MUSTASAAREN KUNTA SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSTASAAREN KUNTA SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN"

Transkriptio

1 MUSTASAAREN KUNTA SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005

2 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KOULUN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS SEKÄ TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS Koulun arvot Koulun toiminta-ajatus Toimintakulttuuri Koulujen kuvaus Vakiintuneet toimintamallit suomenkielisissä kouluissa Opetuksen painopistealueet suomenkielisissä kouluissa Suomenkielisen perusopetuksen turvallisuussuunnitelma Tukioppilastoiminta Järjestyssäännöt, lk Pilotin pelisäännöt KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET JA PAINOTUKSET KIELIOHJELMA ARVIOINTI Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Opinnoissa eteneminen Arvioitavat oppiaineet ja arvioinnin muodot Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Käyttäytymisen kriteerit luokat Työskentelyn kriteerit Luokkien oppilaiden käyttäytymisen ja koulutyöskentelyn arvioinnin kriteerit Oppilaan itsearviointi Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet Todistukset TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ERITYISOPETUS Tukiopetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot ja erityisopetuksen tarve Osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja toteutuminen Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Pienluokka, sen tavoitteet ja opetuksen toteutuminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Arviointi OPPILASHUOLTO Oppilashuoltotyöryhmä Oppilashuollon tehtäviä OPPIMISSUUNNITELMA Ohjauksen järjestäminen Työelämään tutustuminen (TET) Alkuopetuksen ja muun perusopetuksen välinen yhteistyö Oppilaskerhot TIETOSTRATEGIA Visio Ohjelma Tietokoneet ATK-tilat ATK-laitteet Täydennyskoulutus TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Koulun itsearviointi

3 2 9.2 Ulkoinen arviointi Opettajien itsearviointi Opetussuunnitelman arviointi Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi A-kielenä Tavoitteet Ruotsi (A1- ja A2- kieli) Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Ruotsi B-kielenä (B1) Tavoitteet Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VIERAAT KIELET A-kieli Tavoitteet A-englanti (A1- JA A2-kieli) Vuosiluokat Tavoitteet Englanti A Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle B-kieli (B1) Tavoitteet B-englanti (B1-kieli) Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Valinnainen kieli (B2) Tavoitteet Saksa (B2-kieli) Tavoitteet Ranska (B2-kieli) Tavoitteet MATEMATIIKKA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat

4 Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä BIOLOGIA JA MAANTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat 7 9 biologia Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Vuosiluokat 7 9 maantieto Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat 7 9 fysiikka Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Vuosiluokat 7 9 kemia Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle TERVEYSTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle USKONTO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle HISTORIA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

5 Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle MUSIIKKI Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KUVATAIDE Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KÄSITYÖ Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle LIIKUNTA Vuosiluokat Tavoitteet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle KOTITALOUS Vuosiluokat Tavoitteet Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle VALINNAISET AINEET Ilmaisutaito Valinnaiset kielet Matematiikan valinnaiskurssit Tietotekniikka Arvioinnin kriteerit arvosanalle Musiikki Valinnainen käsityö Valinnainen kotitalous OPPILAANOHJAUS Tavoitteet Vuosiluokat LIITTEET Liite

6 5 1 KOULUN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS SEKÄ TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS 1.1 Koulun arvot Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen arvopohjana ovat terve itsetunto, hyvät käytöstavat, vastuullisuus ja terveelliset elämäntavat. Terve itsetunto Hyvät käytöstavat Vastuullisuus Terveelliset elämäntavat Jokainen kokee olevansa hyväksytty. Oppilasta kannustetaan löytämään omat vahvuutensa ja kykynsä. Oppilaalle kehittyy vahva itsetunto ja realistinen minäkuva, joiden avulla oppilas tuntee itsensä ja omat rajansa. Hyvät käytöstavat pohjautuvat toisen ihmisen kunnioittamiseen. Oppilas on toiset huomioon ottava, kohtelias, ystävällinen, avulias, rehellinen ja hän noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita. Oppilas oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan, koulunkäynnistään, teoistaan ja omasta ja toisten hyvinvoinnista. Oppilasta ohjataan terveellisiin ruokailu-, lepo-, liikunta- ja hygieniatottumuksiin. 1.2 Koulun toiminta-ajatus Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen toiminta-ajatuksena on tarjota jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaista perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä monipuolisia työtapoja käyttäen. 1.3 Toimintakulttuuri Koulujen kuvaus Mustasaaren kunnassa toimii kaksi suomenkielistä perusopetusta antavaa peruskoulua. Mustasaaren Keskuskoulu on vuosiluokat 1 9 käsittävä yhtenäiskoulu ja Tuovilan koulussa on vuosiluokat 1 6. Koulut pyrkivät antamaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä ja nykyaikaisissa opetustiloissa. Mustasaaren Keskuskoulu sijaitsee kuntakeskuksessa. Koulun oppilasmäärä on kasvussa. Oppilasmäärä on lukuvuonna oppilasta. Opetusta annetaan kahdessa eri rakennuksessa; 1968 rakennetussa ja

7 6 peruskorjatussa päärakennuksessa opiskelevat pääosin luokat 1 6, 1999 rakennetussa ja 2004 laajennetussa lisärakennuksessa opiskelevat luokat 7 9. Koululla on yhteistyötä Mustasaaren suomenkielisen seurakunnan, ruotsinkielisen koulun, Vaasan kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat myös poliisi ja Irti huumeista ry. Koulun tukena on myös aktiivinen vanhempainyhdistys. Koulun tiloissa toimivat myös aamu- ja iltapäiväkoti, Mustasaaren musiikkikouluyhdistys ry sekä aikuisopiston piirit. Tuovilan koulu sijaitsee Etelä-Mustasaaressa. Koulu aloitti toimintansa Koululla on yhteistyötä Mustasaaren suomalaisen seurakunnan, Helsingbyn koulun ja Tuovilan päiväkodin kanssa. Yhteistyökumppanina on myös skotlantilainen Broadford primary school, jonka kanssa suoritetaan oppilasvaihto kahden vuoden välein. Koulun tiloissa toimii Mustasaaren musiikkikouluyhdistys ja kansalaisopiston piirit. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös aamu- ja iltapäiväkoti Tuovis. Koulun toimintaa tukee aktiivinen koti- ja kouluyhdistys Vakiintuneet toimintamallit suomenkielisissä kouluissa Vanhempainyhdistystoiminta Leirikoulut Opintoretket Liikuntatapahtumat käyttäen hyväksi myös naapurikuntien liikuntatiloja Joulu -, itsenäisyys- ja kevätjuhlat sekä muut lukuvuosittain sovittavat juhlat Opetuksen painopistealueet suomenkielisissä kouluissa Hyvät käytöstavat Suvaitsevaisuus Hyvät perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen Vuosiluokkien 7 9 osalta hyvät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten Työtavat opetuksessa Opetuksessa käytetään jokaiselle oppiaineelle ominaisia työtapoja ja menetelmiä. Monipuolisten työtapojen avulla tuetaan ja ohjataan oppimista sekä kehitetään oppilaan sosiaalisia taitoja sekä työskentelytaitoja. Työtavat tukevat eri ikäkausien oppimista ja opettaja valitsee ne kullekin ryhmälle ja oppiaineelle sopivaksi. Oppilaiden eri oppimistyylit sekä kehityserot pyritään huomioimaan opetuksessa. Työtavat herättävät kiinnostuksen aineeseen kehittävät eri työskentelytapoja ja tiedonhankintataitoja

8 7 tukevat vuorovaikutustaitoja asettavat tavoitteita ohjaavat arvioimaan oppimista ottavat huomioon erilaiset oppijat Kodin ja koulun yhteistyö Tärkeä osa koulujen toimintaa on kodin ja koulun yhteistyö. Se edellyttää aktiivisuutta ja sitoutumista molemmilta osapuolilta. Osallistumalla toimintaan vanhemmat tukevat koulun opetus- ja kasvatustyötä. Oppilaan yksilölliset kasvatustavoitteet laaditaan yhdessä huoltajan kanssa ja heidän kanssa keskustellaan koulun käytännöistä ja toiminnasta. Huoltajille tiedotetaan opetussuunnitelman laadinnasta ja tarkastamisesta. Huoltajien näkemyksiä koulusta voidaan kartoittaa esim. kyselyillä, joilla selvitetään kehityksen tarpeita. Tärkein yhteistyömuoto ovat vanhempainillat. Näitä järjestetään sekä koko koulun yhteisinä sekä eri luokkien omina tilaisuuksina. Näissä tilaisuuksissa tiedotetaan koulujen ajankohtaisista asioista sekä keskustellaan huoltajien kanssa. Vanhempainilloissa huoltajat voivat tuoda esille ajatuksia ja vaikuttaa koulunkäyntiin liittyviin asioihin. Vanhempain vartit Opettaja voi ehdottaa oppilaan huoltajalle vanhempain varttia, jossa keskustellaan kouluun liittyvistä asioista.. Johtokunta Johtokunnan rooli on myös tärkeä kodin ja koulun yhteistyön kehittäjänä. Johtokunnan tehtävänä on aktiivisesti seurata ja koordinoida kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Sen lisäksi johtokunta vastaa paitsi koulun sisäisestä yhteistyöstä, myös koulujen välisestä yhteistyöstä sekä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Johtokunta seuraa koulun itsearviointia ja kehittämistyötä. Vanhempien yhdistys Edistää vanhempien ja koulun yhteistyötä. Tuo esille vanhempien kannanottoja ja mielipiteitä koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Toimii oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. Varmistaa ilmaisen uimaopetuksen. Myöntää stipendejä ja avustuksia ja kannustaa oppimista. Järjestää erilaisia tapahtumia oppilaille kouluvuoden aikana Suomenkielisen perusopetuksen turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelman tarkoitus

9 8 Pelastustoimilain 8 :n mukaan rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa vastuuhenkilöitä ja henkilökuntaa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä ja niihin läheisesti liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Suunnitelmassa annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaaratilanteen tai tapahtuneen onnettomuuden sattuessa. Turvallisuusorganisaatio Koulun rehtori vastaa turvallisuudesta kuten kaikesta muustakin koulun toiminnasta. Rehtori toimii koulun turvallisuusjohtajana. Iltapäivätoiminnalla on oma turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan samoin kuin apulaisturvallisuusjohtajan eli apulaisrehtorin tehtävänä on seurata ja kehittää rakenteellista turvallisuutta, turvavälineiden tarvetta ja kuntoa sekä henkilöstön koulutusta, johtaa pelastautumisharjoitusta sekä puuttua havaitsemiinsa turvallisuusepäkohtiin. Sekä rehtorille että apulaisrehtorille ilmoitetaan välittömästi kaikki havaitut puutteet tai epäilyt turvallisuusepäkohdista. Molemmat rehtorit valmistelevat vuosittaiset turvatarkastukset yhdessä paloviranomaisten kanssa. Turvallisuusjohtaja ryhtyy johtamaan onnettomuuden tai vaaratilanteen ilmettyä pelastautumistoimia ja ottaa yhteyttä kunnan pelastusviranomaisiin. Kiinteistönhoitaja vastaa kiinteistön teknisestä kunnosta ja että piha-alueet tulevat talvisin auratuksi ja hiekoitetuksi. (liite 1) Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Koulujen tukioppilastoiminnan tukena ja toiminnan kehittäjänä toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Jokainen koulu toteuttaa omannäköistä toimintaa, ja toimintamuodot saattavat vaihdella. Tukioppilaat ovat luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat tarvitsevat työnsä avuksi koko kouluyhteisön tuen. Tukioppilastoiminnan avulla aktivoidaan koko kouluyhteisöä osallistumaan.

10 9 Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuuden periaatteet näkyvät haluna kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Tukioppilastoiminnassa eräs keskeisimmistä elementeistä on nuorten mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Nuorten omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tukioppilaat, kuten muutkin nuoret, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tietävät omaan ikäänsä ja kehitykseensä liittyvät asiat parhaiten. Lisäksi nuori saa tukioppilastoiminnan kautta mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan. Tukioppilaat ovat keskeisessä roolissa Koulurauha-ohjelman toteuttamisessa omissa kouluissaan. Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja Poliisin vuosittain yhdessä oppilaiden ja opettajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama ohjelma. Sen avulla halutaan korostaa jokaisen oppilaan, kodin ja opettajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden roolia koulurauhan ylläpitämisessä. Koulurauha-ohjelman avulla rakennetaan yhteisen välittämisen tunnetta, yhteisvastuuta; se haastaa koulurauhan rakentamiseen koko lukuvuoden ajan. OHJAAJA Tukioppilastoiminnan edellytys on koulussa toimiva aikuinen, joka ohjaa toimintaa. Vaikka tukioppilastoiminta onkin nuorten omaehtoista tekemistä, tarvitaan aikuista tukijaksi ja kannustajaksi. Tukioppilasohjaaja ohjaa koulunsa tukioppilastoimintaa vastaa tukioppilaiden valintaprosessista järjestää tukioppilaille peruskoulutuksen huolehtii siitä, että toiminta noudattaa koulun arvoja ja tukioppilastoiminnan tavoitteiden mukaista tapaa oppilaita säännöllisesti mahdollistaa tukioppilaille toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tiedottaa toiminnasta muulle kouluhenkilöstölle yhdessä tukioppilaiden kanssa sekä informoi tukioppilaita on MLL:n yhteistyökumppani TUKIOPPILAS Tukioppilaaksi haluavan nuoren ei tarvitse olla mallioppilas, vaan hänen on oltava luotettava, sovitteleva ja reilu kaveri, joka on kykenevä aktivoimaan toisia. Tukioppilaaksi sopiva nuori on valmis sitoutumaan tukioppilastoiminnan yleisiin tavoitteisiin on empaattinen hyväksyy monenlaiset elämisen mallit

11 10 on oma itsensä on aktiivinen toiminnassa suhtautuu toimintaan järkevästi eikä aseta ylisuuria odotuksia itselleen ja toiminnalle. TUKIOPPILASTOIMINTA MUSTASAAREN KESKUSKOULUSSA Toimittavat keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja. ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen, toiminnallisten tutustumisleikkien järjestäminen, koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa muiden palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista, kuten koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. TUKIOPPILAIDEN VALINTA Tukioppilaiden valinta tapahtuu luokittain. Luokassa pidetään äänestys ja eniten ääniä saaneilta kysytään halukkuus tukioppilaiksi. Opettajat yhdessä päättävät uudet tukioppilaat Järjestyssäännöt, lk Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänaloituksella. Sitä älköön kukaan häiritkö. 2 Ole huomaavainen, avulias ja kohtelias äläkä kiusaa ketään. 3 Noudata kaikkien opettajien antamia ohjeita. 4 Älä tuo kouluun luvatta tarpeettomia tavaroita. 5 Matkapuhelinten käyttö oppitunneilla on kielletty. 6 Tapaturman tai vahingon sattuessa asiasta on viipymättä ilmoitettava opettajalle tai rehtorille. 7 Tahallinen tai ilmeisestä huolimattomuudesta johtuva koulun tai toisen oppilaan omaisuuden vahingoittaminen on korvattava. 8 Jokaisella oppilaalla on oikeus työskennellä kenenkään häiritsemättä. 9 Kiiruhda ulos ja välitunnin päätyttyä sisälle vitkastelematta. Vietä välitunnit omalla välituntialueellasi.

12 11 10 Jätä ulkovaatteet, kengät ja lakit niille varattuihin paikkoihin. 11 Vaihtumiselle alttiit asusteet on varustettava nimimerkinnällä. 12 Noudata hyviä pöytätapoja ja käyttäydy hillitysti ruokailtaessa. Vältä turhaa juttelua. 13 Saavu kouluun ajoissa ja lähde kotiin viivyttelemättä oppituntien päätyttyä. 14 Koulun järjestyssäännöt koskevat myös koulukerhoja, koulumatkoja, koulun järjestämiä tilaisuuksia sekä koulun ulkopuolella annettavaa opetusta, esim. leirikouluja. 15 Ilmoita poissaolon syy kolmen päivän aikana. 16 Liiku sisätiloissa liikutaan rauhallisesti ja meluamatta. 17 Lumipallojen, kivien tms. heittely on kielletty. 18 Tupakointi koulun alueella on kielletty Pilotin pelisäännöt 1 Tunneille saavutaan ajoissa. Kesken päivänavauksen ei tulla luokkaan. 2 Ulkovaatteet, kengät ja lakit jätetään niille varattuihin paikkoihin. 3 Kouluun tullaan vuodenajan mukaan asiallisesti pukeutuneina. 4 Kielenkäyttö ja muu käyttäytyminen on sopivaa kaikissa tilanteissa. 5 Tunneilla annetaan kaikille työrauha. 6 Kännyköiden käyttö on tunneilla kielletty. 7 Työpaikka, eli koko koulurakennus, pulpetti ja työvälineet pidetään siisteinä. Työvälineen tuhoaja on velvollinen korvaamaan rikkeensä. 8 Roskat päätyvät roskikseen. 9 Välitunneille siirrytään viivyttelemättä.

13 12 10 Käytävillä ei meluta, ryntäillä eikä makoilla. 11 Ruokalassa syödään sivistyneesti ja rauhallisesti. 12 Poissaoloselvitykset tuodaan heti kouluun palattaessa. 13 Tiedotteet ja kokeet näytetään kotona sekä palautetaan kouluun huoltajan allekirjoituksella varustettuna. 14 Tunneilla ei syödä karkkia eikä purra purkkaa. Tupakanpoltto sekä nuuskan ja muiden päihteiden käyttö on kouluaikana koulun alueella kielletty. 15 Kouluaikana poistutaan koulualueelta vain opettajan luvalla. TÄMÄ KAIKKI, JOTTA VIIHTYISIMME YHDESSÄ!

14 13 2 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET JA PAINOTUKSET Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä. Oppilas ymmärtää olevansa osa monimuotoista luontoa. Hän vaalii ja arvostaa sitä. Oppilas kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyviä tapoja ja käyttäytyy niiden mukaan jokapäiväisissä toiminnoissaan. Oppilaassa herää oppimisen ilo sekä halu aktiiviseen ja omatoimiseen tiedonhankintaan. Oppilas saa vankkojen perustietojen ja -taitojen varaan rakentuvan hyvän yleissivistävän pohjan opinnoille ja elämälle. Oppilas opettelee kriittistä tiedonhankintaa ja kykenee käyttämään eri tietolähteitä ja viestimiä. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan ja tutustuu eri taidemuotoihin. Oppilaan tulee voida tutustua omaan kulttuuriperintöönsä sekä muihin kulttuureihin ja kasvaa sitä kautta suvaitsevaiseksi. Opetus- ja oppimismenetelmien valinnassa voidaan ottaa huomioon tyttöjen ja poikien tarpeet ja erilaisuus. Mustasaaren kunnan kasvatuksen ja opetuksen yleisiä tavoitteita on mahdollista painottaa vuosittain vaihtuvien teemojen avulla. Teemat noudattavat koulun opetussuunnitelmaa. 3 KIELIOHJELMA Mustasaaren kunnan suomenkielisessä perusopetuksessa alkaa A1-kielen opiskelu kolmannelta vuosiluokalta siten, että kieltä opiskellaan alakoulun puolella kaikilla vuosiluokilla kaksi vuosiviikkotuntia, siis Valittavina kielinä ovat joko englanti tai ruotsi. Yläkoulun puolella tämän valitun kielen opiskelu jatkuu seitsemännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä tuntimäärin Koko peruskoulun A1-kielen tuntimäärä on 16 vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoista A2-kieltä opiskellaan neljänneltä vuosiluokalta alkaen alakoulun puolella vuosiviikkotuntia. Opiskelu jatkuu yläluokilla tuntimäärin Koko peruskoulun A2-kielen tuntimäärä on 12 vuosiviikkotuntia. Valittavina kielinä ovat englanti tai ruotsi. Valinta on sitova siten, että opiskelua ei voi keskeyttää kevein perustein.

15 14 Mikäli opintomenestys ei ole jollakin A2-ruotsin opiskelijalla yltänyt toivottuun tasoon, valintaa voi tarkistaa seitsemännelle siirryttäessä ja tällöin aloittaa ruotsi uudestaan B-kielenä, mikäli se ei aiheuta pienenevän oppilasmäärän takia supistuksia A2-ruotsin valinneiden opetukseen. Seitsemänneltä alkaa B-ruotsin tai B-englannin opiskelu niille oppilaille, jotka eivät vielä tähän mennessä ole valinneet ruotsin tai englannin kieltä. B-kieltä opiskellaan vuosiviikkotuntia, eli kokonaisuudessaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Kahdeksannelta luokalta lähtien voi valita valinnaisena jonkun muun B-kielen, esim. saksan, ranskan. Tuntimäärät ovat 2+2 tuntia. Opetusta järjestetään, mikäli tarvittavan kokoinen ryhmä muodostuu.

16 15 4 ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Opintojenaikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on myös auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opintojenaikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arviointi perustuu opetussuunnitelmaan ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta, joka on määritelty arvosanalle 8. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. 4.2 Opinnoissa eteneminen Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti eri oppiaineiden oppimäärät. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Myös valinnaiskurssista, josta ei ole hyväksyttyä suoritusta, voi tulla etenemiseste. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen luokallejättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

17 Arvioitavat oppiaineet ja arvioinnin muodot Kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto-aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan kaikki aineet erikseen ja niiden arviointiperusteet täsmentyvät oppiainekohtaisesti eri oppiaineiden sisältöjä koskevissa opetussuunnitelmissa. Mustasaaren kunnassa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1 3. Muilla luokilla käytetään numeroarviointia. Yksilöllistä oppimäärää voidaan arvioida sanallisesti kaikilla luokka-asteilla. Valinnaisaineet arvioidaan numerolla, mikäli niiden laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia ja kurssilla on yhtenäinen opetussuunnitelma. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät aineet arvioidaan sanallisesti tai H/O-merkinnällä. Oppimisvaikeudet, joista oppilaalla on asiantuntijalausunto, eivät saa vaikuttaa heikentävästi oppilaan saamaan arviointiin, muutoin kuin niillä opetussuunnitelman alueilla, joilla arvioidaan nimenomaan oppilaan puutteellista taitoa. Käytännössä tämä näkyy lähinnä arvioinnin menetelmissä. Mikäli henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana tai sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen todistusten lisäksi tarvittaessa erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. 4.4 Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan numerot käyttöön silloin, kun muutenkin siirrytään numeroarviointiin eli 4. luokalta alkaen. Päättötodistukseen ja erotodistukseen ei käyttäytymisen numeroa merkitä, mutta oppilas saa niin halutessaan erillisen arvion käyttäytymisestään. Arvioinnin pohjaksi on laadittu yhteiset kriteerit Käyttäytymisen kriteerit luokat Erinomainen (10) erittäin myönteinen ja aktiivinen asenne koulutyöhön yhteistyöhaluinen, avulias ja ystävällinen

18 17 oma-aloitteinen ja rehellinen noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita ei rangaistuksia Kiitettävä (9) Edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia. Hyvä (8) myönteinen asenne koulutyöhön käyttäytyy asiallisesti ja ottaa toiset huomioon ei häiritse luokan työrauhaa koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa pieniä satunnaisia rikkeitä huomautuksin ojennettavissa Tyydyttävä (7) käytös toisinaan häiritsevää keskittymisessä puutteita kielenkäytössä huomautettavaa myötäilee kiusaajia häiritsee toisinaan luokan työrauhaa erilaisia rikkeitä koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa huomautusten lisäksi kurinpitotoimenpiteitä Kohtalainen (6) käytös usein epäasiallista kielteinen asenne koulutyöhön kielenkäytössä huomautettavaa kiusaa toisia ja häiritsee työrauhaa koulun säännöistä ja ohjeista lähes piittaamaton huomautuksia ja jälki-istuntoja perusteettomia poissaoloja koulusta Välttävä (5)

19 18 käytös jatkuvasti epäasiallista kielenkäyttö törkeää kiusaa ja häiritsee toisia jatkuvasti koulun säännöistä ja ohjeista piittaamaton monia rangaistuksia usein luvattomia poissaoloja koulusta Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan vastuullisuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Oppilaan työskentelyä arvioidaan seuraavien kriteerien mukaan Työskentelyn kriteerit Erinomainen (10) kotitehtävät säännöllisesti ja huolellisesti tehtyinä huolehtii työvälineistään hyvin työskentelee täsmällisesti, vastuuntuntoisesti ja oma-aloitteisesti osallistuu koulutyöhön aktiivisesti kykenee hyvin ryhmätyöhön ja osaa organisoida ryhmän työskentelyä Kiitettävä (9) edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia Hyvä (8) huolehtii kotitehtävistään ja työvälineistään pääsääntöisesti hyvin huolehtii yleensä töistään pystyy työskentelemään ryhmässä. Tyydyttävä (7) kotitehtävät välillä tekemättä työvälineet osittain epäsiistit ja puutteelliset unohtamisia melko usein ei kanna vastuuta koulutyöstään

20 19 Kohtalainen (6) kotitehtävät usein tekemättä ja työvälineet puutteelliset toistuvaa unohtelua ei osaa ottaa vastuuta koulutyöstään Välttävä (5) kotitehtävät pääsääntöisesti tekemättä ja jatkuvaa unohtelua ei vastuuntuntoa 3. luokalla käyttäytyminen ja työskentely arvioidaan todistuksessa erillisenä. Arviointi tapahtuu sanallisesti oheisten kriteerien mukaan. 4.5 Luokkien oppilaiden käyttäytymisen ja koulutyöskentelyn arvioinnin kriteerit Osallistuu myönteisen aktiivisesti koulutyöhön Oppilas: viittaa usein ottaa osaa keskusteluun on innokas työskentelee ilman pakottamista ja hoputtamista osallistuu mielellään kaikkeen toimintaan osallistuu, vaikka kaikki ei ole mieluista ja helppoa on kiinnostunut uusista ja oudoista asioista Keskittyy tehtäviinsä Oppilas: kuuntelee tarkasti annetut ohjeet pystyy kuuntelemaan myös toisia oppilaita keskittyy erilaisiin tehtäviin: lukemiseen, kirjoittamiseen, laskemiseen ja käden taitoja vaativiin töihin. on pitkäjännitteinen ja tekee tehtävänsä loppuun Hoitaa tehtävänsä ja työvälineensä huolellisesti

21 20 Oppilas: pitää kirjat ja vihkot siisteinä pitää pulpetin järjestyksessä ja koulutarvikkeet tallessa huolehtii kotitehtävistään ja liikuntavälineistään Kotitehtävistä, koulukirjoista, työvälineistä ja liikuntavarusteista huolehtimiseen tarvitaan kodin tukea. Noudattaa hyviä tapoja ja sovittuja sääntöjä Oppilas: käyttäytyy huomaavaisesti ja ystävällisesti aikuisia ja muita oppilaita kohtaan mm. tervehtimällä ja kiittämällä säilyttää malttinsa joka tilanteessa, myös opettajan poissa ollessa ylläpitää työrauhaa luokassa käyttäytyy rauhallisesti käytävällä, ruokasalissa ja liikuntasalissa ottaa huomioon turvallisuuden menee reippaasti välitunnille ja pysyy välituntialueella noudattaa annettuja ohjeita mm. keinumisesta, kiipeilystä, lumipallojen ja kivienheitosta ja sisälle tulemisesta on rehellinen 4.6 Oppilaan itsearviointi Oppilaan arvioinnin yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin, jonka tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja ja auttaa oppilasta ymmärtämään opiskelemansa asiat syvällisesti. Tämä ohjaa oppilasta asettamaan itselleen opiskelutavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Itsearviointitaitoja voidaan kehittää antamalla oppilaalle mahdollisuus arvioida itseään useita kertoja lukuvuoden aikana monipuolisin menetelmin. Itsearviointi on jatkuvaa. 4.7 Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

22 21 Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisaineissa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 4.8 Todistukset Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti. Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä Välitodistus annetaan syyslukukauden päättyessä. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamisen eroaa koulusta. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta annetaan oppilaalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta annetaan oppilaalle, joka on suorittanut yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa. Todistuksissa käytetään opetushallituksen ohjeiden mukaisia todistuksia. Koulut päättävät todistusten ulkonäöstä ja muodosta.

23 22 5 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ERITYISOPETUS 5.1 Tukiopetus Tukiopetus on oppilaan yksilöllistä ohjaamista yksilöllisin tehtävin. Se voi olla ennaltaehkäisevää ohjausta ja se aloitetaan heti, kun oppilaalla havaitaan oppimisvaikeuksia. Tavoite on, ettei oppilas jää opinnoissaan pysyvästi jälkeen. Oppilaalle on tarjottava mahdollisuus tukiopetukseen ennen kuin hänen menestymisensä jossakin oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Ensisijaisesti opettaja tekee aloitteen tukiopetuksesta yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Opettajan tulee antaa huoltajille tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Opetuksen järjestäjä ei voi evätä tukiopetusta vetoamalla voimavarojen puuttumiseen. 5.2 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot ja erityisopetuksen tarve Oppilaan oppimisvaikeuksiin saamat tukitoimet määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta vaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tärkeää on yhteistyö huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat: oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden takia oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta, kuten luvussa 4 määrätään. Oppilaille, joille tukiopetus ei yksin riitä tai joilla on lieviä oppimisvaikeuksia, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Tarvetta arvioitaessa lähtökohtana on yhteistyö huoltajien kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö yleisopetuksen opettajien, erityisopettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Keskustelujen, testien ja tarkkailun kautta pyritään löytämään tukea tarvitsevat oppilaat Osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja toteutuminen Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia.

24 23 Näitä ovat: puhehäiriöt lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet muut vaikeudet, kuten vaikeudet yhdessä oppiaineessa tai yleisesti heikko koulumenestys oppilaat, joilla on sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät oppilaan kasvuun tai elinympäristöön oppilaat, joilla on tunne-elämän häiriöitä, jotka näkyvät keskittymättömyytenä, käytöshäiriöinä, puutteellisena oppimismotivaationa tai arkuutena. Lieviä oppimisvaikeuksia voi olla aistivammaisilla, liikuntavammaisilla, lievästi kehitysvammaisilla tai erityisluokista palaavilla oppilailla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa yleisopetuksen oppilaita, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia ja jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa tai kasvatuksessa. Keskeistä on tunnistaa vaikeudet riittävän ajoissa ja näin ennaltaehkäistä oppimisen esteitä sekä vaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle. Osa-aikainen erityisopetus tapahtuu joustavasti oppituntien aikana yksilö- tai pienryhmäopetuksena erityisopetustilassa tai samanaikaisopetuksena perusopetusryhmässä. Oppimishäiriön laatu ja aste määräävät, miten yksilöllistä opetusta tarvitaan. Oppilasta kannustetaan tuomaan esiin hänen erityisosaamisensa. Oppiaineissa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa keskeisiä asioita painottaen. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa eriyttävä opinto-ohjelma, jonka laativat yleisopettajat ja erityisopettaja yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Opinto-ohjelma laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan eikä se vaadi hallinnollista päätöstä. Jos oppilaan oppimisvaikeudet ovat niin suuria, ettei hän selviydy yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista, oppilas lähetetään psykologisiin tai muihin tutkimuksiin syiden selvittämiseksi. Tulosten perusteella oppilaalle tehdään hallinnollinen erityisopetuksen siirtopäätös ja yksilöllinen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Opetus tapahtuu silloin yleisopetuksessa, osaaikaisessa erityisopetuksessa tai erityisopetusryhmässä yksilöllisiä tavoitteita noudattaen Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Tavoitteena on erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan auttaminen ja tukeminen siten, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa edellytystensä mukaisesti tasavertaisena yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana on

25 24 oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto, ennen kuin oppilas vapautetaan oppimäärän suorittamisesta. Oppiaineen vapauttamiseen tarvitaan erittäin painavat perusteet, ja vapautuneiden tuntien ajaksi oppilaalle on järjestettävä muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin HOJKS:ssa määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan päätöksestä ilmenee, järjestetäänkö oppilaan opetus yleisen vai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi, joita voidaan muodostaa kaikille yhteisistä aineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaan siirtämisestä yleisopetukseen tehdään hallinnollinen päätös, jos tarvetta erityisopetukseen ei enää ole Pienluokka, sen tavoitteet ja opetuksen toteutuminen Mustasaaren kunnan suomenkielisessä perusopetuksessa toimii tällä hetkellä pienluokka, jossa annetaan myös erityisopetusta. Pienluokka on nimitys pienelle opetusryhmälle. Ryhmä voi olla yksi yleisopetuksen opetusryhmistä tai erityisopetuksen ryhmä. Yleisopetuksen ryhmänä toimivassa pienluokassa voi olla sijoitettuna erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuten muissakin luokissa. Huomioitava on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien tavoitteet. Pienluokka on suunnattu lukemisen ja kirjoittamisen tai sosiaalisten valmiuksien vahvistamista tarvitseville oppilaille. Pienluokkaan hakeudutaan mahdollisuuksien mukaan tutkimuksien kautta. Valmiuksien vahvistamisen lisäksi pienluokkaan sijoittuvilla oppilailla voi tuen tarpeen perusteena olla esimerkiksi lievä dysfasia, lievä puheen kehityksen viive tai jonkin oppiaineen yksilöllistäminen. Oppilailla tulisi olla myöhemmin edellytykset pääosin integroitua yleisopetuksen suurempiin ryhmiin. Pienluokassa ryhmän koko on koostumuksesta riippuen alle kahdeksan tai alle kymmenen oppilasta. Pienluokkaan sijoitetut oppilaat voivat opiskella edellytystensä mukaisesti myös isommassa opetusryhmässä. Mikäli integraatio ei ole mahdollista, oppilaat sijoittuvat lähikuntiin oppilaille sopiviin ryhmiin. Pienluokassa opiskelun tavoitteena ovat tavallisimmin yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet mahdollisesti HOJKS:iin kirjatuin muutoksin. Keskeisinä tavoitteina pienluokkaopetuksessa ovat myös kouluvalmiuksien

26 25 kehittäminen sekä mahdollisen tulevan tuen kartoittaminen ja soveltuvien opetusjärjestelyjen löytyminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka sisältää laajimmillaan seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet, vahvuudet, erityistarpeet sekä näiden edellyttämät opetus- ja kehittämistarpeet opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo oppiaineista, joissa opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä oppiaineen yksilöllisen oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arvioinnin periaatteet tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä oppilaan opetukseen ja tukipalveluihin osallistuvien henkilöiden nimet ja vastuualueet tukipalvelujen toteutumisen seuranta Arviointi Erityisopetusta saavan oppilaan arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa. Osaamisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppimisvaikeudet, työskentely, edistyminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Osaamisen arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan tietonsa ja taitonsa kaikilla vuosiluokilla. Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, oppilas arvioidaan yleisen tai yksilöllisen oppimäärän mukaan, siten kuin oppilaan HOJKS:iin on kirjattu. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla luokka-asteilla. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

27 26 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä HOJKS:ssa on päätetty.

28 27 6 OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jolla vastataan tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Oppilashuollon avulla ennaltaehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä mm. muita kehitykseen liittyviä ongelmia. Oppilashuolto pyrkii ohjaamaan koko kouluyhteisöä välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuriin. Toiminta on lakisääteistä. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämää oppilashuoltoa. Oppilashuolto koostuu jokapäiväisestä oppilaan huomioimisesta kouluyhteisössä, oppilashuoltotyöryhmän ja kotien työstä sekä yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tärkeintä oppilashuoltotyötä opettaja tekee päivittäin omassa luokassaan. 6.1 Oppilashuoltotyöryhmä Kouluissamme säännöllisesti kokoontuviin oppilashuoltotyöryhmiin kuuluvat: luokkien osalta rehtori, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja erityisluokanopettaja luokkien osalta rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja Tarpeen mukaan työryhmän kokoontumisiin osallistuvat myös luokanopettajat/-valvojat, aineenopettajat, koulupsykologi, sosiaalityöntekijä sekä oppilaita vanhempineen. Oppilashuollon tulee toimia aloitteellisesti muiden asiantuntijoiden kanssa, kun havaitaan, että koulun omat tukitoimet lapsen auttamiseksi tai oppimisen edistämiseksi eivät riitä. Tällöin, kuten muussakin toiminnassa, noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia tiedonsaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä sekä ilmoitusvelvollisuutta. 6.2 Oppilashuollon tehtäviä keskustelut oppilaan ja tarvittavien henkilöiden kanssa oppilaan oppimisen ja sosiaalisen tilanteen kartoittamiseksi sekä mm. kurinpitorangaistuksen yhteydessä poissaolojen ja kiusaamisen sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön seuranta oppilaiden ja heidän huoltajiensa tukeminen ja ohjaaminen sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi moniammatillisen verkoston kokoaminen ja koordinoiminen oppilaan auttamiseksi erityisopetusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen

29 28 erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen siirtymä- ja nivelkohdissa oppilaan ja huoltajan ohjaaminen koulun ulkopuolisiin palveluihin ja jatkotutkimuksiin

30 29 7 OPPIMISSUUNNITELMA Mustasaaressa oppimissuunnitelma on tarvittaessa tehtävä suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi, mikä on luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppiainekohtaiset tavoitteet löytyvät opetussuunnitelmasta. Oppimissuunnitelmassa määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Siinä kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa oppilaan opinnoista, eriytetään opetusta sekä autetaan koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Mustasaaressa oppimissuunnitelman laatimisesta päättää opettaja. Vaikka perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Opettajan, yhteistyössä vanhempien kanssa, tekemä henkilökohtainen opetuksen järjestelyä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 7.1 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheessa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennalta ehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

8. luku Oppilaan arviointi. 8.1 Arviointi opintojen aikana

8. luku Oppilaan arviointi. 8.1 Arviointi opintojen aikana 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin avulla koulu ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään arvioida omaa työtään ja omia taitojaan. Myös

Lisätiedot

7. OPPILAAN ARVIOINTI

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 1 8.1 Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ päivitetty 20.8.2014

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ päivitetty 20.8.2014 RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ päivitetty 20.8.2014 Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelma... 2 Opetussuunnitelman laatiminen... 2 1.1 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 2 2.1

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Sivltk 26.3.2014 Liite 1

Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan perusopetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ARVIOINTI Perusopetuksen ops-perusteissa

ARVIOINTI Perusopetuksen ops-perusteissa ARVIOINTI Perusopetuksen ops-perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 6 Oppimisen arviointi Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

* vapaaehtoisen A -kielen valinneilla poikkeava tuntijako

* vapaaehtoisen A -kielen valinneilla poikkeava tuntijako OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Koulun toiminta-ajatus ja arvopohja Tuntijako Helilän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Koulu tukee turvallisesti

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

PERUSKOULU UUDISTUU. Tietoa vanhemmille

PERUSKOULU UUDISTUU. Tietoa vanhemmille PERUSKOULU UUDISTUU Tietoa vanhemmille Hyvät vanhemmat, miksi lähetämme teille tämän esitteen uudesta opetussuunnitelmasta? Me haluamme lisätä vanhempien tietoisuutta siitä, mitä koulussa tapahtuu. Samalla

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Eriyttäminen ja yksilöllistäminen Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Täyttöohje Kunnan tehtävänä on organisoida kunnan koulujen peruskoulutiedonkeruu. Kunta ilmoittaa kouluille tietojen tallennusaikataulun, tarkistaa koulujen tallentamat

Lisätiedot