1. luku Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. luku Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 4 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisprosessia on ohjannut eri koulumuotojen rehtoreista, kasvatus- ja opetustoimen ja varhaiskasvatuksen edustajista koottu työryhmä. Työryhmään on kuulunut myös opettajien pääluottamusmies. Ohjausryhmä on valmistellut opetussuunnitelman kuntakohtaiset täsmennykset ja kouluille annetut täsmennysohjeet lukuihin 1-3.

2 5 Luvun 7 eri oppiaineiden kuntakohtaisia täsmennyksiä ja täsmennysohjeita kouluille ovat valmistelleet oppiainekohtaiset työryhmät, joihin on kuulunut aineenopettaja jokaisesta yläkoulusta ja luokanopettajia. Lukujen 4-6 ja 8 kuntakohtaisia täsmennyksiä ja ohjeita koulukohtaisiin täsmennyksiin ovat valmistelleet kutakin lukua varten nimetyt työryhmät. Työryhmien jäsenluettelot ovat liitteenä. Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan kasvatus- ja opetuslautakuntaa. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. Kasvatus- ja opetustoimen arvot on kirjattu kasvatus- ja opetustoimen strategiaan. Alueen päiväkotien, alakoulujen ja yläkoulun arvojen tulisi muodostaa johdonmukainen jatkumo. Arvot voidaan sopia yhteisiksi alueittain, mutta kullakin koululla ja päiväkodilla on oikeus tarvittaessa täydentää alueella noudatettavia arvoja koulun omassa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää koulun ja kodin välistä tasa-arvoista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Sen vuoksi on suositeltavaa järjestää huoltajille tilaisuus esittää näkemyksensä koulun arvoista. Huoltajille voidaan

3 6 esimerkiksi lähettää koulun valmistelemat arvot tutustumista varten ja pyytää antamaan palaute niistä arviointikeskustelun yhteydessä. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan myös huoltajien osallistumista eri yhteyksissä. Velvoitteena on järjestää vaikutusmahdollisuuden järjestäminen huoltajille varsinkin koulun kasvatustavoitteiden määrittelyssä. Koulu voi noudattaa edellä kerrottua tai muuta sopivaa menettelytapaa varatessaan tilaisuuden huoltajille tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteista. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Kasvatus- ja opetuslautakunnan valtuustokaudeksi vahvistamassa kasvatus- ja opetustoimen strategiassa määritetään kuntakohtaiset kehittämisalueet ja -tavoitteet. Koulut suunnittelevat lukuvuosisuunnittelunsa yhteydessä kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistaman strategian toteuttamistoimet. Koulut arvioivat omaa toimintaansa laatimalla lukuvuoden päättyessä arvion, jossa kuvataan, miten toiminta on vuoden aikana suuntautunut kehittämisalueille ja miten se on toteuttanut strategian mukaisia tavoitteita. Lukuvuosiarviointiin koulut keräävät yhteenvedon ja johtopäätökset oppilaiden ja huoltajien antamasta palautteesta sekä valtakunnallisten oppimistulosten arviointien tulokset sekä mahdollisen muun arvioinnin tulokset. Tämän itsearvioinnin sekä palautteen huomioon ottaen koulut laativat seuraavan lukuvuoden lukuvuosisuunnitelmat. Koulut voivat asettaa edellä kerrotun lisäksi myös koulukohtaisia kehittämistavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan kuten kuntakohtaisia tavoitteita. Kieliohjelma Kaikki aloittavat ensimmäisen vieraan kielen, A1-kielen, opiskelun kolmannelta luokalta. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus aloittaa toisen vieraan kielen, A2-kielen, opiskelu neljänneltä luokalta. Neljänneltä luokalta alkavan kielen valinta on vapaaehtoinen, mutta kun valintapäätös on tehty, se sitoo oppilasta koko peruskoulun ajan. Vapaaehtoisen vieraan kielen opiskelun keskeyttämisen perusteet määritellään opetussuunnitelmassa. Koulun rehtori voi myöntää luvan vapaaehtoisen vieraan kielen lopettamiseen. Tämän neljänneltä luokalta aloitettavan A2-kielen opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielen hallintaan kuin A1-kielessäkin. A2-kieleksi on tarjolla saksan, ranskan ja venäjän kieli. Opetusryhmä perustetaan, jos samaa kieltä on valinnut vähintään 16 oppilasta. Tavoitteena kuitenkin on, että kunkin yläkoulupiirin alueelle tulisi riittävästi oppilaita ainakin yhden A2-kielen ryhmän perustamiseksi. Kesämäen koulussa A2-kieliryhmät voidaan perustaa muita kouluja alhaisemmallakin oppilasmäärällä, jotta vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet ovat mahdollisimman laajat koulun erityispainotuksen takia. Hakiessaan Kesämäen koulun englanninkieliselle luokalle oppilas sitoutuu samalla aloittamaan A2-kielen opiskelun n4ljännellä luokalla. Myös muille alueille voidaan perustaa opetusryhmiä pienemmille oppilasmäärille, mikäli se on käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollista.

4 7 xxxkoulu Koulut liittävät tietostrategiansa osaksi opetussuunnitelmaansa. Koulut voivat halutessaan siirtää tietostrategiaan kirjatut tieto- ja viestintätekniikan opetuksen sisällöt ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamat työtavat opetussuunnitelmaan parhaaksi katsomiinsa lukuihin (esim. tekstinkäsittely äidinkielen ja kirjallisuuden lukuun, kuvankäsittely kuvataiteeseen, verkko-oppiminen työtapoihin jne.).

5 8 Kimpisen alue Toiminnan kehittäminen ja arviointi Palvelualueen toimintaa arvioidaan kaksi kertaa valtuustokauden aikana. Arviointi sisältää toimialan strategisten tavoitteiden toteuttamisen arviointia palvelualueella tai varhaiskasvatussuunnitelmien tai opetussuunnitelmien toteuttamisen arviointia. Vuosittain koulut laativat lukuvuosisuunnitelman, jonka toteutumista tarkastellaan keväällä laadittavassa lukuvuosiarvioinnissa. Palvelualueen johtoryhmä arvioi lukuvuosittain alueen henkilöstön osaamista, koulutustarvetta ja koulutukseen osallistumista hyödyntäen mm. toimialalla käytössä olevia sähköisiä järjestelmiä (esim, Ess, Elbitskills). Johtoryhmä tekee lukuvuosittain suunnitelman alueellisesta koulutustarjonnasta huomioiden toimialan yleisesti tarjoaman koulutuksen. Koulut tarkentavat omat arviointikäytänteensä lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulut liittävät tietostrategiansa osaksi opetussuunnitelmaansa.. Kimpisen koulu Toimialan yhteisten arviointien lisäksi koulu arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti lukuvuosittain ja kehittää toimintaansa arvioinnin avulla saadun palautteen perusteella. Esimerkkejä koulukohtaisista arviointikeinoista: - Oppilaat: valtakunnalliset kokeet, OPH:n otannat, itsearviointi, hyvinvointiprofiilit, kyselyt - Opettajat: kurssipalaute oppilailta vähintään kerran lukuvuodessa/oppiaine, kehityskeskustelut, hyvinvointiprofiilit - Huoltajat: arviointikeskustelujen yhteydessä, Wilmassa tehtävät kyselyt - Saimaankoulu: lukukausittain pidettävät yhteistyöpalaverit lasten psykiatrisen osaston sekä nuorten psykiatrisen osaston ja päiväyksikön kanssa

6 9 Kimpisen koulun tietostrategia 2011 Kimpisen koulun tietostrategian pohjana on Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimen tietostrategia, (http://saimaan mediakeskus.fi). Koulun tietostrategia on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä asiakirja, jota työstetään soveltuvin osin myös yhdessä koulukeskukseen kuuluvien Kimpisen lukion sekä Kimpisen palvelualueen muiden koulujen kanssa. Tietostrategian peruseriaatteita ovat: 1. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulun työskentelyssä ja vuorovaikutuksessa Koululla on omat, säännöllisesti päivitetyt kotisivut (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13727). Sivuilta löytyy koulun perustietojen lisäksi linkkejä koulun yhteistyötahoihin sekä ajankohtaisia tiedotteita ja tapahtumia. Kotisivujen päivityksen osaaminen taataan 2 opettajalle. Opettajille taataan koulutus ja mahdollisuus käyttää seuraavia ohjelmia: intranet, Wilma, Primus ja Kurre. Näin varmistetaan tehokas ja reaaliaikainen yhteydenpito koulun eri yhteistyötahojen kanssa. Lukuvuoden alussa Wilma www-liittymän käyttö mahdollistetaan myös huoltajille ja koulun oppilaille. Jokainen käyttäjä saa käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä tarvittaessa koulutuksen liittymän käyttöön. Koulussa käytössä olevaa hallinto-ohjelmaa käyttävät pääkäyttäjinä rehtori, koulusihteeri ja apulaisrehtori/vararehtori. 2. Tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen Tietoturvan osalta koulun tietostrategia noudattaa Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiassa määriteltyjä periaatteita. Lukuvuoden alussa tehdään oppilaskohtainen sopimus, 'nettietiketti', jokaisen lappee.fi -tunnusta käyttävän oppilaan kanssa. Oppilas saa henkilökohtaisen verkkotunnuksen ja perehtyy internetin käyttöön ja siihen liittyviin sopimuksiin. Koulun kotisivuilla mahdollisesti julkaistaviin oppilaiden valokuviin sekä erilaisten oppilastöiden julkaisemiseen pyydetään huoltajan kirjallinen lupa oppilasilmoituslomakkeessa. 3. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tarkoituksena on tarjota oppilaille motivoivia ja tehokkaita työkaluja oppimiseen ja samalla kehittää heidän valmiuksiaan toimia teknologiaa hyödyntävässä maailmassa. Oppilaiden alaluokilla hankittuja tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja vahvistetaan yläluokkien aikana siten, että niistä tulee luonteva osa opiskelua ja koulunkäyntiä.

7 10 Tieto- ja viestintätekniikka on oleellinen osa eri oppiaineiden opetusta. 4.Koulun henkilöstön tieto- ja viestintätekninen osaaminen Henkilöstöä pyritään innostamaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön osana eri oppiaineiden opetusta tarjoamalla ajanmukaiset laitteet ja koulutusta. Pyrkimyksenä on, että koulussa on paikalla vähintään yksi opettaja, joka pystyy opastamaan laitteiden käytössä. Koulun TVT-vastaavat ylläpitävät laitteistoa, tarvittaessa tekevät vikailmoituksen Saita Oy:lle ja opastavat henkilökuntaa erilaisten ohjelmien käytössä. Yhteistyötä laitteiden ja verkon ylläpidossa tehdään Saita Oy:n kanssa. Tietoa Saita Oy:n eri palvelusta ja yhdyshenkilöistä tiedotetaan opettajille lukuvuoden alussa ja palveluiden muuttuessa. Saimaan mediakeskuksen palveluja hyödynnetään henkilökunnan TVTtaitojen kehittämisessä. Jokaisessa aineryhmässä on vähintään yksi opettaja, joka on perehtynyt TVT:n pedagogiseen näkökulmaan/opetusmenetelmien kehittämiseen.

8 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. xxx koulu Ohje kouluille Kasvatus- ja opetustoimen arvot on kirjattu kasvatus- ja opetustoimen strategiaan. Alueen päiväkotien, alakoulujen ja yläkoulun arvojen tulisi muodostaa johdonmukainen jatkumo. Arvot voidaan sopia yhteisiksi alueittain, mutta kullakin koululla ja päiväkodilla on oikeus tarvittaessa täydentää alueella noudatettavia arvoja koulun omassa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää koulun ja kodin välistä tasa-arvoista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Sen vuoksi on suositeltavaa järjestää huoltajille tilaisuus esittää näkemyksensä koulun arvoista. Huoltajille voidaan esimerkiksi lähettää koulun valmistelemat arvot tutustumista varten ja pyytää antamaan palaute niistä arviointikeskustelun yhteydessä. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan myös huoltajien osallistumista eri yhteyksissä. Velvoitteena on järjestää vaikutusmahdollisuuden järjestäminen huoltajille varsinkin koulun kasvatustavoitteiden määrittelyssä. Koulu voi noudattaa edellä kerrottua tai muuta sopivaa menettelytapaa varatessaan tilaisuuden huoltajille tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteista.

9 Kimpisen alue Arvot Arvopohja muodostuu seuraavasti: Itsensä arvostaminen Toisten arvostaminen Oppimisen ja työn arvostaminen Elinympäristön arvostaminen Itsensä arvostaminen on oman kulttuuriperinnön tuntemista ja kulttuuri-identiteetin ymmärtämistä realistisen ja myönteisen kuvan muodostamista itsestä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisesta vastuunottamista omista teoista Toisen arvostaminen on erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja kunnioittamista ulkoiselta olemukselta, toiminnalta ja oppimiselta erilaisten ihmisten kunnioittamista erilaisuuden pitämistä koulumme voimavarana avoimuutta ja rehellisyyttä Oppimisen ja työn arvostaminen on oman ja toisen työn arvostamista parhaansa yrittämistä ja sinnikkyyttä työskentelytaidoissa ponnistelua oppimisessa työskentelyrauhan antamista Elinympäristön arvostaminen on koulumme oppimisympäristön arvostamista ja siitä huolehtimista oman asuinympäristön arvostamista ja siitä huolehtimista elämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

10 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja Perusopetuksen järjestäminen (uusi alaluku) Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 ( /2010), 31 ja 31a (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 Unescon Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan sopimus (Salamanca Statement), 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg), 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, 2006 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.3 Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.

11 Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan sekä oppimista, hyvinvointia että vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva, yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten oppimista ja koulunkäyntiä edistävien kumppaneiden kanssa. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. Lappeenranta Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen

12 Ehyen ja johdonmukaisen oppimiskokemuksen rakentamiseksi koulu toimii tiiviissä yhteistyössä esiopetusta alueella antavien erillisten päiväkotiyksiköiden kanssa. Esi- ja alkuopetuksen tulee muodostaa jatkumo lapsen oppimisessa. Jatkumo toteutuu silloin, kun - esi- ja alkuopetuksen opetushenkilöstön opetus- ja kasvatustoiminta perustuvat yhdenmukaiseen käsitykseen opetuksen keskeisistä tavoitteista, - oppilaan tuntemus siirtyy esiopettajalta alkuopettajalle ja - lapsella on mahdollisuus tutustua koulun tiloihin, opettajiin ja oppilastovereihin ennen koulun alkua. Lappeenrannassa järjestetään esi- ja alkuopetuksen opettajille yhteisiä koulutustilaisuuksia. Samoin varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstö toimivat vuorovaikutuksessa opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kasvatus- ja opetustoimen yhteisissä kehittämishankkeissa tehdään yhteistyötä esiopetuksen kanssa. Perusopetuksen eri työryhmiin pyydetään varhaiskasvatuksen edustaja tarvittaessa. Siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen tehdään lapselle ja hänen perheelleen mahdollisimman saumattomaksi huolehtimalla lapsen ja hänen perheensä tutustumisesta uuteen kouluun. Samoin lasta koskevan arviointitiedon siirtyminen kouluun on tärkeää. Kaikille lapsille järjestetään keväällä kouluun tutustumispäivä, jonka tavoitteena on helpottaa lapsen koulun aloittamista ja käynnistää yhteistyö vanhempien ja kouluhenkilöstön välillä. Koulutulokkaiden vanhemmille postitetaan perusopetuksesta kertova esite vuoden alussa. xxxkoulu Ohje kouluille Alakoulut siirtävät tähän alkuopetuksen opetussuunnitelmaan kirjatut esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuodot. xxx koulu Ohje kouluille Koulut kirjaavat tähän, etenevätkö koulun oppilaat opinnoissaan vuosiluokittain vai oman opinto-ohjelmansa mukaisesti.

13 Kimpisen alue Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön perusajatuksena on perusopetuksen laaja-alaisten erityisopettajien aktiivinen yhteistyö päiväkodin esiopetusryhmien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on esiopetuksesta perusopetukseen tapahtuvan siirtymän joustava eteneminen. Vuosittain yhteistyötavoista ja vastuualueista sovitaan syksyisin ja toimintaa arvioidaan keväisin. Esi- ja alkuopetuksen ryhmien välinen yhteistyö: Yhteistyön tavoitteet: - Yhteistyön lisääminen - Yhdessä työskentely - Lapset ja aikuiset tutustuvat toisiinsa Turvallinen siirtymä esiopetuksesta kouluun Syyslukukaudella tehtävä yhteistyö - Alkuopetuksen opettajat kutsuvat esiopettajat koolle sopimaan lukuvuoden yhteisistä tapahtumista, päivämääristä ja vastuuhenkilöistä. He laativat yhdessä vapaamuotoisen koko lukuvuoden toimintasuunnitelmarungon sekä arvioinnin edellisen vuoden yhteistyön toteuttamisesta. Toteutetaan vähintään yksi yhteinen tapahtuma. Kevätlukukaudella tehtävä yhteistyö - Toteutetaan vähintään yksi yhteinen tapahtuma. - Tulevat 1. luokan opettajat ja esiopettajat suunnittelevat yhdessä koululla pidettävän koulutulokkaiden vanhempaintapaamisen aiheita. - Tutustumispäivä järjestetään koulukohtaisesti. - Esiopettaja kutsuu koolle luokanopettajan, erityisopettajan ja mahdollisesti myös terveydenhoitajan tiedonsiirtopalaveriin. - Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla huolehditaan tietojen siirtymisestä suoraan opettajalle. Yhteistyön arviointi - Arvioidaan toteutunutta yhteistyötä seuraavan syyslukukauden alussa ensimmäisen tapaamisen yhteydessä.

14 Kimpisen koulu Peltolan toimipiste Peltolan koulu pyrkii tekemään yhteistyötä päiväkotien kanssa seuraavasti: - Alue-esimiehet, alueen koulujen rehtorit, koulujen erityisopettajat sekä alueen päiväkotien konsultoivat erityislastentarhanopettajat kokoontuvat vuosittain arviointi- ja suunnittelupalaveriin. - Esi- ja alkuopetus tekee yhteistyötä sekä syys- että kevätlukukaudella pienten tapahtumien muodossa. - Alakoulun erityisopettaja osallistuu esiopetusryhmien OHR-kokouksiin vähintään kevätlukukauden aikana ja vierailee esiopetusryhmissä tutustuen koulutulokkaisiin. - Mikäli esioppilas on lukuvuoden aikana psykologin tutkimuksissa tai on tehostetun tuen piirissä palaveriin kutsutaan mukaan koulun erityisopettaja esiopettajien tai konsultoivien erityislastentarhanopettajien pyynnöstä. - Oppilaaksiottopäätöksen mukana lähetetään koteihin kodin ja koulun välinen yhteistyölomake. Lomake palautetaan huhtikuussa esikouluryhmiin, josta ne toimitetaan koululle. - Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä toukokuussa, johon myös huoltajat kutsutaan. Tässä yhteydessä huoltajia tiedotetaan koulun toimintatavoista. - Syyslukukauden alussa, syyskuun loppuun mennessä, on 1. luokan vanhempainilta. - Tiedonsiirto esiopetuksesta alkuopetukseen tapahtuu huoltajien luvalla. Opinnoissa eteneminen Kimpisen koulussa Koulun oppilaat etenevät opinnoissaan pääsääntöisesti vuosiluokittain. Perustellusta syystä oppilas voi edetä myös oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällaisissa tapaukissa oppilaan opinto-ohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja siitä sovitaan oppimissuunnitelmassa/hojks:ssa. Opinto-ohjelma perustuu vuosiluokittain etenevään koulun opetussuunnitelmaan, jossa on kunkin oppiaineen osalta määritelty opintokokonaisuudet. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevän oppilaan oppimissuunnitelmassa/hojks:ssa määritellään tarkemmin opintokokonaisuuksien suoritusjärjestys ja tavoitteet sekä arviointi ja seuranta sekä dokumentointi.

15 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. xxx koulu Ohje kouluille Kouluissa on syytä käydä opettajakunnan kesken keskustelu, mitä edellä olevalla oppimiskäsityksellä tarkoitetaan, miten kukin sen ymmärtää ja miten se vaikuttaa hänen käytännön opetustyöhönsä. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa

16 toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Lappeenranta Koulun ilmapiiri Koulun ilmapiiri syntyy koulun aikuisten toiminnasta sekä koulun ja huoltajien välisestä hyvästä yhteistyöstä. Aikuisten menettelytavat heijastuvat myös oppilaiden käyttäytymisessä. Kunnioitus niin aikuisten kesken kuin myös aikuisten suhtautumisessa oppilaisiin edistää koulun hyvän ilmapiirin syntymistä sekä vähentää häiriökäyttäytymistä. Lappeenrannan kaupunginkirjaston ja koulujen välinen yhteistyö Koulujen ja kirjaston yhteistyön tavoitteet Koulujen ja kirjaston yhteistyön tavoitteena on opettaa lapset käyttämään kirjastoa, tehdä yhteistyötä lasten tiedonhallintataitojen oppimisessa ja innostaa lapsia lukemaan. Kirjaston käyttö ja tiedonhallinta Lappeenrannan kaupunginkirjasto toimii myös maakuntakirjastona. Kaupungin keskustassa sijaitsevan pääkirjaston lisäksi alueella toimii sivukirjastot Lauritsalassa, Mustolassa, Nuijamaalla, Sammonlahdessa, Vainikkalassa ja Voisalmessa. Lisäksi kirjastoauto kiertää eri taajamissa ja haja-asutusalueella. Kirjastoauto pysähtyy useimmilla kouluilla kouluaikana. Pää- ja sivukirjastoissa järjestetään kirjastonkäytön opetusta erityisesti 2-, 4- ja 7- luokkalaisille oppilaille. Kirjaston kotisivuilla internetissä on opetusmateriaalia kirjastonkäyttöön. Vastaavaa materiaalia valmistellaan parhaillaan myös yläluokkien oppilaille. Käytännössä opettaja varaa kirjastosta ryhmälleen kirjastotunnin ja kirjastonhoitaja järjestää kirjasto-opetuksen koululle sopivana aikana kirjastossa. Kirjastonkäytön opetuksen yhteydessä ohjataan myös tiedonhankintaan. Lukiolaisille ja yläluokkien oppilaille on järjestetty koulun pyynnöstä tiedonhankintakursseja. Kirjaston henkilöstö järjestää opettajille koulutusta tiedonhallintataidoissa. Lukemaan innostaminen Kirjaston henkilöstö on koulutettu kirjavinkkaukseen. Kirjastonhoitajat tulevat kouluille vinkkaamaan kirjoja opettajan pyynnöstä. Kirjasto järjestää kirjavinkkauskoulutusta myös opetushenkilöstölle. Koulut voivat järjestää näyttelyitä esimerkiksi lukuprojekteistaan kirjaston tiloissa. Lappeenrannan kirjasto on tehnyt koulujen kanssa yhteistyötä satu-projektin yhteydessä. Kouluille on nimetty satu-kummeja, jotka ovat vierailleet kouluissa lukemassa lapsille satuja. Kirjasto on laatinut

17 kotisivuilleen satunetti-sivut, jonne on koottu lappeenrantalaisten lasten kirjoittamia ja kuvittamia satuja. Kouluille on laadittu listoja eri ikäisille lapsille ja nuorille sopivasta kirjallisuudesta. Oppilailla on myös mahdollisuus suorittaa vuosittain lukudiplomi. Lukudiplomiohjeet on liitteenä. Tieto- ja viestintätekniikka osana oppimisympäristöä Lappeenrannan koulujen tieto- ja viestintätekninen varustelu on kirjattu lukuvuosittain päivitettävään koulutoimen tietohallintostrategiaan. Lisäksi koulut ovat arvioineet ja laatineet kehittämissuunnitelmat oman koulun tieto- ja viestintäteknisen varustuksen kehittämisestä omaan tietostrategiaansa. xxx koulu Ohje kouluille Koulut kuvaavat oppimisympäristöään. Koulut kuvaavat tähän mm. koulukirjastoaan ja sen merkitystä koulutyössä ja yhteistyömuotoja kaupunginkirjaston kanssa. Samoin kuvataan yhteistyömuotoja muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaiden osallistuminen oppimisympäristön suunnitteluun Koulut kuvaavat omaan opetussuunnitelmaansa käytäntöjään ja/tai suunnitelmiaan siitä, miten oppilaat voivat osallistua koulunsa oppimisympäristöjen suunnitteluun ja näin lisätä tietoisuuttaan oppimisympäristöön vaikuttavista asioista. Esimerkiksi a) fyysisen oppimisympäristön osalta Rakennettu ympäristö - sisätilat : kalustaminen, järjestys, ripustukset, koristelu, siisteys, turvallisuus, terveellisyys, allergeenivapaus - piha-alue: siisteys, turvallisuus, viihtyisyys Ihmiset - puhtaus Luonto - retket, - luontopolut b) psyykkisen oppimisympäristön osalta Ilmapiiri - järjestyssäännöt tai vastaava sopimus - järjestäjä-käytännöt - kummioppilastoiminta - pari- ja ryhmätyöskentely - edustusjoukkueet - arviointikäytännöt - kerhot - ruokailu Koulut kuvaavat oppimisympäristöään. Koulut kuvaavat tähän mm. koulukirjastoaan ja sen merkitystä koulutyössä ja yhteistyömuotoja kaupunginkirjaston kanssa. Samoin kuvataan yhteistyömuotoja muiden sidosryhmien kanssa.

18 Kimpisen alue Oppimisympäristö Kimpisen alueella tarjotaan opetusta ala- ja yläkouluissa. Lisäksi alueella on keskitetyn erityisopetuksen luokkia sekä alueellisia pienluokkia ja Saimaankoulu (sairaalaopetus). Alueen koulut kuvaavat omissa opetussuunnitelmissaan tarkemmin koulun fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöään. Fyysiseen oppimisympäristöön luetaan mukaan koulun sijainnin tarjoamat oppimismahdollisuudet. Kimpisen koulu Oppimisympäristö Peltolan toimipiste: a) Fyysinen Rakennettu ympäristö: - koulussa edistetään vuosittain koulurakennuksen sekä piha-alueen toimivuutta, turvallisuutta, siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ihmiset: - ohjataan oppilaita huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan Luonto: - ohjataan oppilaita tiedostamaan kestävän kehityksen tärkeys ja huolehtimaan lähiympäristöstään. b) Psyykkinen Ilmapiiri: Järjestysäännöt, kts. liite Järjestäjäkäytäntö: - mahdolliset luokkakohtaiset järjestäjät toimivat yhteisen sopimuksen mukaisesti Kummioppilastoiminta. - 5.luokan oppilaat toimivat 1. luokan kummeina Pari- ja ryhmätyöskentely: - yhteistoiminnallisia työtapoja käytetään vaihdellen. Edustusjoukkueet: - koulumme oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisiin yhteisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. Kuljetuksia tarvittaessa käytetään pääsääntöisesti julkisia kulkuneuvoja. Valvojana oppilaiden mukana on opettaja tai koulunkäyntiavustaja lukuvuosittain tarkistetun turvallisuusohjeen mukaisesti. Arviointikäytännöt: - arviointia suoritetaan jatkuvan palautteen muodossa, arviointikeskusteluissa ja todistuksissa - oppilas arvioi myös itseään.

19 Kerhot: - oppilaskerhoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan - kerhon ohjaajana voi toimia opettajan lisäksi koulunkäyntiavustaja tai koulun ulkopuolinen taho, esim. urheiluseura Ruokailu: - kouluruokailu on koulukeskuksen ruokalassa - opettaja valvoo luokkansa ruokailun sovittujen käytänteiden mukaisesti Luokat 7-9: Opetuksessa voidaan käyttää kunnan, yritysten ja yhteisöjen tarjoamia kulttuuriliikunta- ja virkistyspalveluja sekä luontokohteita. Muita koulun kanssa toimivia sidosryhmiä ovat mm. poliisi, pelastuslaitos, muut oppilaitokset, maasotakoulu ja yritykset. Seuraavaan listaan on koottu oppiaineittain esimerkkejä niistä mahdollisuuksista, joita koulun oppimisympäristö tarjoaa kävely- tai polkupyörämatkan päässä : äidinkieli ja kirjallisuus - koulukirjasto ja maakuntakirjasto - kaupunginteatteri - Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo, taidegalleriat - Etelä-Saimaa, Etelä-Karjalan radio, Karjala-lehti - kaupunkiympäristö - hautausmaat ja muu kulttuuriympäristö kielet - matkatoimistot - kaupungin matkailuneuvonta ja info-pisteet - erilaiset vierailut - yhteistyö alakoulujen kanssa (esim. yhteiset kielten opettajat) matemaattiset aineet - kirjasto - sähkölaitos - Kaukas - vedenpuhdistuslaitos - EKAMK, Teknillinen yliopisto, ABB-luokka - Etelä-Saimaan painotalo biologia ja maantieto - Myllysaaren ranta-alue - Kimpisen kentän metsikkö - Vesitorninmäen arboretum - Linnoituksen luontopolku - Pappilanpellon lintupolku ja läheinen lehtoalue - Maakuntakirjasto - Kaupungintalo terveystieto - eri järjestöjen toimipisteet, esim. Saimaan syöpäyhdistys - raittiustoimisto

20 - Pelastuslaitos - Liikenneturva, liikennepuisto uskonto ja elämänkatsomustieto - Lappeen Marian kirkko - Lappeenrannan kirkko - Lappeenrannan ortodoksinen kirkko - Mormonikirkko - Lähetyskoti - Betania - Kansan raamattuseura historia ja yhteiskuntaoppi - Lappeenrannan linnoitus museoineen - Wollkoffin talo - kirkot - Saimaan kanava, kanavamuseo - Kaukaan tehtaat, tehdasmuseo - eri yritykset, pankit ja vakuutusyhtiöt - ammattijärjestöjen toimipisteet - kaupungintalo, valtuuston istunnot - Kela - Eu-neuvonta - poliisilaitos, oikeustalo - verovirasto - jne. musiikki - musiikkiopisto - Lappeenranta-sali - musiikkiliikkeet kuvataide - kaupunki: arkkitehtuuri, rakennettu ympäristö - Myllysaari: ympäristötaide - Vesitorninmäen arboretum - taidemuseot, galleriat: kuva-analyysi, taidekuvan tarkastelu käsityöt, tekninen työ - Kaukaan tehdas: sellu, paperi, saha - Pappilanpellon rakennukset: saneeraus, puurakentaminen - sähköliikkeet - Vesitorninmäen puulajipuisto - Etelä-Karjalan museo - alakoulu samoissa tiloissa käsityöt, tekstiilityö - läheiset kaupat, hankintakäynnit oppilaiden kanssa - maakuntakirjasto - toisen asteen oppilaitokset, erityisesti KäTa - Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistys - alakoulu samoissa tiloissa liikunta - uimahalli: uinti, kuntosali, miekkailu, kuntosali - urheilutalo: itsepuolustus, telinevoimistelu, ammunta, palloilu - lämmitettävä tekonurmi: jalkapallo, lippupallo

21 - Kimpisen urheilukeskus: yleisurheilu - Kimpisen tenniskenttä - Kimpisen pururata: kestävyysjuoksu, lumikenkäkävely - Kimpisen ulkokoripallokenttä - Juvakan kenttä: pallopelit, luistelu - Kisapuiston hiekkatekonurmi - Myllysaaren lentopallokenttä: beachvolley - Myllysaaren uimaranta/perhepuisto - Kaupunginlahden luonnonjäärata - Kisapuiston tekojää ja kaukalo - Huhtiniemen minigolf - Huhtiniemen palloilukeskus: erilaiset jumpat, tennis, sulkapallo, salibandy, kuntosali - Kisapuisto: hiihto - Kahilanniemen golfkenttä kotitalous - kotitalousneuvonta - kuluttajaneuvonta - kaupat ja tori Oppilaanohjaus - toisen asteen oppilaitokset - työhallinnon toimipiste - Monari, Luukku, seurakunnan nuorisotilat - raittiustoimisto - yritykset, kaupat - Kaukaan tehtaat - ammattijärjestöjen toimipisteet erityisopetus/luokkamuotoinen erityisopetus - nuorisotoimi - sosiaalitoimi - poliisi - seurakunta - museot - teatteri ja elokuvateatteri - liikuntapaikat - kirjasto - lähiliikkeet - lähialueen luonto - eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä tarjoutuvien mahdollisuuksien lisäksi koulun lähiympäristö antaa hyvän mahdollisuuden erityisoppilaiden omatoimisuuden lisäämiseen ja itsenäisen asioinnin harjoitteluun - sekä luokkamuotoisessa että luokattomassa erityisopetuksessa on mahdollista hyödyntää pienryhmäopetuksen antamia mahdollisuuksia; oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus on pitkäjänteisempää ja tiiviimpää. Näin voidaan luoda oppilaiden erityistarpeet huomioiva oppimisympäristö. Oppilaiden osallistuminen oppimisympäristön suunnitteluun

22 Tavoitteenamme on luoda koulun fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö sellaiseksi, että kaikki kouluyhteisön jäsenet voivat tuntea olonsa koulussa turvalliseksi. Lisäksi tavoitteenamme on avoin ja välittävä ilmapiiri viihtyisässä ympäristössä. Viihtyisyyttä lisätään mm. oppilaiden tekemillä erilaisilla oppilastöillä (esim. kuvataide, käsityöt), yhteisillä tempauksilla ja talkoilla (esim. koulun pihan kunnostus). Oppilaat osallistuvat omalla merkittävällä panoksellaan yhteishengen luomiseen. Oppilaiden mielipiteitä kuunnellaan ja heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan koulun arvopohja ja toiminta-ajatus muistaen. Myös koulun edustusjoukkueiden toimintaa tuetaan. Oppilaskunnan hallitus on oppilaiden virallinen äänitorvi oppimisympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Oppilaskunnan hallituksessa on oppilaiden valitsemat edustajat kultakin luokalta ja oppilaskunta edustaa näin kaikkia oppilaita. Koulun toimintaa säätelevät toimintaohjeet ja pelisäännöt laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä oppilaskunnan kanssa. Koulukirjasto Kimpisen koulukeskuksen kirjastoa pyritään pitkällä tähtäimellä kehittämään Unescon koulukirjastojulistuksen tavoitteiden mukaiseksi tietokeskukseksi, joka tukee koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta kaikissa aineissa ja koulun toimintaa yleisemminkin. Koulukeskuksen oman koulukirjaston ja luokkakirjastojen lisäksi koulun lähellä sijaitseva maakuntakirjasto on keskeinen osa koulun oppimisympäristöä ja tärkeä yhteistyökumppani. Koulukeskuksen kirjastoa pidetään yllä yhteistyössä Kimpisen lukion kanssa. Tämän lisäksi osa kirjoista, lähinnä lasten- ja nuorten kirjat, on sijoitettu alakoulun kotiluokkiin ja yläkoulun äidinkielen luokkiin sekä jonkin verran tietokirjallisuutta aineluokkiin. Tavoitteena on, että oppilaista kasvaa aktiivisia kirjaston käyttäjiä ja lukijoita. Oppilaille pyritään opettamaan tietolähteiden monipuolista käyttöä ja tiedon luotettavuuden arviointia. Opetettavia kirjaston käyttötaitoja ovat mm.: - kirjastossa käyttäytyminen - yleinen kirjastoluokitus - koulun oman kirjastoluokitus - atk-palvelujärjestelmä - maakuntakirjaston erityispalvelut - kirjallisuuteen tutustuminen - tietopalvelut - kirjasto apuna tutkielman teossa - tiedonhaun harjoituksia erilaisista lähteistä

23 Yhteistyössä maakuntakirjaston kanssa järjestetään kirjavinkkausta sekä kirjailijavierailuja mahdollisuuksien mukaan. Oppiaita kannustetaan myös kaupungin yhteisen luku-diplomin suorittamiseen.

24 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. xxx koulu Ohje kouluille Koulut keskustelevat koulunsa toimintakulttuurista ja kuvaavat siihen liittyviä keskeisiä periaatteita ja käytänteitä tähän.

25 Kimpisen koulu Peltolan toimipiste: Peltolan koulussa oppiminen on monipuolista, kokemusperäistä tietojen ja taitojen hankkimista. Se luo hyvän perustan koko elämän pituiselle opiskelulle. Koulussa toisten huomioiminen, kohtelias käyttäytyminen ja hyvät tavat luovat koulun ilmapiirin turvalliseksi, joustavaksi ja oppimista innostavaksi. Koulun tilat ja välineet pidetään kunnossa. Näin oppimisympäristö säilyy toimivana ja viihtyisänä. Huomioimme suvaitsevaisuuskasvatuksen periaatteet sisällyttäen siihen positiivisen kannustamisen toinen toistamme kohtaan. Luokat 7-9: Jaksotus ja työaika Kimpisen koulussa noudatetaan jaksotettua järjestelmää, jossa lukuvuosi jaetaan viiteen keskenään suunnilleen yhtä pitkään jaksoon. Tässä ns. viisijaksojärjestelmässä on yhden jakson pituus noin 38 päivää. Osa oppiaineista opetetaan hajautetusti: ainetta opetetaan joka viikko sama tuntimäärä koko vuoden ajan. Jaksotuksessa noudatetaan viisijaksojärjestelmässä olevien koulujen kanssa kaupungin yhteistä aikataulua. Oppiaineiden jaksotus edesauttaa opetuksen eheyttämistä. Joustavaa työaikaa käyttämällä, esim. kaksois- tai kolmostuntien aikana sekä projektityöskentelyssä voidaan poiketa oppilaan normaalista päivittäisestä työajasta ja välitunneista. Projekti- ja teemapäiviä voidaan pitää myös keskitetysti useana päivänä peräkkäin ja erillisestä anomuksesta myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella. Oppituntien ulkopuolinen toimintavuosittaisessa lukuvuosisuunnitelmassa sovitaan lukuvuoden aikana järjestettävistä juhlista, teema- ja projektipäivistä ja muusta koulun ulkopuolisesta toiminnasta. Näiden päivien aikana ei noudateta normaalia työjärjestystä. Opintoretki on yhden tai useamman aineen opiskeluun liittyvä koulun lukuvuosisuunnitelmassa vahvistettu tutustumismatka ja opintotapahtuma. Leirikoulu voidaan järjestää yhden tai useamman aineen opintokokonaisuutena. Opetus voidaan järjestää normaalin kouluopetuksen tapaan koulun ulkopuolella korkeintaan yhden viikon ajan yhden aineen kurssina tai useamman aineen aihekokonaisuutena projektimuotoisena opetuksena. Useamman päivän opintoretkillä on oltava koulusta kaksi valvojaa.

26 Ulkomaille suuntautuva opintoretkeä tai leirikoulua varten on oltava toimialajohtajan lupa. Luokanohjaajat Jokaiselle opetusryhmälle määrätään vuosittain luokanohjaaja. Luokanohjaaja ohjaa, seuraa ja valvoo luokkansa oppilaiden koulunkäyntiä. Luokanohjaaja tukee oppilaiden kehittymistä koulun kasvatustavoitteiden suuntaisesti. Luokanohjaaja kehittää ja suunnittelee omalta osaltaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Hän pitää yhteyttä oppilaiden vanhempiin sekä informoi heitä koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Luokanohjaaja hoitaa tehtäväänsä pitämällä luokanohjaajan tunteja, järjestämällä arviointikeskustelut ja vanhempainiltoja oppilaiden huoltajille sekä osallistumalla luokan toimintaan. Väliaikainen vapautus koulutyöstä Koulu voi myöntää oppilaalle huoltajan anomuksesta väliaikaisen vapautuksen koulutyöstä koulun työaikana lomamatkaa tai harrastukseen liittyvää kilpailu- tai valmennusmatka varten. Anomus voidaan hyväksyä myös muusta erityisen painavasta syystä. Oppilaskunta Oppilaskunnan muodostavat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan toimintaan osallistuminen antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden osallistua koulun yhteisten asioiden hoitamiseen. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka suunnittelee ja ohjaa oppilaskunnan toimintaa yhdessä opettajakunnasta valitun oppilaskunnan ohjaajan kanssa. Oppilaskunnan tehtävänä on mm. yhteistoiminnan ja vapaan harrastustoiminnan järjestäminen. Oppilaskunta osallistuu erilaisten tapahtumien, teemapäivien ja tempauksien, retkien, juhlien, päivätyökeräyksen ja yhteistilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat rehtori, apulaisrehtorit, vararehtorit sekä aineryhmien johtajat (kielet, matemaattiset aineet, reaaliaineet, taito- ja taideaineet sekä erityisopetuksen ryhmä). Aineryhmät valitsevat vuosittain edustajansa johtoryhmään. Johtoryhmä kokoontuu noin 4-6 kerran lukuvuodessa. Johtoryhmä ja aineryhmien johtajat yhdessä ryhmänsä kanssa valmistelevat opettajainkokoukseen tuotavia asioita ja toimivat myös ko. asioiden esittelijöinä. Johtoryhmän tehtävänä on myös koulutuksen suunnittelu sekä opetussuunnitelmatyön jatkuvan kehittämisen seuranta. Toimintaohjeet Toimintaohjeet ja yhteiset pelisäännöt sovitaan lukuvuosittain ja ne kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toimintaohjeet ja pelisäännöt laaditaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa ja ne liitetään myös koteihin jaettavaan lukuvuositiedotteeseen.

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.6.2011 55 Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.12.2011 98 Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.6.2013 30 Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Leppälän koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot