1. luku Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. luku Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 4 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisprosessia on ohjannut eri koulumuotojen rehtoreista, kasvatus- ja opetustoimen ja varhaiskasvatuksen edustajista koottu työryhmä. Työryhmään on kuulunut myös opettajien pääluottamusmies. Ohjausryhmä on valmistellut opetussuunnitelman kuntakohtaiset täsmennykset ja kouluille annetut täsmennysohjeet lukuihin 1-3.

2 5 Luvun 7 eri oppiaineiden kuntakohtaisia täsmennyksiä ja täsmennysohjeita kouluille ovat valmistelleet oppiainekohtaiset työryhmät, joihin on kuulunut aineenopettaja jokaisesta yläkoulusta ja luokanopettajia. Lukujen 4-6 ja 8 kuntakohtaisia täsmennyksiä ja ohjeita koulukohtaisiin täsmennyksiin ovat valmistelleet kutakin lukua varten nimetyt työryhmät. Työryhmien jäsenluettelot ovat liitteenä. Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan kasvatus- ja opetuslautakuntaa. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. Kasvatus- ja opetustoimen arvot on kirjattu kasvatus- ja opetustoimen strategiaan. Alueen päiväkotien, alakoulujen ja yläkoulun arvojen tulisi muodostaa johdonmukainen jatkumo. Arvot voidaan sopia yhteisiksi alueittain, mutta kullakin koululla ja päiväkodilla on oikeus tarvittaessa täydentää alueella noudatettavia arvoja koulun omassa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää koulun ja kodin välistä tasa-arvoista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Sen vuoksi on suositeltavaa järjestää huoltajille tilaisuus esittää näkemyksensä koulun arvoista. Huoltajille voidaan

3 6 esimerkiksi lähettää koulun valmistelemat arvot tutustumista varten ja pyytää antamaan palaute niistä arviointikeskustelun yhteydessä. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan myös huoltajien osallistumista eri yhteyksissä. Velvoitteena on järjestää vaikutusmahdollisuuden järjestäminen huoltajille varsinkin koulun kasvatustavoitteiden määrittelyssä. Koulu voi noudattaa edellä kerrottua tai muuta sopivaa menettelytapaa varatessaan tilaisuuden huoltajille tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteista. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Kasvatus- ja opetuslautakunnan valtuustokaudeksi vahvistamassa kasvatus- ja opetustoimen strategiassa määritetään kuntakohtaiset kehittämisalueet ja -tavoitteet. Koulut suunnittelevat lukuvuosisuunnittelunsa yhteydessä kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistaman strategian toteuttamistoimet. Koulut arvioivat omaa toimintaansa laatimalla lukuvuoden päättyessä arvion, jossa kuvataan, miten toiminta on vuoden aikana suuntautunut kehittämisalueille ja miten se on toteuttanut strategian mukaisia tavoitteita. Lukuvuosiarviointiin koulut keräävät yhteenvedon ja johtopäätökset oppilaiden ja huoltajien antamasta palautteesta sekä valtakunnallisten oppimistulosten arviointien tulokset sekä mahdollisen muun arvioinnin tulokset. Tämän itsearvioinnin sekä palautteen huomioon ottaen koulut laativat seuraavan lukuvuoden lukuvuosisuunnitelmat. Koulut voivat asettaa edellä kerrotun lisäksi myös koulukohtaisia kehittämistavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan kuten kuntakohtaisia tavoitteita. Kieliohjelma Kaikki aloittavat ensimmäisen vieraan kielen, A1-kielen, opiskelun kolmannelta luokalta. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus aloittaa toisen vieraan kielen, A2-kielen, opiskelu neljänneltä luokalta. Neljänneltä luokalta alkavan kielen valinta on vapaaehtoinen, mutta kun valintapäätös on tehty, se sitoo oppilasta koko peruskoulun ajan. Vapaaehtoisen vieraan kielen opiskelun keskeyttämisen perusteet määritellään opetussuunnitelmassa. Koulun rehtori voi myöntää luvan vapaaehtoisen vieraan kielen lopettamiseen. Tämän neljänneltä luokalta aloitettavan A2-kielen opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielen hallintaan kuin A1-kielessäkin. A2-kieleksi on tarjolla saksan, ranskan ja venäjän kieli. Opetusryhmä perustetaan, jos samaa kieltä on valinnut vähintään 16 oppilasta. Tavoitteena kuitenkin on, että kunkin yläkoulupiirin alueelle tulisi riittävästi oppilaita ainakin yhden A2-kielen ryhmän perustamiseksi. Kesämäen koulussa A2-kieliryhmät voidaan perustaa muita kouluja alhaisemmallakin oppilasmäärällä, jotta vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet ovat mahdollisimman laajat koulun erityispainotuksen takia. Hakiessaan Kesämäen koulun englanninkieliselle luokalle oppilas sitoutuu samalla aloittamaan A2-kielen opiskelun n4ljännellä luokalla. Myös muille alueille voidaan perustaa opetusryhmiä pienemmille oppilasmäärille, mikäli se on käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollista.

4 7 xxxkoulu Koulut liittävät tietostrategiansa osaksi opetussuunnitelmaansa. Koulut voivat halutessaan siirtää tietostrategiaan kirjatut tieto- ja viestintätekniikan opetuksen sisällöt ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamat työtavat opetussuunnitelmaan parhaaksi katsomiinsa lukuihin (esim. tekstinkäsittely äidinkielen ja kirjallisuuden lukuun, kuvankäsittely kuvataiteeseen, verkko-oppiminen työtapoihin jne.).

5 8 Kimpisen alue Toiminnan kehittäminen ja arviointi Palvelualueen toimintaa arvioidaan kaksi kertaa valtuustokauden aikana. Arviointi sisältää toimialan strategisten tavoitteiden toteuttamisen arviointia palvelualueella tai varhaiskasvatussuunnitelmien tai opetussuunnitelmien toteuttamisen arviointia. Vuosittain koulut laativat lukuvuosisuunnitelman, jonka toteutumista tarkastellaan keväällä laadittavassa lukuvuosiarvioinnissa. Palvelualueen johtoryhmä arvioi lukuvuosittain alueen henkilöstön osaamista, koulutustarvetta ja koulutukseen osallistumista hyödyntäen mm. toimialalla käytössä olevia sähköisiä järjestelmiä (esim, Ess, Elbitskills). Johtoryhmä tekee lukuvuosittain suunnitelman alueellisesta koulutustarjonnasta huomioiden toimialan yleisesti tarjoaman koulutuksen. Koulut tarkentavat omat arviointikäytänteensä lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulut liittävät tietostrategiansa osaksi opetussuunnitelmaansa.. Kimpisen koulu Toimialan yhteisten arviointien lisäksi koulu arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti lukuvuosittain ja kehittää toimintaansa arvioinnin avulla saadun palautteen perusteella. Esimerkkejä koulukohtaisista arviointikeinoista: - Oppilaat: valtakunnalliset kokeet, OPH:n otannat, itsearviointi, hyvinvointiprofiilit, kyselyt - Opettajat: kurssipalaute oppilailta vähintään kerran lukuvuodessa/oppiaine, kehityskeskustelut, hyvinvointiprofiilit - Huoltajat: arviointikeskustelujen yhteydessä, Wilmassa tehtävät kyselyt - Saimaankoulu: lukukausittain pidettävät yhteistyöpalaverit lasten psykiatrisen osaston sekä nuorten psykiatrisen osaston ja päiväyksikön kanssa

6 9 Kimpisen koulun tietostrategia 2011 Kimpisen koulun tietostrategian pohjana on Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimen tietostrategia, (http://saimaan mediakeskus.fi). Koulun tietostrategia on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä asiakirja, jota työstetään soveltuvin osin myös yhdessä koulukeskukseen kuuluvien Kimpisen lukion sekä Kimpisen palvelualueen muiden koulujen kanssa. Tietostrategian peruseriaatteita ovat: 1. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulun työskentelyssä ja vuorovaikutuksessa Koululla on omat, säännöllisesti päivitetyt kotisivut (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13727). Sivuilta löytyy koulun perustietojen lisäksi linkkejä koulun yhteistyötahoihin sekä ajankohtaisia tiedotteita ja tapahtumia. Kotisivujen päivityksen osaaminen taataan 2 opettajalle. Opettajille taataan koulutus ja mahdollisuus käyttää seuraavia ohjelmia: intranet, Wilma, Primus ja Kurre. Näin varmistetaan tehokas ja reaaliaikainen yhteydenpito koulun eri yhteistyötahojen kanssa. Lukuvuoden alussa Wilma www-liittymän käyttö mahdollistetaan myös huoltajille ja koulun oppilaille. Jokainen käyttäjä saa käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä tarvittaessa koulutuksen liittymän käyttöön. Koulussa käytössä olevaa hallinto-ohjelmaa käyttävät pääkäyttäjinä rehtori, koulusihteeri ja apulaisrehtori/vararehtori. 2. Tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen Tietoturvan osalta koulun tietostrategia noudattaa Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiassa määriteltyjä periaatteita. Lukuvuoden alussa tehdään oppilaskohtainen sopimus, 'nettietiketti', jokaisen lappee.fi -tunnusta käyttävän oppilaan kanssa. Oppilas saa henkilökohtaisen verkkotunnuksen ja perehtyy internetin käyttöön ja siihen liittyviin sopimuksiin. Koulun kotisivuilla mahdollisesti julkaistaviin oppilaiden valokuviin sekä erilaisten oppilastöiden julkaisemiseen pyydetään huoltajan kirjallinen lupa oppilasilmoituslomakkeessa. 3. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tarkoituksena on tarjota oppilaille motivoivia ja tehokkaita työkaluja oppimiseen ja samalla kehittää heidän valmiuksiaan toimia teknologiaa hyödyntävässä maailmassa. Oppilaiden alaluokilla hankittuja tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja vahvistetaan yläluokkien aikana siten, että niistä tulee luonteva osa opiskelua ja koulunkäyntiä.

7 10 Tieto- ja viestintätekniikka on oleellinen osa eri oppiaineiden opetusta. 4.Koulun henkilöstön tieto- ja viestintätekninen osaaminen Henkilöstöä pyritään innostamaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön osana eri oppiaineiden opetusta tarjoamalla ajanmukaiset laitteet ja koulutusta. Pyrkimyksenä on, että koulussa on paikalla vähintään yksi opettaja, joka pystyy opastamaan laitteiden käytössä. Koulun TVT-vastaavat ylläpitävät laitteistoa, tarvittaessa tekevät vikailmoituksen Saita Oy:lle ja opastavat henkilökuntaa erilaisten ohjelmien käytössä. Yhteistyötä laitteiden ja verkon ylläpidossa tehdään Saita Oy:n kanssa. Tietoa Saita Oy:n eri palvelusta ja yhdyshenkilöistä tiedotetaan opettajille lukuvuoden alussa ja palveluiden muuttuessa. Saimaan mediakeskuksen palveluja hyödynnetään henkilökunnan TVTtaitojen kehittämisessä. Jokaisessa aineryhmässä on vähintään yksi opettaja, joka on perehtynyt TVT:n pedagogiseen näkökulmaan/opetusmenetelmien kehittämiseen.

8 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. xxx koulu Ohje kouluille Kasvatus- ja opetustoimen arvot on kirjattu kasvatus- ja opetustoimen strategiaan. Alueen päiväkotien, alakoulujen ja yläkoulun arvojen tulisi muodostaa johdonmukainen jatkumo. Arvot voidaan sopia yhteisiksi alueittain, mutta kullakin koululla ja päiväkodilla on oikeus tarvittaessa täydentää alueella noudatettavia arvoja koulun omassa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää koulun ja kodin välistä tasa-arvoista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Sen vuoksi on suositeltavaa järjestää huoltajille tilaisuus esittää näkemyksensä koulun arvoista. Huoltajille voidaan esimerkiksi lähettää koulun valmistelemat arvot tutustumista varten ja pyytää antamaan palaute niistä arviointikeskustelun yhteydessä. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan myös huoltajien osallistumista eri yhteyksissä. Velvoitteena on järjestää vaikutusmahdollisuuden järjestäminen huoltajille varsinkin koulun kasvatustavoitteiden määrittelyssä. Koulu voi noudattaa edellä kerrottua tai muuta sopivaa menettelytapaa varatessaan tilaisuuden huoltajille tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteista.

9 Kimpisen alue Arvot Arvopohja muodostuu seuraavasti: Itsensä arvostaminen Toisten arvostaminen Oppimisen ja työn arvostaminen Elinympäristön arvostaminen Itsensä arvostaminen on oman kulttuuriperinnön tuntemista ja kulttuuri-identiteetin ymmärtämistä realistisen ja myönteisen kuvan muodostamista itsestä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisesta vastuunottamista omista teoista Toisen arvostaminen on erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja kunnioittamista ulkoiselta olemukselta, toiminnalta ja oppimiselta erilaisten ihmisten kunnioittamista erilaisuuden pitämistä koulumme voimavarana avoimuutta ja rehellisyyttä Oppimisen ja työn arvostaminen on oman ja toisen työn arvostamista parhaansa yrittämistä ja sinnikkyyttä työskentelytaidoissa ponnistelua oppimisessa työskentelyrauhan antamista Elinympäristön arvostaminen on koulumme oppimisympäristön arvostamista ja siitä huolehtimista oman asuinympäristön arvostamista ja siitä huolehtimista elämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

10 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja Perusopetuksen järjestäminen (uusi alaluku) Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 ( /2010), 31 ja 31a (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 Unescon Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan sopimus (Salamanca Statement), 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg), 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, 2006 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.3 Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.

11 Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan sekä oppimista, hyvinvointia että vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva, yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten oppimista ja koulunkäyntiä edistävien kumppaneiden kanssa. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. Lappeenranta Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen

12 Ehyen ja johdonmukaisen oppimiskokemuksen rakentamiseksi koulu toimii tiiviissä yhteistyössä esiopetusta alueella antavien erillisten päiväkotiyksiköiden kanssa. Esi- ja alkuopetuksen tulee muodostaa jatkumo lapsen oppimisessa. Jatkumo toteutuu silloin, kun - esi- ja alkuopetuksen opetushenkilöstön opetus- ja kasvatustoiminta perustuvat yhdenmukaiseen käsitykseen opetuksen keskeisistä tavoitteista, - oppilaan tuntemus siirtyy esiopettajalta alkuopettajalle ja - lapsella on mahdollisuus tutustua koulun tiloihin, opettajiin ja oppilastovereihin ennen koulun alkua. Lappeenrannassa järjestetään esi- ja alkuopetuksen opettajille yhteisiä koulutustilaisuuksia. Samoin varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstö toimivat vuorovaikutuksessa opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kasvatus- ja opetustoimen yhteisissä kehittämishankkeissa tehdään yhteistyötä esiopetuksen kanssa. Perusopetuksen eri työryhmiin pyydetään varhaiskasvatuksen edustaja tarvittaessa. Siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen tehdään lapselle ja hänen perheelleen mahdollisimman saumattomaksi huolehtimalla lapsen ja hänen perheensä tutustumisesta uuteen kouluun. Samoin lasta koskevan arviointitiedon siirtyminen kouluun on tärkeää. Kaikille lapsille järjestetään keväällä kouluun tutustumispäivä, jonka tavoitteena on helpottaa lapsen koulun aloittamista ja käynnistää yhteistyö vanhempien ja kouluhenkilöstön välillä. Koulutulokkaiden vanhemmille postitetaan perusopetuksesta kertova esite vuoden alussa. xxxkoulu Ohje kouluille Alakoulut siirtävät tähän alkuopetuksen opetussuunnitelmaan kirjatut esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuodot. xxx koulu Ohje kouluille Koulut kirjaavat tähän, etenevätkö koulun oppilaat opinnoissaan vuosiluokittain vai oman opinto-ohjelmansa mukaisesti.

13 Kimpisen alue Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön perusajatuksena on perusopetuksen laaja-alaisten erityisopettajien aktiivinen yhteistyö päiväkodin esiopetusryhmien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on esiopetuksesta perusopetukseen tapahtuvan siirtymän joustava eteneminen. Vuosittain yhteistyötavoista ja vastuualueista sovitaan syksyisin ja toimintaa arvioidaan keväisin. Esi- ja alkuopetuksen ryhmien välinen yhteistyö: Yhteistyön tavoitteet: - Yhteistyön lisääminen - Yhdessä työskentely - Lapset ja aikuiset tutustuvat toisiinsa Turvallinen siirtymä esiopetuksesta kouluun Syyslukukaudella tehtävä yhteistyö - Alkuopetuksen opettajat kutsuvat esiopettajat koolle sopimaan lukuvuoden yhteisistä tapahtumista, päivämääristä ja vastuuhenkilöistä. He laativat yhdessä vapaamuotoisen koko lukuvuoden toimintasuunnitelmarungon sekä arvioinnin edellisen vuoden yhteistyön toteuttamisesta. Toteutetaan vähintään yksi yhteinen tapahtuma. Kevätlukukaudella tehtävä yhteistyö - Toteutetaan vähintään yksi yhteinen tapahtuma. - Tulevat 1. luokan opettajat ja esiopettajat suunnittelevat yhdessä koululla pidettävän koulutulokkaiden vanhempaintapaamisen aiheita. - Tutustumispäivä järjestetään koulukohtaisesti. - Esiopettaja kutsuu koolle luokanopettajan, erityisopettajan ja mahdollisesti myös terveydenhoitajan tiedonsiirtopalaveriin. - Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla huolehditaan tietojen siirtymisestä suoraan opettajalle. Yhteistyön arviointi - Arvioidaan toteutunutta yhteistyötä seuraavan syyslukukauden alussa ensimmäisen tapaamisen yhteydessä.

14 Kimpisen koulu Peltolan toimipiste Peltolan koulu pyrkii tekemään yhteistyötä päiväkotien kanssa seuraavasti: - Alue-esimiehet, alueen koulujen rehtorit, koulujen erityisopettajat sekä alueen päiväkotien konsultoivat erityislastentarhanopettajat kokoontuvat vuosittain arviointi- ja suunnittelupalaveriin. - Esi- ja alkuopetus tekee yhteistyötä sekä syys- että kevätlukukaudella pienten tapahtumien muodossa. - Alakoulun erityisopettaja osallistuu esiopetusryhmien OHR-kokouksiin vähintään kevätlukukauden aikana ja vierailee esiopetusryhmissä tutustuen koulutulokkaisiin. - Mikäli esioppilas on lukuvuoden aikana psykologin tutkimuksissa tai on tehostetun tuen piirissä palaveriin kutsutaan mukaan koulun erityisopettaja esiopettajien tai konsultoivien erityislastentarhanopettajien pyynnöstä. - Oppilaaksiottopäätöksen mukana lähetetään koteihin kodin ja koulun välinen yhteistyölomake. Lomake palautetaan huhtikuussa esikouluryhmiin, josta ne toimitetaan koululle. - Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä toukokuussa, johon myös huoltajat kutsutaan. Tässä yhteydessä huoltajia tiedotetaan koulun toimintatavoista. - Syyslukukauden alussa, syyskuun loppuun mennessä, on 1. luokan vanhempainilta. - Tiedonsiirto esiopetuksesta alkuopetukseen tapahtuu huoltajien luvalla. Opinnoissa eteneminen Kimpisen koulussa Koulun oppilaat etenevät opinnoissaan pääsääntöisesti vuosiluokittain. Perustellusta syystä oppilas voi edetä myös oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällaisissa tapaukissa oppilaan opinto-ohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja siitä sovitaan oppimissuunnitelmassa/hojks:ssa. Opinto-ohjelma perustuu vuosiluokittain etenevään koulun opetussuunnitelmaan, jossa on kunkin oppiaineen osalta määritelty opintokokonaisuudet. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevän oppilaan oppimissuunnitelmassa/hojks:ssa määritellään tarkemmin opintokokonaisuuksien suoritusjärjestys ja tavoitteet sekä arviointi ja seuranta sekä dokumentointi.

15 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. xxx koulu Ohje kouluille Kouluissa on syytä käydä opettajakunnan kesken keskustelu, mitä edellä olevalla oppimiskäsityksellä tarkoitetaan, miten kukin sen ymmärtää ja miten se vaikuttaa hänen käytännön opetustyöhönsä. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa

16 toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Lappeenranta Koulun ilmapiiri Koulun ilmapiiri syntyy koulun aikuisten toiminnasta sekä koulun ja huoltajien välisestä hyvästä yhteistyöstä. Aikuisten menettelytavat heijastuvat myös oppilaiden käyttäytymisessä. Kunnioitus niin aikuisten kesken kuin myös aikuisten suhtautumisessa oppilaisiin edistää koulun hyvän ilmapiirin syntymistä sekä vähentää häiriökäyttäytymistä. Lappeenrannan kaupunginkirjaston ja koulujen välinen yhteistyö Koulujen ja kirjaston yhteistyön tavoitteet Koulujen ja kirjaston yhteistyön tavoitteena on opettaa lapset käyttämään kirjastoa, tehdä yhteistyötä lasten tiedonhallintataitojen oppimisessa ja innostaa lapsia lukemaan. Kirjaston käyttö ja tiedonhallinta Lappeenrannan kaupunginkirjasto toimii myös maakuntakirjastona. Kaupungin keskustassa sijaitsevan pääkirjaston lisäksi alueella toimii sivukirjastot Lauritsalassa, Mustolassa, Nuijamaalla, Sammonlahdessa, Vainikkalassa ja Voisalmessa. Lisäksi kirjastoauto kiertää eri taajamissa ja haja-asutusalueella. Kirjastoauto pysähtyy useimmilla kouluilla kouluaikana. Pää- ja sivukirjastoissa järjestetään kirjastonkäytön opetusta erityisesti 2-, 4- ja 7- luokkalaisille oppilaille. Kirjaston kotisivuilla internetissä on opetusmateriaalia kirjastonkäyttöön. Vastaavaa materiaalia valmistellaan parhaillaan myös yläluokkien oppilaille. Käytännössä opettaja varaa kirjastosta ryhmälleen kirjastotunnin ja kirjastonhoitaja järjestää kirjasto-opetuksen koululle sopivana aikana kirjastossa. Kirjastonkäytön opetuksen yhteydessä ohjataan myös tiedonhankintaan. Lukiolaisille ja yläluokkien oppilaille on järjestetty koulun pyynnöstä tiedonhankintakursseja. Kirjaston henkilöstö järjestää opettajille koulutusta tiedonhallintataidoissa. Lukemaan innostaminen Kirjaston henkilöstö on koulutettu kirjavinkkaukseen. Kirjastonhoitajat tulevat kouluille vinkkaamaan kirjoja opettajan pyynnöstä. Kirjasto järjestää kirjavinkkauskoulutusta myös opetushenkilöstölle. Koulut voivat järjestää näyttelyitä esimerkiksi lukuprojekteistaan kirjaston tiloissa. Lappeenrannan kirjasto on tehnyt koulujen kanssa yhteistyötä satu-projektin yhteydessä. Kouluille on nimetty satu-kummeja, jotka ovat vierailleet kouluissa lukemassa lapsille satuja. Kirjasto on laatinut

17 kotisivuilleen satunetti-sivut, jonne on koottu lappeenrantalaisten lasten kirjoittamia ja kuvittamia satuja. Kouluille on laadittu listoja eri ikäisille lapsille ja nuorille sopivasta kirjallisuudesta. Oppilailla on myös mahdollisuus suorittaa vuosittain lukudiplomi. Lukudiplomiohjeet on liitteenä. Tieto- ja viestintätekniikka osana oppimisympäristöä Lappeenrannan koulujen tieto- ja viestintätekninen varustelu on kirjattu lukuvuosittain päivitettävään koulutoimen tietohallintostrategiaan. Lisäksi koulut ovat arvioineet ja laatineet kehittämissuunnitelmat oman koulun tieto- ja viestintäteknisen varustuksen kehittämisestä omaan tietostrategiaansa. xxx koulu Ohje kouluille Koulut kuvaavat oppimisympäristöään. Koulut kuvaavat tähän mm. koulukirjastoaan ja sen merkitystä koulutyössä ja yhteistyömuotoja kaupunginkirjaston kanssa. Samoin kuvataan yhteistyömuotoja muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaiden osallistuminen oppimisympäristön suunnitteluun Koulut kuvaavat omaan opetussuunnitelmaansa käytäntöjään ja/tai suunnitelmiaan siitä, miten oppilaat voivat osallistua koulunsa oppimisympäristöjen suunnitteluun ja näin lisätä tietoisuuttaan oppimisympäristöön vaikuttavista asioista. Esimerkiksi a) fyysisen oppimisympäristön osalta Rakennettu ympäristö - sisätilat : kalustaminen, järjestys, ripustukset, koristelu, siisteys, turvallisuus, terveellisyys, allergeenivapaus - piha-alue: siisteys, turvallisuus, viihtyisyys Ihmiset - puhtaus Luonto - retket, - luontopolut b) psyykkisen oppimisympäristön osalta Ilmapiiri - järjestyssäännöt tai vastaava sopimus - järjestäjä-käytännöt - kummioppilastoiminta - pari- ja ryhmätyöskentely - edustusjoukkueet - arviointikäytännöt - kerhot - ruokailu Koulut kuvaavat oppimisympäristöään. Koulut kuvaavat tähän mm. koulukirjastoaan ja sen merkitystä koulutyössä ja yhteistyömuotoja kaupunginkirjaston kanssa. Samoin kuvataan yhteistyömuotoja muiden sidosryhmien kanssa.

18 Kimpisen alue Oppimisympäristö Kimpisen alueella tarjotaan opetusta ala- ja yläkouluissa. Lisäksi alueella on keskitetyn erityisopetuksen luokkia sekä alueellisia pienluokkia ja Saimaankoulu (sairaalaopetus). Alueen koulut kuvaavat omissa opetussuunnitelmissaan tarkemmin koulun fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöään. Fyysiseen oppimisympäristöön luetaan mukaan koulun sijainnin tarjoamat oppimismahdollisuudet. Kimpisen koulu Oppimisympäristö Peltolan toimipiste: a) Fyysinen Rakennettu ympäristö: - koulussa edistetään vuosittain koulurakennuksen sekä piha-alueen toimivuutta, turvallisuutta, siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ihmiset: - ohjataan oppilaita huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan Luonto: - ohjataan oppilaita tiedostamaan kestävän kehityksen tärkeys ja huolehtimaan lähiympäristöstään. b) Psyykkinen Ilmapiiri: Järjestysäännöt, kts. liite Järjestäjäkäytäntö: - mahdolliset luokkakohtaiset järjestäjät toimivat yhteisen sopimuksen mukaisesti Kummioppilastoiminta. - 5.luokan oppilaat toimivat 1. luokan kummeina Pari- ja ryhmätyöskentely: - yhteistoiminnallisia työtapoja käytetään vaihdellen. Edustusjoukkueet: - koulumme oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisiin yhteisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. Kuljetuksia tarvittaessa käytetään pääsääntöisesti julkisia kulkuneuvoja. Valvojana oppilaiden mukana on opettaja tai koulunkäyntiavustaja lukuvuosittain tarkistetun turvallisuusohjeen mukaisesti. Arviointikäytännöt: - arviointia suoritetaan jatkuvan palautteen muodossa, arviointikeskusteluissa ja todistuksissa - oppilas arvioi myös itseään.

19 Kerhot: - oppilaskerhoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan - kerhon ohjaajana voi toimia opettajan lisäksi koulunkäyntiavustaja tai koulun ulkopuolinen taho, esim. urheiluseura Ruokailu: - kouluruokailu on koulukeskuksen ruokalassa - opettaja valvoo luokkansa ruokailun sovittujen käytänteiden mukaisesti Luokat 7-9: Opetuksessa voidaan käyttää kunnan, yritysten ja yhteisöjen tarjoamia kulttuuriliikunta- ja virkistyspalveluja sekä luontokohteita. Muita koulun kanssa toimivia sidosryhmiä ovat mm. poliisi, pelastuslaitos, muut oppilaitokset, maasotakoulu ja yritykset. Seuraavaan listaan on koottu oppiaineittain esimerkkejä niistä mahdollisuuksista, joita koulun oppimisympäristö tarjoaa kävely- tai polkupyörämatkan päässä : äidinkieli ja kirjallisuus - koulukirjasto ja maakuntakirjasto - kaupunginteatteri - Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo, taidegalleriat - Etelä-Saimaa, Etelä-Karjalan radio, Karjala-lehti - kaupunkiympäristö - hautausmaat ja muu kulttuuriympäristö kielet - matkatoimistot - kaupungin matkailuneuvonta ja info-pisteet - erilaiset vierailut - yhteistyö alakoulujen kanssa (esim. yhteiset kielten opettajat) matemaattiset aineet - kirjasto - sähkölaitos - Kaukas - vedenpuhdistuslaitos - EKAMK, Teknillinen yliopisto, ABB-luokka - Etelä-Saimaan painotalo biologia ja maantieto - Myllysaaren ranta-alue - Kimpisen kentän metsikkö - Vesitorninmäen arboretum - Linnoituksen luontopolku - Pappilanpellon lintupolku ja läheinen lehtoalue - Maakuntakirjasto - Kaupungintalo terveystieto - eri järjestöjen toimipisteet, esim. Saimaan syöpäyhdistys - raittiustoimisto

20 - Pelastuslaitos - Liikenneturva, liikennepuisto uskonto ja elämänkatsomustieto - Lappeen Marian kirkko - Lappeenrannan kirkko - Lappeenrannan ortodoksinen kirkko - Mormonikirkko - Lähetyskoti - Betania - Kansan raamattuseura historia ja yhteiskuntaoppi - Lappeenrannan linnoitus museoineen - Wollkoffin talo - kirkot - Saimaan kanava, kanavamuseo - Kaukaan tehtaat, tehdasmuseo - eri yritykset, pankit ja vakuutusyhtiöt - ammattijärjestöjen toimipisteet - kaupungintalo, valtuuston istunnot - Kela - Eu-neuvonta - poliisilaitos, oikeustalo - verovirasto - jne. musiikki - musiikkiopisto - Lappeenranta-sali - musiikkiliikkeet kuvataide - kaupunki: arkkitehtuuri, rakennettu ympäristö - Myllysaari: ympäristötaide - Vesitorninmäen arboretum - taidemuseot, galleriat: kuva-analyysi, taidekuvan tarkastelu käsityöt, tekninen työ - Kaukaan tehdas: sellu, paperi, saha - Pappilanpellon rakennukset: saneeraus, puurakentaminen - sähköliikkeet - Vesitorninmäen puulajipuisto - Etelä-Karjalan museo - alakoulu samoissa tiloissa käsityöt, tekstiilityö - läheiset kaupat, hankintakäynnit oppilaiden kanssa - maakuntakirjasto - toisen asteen oppilaitokset, erityisesti KäTa - Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistys - alakoulu samoissa tiloissa liikunta - uimahalli: uinti, kuntosali, miekkailu, kuntosali - urheilutalo: itsepuolustus, telinevoimistelu, ammunta, palloilu - lämmitettävä tekonurmi: jalkapallo, lippupallo

21 - Kimpisen urheilukeskus: yleisurheilu - Kimpisen tenniskenttä - Kimpisen pururata: kestävyysjuoksu, lumikenkäkävely - Kimpisen ulkokoripallokenttä - Juvakan kenttä: pallopelit, luistelu - Kisapuiston hiekkatekonurmi - Myllysaaren lentopallokenttä: beachvolley - Myllysaaren uimaranta/perhepuisto - Kaupunginlahden luonnonjäärata - Kisapuiston tekojää ja kaukalo - Huhtiniemen minigolf - Huhtiniemen palloilukeskus: erilaiset jumpat, tennis, sulkapallo, salibandy, kuntosali - Kisapuisto: hiihto - Kahilanniemen golfkenttä kotitalous - kotitalousneuvonta - kuluttajaneuvonta - kaupat ja tori Oppilaanohjaus - toisen asteen oppilaitokset - työhallinnon toimipiste - Monari, Luukku, seurakunnan nuorisotilat - raittiustoimisto - yritykset, kaupat - Kaukaan tehtaat - ammattijärjestöjen toimipisteet erityisopetus/luokkamuotoinen erityisopetus - nuorisotoimi - sosiaalitoimi - poliisi - seurakunta - museot - teatteri ja elokuvateatteri - liikuntapaikat - kirjasto - lähiliikkeet - lähialueen luonto - eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä tarjoutuvien mahdollisuuksien lisäksi koulun lähiympäristö antaa hyvän mahdollisuuden erityisoppilaiden omatoimisuuden lisäämiseen ja itsenäisen asioinnin harjoitteluun - sekä luokkamuotoisessa että luokattomassa erityisopetuksessa on mahdollista hyödyntää pienryhmäopetuksen antamia mahdollisuuksia; oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus on pitkäjänteisempää ja tiiviimpää. Näin voidaan luoda oppilaiden erityistarpeet huomioiva oppimisympäristö. Oppilaiden osallistuminen oppimisympäristön suunnitteluun

22 Tavoitteenamme on luoda koulun fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö sellaiseksi, että kaikki kouluyhteisön jäsenet voivat tuntea olonsa koulussa turvalliseksi. Lisäksi tavoitteenamme on avoin ja välittävä ilmapiiri viihtyisässä ympäristössä. Viihtyisyyttä lisätään mm. oppilaiden tekemillä erilaisilla oppilastöillä (esim. kuvataide, käsityöt), yhteisillä tempauksilla ja talkoilla (esim. koulun pihan kunnostus). Oppilaat osallistuvat omalla merkittävällä panoksellaan yhteishengen luomiseen. Oppilaiden mielipiteitä kuunnellaan ja heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan koulun arvopohja ja toiminta-ajatus muistaen. Myös koulun edustusjoukkueiden toimintaa tuetaan. Oppilaskunnan hallitus on oppilaiden virallinen äänitorvi oppimisympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Oppilaskunnan hallituksessa on oppilaiden valitsemat edustajat kultakin luokalta ja oppilaskunta edustaa näin kaikkia oppilaita. Koulun toimintaa säätelevät toimintaohjeet ja pelisäännöt laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä oppilaskunnan kanssa. Koulukirjasto Kimpisen koulukeskuksen kirjastoa pyritään pitkällä tähtäimellä kehittämään Unescon koulukirjastojulistuksen tavoitteiden mukaiseksi tietokeskukseksi, joka tukee koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta kaikissa aineissa ja koulun toimintaa yleisemminkin. Koulukeskuksen oman koulukirjaston ja luokkakirjastojen lisäksi koulun lähellä sijaitseva maakuntakirjasto on keskeinen osa koulun oppimisympäristöä ja tärkeä yhteistyökumppani. Koulukeskuksen kirjastoa pidetään yllä yhteistyössä Kimpisen lukion kanssa. Tämän lisäksi osa kirjoista, lähinnä lasten- ja nuorten kirjat, on sijoitettu alakoulun kotiluokkiin ja yläkoulun äidinkielen luokkiin sekä jonkin verran tietokirjallisuutta aineluokkiin. Tavoitteena on, että oppilaista kasvaa aktiivisia kirjaston käyttäjiä ja lukijoita. Oppilaille pyritään opettamaan tietolähteiden monipuolista käyttöä ja tiedon luotettavuuden arviointia. Opetettavia kirjaston käyttötaitoja ovat mm.: - kirjastossa käyttäytyminen - yleinen kirjastoluokitus - koulun oman kirjastoluokitus - atk-palvelujärjestelmä - maakuntakirjaston erityispalvelut - kirjallisuuteen tutustuminen - tietopalvelut - kirjasto apuna tutkielman teossa - tiedonhaun harjoituksia erilaisista lähteistä

23 Yhteistyössä maakuntakirjaston kanssa järjestetään kirjavinkkausta sekä kirjailijavierailuja mahdollisuuksien mukaan. Oppiaita kannustetaan myös kaupungin yhteisen luku-diplomin suorittamiseen.

24 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. xxx koulu Ohje kouluille Koulut keskustelevat koulunsa toimintakulttuurista ja kuvaavat siihen liittyviä keskeisiä periaatteita ja käytänteitä tähän.

25 Kimpisen koulu Peltolan toimipiste: Peltolan koulussa oppiminen on monipuolista, kokemusperäistä tietojen ja taitojen hankkimista. Se luo hyvän perustan koko elämän pituiselle opiskelulle. Koulussa toisten huomioiminen, kohtelias käyttäytyminen ja hyvät tavat luovat koulun ilmapiirin turvalliseksi, joustavaksi ja oppimista innostavaksi. Koulun tilat ja välineet pidetään kunnossa. Näin oppimisympäristö säilyy toimivana ja viihtyisänä. Huomioimme suvaitsevaisuuskasvatuksen periaatteet sisällyttäen siihen positiivisen kannustamisen toinen toistamme kohtaan. Luokat 7-9: Jaksotus ja työaika Kimpisen koulussa noudatetaan jaksotettua järjestelmää, jossa lukuvuosi jaetaan viiteen keskenään suunnilleen yhtä pitkään jaksoon. Tässä ns. viisijaksojärjestelmässä on yhden jakson pituus noin 38 päivää. Osa oppiaineista opetetaan hajautetusti: ainetta opetetaan joka viikko sama tuntimäärä koko vuoden ajan. Jaksotuksessa noudatetaan viisijaksojärjestelmässä olevien koulujen kanssa kaupungin yhteistä aikataulua. Oppiaineiden jaksotus edesauttaa opetuksen eheyttämistä. Joustavaa työaikaa käyttämällä, esim. kaksois- tai kolmostuntien aikana sekä projektityöskentelyssä voidaan poiketa oppilaan normaalista päivittäisestä työajasta ja välitunneista. Projekti- ja teemapäiviä voidaan pitää myös keskitetysti useana päivänä peräkkäin ja erillisestä anomuksesta myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella. Oppituntien ulkopuolinen toimintavuosittaisessa lukuvuosisuunnitelmassa sovitaan lukuvuoden aikana järjestettävistä juhlista, teema- ja projektipäivistä ja muusta koulun ulkopuolisesta toiminnasta. Näiden päivien aikana ei noudateta normaalia työjärjestystä. Opintoretki on yhden tai useamman aineen opiskeluun liittyvä koulun lukuvuosisuunnitelmassa vahvistettu tutustumismatka ja opintotapahtuma. Leirikoulu voidaan järjestää yhden tai useamman aineen opintokokonaisuutena. Opetus voidaan järjestää normaalin kouluopetuksen tapaan koulun ulkopuolella korkeintaan yhden viikon ajan yhden aineen kurssina tai useamman aineen aihekokonaisuutena projektimuotoisena opetuksena. Useamman päivän opintoretkillä on oltava koulusta kaksi valvojaa.

26 Ulkomaille suuntautuva opintoretkeä tai leirikoulua varten on oltava toimialajohtajan lupa. Luokanohjaajat Jokaiselle opetusryhmälle määrätään vuosittain luokanohjaaja. Luokanohjaaja ohjaa, seuraa ja valvoo luokkansa oppilaiden koulunkäyntiä. Luokanohjaaja tukee oppilaiden kehittymistä koulun kasvatustavoitteiden suuntaisesti. Luokanohjaaja kehittää ja suunnittelee omalta osaltaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Hän pitää yhteyttä oppilaiden vanhempiin sekä informoi heitä koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Luokanohjaaja hoitaa tehtäväänsä pitämällä luokanohjaajan tunteja, järjestämällä arviointikeskustelut ja vanhempainiltoja oppilaiden huoltajille sekä osallistumalla luokan toimintaan. Väliaikainen vapautus koulutyöstä Koulu voi myöntää oppilaalle huoltajan anomuksesta väliaikaisen vapautuksen koulutyöstä koulun työaikana lomamatkaa tai harrastukseen liittyvää kilpailu- tai valmennusmatka varten. Anomus voidaan hyväksyä myös muusta erityisen painavasta syystä. Oppilaskunta Oppilaskunnan muodostavat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan toimintaan osallistuminen antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden osallistua koulun yhteisten asioiden hoitamiseen. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka suunnittelee ja ohjaa oppilaskunnan toimintaa yhdessä opettajakunnasta valitun oppilaskunnan ohjaajan kanssa. Oppilaskunnan tehtävänä on mm. yhteistoiminnan ja vapaan harrastustoiminnan järjestäminen. Oppilaskunta osallistuu erilaisten tapahtumien, teemapäivien ja tempauksien, retkien, juhlien, päivätyökeräyksen ja yhteistilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat rehtori, apulaisrehtorit, vararehtorit sekä aineryhmien johtajat (kielet, matemaattiset aineet, reaaliaineet, taito- ja taideaineet sekä erityisopetuksen ryhmä). Aineryhmät valitsevat vuosittain edustajansa johtoryhmään. Johtoryhmä kokoontuu noin 4-6 kerran lukuvuodessa. Johtoryhmä ja aineryhmien johtajat yhdessä ryhmänsä kanssa valmistelevat opettajainkokoukseen tuotavia asioita ja toimivat myös ko. asioiden esittelijöinä. Johtoryhmän tehtävänä on myös koulutuksen suunnittelu sekä opetussuunnitelmatyön jatkuvan kehittämisen seuranta. Toimintaohjeet Toimintaohjeet ja yhteiset pelisäännöt sovitaan lukuvuosittain ja ne kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toimintaohjeet ja pelisäännöt laaditaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa ja ne liitetään myös koteihin jaettavaan lukuvuositiedotteeseen.

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma, Lappeenrannan kaupunki 21.12.2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

Perusopetuksen opetussuunnitelma, Lappeenrannan kaupunki 21.12.2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Lauritsalan koulu OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYKSEN (29.10.2010 DNRO 50/011/2010) JOHDOSTA MUUTETUT LUVUT Sisällys 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.6.2011 55 Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.12.2011 98 Kasvatus- ja opetuslautakunta 13.6.2012 50 Määräys 1/011/2004 Määräys

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Sivistystoimen lautakunta 14.6.2004 86 Voimassa 3. - 7. luokilla 1.8.2004 alkaen 8. luokilla

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JA LAPPEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JA LAPPEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JA LAPPEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisältö Sisällys 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA päivitetty 26.9.2012 1 Sisällys 1. Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012 Sisällys 1 luku Opetussuunnitelma... 3 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA IMATRALLA

KASVUA JA OPPIMISTA IMATRALLA KASVUA JA OPPIMISTA IMATRALLA OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET 2014 OPETUSHALLITUS 2 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LÖNNROTIN KOULU LÖNNROTINKADUN KOULU LAPPEENRANTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LÖNNROTIN KOULU LÖNNROTINKADUN KOULU LAPPEENRANTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LÖNNROTIN KOULU LÖNNROTINKADUN KOULU LAPPEENRANTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma

Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma 1 1 Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma 2 2 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot