Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TIINA TELAKIVI neurologian dosentti, asiantuntijalääkäri Kela, terveysosasto Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen Lääkäri tarvitsee tietoa potilaan toimintakyvystä ja sen muutoksista sekä hoidon, kuntoutuksen, hoitoketjun toiminnan että tutkimustyön näkökulmasta. Vain lääkäri voi arvioida, voiko potilaan toimintakyvyn muutos johtua sairaudesta ja voiko hoito parantaa toimintakykyä. Mittaustapojen tulisi olla yhtenäisiä, päteviä, toistettavia ja ymmärrettävissä samalla tavoin potilaan hoitopaikasta riippumatta. Toimintakyky on eräs sähköisen sairauskertomuksen ydintiedoista. Kaksi viimeaikaista toimintakyvyn arvioinnin kehittämishanketta on koonnut tietoa helposti saatavilla olevaan muotoon käytännön lääkärintyön avuksi. Kansainvälinen toimintakykyluokitus ICF on viitekehyksenä käyttökelpoinen, sillä sen näkökulma käsittää myös toimintaympäristön ja yksilön ominaisuudet. VERTAISARVIOITU VV Toimintakyvyn arviointimenetelmien määrä on kasvussa. Menetelmiä on kehitetty sairauksien tai elinjärjestelmien tutkimiseksi erikoisalakohtaisesti. Osa vaatii kapea-alaista kliinistä ja teknistä osaamista, edellyttää kaupallista käyttölisenssiä, moniammatillisen tiimin käyttömahdollisuuksia tai työelämän tuntemusta. Silti kliinisessä vastaanottotilanteessa tehdyt toimintakykyarviot ovat arvokkaita lääkärintyössä. Taudinmääritys ja oireiden luokittelu on lääketieteellisen hoidon tarpeen arvion lähtökohta. Potilas tulee usein tietoiseksi sairaudestaan toimintakyvyn muutoksia aiheuttavien oireiden kautta. Esimerkkeinä ovat vaikeus puhua tai ottaa huomioon oikealta tulevaa liikennettä äkillisessä aivohalvauksessa, tai vaikeus keskittyä, muistaa ja suunnitella asioita alkavaan dementiaan tai masennukseen liittyen. Potilas hakeutuu tutkimuksiin huomatessaan, ettei pysty osallistumaan harrastuksiin tai suoriutumaan päivärutiineistaan. Sairauksien diagnostisissa kriteereissä on usein luettelo sairauden vaikutuksesta häiriintyvistä toiminnoista. Tietoa toimintakyvyn muutoksesta tarvitaan myös potilaan hoidon tavoitteiden ja keston määrittelyssä. Tilapäinen tai pitkäaikainen toimintakyvyn heikentyminen voi seurata mistä tahansa sairaudesta tai vammasta. Lonkan tekonivelen asentaminen, kaihileikkaus tai masennuksen lääkehoito tähtäävät kaikki toimintakyvyn palauttamiseen ja potilaan pärjäämiseen kotonaan, työssään ja sosiaalisessa elämässään. Toimintakyvyn esteet pitää tunnistaa, sillä ellei niitä huomata, ei toimenpiteitä niiden poistamiseksi tai korjaamiseksikaan voida suunnitella. Tilakuvaus on tärkeä apuväline tähän, mutta se ei kuitenkaan ole toimintakykyarvio. Lääkärin tekemää toimintakyvyn arviota voidaan ja usein tuleekin täydentää erityistyöntekijöiden lausunnoilla, mutta ne eivät voi korvata sitä. Merkityksellisiä kysymyksiä toimintakyvystä on useita. Aiheutuuko potilaan toimintakyvyn häiriö sairaudesta? Miten toimintakykyesteet vaikeuttavat juuri tämän potilaan jokapäiväistä selviytymistä? Mikä on hänen elämänaikainen paras toimintakykynsä? Miten se on muuttunut? Voidaanko toimintakyvyn esteet poistaa hoidolla, kuntoutuksella tai apuvälineillä? Onko toimintakyky kohenemassa, heikkenemässä vai vakaa? Vaihteleeko se ajan kuluessa? Millä tiheydellä? Miltä osa-alueelta? Miten tärkeä osa-alue on potilaani työn kannalta? Mikä este on ratkaiseva hänen asumisensa ja liikkumisensa järjestelyjen kannalta? Mikä on toimintakyvyn ennuste? Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) todetaan, että lääkäri tekee taudinmäärityksen. Lääkärillä on koulutuksensa pohjalta kykyä arvioida, voiko sairaus johtaa tietynlaiseen elinvaurioon tai psyykkiseen oireiluun ja voivatko nämä puolestaan heikentää toimin- 3127

2 KIRJALLISUUTTA 1 Matikainen E, Aro T, Huunan- Seppälä A, Kivekäs J, Kujala S, Tola S, toim. Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö. Helsinki: Duodecim Iserrnhagen SJ. Functional Capacity Evaluation: Rationale, procedure, utility of the kinesiophysical approach. J of Occupational Rehabilitation 1992;2: Hart DL, Isernhagen SJ, Matheson LN. Guidelines for Functional capacity evaluation for persons with medical conditions. J of Orthopaedic and Sports Physical Therapy 1993;18: Soer, van der Schans CP, Groothoff JP ym. Towards consensus in operational demands in functional capacity evaluation. A delphi survey. J of Occupational Rehabilitation 2008;18:4: Matheson L. The functional capacity evaluation. In Andersson G, Demeter S, Smith G, toim. Kirjassa: Disability evaluation, 2. Painos. Chicago, IL: Mosby Yearbook Weinmann S, Kleffmann A, Föhres F. Psychische Merkmalprofile zur beruflichen Eingliederung Behinderter. Das öffentliche Gesundheitswesen, 1991;53: IMBA työkyvyn ja työn vaatimusten arviointi- ja dokumentointiväline (2004a, 2004b ja 2004c). Vaativuusmääreet. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Helsinki.www.vamlas.fi/ote. 8 Laurinkari J, Poutanen VM, Nevalainen M. Imba ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa. Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista. Kuntoutus 2010;33: Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2. korj. painos. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos de Zwart, BC, Frings-Dresen, MHW, van Duivenbooden JC.Testretest reliability of the Work Ability Index questionaire. Occup Med 2002;52: Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön: keskeiset havainnot PCAmenetelmästä (Personal Capability Assessment). Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005, Helsinki. liite.nsf/net/ ek/$ File/Seloste4.pdf?openElement. 12 FACULTAS toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja työeläkevakuuttajat TELA Toimintakyky vai työkyky? Tola S. Duodecim 2008;124: Facultas,mielialaahäriöt.www. terveysportti.fi/kotisivut/docs/f /mielialahairiot.pdf. takykyä. Sairauden vaikutus on aina yksilöllinen. Vaikutus riippuu ainakin potilaan iästä, perhetilanteesta, asumisoloista, työstä, sairauden vaikeusasteesta tai vaiheesta ja siitä, onko potilaalla muita sairauksia. Potilasta pitkäaikaisesti hoitavalla lääkärillä on usein parhaat edellytykset kokonaisvaltaisen arvion tekemiseen. Toimintakykyä tarkastelevat hankkeet, tutkimus- ja luokitusjärjestelmät Toimintakyvyn arvioinnista on ilmestynyt suomenkielinen oppikirja (1). Kaksi hankekokonaisuutta, Facultas (vuosina ) ja Toimia (vuosina ) on tarkastellut toimintakykyä. Facultas antoi suuntaviivoja lääkärin tekemään toimintakykyarvioon sosiaalivakuutuksen kannalta haasteellisissa sairauksissa. TOIMIA:n tarkoituksena on tuottaa valtakunnallinen, moniammatillinen tietokanta yhtenäistämään toimintakyvyn mittaustapoja ja käsitteitä. Työelämään ja ammatteihin liittyviä toimintakyvyn arviointijärjestelmiä on käytössä Euroopan eri maissa, Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa Functional Capacity Evaluation (FCE) nimikkeellä on kehitetty menetelmä (2,3,4,5), jossa otetaan huomioon yksilön terveydentilan ja ominaisuuksien lisäksi työympäristö ja henkilökohtaiset tekijät. Ammatti selvitetään fyysisen kuormittavuuden näkökulmasta. Sitten arvioidaan työssä tarpeelliset fyysiset toiminnot. Euroopassa on käytössä useita vastaavia menetelmiä, joista Suomeen tuotu mm. IMBA ja MELBA (6,7,8). IM- BA:ssa arvioidaan tutkittavan toimintakykyä ja osaamista ja vastaavasti työn edellytyksiä ja olosuhteita. MELBA:ssa on kyse psykososiaalisesta osaamisesta, mm. kognitiivisista ja psykomotorisista taidoista, jälleen työn edellyttämiin ns. avainpätevyyksiin sovellettuna. Suomessa kehitetty työkykyindeksi (9,10) on henkilön oma arvio työkyvystään ja ennustaa työkyvyn lisäksi myös myöhempää toimintakykyä, kuolleisuutta ja sairastavuutta. Kaikki edellä mainitut arviointimenetelmät liittyvät tiiviisti työelämään ja edellyttävät, että tutkittavalla on ammatti tai ainakin, että hän on ollut ansiotyössä. Yleinen toimintakyvyn arviointi PCA Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa PCA-menetelmää (Personal Capability Assessment) on käytetty Suomessa vakuutusjärjestelmän tarvitsemien toimintakykyarvioiden apuna vuodesta Tutkimuksen tekee siihen koulutettu lääkäri, joka ei ole potilasta hoitava lääkäri. Tutkittava vastaa etukäteen lomakkeella kysymyksiin toimintakyvystään. Lääkäri arvioi tutkittavan toimintakyvyn samanlaisella kyselylomakkeella. Lääkärillä on käytössään lääketieteelliset taustatiedot. Hän haastattelee niiden pohjalta potilaan ja tekee suunnatun kliinisen tutkimuksen keskittyen elinjärjestelmiin, joiden toimintaesteitä on ilmennyt (selkäkipupotilaalla selän tilakuvaus, olkapään kiertäjäkalvosinoireyhtymässä olkapään kliininen tutkimus jne.) Kantansa muodostettuaan lääkäri perustelee sen tutkittavalle, mikäli hänen käsityksensä eroaa tutkittavan arviosta. PCA-lomakkeella on kysymyksiä 14 somaattisesta toiminnosta (mm. käveleminen, seisominen, portaissa käveleminen, käden ja sormien käyttö). Lääkäri tekee tarvittaessa lisäksi psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnin (25 kysymystä, joihin lääkäri vastaa, mm. jokapäiväinen elämä, arjessa selviytyminen, stressinsietokyky, suhde muihin ihmisiin). PCA:ssa ei selvitetä tutkittavan koulutusta, ammattia tai työn sisältöä. Tarkoitus on kuvata sitä, miten henkilö selviytyy kotielämässä ja harrastuksissa, millaisia toimintaesteitä tai toimintatavan muutoksia on ilmennyt ja johtuvatko ne sairaudesta. Lopuksi lääkäri tekee arvionsa ja johtopäätöksensä edellä esitettyjen selvitysten pohjalta ja perustelee ne myös tutkittavalle. PCA:n etuna ovat jokapäiväisten toimintojen helppo ymmärrettävyys ja sen läpinäkyvyys. Tutkimus voidaan tehdä tavanomaisen vastaanoton olosuhteissa ilman erityislaitteita. Suomalaisen PCA:n käyttöä arvioineen selvityksen (11) mukaan 87 % tutkittavista katsoi, että kysymykset olivat selviä ja ymmärrettäviä, vaikka osa niistä ei sopinutkaan omaan tilanteeseen. Tutkittavista 14 % piti tutkimusta erittäin tärkeänä, 41 % jossain määrin tarpeellisena ja 31 % piti tarpeellisena, vaikka käsiteltiin jo tuttuja asioita. Facultas-projekti Duodecimin ja Työeläkelaitosten liiton (TELA) käynnistämän hankkeen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa ja kehittää lääkärin tekemää toimintakyvyn arviointia ja siten parantaa lääkä- 3128

3 TIETEESSÄ 15 Goldman HH, Skodol AE, Lave TR. Revising Axis V for DSM-IV: A review of measures of social functioning. The American Journal of Psychiatry 1992;149: Käypä hoito -suositus. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, toimintakyvyn arviointi. Duodecim 2008;124: Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, Hildebrandt J. European guidelines for the management of chronic nonspecific low back pain. Eur Spine J 2006;15: Käypä hoito. Aikuisten alaselkäsairaudet. Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. Mini-mental state: a practical method for grading the cognitive state of patients for clinician. J Psychiat Res 1975;12: Finne-Soveri H, Noro A, Heimonen S, Voutilainen P. Toimintakyvyn kognitiivisen ulottuvuuden arviointi osana tuen ja palvelujen tarpeen arviointia. Gerontologia 2008;4: Telakivi T, Rapeli P, Kaarne T, Hillbom M. Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö. Suom Lääkäril 2010;65: Smolander J, Hurri H. Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella liikkuminen. Toiminta- ja työkyvyn edellytyksiä arvioiva testistö-viitekehyksenä WHO:n kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) suoritukset -osaalue. Aiheita 25, Helsinki: Stakes, ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (WHO). Stakes Ohjeita ja luokituksia 2004:4. 24 International code of functioning, disability and health. Children and youth version. WHO Paltamaa J, Karhula M, Suomela- Markkanen T, Autti-Rämö I. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela Harra T, Aralinna V, Heikkilä M, Korkiatupa R, Löytöniemi K, Onkalo-Okkonen R. Kohti toimintakyvyn kokonaisvaltaista arviointia. Duodecim 2006;122: Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the international classification of functioning, disability and health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44: rinlausuntoja eräissä sosiaalivakuutuksen kannalta haasteellisissa tai tavallisissa sairauksissa tai oirekokonaisuuksissa (12,13). Facultas määritteli toimintakyvyn seuraavasti: toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä. Tarkasteltavina olivat mielialahäiriöt, alaselkä- ja niskasairaudet, suurten nivelten sairaudet ja krooninen kipu. Työryhmissä oli yleis- ja erikoislääkäreitä sekä vakuutuslääkäreitä. Pyrkimyksenä oli antaa apuvälineitä kliinistä työtä tekevälle lääkärille hoitoa ja kuntoutusta sekä lausuntotyötä silmälläpitäen. Suositukset perustuivat sekä tieteelliseen näyttöön että kokemukseen ja niiden tarkoitus oli myös yhdenmukaistaa arviointikäytäntöjä. Mielialahäiriöitä koskevan suosituksen (14) lähtökohta on se, että potilaan toimintakyvyn heikkenemä ilmenee useilla eri elämän alueilla, työn ohella perhe-elämässä ja vapaa-ajan toiminnoissa ja itsestä huolehtimisessa. Samalla tulisi ottaa huomioon mielialahäiriöille ominainen toimintakyvyn vaihtelu ja kuvata, kuinka se ilmenee tämän potilaan elämässä. Vertailu tehdään aiempaan parhaaseen toimintakykyyn, otetaan huomioon potilaan elämänhistoria ja perhe-elämä, sosiaaliset suhteet, työhistoria ja koulutus. Yksi toimintakykyarvio ei ole riittävä, vaan pitkäaikaisen toimintakyvyn ja sen ennusteen arvio edellyttää seurantaa. Työryhmä suositteli mielialahäiriöissä toimintakykymittarina SOFAS-asteikkoa (15), jossa psyykkinen, sosiaalinen ja työhön liittyvä toimintakyky arvioidaan erikseen. Mittaria on suositeltu myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suosituksessa (16). Selkäpotilaan toimintakykyarviossa tärkein työväline oli laaja-alainen niskan ja selän kliininen tutkimus, tilakuvaus ja sen seuranta. Potilaan psykososiaalisen tilanteen ja mielialasekä vireystilan kuvaamista pidettiin tärkeänä, samoin sairauskäyttäytymisen ja potilaan ympäristötekijöiden arviointia. Tällainen arviointi on käyttökelpoinen myös valittaessa kuntoutustapaa. Se parantaa työhön paluun ennustetta, kuten myöhemmissä alaselkäkivun hoitoon liittyvissä suosituksissakin todetaan (17,18). Suosituksessa esiteltiin myös tärkeimmät alaselkä- ja niskakipupotilaan toimintakyvyn arvioinnin mittarit. Kroonisen kivun suosituksessa tähdennettiin, että toimintakykyarvio tehdään aina osana hoidon vaikutuksen arviointia. Pitkäaikaisarviot toimintakyvystä ajoitetaan vasta asianmukaisen hoidon jälkeen. Suositusten punaisena lankana oli sairauden vaikutus potilaan toimintamahdollisuuksiin usealla eri elämänalueella. Lääkärin tehtävänä on vetää yhteen sekä kliinisen tutkimuksen että anamneesin perusteella saatavat tiedot potilaan toimintakyvystä ja kuvata ne ytimekkäästi, käytännönläheisesti ja yleistajuisesti. Suositukset on julkaistu Terveysportissa sekä TELA:n sivuilla (www.tela.fi), jossa ne ovat kaikkien käytettävissä. Toimia-hanke Toimia-hanke (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) käynnistettiin vuonna 2007 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (silloin Kansanterveyslaitoksen) vetämänä. Mukana ovat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Keva ja Kela. Hanke kartoitti alan kehitystyötä tekeviä asiantuntijoita ja laitoksia ja keräsi keskeisiä toimintakyvyn mittareita, joiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin arvioitiin. Valtakunnallisen verkostoitumisen välinein pyritään tässäkin yhdenmukaistamaan arviointikäytäntöjä ja lisäämään tietoa mittarien käytettävyydestä, luotettavuudesta ja rajoituksista. Periaatteena on se, että toimintakyvyn arvioinnin tulisi voida olla yhdenmukaista ajasta, paikasta ja mittaajasta riippumatta, jotta tuloksia voidaan verrata potilaan hoidon eri vaiheissa ja eri työpisteissä. Hoidossa ja kuntoutuksessa käytetään suurta joukkoa mittaustapoja, joista kaikkia ei ole kehitetty siihen yhteyteen, missä niitä käytetään. Tästä on esimerkkinä muistiseulana Suomessa yleisesti työikäisillä käytetty MMSE (Mini Mental State Examination) -mittari. Se on alun perin kehitetty vanhuuspsykiatrian tarpeisiin, eikä tähän käyttötarkoitukseen kehitettynä sovellu alle 55-vuotiaiden arviointiin (19). Sen sijaan mittari soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi iäkkäiden palvelutarpeen arvion osana (20). Hanke kokosi työryhmät arvioimaan toimintakykyä neljällä osa-alueella: vaikeavammaisilla, vanhuksilla, työikäisillä ja väestötutkimuksessa. Viides ryhmä selvitti terminologiaa ja luokituksia. Painotus ei ollut vain lääketietees- 3129

4 28 Grill E, Stucki G. Criteria for validating comprehensive ICF core sets and developing brief ICF core set versions. J Rehabil Med 2011;43: Gradinger F, Cieza A, Stucki A ym. Part 1. International classification of functioning, disability and health (ICF) core sets for persons with sleep disorders: Results of the consensus process integrating evidence from preparatory studies. Sleep Medicine 2011;12: Brage S, Donceel P, Falez F. Development of ICF core set for disability evaluation in social security. Disabil Rehabil 2008;30: Østerås N, Brage S, Garrat A ym. Functional ability in a population: normative survey data and reliability for the ICFbased Norwegian function assessment scale. BMC Public Health 2007;7: Østerås N, Guldbrandsen P, Kann IC, Brage S. Structured functional assessments in general practice increased the use of part-time sick leave: A cluster randomized controlled trial. Scandinavian J of Public Health 2010;38: TAULUKKO 2. TAULUKKO 1. Kansainvälisen toimintakykyluokituksen (International code of functioning, disability and health, ICF) käsitteet. Toimintakyky ja toimintarajoitteet Ruumiin rakenteet ja toiminnot (s, b) Suoritukset ja osallistuminen (d) Kontekstuaaliset tekijät Ympäristötekijät (e) Yksilötekijät Unihäiriöihin liittyvät keskeiset toimintakyvyn osa-alueet kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mukaan. ICF-koodi Osa-alue: Kehon toiminnot b134 Unitoiminnot (unen määrä, nukahtaminen, unitilan ylläpitäminen, unen laatu, unisyklitoiminnot) b130 Henkinen energia ja viettitoiminnot b140 Tarkkaavuustoiminnot b110 Tietoisuustoiminnot (sisältää tajunnan menetyksen ja vireystilan) b440 Hengitystoiminnot Osa-alue: Ruumiin rakenteet s110 Aivojen rakenteet s430 Hengitysjärjestelmän rakenteet s330 Nielun rakenne Osa-alue: Suoritukset ja osallistuminen d160 Tarkkaavuuden kohdentaminen d475 Ajaminen (ajoneuvolla ajaminen) d240 Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimintojen suorittaminen Osa-alue: Ympäristötekijät e310 Lähiperhe e580 Terveyspalvelut, hallinto ja -politiikka e355 Terveydenhuollon ammattihenkilöt sä. Mukana on ollut edustus myös mm. työvoimahallinnosta, sosiaalitieteistä ja väestötutkimuksesta. Ryhmät valmistelivat ja kokosivat keskeiset toimintakykyä kuvaavat mittarit osa-alueilta päivittyvään tietokantaan (www.toimia.fi). Hankkeessa selvitettiin mittarien soveltuvuus ja pätevyys käyttötarkoitukseensa. Sieltä on saatavissa useimpien mittarien lomakkeet ja tietoa niiden käytössä mahdollisesti tarvittavasta koulutuksesta tai laitteistoista. Mukana on myös eräitä suosituksia menettelytavoista toimintakyvyn mittaamisessa (21). Terminologisen ryhmän päämääränä on yhtenäistää käytettyjä käsitteitä ja viitekehykseksi valitun ICF-luokituksen nimikkeiden liittäminen ( siltaaminen ) valituissa mittareissa käytettyihin käsitteisiin. Näin voidaan hakea ja seurata tietoa strukturoidusta potilaskertomuksesta. Yhteisellä käsitteistöllä varmistetaan, että potilaan siirtyessä eri hoitopisteissä ymmärretään hoidon ja kuntoutuksen päämäärät samoin ja mitataan saman osa-alueen ilmiötä. Mittareita voidaan myös kuvata ICF-viitekehyksen pohjalta, kuten jo aiemmin on tehty (22). Kansainvälinen toimintakykyluokitus (ICF) viitekehyksenä WHO hyväksyi vuonna 2001 Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF, 23). Se kuvaa yksilön terveydentilaan liittyviä toimintaedellytyksiä ottaen huomioon myös ympäristön vaikutukset. Ruumiin rakenteiden ja toimintojen lisäksi arvioidaan myös yksilön kykyä suorituksiin ja osallistumiseen. Luokituksen koodit tarjoavat mahdollisuuden tiedon varastoimiseen, tuottamiseen konekielisenä ja poimimiseen sairauskertomuksesta. Se mahdollistaa myös tiedon luotettavan siirron maasta toiseen hoitotilanteissa. Luokitus on suomennettu vuonna Siitä on myöhemmin kehitetty lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin käytettävä versio (24). Kansainvälisen toimintakykyluokituksen osa-alueet näkyvät taulukosta 1. Toimintakykyä ei nähdä yksinomaan sairauden seuraukseksi tai yksilön ominaisuudeksi. Asiaan vaikuttavat myös olosuhteet, esimerkiksi ympäristön konkreettiset esteet tai selviytymisvälineiden saatavuus. Suoritus voi muuttua vakioidussa ympäristössä mitatusta, kun se tehdään potilaan elinympäristön olosuhteissa. Muokkaamalla ympäristöä, kuten työvälineitä tai liikkumismahdollisuuksia, voidaan muokata yksilöiden toimintakykyä, vaikka sairaus tai sen tila ei muuttuisikaan. Luokitus on käytössä palvelutarpeen arvioiden apuvälineenä mm. Saksassa ja kuntoutusarvioiden luokituksena Suomessa (25). Ruotsissa sitä käytetään apuna sosiaalivakuutuksen (Försäkringskassan) etuuksiin liittyvissä toi- 3130

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 3. Keskeiset kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) toiminnot sosiaalivakuutukseen liittyvässä toimintakyvyn arvioinnissa (30). ICF koodi b164 Vaativat kognitiiviset toiminnot b280 Kivun aistiminen b455 Rasituskestävyystoiminnot (hengityksen ja verenkierron, immuunijärjestelmän toiminta) d110 Katseleminen d115 Kuunteleminen d155 Taitojen hankkiminen d160 Tarkkaavuuden kohdentaminen d210 Yksittäisten tehtävien tekeminen d220 Useiden tehtävien tekeminen d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen d240 Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen d399 Kommunikointi (suullinen ja kirjallinen) d410 Asennon vaihtaminen d415 Asennon ylläpitäminen d430 Nostaminen ja kantaminen d440 Käden hienomotorinen käyttäminen d445 Käden ja käsivarren käyttäminen d450 Käveleminen d470 Kulkuneuvojen käyttäminen (matkustaminen) d598 Itsestä huolehtiminen d720 Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Telakivi on ottanut osaa sekä Facultas- että TOIMIA-projekteihin. Vain lääkäri voi arvioida, voiko potilaan toimintakyvyn muutos johtua sairaudesta ja voiko hoito parantaa toimintakykyä. mintakykyarvioissa. Luokitusta on suositeltu viitekehykseksi mm. toimintaterapeutin tekemiin toimintakykyarvioihin Suomessakin (26). ICF-luokituksessa on yli toimintoa. Suurin kritiikki on ollut sen huono käytettävyys käytännön ja kliinisen tutkimuksen näkökulmasta. On siis ollut tarpeen valikoida siitä osa-alueita, jotka kuvaavat tietyn sairauden kannalta keskeisiä ( ydin ) toimintoja. ICF:n viitekehystä voidaan käyttää mm. kuntoutuksessa suuntaamaan huomio asiakkaan arkipäivään ja ympäristöön terapian toteuttajakeskeisyyden sijaan (27). Ydintoimintojen tieteelliset validaatiokriteerit on määritelty (28). Toimintonimikettä pidetään keskeisenä, jos se kuvaa usein todettua ongelmaa tätä sairautta sairastavilla potilailla, mittaa päätetapahtumaa kliinisissä tutkimuksissa taikka tulee esille keskeisenä alan asiantuntijoiden pohdinnassa. Toiminnot, jotka eivät ole tarpeen hoitostrategioita laadittaessa tai hoidon tulosta arvioitaessa, jätetään pois. Tuloksena on listoja, joita voidaan soveltaa yksittäisten potilaiden ongelmien ja tarpeiden kartoittamiseen akuuttihoidossa, seurannassa ja kuntoutusprosessin tuloksellisuuden sekä toimintakyvyn ennusteen arvioinnissa. ICF-luokitukseen perustuvia ydintoimintoja on koottu useista yleisistä sairauksista, kuten reuma, aivohalvaus tai radiusmurtuma. Esimerkkinä unihäiriöihin liittyvä lyhyt listaus (29), taulukko 2. Euroopan sosiaalivakuutusalalla toimivien lääkärien yhdistys (European union of medicine in assurance and social security) on vastaavan menettelyn avulla tuottanut ydintoimintolistauksen sosiaalivakuutuksessa (30). Tuloksena oli 20 toimintoa, joista 5 kuvasi ruumiin toimintoja ja 15 suorituksia ja osallistumista. Lopullinen lista toiminnoista on taulukossa 3. Vastaanottotyössä nämä listat ovat muistilappu, jonka avulla voidaan ottaa huomioon potilaan toimintakyky keskeisillä osa-alueilla. Yleislääkärin käyttöön kehitetyn ICF-pohjaisen lomakkeen (31) on osoitettu myös tarkentavan johtopäätöksiä mm. sairauspäivärahaan liittyvissä arvioinneissa (32). Pohdinta Käyttämällä päteviä, tarkoitukseen soveltuvia mittareita voidaan toimintakykyä siis kuvata numeerisesti ja käyttää luokituksia pelkistetyn konekielisen tiedon tuottamiseen ja poimimiseen strukturoiduista sairauskertomuksista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä johtopäätösten tekemiseen. Kuten ICF-järjestelmän viitekehys osoittaa, myös yksilölliset, henkilökohtaiset tekijät ja ympäristö vaikuttavat potilaan toimintakykyyn, joten arvion tulee aina sisältää tietoa myös testauslaboratorion ulkopuolisista, potilaan arkielämän olosuhteista. Lääkärin tutkimukseen perustuvan tilakuvauksen nojalla voidaan myös tehdä toimintakyvystä olettamuksia ja ennusteita. Kuitenkin vasta tieto potilaan arkipäivästä ja siinä esiintyvistä toimintaesteistä antaa lopulliset suuntaviivat hoidolle ja kuntoutukselle, hoitopaikan valinnalle sekä koulutus- tai työmahdollisuuksien arvioinnille. Jotta potilas voisi osallistua ja motivoitua hoitonsa ja kuntoutuksensa suunnitteluun ja sen toteutukseen, on hänelle arkipäivän käsittein selitettävä mittausten tulokset. Lääkärin arviot ovat potilaalle tärkeitä, ne muistetaan ja niillä on vaikutusta hänen hoitomyöntyvyydel- 3131

6 leen ja kuntoutusmotivaatiolleen. Sosiaalivakuutuksen tarvitsemat tiedot toimintakyvystä ovat sairauskertomuksessa valmiina ja sieltä noudettavissa, jos lääkäri on hoitoprosessin yhteydessä ne muistiin merkinnyt edellä esitetysti. Tähän tähtää myös se, että toimintakyky tulee olemaan ydintieto sähköisessä sairauskertomuksessa. Lopulta edellä kuvatuin periaattein tehdyn toimintakyvyn arvioinnin ottaminen tavaksi hoitoprosessissa helpottaa myös lääkärintodistuksen laatimista ja vähentää niiden korjaamisen ja täydentämisen tarvetta. English summary > in english Assessment of functional ability as part of a physician s clinical routine 3132

7 TIETEESSÄ TIINA TELAKIVI Docent in Neurology, Advisory Medical Officer The Social Insurance Institution of Finland, Health Department ENGLISH SUMMARY Assessment of functional ability as part of a physician s clinical routine A structured, comprehensive description pertaining to the patient s functional capacity is a valuable tool for treatment or rehabilitation planning and for assuring continuity of treatment from one treatment location or from one point of time to another. Such information is also pivotal to clinical research. According to national legislation, only a doctor can diagnose an illness or a medical condition. A physician s skills are therefore called for to decide whether a change in the functional ability of a patient is a consequence of that illness or disease and to make a prognosis regarding treatment effects on the patient s functional state. The methods of such assessments should be standardized, valid and repeatable. The results should be interpreted similarly regardless of where the patient is treated. The functional capacity of a patient will be core information in the electronic patient record currently under development. Two recent national projects dedicated to health-related functional assessment are described. The projects, Facultas by the Finnish Medical Society Duodecim and the Finnish Pension Alliance (TELA), and TOIMIA ( to function ), operated by the Finnish Institute of Health and Welfare with participation of the Ministry of Social Affairs and Health, Union of Local Authorities, Local Government Pensions Institution (Keva) and the Social Security Institution (Kela), among others, have targeted the goals mentioned above. Facultas has addressed the most common or challenging diseases or symptoms relevant to claiming long-term disability benefits. TOIMIA has launched a permanent national database of recommended tools of functional ability measurement including some guidelines pertaining to the conditions of such measurement and recommendation of tools for epidemiological research and terminology in this field. The WHO s International Code of Functioning, Disability and Health (ICF) is a useful frame of reference and a classification system for multiple purposes, such as need for rehabilitation or assessment for the purpose of social insurance benefits. Its uses are discussed. 3132a

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä K A T S A U S Matti Tuusa Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä Millaisia työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä on muissa maissa käytössä? EU-maissa ja muissa teollistuneissa maissa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

mitä, miten ja miksi?

mitä, miten ja miksi? Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Tänään fokuksessa Miksi työttömien toiminta-kykyä on syytä

Lisätiedot

ICF-tulevaisuus Suomessa

ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-luokituksen juurruttaminen lääkinnälliseen kuntoutukseen: suosituksista pysyviin ja kehittyviin käytäntöihin hankkeen päätösseminaari, Jyväskylä 20.3.2014 FT Heidi Anttila,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Mitä ja miten PALKO tekee?

Mitä ja miten PALKO tekee? Mitä ja miten PALKO tekee? 22.9.2015 Sidonnaisuudet päätoimi: Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri, STM (1.2.2014 alkaen) aiempi päätoimi: ylilääkäri, THL (31.1.2014 asti) aikaisemmat

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot