasta kannustetaan tuomaan esiin hänen erityisosaamisensa. Oppiaineissa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa keskeisiä asioita painottaen. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa eriyttävä opinto-ohjelma, jonka laativat yleisopettajat ja erityisopettaja yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Opinto-ohjelma laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan eikä se vaadi hallinnollista päätöstä. Jos oppilaan oppimisvaikeudet ovat niin suuria, ettei hän selviydy yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista, oppilas lähetetään psykologisiin tai muihin tutkimuksiin syiden selvittämiseksi. Tulosten perusteella oppilaalle tehdään hallinnollinen erityisopetuksen siirtopäätös ja yksilöllinen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Opetus tapahtuu silloin yleisopetuksessa, osaaikaisessa erityisopetuksessa tai erityisopetusryhmässä yksilöllisiä tavoitteita noudattaen Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Tavoitteena on erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan auttaminen ja tukeminen siten, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa edellytystensä mukaisesti tasavertaisena yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana on

25 24 oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto, ennen kuin oppilas vapautetaan oppimäärän suorittamisesta. Oppiaineen vapauttamiseen tarvitaan erittäin painavat perusteet, ja vapautuneiden tuntien ajaksi oppilaalle on järjestettävä muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin HOJKS:ssa määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan päätöksestä ilmenee, järjestetäänkö oppilaan opetus yleisen vai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi, joita voidaan muodostaa kaikille yhteisistä aineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaan siirtämisestä yleisopetukseen tehdään hallinnollinen päätös, jos tarvetta erityisopetukseen ei enää ole Pienluokka, sen tavoitteet ja opetuksen toteutuminen Mustasaaren kunnan suomenkielisessä perusopetuksessa toimii tällä hetkellä pienluokka, jossa annetaan myös erityisopetusta. Pienluokka on nimitys pienelle opetusryhmälle. Ryhmä voi olla yksi yleisopetuksen opetusryhmistä tai erityisopetuksen ryhmä. Yleisopetuksen ryhmänä toimivassa pienluokassa voi olla sijoitettuna erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuten muissakin luokissa. Huomioitava on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien tavoitteet. Pienluokka on suunnattu lukemisen ja kirjoittamisen tai sosiaalisten valmiuksien vahvistamista tarvitseville oppilaille. Pienluokkaan hakeudutaan mahdollisuuksien mukaan tutkimuksien kautta. Valmiuksien vahvistamisen lisäksi pienluokkaan sijoittuvilla oppilailla voi tuen tarpeen perusteena olla esimerkiksi lievä dysfasia, lievä puheen kehityksen viive tai jonkin oppiaineen yksilöllistäminen. Oppilailla tulisi olla myöhemmin edellytykset pääosin integroitua yleisopetuksen suurempiin ryhmiin. Pienluokassa ryhmän koko on koostumuksesta riippuen alle kahdeksan tai alle kymmenen oppilasta. Pienluokkaan sijoitetut oppilaat voivat opiskella edellytystensä mukaisesti myös isommassa opetusryhmässä. Mikäli integraatio ei ole mahdollista, oppilaat sijoittuvat lähikuntiin oppilaille sopiviin ryhmiin. Pienluokassa opiskelun tavoitteena ovat tavallisimmin yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet mahdollisesti HOJKS:iin kirjatuin muutoksin. Keskeisinä tavoitteina pienluokkaopetuksessa ovat myös kouluvalmiuksien

26 25 kehittäminen sekä mahdollisen tulevan tuen kartoittaminen ja soveltuvien opetusjärjestelyjen löytyminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka sisältää laajimmillaan seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet, vahvuudet, erityistarpeet sekä näiden edellyttämät opetus- ja kehittämistarpeet opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo oppiaineista, joissa opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä oppiaineen yksilöllisen oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arvioinnin periaatteet tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä oppilaan opetukseen ja tukipalveluihin osallistuvien henkilöiden nimet ja vastuualueet tukipalvelujen toteutumisen seuranta Arviointi Erityisopetusta saavan oppilaan arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa. Osaamisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppimisvaikeudet, työskentely, edistyminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Osaamisen arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan tietonsa ja taitonsa kaikilla vuosiluokilla. Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, oppilas arvioidaan yleisen tai yksilöllisen oppimäärän mukaan, siten kuin oppilaan HOJKS:iin on kirjattu. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla luokka-asteilla. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

27 26 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä HOJKS:ssa on päätetty.

28 27 6 OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jolla vastataan tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Oppilashuollon avulla ennaltaehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä mm. muita kehitykseen liittyviä ongelmia. Oppilashuolto pyrkii ohjaamaan koko kouluyhteisöä välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuriin. Toiminta on lakisääteistä. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämää oppilashuoltoa. Oppilashuolto koostuu jokapäiväisestä oppilaan huomioimisesta kouluyhteisössä, oppilashuoltotyöryhmän ja kotien työstä sekä yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tärkeintä oppilashuoltotyötä opettaja tekee päivittäin omassa luokassaan. 6.1 Oppilashuoltotyöryhmä Kouluissamme säännöllisesti kokoontuviin oppilashuoltotyöryhmiin kuuluvat: luokkien osalta rehtori, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja erityisluokanopettaja luokkien osalta rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja Tarpeen mukaan työryhmän kokoontumisiin osallistuvat myös luokanopettajat/-valvojat, aineenopettajat, koulupsykologi, sosiaalityöntekijä sekä oppilaita vanhempineen. Oppilashuollon tulee toimia aloitteellisesti muiden asiantuntijoiden kanssa, kun havaitaan, että koulun omat tukitoimet lapsen auttamiseksi tai oppimisen edistämiseksi eivät riitä. Tällöin, kuten muussakin toiminnassa, noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia tiedonsaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä sekä ilmoitusvelvollisuutta. 6.2 Oppilashuollon tehtäviä keskustelut oppilaan ja tarvittavien henkilöiden kanssa oppilaan oppimisen ja sosiaalisen tilanteen kartoittamiseksi sekä mm. kurinpitorangaistuksen yhteydessä poissaolojen ja kiusaamisen sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön seuranta oppilaiden ja heidän huoltajiensa tukeminen ja ohjaaminen sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi moniammatillisen verkoston kokoaminen ja koordinoiminen oppilaan auttamiseksi erityisopetusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen

29 28 erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen siirtymä- ja nivelkohdissa oppilaan ja huoltajan ohjaaminen koulun ulkopuolisiin palveluihin ja jatkotutkimuksiin

30 29 7 OPPIMISSUUNNITELMA Mustasaaressa oppimissuunnitelma on tarvittaessa tehtävä suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi, mikä on luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppiainekohtaiset tavoitteet löytyvät opetussuunnitelmasta. Oppimissuunnitelmassa määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Siinä kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa oppilaan opinnoista, eriytetään opetusta sekä autetaan koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Mustasaaressa oppimissuunnitelman laatimisesta päättää opettaja. Vaikka perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Opettajan, yhteistyössä vanhempien kanssa, tekemä henkilökohtainen opetuksen järjestelyä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 7.1 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheessa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennalta ehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn:

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn: 5 OPPILAAN ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es) Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi,

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY 14.11.2013 Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelma... 2 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 2 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 2 2.1

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY 30.5.2014 Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelma... 2 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 2 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 2 2.1

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Oppilaan arviointi - haasteita ja mahdollisuuksia. Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus

Oppilaan arviointi - haasteita ja mahdollisuuksia. Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus Oppilaan arviointi - haasteita ja mahdollisuuksia Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Tukea oppilaan kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

6.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT

6.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Ohjaa ja kannustaa oppilasta Kehittää edellytyksiä itsearviointiin 6.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT Toimii opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin välineenä Tekee edistymisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ Siilinjärven ops-veso / Marja Rytivaara SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ Siilinjärven opettajien veso-päivä Huhtikuu 2016 13.4.2016 tai 18.4.2016 Siilinjärven ops-veso / Marja Rytivaara 2 Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus 6.2 Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Arviointikäytännöt ja palautteen

Lisätiedot

6.4 Opintojen aikainen arviointi

6.4 Opintojen aikainen arviointi 6.4 Opintojen aikainen arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Arviointia säätelevä normipohja ja Opetushallituksen suositukset. Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus

Arviointia säätelevä normipohja ja Opetushallituksen suositukset. Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus Arviointia säätelevä normipohja ja Opetushallituksen suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Tukea oppilaan kasvua,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot