Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TIINA TELAKIVI neurologian dosentti, asiantuntijalääkäri Kela, terveysosasto Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen Lääkäri tarvitsee tietoa potilaan toimintakyvystä ja sen muutoksista sekä hoidon, kuntoutuksen, hoitoketjun toiminnan että tutkimustyön näkökulmasta. Vain lääkäri voi arvioida, voiko potilaan toimintakyvyn muutos johtua sairaudesta ja voiko hoito parantaa toimintakykyä. Mittaustapojen tulisi olla yhtenäisiä, päteviä, toistettavia ja ymmärrettävissä samalla tavoin potilaan hoitopaikasta riippumatta. Toimintakyky on eräs sähköisen sairauskertomuksen ydintiedoista. Kaksi viimeaikaista toimintakyvyn arvioinnin kehittämishanketta on koonnut tietoa helposti saatavilla olevaan muotoon käytännön lääkärintyön avuksi. Kansainvälinen toimintakykyluokitus ICF on viitekehyksenä käyttökelpoinen, sillä sen näkökulma käsittää myös toimintaympäristön ja yksilön ominaisuudet. VERTAISARVIOITU VV Toimintakyvyn arviointimenetelmien määrä on kasvussa. Menetelmiä on kehitetty sairauksien tai elinjärjestelmien tutkimiseksi erikoisalakohtaisesti. Osa vaatii kapea-alaista kliinistä ja teknistä osaamista, edellyttää kaupallista käyttölisenssiä, moniammatillisen tiimin käyttömahdollisuuksia tai työelämän tuntemusta. Silti kliinisessä vastaanottotilanteessa tehdyt toimintakykyarviot ovat arvokkaita lääkärintyössä. Taudinmääritys ja oireiden luokittelu on lääketieteellisen hoidon tarpeen arvion lähtökohta. Potilas tulee usein tietoiseksi sairaudestaan toimintakyvyn muutoksia aiheuttavien oireiden kautta. Esimerkkeinä ovat vaikeus puhua tai ottaa huomioon oikealta tulevaa liikennettä äkillisessä aivohalvauksessa, tai vaikeus keskittyä, muistaa ja suunnitella asioita alkavaan dementiaan tai masennukseen liittyen. Potilas hakeutuu tutkimuksiin huomatessaan, ettei pysty osallistumaan harrastuksiin tai suoriutumaan päivärutiineistaan. Sairauksien diagnostisissa kriteereissä on usein luettelo sairauden vaikutuksesta häiriintyvistä toiminnoista. Tietoa toimintakyvyn muutoksesta tarvitaan myös potilaan hoidon tavoitteiden ja keston määrittelyssä. Tilapäinen tai pitkäaikainen toimintakyvyn heikentyminen voi seurata mistä tahansa sairaudesta tai vammasta. Lonkan tekonivelen asentaminen, kaihileikkaus tai masennuksen lääkehoito tähtäävät kaikki toimintakyvyn palauttamiseen ja potilaan pärjäämiseen kotonaan, työssään ja sosiaalisessa elämässään. Toimintakyvyn esteet pitää tunnistaa, sillä ellei niitä huomata, ei toimenpiteitä niiden poistamiseksi tai korjaamiseksikaan voida suunnitella. Tilakuvaus on tärkeä apuväline tähän, mutta se ei kuitenkaan ole toimintakykyarvio. Lääkärin tekemää toimintakyvyn arviota voidaan ja usein tuleekin täydentää erityistyöntekijöiden lausunnoilla, mutta ne eivät voi korvata sitä. Merkityksellisiä kysymyksiä toimintakyvystä on useita. Aiheutuuko potilaan toimintakyvyn häiriö sairaudesta? Miten toimintakykyesteet vaikeuttavat juuri tämän potilaan jokapäiväistä selviytymistä? Mikä on hänen elämänaikainen paras toimintakykynsä? Miten se on muuttunut? Voidaanko toimintakyvyn esteet poistaa hoidolla, kuntoutuksella tai apuvälineillä? Onko toimintakyky kohenemassa, heikkenemässä vai vakaa? Vaihteleeko se ajan kuluessa? Millä tiheydellä? Miltä osa-alueelta? Miten tärkeä osa-alue on potilaani työn kannalta? Mikä este on ratkaiseva hänen asumisensa ja liikkumisensa järjestelyjen kannalta? Mikä on toimintakyvyn ennuste? Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) todetaan, että lääkäri tekee taudinmäärityksen. Lääkärillä on koulutuksensa pohjalta kykyä arvioida, voiko sairaus johtaa tietynlaiseen elinvaurioon tai psyykkiseen oireiluun ja voivatko nämä puolestaan heikentää toimin- 3127

2 KIRJALLISUUTTA 1 Matikainen E, Aro T, Huunan- Seppälä A, Kivekäs J, Kujala S, Tola S, toim. Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö. Helsinki: Duodecim Iserrnhagen SJ. Functional Capacity Evaluation: Rationale, procedure, utility of the kinesiophysical approach. J of Occupational Rehabilitation 1992;2: Hart DL, Isernhagen SJ, Matheson LN. Guidelines for Functional capacity evaluation for persons with medical conditions. J of Orthopaedic and Sports Physical Therapy 1993;18: Soer, van der Schans CP, Groothoff JP ym. Towards consensus in operational demands in functional capacity evaluation. A delphi survey. J of Occupational Rehabilitation 2008;18:4: Matheson L. The functional capacity evaluation. In Andersson G, Demeter S, Smith G, toim. Kirjassa: Disability evaluation, 2. Painos. Chicago, IL: Mosby Yearbook Weinmann S, Kleffmann A, Föhres F. Psychische Merkmalprofile zur beruflichen Eingliederung Behinderter. Das öffentliche Gesundheitswesen, 1991;53: IMBA työkyvyn ja työn vaatimusten arviointi- ja dokumentointiväline (2004a, 2004b ja 2004c). Vaativuusmääreet. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Helsinki.www.vamlas.fi/ote. 8 Laurinkari J, Poutanen VM, Nevalainen M. Imba ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa. Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista. Kuntoutus 2010;33: Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2. korj. painos. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos de Zwart, BC, Frings-Dresen, MHW, van Duivenbooden JC.Testretest reliability of the Work Ability Index questionaire. Occup Med 2002;52: Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön: keskeiset havainnot PCAmenetelmästä (Personal Capability Assessment). Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005, Helsinki. liite.nsf/net/ ek/$ File/Seloste4.pdf?openElement. 12 FACULTAS toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja työeläkevakuuttajat TELA Toimintakyky vai työkyky? Tola S. Duodecim 2008;124: Facultas,mielialaahäriöt.www. terveysportti.fi/kotisivut/docs/f /mielialahairiot.pdf. takykyä. Sairauden vaikutus on aina yksilöllinen. Vaikutus riippuu ainakin potilaan iästä, perhetilanteesta, asumisoloista, työstä, sairauden vaikeusasteesta tai vaiheesta ja siitä, onko potilaalla muita sairauksia. Potilasta pitkäaikaisesti hoitavalla lääkärillä on usein parhaat edellytykset kokonaisvaltaisen arvion tekemiseen. Toimintakykyä tarkastelevat hankkeet, tutkimus- ja luokitusjärjestelmät Toimintakyvyn arvioinnista on ilmestynyt suomenkielinen oppikirja (1). Kaksi hankekokonaisuutta, Facultas (vuosina ) ja Toimia (vuosina ) on tarkastellut toimintakykyä. Facultas antoi suuntaviivoja lääkärin tekemään toimintakykyarvioon sosiaalivakuutuksen kannalta haasteellisissa sairauksissa. TOIMIA:n tarkoituksena on tuottaa valtakunnallinen, moniammatillinen tietokanta yhtenäistämään toimintakyvyn mittaustapoja ja käsitteitä. Työelämään ja ammatteihin liittyviä toimintakyvyn arviointijärjestelmiä on käytössä Euroopan eri maissa, Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa Functional Capacity Evaluation (FCE) nimikkeellä on kehitetty menetelmä (2,3,4,5), jossa otetaan huomioon yksilön terveydentilan ja ominaisuuksien lisäksi työympäristö ja henkilökohtaiset tekijät. Ammatti selvitetään fyysisen kuormittavuuden näkökulmasta. Sitten arvioidaan työssä tarpeelliset fyysiset toiminnot. Euroopassa on käytössä useita vastaavia menetelmiä, joista Suomeen tuotu mm. IMBA ja MELBA (6,7,8). IM- BA:ssa arvioidaan tutkittavan toimintakykyä ja osaamista ja vastaavasti työn edellytyksiä ja olosuhteita. MELBA:ssa on kyse psykososiaalisesta osaamisesta, mm. kognitiivisista ja psykomotorisista taidoista, jälleen työn edellyttämiin ns. avainpätevyyksiin sovellettuna. Suomessa kehitetty työkykyindeksi (9,10) on henkilön oma arvio työkyvystään ja ennustaa työkyvyn lisäksi myös myöhempää toimintakykyä, kuolleisuutta ja sairastavuutta. Kaikki edellä mainitut arviointimenetelmät liittyvät tiiviisti työelämään ja edellyttävät, että tutkittavalla on ammatti tai ainakin, että hän on ollut ansiotyössä. Yleinen toimintakyvyn arviointi PCA Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa PCA-menetelmää (Personal Capability Assessment) on käytetty Suomessa vakuutusjärjestelmän tarvitsemien toimintakykyarvioiden apuna vuodesta Tutkimuksen tekee siihen koulutettu lääkäri, joka ei ole potilasta hoitava lääkäri. Tutkittava vastaa etukäteen lomakkeella kysymyksiin toimintakyvystään. Lääkäri arvioi tutkittavan toimintakyvyn samanlaisella kyselylomakkeella. Lääkärillä on käytössään lääketieteelliset taustatiedot. Hän haastattelee niiden pohjalta potilaan ja tekee suunnatun kliinisen tutkimuksen keskittyen elinjärjestelmiin, joiden toimintaesteitä on ilmennyt (selkäkipupotilaalla selän tilakuvaus, olkapään kiertäjäkalvosinoireyhtymässä olkapään kliininen tutkimus jne.) Kantansa muodostettuaan lääkäri perustelee sen tutkittavalle, mikäli hänen käsityksensä eroaa tutkittavan arviosta. PCA-lomakkeella on kysymyksiä 14 somaattisesta toiminnosta (mm. käveleminen, seisominen, portaissa käveleminen, käden ja sormien käyttö). Lääkäri tekee tarvittaessa lisäksi psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnin (25 kysymystä, joihin lääkäri vastaa, mm. jokapäiväinen elämä, arjessa selviytyminen, stressinsietokyky, suhde muihin ihmisiin). PCA:ssa ei selvitetä tutkittavan koulutusta, ammattia tai työn sisältöä. Tarkoitus on kuvata sitä, miten henkilö selviytyy kotielämässä ja harrastuksissa, millaisia toimintaesteitä tai toimintatavan muutoksia on ilmennyt ja johtuvatko ne sairaudesta. Lopuksi lääkäri tekee arvionsa ja johtopäätöksensä edellä esitettyjen selvitysten pohjalta ja perustelee ne myös tutkittavalle. PCA:n etuna ovat jokapäiväisten toimintojen helppo ymmärrettävyys ja sen läpinäkyvyys. Tutkimus voidaan tehdä tavanomaisen vastaanoton olosuhteissa ilman erityislaitteita. Suomalaisen PCA:n käyttöä arvioineen selvityksen (11) mukaan 87 % tutkittavista katsoi, että kysymykset olivat selviä ja ymmärrettäviä, vaikka osa niistä ei sopinutkaan omaan tilanteeseen. Tutkittavista 14 % piti tutkimusta erittäin tärkeänä, 41 % jossain määrin tarpeellisena ja 31 % piti tarpeellisena, vaikka käsiteltiin jo tuttuja asioita. Facultas-projekti Duodecimin ja Työeläkelaitosten liiton (TELA) käynnistämän hankkeen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa ja kehittää lääkärin tekemää toimintakyvyn arviointia ja siten parantaa lääkä- 3128

3 TIETEESSÄ 15 Goldman HH, Skodol AE, Lave TR. Revising Axis V for DSM-IV: A review of measures of social functioning. The American Journal of Psychiatry 1992;149: Käypä hoito -suositus. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, toimintakyvyn arviointi. Duodecim 2008;124: Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, Hildebrandt J. European guidelines for the management of chronic nonspecific low back pain. Eur Spine J 2006;15: Käypä hoito. Aikuisten alaselkäsairaudet. Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. Mini-mental state: a practical method for grading the cognitive state of patients for clinician. J Psychiat Res 1975;12: Finne-Soveri H, Noro A, Heimonen S, Voutilainen P. Toimintakyvyn kognitiivisen ulottuvuuden arviointi osana tuen ja palvelujen tarpeen arviointia. Gerontologia 2008;4: Telakivi T, Rapeli P, Kaarne T, Hillbom M. Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö. Suom Lääkäril 2010;65: Smolander J, Hurri H. Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella liikkuminen. Toiminta- ja työkyvyn edellytyksiä arvioiva testistö-viitekehyksenä WHO:n kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) suoritukset -osaalue. Aiheita 25, Helsinki: Stakes, ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (WHO). Stakes Ohjeita ja luokituksia 2004:4. 24 International code of functioning, disability and health. Children and youth version. WHO Paltamaa J, Karhula M, Suomela- Markkanen T, Autti-Rämö I. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela Harra T, Aralinna V, Heikkilä M, Korkiatupa R, Löytöniemi K, Onkalo-Okkonen R. Kohti toimintakyvyn kokonaisvaltaista arviointia. Duodecim 2006;122: Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the international classification of functioning, disability and health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44: rinlausuntoja eräissä sosiaalivakuutuksen kannalta haasteellisissa tai tavallisissa sairauksissa tai oirekokonaisuuksissa (12,13). Facultas määritteli toimintakyvyn seuraavasti: toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä. Tarkasteltavina olivat mielialahäiriöt, alaselkä- ja niskasairaudet, suurten nivelten sairaudet ja krooninen kipu. Työryhmissä oli yleis- ja erikoislääkäreitä sekä vakuutuslääkäreitä. Pyrkimyksenä oli antaa apuvälineitä kliinistä työtä tekevälle lääkärille hoitoa ja kuntoutusta sekä lausuntotyötä silmälläpitäen. Suositukset perustuivat sekä tieteelliseen näyttöön että kokemukseen ja niiden tarkoitus oli myös yhdenmukaistaa arviointikäytäntöjä. Mielialahäiriöitä koskevan suosituksen (14) lähtökohta on se, että potilaan toimintakyvyn heikkenemä ilmenee useilla eri elämän alueilla, työn ohella perhe-elämässä ja vapaa-ajan toiminnoissa ja itsestä huolehtimisessa. Samalla tulisi ottaa huomioon mielialahäiriöille ominainen toimintakyvyn vaihtelu ja kuvata, kuinka se ilmenee tämän potilaan elämässä. Vertailu tehdään aiempaan parhaaseen toimintakykyyn, otetaan huomioon potilaan elämänhistoria ja perhe-elämä, sosiaaliset suhteet, työhistoria ja koulutus. Yksi toimintakykyarvio ei ole riittävä, vaan pitkäaikaisen toimintakyvyn ja sen ennusteen arvio edellyttää seurantaa. Työryhmä suositteli mielialahäiriöissä toimintakykymittarina SOFAS-asteikkoa (15), jossa psyykkinen, sosiaalinen ja työhön liittyvä toimintakyky arvioidaan erikseen. Mittaria on suositeltu myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suosituksessa (16). Selkäpotilaan toimintakykyarviossa tärkein työväline oli laaja-alainen niskan ja selän kliininen tutkimus, tilakuvaus ja sen seuranta. Potilaan psykososiaalisen tilanteen ja mielialasekä vireystilan kuvaamista pidettiin tärkeänä, samoin sairauskäyttäytymisen ja potilaan ympäristötekijöiden arviointia. Tällainen arviointi on käyttökelpoinen myös valittaessa kuntoutustapaa. Se parantaa työhön paluun ennustetta, kuten myöhemmissä alaselkäkivun hoitoon liittyvissä suosituksissakin todetaan (17,18). Suosituksessa esiteltiin myös tärkeimmät alaselkä- ja niskakipupotilaan toimintakyvyn arvioinnin mittarit. Kroonisen kivun suosituksessa tähdennettiin, että toimintakykyarvio tehdään aina osana hoidon vaikutuksen arviointia. Pitkäaikaisarviot toimintakyvystä ajoitetaan vasta asianmukaisen hoidon jälkeen. Suositusten punaisena lankana oli sairauden vaikutus potilaan toimintamahdollisuuksiin usealla eri elämänalueella. Lääkärin tehtävänä on vetää yhteen sekä kliinisen tutkimuksen että anamneesin perusteella saatavat tiedot potilaan toimintakyvystä ja kuvata ne ytimekkäästi, käytännönläheisesti ja yleistajuisesti. Suositukset on julkaistu Terveysportissa sekä TELA:n sivuilla (www.tela.fi), jossa ne ovat kaikkien käytettävissä. Toimia-hanke Toimia-hanke (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) käynnistettiin vuonna 2007 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (silloin Kansanterveyslaitoksen) vetämänä. Mukana ovat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Keva ja Kela. Hanke kartoitti alan kehitystyötä tekeviä asiantuntijoita ja laitoksia ja keräsi keskeisiä toimintakyvyn mittareita, joiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin arvioitiin. Valtakunnallisen verkostoitumisen välinein pyritään tässäkin yhdenmukaistamaan arviointikäytäntöjä ja lisäämään tietoa mittarien käytettävyydestä, luotettavuudesta ja rajoituksista. Periaatteena on se, että toimintakyvyn arvioinnin tulisi voida olla yhdenmukaista ajasta, paikasta ja mittaajasta riippumatta, jotta tuloksia voidaan verrata potilaan hoidon eri vaiheissa ja eri työpisteissä. Hoidossa ja kuntoutuksessa käytetään suurta joukkoa mittaustapoja, joista kaikkia ei ole kehitetty siihen yhteyteen, missä niitä käytetään. Tästä on esimerkkinä muistiseulana Suomessa yleisesti työikäisillä käytetty MMSE (Mini Mental State Examination) -mittari. Se on alun perin kehitetty vanhuuspsykiatrian tarpeisiin, eikä tähän käyttötarkoitukseen kehitettynä sovellu alle 55-vuotiaiden arviointiin (19). Sen sijaan mittari soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi iäkkäiden palvelutarpeen arvion osana (20). Hanke kokosi työryhmät arvioimaan toimintakykyä neljällä osa-alueella: vaikeavammaisilla, vanhuksilla, työikäisillä ja väestötutkimuksessa. Viides ryhmä selvitti terminologiaa ja luokituksia. Painotus ei ollut vain lääketietees- 3129

4 28 Grill E, Stucki G. Criteria for validating comprehensive ICF core sets and developing brief ICF core set versions. J Rehabil Med 2011;43: Gradinger F, Cieza A, Stucki A ym. Part 1. International classification of functioning, disability and health (ICF) core sets for persons with sleep disorders: Results of the consensus process integrating evidence from preparatory studies. Sleep Medicine 2011;12: Brage S, Donceel P, Falez F. Development of ICF core set for disability evaluation in social security. Disabil Rehabil 2008;30: Østerås N, Brage S, Garrat A ym. Functional ability in a population: normative survey data and reliability for the ICFbased Norwegian function assessment scale. BMC Public Health 2007;7: Østerås N, Guldbrandsen P, Kann IC, Brage S. Structured functional assessments in general practice increased the use of part-time sick leave: A cluster randomized controlled trial. Scandinavian J of Public Health 2010;38: TAULUKKO 2. TAULUKKO 1. Kansainvälisen toimintakykyluokituksen (International code of functioning, disability and health, ICF) käsitteet. Toimintakyky ja toimintarajoitteet Ruumiin rakenteet ja toiminnot (s, b) Suoritukset ja osallistuminen (d) Kontekstuaaliset tekijät Ympäristötekijät (e) Yksilötekijät Unihäiriöihin liittyvät keskeiset toimintakyvyn osa-alueet kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mukaan. ICF-koodi Osa-alue: Kehon toiminnot b134 Unitoiminnot (unen määrä, nukahtaminen, unitilan ylläpitäminen, unen laatu, unisyklitoiminnot) b130 Henkinen energia ja viettitoiminnot b140 Tarkkaavuustoiminnot b110 Tietoisuustoiminnot (sisältää tajunnan menetyksen ja vireystilan) b440 Hengitystoiminnot Osa-alue: Ruumiin rakenteet s110 Aivojen rakenteet s430 Hengitysjärjestelmän rakenteet s330 Nielun rakenne Osa-alue: Suoritukset ja osallistuminen d160 Tarkkaavuuden kohdentaminen d475 Ajaminen (ajoneuvolla ajaminen) d240 Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimintojen suorittaminen Osa-alue: Ympäristötekijät e310 Lähiperhe e580 Terveyspalvelut, hallinto ja -politiikka e355 Terveydenhuollon ammattihenkilöt sä. Mukana on ollut edustus myös mm. työvoimahallinnosta, sosiaalitieteistä ja väestötutkimuksesta. Ryhmät valmistelivat ja kokosivat keskeiset toimintakykyä kuvaavat mittarit osa-alueilta päivittyvään tietokantaan (www.toimia.fi). Hankkeessa selvitettiin mittarien soveltuvuus ja pätevyys käyttötarkoitukseensa. Sieltä on saatavissa useimpien mittarien lomakkeet ja tietoa niiden käytössä mahdollisesti tarvittavasta koulutuksesta tai laitteistoista. Mukana on myös eräitä suosituksia menettelytavoista toimintakyvyn mittaamisessa (21). Terminologisen ryhmän päämääränä on yhtenäistää käytettyjä käsitteitä ja viitekehykseksi valitun ICF-luokituksen nimikkeiden liittäminen ( siltaaminen ) valituissa mittareissa käytettyihin käsitteisiin. Näin voidaan hakea ja seurata tietoa strukturoidusta potilaskertomuksesta. Yhteisellä käsitteistöllä varmistetaan, että potilaan siirtyessä eri hoitopisteissä ymmärretään hoidon ja kuntoutuksen päämäärät samoin ja mitataan saman osa-alueen ilmiötä. Mittareita voidaan myös kuvata ICF-viitekehyksen pohjalta, kuten jo aiemmin on tehty (22). Kansainvälinen toimintakykyluokitus (ICF) viitekehyksenä WHO hyväksyi vuonna 2001 Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF, 23). Se kuvaa yksilön terveydentilaan liittyviä toimintaedellytyksiä ottaen huomioon myös ympäristön vaikutukset. Ruumiin rakenteiden ja toimintojen lisäksi arvioidaan myös yksilön kykyä suorituksiin ja osallistumiseen. Luokituksen koodit tarjoavat mahdollisuuden tiedon varastoimiseen, tuottamiseen konekielisenä ja poimimiseen sairauskertomuksesta. Se mahdollistaa myös tiedon luotettavan siirron maasta toiseen hoitotilanteissa. Luokitus on suomennettu vuonna Siitä on myöhemmin kehitetty lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin käytettävä versio (24). Kansainvälisen toimintakykyluokituksen osa-alueet näkyvät taulukosta 1. Toimintakykyä ei nähdä yksinomaan sairauden seuraukseksi tai yksilön ominaisuudeksi. Asiaan vaikuttavat myös olosuhteet, esimerkiksi ympäristön konkreettiset esteet tai selviytymisvälineiden saatavuus. Suoritus voi muuttua vakioidussa ympäristössä mitatusta, kun se tehdään potilaan elinympäristön olosuhteissa. Muokkaamalla ympäristöä, kuten työvälineitä tai liikkumismahdollisuuksia, voidaan muokata yksilöiden toimintakykyä, vaikka sairaus tai sen tila ei muuttuisikaan. Luokitus on käytössä palvelutarpeen arvioiden apuvälineenä mm. Saksassa ja kuntoutusarvioiden luokituksena Suomessa (25). Ruotsissa sitä käytetään apuna sosiaalivakuutuksen (Försäkringskassan) etuuksiin liittyvissä toi- 3130

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 3. Keskeiset kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) toiminnot sosiaalivakuutukseen liittyvässä toimintakyvyn arvioinnissa (30). ICF koodi b164 Vaativat kognitiiviset toiminnot b280 Kivun aistiminen b455 Rasituskestävyystoiminnot (hengityksen ja verenkierron, immuunijärjestelmän toiminta) d110 Katseleminen d115 Kuunteleminen d155 Taitojen hankkiminen d160 Tarkkaavuuden kohdentaminen d210 Yksittäisten tehtävien tekeminen d220 Useiden tehtävien tekeminen d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen d240 Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen d399 Kommunikointi (suullinen ja kirjallinen) d410 Asennon vaihtaminen d415 Asennon ylläpitäminen d430 Nostaminen ja kantaminen d440 Käden hienomotorinen käyttäminen d445 Käden ja käsivarren käyttäminen d450 Käveleminen d470 Kulkuneuvojen käyttäminen (matkustaminen) d598 Itsestä huolehtiminen d720 Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Telakivi on ottanut osaa sekä Facultas- että TOIMIA-projekteihin. Vain lääkäri voi arvioida, voiko potilaan toimintakyvyn muutos johtua sairaudesta ja voiko hoito parantaa toimintakykyä. mintakykyarvioissa. Luokitusta on suositeltu viitekehykseksi mm. toimintaterapeutin tekemiin toimintakykyarvioihin Suomessakin (26). ICF-luokituksessa on yli toimintoa. Suurin kritiikki on ollut sen huono käytettävyys käytännön ja kliinisen tutkimuksen näkökulmasta. On siis ollut tarpeen valikoida siitä osa-alueita, jotka kuvaavat tietyn sairauden kannalta keskeisiä ( ydin ) toimintoja. ICF:n viitekehystä voidaan käyttää mm. kuntoutuksessa suuntaamaan huomio asiakkaan arkipäivään ja ympäristöön terapian toteuttajakeskeisyyden sijaan (27). Ydintoimintojen tieteelliset validaatiokriteerit on määritelty (28). Toimintonimikettä pidetään keskeisenä, jos se kuvaa usein todettua ongelmaa tätä sairautta sairastavilla potilailla, mittaa päätetapahtumaa kliinisissä tutkimuksissa taikka tulee esille keskeisenä alan asiantuntijoiden pohdinnassa. Toiminnot, jotka eivät ole tarpeen hoitostrategioita laadittaessa tai hoidon tulosta arvioitaessa, jätetään pois. Tuloksena on listoja, joita voidaan soveltaa yksittäisten potilaiden ongelmien ja tarpeiden kartoittamiseen akuuttihoidossa, seurannassa ja kuntoutusprosessin tuloksellisuuden sekä toimintakyvyn ennusteen arvioinnissa. ICF-luokitukseen perustuvia ydintoimintoja on koottu useista yleisistä sairauksista, kuten reuma, aivohalvaus tai radiusmurtuma. Esimerkkinä unihäiriöihin liittyvä lyhyt listaus (29), taulukko 2. Euroopan sosiaalivakuutusalalla toimivien lääkärien yhdistys (European union of medicine in assurance and social security) on vastaavan menettelyn avulla tuottanut ydintoimintolistauksen sosiaalivakuutuksessa (30). Tuloksena oli 20 toimintoa, joista 5 kuvasi ruumiin toimintoja ja 15 suorituksia ja osallistumista. Lopullinen lista toiminnoista on taulukossa 3. Vastaanottotyössä nämä listat ovat muistilappu, jonka avulla voidaan ottaa huomioon potilaan toimintakyky keskeisillä osa-alueilla. Yleislääkärin käyttöön kehitetyn ICF-pohjaisen lomakkeen (31) on osoitettu myös tarkentavan johtopäätöksiä mm. sairauspäivärahaan liittyvissä arvioinneissa (32). Pohdinta Käyttämällä päteviä, tarkoitukseen soveltuvia mittareita voidaan toimintakykyä siis kuvata numeerisesti ja käyttää luokituksia pelkistetyn konekielisen tiedon tuottamiseen ja poimimiseen strukturoiduista sairauskertomuksista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä johtopäätösten tekemiseen. Kuten ICF-järjestelmän viitekehys osoittaa, myös yksilölliset, henkilökohtaiset tekijät ja ympäristö vaikuttavat potilaan toimintakykyyn, joten arvion tulee aina sisältää tietoa myös testauslaboratorion ulkopuolisista, potilaan arkielämän olosuhteista. Lääkärin tutkimukseen perustuvan tilakuvauksen nojalla voidaan myös tehdä toimintakyvystä olettamuksia ja ennusteita. Kuitenkin vasta tieto potilaan arkipäivästä ja siinä esiintyvistä toimintaesteistä antaa lopulliset suuntaviivat hoidolle ja kuntoutukselle, hoitopaikan valinnalle sekä koulutus- tai työmahdollisuuksien arvioinnille. Jotta potilas voisi osallistua ja motivoitua hoitonsa ja kuntoutuksensa suunnitteluun ja sen toteutukseen, on hänelle arkipäivän käsittein selitettävä mittausten tulokset. Lääkärin arviot ovat potilaalle tärkeitä, ne muistetaan ja niillä on vaikutusta hänen hoitomyöntyvyydel- 3131

6 leen ja kuntoutusmotivaatiolleen. Sosiaalivakuutuksen tarvitsemat tiedot toimintakyvystä ovat sairauskertomuksessa valmiina ja sieltä noudettavissa, jos lääkäri on hoitoprosessin yhteydessä ne muistiin merkinnyt edellä esitetysti. Tähän tähtää myös se, että toimintakyky tulee olemaan ydintieto sähköisessä sairauskertomuksessa. Lopulta edellä kuvatuin periaattein tehdyn toimintakyvyn arvioinnin ottaminen tavaksi hoitoprosessissa helpottaa myös lääkärintodistuksen laatimista ja vähentää niiden korjaamisen ja täydentämisen tarvetta. English summary > in english Assessment of functional ability as part of a physician s clinical routine 3132

7 TIETEESSÄ TIINA TELAKIVI Docent in Neurology, Advisory Medical Officer The Social Insurance Institution of Finland, Health Department ENGLISH SUMMARY Assessment of functional ability as part of a physician s clinical routine A structured, comprehensive description pertaining to the patient s functional capacity is a valuable tool for treatment or rehabilitation planning and for assuring continuity of treatment from one treatment location or from one point of time to another. Such information is also pivotal to clinical research. According to national legislation, only a doctor can diagnose an illness or a medical condition. A physician s skills are therefore called for to decide whether a change in the functional ability of a patient is a consequence of that illness or disease and to make a prognosis regarding treatment effects on the patient s functional state. The methods of such assessments should be standardized, valid and repeatable. The results should be interpreted similarly regardless of where the patient is treated. The functional capacity of a patient will be core information in the electronic patient record currently under development. Two recent national projects dedicated to health-related functional assessment are described. The projects, Facultas by the Finnish Medical Society Duodecim and the Finnish Pension Alliance (TELA), and TOIMIA ( to function ), operated by the Finnish Institute of Health and Welfare with participation of the Ministry of Social Affairs and Health, Union of Local Authorities, Local Government Pensions Institution (Keva) and the Social Security Institution (Kela), among others, have targeted the goals mentioned above. Facultas has addressed the most common or challenging diseases or symptoms relevant to claiming long-term disability benefits. TOIMIA has launched a permanent national database of recommended tools of functional ability measurement including some guidelines pertaining to the conditions of such measurement and recommendation of tools for epidemiological research and terminology in this field. The WHO s International Code of Functioning, Disability and Health (ICF) is a useful frame of reference and a classification system for multiple purposes, such as need for rehabilitation or assessment for the purpose of social insurance benefits. Its uses are discussed. 3132a

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kelan koulutus 6.3.2012

Kelan koulutus 6.3.2012 Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä K A T S A U S Matti Tuusa Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä Millaisia työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä on muissa maissa käytössä? EU-maissa ja muissa teollistuneissa maissa

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

mitä, miten ja miksi?

mitä, miten ja miksi? Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

ICF-tulevaisuus Suomessa

ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-luokituksen juurruttaminen lääkinnälliseen kuntoutukseen: suosituksista pysyviin ja kehittyviin käytäntöihin hankkeen päätösseminaari, Jyväskylä 20.3.2014 FT Heidi Anttila,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Kirjaamissuositus

Lisätiedot

TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA

TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA KATSAUS MIKHAIL SALTYCHEV KATRI LAIMI JARO KARPPINEN TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA Fysiatreille tehdyn pikagallupin tulokset Johdanto Toimintakyvyn häiriön kartoituksessa

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista ICF Kaksiportainen luokitus Lähde: ICF Toimintakyvyn, Toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Ohjeita ja suosituksia 2004:4. Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot