1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat...6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. OPETUSSUUNNITELMA...6. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...6. 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat...6"

Transkriptio

1 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Opetussuunnitelman seuranta ja arviointi OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Työtavat Tietostrategia OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako Tavoitteet, sisällöt ja arviointi oppiaineittain...26 Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu...26

2 Äidinkieli ja kirjallisuus...26 B-kieli (B1) Ruotsi...39 Vieraat kielet...44 A1 Englannin kieli...45 A2 Ruotsi...49 Matematiikka...58 Ympäristö- ja luonnontieto...70 Biologia ja maantieto...75 Fysiikka ja kemia...85 Terveystieto...94 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Raamattu ja etiikka Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Tekninen työ Tekstiilityö Liikunta Kotitalous

3 Valinnaiset aineet Tietotekniikka Saksa Ranska Kuvataide Musiikki Tekstiilityö Tekninen työ Kotitalous Kaupalliset aineet Tietotekniikka Media Ilmaisutaito Arkimatematiikka Keramiikka ja muotoilu Videokurssi Kehitä kädentaitoja Elektroniikka Puutyö Metallityö Fastfood - Trendikkäästi Leipurin muhkeat maut Laulukurssi Palloilukurssi pojille Kuntoa ja taitoa pojille Tanssi ja aerobic Palloilukurssi tytöille Tietokoneavusteinen suunnittelu, CAD Draaman keinoja Englannin lisäkurssi Ruotsin lisäkurssi Matematiikan lisäkurssi Tähdet ja avaruus

4 Yhteiskunnan pelisäännöt Taidemaalaus ja grafiikka Digitaalinen kuvankäsittely Bändikurssi Kaunista tilkuista Teknologia Herkuttele näyttävästi Bodystep Mailapelikurssi tytöille Mailapelikurssi pojille Tsemppikurssi liikkuen pojille Kotisivukurssi Oppilaanohjaus OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä (HOJKS) Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain OPPILAAN ARVIOINTI

5 8.1 Arviointi opintojen aikana Oppilaan itsearviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Päättöarviointi Päättötodistus KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat LIITTEET

6 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta Kurikan perusasteen opetussuunnitelma on laadittu. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Kurikassa opetuksen järjestämisestä vastaa sivistyslautakunta. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma (tämä asiakirja). opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen työsuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin koulun työajat ja toiminta. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että siinä on kuntakohtainen osio ja koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Kuntakohtainen osio jakautuu yleiseen ja ainekohtaiseen osioon. Oppilaiden huoltajat ovat vaikuttaneet opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Opetussuunnitelmaa tulee voida tarkistaa ja muokata vuosittain. Muutosehdotukset tulee toimittaa sivistyslautakunnalle. 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmenevät seuraavat seikat: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako koulun toimintakulttuurin kuvaus aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 6

7 yhteistyö kotien kanssa yhteistyö muiden tahojen kanssa suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi. 1.3 Opetussuunnitelman seuranta ja arviointi Muuttuva lainsäädäntö ja toimintaympäristö vaativat opetussuunnitelman jatkuvaa seurantaa ja muuttamista. Sitä varten sivistyslautakunta nimeää arviointi- ja seurantatyöryhmän, joka kerää muutosehdotukset. Muutosehdotukset vahvistetaan tarvittaessa. Opetussuunnitelman liitteitä työryhmä voi lisätä, poistaa tai muokata suoraan, mikäli ne eivät ole hallinnollisia päätöksiä tai normeja. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet, kansalliskielet ja kaksi kansankirkkoa. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Paikallinen arvopohja Perusopetuksen kurikkalaista arvopohjaa selvitettiin huoltajille suunnatulla kyselyllä. Kysely lähetettiin luokkien oppilaiden huoltajille syksyllä Arvopohjakyselyyn valittiin valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta 18 perusarvoa. Näistä arvoista huoltajat pitivät hyvin tärkeänä hyvää yleissivistystä ja jatko-opiskelukelpoisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Huoltajat pitivät hyvin tärkeänä myös hyvien tapojen merkitystä 7

8 kasvatuksessa ja sitä, että kasvatusvastuu on kodeilla. Tärkeänä huoltajat pitivät fyysisen ja psyykkisen terveyden arvostamista ja monipuolisten liikuntataitojen hankkimista, kykyä ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti ja halua kehittää itseään tiedollisesti. Huoltajat pitivät tärkeänä myös sosiaalisuutta, yhteistyökykyisyyttä ja erilaisuuden suvaitsemista. Muutoksia sietävä ihminen, ihmisen ja luonnon vastuuntuntoinen vuorovaikutus sekä yhteistyö koulun ja ympäristön kanssa koettiin niin ikään tärkeäksi. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Hy v ä y leissiv isty s ja jatko-opiskelukelpoisuus Kansainv älisy y s Kansallisen kulttuuriperinteen edistäminen Tasa-arv o, oikeudenmukaisuus Halu kehittää itseään tiedollisesti Kyky ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti Kriittisy y s tietotulv aan Ny ky aikaisen tekniikan mahdollisuudet tuntev a ja peruskäy tön osaav a ihminen Fy y sisen ja psy y kkisen terv ey den arv ostaminen ja monipuolisten liikuntataitojen hankkiminen Halu kehittää itseään taidollisesti, käden taidot My önteinen suhtautuminen tekniikkaan ja y rittäjy y teen Sosiaalisuus, y hteisty öky ky isy y s Erilaisuuden suv aitseminen Muutoksia ja stressiä sietäv ä ihminen Ihmisen ja luonnon v astuuntuntoinen v uorov aikutus Kasv atuksen pääv astuu kodeilla Yhteisty ö koulun ja y mpäristön kanssa Hy v ät tav at Kuva1. Arvokyselyn tulosten painotettu keskiarvo. (1 ei tärkeä, 2 ei kovin tärkeä, 3 kohtalaisen tärkeä, 4 tärkeä, 5 hyvin tärkeä) 8

9 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (43 ). Kurikan kaupungin hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. 9

10 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön ja psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Siihen kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet, oppimateriaalit sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristö tulee toteuttaa siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Sen tulee olla esteettisesti miellyttävä. Opiskelutiloja ja -välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja edistää myös oman toimintansa arviointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajille että oppilaille. 10

11 Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Turvallinen oppimisympäristö Koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen järjestämässä koulutuksessa koulun ja oppilaitoksen olosuhteet on luotu sellaisiksi, että kiusaaminen ja väkivalta estyvät. Tällöin tulee kysymykseen toisaalta se, että koulu- ja oppilaitoskiinteistö ja ympäristö on sellainen, että kattava asiallinen valvonta on mahdollista. Toisaalta opiskelujärjestelyt on tehtävä siten, että ne ovat omalta osaltaan estämässä kiusaamista. Turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluvat opetusryhmien muodostaminen ja koko, erityisopetuksen asianmukainen järjestäminen ja tarpeellinen laajuus. On huolehdittava myös siitä, että tarvittaessa psyykkisesti sairaiden ja väkivaltaisten oppilaiden ja opiskelijoiden hoitoa ja kuntouttamista varten koulun tai oppilaitoksen ulkopuolella on paikkoja tarvetta vastaavasti ja että todelliset sijoittamismahdollisuudet on varmistettu. Lisäksi voimakkaasti häiriintyneiden auttamiseen tarvittavat lastensuojelun ja muun sosiaalihuollon tukitoimet pitää olla käytettävissä akuuteissa väkivaltatilanteissa. Koulujen ja oppilaitosten omiin opetussuunnitelmiin on kirjoitettava kunkin yksikön omat niiden olosuhteisiin perustuvat tavoitteet ja keinot kiusaamisen estämiseksi. Tavoitteiden ja keinojen on oltava selkeitä ja yksiselitteisiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisevään toimintaan. Koulutuksen järjestäjä hyväksyessään koulujen ja oppilaitosten omat opetussuunnitelmat sitoutuu omalta osaltaan huolehtimaan riittävistä resursseista väkivallan ja kiusaamisen estämiseksi. Kiusaamista ehkäisee tehokkaasti esimerkiksi pienemmät ryhmäkoot ja oikein muodostetut ryhmät. Koulujen ja oppilaitosten on syytä tehdä oma kiusaamisen ja väkivallan ennalta ehkäisevä ohjelma, joka perustuu rehtorin ja opettajien, koulun ja oppilaitoksen muun henkilökunnan sekä oppilaiden/opiskelijoiden ammattitaitoon ja kokemukseen sekä käytettävissä oleviin tutkimustuloksiin. Ohjelman erääksi pääperiaatteeksi voidaan ottaa, ettei kiusaamista lainkaan siedetä, vaan siihen tartutaan välittömästi. Ohjelmasta on tiedotettava tehokkaasti kaikille oppilaille/opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Kiusaamisen ennalta estäminen edellyttää kaikkien koulussa/oppilaitoksessa toimivien ja näiden sidosryhmien kitkatonta yhteistyötä sekä sitoutumista ohjelman periaatteiden noudattamiseen. 11

12 3.3 Työtavat Opetuksessa tulee käytetään kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Erilaiset työtavat antavat mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 3.4 Tietostrategia Kurikan kaupungin tvt-strategiajulkaisu sisältää nykytilanteen kuvaukset, tavoitteita vuodelle 2004 saakka sekä ja viitteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä jonkin verran tvt-strategian liittymiskohtia eri koulumuotojen opetussuunnitelmiin. Kurikan koulujen tvt:n opetuskäytön strategia sisältää osat: opettajien perustietojen kartoitus nykytilanne, tietokonelaitteistot/verkotus (eri koulut ja koulumuodot) tavoitteet laitteistojen osalta/verkotuksen osalta käytössä olevat ohjelmat (eri kouluasteilla) opettajien tietotekniset taidot (ope.fi taitotasot) 12

13 tukipalvelut opettajien koulutus pedagoginen tuki tietotekniikka ja opetussuunnitelmat (eri kouluasteet). Tavoitteita Luokat 3-6 Oppilas tottuu käyttämään tieto- ja viestintätekniikan laitteita luontevasti työvälineenä sekä osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja koulutyössään. Tavoitteena on, että kaikilla Kurikan kaupungin ala-asteilla olisi yhteiset periaatteet ja mahdollisuudet tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Tietoverkkojen käyttöä opetuksen tukena kannustetaan unohtamatta kuitenkaan tietoverkoissa runsaasti esiintyvää dis-informaatiota. Internetyhteydet kuuluvat nykyaikaan, mutta on muistettava, että kone ei korvaa opettajaa ja eivätkä yhteydet erilaisiin tietopankkeihin korvaa perusteellisia kirjallisia teoksia lk Perustavoitteena on, että oppilas tutustuu tietokoneen käyttöön opetusvälineenä. Se millä tavalla tämä tapahtuu määritellään tarkemmin koulun opetussuunnitelmassa. Tähän yhteyteen on koottu joitain asioita tietokoneen ja tekstinkäsittelyn alueelta. Oppilas osaa käyttää luokkatasonsa opetusohjelmia tunnistaa tietokoneen osat osaa käynnistää ja sulkea tietokoneen oppii käyttämään hiirtä osaa kirjoittaa ja korjata tekstinkäsittelyohjelmalla perustekstiä ja osaa tulostaa tekemänsä tekstin oletuskirjoittimelle opettajan avustamana osaa tallentaa tuotoksensa opettajan avustamana oikeaan paikkaan osaa avata tekstinkäsittelyohjelman ja noutaa tiedoston annetusta paikasta tutustuu piirrosohjelmaan esim Paint tutustuu internetin käyttöön oppilas osaa käyttää useaa sovellusta samanaikaisesti tekstinkäsittelyä (fontti, leikkaa, kopioi, liitä) 5.-6.lk 13

14 Edellisten lisäksi mahdollisuuksien mukaan kuvan käsittely, kuvan liittäminen asiakirjaan koulun digitaalikameran käyttö ja kuvien tallennus tekstinkäsittelyä (paperin asetukset pysty/vaaka, palstoitus) oppilas tutustuu hakukoneiden ominaisuuksiin ja ymmärtää verkkoetiketin skannaus tekijänoikeuksien huomiointi Tietotekniikan välineitä opetellaan käyttämään sen aineen yhteydessä, johon se kulloinkin sopii. Tietotekniikkaa ei opeteta sellaisenaan, vaan se toimii eräänä oppimisen ja tekemisen muotona eri oppiaineissa esim. omien esitysten tekemisessä. Luokat 7-9 Yleistä Kurikan yhteiskoulussa tietotekniikka on valinnainen oppiaine, joka tarjotaan kaikille 7- luokkalaisille. 7. luokan kurssin tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiudet käyttää koulun tietokoneita ja verkkoyhteyksiä oman opiskelunsa tukena. Pääpaino 7. luokkien kurssissa on eri sovellusten käytössä. Koulussa pidetään tärkeänä, että oppilas hallitsee tietokoneen peruskäytön vaikka ei valitsisikaan tietotekniikkaa valinnaisaineeksi. Tällä tavalla painotetut opinnot madaltavat kynnystä ottaa tietotekniset laitteet käyttöön myös muussa opiskelussa. Tavoitteet tietotekniikan opetuksessa Tietotekniikka on jatkossakin 2 viikkotuntisena valinnaisaineena. Lisäksi tarjotaan tietotekniikkaan liittyviä lyhyempiä kursseja. Tarkemmin kurssien sisällöt määritellään yhteiskoulun opetussuunnitelmassa. Tavoitteena tietotekniikan opetuksessa on tutustuttaa oppilaat keskimääräistä paremmin alan laitteisiin, ohjelmistoihin ja käsitteistöön sekä antaa tietotekniikan valinnaisaineeksi valinneille oppilaille valmiudet käyttää tietotekniikkaa opiskelunsa apuna mm. tiedonhankinnan ja tiedon jalostamisen välineenä unohtamatta kriittistä suhtautumista tietoverkoissa esiintyviin tietoihin. Tietotekniikan tavoitteena on myös tarjota mahdollisuuksia uusien työtapojen kehittämiseen niin opettajille kuin oppilaillekin. Oppilaille tarjotaan mahdollisuudet syventää tietojaan ja taitojaan eri sovellusalueilla sekä oppia ymmärtämään tietotekniikan rajoituksia ja mahdollisuuksia sekä vaikutuksia yhteiskuntaan. Millä tavoin edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään, mainitaan tarkemmin yhteiskoulun opetussuunnitelmassa. Tavoitteet muussa opetuksessa Yleisenä tavoitteena eri oppiaineissa on käyttää koulun tietoteknisiä laitteita oppimisen apuvälineenä. Tietolähteinä käytetään internetistä saatavaa oheismateriaalia ja koululla olevia cd-rom opetusohjelmia. Samalla keskustellaan tiedon oikeellisuudesta ja internetin 14

15 vaikutuksista yhteiskuntaan sen toimintoihin. Internet tarjoaa myös hyvän yhteydenpitovälineen erilaisiin kulttuureihin. Tavoitteena on hyödyntää tätä mahdollisuutta. 4. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 4.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus on ainejakoista ja eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuuksiin siis kuuluvat asiat, jotka on pakko opettaa, mutta joita ei yhden oppiaineen sisällä voida opettaa. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan ajan haasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä pykälässä, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa (Liite 11: Aihekokonaisuuksien opettaminen oppiaineittain) niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Aihekokonaisuuksien tulee näkyä myös koulun toimintakulttuurissa. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT 15

16 fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa historiaa ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin oppii ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä KESKEISET SISÄLLÖT kotiseudun kulttuuri (Kurikka ja Etelä-Pohjanmaa), suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus tutustuminen muihin kulttuureihin ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset kansainvälisyys eri elämänalueilla sekä taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Liite: Aihekokonaisuuksien opettaminen oppiaineittain VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Aihekokonaisuuden päätavoitteena on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaitoja ovat lukutaito, kirjoitustaito, keskustelutaidot sekä uuden viestintätekniikan perustaidot. 16

17 Keskustelutaitoihin kuuluvat viestintätilanteen tunnistaminen, taito kuunnella, kriittisyys ja vaikuttaminen. Viestintätekniikkaan luetaan tavallisesti kaapelilähetystoiminta, satelliittiviestintä, tietokoneverkot, kotitietokoneet ja videotallenteet sekä näiden erilaiset yhdistelmät. Mediataito taas tarkoittaa monipuolista taitoa tarkastella kriittisesti eri tiedotusvälineiden ja vaikutuskanavien välittämää tietoa sekä tapaa tuottaa aktiivisesti mediaa. Viestintä- ja mediataitojen opiskelussa painotetaan tuotantoa, ilmaisua ja vastaanottoa. Lisäksi oppilaan tulee ymmärtää median käyttöön liittyvien eettisten seikkojen kuten tekijänoikeuksiin, tietosuojaan tai tiedon tuottajan vastuuseen liittyvien asioiden merkitys. TAVOITTEET Oppilas oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi kehittää mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä taitaa osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää käyttää erilaisia medioita käyttää mediaa työssä, opiskelussa ja harrastuksissa ja ymmärtää rentouttavan viihdekäytön KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätaidot Sanallinen viestintä: - puheviestintä ja kirjoitusviestintä Sanaton viestintä: - käyttämisviestintä - symboliviestintä - esineviestintä Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa Mediataidot Mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä Yhteistyö paikallisen median kanssa Lähdekritiikki, tietoturva ja tekijänoikeudet Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka 17

18 Viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö vastaanottamisessa ja tuottamisessa Viestintä ja mediataitojen opetus eri luokilla Peruskoulun alaluokilla painottuvat viestintätaidot ja eettisyys. Harjoituttamalla oppilaita myös sanattomaan viestintään tuetaan heidän itsevarmuutensa kasvua. Mediataidon opettelun sekä etiikan osuuden tulee lisääntyä läpi peruskoulun. Lisäksi opetellaan tiedonhakua mahdollisimman monipuolisesti. Liite: Aihekokonaisuuksien opettaminen oppiaineittain OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Perusopetuksen vuosiluokat Tavoitteet: Oppilas oppii - sisäistä yrittäjyyttä eli yritteliäisyyttä, aktiivisuutta, luovuutta, sinnikkyyttä ja yhteistoiminnallisuutta - tutustumaan vähitellen yrittäjämäiseen toimintatapaan - omassa elämänhallinnassa tarvittavia yritteliään ihmisen perustaitoja Sisällöt : - Otetaan lapsi mukaan päätöksentekoon asioissa, jotka koskevat häntä itseään - Kannustetaan lasta tekemään omia ratkaisuja ja annetaan mahdollisuus niiden toteuttamiseen - Kannustetaan lasta suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen, luovuuteen ja rohkeuteen ja sitä kautta työn arvostamiseen - Sallitaan epäonnistumiset; annetaan kannustavaa palautetta jo yrittämisestä ja pienistä saavutuksista - Annetaan lapselle vastuuta ja ikätasolle sopivia haasteita, jolloin osoitetaan luottamusta hänen kykyihinsä selviytyä eri tilanteissa - Tehdään yritysvierailuja mahdollisuuksien mukaan - Oppilaat osallistuvat koulunsa varainhankintaan järjestämällä mm. myyjäisiä vuosiluokat

19 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. tavoitteet: Valtakunnalliset: Oppilas oppii - ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, - toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta - muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen - osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä - kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta - sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa Kurikan yhteiskoulu: - Koulun yrittäjyyskasvatuksella tähdätään siihen, että koulu on toimiva ja aktiivinen osa ympäröivää yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. - Korostetaan oppilaan omaa vastuuta tekemisistään, mikä kehittää sisäistä yrittäjyyttä. - Omaksutaan paikallinen omaleimaisuus (Kurikan yrittäjävaltaisuus) voimavaraksi ja kilpailuvaltiksi. - Ylläpidetään yrittäjyyteen liittyvää yhteistyötä eri koulujen välillä. - Vahvistetaan yrittäjä- ja yrittäjyysmyönteistä asenneilmastoa nuorten keskuudessa. - Panostetaan opettajien jatkuvaan yrittäjyyskoulutukseen. - Kurikan Yrittäjät pitävät merkityksellisenä opettajien yrittäjyyskasvatuskoulutusta. - Vaalitaan yrittäjien ja koulun välisiä yhteyksiä eri tavoin. - Yrittäjyyskasvatus on konkreettista. - Valtakunnalliset keskeiset sisällöt: - Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta - erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa - verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi 19

20 - osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi - yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen sisällöt - Tuetaan sisäisen yrittäjyyden syntymistä. - Syvennetään monimuotoista yhteistyötä yhteiskoulun ja Kurikan yrittäjien välillä. Etsitään uusia yhteistyön muotoja yrittäjien kanssa. - Tuodaan kouluarkeen sisäiseen yrittämiseen motivoivia ja tähtääviä työtapoja ja haasteellisia, oppilaan ikä- ja taitotason huomioon ottavia oikeita yrittämisen tehtäviä (esim. messut ja näyttelyt, perinnepäivän järjestäminen, teatterikisaesityksen valmistamiseen osallistuminen, myyjäiset, kummiluokkatoiminta, paneelit, teemapäivät, oppilaiden järjestämät koulun esittelytilaisuudet jne.) - Vahvistetaan itsetuntoa omien voimavarojen ja osaamisalueiden löytymisen kautta. - Hiotaan taitoja markkinoida omaa osaamistaan ja koulun vahvuuksia myös ulospäin. - Tutustutetaan oppilaita tasapuolisesti perinteisiin nais- ja miesaloihin. Vahvistetaan tyttöjen yrittäjyysidentiteettiä. - Kasvatetaan oppilaita vastuunkantamiseen. - Päivitetään säännöllisesti yrittäjien tietoja ja mielikuvaa koulusta esim. oppilaiden järjestämien esittelytilaisuuksien ja erilaisten yrittäjäjärjestöjen kautta järjestettävien tapahtumien (yhteislounaat, kahvituokiot) avulla. - Opettajat päivittävät yrittäjyystietojaan. - Tehdään yritysvierailuja. - Tiedotetaan eri tavoin koulussa tapahtuvasta yrittäjyyskasvatustoiminnasta ja sen tuotoksista. Sisällytetään kulloiseenkin lukuvuosisuunnitelmaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvä teema, joka vaihtuu vuosittain ja jota toteutetaan erikseen päätettävillä tavoilla. Jaetaan yhteisesti sopien toteutustapoja tasaisesti eri oppiaineisiin. Liite: Aihekokonaisuuksien opettaminen oppiaineittain VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta sekä kehittää tulevaisuusajattelua. Vastuu luonnosta sekä terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä sekä ihmisten hyvinvoinnista kuuluu kaikille. Perusopetuksen pyrkimyksenä on kasvattaa ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista kiinnostuneita kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Tulevaisuusajattelu on tärkeä osa kestävää kehitystä. 20

21 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun merkityksen monimuotoisen elämän jatkumiselle ja ihmisen hyvinvoinnille ymmärtämään ja havainnoimaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja ennakoimaan seurauksia tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä ja toimimaan hyvinvointia, turvallisuutta ja terveyttä edistävästi ymmärtämään, että omilla kulutustottumuksilla ja toimintatavoilla on vaikutuksia ympäristölle, omalle ja yhteiselle tulevaisuudelle oppimaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja KESKEISET SISÄLLÖT Omassa koulussa ja elinympäristössä otetaan huomioon kestävän kehityksen eri osa-alueet mahdollisuuksien mukaan. Osa-alueet ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Ekologinen kestävyys tarkoittaa mm. luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tuntemista ja ymmärtämistä. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa mm. luonnonvarojen käyttämistä siten, että ne riittäisivät myös tulevaisuudessa. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa mm. toimivia ihmissuhteita, syrjäytymisen ehkäisemistä ja ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa mm. kulttuurien säilymistä ja niiden siirtämistä sukupolvelta toiselle. Vastuu ympäristöstä alkaa pienin askelin. Opitaan huolehtimaan oman pulpetin ja oman luokan ja kouluympäristön siisteydestä. Tämän jälkeen voidaan siirtyä globaalimpaan ajatteluun Havainnoidaan ympäristöä, siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ja opitaan ymmärtämään muutosten syitä Oppilaat ymmärtävät, että viihtyisä elinympäristö vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin Opitaan arjen toimintatapojen merkitys ympäristölle ja kestävälle kehitykselle Kouluissa kierrätetään ja kompostoidaan mahdollisuuksien mukaan Opitaan kohtelemaan koulutarvikkeita ja kouluvälineitä niin, että tuotteen elinkaari on pitkä Opitaan, että kuluttaja voi edistää kestävää kehitystä omilla valinnoillaan Ymmärretään, mihin tilaan ylenmääräinen kulutuskäyttäytyminen voi ympäristön saattaa ja opitaan tekemään ympäristöystävällisiä ratkaisuja omassa elämässä Liite: Aihekokonaisuuksien opettaminen oppiaineittain TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen 21

22 käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Koulujen ylläpitäjän tulee huolehtia oppimisympäristön turvallisuudesta, sekä kunnan ja tiehallinnon tulee järjestää edellytykset koululaisen turvalliselle liikkumiselle. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. liikenteen oppii vain liikkumalla liikenteessä Liite: Aihekokonaisuuksien opettaminen oppiaineittain IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. 22

23 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia 5. AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 5.1 Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Muilla vuosiluokilla uudet opetussuunnitelma otetaan käyttöön mahdollisimman pian, kuitenkin niin, että kaikilla opetuksen järjestäjillä on oltava uudet opetussuunnitelmat käytössä viimeistään elokuussa Kunnan tehtäväksi jää oppiaineitten tuntien jakaminen eri luokka-asteille pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Perusopetuksen tuntijako on tehty koko peruskoulua varten, mutta siihen on sisällytetty eri oppiaineille nivelkohdat. Näihin nivelkohtiin on määriteltävä hyvän osaamisen taso. Äidinkielessä, matematiikassa 23

24 ja uskonnossa yksi nivelkohta on viidennen ja kuudennen vuosiluokan välissä. Taito- ja taideaineissa nivelkohta on neljännen ja viidennen vuosiluokan välissä. Liitteenä perusopetuksen tuntijako valtioneuvoston asetuksen mukaan. (Liite 3) Kurikan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opettajat ovat ottaneet kantaa uuteen perusopetuksen tuntijakoon. Lähikuntien sivistystoimenjohtajat ovat lisäksi käyneet läpi asetuksen mukaista perusopetuksen tuntijakoa. Kurikan kaupungin perusopetuksen uusi tuntijako on laadittu käytyjen keskustelujen ja esitysten pohjalta. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen seuraavasti: 24

25 Kurikan kaupunki Perusopetuksen tuntijako luokat yht. oph ero Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli (englanti) ainetta ei opeteta ellei OPSissa B-kieli (ruotsi) ainetta ei opeteta ellei OPSissa Matematiikka Ympäristöoppi ympäristö ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,5 1,5 1 3 Uskonto / elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi ainetta ei opeteta ellei OPSissa Musiikki Kuvataide Taide- ja taitoaineet Käsityö Liikunta yht. 28 yht. 18 Kotitalous ainetta ei opeteta ellei OPSissa Oppilaanohjaus ainetta ei opeteta ellei OPSissa 0,5 0, Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä `= Vapaaehtoinen A-kieli A2 ei sisälly opp.tuntim. A2 sisältyy opp.tuntim. 1) Vuosiviikkotunti = 38 oppituntia 2) Terveystietoa opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1 6 ja kolme vuosiviikkotuntia vuosiluokilla

26 Valinnaisena aineena voidaan opettaa 1 momentissa mainittujen oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden nimet määritellään opetussuunnitelmassa. 5.2 Tavoitteet, sisällöt ja arviointi oppiaineittain Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine on näissä perusteissa määritelty suomen kielen oppimäärä. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin A- ja B-oppimäärät. Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä, painettuja, sähköisiä kuin myös verkkotekstejä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista: se kattaa kaikki kielen osaalueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. 26

27 Kirjallisuuden lukemisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. AIHEKOKONAISUUDET KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Oppilas tutustuu elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon Oppilas tutustuu kulttuurimme perinteisiin ja hyviin tapoihin VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Oppilas ottaa vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään Oppilas rohkaistuu ottamaan osaa keskusteluihin Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja rohkeuttaan, toimii eri viestintäympäristöissä, hallitsee eri puhetilanteita sekä viestin vastaanottajana että lähettäjänä Oppilas kehittää medialukutaitoaan OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa koulussa huomioidaan ajankohtaiset asiat ikätason mukaan VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Oppilas oppii havainnoimaan elinympäristönsä tilan ja raportoimaan siitä TURVALLISUUS JA LIIKENNE Vastuullinen ja turvallinen viestimien käyttö hätäilmoituksen tekeminen IHMINEN JA TEKNOLOGIA Oppilas suorittaa yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista Oppilas oppii käyttämään tekstinkäsittelyohjelmaa TAVOITTEET 1.Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppilaan viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät oppilas osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa oppilas osaa käyttää eri viestintävälineitä sujuvasti ilmaisutaito monipuolistuu oppilas uskaltaa osallistua keskusteluihin ja huomioi vastaanottajan viestinnässään oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy 27

28 oppilas osaa hoitaa arkisia asioitaan koulussa opitulla tavalla 2. Tekstin ymmärtäminen kehittyy oppilas oppii lukemaan erilaisia tekstejä ja työstämään tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään tarkoituksenmukaisia lukemisen strategioita oppii siltaamahan tekstiä kokemaansa käyttää erityyppisiä lähteitä 3. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä kehittyy oppilas rakentaa tekstejä suullisesti ja kirjallisesti tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan kehittyy tekstin suunnittelijana ja loogisen tekstin rakentajana oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin oikeinkirjoitustaidot varmentuvat sanavarasto laajenee ja monipuolistuu 4. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppilas lukee paljon erilaisia tekstejä osaa valita itselleen sopivaa luettavaa oppilas ymmärtää, että kieli on ajattelun, viestinnän, oppimisen ja vuorovaikutuksen tärkeä väline hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti KESKEISET SISÄLLÖT 1. Vuorovaikutustaidot Kaikille yhteiset sisällöt tutustutaan viestinnän perustekijöihin havainnoidaan vuorovaikutustilanteita harjoitellaan kertomista ja selostamista opetellaan esittämään oma mielipide ja perustelemaan se harjoitellaan arkisia vuorovaikutustilanteita monipuolisia ilmaisuharjoituksia 28

29 opetellaan valitsemaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin sopiva ilmaisutyyli VUOSILUOKKA 3 oman ja luokan viestinnän tarkastelua yksinkertaisissa kertomis- ja keskusteluharjoituksissa viestintärohkeuden ja halun ylläpitäminen toisen huomioon ottavan kuuntelun harjoitteleminen itsensä esitteleminen VUOSILUOKKA 4 tutustutaan eri viestintävälineiden käyttöön mahdollisuuksien mukaan tutustutaan sanomalehteen tutustutaan uutisiin VUOSILUOKKA 5 harjoitellaan käyttämään eri viestintävälineitä (internet, kirjeet, sähköposti, puhelin) vastuullisesti opetellaan laatimaan yksinkertainen uutinen 2. Tekstin ymmärtäminen Kaikille yhteiset sisällöt opetellaan kuuntelemaan keskittyen ja ymmärtäen erilaisten lukutapojen opetteleminen harjoitellaan ennakoivaa lukemista tutustutaan erilaisiin teksteihin pohditaan tekstien sisältöjä VUOSILUOKKA 3 luetun tekstin käsitteleminen ja päätelmien tekeminen luetun ymmärtämisen vahvistaminen harjoitellaan ajatuskartan käyttöä VUOSILUOKKA 4 käytetään ajatuskarttaa 29

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...6. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...6. 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat...6

1. OPETUSSUUNNITELMA...6. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...6. 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat...6 1. OPETUSSUUNNITELMA...6 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...6 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat...6 1.3 Opetussuunnitelman seuranta ja arviointi...7 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...7

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot