Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TIINA TELAKIVI neurologian dosentti, asiantuntijalääkäri Kela, terveysosasto Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen Lääkäri tarvitsee tietoa potilaan toimintakyvystä ja sen muutoksista sekä hoidon, kuntoutuksen, hoitoketjun toiminnan että tutkimustyön näkökulmasta. Vain lääkäri voi arvioida, voiko potilaan toimintakyvyn muutos johtua sairaudesta ja voiko hoito parantaa toimintakykyä. Mittaustapojen tulisi olla yhtenäisiä, päteviä, toistettavia ja ymmärrettävissä samalla tavoin potilaan hoitopaikasta riippumatta. Toimintakyky on eräs sähköisen sairauskertomuksen ydintiedoista. Kaksi viimeaikaista toimintakyvyn arvioinnin kehittämishanketta on koonnut tietoa helposti saatavilla olevaan muotoon käytännön lääkärintyön avuksi. Kansainvälinen toimintakykyluokitus ICF on viitekehyksenä käyttökelpoinen, sillä sen näkökulma käsittää myös toimintaympäristön ja yksilön ominaisuudet. VERTAISARVIOITU VV Toimintakyvyn arviointimenetelmien määrä on kasvussa. Menetelmiä on kehitetty sairauksien tai elinjärjestelmien tutkimiseksi erikoisalakohtaisesti. Osa vaatii kapea-alaista kliinistä ja teknistä osaamista, edellyttää kaupallista käyttölisenssiä, moniammatillisen tiimin käyttömahdollisuuksia tai työelämän tuntemusta. Silti kliinisessä vastaanottotilanteessa tehdyt toimintakykyarviot ovat arvokkaita lääkärintyössä. Taudinmääritys ja oireiden luokittelu on lääketieteellisen hoidon tarpeen arvion lähtökohta. Potilas tulee usein tietoiseksi sairaudestaan toimintakyvyn muutoksia aiheuttavien oireiden kautta. Esimerkkeinä ovat vaikeus puhua tai ottaa huomioon oikealta tulevaa liikennettä äkillisessä aivohalvauksessa, tai vaikeus keskittyä, muistaa ja suunnitella asioita alkavaan dementiaan tai masennukseen liittyen. Potilas hakeutuu tutkimuksiin huomatessaan, ettei pysty osallistumaan harrastuksiin tai suoriutumaan päivärutiineistaan. Sairauksien diagnostisissa kriteereissä on usein luettelo sairauden vaikutuksesta häiriintyvistä toiminnoista. Tietoa toimintakyvyn muutoksesta tarvitaan myös potilaan hoidon tavoitteiden ja keston määrittelyssä. Tilapäinen tai pitkäaikainen toimintakyvyn heikentyminen voi seurata mistä tahansa sairaudesta tai vammasta. Lonkan tekonivelen asentaminen, kaihileikkaus tai masennuksen lääkehoito tähtäävät kaikki toimintakyvyn palauttamiseen ja potilaan pärjäämiseen kotonaan, työssään ja sosiaalisessa elämässään. Toimintakyvyn esteet pitää tunnistaa, sillä ellei niitä huomata, ei toimenpiteitä niiden poistamiseksi tai korjaamiseksikaan voida suunnitella. Tilakuvaus on tärkeä apuväline tähän, mutta se ei kuitenkaan ole toimintakykyarvio. Lääkärin tekemää toimintakyvyn arviota voidaan ja usein tuleekin täydentää erityistyöntekijöiden lausunnoilla, mutta ne eivät voi korvata sitä. Merkityksellisiä kysymyksiä toimintakyvystä on useita. Aiheutuuko potilaan toimintakyvyn häiriö sairaudesta? Miten toimintakykyesteet vaikeuttavat juuri tämän potilaan jokapäiväistä selviytymistä? Mikä on hänen elämänaikainen paras toimintakykynsä? Miten se on muuttunut? Voidaanko toimintakyvyn esteet poistaa hoidolla, kuntoutuksella tai apuvälineillä? Onko toimintakyky kohenemassa, heikkenemässä vai vakaa? Vaihteleeko se ajan kuluessa? Millä tiheydellä? Miltä osa-alueelta? Miten tärkeä osa-alue on potilaani työn kannalta? Mikä este on ratkaiseva hänen asumisensa ja liikkumisensa järjestelyjen kannalta? Mikä on toimintakyvyn ennuste? Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) todetaan, että lääkäri tekee taudinmäärityksen. Lääkärillä on koulutuksensa pohjalta kykyä arvioida, voiko sairaus johtaa tietynlaiseen elinvaurioon tai psyykkiseen oireiluun ja voivatko nämä puolestaan heikentää toimin- 3127

2 KIRJALLISUUTTA 1 Matikainen E, Aro T, Huunan- Seppälä A, Kivekäs J, Kujala S, Tola S, toim. Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö. Helsinki: Duodecim Iserrnhagen SJ. Functional Capacity Evaluation: Rationale, procedure, utility of the kinesiophysical approach. J of Occupational Rehabilitation 1992;2: Hart DL, Isernhagen SJ, Matheson LN. Guidelines for Functional capacity evaluation for persons with medical conditions. J of Orthopaedic and Sports Physical Therapy 1993;18: Soer, van der Schans CP, Groothoff JP ym. Towards consensus in operational demands in functional capacity evaluation. A delphi survey. J of Occupational Rehabilitation 2008;18:4: Matheson L. The functional capacity evaluation. In Andersson G, Demeter S, Smith G, toim. Kirjassa: Disability evaluation, 2. Painos. Chicago, IL: Mosby Yearbook Weinmann S, Kleffmann A, Föhres F. Psychische Merkmalprofile zur beruflichen Eingliederung Behinderter. Das öffentliche Gesundheitswesen, 1991;53: IMBA työkyvyn ja työn vaatimusten arviointi- ja dokumentointiväline (2004a, 2004b ja 2004c). Vaativuusmääreet. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Helsinki. 8 Laurinkari J, Poutanen VM, Nevalainen M. Imba ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa. Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista. Kuntoutus 2010;33: Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2. korj. painos. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos de Zwart, BC, Frings-Dresen, MHW, van Duivenbooden JC.Testretest reliability of the Work Ability Index questionaire. Occup Med 2002;52: Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön: keskeiset havainnot PCAmenetelmästä (Personal Capability Assessment). Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005, Helsinki. liite.nsf/net/ ek/$ File/Seloste4.pdf?openElement. 12 FACULTAS toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja työeläkevakuuttajat TELA Toimintakyky vai työkyky? Tola S. Duodecim 2008;124: Facultas,mielialaahäriöt.www. terveysportti.fi/kotisivut/docs/f /mielialahairiot.pdf. takykyä. Sairauden vaikutus on aina yksilöllinen. Vaikutus riippuu ainakin potilaan iästä, perhetilanteesta, asumisoloista, työstä, sairauden vaikeusasteesta tai vaiheesta ja siitä, onko potilaalla muita sairauksia. Potilasta pitkäaikaisesti hoitavalla lääkärillä on usein parhaat edellytykset kokonaisvaltaisen arvion tekemiseen. Toimintakykyä tarkastelevat hankkeet, tutkimus- ja luokitusjärjestelmät Toimintakyvyn arvioinnista on ilmestynyt suomenkielinen oppikirja (1). Kaksi hankekokonaisuutta, Facultas (vuosina ) ja Toimia (vuosina ) on tarkastellut toimintakykyä. Facultas antoi suuntaviivoja lääkärin tekemään toimintakykyarvioon sosiaalivakuutuksen kannalta haasteellisissa sairauksissa. TOIMIA:n tarkoituksena on tuottaa valtakunnallinen, moniammatillinen tietokanta yhtenäistämään toimintakyvyn mittaustapoja ja käsitteitä. Työelämään ja ammatteihin liittyviä toimintakyvyn arviointijärjestelmiä on käytössä Euroopan eri maissa, Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa Functional Capacity Evaluation (FCE) nimikkeellä on kehitetty menetelmä (2,3,4,5), jossa otetaan huomioon yksilön terveydentilan ja ominaisuuksien lisäksi työympäristö ja henkilökohtaiset tekijät. Ammatti selvitetään fyysisen kuormittavuuden näkökulmasta. Sitten arvioidaan työssä tarpeelliset fyysiset toiminnot. Euroopassa on käytössä useita vastaavia menetelmiä, joista Suomeen tuotu mm. IMBA ja MELBA (6,7,8). IM- BA:ssa arvioidaan tutkittavan toimintakykyä ja osaamista ja vastaavasti työn edellytyksiä ja olosuhteita. MELBA:ssa on kyse psykososiaalisesta osaamisesta, mm. kognitiivisista ja psykomotorisista taidoista, jälleen työn edellyttämiin ns. avainpätevyyksiin sovellettuna. Suomessa kehitetty työkykyindeksi (9,10) on henkilön oma arvio työkyvystään ja ennustaa työkyvyn lisäksi myös myöhempää toimintakykyä, kuolleisuutta ja sairastavuutta. Kaikki edellä mainitut arviointimenetelmät liittyvät tiiviisti työelämään ja edellyttävät, että tutkittavalla on ammatti tai ainakin, että hän on ollut ansiotyössä. Yleinen toimintakyvyn arviointi PCA Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa PCA-menetelmää (Personal Capability Assessment) on käytetty Suomessa vakuutusjärjestelmän tarvitsemien toimintakykyarvioiden apuna vuodesta Tutkimuksen tekee siihen koulutettu lääkäri, joka ei ole potilasta hoitava lääkäri. Tutkittava vastaa etukäteen lomakkeella kysymyksiin toimintakyvystään. Lääkäri arvioi tutkittavan toimintakyvyn samanlaisella kyselylomakkeella. Lääkärillä on käytössään lääketieteelliset taustatiedot. Hän haastattelee niiden pohjalta potilaan ja tekee suunnatun kliinisen tutkimuksen keskittyen elinjärjestelmiin, joiden toimintaesteitä on ilmennyt (selkäkipupotilaalla selän tilakuvaus, olkapään kiertäjäkalvosinoireyhtymässä olkapään kliininen tutkimus jne.) Kantansa muodostettuaan lääkäri perustelee sen tutkittavalle, mikäli hänen käsityksensä eroaa tutkittavan arviosta. PCA-lomakkeella on kysymyksiä 14 somaattisesta toiminnosta (mm. käveleminen, seisominen, portaissa käveleminen, käden ja sormien käyttö). Lääkäri tekee tarvittaessa lisäksi psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnin (25 kysymystä, joihin lääkäri vastaa, mm. jokapäiväinen elämä, arjessa selviytyminen, stressinsietokyky, suhde muihin ihmisiin). PCA:ssa ei selvitetä tutkittavan koulutusta, ammattia tai työn sisältöä. Tarkoitus on kuvata sitä, miten henkilö selviytyy kotielämässä ja harrastuksissa, millaisia toimintaesteitä tai toimintatavan muutoksia on ilmennyt ja johtuvatko ne sairaudesta. Lopuksi lääkäri tekee arvionsa ja johtopäätöksensä edellä esitettyjen selvitysten pohjalta ja perustelee ne myös tutkittavalle. PCA:n etuna ovat jokapäiväisten toimintojen helppo ymmärrettävyys ja sen läpinäkyvyys. Tutkimus voidaan tehdä tavanomaisen vastaanoton olosuhteissa ilman erityislaitteita. Suomalaisen PCA:n käyttöä arvioineen selvityksen (11) mukaan 87 % tutkittavista katsoi, että kysymykset olivat selviä ja ymmärrettäviä, vaikka osa niistä ei sopinutkaan omaan tilanteeseen. Tutkittavista 14 % piti tutkimusta erittäin tärkeänä, 41 % jossain määrin tarpeellisena ja 31 % piti tarpeellisena, vaikka käsiteltiin jo tuttuja asioita. Facultas-projekti Duodecimin ja Työeläkelaitosten liiton (TELA) käynnistämän hankkeen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa ja kehittää lääkärin tekemää toimintakyvyn arviointia ja siten parantaa lääkä- 3128

3 TIETEESSÄ 15 Goldman HH, Skodol AE, Lave TR. Revising Axis V for DSM-IV: A review of measures of social functioning. The American Journal of Psychiatry 1992;149: Käypä hoito -suositus. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, toimintakyvyn arviointi. Duodecim 2008;124: Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, Hildebrandt J. European guidelines for the management of chronic nonspecific low back pain. Eur Spine J 2006;15: Käypä hoito. Aikuisten alaselkäsairaudet. Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. Mini-mental state: a practical method for grading the cognitive state of patients for clinician. J Psychiat Res 1975;12: Finne-Soveri H, Noro A, Heimonen S, Voutilainen P. Toimintakyvyn kognitiivisen ulottuvuuden arviointi osana tuen ja palvelujen tarpeen arviointia. Gerontologia 2008;4: Telakivi T, Rapeli P, Kaarne T, Hillbom M. Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö. Suom Lääkäril 2010;65: Smolander J, Hurri H. Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella liikkuminen. Toiminta- ja työkyvyn edellytyksiä arvioiva testistö-viitekehyksenä WHO:n kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) suoritukset -osaalue. Aiheita 25, Helsinki: Stakes, ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (WHO). Stakes Ohjeita ja luokituksia 2004:4. 24 International code of functioning, disability and health. Children and youth version. WHO Paltamaa J, Karhula M, Suomela- Markkanen T, Autti-Rämö I. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela Harra T, Aralinna V, Heikkilä M, Korkiatupa R, Löytöniemi K, Onkalo-Okkonen R. Kohti toimintakyvyn kokonaisvaltaista arviointia. Duodecim 2006;122: Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the international classification of functioning, disability and health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44: rinlausuntoja eräissä sosiaalivakuutuksen kannalta haasteellisissa tai tavallisissa sairauksissa tai oirekokonaisuuksissa (12,13). Facultas määritteli toimintakyvyn seuraavasti: toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä. Tarkasteltavina olivat mielialahäiriöt, alaselkä- ja niskasairaudet, suurten nivelten sairaudet ja krooninen kipu. Työryhmissä oli yleis- ja erikoislääkäreitä sekä vakuutuslääkäreitä. Pyrkimyksenä oli antaa apuvälineitä kliinistä työtä tekevälle lääkärille hoitoa ja kuntoutusta sekä lausuntotyötä silmälläpitäen. Suositukset perustuivat sekä tieteelliseen näyttöön että kokemukseen ja niiden tarkoitus oli myös yhdenmukaistaa arviointikäytäntöjä. Mielialahäiriöitä koskevan suosituksen (14) lähtökohta on se, että potilaan toimintakyvyn heikkenemä ilmenee useilla eri elämän alueilla, työn ohella perhe-elämässä ja vapaa-ajan toiminnoissa ja itsestä huolehtimisessa. Samalla tulisi ottaa huomioon mielialahäiriöille ominainen toimintakyvyn vaihtelu ja kuvata, kuinka se ilmenee tämän potilaan elämässä. Vertailu tehdään aiempaan parhaaseen toimintakykyyn, otetaan huomioon potilaan elämänhistoria ja perhe-elämä, sosiaaliset suhteet, työhistoria ja koulutus. Yksi toimintakykyarvio ei ole riittävä, vaan pitkäaikaisen toimintakyvyn ja sen ennusteen arvio edellyttää seurantaa. Työryhmä suositteli mielialahäiriöissä toimintakykymittarina SOFAS-asteikkoa (15), jossa psyykkinen, sosiaalinen ja työhön liittyvä toimintakyky arvioidaan erikseen. Mittaria on suositeltu myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suosituksessa (16). Selkäpotilaan toimintakykyarviossa tärkein työväline oli laaja-alainen niskan ja selän kliininen tutkimus, tilakuvaus ja sen seuranta. Potilaan psykososiaalisen tilanteen ja mielialasekä vireystilan kuvaamista pidettiin tärkeänä, samoin sairauskäyttäytymisen ja potilaan ympäristötekijöiden arviointia. Tällainen arviointi on käyttökelpoinen myös valittaessa kuntoutustapaa. Se parantaa työhön paluun ennustetta, kuten myöhemmissä alaselkäkivun hoitoon liittyvissä suosituksissakin todetaan (17,18). Suosituksessa esiteltiin myös tärkeimmät alaselkä- ja niskakipupotilaan toimintakyvyn arvioinnin mittarit. Kroonisen kivun suosituksessa tähdennettiin, että toimintakykyarvio tehdään aina osana hoidon vaikutuksen arviointia. Pitkäaikaisarviot toimintakyvystä ajoitetaan vasta asianmukaisen hoidon jälkeen. Suositusten punaisena lankana oli sairauden vaikutus potilaan toimintamahdollisuuksiin usealla eri elämänalueella. Lääkärin tehtävänä on vetää yhteen sekä kliinisen tutkimuksen että anamneesin perusteella saatavat tiedot potilaan toimintakyvystä ja kuvata ne ytimekkäästi, käytännönläheisesti ja yleistajuisesti. Suositukset on julkaistu Terveysportissa sekä TELA:n sivuilla ( jossa ne ovat kaikkien käytettävissä. Toimia-hanke Toimia-hanke (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) käynnistettiin vuonna 2007 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (silloin Kansanterveyslaitoksen) vetämänä. Mukana ovat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Keva ja Kela. Hanke kartoitti alan kehitystyötä tekeviä asiantuntijoita ja laitoksia ja keräsi keskeisiä toimintakyvyn mittareita, joiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin arvioitiin. Valtakunnallisen verkostoitumisen välinein pyritään tässäkin yhdenmukaistamaan arviointikäytäntöjä ja lisäämään tietoa mittarien käytettävyydestä, luotettavuudesta ja rajoituksista. Periaatteena on se, että toimintakyvyn arvioinnin tulisi voida olla yhdenmukaista ajasta, paikasta ja mittaajasta riippumatta, jotta tuloksia voidaan verrata potilaan hoidon eri vaiheissa ja eri työpisteissä. Hoidossa ja kuntoutuksessa käytetään suurta joukkoa mittaustapoja, joista kaikkia ei ole kehitetty siihen yhteyteen, missä niitä käytetään. Tästä on esimerkkinä muistiseulana Suomessa yleisesti työikäisillä käytetty MMSE (Mini Mental State Examination) -mittari. Se on alun perin kehitetty vanhuuspsykiatrian tarpeisiin, eikä tähän käyttötarkoitukseen kehitettynä sovellu alle 55-vuotiaiden arviointiin (19). Sen sijaan mittari soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi iäkkäiden palvelutarpeen arvion osana (20). Hanke kokosi työryhmät arvioimaan toimintakykyä neljällä osa-alueella: vaikeavammaisilla, vanhuksilla, työikäisillä ja väestötutkimuksessa. Viides ryhmä selvitti terminologiaa ja luokituksia. Painotus ei ollut vain lääketietees- 3129

4 28 Grill E, Stucki G. Criteria for validating comprehensive ICF core sets and developing brief ICF core set versions. J Rehabil Med 2011;43: Gradinger F, Cieza A, Stucki A ym. Part 1. International classification of functioning, disability and health (ICF) core sets for persons with sleep disorders: Results of the consensus process integrating evidence from preparatory studies. Sleep Medicine 2011;12: Brage S, Donceel P, Falez F. Development of ICF core set for disability evaluation in social security. Disabil Rehabil 2008;30: Østerås N, Brage S, Garrat A ym. Functional ability in a population: normative survey data and reliability for the ICFbased Norwegian function assessment scale. BMC Public Health 2007;7: Østerås N, Guldbrandsen P, Kann IC, Brage S. Structured functional assessments in general practice increased the use of part-time sick leave: A cluster randomized controlled trial. Scandinavian J of Public Health 2010;38: TAULUKKO 2. TAULUKKO 1. Kansainvälisen toimintakykyluokituksen (International code of functioning, disability and health, ICF) käsitteet. Toimintakyky ja toimintarajoitteet Ruumiin rakenteet ja toiminnot (s, b) Suoritukset ja osallistuminen (d) Kontekstuaaliset tekijät Ympäristötekijät (e) Yksilötekijät Unihäiriöihin liittyvät keskeiset toimintakyvyn osa-alueet kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mukaan. ICF-koodi Osa-alue: Kehon toiminnot b134 Unitoiminnot (unen määrä, nukahtaminen, unitilan ylläpitäminen, unen laatu, unisyklitoiminnot) b130 Henkinen energia ja viettitoiminnot b140 Tarkkaavuustoiminnot b110 Tietoisuustoiminnot (sisältää tajunnan menetyksen ja vireystilan) b440 Hengitystoiminnot Osa-alue: Ruumiin rakenteet s110 Aivojen rakenteet s430 Hengitysjärjestelmän rakenteet s330 Nielun rakenne Osa-alue: Suoritukset ja osallistuminen d160 Tarkkaavuuden kohdentaminen d475 Ajaminen (ajoneuvolla ajaminen) d240 Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimintojen suorittaminen Osa-alue: Ympäristötekijät e310 Lähiperhe e580 Terveyspalvelut, hallinto ja -politiikka e355 Terveydenhuollon ammattihenkilöt sä. Mukana on ollut edustus myös mm. työvoimahallinnosta, sosiaalitieteistä ja väestötutkimuksesta. Ryhmät valmistelivat ja kokosivat keskeiset toimintakykyä kuvaavat mittarit osa-alueilta päivittyvään tietokantaan ( Hankkeessa selvitettiin mittarien soveltuvuus ja pätevyys käyttötarkoitukseensa. Sieltä on saatavissa useimpien mittarien lomakkeet ja tietoa niiden käytössä mahdollisesti tarvittavasta koulutuksesta tai laitteistoista. Mukana on myös eräitä suosituksia menettelytavoista toimintakyvyn mittaamisessa (21). Terminologisen ryhmän päämääränä on yhtenäistää käytettyjä käsitteitä ja viitekehykseksi valitun ICF-luokituksen nimikkeiden liittäminen ( siltaaminen ) valituissa mittareissa käytettyihin käsitteisiin. Näin voidaan hakea ja seurata tietoa strukturoidusta potilaskertomuksesta. Yhteisellä käsitteistöllä varmistetaan, että potilaan siirtyessä eri hoitopisteissä ymmärretään hoidon ja kuntoutuksen päämäärät samoin ja mitataan saman osa-alueen ilmiötä. Mittareita voidaan myös kuvata ICF-viitekehyksen pohjalta, kuten jo aiemmin on tehty (22). Kansainvälinen toimintakykyluokitus (ICF) viitekehyksenä WHO hyväksyi vuonna 2001 Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF, 23). Se kuvaa yksilön terveydentilaan liittyviä toimintaedellytyksiä ottaen huomioon myös ympäristön vaikutukset. Ruumiin rakenteiden ja toimintojen lisäksi arvioidaan myös yksilön kykyä suorituksiin ja osallistumiseen. Luokituksen koodit tarjoavat mahdollisuuden tiedon varastoimiseen, tuottamiseen konekielisenä ja poimimiseen sairauskertomuksesta. Se mahdollistaa myös tiedon luotettavan siirron maasta toiseen hoitotilanteissa. Luokitus on suomennettu vuonna Siitä on myöhemmin kehitetty lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin käytettävä versio (24). Kansainvälisen toimintakykyluokituksen osa-alueet näkyvät taulukosta 1. Toimintakykyä ei nähdä yksinomaan sairauden seuraukseksi tai yksilön ominaisuudeksi. Asiaan vaikuttavat myös olosuhteet, esimerkiksi ympäristön konkreettiset esteet tai selviytymisvälineiden saatavuus. Suoritus voi muuttua vakioidussa ympäristössä mitatusta, kun se tehdään potilaan elinympäristön olosuhteissa. Muokkaamalla ympäristöä, kuten työvälineitä tai liikkumismahdollisuuksia, voidaan muokata yksilöiden toimintakykyä, vaikka sairaus tai sen tila ei muuttuisikaan. Luokitus on käytössä palvelutarpeen arvioiden apuvälineenä mm. Saksassa ja kuntoutusarvioiden luokituksena Suomessa (25). Ruotsissa sitä käytetään apuna sosiaalivakuutuksen (Försäkringskassan) etuuksiin liittyvissä toi- 3130

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 3. Keskeiset kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) toiminnot sosiaalivakuutukseen liittyvässä toimintakyvyn arvioinnissa (30). ICF koodi b164 Vaativat kognitiiviset toiminnot b280 Kivun aistiminen b455 Rasituskestävyystoiminnot (hengityksen ja verenkierron, immuunijärjestelmän toiminta) d110 Katseleminen d115 Kuunteleminen d155 Taitojen hankkiminen d160 Tarkkaavuuden kohdentaminen d210 Yksittäisten tehtävien tekeminen d220 Useiden tehtävien tekeminen d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen d240 Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen d399 Kommunikointi (suullinen ja kirjallinen) d410 Asennon vaihtaminen d415 Asennon ylläpitäminen d430 Nostaminen ja kantaminen d440 Käden hienomotorinen käyttäminen d445 Käden ja käsivarren käyttäminen d450 Käveleminen d470 Kulkuneuvojen käyttäminen (matkustaminen) d598 Itsestä huolehtiminen d720 Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Telakivi on ottanut osaa sekä Facultas- että TOIMIA-projekteihin. Vain lääkäri voi arvioida, voiko potilaan toimintakyvyn muutos johtua sairaudesta ja voiko hoito parantaa toimintakykyä. mintakykyarvioissa. Luokitusta on suositeltu viitekehykseksi mm. toimintaterapeutin tekemiin toimintakykyarvioihin Suomessakin (26). ICF-luokituksessa on yli toimintoa. Suurin kritiikki on ollut sen huono käytettävyys käytännön ja kliinisen tutkimuksen näkökulmasta. On siis ollut tarpeen valikoida siitä osa-alueita, jotka kuvaavat tietyn sairauden kannalta keskeisiä ( ydin ) toimintoja. ICF:n viitekehystä voidaan käyttää mm. kuntoutuksessa suuntaamaan huomio asiakkaan arkipäivään ja ympäristöön terapian toteuttajakeskeisyyden sijaan (27). Ydintoimintojen tieteelliset validaatiokriteerit on määritelty (28). Toimintonimikettä pidetään keskeisenä, jos se kuvaa usein todettua ongelmaa tätä sairautta sairastavilla potilailla, mittaa päätetapahtumaa kliinisissä tutkimuksissa taikka tulee esille keskeisenä alan asiantuntijoiden pohdinnassa. Toiminnot, jotka eivät ole tarpeen hoitostrategioita laadittaessa tai hoidon tulosta arvioitaessa, jätetään pois. Tuloksena on listoja, joita voidaan soveltaa yksittäisten potilaiden ongelmien ja tarpeiden kartoittamiseen akuuttihoidossa, seurannassa ja kuntoutusprosessin tuloksellisuuden sekä toimintakyvyn ennusteen arvioinnissa. ICF-luokitukseen perustuvia ydintoimintoja on koottu useista yleisistä sairauksista, kuten reuma, aivohalvaus tai radiusmurtuma. Esimerkkinä unihäiriöihin liittyvä lyhyt listaus (29), taulukko 2. Euroopan sosiaalivakuutusalalla toimivien lääkärien yhdistys (European union of medicine in assurance and social security) on vastaavan menettelyn avulla tuottanut ydintoimintolistauksen sosiaalivakuutuksessa (30). Tuloksena oli 20 toimintoa, joista 5 kuvasi ruumiin toimintoja ja 15 suorituksia ja osallistumista. Lopullinen lista toiminnoista on taulukossa 3. Vastaanottotyössä nämä listat ovat muistilappu, jonka avulla voidaan ottaa huomioon potilaan toimintakyky keskeisillä osa-alueilla. Yleislääkärin käyttöön kehitetyn ICF-pohjaisen lomakkeen (31) on osoitettu myös tarkentavan johtopäätöksiä mm. sairauspäivärahaan liittyvissä arvioinneissa (32). Pohdinta Käyttämällä päteviä, tarkoitukseen soveltuvia mittareita voidaan toimintakykyä siis kuvata numeerisesti ja käyttää luokituksia pelkistetyn konekielisen tiedon tuottamiseen ja poimimiseen strukturoiduista sairauskertomuksista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä johtopäätösten tekemiseen. Kuten ICF-järjestelmän viitekehys osoittaa, myös yksilölliset, henkilökohtaiset tekijät ja ympäristö vaikuttavat potilaan toimintakykyyn, joten arvion tulee aina sisältää tietoa myös testauslaboratorion ulkopuolisista, potilaan arkielämän olosuhteista. Lääkärin tutkimukseen perustuvan tilakuvauksen nojalla voidaan myös tehdä toimintakyvystä olettamuksia ja ennusteita. Kuitenkin vasta tieto potilaan arkipäivästä ja siinä esiintyvistä toimintaesteistä antaa lopulliset suuntaviivat hoidolle ja kuntoutukselle, hoitopaikan valinnalle sekä koulutus- tai työmahdollisuuksien arvioinnille. Jotta potilas voisi osallistua ja motivoitua hoitonsa ja kuntoutuksensa suunnitteluun ja sen toteutukseen, on hänelle arkipäivän käsittein selitettävä mittausten tulokset. Lääkärin arviot ovat potilaalle tärkeitä, ne muistetaan ja niillä on vaikutusta hänen hoitomyöntyvyydel- 3131

6 leen ja kuntoutusmotivaatiolleen. Sosiaalivakuutuksen tarvitsemat tiedot toimintakyvystä ovat sairauskertomuksessa valmiina ja sieltä noudettavissa, jos lääkäri on hoitoprosessin yhteydessä ne muistiin merkinnyt edellä esitetysti. Tähän tähtää myös se, että toimintakyky tulee olemaan ydintieto sähköisessä sairauskertomuksessa. Lopulta edellä kuvatuin periaattein tehdyn toimintakyvyn arvioinnin ottaminen tavaksi hoitoprosessissa helpottaa myös lääkärintodistuksen laatimista ja vähentää niiden korjaamisen ja täydentämisen tarvetta. English summary > in english Assessment of functional ability as part of a physician s clinical routine 3132

7 TIETEESSÄ TIINA TELAKIVI Docent in Neurology, Advisory Medical Officer The Social Insurance Institution of Finland, Health Department ENGLISH SUMMARY Assessment of functional ability as part of a physician s clinical routine A structured, comprehensive description pertaining to the patient s functional capacity is a valuable tool for treatment or rehabilitation planning and for assuring continuity of treatment from one treatment location or from one point of time to another. Such information is also pivotal to clinical research. According to national legislation, only a doctor can diagnose an illness or a medical condition. A physician s skills are therefore called for to decide whether a change in the functional ability of a patient is a consequence of that illness or disease and to make a prognosis regarding treatment effects on the patient s functional state. The methods of such assessments should be standardized, valid and repeatable. The results should be interpreted similarly regardless of where the patient is treated. The functional capacity of a patient will be core information in the electronic patient record currently under development. Two recent national projects dedicated to health-related functional assessment are described. The projects, Facultas by the Finnish Medical Society Duodecim and the Finnish Pension Alliance (TELA), and TOIMIA ( to function ), operated by the Finnish Institute of Health and Welfare with participation of the Ministry of Social Affairs and Health, Union of Local Authorities, Local Government Pensions Institution (Keva) and the Social Security Institution (Kela), among others, have targeted the goals mentioned above. Facultas has addressed the most common or challenging diseases or symptoms relevant to claiming long-term disability benefits. TOIMIA has launched a permanent national database of recommended tools of functional ability measurement including some guidelines pertaining to the conditions of such measurement and recommendation of tools for epidemiological research and terminology in this field. The WHO s International Code of Functioning, Disability and Health (ICF) is a useful frame of reference and a classification system for multiple purposes, such as need for rehabilitation or assessment for the purpose of social insurance benefits. Its uses are discussed. 3132a

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Kela Kelan tutkimusosasto. Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön

Kela Kelan tutkimusosasto. Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment) 46/2005 Sosiaali-

Lisätiedot

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja

Lisätiedot

Johdanto toimintakyvyn arviointiin

Johdanto toimintakyvyn arviointiin Johdanto toimintakyvyn arviointiin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 29.1.2015 FT Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 29.1.2015 Johdanto toimintakyvyn

Lisätiedot

Toimintakykyä arvioitava

Toimintakykyä arvioitava ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN Nuorten toimintakyvyn arviointi nuoren ammatilliseen kuntoutuksen hakeuduttaessa -koulutus 21.3.2019 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 21.3.2019 @anttilaheidi - ICF

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Kelan koulutus 6.3.2012

Kelan koulutus 6.3.2012 Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään ICF ja siltaaminen Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja ICF-kouluttajat 2016 1 ICF:n oppiminen Terveystiedon

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.

Lisätiedot

Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa

Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Mitä työkyky käsitteenä tarkoittaa? 2. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen aina sataprosenttista työkykyä?

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,

Lisätiedot

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00 Työkyvyn arviointi rinnakkaisseminaari 4.10.2018 klo 9.00 Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Toimintakyvyn kirjaaminen

Toimintakyvyn kirjaaminen Toimintakyvyn kirjaaminen Anu Myllyharju Puikkonen 2018 Rakenteinen kirjaaminen sosiaali ja terveydenhuollossa (thl.fi) Rakenteinen tieto eli määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä K A T S A U S Matti Tuusa Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä Millaisia työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä on muissa maissa käytössä? EU-maissa ja muissa teollistuneissa maissa

Lisätiedot

TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN NÄKYVÄKSI

TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN NÄKYVÄKSI TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN NÄKYVÄKSI 38 Fysioterapia 03/2018 TOIMINTAKYKY KUVA ADOBESTOCK Fysioterapia-lehti haluaa tuoda toimintakyvyn arvioimista näkyväksi ja edistää aiheesta käytävää keskustelua. Tämä

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Sisällys Kuntoutujan toimintakyvyn moniulotteisuus Toimintakyvyn arviointi Toimintakykyarvioinnin osaaminen Kuntoutujan

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

mitä, miten ja miksi?

mitä, miten ja miksi? Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa

Lisätiedot

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito

Lisätiedot

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso ICF tarkenteet ICF-tarkenteet Osa-alue s7 3020.4 2 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne Pääluokka 2. taso 3. taso 4. taso 2 1 Kun käytetään ICF-kuvauskohteita, ne tulisi täydentää aina vähintään yhdellä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot